Kevät 2011

PÄÄKIRJOITUS
PUHALLIN KÄTEEN OTA!
PUHALLINMUSIIKIN PÄIVÄ 20.5.2011
Tässäpä päivä. Ideoikaa oma tapanne esiintyä.
Etenkin musiikkioppilaitokset:
Hetki puhaltimilla, missä kokoonpanossa vain, missä vain.
Tavoitteena on saada Suomi soimaan puhaltajien voimin.
Jokainen järjestää tuokionsa itse.
Innovoikaa ja toteuttakaa, kunhan tehdään se saman päivänä 20.5.2011
Talven aikana on ollut useita mielenkiintoisia puhallintapahtumia ja useita on vielä valmisteilla. Tapahtumiin on
osattu etsiä uudenlaisia piirteitä ja myös osanottajamäärät ovat olleet ilahdutttavan suuria. Kevään kaksi suurta
spektaakkelia on vielä edessä.
SM-kilpailuun osallistuu yli kolmekymmentä orkesteria. C-, B- ja vapaan sarjan sarjan osallistumismäärät ovat
kymmenen nurkilla per sarja, mutta A-sarjaan osallistuu vain kaksi orkesteria. Kilpailujen jälkeen onkin kysyttävä
käyttäjien vaatimuksia. Useinhan esim. pakollinen teos eri sarjoissa on herättänyt runsaasti keskustelua. Myös
ajankohdan valitsemisella on merkitystä osanottoinnokkuuteen. Usein menestyneilläkin orkestereilla saattaa olla
hetkiä, jolloin ikäpolven vaihdokset osuvat juuri kilpailuvuoteen. Myös kasvaneet kustannukset saattavat vaikeuttaa
osallistujia. Palkinnoilla saattaa olla merkitystä jne.
Yksi tärkeimmistä kilpailun annista kohdistuu palautteen saamiseen. Tämä onkin tuomariston ja kisajärjestäjän
haasteellisin tehtävä. Kilpailu antaa harjoittelemiselle selkeän päämäärän. Vaikka orkesterit keskittyvät omaan
suoritukseensa, on aika ajoin hyvä nähdä myös omien rajojen ulkopuolelle ja kerätä uusia tuulia toiminnalleen myös
muiden tekemisestä. Kilpailut on myös hyvä hetki etsiä uutta ja haastavaa ohjelmistoa.
Tampereen SM-kilpailuun osallistuvat orkesterit, heidän vetäjät ja taustajoukot ovat ehdotonta eliittiä, jotka
uskaltavat laittaa itsensä peliin. Siitä on annettava kaikille tunnustus jo etukäteen. Juuri näin asennoituneet muusikot
ovat valmiita omalla esimerkillään kehittämään suomalaista puhallinmusiikkia.
Lappeenrannan puhallinpäivät sisältää paljon kiehtovia uutuuksia ja odotankin innolla, mitä kaikkea järjestäjät meille
osallistujille tarjoaa. Puhallinpäivien tulevaisuus näyttää hyvältä. Seuraava askel puhallinpäivien kehittämiselle
saattaisi olla kansainvälisyyden kasvattaminen. Siten sekä puhallinpäivien, että SM-kisojen osalta on odotettava
puhallinliittoiltamme vahvaa roolia niin taustatyön kuin rahoituksen osalta.
Ja muistakaa myös PUHALLINMUSIIKIN PÄIVÄ 20.5.
Oiva hetki saada huomiota puhallinmusiikille.
