1. No category

Työpaikkojen sisäilmaongelmat ja
mikrobimittaukset
23.3.2015
FT Annika Saarto
Yksikönjohtaja, yliopistotutkija, FT
Aerobiologian yksikkö
Turun yliopisto
www.utu.fi/aerobiologia
Slaidit:
Annika Saarto
Raisa Ilmanen
Tuija Häkkilä
Satu Saaranen
Oskari Talvitie
Luennon sisältö:
Sisäilmaongelmien yleisyys ja
seuraukset työpaikoilla
Aiheeseen liittyvä lainsäädäntö
ja tapausesimerkkejä
Yleistä (rakennus)mikrobeista
Mikrobitutkimukset ja tulkinta
•
•
•
•
•
Merkittävien kosteus- ja
homevaurioiden esiintyvyys **
Pien- ja rivitalot 7–10 %
Kerrostalot 6–9 %
Koulut ja päiväkodit 12–18 %
Hoitolaitokset 20–26 %
Toimistot 2,5–5 % kerrosalasta.
Kosteus/mikrobivaurioon liittyvien ongelmien lisäksi sisäilmaongelmia voivaa
aiheuttaa myös
• puutteellinen ilmanvaihto
• haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCit)
• tupakansavu
• Teolliset mineraalikuidut
• pöly, kuiva ilma, veto, puutteellinen ilmanvaihto (hiilidioksidi)…
** Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012
Mitä sisäilmaongelmista seuraa?
-
Työntekijöiden epäviihtyisyyttä, oireilua ja työperäisiä sairauksia,
työyhteisökonflikteja
- kosteusvaurioihin liittyvät ammattitaudit
- astmaan sairastumisen vaaran kosteus- ja homevauriorakennuksissa
arvioidaan olevan noin kaksinkertainen terveisiin rakennuksiin
verrattuna
- Lisääntyneet hengitystieinfektiot; sisäilma sairauspoissaolojen syynä
harvoin kirjautuu tilastoihin joten tarkkaa määrää mahdoton arvioida
- ’kaaos’ työyhteisössä, poikkeusjärjestelyt
-
Kuluja ja tuottavuuden laskua
- oireilun ja sairauksien tutkiminen ja hoitaminen, sairauspoissaolot,
työkyvyttömyys, työtehon aleneminen
- Rakennusten korjausrakentamiseen käytettiin vuonna 2010 yhteensa
9,57 mrd. €, josta muiden kuin asuinrakennusten osuus oli 3,22 mrd. €
(34 %)
Tilastokeskus
Seuri M: Kosteusvauriorakennuksissa ilmaantuvat astmat ryvästyvät. SIY raportti 22: 217-218.
Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012
Annika Saarto / 31.3.2015
Työpaikkojen sisäilmaongelmiin liittyvä keskeinen lainsäädäntö
•
•
•
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, mm. yleinen huolehtimisvelvoite
Työterveyshuoltolaki 1383/2001
Työsuojelun valvontalaki, 44/2006, työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen.
•
•
•
Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
Ammattitautilaki uudistumassa
(Terveydensuojelulaki 1.3.2015 uuden lain voimaantulo;
•
asumisterveysasiantuntijoiden pätevyysvaatimukset)
(Asumisterveysasetus)
Lisäksi
•
Rakentamismääräykset (mm. ilmanvaihto)
•
ohjeet ja suositukset (STM, TTL, Sisäilmayhdistys, THL..)
•
Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 2003
•
Asumisterveysopas (Asumisterveysohjeen soveltamisopas)
Annika Saarto / 31.3.2015
Työpaikan vaaratekijöiden tunnistaminen ja arviointi laissa
TYÖTURVALLISUUSLAKI (738/2002)
TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI (1383/2001)
8 § 3 mom.
8 § 4 mom.
