1. No category

2/2010
Teksti Ilmari Koskinen kuva Mikko Arvinen
Kortistosta vaihtelua
koulukirjoille
ST-kortisto on kätevä tiedonlähde sähköalan opiskelijoille.
Oppilaitoksille viime syksynä
räätälöity ST-kortiston Superlisenssi ei ole vielä saavuttanut suurta suosiota, vaikka kokemukset sen käytöstä
opetuksessa ovat osoittautuneet hyviksi.
Kuopiossa sijaitsevassa
kahden tuhannen opiskelijan
Savonia-ammattikorkeakoulussa hyödynnetään ST-kortteja sähköalan opetuksessa. ST-kortit tulivat koulussa
käyttöön sähkötekniikan lehtori Heikki Lainisen mukana 90-luvun alussa hänen siirryttyä suunnittelijan hommista
opetusalalle.
– Kun olin aiemmin insinööritoimistossa
suunnittelemassa niin opin niitä käyttämään. Se tuli siinä auto-
Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan lehtori
Heikki Lainisen mielestä STkorttien käyttöympäristö on
kehittynyt hyvään suuntaan.
maattisesti mukana, Laininen
muistelee.
ST-kortit tulevat tutuiksi
Savoniassa sähköalaa opiskeleville toisena vuonna. Kortistoa käytetään opintojen
edetessä kursseilla ja harjoituksissa niin, että ST-kortistosta muodostuu opiskelijoille
hyödyllinen työkalu.
vuonna
– Kolmantena
kiinteistöjen telejärjestelmät
-kurssilla kurssimateriaalina
on pelkästään ST-kortisto.
Siihen ei oikein ole muuta
hyvää materiaalia olemassa
kuin kortit ja käsikirjat, Laininen kertoo.
Laininen kokee tärkeäksi
kortiston sisällyttämisen osaksi sähkötekniikan opintoja.
– ST-kortisto on urakoitsijoille ja suunnittelijoille yksi
perustyökalu. Yritän kasvattaa opiskelijoille sitä ajatusta, että ST-kortistosta löytyy
ajankohtaista tietoa pähkinänkuoressa ja nopeasti, Laininen
selittää.
Korteista muodostuu
tärkeä työkalu
ST-korttien käytöllä opetuksessa pyritään siihen, että
kortteja osattaisiin käyttää
tehokkaasti koulumaailmasta työelämään siirryttäessä.
Korteissa kerrotaan tarkasti
kaikkein olennaisimmat seikat
standardeista, ja tarvittaessa
korteista löytyy lähteet syvällisempiin tietolähteisiin.
– Ohjaan päättötyön tekijöitä käyttämään ST-kortteja.
Siitä pääsee monesti aika hyvin liikkeelle, ydinasiat löytyvät sieltä ja standardeilla voi
täydentää, Laininen sanoo.
ST-kortiston
sähköistä
käyttöympäristöä kehitetään
jatkuvasti
käyttäjäystävällisemmäksi. Korttien suuri
määrä edellyttää toimivia hakutoimintoja.
Oppilaitoksille vuoden 2009 lopulla sorvatussa ”Superlisenssissä”
kortit on eritelty niin, että
kortit löytyvät opetussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä, eli opetussuunnitelma
on eräs korttien hakukriteeri. Kehitystyössä on mukana
suuri määrä eri alojen asiantuntijoita. Myös Laininen on
oppilasasiantuntijaryhmän jäsenenä mukana kehittämässä
palvelua.
– Aikaisemmin oli niin,
että opettajalla oli koneellaan
kortisto auki ja oppilaat kävivät siitä vuoron perään katsomassa. Nyt oppilaat voivat
omilta koneiltaan selata kortteja. Ohjaan oppilaita siihen,
että jos on joku ongelma,
niin siitä on todennäköisesti kortti olemassa, Laininen
kertoo.
ST-UUTISET 2/2010
33
33
Veli-Matti Yli-Kätkä kuvaT Tuomas Sauliala
Teksti
34
34
Sähköselostusesimerkkien
laadintaa
hyvässä hengessä
Uusien sähköselostusesimerkkien laadintatyö
on käynnissä. Työn tavoitteena on hyvään
suunnittelu- ja toteutustapaan pyrkiminen ja
selostusten lyhentäminen.