SPOL puheenjohtaja
Raine Ampuja
SPOL hallitus
Puheenjohtaja
Raine Ampuja Jenkkapolku 17 A 04420 JÄRVENPÄÄ Email: [email protected] puh. 040 50 77799
Sihteeri, internet ja jäsenasiat
Tiiu Tuominen Lyhdekatu 3 B 5, 40740 JYVÄSKYLÄ [email protected] puh. 040 9637701
Taloudenhoito, koulutus- nuotisto- ja jäsenasiat
Pekka Ulmanen Kallioniementie 4 70260 KUOPIO [email protected] p. 0400 - 272 339
Varapuheenjohtaja
Juhani Leinonen Mannerheimintie 5 B 10 49400 HAMINA [email protected] puh. 0400-750902
Kansainväliset asiat ja tiedotus
Jukka Viitasaari Sammonkatu 36 B 39, 33540 TAMPERE [email protected] 050 3233698
Markkinointi, ilmoitusmyynti sekä ansiomerkkiasiat
kts sihteeri ja rahastonhoitaja
Jäsen
Antti Nissilä Poppelikatu 14 C 14, 39500 IKAALINEN [email protected] 0400 393776
Jäsen
Marita Rantamäki Pahaojantie 340, 39100 HÄMEENKYRÖ [email protected] 040 5139059
Jäsen
Markku Korhonen Puusepänkuja 4 A 12, 90100 OULU [email protected] 040 7374717
1
Jäsen
Kansikuva: , Arto Revonkorpi © 2011
Aleksi Saraskari Mariankatu 25 B 36, 15110 LAHTI [email protected] 0500 849941
alppitorvea soittaa Petra Lujala
Spoll:n johtokunta on myöntänyt
kokouksessaan 30.1.2011
seuraavat ansiomerkit
Haapaniemen
Nuorisopuhallinorkesteri
kultainen ansiomerkki:
P
PU
UH
HA
ALLLLIIN
NM
MU
US
SIIIIK
KIIN
N
P
PÄ
ÄIIV
VÄ
Ä 2200..55..22001111
Yksi päivä koko
joukolla, kadulla,
kahvilassa,
puistossa, salissa,
koulussa,
matineassa,
Jaakko Kosunen
Marjut Rannankari
Missä vain pienikin hetki!
Hopeinen ansiomerkki:
Mikko Niiranen
Juha Viitanen
kutsuu koko Suomen puhallinväen järjestämään
puhallinmusiikin teemapäivää.
Merkit luovutettiin orkesterin
35-vuotisjuhlassa 27.2. 2011
Sanna-Mari Hiekka
STM:n
toiminnanjohtajaksi
Sanna-Mari Hiekka on
aloittanut STM:n
toiminnanjohtajana
1.1.2011. Sanna-Marin
tavoittaa Uskon vanhasta
numerosta 040 7023470 ja
sähköpostiosoitteesta
[email protected]
Tervetuloa remmiin Sanna-Mari ja Rasilaisen
Uskolle mukavia eläkepäiviä!
Säveltaidetoimikunnalta
apurahoja
Valtion säveltaidetoimikunta on myöntänyt
säveltaiteen kohdeapurahoja, erityisavustuksia
ja toiminta-avustuksia vuodelle 2011 yhteensä
2 430 000 euroa.
Puhallinorkestereiden tilaussävellyksille
apuraha myönnettiin Pekka Kostiaisen
(hakijana Jyväskylän Puhallinorkesteri)
sekä Esko Heikkisen, Anita Lehdon ja Janne
Ikosen teoksille (hakijana Rantasalmen
puhallinorkesteri). Tampereen
Puhallinorkesteriyhdistys ry sai 3000 euroa
Puhallinorkestereiden SM-kilpailun järjestämistä
varten
Suomen Puhallinorkesteriliitto
Kaikki suomalaiset puhallinmuusikot, harrastajat,
ammattilaiset yhdessä tai yksin
SUOMI HALTUUN!
Laillisesti,kuuluwasti ja näkywästi
Esiintymisensä jokainen järjestäköön
haluamallaan tawalla.
Tavoitteena on, että pe 20.5.2011
KOKO SUOMI PUHALTAA.
ERIKOISIN ESIINTYMINEN PALKITAAN!
Nuorgam? Bengtskär?
Soitinkokoonpano tai hurja idea,
mikä. mitä milloin missä:
Allakka auki samantien!
Lieksan Vaskiviikon
sävellyskilpailun voitto
USA:han
Lieksan Vaskiviikon ensimmäinen
kansainvälinen sävellyskilpailu on ratkennut.
Kilpailuun saapuneista 48 kappaleesta
voittajaksi ja samalla Lieksan 2. kansain-välisen
eufoniumkilpailun alkuerän pakolliseksi
kappaleeksi valittiin amerikkalaisen
Howard J. Bussin sävellys Three Euphonics.
Toiselle sijalle ylsi suomalainen Johanna
Ruotsalainen Otava –teoksellaan ja
kolmanneksi norjalainen Henrik Ødegaard
Antiphona VIII –nimisellä sävellyksellä.