10 §
12 §
Selvitettävä, tunnistettava ja poistettava /arvioitava
työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä,
työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät
ottaen huomioon:
1. tapaturmavaara ja muu terveyden
menettämisen vaara
2. esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit,
työperäiset sairaudet
3. henkilökohtaiset edellytykset
4. työn kuormitustekijät
5. lisääntymisterveys
Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden
selvittäminen ja arviointi toistuvin
työpaikkakäynnein /menetelmin ottaen huomioon:
1. työpaikan altisteet
2. työn kuormittavuus
3. työjärjestelyt
4. tapaturma- ja väkivaltavaara
5. työstä erityinen sairastumisvaara
Riskinarviointi
Työpaikkaselvitys
Lisätietoa: Ullakonoja V, Janas A, Kallioluoma J, Posio A: Työturvallisuuslaki, soveltamisopas. Työterveyslaitos 2011.
Työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat
säännökset: biologiset tekijät
Työturvallisuuslain 5. luku, 40 §
Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville
biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai
vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle.
Valtioneuvoston päätös (1155/1993)
työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta.
Toiminnassa, johon liittyy biologisten tekijöiden altistumisen vaara, nämä vaarat on selvitettävä
ja arvioitava. Lähtökohtaisesti altistuminen on estettävä tai sitä on vähennettävä sekä on
huolehdittava hygieniasta, henkilökohtaisesta suojauksesta sekä työntekijöiden
tiedottamisesta ja opetuksesta. Päätös on kirjoitettu silmällä pitäen sellaisia toimintoja ja
prosesseja, joissa toiminnan luonteen vuoksi esiintyy biologisia altisteita (esim.
elintarviketehtaat, maataloustyö, terveydenhoitotyö, laboratoriotyö, jätteidenkäsittely),
mutta pätee myös kosteusvauriomikrobeihin.
Biologiset tekijät luokitellaan neljään ryhmään sen mukaan, kuinka suuren terveysvaaran ne
aiheuttavat.
Kosteusvauriomikrobien pitoisuuksille ei ole asetettu terveysperusteisia työsuojelullisia rajaarvoja.
Annika Saarto / 31.3.2015
Maankäyttö- ja rakennuslaki
132/1999
117 § 2 momentti:
• Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää
rakenteiden lujuuden ja vakauden… hygienian, terveyden ja ympäristön, …
ja lämmöneristyksen perusvaatimukset.
166 §:
• Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se
jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden
vaatimukset.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999:
• Rakennuksesta ei saa aiheutua hygienian tai terveyden vaarantumista
syistä, jotka liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin,
ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, … taikka rakennuksen
osien tai sisäpintojen kosteuteen.
Annika Saarto / 31.3.2015
Neljä tapausesimerkkiä
- korkeimman oikeuden päätökset, 2 kpl
- työsuojelupiirin toiminta, 2 kpl
Annika Saarto / 31.3.2015
Tapaus 1: Homeen aiheuttama sairaus
Korkeimman oikeuden päätös KKO:1998:22
A oli työskennellyt 13 vuotta opettajana koululla, jossa oli todettu vesivahinkojen, kosteusvauroiden ja
puutteellisen ilmastoinnin seurauksena runsasta homekasvustoa ja korkeita homesieniitiöpitoisuuksia. Hänellä diagnosoitiin homealtistus sisältäen nuhan, hengenahdistuksen ja
päänsäryn. Mainittujen sairauksien katsottiin aiheutuneen A:n pitkäaikaisesta ja voimakkaasta
altistumisesta koulukiinteistössä esiintyneelle homekasvustolle ja ne oli korvattava ammattitauteina.
Astmaa ei ollut tutkimuksissa voitu todeta.
A vaati korvausta ammattitaudista mutta vakuutuslaitos eväsi sen, koska todennäköistä työpaikan
homealtistuksen aiheuttamaa sairautta ei sen mukaan ollut tutkimuksissa todettu.
Tapaturmalautakunta ja vakuutusoikeus pitivät päätöksen ennallaan. Perusteluna oli, että
ammattitautia ei ollut voitu todeta ja että A:n työ ei myöskään ollut olennaisesti pahentanut hänellä
todettuja oireita.
