SÄHKÖSELOSTUSESIMERKIT VALMIINA KÄYTTÖÖN

1/2012
Sähkötieto ry, teksti Suvi Elo, kuvat
Sähköselostusesimerkit
valmiina käyttöön
Sähkötieto ry on julkaissut
sähköselostusesimerkkejä jo 35 vuoden ajan.
Uudet, aiempaa huomattavasti laajemmat
Internet-ajan sähköselostusesimerkit ovat
valmistuneet rakennuttajien, suunnittelijoiden
ja urakoitsijoiden käytettäväksi.
Internet-ajan
sähköselostus
yhtenäistää asiakirjakäytäntöjä sekä ohjaa voimassa olevien
säädösten, standardien, ohjeiden ja ehtojen mukaisiin toteutustapoihin ja käytäntöihin.
Yhtenäinen, YSE:n periaatteita noudattavan selostusrakenteen käyttö on omiaan helpottamaan koko toimitusketjun arkea. Aineisto on
laadittu rakennuttajien (RAKLI
ry), suunnittelijoiden (NSS ry)
ja urakoitsijoiden (STUL ry)
suositusten mukaan olettaen,
että massoittelutiedot tuotetaan suunnittelun yhteydessä.
Esimerkit soveltuvat erilaisiin
rakennuskohteisiin sekä suunnittelu-, hankinta- ja toteutustapoihin.
Sähköselostusesimer kit
ovat ennen kaikkea suunnittelijoiden työväline, mutta ST-kortiston kehityspäällikkö Pentti
Härkösen mukaan esimerkit
palvelevan myös urakoitsijoita ja töiden tilaajia. Esimerkiksi
tarjouslaskentaa helpottaa, jos
suunnitelmat perustuvat yleisesti hyväksyttyihin malleihin, ja
myös urakka- ja sopimusasiakirjojen yksiselitteisyys on kaikkien
sopimusosapuolten yhteinen etu.
Selostusesimerkit löytyvät
Sähköinfon Severi-käyttöympäristöstä aihepiireittäin jaoteltuna lähes viidestäkymmenestä eri tiedostosta. Lähes
kaikki selostusesimerkit on
päivitetty vastaamaan S2010nimikkeistöä.
– Joistakin yksittäisistä
järjestelmistä uudet selostusesimerkit puuttuvat vielä. Esimerkiksi varavoimajärjestelmien ja UPS-jakelujärjestelmien
selostusesimerkkien uusimiseen kaivataan vielä tekijöitä,
Härkönen kertoo.
Internet-ajan selostusaineisto jaetaan myös kaikille
ST-kortiston paperiversion tilanneille, mutta tehokkaimmin
se on hyödynnettävissä kortiston verkkoversion avulla Severi-palvelusta.
Esimerkkien käytön helpottamiseksi järjestelmäkohtaiset
tekstit löytyvät pdf-kortin liitteeltä rtf-muodossa. Severikäyttöympäristön
sähköiset
ST-kortiston kehityspäällikkö
Pentti Härkönen toivoo, että
varsinkin kaikki sähkösuunnittelijat tutustuisivat uusittuihin sähköselostusesimerkkeihin.
linkitykset ovat myös omiaan
helpottamaan ja nopeuttamaan viiteaineiston hyödyntämistä. Sähköselostusta tukevia
ST-kortteja löytyy jo runsaasti,
joten tästä syystä esimerkeissä käytetään paljon viittauksia
olemassa oleviin kortteihin,
eikä samojen asioiden kirjoittamista sähköselostuksiin pidetty enää tarpeellisena.
Sähköselostusesimerkkeihin, ST-kortistoon ja Sähköinfon tietotuotteisiin voi tutustua
ilmaiseksi kahden viikon ajan
osoitteesta www.sahkoinfo.fi/
severi saatavilla koekäyttötunnuksilla.
Myynti-insinööri Kari Jaakola
esitteli Sähköinfon sähköisen Severi-käyttöympäristön
ominaisuuksia Turussa 25.11.
pidetyillä ST-kortiston esittelypäivillä.