Sävellyskilpailulla haettiin uutta ohjelmistoa
eufoniumille, mutta ensisijaisesti sooloteosta
Lieksan 2. kansainvälisen eufoniumkilpailun
(21.-28.7.2011) alkukilpailun pakolliseen
ohjelmistoon.
Helmipuhallus
Keski-Suomessa 6.-12.2.2011
Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken puhaltajat kokosivat tänä talvena laajan puhallinmusiikin kattauksen sydäntalven
iloksi. Mukaan oli saatu niin alueen musiikkioppilaitokset kuin harrastajat ja puhallinmusiikin ammattilaiset, kaikkiaan noin
300 muusikkoa. Kaikkiin konsertteihin ja tapahtumiin oli yleisöllä vapaa pääsy.
Tapahtuman ensisävelet puhallettiin v. 2010
pääosin Jyväskylän ammattiopiston
puhallinopetuksen voimin, mutta tänä
vuonna Keski-Suomen liiton
kehittämisrahan tuella tapahtuma
toteutettiin jo astetta isommin. Yhdeksän
konsertin lisäksi reiluun viikkoon mahtui
useita pienyhtyeiden esiintymisiä,
koululaiskonsertteja sekä
keskisuomalaisten oppilaitosten
puhallinyhtyeiden katselmus.
Katselmuksessa kuultiin 14 pienyhtyettä,
jotka esittivät sekä kansanmusiikkia,
viihdesävelmiä että klassista ohjelmistoa.
Katselmukseen oli saatu ulkopuoliset
arvioitsijat, jotka antoivat esiintyjille sekä
suullisen että kirjallisen palautteen.
Palautteessa kiinnitettiin huomiota erityisesti
ohjelmiston valintaan, esittämiseen ja
tulkintaan sekä yhteissoittoon ja
musiikilliseen kommunikaatioon.
Daniel Gordon antaa palautetta
Helmipuhalluksen
suurin anti oli
yhteiskonserteissa,
joita toteutettiin
mm. keräämällä
alueen junnuorkestereiden
voimat yhteen.
Soittajat saivat
kokeilla soittamista
suuremmassa
orkesterissa ja
ehkäpä
ensimmäistä
kertaa vieraan
kapellimestarin
johdolla. Jämsän
junnut matkustivat
ensin Jyväskylään
ja vastavierailussa
jyväskyläläiset
siirtyivät kahdella
linja-autolla heidän
vieraakseen.
Alueen ainoa
ammattiorkesteri,
Ilmavoimien
soittokunta, esiintyi
Jyväskylän
ammattiopiston
Puhuri-orkesterin
kanssa ja sai
säestettäväksi
nuoria
puhallinsolisteja.
Petri Juutilaisen
ja Esko Heikkisen
sovitukset olivat
sopivan haastavia
ja monipuolisia
säestäjille, mutta
solistit saivat
esittää tuttuja
lastenlaulumelodioita ilman
vaikeita rytmejä tai
kuvioita.
Osa solisteista
olikin aloittanut
soittamisen vasta viime vuonna. Ammattikorkeakoulun puhallinopiskelijat esiintyivät vastaavasti haastavammalla
ohjelmistollaan Jyväskylän Puhallinorkesterin solisteina.
Helmipuhallus päättyi opettajien puhallinyhtyeiden kirkkokonserttiin juuri vuosi sitten valmistuneessa Kuokkalan upeassa
puukirkossa. Kuultiinpa kirkossa ensimmäistä kertaa alppitorvea sekä saksofonikvartettia.
Keski-Suomen liiton tuki takaa rahoituksen ja jatkon ainakin kahdelle seuraavalle tapahtumalle.
Onneksi Keski-Suomessa riittää soittajia, musiikkioppilaitoksia ja orkestereita, jotka eivät ole vielä päässeet
Helmipuhallukseen mukaan. Suosittelemme yhteistyötä ja tätä tässä ajassa niin suosittua verkostoitumista muillekin!
Tiiu Tuominen
Helmipuhalluksen tiedottaja
kuvat Arto Revonkorpi & Tiiu Tuominen
35 vuotta orkesteritoimintaa
Haapaniemen koululla
Haapaniemen koulun musiikkiluokkien ensimmäiset sävelet puhallettiin jo vuonna 1975.