Korkein oikeus kumosi aikaisemmat päätökset ja määräsi A:lle maksettavaksi ammattitautilain mukaiset
korvaukset. Perustelu:
"A:n on selvitetty altistuneen koulukiinteistössä esiintyneille homeille poikkeuksellisen voimakkaasti
ja pitkäaikaisesti, ja hänellä on todettu näiden homeiden vasta-aineita. Hänellä on todettu olleen
vuosia jatkuneita hengitystieoireita, jotka ovat liittyneet koulukiinteistöön ja pahentuneet vuosien
varrella. Oireet, joiden ei ole osoitettu selvästi aiheutuneen työn ulkopuolisesta altistuksesta, ovat
helpottuneet vähitellen altistuksen loppumisen jälkeen. A:n altistumisesta ja hänellä todetuista
sairauksista esitetyn selvityksen perusteella on todennäköistä, että A:lla todetut allerginen nuha ja
sidekalvontulehdus ovat aiheutuneet A:n altistumisesta homeelle hänen työssään. Sanotut sairaudet
on sen vuoksi korvattava ammattitauteina."
Annika Saarto / 31.3.2015
Tapaus 2: ammattitauti
Korkeimman oikeuden päätös KKO:2000:117
B oli työskennellyt vuodesta 1975 lähtien sairaalassa, joka oli homevaurioinen. B:llä oli vuodesta 1995 alkaen
esiintynyt toistuvia keuhkoputkentulehduksia, poskiontelon tulehduksia, yskää, hengenahdistusta ja äänen
käheytymistä. Diagnoosiksi oli asetettu psykogeeninen hengitysoireilu. B:n katsottiin todennäköisesti
altistuneen työssään homeelle. Äänen käheytymisoireita oli ollut muuallakin kuin työpaikalla. Vastaainetutkimuksissa oli todettu vasta-aineita useille homesuvuille ja nenän limakalvoaltistuksissa reaktiot
kahdelle vesivauriohomeelle.
B vaati korvausta ammattitaudista. Vakuutusosakeyhtiö totesi B:n altistuneen työssään siivouskemikaaleille ja
kosteusvauriohomeille, mutta eväsi vaaditun korvauksen, koska B:lla ei ollut todettu ammattitautia.
Tapaturmalautakunta ja vakuutusoikeus hylkäsivät B.n tekemän valituksen. Katsottiin, että B:llä ei ollut
todettu miltään osin todennäköisesti pääasiallisesti työstä aiheutunutta ammattitautia, eikä B:n työn ollut
näytetty olennaisesti pahentaneen hänen hengitystieoireitaan.
B valitti Korkeimpaan oikeuteen ja vetosi A:n ennakkotapaukseen. Korkein oikeus piti päätöksen ennallaan, eli B ei
saanut korvausta ammattitaudista. Perustelu:
"A:n ja B:n tapauksessa on merkityksellisiä eroja. A:n tapauksessa oli selvitetty, että yhteenosuvuus
kiinteistössä esiintyneiden mikrobilajien ja työntekijän verestä todettujen IgGluokan vasta-aineiden välillä oli erittäin hyvä ja että työntekijällä oli havaittu
ominaisia IgE-vasta-aineita niille homeille, joita kiinteistössä oli kasvanut. B:n
kohdalla ei näitä IgE-luokan vasta-aineita ole todettu. Ennakkotapauksessa oli
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus katsonut todennäköiseksi, että työntekijä oli homealtistuksen
seurauksena sairastunut homeiden aiheuttamaan allergiseen nuhaan ja sidekalvontulehdukseen. B:n kohdalla
ei ole Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mukaan homeista johtuvaa sairautta."
Annika Saarto / 31.3.2015
Tapaus 3: tilojen käyttökielto
Työsuojelupiiri
Koulussa on sattunut useita putkivuotoja sekä lämmitysverkostossa että käyttövesiputkistossa.
Koulun rakenteet ovat kastuneet ja mittauksin on todettu märkiä rakenteita ja merkittäviä
mikrobivaurioita eri puolella rakennusta. Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat
vaurioituneet vesikattovuotojen seurauksena. Rakennuksessa on pääsääntöisesti koneellinen
poistoilmanvaihto ja korvausilma tulee rakenteiden ilmavuotoreittien kautta sisätiloihin.
