ST-uutiset 2/2015
ST-UUTISET 2.2015 TEKSTI JA KUVA MIKKO ARVINEN RATKAISUJA KUULUVUUSONGELMIIN IKKUNOIDEN TIIVISTYESSÄ JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTUESSA YHÄ USEAMMASSA KIINTEISTÖSSÄ TÖRMÄTÄÄN MATKAVIESTIMIEN KUULUVUUSONGELMIIN. ST-kortistossa julkaistaan syksyllä uusi Matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkon suunnitteluohje (ST 625.10). Ohjeiden kirjoittajan, matkapuhelinsisäantenniverkkojen kuuluvuusmittauksiin ja suunnitteluun erikoistuneen Radiotie Suomi Oy:n Jouni Pekosen mukaan kuuluvuusongelmat ovat lisääntyneet sitä mukaa kun rakentamisessa on siirrytty lämmön karkaamista estävien, selektiivikalvoilla varustettujen ikkunoiden käyttöön. – Ongelma johtuu seinien ja ikkunoiden yhteisvaikutuksesta. Betoniseinien radiosignaalien vaimennus on suurin piirtein samanlaista kuin tähänkin saakka, mutta uudet selek- tiivi-ikkunat vaimentavat tehokkaasti radiosignaaleja. Ongelmiin alkaa törmätä nyt myös korjausrakentamiskohteissa, Pekonen kertoo. Uudessa ST-kortissa käydään läpi sisäantenniverkon rakenne ja vaatimukset sekä esitellään vaihtoehtoisia verkkojen toteutustapoja. Lisäksi kortissa käydään läpi kuuluvuusmittausten perusasiat, hankesuunnitteluohjeet sekä operaattoreiden monioperaattorisisäantenniverkoille asettamat vaatimukset. Suuremmissa kiinteistöissä kännyköiden kuuluvuusongelma on mahdollisesta ratkaista talon sisälle rakennettavalla matkapuhelinsisäantenniverkolla, mutta rivi- ja omakotitaloi- hin tukiasemien tai toistimien tuominen olisi varsin arvokas ratkaisu. – Pienemmissä kiinteistöissä ratkaisu on talon ulkopuolisen antennin liittäminen kännykkään. Huonona puolena tässä tietenkin on, että puhelimesta tulee sitten kiinteä puhelin, eikä sitä voi liikutella. Matkapuhelimien kuuluvuuden lisäksi uudet ikkunat blokkaavat myös mokkulat ja muun langattoman dataliikenteen. Nettiliikenne on kuitenkin pientaloissa suhteellisen helppo saada toimimaan liittämällä WLAN-lähetin talon ulkopuolelle sijoitettavaan datamokkulan antenniin. Kokonaan uuden STkortin tekourakkaan Peko- nen ryhtyi kuuluvuusongelmia koskevan yleisen tiedon lisäämiseksi. – Nyt olisi tärkeää alkaa rakentaa laadukkaita monioperaattorisisäantenniverkkoja, mihin kaikki operaattorit voivat kytkeytyä. Pekonen suosittelee uusiin ohjeisiin tutustumista paitsi sähkö-, tele- ja antennialan ammattilaisille, myös rakennuttajille, jotta he osaisivat ottaa kuuluvuusongelmat huomioon. Kortti on ostettavissa ja tilattavissa Sähköinfon Severi-verkkopalvelusta. Sähköinfo järjestää lokakuussa myös uuden kurssin sisäantenniverkkojen toteutuksesta kaikille aiheesta kiinnostuneille. Mittaukset tehdään tietokoneen mittausohjelmaan liitetyillä kännyköillä. Jouni Pekonen teki kesäkuussa kuuluvuusmittauksia Espoon Suurpellossa. Sisäantenniverkkojen tarve kannattaa varmistaa mittauksilla ennen hankintapäätöstä, sillä kaikkiin kohteisiin niitä ei tarvitse tai kannata rakentaa. ST-UUTISET, syksy 2015 TEKSTI JA KUVAT MIKKO ARVINEN TURVAKUULUTUSOHJEET ST-KORTISTOON ST-kortistossa julkaistiin kesällä uusi, pitkään ja huolellisesti valmisteltu ohjeisto poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelijoille, tilaajille ja toteuttajille. Ohjeiston laadintatyön päätoimittajana toimineen Audico Systems Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan uusi ohjeisto tulee helpottamaan poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelua ja toivottavasti myös yhdenmukaistamaan hankintatapoja. Hyttinen toivookin, että myös tilaajat tutustuisivat uusiin ohjeisiin. – Kaikki laitetoimittajat ja muut toimijat saadaan samalle viivalle, jos myös tilaajat ymmärtävät järjestelmien vaatimukset. Vaatimusten täyttäminen maksaa, mutta normien vastaisten järjestelmien hankinta ei ole tilaajienkaan edun mukaista, Hyttinen sanoo. Ohjeissa käydään läpi järjestelmän laitteiden kokoonpano, annetaan yleiset ohjeet kaiutinverkoston suunnitteluun ja kaiutinvalintaan sekä käydään läpi akustiikan ja puheen ymmärrettävyyden peruskäsitteet, mutta varsinaisen äänisuunnittelun oppikirjaksi ohjeita ei ole tarkoitettu. Ohjeita voidaan hyödyntää paitsi järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa, myös ylläpidossa koko järjestelmän elinkaaren ajan. Ohjeistoon on lisätty erilliset ohjeet järjestelmien toimitus- ja käyttöönottodokumenttien laadintaan sekä yleiset ylläpito-ohjeet ja viittaukset paloilmoitinjärjestelmien ylläpitoohjeisiin. Ohjeissa käydään läpi kotimaiset ja eurooppalaiset standardit sekä lait, asetukset ja määräykset. Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiä koskevat esimerkiksi pelastuslaki, rakentamismääräyskokoelman rakennusten paloturvallisuutta käsittelevät kohdat sekä EU:n raken- ST-UUTISET, syksy 2015 Audico Systems Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan kauppakeskusten suuret hallitilat ovat akustisina ympäristöinä erittäin vaativia suunnittelukohteita. Poistumishälytysja turvakuulutusjärjestelmien laatu vaikuttaa ratkaisevasti suurten julkisten tilojen turvallisuustasoon. nustuoteasetus. Ohjeiston laadinta aloitettiin jo vuonna 2011. – Aikaa meni kieltämättä todella pitkään, mutta perusteellisen työn ja lausuntokierrosten seurauksena lopputulos on nyt hyvä ja hyvin jäsennelty. Tämän ansiosta myös ohjeiston päivityksen pitäisi onnistua jatkossa suhteellisen hel- posti standardien uudistuessa, Hyttinen sanoo. Ohjeiston laadinnasta vastanneessa Sähkötieto ry:n, Sähköinfo Oy:n ja Turva-alan yrittäjät ry:n yhteisessä työryhmässä oli edustettuna alan yritysten, viranomaisten sekä alan järjestöjen edustajia. Työryhmään kuuluneen Schneider Electricin turvapuolen kehitysjohtaja Tapani Perttulan mukaan nykyisin myös paloilmoitinjärjestelmiin kuuluvien kuulutusjärjestelmien komponenteilta vaaditaan CE-merkinnän lisäksi suoritustasoilmoitus sekä pyydettäessä myös tuotesertifiointilaitoksen myöntämä sertifikaatti tuotteen suoritustasosta. – Harmonisoitujen tuotestandardien vaatimuksista tuli velvoit- tavia kun paloilmoittimista tuli EU:n rakennustuoteasetuksen alaisia 1.7.2013, Perttula kertoo. Ohjeen laadinta alkoi työnimellä ”Äänievakuointi”. – Nimimuutos poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiksi kuvastaa hyvin sisällössä tapahtuneita muutoksia, Perttula kertoo. MYLLYN PARAS KUULUTUSJÄRJESTELMÄ Raisiossa E18-tien varrella sijaitsevan Kauppakeskus Myllyn poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä uusittiin keväällä. Loppuvuodesta 2001 avatun kauppakeskuksen aiempi kuulutusjärjestelmä ei täyttänyt nykyvaatimuksia varsinkaan puheen ymmärrettävyyden osalta. Uuden poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän toimittaneen Audico