Soittimet oli hankittu puolustusvoimain huutokaupasta ja kunnostettu talkoovoimin.
Rajalan Puhaltajien legendaarinen johtaja Veelu Saarela oli kehottanut opettaja Aarno Aaltosta
hakemaan avustusta koulutoimelta soittimien ostoa varten, ja vajaalla viidellä tuhannella
markalla saatiin toiminta käyntiin.
Ensimmäisenä kapellimestarina toimi Aarno Aaltonen itse ja seuraavana syksynä puikkoon tarttui opettaja
Pekka Ulmanen, nykyinen Haapaniemen Nuorisopuhallinorkesterin kunniakapellimestari. Kuvassa orkesterit luokilta 3-6
yhdessä nuorisopuhallinorkesteri II:n kanssa. Juha Piston Hovielämää johtaa Marjut Rannankari.
Tänään 35 vuotta myöhemmin Haapaniemen
puhallinorkesterit soivat yhä. Vuosien saatossa
orkestereissa on soittanut useita satoja nuoria, ja monille
heistä orkesterit ovat tarjonneet hyvän kasvualustan
musiikin ammattilaisuralle.
LUOKAT MUODOSTAVAT ORKESTERIN
Haapaniemen koulun musiikkiluokilla oppilaat valitsevat
-orkesterisoittimen jo kolmannella luokalla. Silloin
aloitetaan henkilökohtainen soitonopiskelu joko
musiikkioppilaitoksissa - tai yksityisopetuksessa.
Melko pian käynnistetään myös -yhteissoitto ja
muodostetaan luokkaorkesteri. Luokkien kokoonpanoja
ohjaavat ja johtavat musiikkiluokkien opettajat
Marjut Rannankari, Jaakko Kosunen, Juha Viitanen
ja Jarmo Hätinen.
Kukin luokka toimii sekä kuorona että orkesterina ja
musiikkia opiskellaan ja esitetään sekä omana ryhmänä
että yhdessä muiden luokkien kanssa. Haapaniemen
koululla toimii kaksi iltaisin harjoittelevaa orkesteria.
Nuorisopuhallinorkesteri II eli ”Kesari” on saanut
nimensä keskiviikkoisen harjoituspäivän perusteella.
Orkesteriin kuuluu eri-ikäisiä soittajia ja se toimii sekä
itsenäisenä kokoonpanona että nuorisopuhallinorkesteri
I:n harjoitusorkesterina. ”Kesaria” johtaa Harri Ulmanen,.
itsekin entinen kesarilaistrumpetisti.
Haapaniemen nuoriso
musiikki r.y:n lippulaiva,
NUORISO PUHALLIN
ORKESTERI I
harjoittelee maanantaisin
ja sen riveissä soittaa yli
50 nuorta. Orkesteri on
voittanut lukuisia mitaleita
SM-kilpailuissa ja niittänyt
mainetta myös
kansainvälisillä areenoilla
voittamalla mm.
pohjoismaiden
mestaruuden. Orkesteria
johtaa Harri Ulmanen.
Nuorisopuhallinorkesteri I on tehnyt lukuisia
esiintymismatkoja Eurooppaan ja sen ulkopuolelle.
Matkat Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Meksikoon
ovat olleet mieliinjäävimpiä. Kansainvälinen toiminta on
poikinut musiikkivierailuja myös orkesterin
kotikaupunkiin ja ulkomaiset vieraat ovat tarjonneet
monille kuopiolaisille miellyttäviä esityksiä niin soiton,
laulun kuin kansantanssinkin alueilta.
Takana on 35 vuotta innostusta ja menestystä
nuorisopuhallinorkesteritoiminnassa – nyt on syytä
juhlaan!
PEKKA KARI
LUOPUI TAHTIPUIKOSTAAN
Porin VPK:n Soittokunnan pitkäaikainen
kapellimestari Pekka Kari jäi ”eläkkeelle”
soittokunnan johtajan tehtävästä.
Dir.mus. Pekka Kari päätti lopettaa pitkän
ja ansiokkaan uransa Porin VPK:n soittokunnan kapellimestarina. Soittokunnan
jäsenillä on kuitenkin lupa odottaa hänen
olevan vastakin mukana neuvonantajana
ja soittajana sen mukaan kuin aika ja voimat antavat myöden. Haluja mukanaoloon
ei arvattavasti puutu, koska soittaminen ja
musiikin harrastus on ollut niin pitkään
suuri osa hänen elämäänsä. Kuten soittajat tietävätkin hyvin, soittaminen ei monestikaan ole vain harrastus, vaan se on elämäntapa.