Työntekijöillä ja oppilailla on ollut koulurakennukseen liittyviä oireita ja sairastelua. Joillakin
työntekijöillä sairastelu on ollut vakavaa. Koulussa on todettu ammattitautitapaus
kosteusvauriomikrobeille.
Työnantajan toimesta koulussa on tehty paikallisia korjauksia ja ilmanvaihdon parantamista sekä
joitakin tiloja on poistettu käytöstä ja osa käytöstä poistetuita tiloista on alipaineistettu.
Tehdyt korjaustoimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä ja korjausten jälkeenkin tai
aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on käytössä olevissa tiloissa todettu merkittäviä
kosteus- ja mikrobivaurioita. Koska työpaikan olosuhteista aiheutui
työntekijöille terveyden menettämisen vaara ja koska työnantaja ei ole
pystynyt esittämään riittäviä ja riittävän nopeita toimenpiteitä terveyden
menettämistä koskevan vaaran poistamiseksi, Itä-Suomen työsuojelupiirin
kielsi terveyden menettämisen vaaraa aiheuttavan työnteon jatkamisen
koulun tiloissa, kunnes tilojen sisäilmaongelmat on perusteellisesti
selvitetty ja poistettu.
Kauhanen T. Työsuojelulainsäädännön soveltaminen kosteus- ja homevauriokohteessa.
Kuopion yliopiston Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004.
Annika Saarto / 31.3.2015
Tapaus 4: Työstä pidättäytyminen ja irtisanominen
Työsuojelupiiri
Työntekijän oireilu alkoi kohta työpaikkaan tultua. Työpaikalla todettiin merkittäviä kosteus- ja
homevaurioita, jonka johdosta työpaikka muutti toisiin tiloihin. Näissäkin tiloissa työpaikan
työntekijät alkoivat kohta oirehtia ja rakenteissa todettiinkin kosteusvaurioita. Työpaikka muutettiin
jälleen toisiin tiloihin. Näissä tiloissa valtaosa työntekijöistä pystyi työskentelemään, mutta yksi
työntekijä pidättäytyi työnteosta terveysvaaraan vedoten. Työnantaja järjesti työntekijälle
toisentyyppistä työtä uudessa rakennuksessa, mutta näissäkin tiloissa työntekijä alkoi oirehtia.
Tutkimuksissa todettiin kosteutta välipohjassa.
Eri vaiheiden jälkeen työntekijälle tarjottiin työtä jälleen uudessa rakennuksessa, jossa työntekijä
kuitenkin sai pian oireita ja tämän jälkeen pidättäytyi työnteosta. Työnantaja pyysi työsuojelupiiriä
arvioimaan työtilojen lainmukaisuuden. Tarkastuksella todettiin, että rakennus on uusi ja ollut
käytössä vajaan vuoden. Rakennushankkeessa on toteutettu tehtyä
kosteudenhallintasuunnitelmaa. Rakentamisen jälkeen ilmanvaihto on puhdistettu. Tarkastuksella
todettiin, että tehtyjen havaintojen ja saatujen tietojen mukaan työpaikan työolosuhteet
täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Tarkastuksen jälkeen työnantaja käynnisti
irtisanomismenettelyn ja lopulta irtisanoi työntekijän hänen terveydellisten
ominaisuuksiensa takia. Irtisanomista työnantaja perusteli sillä, että työntekijän työkyky on
alentunut olennaisesti ja pitkäaikaisesti eikä työnantajalta enää voida kohtuudella edellyttää
sopimussuhteen jatkamista.
Kauhanen T. Työsuojelulainsäädännön soveltaminen kosteus- ja homevauriokohteessa.
Kuopion yliopiston Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2004.
Annika Saarto / 31.3.2015
OSA II
MIKROBIT JA MIKROBITUTKIMUKSET
Mitä mikrobit ovat?
• Yleisnimitys mikroskooppisen pienille eliöille,
jotka eivät näy paljain silmin.