Systems Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan uusien kaiuttimien paikat mallinnettiin akustiikkasimulaatio-ohjelmalla ja myös tilojen jälkikaiunta mitattiin huolellisesti. Uudet kaiuttimet päätettiin tuoda selvästi aiempaa alemmaksi käytävien keskellä oleviin pilareihin puheen ymmärrettävyyden parantamiseksi. – Yleisohjeena on, että kuulutusten äänenpaine pitäisi olla kymmenen desibeliä taustamelutasoa korkeampi. Pelkkä ääni ei kuitenkaan riitä hyvän puheen ymmärrettävyyden saavuttamiseksi jos kaiuttimien sijoittelua ja kaikuisuutta ei mietitä kunnolla ja kaiuttimet häiritsevät toisiaan, Hyttinen kertoo. Suuren kauppakeskuksen paloilmoitinjärjestelmä on jaettu kolmeen erilliseen alueeseen. Samoin kuulutukset on jaettu alueiden mukaan. Korkean, sadan voltin siirtojännitteen ansiosta kauimmaisetkaan kaiuttimet eivät tarvitse erillisiä päätevahvistimia, vaikka matkaa keskuksesta kauppakeskuksen laajennusosan kauimmaiseen nurkkaan tulee lähes puoli kilometriä. Yhteensä kuulutusjärjestelmän teho on noin 5 000 wattia. Kauppakeskuksen paloilmoitinjärjestelmä ei vaadi palosuojattujen kaapeleiden käyttöä, mutta toimivuuden varmistamiseksi kaapelointi on kahdennettu erillisiin reitteihin. Kauppakeskusta ollaan parhaillaan laajentamassa. Myös kauppakeskuksen laajennusosan sähköistyksestä ja kymmenien kilometrien kaapelointiurakasta 20–30 asentajan voimin vastaava Are Oy vastasi kauppakeskuksen vanhan puolen kuulutusjärjestelmän kaapeloinnista ja kaiuttimien asennuksesta Audicon vastatessa järjestelmän toimituksesta ja käyttöönotosta. Vuoden vaihteessa valmistuvan laajennuksen jälkeen Kauppakeskus Myllyn pinta-ala kasvaa 4,7 hehtaarista yli seitsemään hehtaariin. JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖLUOKITUS Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiin sovellettaviin määräyksiin vaikuttaa ratkaisevasti, liitetäänkö paloilmoitinjärjestelmä järjestelmän osaksi, vai toteutetaanko järjestelmät rinnakkain erillisinä järjestelminä. Mikäli poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä liitetään paloilmoittimeen palokelloja täydentävänä osana, annetaan järjestelmällä paloilmoittimen automaattisesti käynnistämiä ennakko- tai evakuointiviestejä tai manuaalisia hätäkuulutuksia. Tällöin vaatimuksena yleensä on, että viestit ja kuulutukset vuorottelevat palohälyttimien kanssa. Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmällä voidaan myös korvata palohälyttimet. Paloilmoittimeen liitetyt järjestelmät tulee toteuttaa harmonisoitujen laitestandardien mukaisilla laitteilla. Laitteiden suunnittelun, asennuksen, ylläpidon, kuuluvuuden, äänen ymmärrettävyyden sekä varavoiman mitoituksen tulee noudattaa SFSEN 60849 sekä SFS-EN 60268 standardien vaatimuksia. ST-OHJEISTON 21 LAADINTATYÖRYHMÄ Raino Hyttinen, Audico Systems Oy Kimmo Kartano, Suomen Palopäällystöliitto Veijo Kauppi, Sähköinfo Oy Jyrki Laine, Siemens Osakeyhtiö Hannu Mattila, Studiotec Oy Karoliina Meurman, Tukes Markku Myllys, Granlund Oy Tapani Perttula, Schneider Electric Finland Oy Sampa Pesonen, Paloässät Oy Tommi Portin, Robert Bosch Oy Jari Takki, Turvatakki Oy ST-UUTISET, syksy 2015 UUTTA JA UUDISTETTUA ST-AINEISTOA ST 21.34 Ohjeita energiamittausten toteutukseen ST 55.36 Aurinkosähköjärjestelmän käyttöönottotarkastuspöytäkirja Uusi lomake on