Pekka Karin pitkään jatkunut taival soittajana ja musiikinopettajana sai alkunsa
Porin VPK:n soittokunnan riveistä. Armeijan soittokoulusta otetulla vauhdilla hänen
muusikkouransa on jatkunut monissa vastuunalaisissa musiikin esitys- ja opetustehtävissä sekä alan hallinnossa.
Kesällä 1947 eli runsaat 63 vuotta sitten
Pekka Kari liittyi Porin VPK:n jäseneksi.
Hänen
musiikkiharrastuksensa
alkoi
VPK:n soittokunnassa es-kornetin soittajana, sitten hän jatkoi musiikin opiskelua
klarinetistina armeijan soittokoulussa Helsingissä
ja siirtyi sieltä Niinisalon varuskunnan soittokuntaan. Palattuaan takaisin Poriin hän jatkoi Porin
VPK:n soittokunnassa rivisoittajana, kunnes hänet
valittiin kapellimestariksi 36 vuotta sitten. Hän on
seurannut tässä tehtävässä isänsä, Risto Karin, ja
tämän seuraajan, Reino Tuomiston, jalanjälkiä.
Pekka Karin johtamana ja kouluttamana soittokunta on kehittynyt melkoisesti ja osaamisen taso on
noussut valtavasti. Ilmapiiri soittokunnassa on
ollut enimmäkseen leppoisa, mutta Pekka on kuitenkin osannut asettaa soittajille riittävästi haasteita ja pitänyt tavoitteet korkealla. Hänen aikanaan
Porin VPK:hon on muodostunut perinteikäs musiikkikulttuuri, johon palokunnan muutkin osastot
ovat kasvaneet mukaan.
VPK:n soittokunnan lisäksi Pekka Kari johti 1970luvulla lyhyen aikaa myös Reposaaren työväen
soittokuntaa. 1980-luvun alkupuolella hän oli vahvalla panoksella perustamassa Porin nuorisopuhallinorkesteria, josta hänen johdollaan ja opetuksellaan kasvoikin pystyvä puhallinorkesteri, joka
aikanaan kunnostautui myös valtakunnallisella
tasolla
erityisesti
kuviomarssiosaamisellaan.
Tuosta nuorten joukosta on kasvanut edelleen
monia musiikin ammattilaisia ja aktiivisia harrastajia.
Nuorison musiikkikasvatustyötä Pekka on tehnyt
myös musiikinopettajana mm. Meri-Porin, Porin
Lyseon, Porin Suomalaisen Yhteislyseon ja LänsiPorin yläasteilla ja lukioissa.
Pekka Kari on edelleen myös aktiivinen klarinettija saksofonisolisti, kuten monet porilaiset ovat
todenneet nauttiessaan Porin VPK:n soittokunnan
ja Wilssonin pelimannien esiintymisistä, puhumattakaan monista tilaisuuksista, joissa Pekka on
ystävien ja tuttavien pyynnöstä esiintynyt. Hänen
musiikin harrastuksensa jatkuu edelleen, ehkä
aiempaa näkyvämmin ja aktiivisemmin soittajana
nyt, kun soittokunnan vetovastuu siirtyy muiden
harteille.
Allekirjoittanut on ottanut nöyrin mielin vastaan
Porin VPK:n kapellimestarin tehtävät kuluvan
vuoden alusta lähtien. Halu rakentaa tarvittavaa
osaamista Pekka Karilta, Raine Ampujalta, Markku Ollilalta sekä monilta muilta saatujen oppien
luomalle perustalle on kova ja johtaa toivottavasti
taitoon välittää osaamista soittokunnan jäsenille.
Heikki Takala 11.2.2011
Lastenkonsertti syksyllä 2010 Pekan johdolla
Kuva: Studio Kuvakapu, Pori
SM-kilpailun aikataulu
TAMPERE 16.-17.4.2011
Kilpailuun osallistuu yhteensä 31 orkesteria.