Työn ensimmäisessä vaiheessa uudistettavat osuudet ovat
kesän aikana olleet julkisella
lausuntokierroksella. Kokonaisuudessaan S2010-nimikkeistön mukaiset esimerkit saataneen valmiiksi kuluvan vuoden
aikana.
Uudistettavat esimerkit ja
niiden laadintaan liittyvät periaatteet ovat syntyneet julkaisijana toimivan, Sähkötieto ry:n nimeämän työryhmän
hengentuotteena.
Ryhmän
kokoonpano luo kattavan läpileikkauksen koko sähköalaan,
sillä edustettuina ovat niin
suunnittelijat, rakennuttajat
ja urakoitsijat kuin myös alan
julkaisu- ja kehitystoiminnan
edustajat.
– Urakoinnin kannalta tärkeätä on se, miten selostuksessa tieto siirretään asentajalle siitä, mikä on tilaajan ja
suunnittelijan tahto ja toisaalta miten me saamme tehokkaasti hankinnat toteutettua,
Juha Peltonen YIT Kiinteistötekniikasta kiteyttää.
ST-kortiston nykyinen sähköselostusesimerkkejä esittelevä julkaisu, S2000-nimikkeistön soveltaminen sähköselostuksissa, on vuodelta
2004. Tällöin laadinta pohjautui rakennusurakan yleisiin so-
ST-UUTISET 2/2010
pimusehtoihin, YSE 1998:aan,
joka vaati teknisten ja kaupallisten asiakirjojen erottamista.
Näissä vanhoissa selostusesimerkeissä YSE:n hengen mukaista jakoa ei aivan saavutettu. Lisäksi vuoden 2004 versiossa ei kaikille nimikkeistön
mukaisille järjestelmille ollut
omia esimerkkiselostuksia.
– Vuosien mittaan tilanne
on päässyt riistäytymään käsistä kun edellinen versio on
vanhentunut ja suunnittelijat
eri toimistoissa ovat ruvenneet
tarpeiden muuttuessa muokkaamaan selostusta ja kirjoittamaan sinne kaiken näköistä
hankintaan liittyvää eli sellaisia
asioita, jotka kuuluvat urakkarajaliitteeseen, urakkaohjelmaan
ja muihin hankinta-asiakirjoihin. Sen takia uudistaminen on
oleellisen tärkeätä, Harri Stenman Pöyry Building Services
Oy:stä kertoo.
Lausuntotyökalu
apuna
Sähköselostusesimerkkien
laadinnassa on käytetty apuvälineenä Sähköinfon viime
syksynä lanseeraamaa selainpohjaista lausuntotyökalua. Työryhmän lisäksi käyttöoikeuden lausuntotyökalulla
suoritettavaan sähköselostus-
Työryhmässä on mukana niin suunnittelijoita, rakennuttajia
kuin urakoitsijoitakin, mutta Juha Peltosen mukaan erilaiset
näkemykset eivät ole silti tuottaneet ongelmia. ”Hyvässä
hengessä asioita on käsitelty ja näin asiat tulee puitua
monelta eri näkökantilta”, Peltonen toteaa.
esimerkkien luonnoksien kommentointiin on voinut saada
kuka tahansa halukas sähköalan toimija.
– Lausuntotyökalun käyttäjämäärä lähestyy pikkuhiljaa kolmeasataa, Sähköinfo
Oy:n
ST-kehityspäällikkö
Pentti Härkönen kertoo.
Härkösen mukaan erilaisissa tilaisuuksissa ja kursseilla
on tullut yhteydenottoja alan
toimijoilta, jotka ovat halunneet mukaan kommentoimaan
työn tuloksia. Lausuntotyökalun käyttö on myös nopeuttanut ja helpottanut työryhmän
urakkaa huomattavasti.
– Lausuntotyökalun avulla on saanut rauhassa oman
mikron ääressä perehtyä asioihin. Eikä niitä kaikkia asioita
ehtisi pelkästään kokouksissa
käsittelemäänkään, Peltonen
toteaa.