• Mikrosieniä (homeet, hiivat)
– Useimmiten rihmamaisina kasvavia
– Leviävät ja lisääntyvät itiöistä, jotka ovat
kooltaan pieniä - muutamia mikrometrejä
• Bakteereita
– Sädesieni- eli aktinomykeettibakteerit
Yleistä mikrobeista
• Home-itiöitä on pieniä määriä kaikkialla – leijuvat
ilmassa ja laskeutuvat pinnoille.
• Yksittäiset itiöt sisätiloissa eivät ole ongelma, niitä
tulee sisäilmaan mm. asumiseen liittyvistä
toiminnoista ja ulkoilmasta.
• Ongelmia muodostuu vasta, jos olosuhteet
rakennuksessa muuttuvat mikrobikasvulle
otollisiksi.
eli jos yksittäisestä itiöstä alkaa kehittyä
mikrobikasvusto.
Mikrobien kasvun edellytykset
• Riittävästi ravinteita – pöly riittää
• pH: (2-)5-9(>10)
• Lämpötila: optimilämpötila useimmiten +20...25
ºC, osa pystyy kasvamaan vielä +5 ºC, osa +50 ºC.
• Happi (toisille välttämätön, toisille myrkkyä)
• Vesi on tärkein kasvua mikrobikasvua rajoittava
tekijä
– Mikrobien kasvu voi alkaa kun materiaalia ympäröivän ilman
suhteellinen kosteus ylittää 70 %.
– Kun rakenteen kosteus on riittävän kauan >80% mikä tahansa
materiaali homehtuu
Elämää kosteusvauriorakennuksessa
• Home-/hiivasienet: pinnallista kasvustoa, josta ei
aiheudu rakenteiden teknisen lujuuden
heikkenemistä.
• Bakteerit: erityisesti sädesieni- eli aktinobakteerit
Elämää kosteusvauriorakennuksessa
•Muita kuin mikrobeja:
•Lahottajasienet: hajottavat puun ligniiniä tai
selluloosaa ja ligniiniä – heikentävät puun teknistä
lujuutta (lahottajasienet tulevat rakenteisiin
viimeisimpinä >90 %RH) – jos on lahottajansieniä,
on myös mikrobikasvua.
•Hyönteiset
•
•
•
•
•
Kosteus- ja homevaurioiden
yleisimmät aiheuttajat
Riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut
Puutteet työmaan kosteudenhallinnassa
Virheet työmaatoteutuksissa
Kunnossapidon laiminlyönnit
Rakenteiden luonnollinen kuluminen tai
vaurioituminen elinkaarensa päässä
Rakenteiden kosteus-/
mikrobivaurio
• Kuivakin rakenne voi olla mikrobivaurioitunut –
kosteusmittaus ei tuo ongelmaa esille.
• Kuivunut/kuollut mikrobikasvusto rakenteissa on
yhä edelleen terveyshaitta – viljely ei tuo
ongelmaa esille.
Terveyshaitta
• Rakenteiden sisäpinnoilla oleva näkyvä
mikrobikasvusto on aina terveyshaitta (=olosuhde,
joka saattaa aiheuttaa ihmisille oireita tai
sairauden)
• Ilmavirtausten mukana voi sisäilmaan kulkeutua
mikrobien tuottamia epäpuhtauksia (kellarit,
yläpohjat, alajuoksut jne.).
• Mitä ulommas rakennuksen ulkovaipassa
mennään sitä enemmän siellä on luontaisesti
mikrobeja – milloin ongelma, milloin ei?
• Suuria mikrobipitoisuuksia voi esiintyä ilman, että
kysymyksessä on varsinainen mikrobikasvu
– Ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa
olevat rakenteet
– Pesuhuoneen pinnoilla ja muissa kosteudelle
alttiissa paikoissa voi olla pistemäistä
kasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla
pinta ja tehostamalla ilmanvaihtoa
ei välttämättä tarkoita terveyshaittaa
Mikrobitoksiinit
• Home-, hiivasienten ja bakteerien rakenneosasia
tai niiden tuottamia aineenvaihduntatuotteita.