tarkoitettu käytettäväksi verkkoon kytkettävien aurinkosähköjärjestelmien käyttöönoton yhteydessä. Oikein täytettynä lomake täyttää myös aurinkosähköasentajasertifioinnin saannin edellytyksenä olevan tarkastuspöytäkirjavaatimuksen tuotantolaitteiston osalta. Kortissa kerrotaan miten määräykset, standardit ja ohjeet määrittelevät energian, kulutusten ja olosuhteiden mittarointia, ja miten mittaroinnin seuranta ja analysointi tulisi järjestää. Rakennuksen lämmitys- ja sähköenergian päämittauksen lisäksi olennaista on olosuhteiden mittarointi ja olosuhdetavoitteiden toteutumisen seuraaminen. Energianmittausjärjestelmät eivät yksistään riitä, vaan kulutusmittauksia tulee myös analysoida. Analyysien perusteella tehdään johtopäätöksiä siitä, miten energiatehokkuutta voitaisiin parantaa tai ylläpitää, mikä vaatii järjestelmällistä toimintaa ja sitoutumista kiinteistön omistajalta. Ohjeistus on tarkoitettu sekä kiinteistön omistajille, suunnittelijoille että urakoitsijoille. ST-UUTISET, syksy 2015 ST 660.05 Pientalon turvallisuus- ja valvontajärjestelmä Kortin tarkoituksena on toimia täydentävänä ohjeena pientalojen turvallisuusjärjestelmää suunniteltaessa ja asennettaessa. Päivityksen yhteydessä on uusittu kuvien merkinnät ja piirrosmerkit sekä lisätty mm. ohjeita järjestelmän dokumentoinnista. ST 681.02 Optisten liittimien puhtaus ja kunto Kortissa annetaan ohjeita optisen liittimen sekä adapterin puhtauden tarkastuksesta, liitinpään kunnon tarkastuksesta ja puhdistuksesta sekä tarkastuksen ja puhdistuksen merkityksestä taustatietoineen. Lisäksi siinä esitetään tarkastuskriteerit sekä vaatimukset tarkastuksissa käytettäville välineille. ST 681.11 Asuinkiinteistöjen yleiskaapelointijärjestelmät Kortissa esitetään yksityiskohtaiset ohjeet asuinkiinteistöjen yleiskaapelointijärjestelmien suunnitteluun. Kortin periaatteita sovelletaan sekä uudisrakentamisessa että olemassa olevien rakennusten sisäverkkoja uudistettaessa tai kunnostettaessa. Kortin päivityksessä on huomioitu yleiskaapelointistandardit sekä Viestintäviraston uudistunut sisäverkkomääräys 65 A/2014 M. ST 710.01 Avointa väylätekniikkaa hyödyntävän hankkeen yleisohje Kortissa annetaan ohjeita tiedonsiirron avoimia väylätekniikoita hyödyntäviin hankkeisiin. Kortti on suunnattu ensisijaisesti rakennuttajille ja suunnittelijoille ja ohjeistaa myös muiden hankeosapuolien toimia. Korttiin on päivityksen yhteydessä mm. lisätty oma kappaleensa avoimen väylätekniikan hyödyistä ja haasteista. SÄHKÖ- JA TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN TILAVARAUKSET ST-käsikirja 35 Käsikirjaan on koottu tiedot ja menettelytavat, joiden avulla voidaan jo suunnittelun alkuvaiheessa määritellä, mitoittaa ja suunnitella sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien vaatimia teknisiä tiloja sekä johdotusten asennusreittejä. Sisältö on päivitetty vastaamaan Viestintäviraston määräystä 65 A/2014 M sekä standardin SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset vaatimuksia. VERKOTTUNEEN TALOTEKNIIKAN TIETOTURVA ST-ohjeisto 22 Uusi ohjeisto on tarkoitettu oppaaksi verkottuneen talotekniikan tietoturvallisuuteen erityisesti AV-, turvallisuusja rakennusautomaatiojärjestelmien osalta. Ohjeisto toimii perustana sovittaessa menettelyjä tietoturvallisuuden perustason saavuttamiseksi.
© Copyright 2024