Esimerkkiselostus
S2010-nimikkeistössä
Tulevaan julkaisuun on tarkoituksena sisällyttää esimerkkiselostus jokaisesta S2010nimikkeistössä
mainitusta
järjestelmästä. Kyse on siis
melko laajasta urakasta eikä
sen toteuttaminen olisi mahdollista ilman ammattitaitoista
osaajajoukkoa.
– Tässä on hyvä ja innostunut porukka, joka oikeasti tekee tämän eteen työtä,
kommentoi ja käy kommentteja läpi, Stenman kiittelee.
Selostuksen yleistä osaa
pyritään lyhentämään siirtämällä järjestelmäkohtaiset
asiat
järjestelmäkohtaisiin
osuuksiin. Lisäksi selostusta
pyritään lyhentämään käyttämällä harkinnan mukaisia
viittauksia esimerkiksi ST-
Mitä
sähköselostusesimerkit
ovat?
”Ei tämä ole mikään seuranta- ja kahvitteluseura, vaan täällä
tehdään hommia”, Harri Stenman naurahtaa kertoessaan työryhmän kokouksista.
kortteihin ja voimassa oleviin
standardeihin.
Usein ongelmia selostuksissa voivat aiheuttaa myös
usean järjestelmän integroiminen keskenään. Tähän ratkaisuna sähköselostusesimerkit
suosittavat, että laajemmat
järjestelmien väliset integraatiot tulee kuvata erillisessä
asiakirjassa, johon järjestelmäkohtaisissa teksteissä viitataan.
Lausuntotyökalun
kommenttien läpikäynti on vaihtelevaa. Välillä kommentit koskevat vain jonkun standardin
muutosta ja asia korjaantuu
numerokoodin päivittämisellä.
Myös tekstiin kirjattavilla sanamuodoilla on suuri merkitys,
jotta väärinymmärryksen vaara vältettäisiin. Välillä syntyy
melko kiivastakin keskustelua
siitä, mitä esimerkkeihin tulisi
kirjata, kun jokaisella on asiasta oma näkemyksensä.
– Ne järjestelmät ja säännökset, jotka ovat muutostilassa, aiheuttavat eniten keskustelua, Peltonen kertoo.
Sähköselostus kuvaa kirjallisesti sellaista teknistä tietoa,
jota tahdotaan välittää sähköpiirustuksen tulkitsijalle, mutta jota ei haluta tai kyetä piirtämään itse sähkösuunnitelmaan.
Sähköselostusesimerkit pyritään laatimaan siten, että
ne soveltuvat yleisimmissä rakennustyypeissä käytettäviksi
ja ovat työpohjiksi kopioitavissa. Lopullinen hankekohtainen
sähköselostusasiakirja on laadittavissa esimerkkiaineistoja
kohdekohtaisten tarpeiden mukaan muuntelemalla ja täydentämällä.
Piirustukset ja sähköselostus ovat kohteen toteutusta
ajatellen teknisiä asiakirjoja. Esimerkkien laadinnassa pyritään hyvään suunnittelu- ja toteutustapaan ohjaaviin esimerkkeihin, joissa asiat esitetään mahdollisimman kattavasti
ja selkeästi. Sen toteutuksessa pyritään välttämään turhia
tekstejä ja liian yksityiskohtiin meneviä viitelauseita.
ST-kehityspäällikkö
Pentti Härkösen mukaan
viime syksynä lanseerattu
selainpohjainen lausuntotyökalu on helpottanut
huomattavasti ST-korttien
kommenttien käsittelyä.
Keijo Mäkinen, Kari Kaleva, Harri Stenman, Jukka
Vierros, Jukka Kaijalainen,
Juha Peltonen, Kari Sirén,
Paavo Hakala ja Timo Rasimus osallistuivat sähköselostusesimerkkien laadintatyön
ohjausryhmän kesäkuussa
pidettyyn kokoukseen.