• Eivät ole haihtuvia yhdisteitä, mutta voivat esiintyä
sisäilmassa kiinnittyneinä pieniin hiukkasiin.
• Tuhansia erilaisia yhdisteitä
• Toksiinien tuotto on riippuvainen mikrobien
elinolosuhteista
• Vauriorakennusten sisäilmassa todettu toksiineja
erittäin pieninä pitoisuuksina.
Milloin kannattaa tutkia?
•
•
•
•
Työntekijät oireilevat
Merkkejä tai epäily kosteusvauriosta
Rakennustekninen syy epäillä vauriota
Haju
 Jos mikrobikasvusto on näkyvä, ei näytettä
aina tarvita
Mikrobitutkimukset
Näytetyypit
• Materiaali- ja pintanäytteet
•
•
•
•
Laimennusviljely*
Suoraviljely
Suoramikroskopointi
qPCR tulossa
• Ilmanäytteet
• 6-vaihe-impaktorilla*
• Muun tyyppisillä keräimillä
* STM:n ohjeistama menetelmä
Näytteenotto
1.
Suunnittelu: mitä näytteellä halutaan selvittää? Millainen näytetyyppi on
tilanteeseen sopivin? Kuinka virallisia tuloksia täytyy saada? Esikäynti
tutkittavassa kohteessa.
2.
Näytteenottokohdan valitseminen.
– Näyte vaurioalueelta, kun alue on tiedossa.
– Vaurion reuna-alueiden tutkiminen korjausta suunniteltaessa
– Näytteenottokohdan edustavuus, esim. mihin kosteus tiivistyy
monikerroksisissa rakenteissa?
– Jos vaurioalue ei ole selkeä, näytteitä useasta kohdasta ja materiaalista
Näytteenottajalla tärkeä rooli! Jos näyte otetaan väärästä kohdasta, voi vaurio jäädä löytymättä.
Laboratorion rooli sisäilmatutkimuksissa
• vastaa siitä, että näytteet on viljelty ja tutkittu oikein
ja että tulokset ovat oikeita
• arvioi tutkimustuloksen poikkeavuutta vs.
ohjearvot/kokemus
Näytteenottajan, viranomaisen tms. rooli
• tulkitsee tulokset raportin perusteella ja arvioi
terveyshaitan olemassaolon
• Esittää korjaus- ym. Toimenpide-ehdotukset
• Määrittelee uusintanäytteenoton tarpeen
Mitä näytteille tapahtuu
laboratoriossa?
Materiaalinäytteet
• Näytettä voidaan tarkastella suoraan
mikroskoopin alla
– Natiivitarkastelu eli suoramikroskopointi
 Homeet
• Materiaalia viljellään kasvatusalustalla.
– Mikrobit kasvavat alustalla materiaalissa olevista
itiöistä ja ne tunnistetaan 7-14 vrk:n aikana
– Suora- tai laimennusviljely
 Homeet, hiivat, aktinobakteerit eli sädesienet ja
muut bakteerit
Materiaalinäyte
• Riittävästi materiaalia, ei muovikassillista
– laimennusviljely: 3 g
– suoraviljely: 3 rkl
10cm
Pintanäytteet
• Sivelynäyte + viljely
• Teippinäyte +
suoramikroskopointi
Tulosten tulkinta
Hometta maljalla
Mikroskooppinäkymä
Tulosten tulkinta
• Mikrobimäärät ja -pitoisuudet
• Lajiston tarkastelu: Onko kosteusvauriosta kertovaa
lajistoa?
– Indikaattorimikrobit ovat lajeja, joita esiintyy useammin
vaurioituneissa rakennuksissa kuin vauriottomissa
(raportissa merkitty esim. *)
– Toksiineja eli myrkkyjä tuottavat lajit (merkitty raportissa
esim. a).