ST-UUTISET, kevät 2012
33
Teksti ja kuvat Sähkötieto ry
Kiasman KNX-järjestelmä
päivitettiin 2000-luvulle
Sähkötieto ry:n kiinteistöautomaation asiantuntijaryhmä
tutustui nykytaiteen museon keväällä perusteellisesti
uusittuun KNX-järjestelmään ABB:n Harri Liukun ja
Kiasman näyttelymestari Matti Leinon johdolla.
Valmistuessaan vuonna 1998 nykytaiteen
museo Kiasman valaistuksen ohjaus
edusti aikansa hienointa EIB-tekniikkaa.
Tietokoneella ohjattava, pitkälle automatisoitu järjestelmä vaikutti toimivan aluksi hienosti, mutta ensimmäisiin ongelmiin
törmättiin pian käyttöönoton jälkeen.
Valot tuntuivat syttyvän ja sammuvan
monesti omia aikojaan, eikä ohjauspainikkeiden painelu johtanut välttämättä
minkäänlaiseen tulokseen.
Ohjausjärjestelmän uudistamisesta
keväällä vastanneen ABB:n myyntipäällikkö Harri Liukun mukaan lähtökohtaisesti suurin ongelma oli paikallistettavissa liian hitaasti tapahtuviin väyläkyselyihin. Järjestelmä yritti hakea samanaikaisesti tietoja niin monelta releeltä, että
lopulta kyselyiden määrä ylitti sekä kaapeloinnin välityskyvyn että järjestelmän
kyvyn prosessoida saatuja tietoja.
Näyttelytilojen valaistuksen aikaohjauksia voidaan säätää graafisen käyttöliittymän kautta joko alakerran kiinteistöhuollon valvomosta tai kannettavalla
tietokoneella saleista.
34
ST-UUTISET, KEVÄT 2012
– Täällä on yhteensä yli 500 erikseen
ohjattavaa ryhmää. Aikaisemmin haasteena oli, etteivät sadoille releille lähetetyt palvelukyselyt tukkeuta linjaa, mutta
nyt tätä ongelmaa ei pitäisi enää olla,
Liukku kertoo.
Vanhat kontaktorit
uusiksi
Ensimmäisen suunnitelman mukaan järjestelmän ohjauksessa käytettävät alkuperäiset 24 voltin kontaktorit piti säilyttää,
mutta hankkeen konsulttina ja Senaattikiinteistöjen projektikoordinaattorina toimineen Insinööritoimisto Nurmen testien
jälkeen kävi ilmi, että releistä niin suuri
osa oli rikkoutunut vuosien varrella, että
ne oli parempi korvata kokonaan uusilla.
– Ihan aluksi homma näytti helpolta,
kun ensimmäiseksi testaamamme logiik-
kapurkki lähetti tilatiedot ja tilannekutsut
hienosti, mutta sitten selvisi, että 90 %
releistä ei lähetä tietoja kuin erillisillä
kyselyillä.
Tämän jälkeen päätettiin nopeasti,
että kaikki vanhat releet on syytä vaihtaa uusiin.
– Ei tämä ihan pelkällä käsientaputtelulla mennyt, Liukku toteaa.
Uudet releet ja perusteellisesti uusittu ohjausjärjestelmä asennettiin paikoilleen viime keväänä Kiasman ”viisivuotishuoltoseisokin” aikana ennen Ars 11
-suurnäyttelyn alkua. Aikaa järjestelmän
uusimiseen oli yhteensä vain viisi viikkoa.
Huolellisen etukäteissuunnittelun ansiosta aikataulussa pysyttiin kuitenkin lopulta
jopa odotettua paremmin.
Valaistuksen ja
pistorasioiden ohjaus
Kiasman valaistuksenohjauksesta vastaavan näyttelymestari Matti Leinon
mukaan tavallista pidempiaikaisempi
näyttely alkoi sopivasti järjestelmän uusimisen jälkeen, sillä näin uuden järjestelmän käyttöön totutteluun jäi tavallista
paremmin aikaa.