Lauantai 16.4.2011
klo 9.30-12.00 C-sarjan I osa
klo 14.00-16.00 C-sarjan II osa
klo 17.00-18.00 A-sarja
klo 19 Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan
konsertti Aleksanterin kirkossa
Sunnuntai 17.4.2011
klo 9.00-11.10 B-sarjan I osa
klo 12.30-14.10 B-sarjan II osa
klo 15.15-16.35 Vapaan sarjan I osa
klo 17.00-18.20 Vapaan sarjan II osa
klo 19.00 Päätöstilaisuus ja palkintojen jako
Kilpailun tuomaristo
A- ja B-sarja:
Raine Ampuja
Sami Hannula
Peter Larssen (Tanska)
Rauno Tikkanen
Juha Törmä,
C- ja vapaasarja:
Marjukka Huttunen
Petri Juutilainen
Aino Koskela
Ann-Marie Sundberg (Ruotsi)
Jukka Viitasaari
järj. Tampereen puhallinorkesteriyhdistys ry
Kilpailua tukemassa
SPOL, SOLI, STM, FSSMF
OSANOTTAJAT:
C-sarja:
Desipeliitat
Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston B-puhallinorkesteri
Haapaniemen koulun 5.-6.lk:n orkesteri
Haapaniemen nuoriospuhallinorkesteri II
Hatanpään puhallinorkesteri
Kainuun junioriorkesteri
Kymi Wind Band II
Lahden konservatorion junioripuhallinorkesteri
Lapuan musiikkiopiston Nuoret Puhaltajat
Rauman Poikasoittokunta
Spirito
Tampereen konservatorion B-puhallinorkesteri ja
Vantaan musiikkiopiston B-puhallinorkesteri
Windus III
B-sarja:
Bofori
Hämeenkyrön nuorisopuhallinorkesteri Puhallica
Lapuan musiikkiopiston puhallinorkesteri
Pirkanmaan musiikkiopiston puhallinorkesteri
Puhuri
Puhallinorkesteri Louhi
Seinäjoki Symphonic Band
Tuulimyllyn puhaltajat
Virtuoso
A-sarja:
Haapaniemen nuorisopuhallinorkesteri
Pyynikin puhaltajat
Vapaa sarja:
Aura Brass
KAS'-orkesteri
Kotkan seudun musiikkiopiston puhallinorkesteri
Música
Rientolan Eläkeläisten soittokunta
Toimela Brass
Torvikopla
Windus II
VALTAKUNNALLISET PUHALLINPÄIVÄT
LAPPEENRANNASSA 18.-20.3.2011
Valtakunnalliset puhallinpäivät järjestetään 18.-20.3. 2011 Lappeenrannan
musiikkiopiston ollessa päätapahtumapaikkana. Tapahtumapaikat:
Lappeenrannan musiikkiopisto, Lappeenranta-sali.
www.puhallinpaivat.fi
OHJELMA
Perjantai 18.3
Lappeenrannan musiikkiopisto
13.00-14.45
Mikä on musiikkilääkäri? & Korvaamaton kuulo. Miikka Peltomaa, kirurgiann tohtori
15.00-16.15
Muusikon terveys: Miten muusikot voivat? Miten hoitaa kipua? buranaa vai hoitoon…
Jouko Heiskanen, musiikkilääketieteen erikoislääkäri
16.30-17.30
Miten kasvatan soittokestävyyttä harjoittelua suunnittelemalla? Miten huolehdin palautumisesta...
Erja Joukamo-Ampuja, muusikko & Jouko Heiskanen, musiikkilääketieteen erikoislääkäri
17.30-18.00
Mielikuvaharjoittelu ym…. Tule ja kokeile muutamia harjoituksia.
Erja Joukamo-Ampuja, muusikko
19.00
Brass Band Spring Rakuunasoittokunnan ja Savon Sotilassoittokunnan brass - konsertti,
johtaa Tom Bildo solistina Tapani Urpanen, baritonitorvi.
Lappeenranta-sali, kaupungintalo
21.30Jatkot, ravintola Old Cock
Lauantai 19.3
Lappeenrannan musiikkiopisto
10.00
Avajaiset & Ohjelmistoesittely 1, viihdemusiikkia, johtaa Petri Nordin
11.15
Minä sävellän - sinä soitat? Paneelikeskustelu kotimaisten puhallinorkesterisävellysten
salatusta elämästä. Keskustelijoina ryhmä tunnettuja suomalaisia ansioituneita säveltäjiä.