– Mitä useampia/enemmän indikaattorilajeja näytteessä
esiintyy, sitä suurempi on kasvun todennäköisyys
Tulosten tulkinta
Suoraviljely
Laimennosviljely
Sienet:
Sienet:
-, (+), +,++ : ei kasvua
++ : ehkä (jos kosteusvauriolajistoa)
+++, ++++ : kasvua
<10 000 cfu/g: ei kasvua,
jos kosteusvauriolajistoa: ehkä
>10 000 cfu/g: kasvua
Aktinomykeetit:
Aktinomykeetit:
++, +++, ++++ : kasvua
>500 cfu/g: kasvua
Bakteerit:
(cfu = colony forming unit)
>100 000 cfu/g: kasvua
Suoraviljelyn asteikko vrt. STM:n rajat (Tulonen 2005):
• Sienillä +++ ja ++++ vastaavat laimennosviljelyn >10 000 cfu/g arvoja
• Aktinobakteereilla ++ tai enemmän tulkitaan kasvuksi (laimennoksessa >500cfu/g)
Ilmanäytteet
• STM:n Asumisterveysohje 2003
• Asumisterveysopas 2009 (Asumisterveysohjeen
soveltamisopas)
• Kivirakenteisten koulujen ilmanäytteet: Meklin &
al. 2008: Koulurakennusten kosteus- ja
homevauriot
• Toimistotilojen ilmanäytteet: Sosiaali- ja
terveysministeriö: Kosteusvauriot työpaikoilla
• sulan maan aikana ulkoilmavertailu välttämätön
Ilmanäyte, missä tilanteessa?
• Kun mikrobivaurio ei muuten ole löydettävissä, mutta esim. haju tai
tilojen käyttäjien oireilu antaa aihetta epäillä vaurion olemassaoloa
• Halutaan vahvistaa tai pois sulkea kosteusvaurion mahdollisuus
–Vaurion vahvistamiseen voi riittää yksikin näyte
–Poissulkemiseen tarvitaan useampia, jopa 10
• Kun vaurion sijainti on tiedossa ja halutaan selvittää, leviävätkö
mikrobit muualle rakennukseen
• Kun halutaan selvittää onko kosteusvaurion korjaus onnistunut tai ollut
riittävä laajuudeltaan
• Mikäli selvä vauriokohta on havaittavissa, ei ilmanäytteenottoa tarvita!
Poikkeuksena, kun tutkitaan havaitun homevaurion mahdollisia
vaikutuksia muihin tiloihin.
Sisäilmanäyte kivirakenteisesta koulusta
Koko koulun kartoitus
- 10- 12 näytettä/koulu, eri puolilta koulua, eri tiloista
- Koulurakennusten sieni-itiöpitoisuudet yleensä alle 50 cfu/m3
Vauriottomassa koulussa
Enintään muutama yli 50 cfu/m3
Useita ”nolla”-tuloksia
Mediaani alle 12 cfu/m3
Viittaa homevaurioon
Useita 50-200 cfu/m3
Mediaani yli 20 cfu/m3
Harvoja ”nolla”-tuloksia
HUOM! Puurakenteisille kouluille ei ole
olemassa vertailuarvoja
Sisäilmanäyte toimistosta
• Yli 15 cfu/m3 sieni-itiöpitoisuus tavanomaista
korkeampi, voi viitata epätavanomaiseen lähteeseen
• Yli 50 cfu/m3 sieni-itiöpitoisuus viittaa selvästi
epätavanomaiseen mikrobilähteeseen
• Korkein normaalitaso bakteeripitoisuuksille on 600
cfu/m3
Virhelähteitä
• Siivoaminen, tuulettaminen, vuodevaatteiden vaihto,
kompostiastian käsittely, kukkamullan vaihto,
remontti, maaseutuympäristö, multaiset juurekset,
kellarissa käynti, häkkieläimet.
Nostavat ilman itiöpitoisuuksia merkittävästi.
• Sulan maan aikana ulkoilmavertailu on välttämätön
tulosten tulkitsemiseksi (ulkoilman tausta-arvot)
- maaperästä peräisin olevat itiöt
- purkujäte, maansiirtotyöt, komposti, lahoavat
puurakenteet …
Cladosporium, vuodenaikainen vaihtelu
KIITOS!