KNX-tekniikka
ST-kortistossa
Erikokoisia ja -tasoisia asuin- ja toimitilakiinteistöjä on alettu toteuttaa KNXjärjestelmää käyttäen. Toteutusten dokumentointi, laadunvarmistus ym. käytännöt vaihtelevat kohteittain, koska vakiintuneita käytäntöjä ei ole vielä ehtinyt
muodostua.
KNX-toteutuksiin liittyen on tarkoitus
julkaista ohjekortti, jonka tarkoituksena
on mm. selkiyttää KNX-toteutuksen kulkua sekä kuvata hyvä dokumentointitapa.
Uunituoreen sähköselostusaineiston
julkistamisen yhteydessä julkaistiin rakennusautomaatioon liittyen kortti ST
711.20. Selostusesimerkit S2010-nimikkeistön mukaan. T810, rakennusautomaatiojärjestelmät sekä selostuksen viiteaineistoon lukeutuva kortti ST 711.12,
Automaatio- ja mittausjärjestelmien yleiset toimitusohjeet ja -vaatimukset. Uudistettu selostusaineisto sisältää myös järjestelmäkohtaisen urakkarajaliitteen.
Lähiajan rakennusautomaatioon liittyviä ST- uudistuksia ovat mm. alkuvuodesta tapahtuva Rakennusautomaatiokäsikirjan kolmannen painoksen julkaiseminen sekä kulutusmittauksiin liittyvän
aineiston julkaiseminen.
ST-kortisto vuonna 2012
ABB:n Harri Liukku ja Kiasman näyttelymestari Matti Leino kertoivat rakennuksen KNX-tekniikasta takana seisoville Toivo Sahlstenille, Antti Sahalalle,
Veijo Piikkilälle ja Tom Bremerille.
ARS 11 -näyttelyn teos ”Afrikan valloitus” seurasi vierestä Harri Liukun kertoessa, kuinka Kiasman järjestelmään olisi voinut lisätä monia uusia hienouksia, mutta tällä kertaa tavoitteena oli saada järjestelmä suhteellisen kustannustehokkaasti mahdollisimman varmatoimiseksi ja helppokäyttöiseksi.
– Monesti minä teen vaihtuviin
näyttelyihin uudet valaistuksenohjaukset 15 kertaa vuodessa, mutta pidempi
näyttely sopi hyvin tähän tilanteeseen,
Leino kertoo.
Leino kiittelee varsinkin uuden järjestelmän entistä selkeämpää ja luotettavamman oloista käyttöliittymää.
– Aikaisempi käyttöliittymä oli selvästi raskaampi käyttää. Nyt kaikki
tuntuu toimivan niin kuin pitääkin.
Järjestelmä ohjaa valaistuksen lisäksi pistorasioita ja näyttelysalien pimennysverhoja, mutta muuta taloautomaatiota ei otettu KNX-ohjauksen
piiriin.
– Se olisi ollut mahdollista, mutta minä en missään tapauksessa
halunnut sitä puolta mukaan, Leino
nauraa.
Vitsinä kun on, että nyt lämmityksen ja ilmanvaihdon säätö ja ohjaus kuuluu ISS:n huoltomiehelle ja
hän itse saa keskittyä päätyöhönsä
sähköistykseen ja valaistukseen.
Taideteosten valaistus on saatettu
määritellä hyvin tarkasti valaistuskulmia ja luksimääriä myöten. Valaisinten suuntausta ei ole motorisoitu,
joten käytännössä tämä tarkoittaa
yleensä henkilönostimen käyttöä.
Vuoden 2012 aikana ST-kortistossa julkaistaan uutta ja uudistettua aineistoa
mm. kulutusmittausten suunnitteluun ja
toteutukseen, KNX-toteutusten suunnitteluun ja dokumentointiin sekä äänievakuointi- ja savunhallintajärjestelmiin
liittyen.
