Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipide häntä koskevissa asioissa iän ja kehitystason mukaisesti, myös päiväkodissa! Lisätietoja: Jonna Leinonen, [email protected] http://people.uta.fi/~jonna.leinonen Lasten osallisuuden toteutuminen vaatii kasvattajalta pedagogista ammattitaitoa ja tahtoa mahdollistaa lapsen äänen kuuluminen! Kuka minut huomaa? Kuka minua kuulee? Toteutuuko lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa? Jonna Leinonen KM, jatko-opiskelija ja varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja Varhaiskasvatus instituutio Lapsen etu ja kiinnostuksen kohteet huomioitava suunnitellessa hoitoa ja kasvatusta. (Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma ) Pieni lapsi on aktiivinen oman elämänsä toimija , joka on pystyvä ja taitava (kompetentti) jo pienestä pitäen. (Duncan, 2009; Woodhead, 2001) Osallisuus Pedagogiikka Lapsi katsoo maailmaa omasta näkökulmastaan, aikuisen tavoitettava lapsen perspektiivi (Emilson & Johansson, 2006) Osallisuuden tunne on henkilökohtainen kokemus siitä, että on tärkeä ja huomioitu omana itsenään (Karlsson, 2005: Turja, 2011) Oppimisen kokonaisvaltaisuus ja jatkuvuus (ei lopu oppitunnin jälkeen). Oppijan näkemykset ja tulkinnat osaksi oppimistapahtumaa (Hooks, 1994) Pienten lasten osallisuuden viitekehys: • • • • • • • • Iloitseminen Yhteenkuulumisen tunne, empatia ja jakaminen Kuulluksi tuleminen, tarpeiden täyttyminen Maailman ihmetteleminen ja tulkitseminen yhdessä Oppiminen aikuisen turvassa Aloitteiden tekeminen, vaikuttaminen Toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuminen Omatoimisuuden ja vastuunkantamisen harjoitteleminen (Venninen, T & Leinonen, J. 2013) Kulttuuristen merkitysten luominen, yhteisen tulkintakehyksen löytäminen (“Meídän ryhmän juttu”) (Freire, 1998). Kerro, mitä teet, jos olet tässä kuvassa? Mitä aikuinen tekee? Entä muut lapset? Tutkimuksen kohteet, menetelmät ja tulokset Lapsen toiminta Lapsen kokemus 150 lasta (3-6-vuotiaita) / 2012 Todentaminen (Action telling) “Minun kirjani osallisuudesta” tehtiin yhdessä lapsen kanssa 7 mustavalkokuvaa, joiden tarinat lapsi kertoi ja tutkija kirjoitti ja lopulta kirja väritettiin ja nidottiin Lapsen kertomia kokemuksia ja näkemyksiä arkipäivän tilanteista ja kohtaamisista päiväkodissa. Saanko haluta, jakaa, neuvotella tai vaikuttaa? • Lapset kokivat aikuiset läsnäoleviksi, mutta passiivisiksi tarkkailijoiksi (havainnointi), joilta sai apua tarvittaessa, mutta jotka eivät leikkineet lasten kanssa • Säännöt tulkittiin muuttumattomiksi ja ehdottomiksi – Toivat turvaa ja toimintamahdollisuuksia sosiaalisissa tilanteissa, mutta myös rajoittivat lasten mahdollisuuksia ehdottaa ja tehdä valintoja • Yhteiset kokemukset, jaettu ilo sekä vastuun kantaminen olivat lasten mielestä parhaita kokemuksia (Leinonen & Venninen, tulossa). 2 lapsiryhmää, 3-6-vuotiaita lapsia / 2011 Tapaustutkimus (Case study) Päiväkodin toiminnallinen mediatuokio, jossa lapset: • tulkitsevat ja luovat tarinaa ”tää asuisi Ruusu-veneessä!” • rakentavat omistajuutta ”meidän yhteinen!” • ja tukevat toistensa osallisuutta ”Tassu tulee bussilla sun luo kylään” ja ohjaavat toimintaa ”Joo! Ja sit tanssittaan yhdessä!” • Lapset olivat pystyviä tulkitsijoita ja luovia tuottajia, jotka loivat merkityksiä ja toteuttivat mielekästä toimintaa • Lapset osallistivat toisiaan, ehdottivat, ideoivat, jakoivat ja neuvottelivat • Oppimisen leikinomaisuus, sadun ja toden maailma • Mediavälineet ja –menetelmät luontevana osana lasten toimintaa ja dokumentointia (ks. Leinonen & Sintonen, 2013) Lähteet ja julkaisut: Leinonen, J. & Sintonen, S. (2013). Productive participation – Children as active media producers in kindergarten. To be published. Leinonen, J. & Venninen, T. (2012). Designing learning experiences together with children, Procedia : Social and Behavioral Sciences. 45, 466-474. Venninen, T., Leinonen, J. Lipponen, L. & Ojala, M. (2013). Supporting children’s participation in Finnish child care centres, Early Childhood Education Journal, Published Online Venninen, T. & Leinonen, J. (2013). Developing children´s participation through research and reflective practices, Asia-Pacific Journal of early childhood education, 7, 1, 1-19. Tutkimusta ovat rahoittaneet: Ebeneser-säätiö Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen kulttuurirahasto Päiväkodin toimintakulttuuri Päiväkotiryhmien työtiimit (1100 tiimiä / 2010) Kyselytutkimus (Survey) • Mitä osallisuus on ryhmässänne? • Millaisia aloitteita lapset tekevät, toimintamahdollisuuksia lapsilla on? • Mikä estää lasten osallisuutta? • Miten aikuiset kuuntelevat ja osallistavat lasta, miten osallisuuden taitoja tuetaan? • Reflektiivisillä käytännöillä käsiksi lasten osallisuuden esteisiin ja uusien toimintatapojen kehittämiseen (Venninen, Leinonen, Lipponen & Ojala, 2013) • Lasten osallisuuden viitekehys – Pienen lapsen taidot, tarpeet ja oppimisen tavat (Venninen & Leinonen, 2013) • Lapset ja aikuiset yhdessä suunnittelemaan toimintaa ja muotoilemaan oppimista (Leinonen & Venninen, 2012)