35
35
ST-UUTISET 2/2010
Uusia ja päivitettyjä ST-kortteja
ST 52.35.01
UPS-laitteet ja järjestelmät
ST 98.17
Rakennusautomaatiojärjestelmän kuntotutkimusohje
Uudessa kortissa esitetään perustiedot
UPS-laitteiden ja -järjestelmien tekniikoista. Laite- ja järjestelmätuntemus on
perusta häiriöttömän sähkönsyöttöratkaisun onnistuneelle suunnittelulle ja asentamiselle.
ST 52.35.02
UPS-järjestelmän suunnittelu
ST 51.90
Sähköautojen lataaminen
Kortin tarkoituksena on opastaa suunnittelijoita ja asiantuntijoita oikeisiin valintoihin UPS-jakelujärjestelmän suunnittelussa. UPS-varmennetun sähkönjakelujärjestelmän suunnittelu sisältää paljon
muutakin kuin pelkästään UPS-laitteisiin
suoraan liittyvän sähkönjakelun tarkastelun. Toteutuksessa tulee huomioida myös
jäähdytyksen ja varavoimasähkönjakelun
vaatimukset.
Kortissa käsitellään keskeisimmät sähköauton lataamiseen liittyvät järjestelmät.
Kortin keskeisimpiä asioita ovat sähköauton ominaisuudet, akkujen lataustavat
ja latausjärjestelmän kaapeloinnin periaatteet.
ST 621.31
Yhteisantennijärjestelmät:
maadoitus- ja potentiaalintasaus
Päivitetyssä ohjekortissa kuvataan yhteisantennijärjestelmän maadoitus ja potentiaalintasaus Viestintäviraston määräyksen sekä siinä mainittujen standardien
mukaisesti. Järjestelmän maadoitus ja
potentiaalintasaus ovat olennainen osa
antennijärjestelmän turvallisuutta.
Kuvat Sähköinfo Oy
Ohjekorttia voidaan soveltaa sellaisenaan
rakennusautomaatiojärjestelmien
kuntotutkimuksen suorittamiseen. Ohjeen
mukaisen kuntotutkimuksen tuloksena
järjestelmän haltija saa käsityksen järjestelmän kunnosta ja elinkaaren vaiheesta
sekä järjestelmän energiatehokkuusluokasta. Kuntotutkimuksen tavoitteena on
edistää järjestelmän kunnossapitoa ja ohjata haltijaa oikea-aikaisiin korjaustoimiin
sekä mahdollisiin investointeihin.
ST 51.50.30
Savunhallintajärjestelmän
asennus
Uudessa kortissa käsitellään savunhallintalaitteiden asennuksia sekä niihin liittyviä tarkastuksia. Jotta suunniteltu savunhallintajärjestelmä toimisi käytön aikana
oikein ja suunnitellulla tavalla, tulee mm.
varmistaa, että savunhallintajärjestelmä
toimii oikein yhdessä muiden paloautomaatiojärjestelmien kanssa.
ST 21.32
Energiatehokkuusvaatimusten
huomiointi
Kortissa esitellään energiatehokkuusvaatimusten huomioon ottamista rakennusten sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien
suunnittelussa.
ST-kortisto Sähköinfon Severi-palvelussa
ST-kortiston käyttö onnistuu helpoiten Sähköinfon Severi-palvelussa.
PDF-muodossa olevia ST-kortteja, lomakkeita, ST-käsikirjoja, -ohjeita,
-raportteja ja -esimerkkejä voi hakea monipuolisilla hakutoiminnoilla,
ja käyttäjän usein tarvitsemat kortit löytyvät helposti uudelleen.
ST-kortisto kattaa sähköisen talotekniikan kaikki keskeiset osa-alueet
sisältäen yli 500 ST-korttia, yli 20 ST-käsikirjaa sekä lukuisia ST-ohjeistoja,
-esimerkkejä ja -raportteja. Kortistoa täydennetään ja päivitetään jatkuvasti.
ST-kortiston käyttöön tarvittavat käyttäjälisenssit on jaettu eri laajuisiin hintaryhmiin käyttäjien tarpeiden mukaan.
Osoitteesta www.sahkoinfo.fi/severi löytyvään Severi-käyttöympäristöön
voi tutustua veloituksetta kahden viikon ajan.
36
36
ST-UUTISET 2/2010