Standardisarjan SFS 6000 uudistuminen aiheuttaa uudistustarpeita lukuisiin ST-kortteihin. Lisäksi on tarkoitus
julkaista esimerkiksi varavoimalaitokset
ST-käsikirjan neljäs painos.
ST-aineiston sisältökehityksessä huomioidaan kokonaisvaltaisesti ajankohtaiset elinkaariajatteluun ja energiatehokkuuteen liittyvät asiat sekä nykyaikaiset
vaihtoehdot perinteisille ohjaus- ja valvontaratkaisuille. Jatkuvasti muuttuvien
määräysten sekä kansainvälisten standardien edellyttämien menettelytapojen
ja toimintamallien esittämistä käytännönläheisinä ja loogisina ohjeina alan toimijoille tarvitaan.
Lomakekorttien sisältökehityksessä
otetaan erityisesti huomioon määräysten
ja standardien edellyttämät tarkastus- ja
dokumentointivaatimukset, yleisesti hyväksytyt hyvät toiminta- ja menettelytavat, laatusuunnittelun ja laadunvarmistuksen sekä oman työn järjestelmä- ja
rakennusvaihekohtaiset tarkastus- ja dokumentointivaatimukset.
ST-UUTISET, KEVÄT 2012
35
Antennikortit
teräväpiirtoaikaan
Uusia ja päivitettyjä
ST-kortteja
Antennijärjestelmiä käsittelevät ST-kortit
päivitettiin teräväpiirtoaikaan. DVB-T2signaalitasojen raja-arvoja ei kannata muualta
etsiäkään, sillä niitä käsittelevä kansainvälinen
standardi ei ole vielä valmistunut.
Vuonna 2011 ST-kortistoa täydennettiin
58 uudella ja 18 päivitetyllä ST-kortilla.
Vuonna 2011 ST-aineiston uudistuksissa ja päivityksissä pääpaino kohdistui uudistettuihin sähköselostusohjeisiin ja -esimerkkeihin. Lisäksi esimerkiksi EMC-asiat, johtojärjestelmien palonkestävyys ja optiset liityntäverkot olivat vuoden
aikana merkittävässä roolissa.
Uudet ja päivitetyt ST-kortit
Diplomi-insinööri Juha Ristilällä oli päävastuu antennipuolen
uusien ST-korttien käsikirjoituksesta. Päätyökseen hän vastaan
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan Sipoon koulutusyksiköstä.
Telealalla ST-korttien merkitys käytännön asennustyön tukena
on aina ollut suuri. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön jatkuvasti, eikä urakointiyrityksissä useinkaan riitä resursseja seurata
standardointityötä. Kuitenkin viranomaismääräyksissä viitataan
teknisten yksityiskohtien osalta aina standardeihin, joten niiden
sisältö on oltava hallussa.
Suomi on ollut eturintamassa käynnistämässä maanpäällisiä teräväpiirtolähetyksiä.
– Edelläkävijän haaste on määritellä ohjeet ja raja-arvot,
diplomi-insinööri Juha Ristilä kertoo.
Teräväpiirtosignaalien mittaukseen ei ole vielä laadittu kansainvälistä standardia, eikä siten myöskään viranomaismääräyksiä. Teräväpiirtoasennuksia kuitenkin tehdään jo täyttä päätä,
joten kentällä on tarvetta signaalitasojen määrittelyille.
ST-korttien käsikirjoittaja Ristilä ja muut uusien korttien
laadinnassa mukana olleet asiantuntijat ovat siis joutuneet
ottamaan kantaa asioihin, jotka ovat vasta vuoden tai kahden
päästä standardeissa.
– Tässä mennään vähän etukenossa, Ristilä myöntää.
Hän on kuitenkin luottavainen siihen, että yhdessä muiden
asiantuntijoiden kanssa laadittu ohjeistus vastaa pääosiltaan
tulevaa standardia.
– Kysymys on lähinnä varmuuskertoimista signaalitasojen
laskennassa. Siihen ei ole mitään kaavaa, vaan se on lähinnä
mielipideasia.