12.00Kokouksia:
SOLI klo 12.00, Sisu ry 13.45, Finnband ry 14.00
12.30-15.00
Lounas (Kahvila-ravintola Kultakaari, Urheilukatu 5)
13.30-14.00
Sotilasmuusikoksi! Sotilasmusiikkialan rekrytointityöryhmän tietoisku
15.00
Ohjelmistoesittely 2, musiikkia oppilasorkestereille, johtaa Jorma Lautanen
16.15
Kokous, SPOL
18.00
Kaupungin sykkeessä
Montolan puhallinorkesterin konsertti, johtaa Satu Simola
solistit Marjukka Pola, viulu; Susanna Syrjäläinen, sello; Ismo Varis, trumpetti.
Lappeenranta-sali, kaupungintalo.
- konsertissa julkistetaan SPOL:n soolosävellyskilpailun tulokset, Vuoden Pinna -palkinto sekä Vuoden puhallinorkesteri tunnustus.
20.00
Kaupungin vastaanotto, kaupungintalon lämpiö
21.30
Jatkot, ravintola Old Cock - Rumble Band n. klo 23.30 alkaen
Sunnuntai 20.3.2011
9.00-15.00
9.30-14.00
10.00
11.15
12.00-15.00
Infopiste avoinna Myyntinäyttelyt avoinna
Suomalaisen Klarinettiyhtyeen konsertti, johtaa Ville Paakkunainen
Ohjelmistoesittely 3, Musica Sacra, johtaa Kari Haili
Lounas (Kahvila-ravintola Kultakaari, Urheilukatu 5)
13.00
Harmonie!, Lappeenranta Ensemble, johtaa Kari Haili
- konsertissa siirretään puhallinpäivien järjestelyvastuu Joensuuhun
14.30
Puhallinpäivät päättyvät.
TÖÖLÖBRASS 30 vuotta
30.11. juhlistimme juhlavuottamme konsertilla, jonka johti Sami Hannula. Solisteina olivat
trumpetisti Visa Haarala sekä pasunisti Pasi Mäkinen sekä TB:n pasuunatrio Pasi
Mäkinen, Timo Jaatinen ja Sakari Kekola.
Konsertissa esitettiin perinteistä ja uudempaa brass band- musiikkia Konsertti oli todellinen
menestys niin yleisömäärän kuin musiikin laadunkin kannalta; saimme paljon uusia brass band
musiikin ystäviä ja kaikilla oli sama viesti: "paras brass band konsertti ikinä".
Konsertin juonsi vakuuttavalla tavallaan entinen kapellimestarimme Klaus Pylkkänen!
Kapellimestarit
1980-1983 Jouko Saari,
1984-1988 Hannu Koivula ja
Reima Jaatinen.
1989-2003 Tom Bildo
2003 - 2004 Olavi Pitkänen
2004 - 2007 Klaus Pylkkänen
2007 -2008 Sami Hannula
2008 - 2010 Olavi Pitkänen.
2010 - Sami Hannula.
Töölö Brass
Säännöllisesti toimiva suuri
vaskiyhtye, joka on
perustettu vuonna 1980.
Lukuisia ulkomaan matkoja,
festivaaleja, musikaalin
säestys, TV esiintymisiä,
Suomen mestaruus 2006,
Töölö Brassin viime vuosien
suurimmat ponnistukset ovat
olleet levyn julkaiseminen
yhteistyössä Jouko Harjanteen
kanssa sekä viime kevään
kilpailumatka Euroopan
mestaruuskilpailuihin Linz´iin
Itävallassa. Mukana on paljon
uusia nuoria ja innokkaita
harrastajia.
NISKAT JUMISSA?
Musiikin lisensiaatti Erja Joukamo-Ampuja on
Suomen musiikkilääketiedeyhdistyksen
varapuheenjohtaja. Hän opettaa SibeliusAkatemiassa käyrätorvea sekä musiikin
vuorovaikutustaitoja.Hän on perehtynyt
muusikoiden fysiologisten ja psyykkisten
ongelmien hoitoon yhdessä maan johtavien
musiikkilääketieteen asiantuntijoiden kanssa.
18-vuotiaana minua ei vaivannut mikään.