Jos osoittautuu, että ST-korttien ja standardin laatijoiden
välille muodostuu mielipide-eroja, ST-kortiston sähköistä versiota voidaan päivittää nopeastikin standardin valmistuttua.
Esimerkiksi ST-kortit Pientalon antennijärjestelmän suunnittelu ja asennus (621.03) sekä Yhteisantennijärjestelmän tekninen suunnitteluohje (621.10) on päivitetty teräväpiirtoaikaan.
HD-lähetysten vastaanotossa olennaista signaalin tason ja laadun mittausta käsitellään ST-kortissa 621.40 Tarkastuspöytäkirja, kiinteistön sisäinen yhteisantennijärjestelmä.
Antti Kalliomäki, teksti ja kuva
36
ST-UUTISET, kevät 2012
ST 51.06. Palonkestävä johtojärjestelmä
ST 621.03. Pientalon antennijärjestelmän suunnittelu ja toteutus
ST 621.10. Yhteisantennijärjestelmät. Tekninen suunnitteluohje
ST 621.11. Yhteisantennijärjestelmät. Tekniikka
ST 621.30. Yhteisantennijärjestelmät. Asennusohje
ST 621.40. Tarkastuspöytäkirja. Kiinteistön sisäinen yhteisantennijärjestelmä
ST 662.10. Paloilmoittimen suunnitteluohje
ST 662.30. Paloilmoittimen asennus-, tarkastus- ja käyttöönottoohje
ST 662.40. Paloilmoittimen toteutuspöytäkirja
ST 662.41. Paloilmoittimen asennustodistus
ST 53.16. Rakennusten sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien
ylijännitesuojaus
ST 43.19.01. Reparationskontrakt för reparerad apparatur
ST 51.02. Emc-näkökohdat sähkö- ja telesuunnittelussa ja
-asennuksissa
ST 51.21.07. Suurjännitelaitteiston käyttöönottotarkastuspöytäkirja
ST 98.51. Puhelinsisäjohtoverkot. Käyttö, ylläpito ja huolto
ST 667.10. Sähköinen ovivarustelu
ST 711.12. Automaatio- ja mittausjärjestelmien yleiset toimitusohjeet
ST 715.11. Taajuusmuuttajien yleiset toimitusohjeet
ST 98.12. Puhelinsisäjohtoverkon laajakaistaisen suorituskyvyn
mittaamisohje
ST 98.43. Mittauspöytäkirja. Puhelinsisäjohtoverkon suorituskyvyn
mittaaminen
ST 611.10. Perinteinen puhelinsisäjohtoverkko. Ohjeita suunnitteluun ja asennukseen
ST 715.40. Pöytäkirja rakennusautomaation taajuusmuuttajakäytöille
Esimerkkejä selostusesimerkeistä
S2010-nimikkeistön mukaan
ST 631.13/T670; Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä
ST 662.11/T610; Paloilmoitinjärjestelmä
ST 662.12/T660; Palo-ovien ohjaus- ja valvontajärjestelmä
ST 662.52/T620; Palovaroitinjärjestelmä
ST 663.11/T530; Murtoilmaisujärjestelmä
ST 663.12/T540; Ryöstöilmaisujärjestelmä
ST 664.11/T550; Kameravalvontajärjestelmä
ST 673.51.04/T440; Säätilannäyttöjärjestelmä
ST 673.51.05/T450; Ajanotto- ja tulospalvelujärjestelmä
ST 711.21/T830; Käyttöveden mittausjärjestelmä
ST 711.22/T840; Sähköenergian mittausjärjestelmä
ST 711.23/T850; Lämmön mittausjärjestelmä
ST 70.31.07/S26; Sähkölämmitysjärjestelmät
ST 711.20/T810; Rakennusautomaatiojärjestelmä
ST 666.11/T630; Savunpoiston ohjaus- ja valvontajärjestelmä
ST 70.34.01/S6; Turvavalaistusjärjestelmät