Ihmettelin vain kesäkurssilla mikä soitonopettajaani vaivasi, kun jonkun piti
aina hieroa hänen hartioitaan. Soitettuani muutaman vuoden orkesterissa
ja palattuani kesälomilta takaisin töihin muistan ensi kertaa huomanneeni,
että hartiaseutuni oli jäykkä ja kipeä kokonaisen kuukauden. 14 vuotta
töissä oltuani vastasin muusikon terveyttä koskevassa kyselyssä syöväni
melkein viikoittain buranaa pään- ja niskasärkyyn. Miten tähän oli tultu?
Miksi mikään hälytyskello ei ollut soinut???
On tyypillistä, että ammattimuusikko on kiinnostunut fyysisestä
hyvinvoinnistaan vasta kun hänellä itsellä alkaa olla soittamista haittaavia
vaivoja. Tosiasia on kuitenkin 2000 – luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan,
että 56-88% ammattimuusikoista kärsii uransa aikana vaivoista, jotka
haittaavat soittamista.
…ei koske minua.
Luennoidessani harjoittelun suunnittelusta tai opettaessani
käyrätorvioppilaita kohtaan myös opiskelijoita, jotka sanovat:
” Tuo ei koske minua. Minulla ei ole mitään vaivoja.”
Soitonopettajilla on suuri haaste saada jo nuoret opiskelijat uskomaan, että
tieto ergonomiasta, palautumisesta ja harjoittelun viisaasta toteutuksesta
koskee meitä kaikkia. Hyväkuntoinen, vahvarakenteinen, lihaksikas,
ergonomisesti hyvässä asennossa soittava ja liikunnallinen muusikon alku
kantaa huolta tulevasta fyysisestä soittokunnostaan vähemmän kuin
hentorakenteinen, kuormittavammassa asennossa harjoitteleva
opiskelukaverinsa. Neljä vuotta sitten kerätystä palautteesta ilmeni
kuitenkin, että joka viidennellä syksyn uudella ammattiopiskelijalla oli
harjoittelua haittaavia vaivoja. Asiaan olisi hyvä puuttua siis jo silloin,
kun intohimo ammattia kohtaan syttyy ja harjoittelumäärät kasvavat.
…rentous suuntaa ajatukset musiikkiin
Monenlaiset asiat vaikuttavat harjoitteluumme. Olemme saaneet
synnyinlahjaksi esim. erilaisia lihastyyppejä. Toisten lihakset ovat
voimakkaat, toisten lihakset taas ovat herkemmät ja nopeammat.
Harjoittelun on oltava siis yksilöllistä. Toisille soitin voi myös ”sopia käteen”
luontevammin, toisten täytyy hakea oman soittoasennon ideaalia
ergonomiaa pitempään. Vaikka hyvä soittoasento löytyisikin, soiton pitää
olla myös rentoa. Asentoa jäykistäviä asioita, kuten liiallista psyykkistä
jännitystä, huonoa nuotinlukua, epävarmaa solfaa, soiton liiallista kontrollia
tms. pitää myös välttää, jotta ote soittoon säilyy rentona ja musiikkiin
suuntautuneena.
Vinkkejä vaskille
niin ammattilaisten kuin
harrastelijoidenkin harjoitteluun:
1) Soita joka toinen päivä
enemmän/raskaampia biisejä –
ja joka toinen päivä kevyemmin.
Niin kehität kestävyyttäsi tehokkaasti.
2) Lopeta harjoittelu aina silloin,
kun soitto tuntuu hyvälle,
etkä ole vielä väsynyt.
Silloin haluat innolla jatkaa harjoittelua
paussin jälkeen
3) Soita matalia ääniä kevyesti
harjoittelun päätteeksi,
niin että hyvä fiilis jää huuliin.
Loppuverryttely nopeuttaa
palautumistasi jopa 50%!
Hyviä harjoitteluhetkiä toitotellen
Erja Joukamo-Ampuja
www2.siba.fi/harjoittelu
SUOMALAISKEKSINTÖ BRITTITUTKIMUKSEEN
Suomessa kehitetty vaskipuhallinten soittotukijärjestelmä ERGObrass on saanut osakseen
kansainvälistä kiinnostusta. Cardiffin musiikkikorkeakoulussa Walesissa on alkanut tutkimushanke,
jolla selvitetään soittotukien vaikutusta soittajan fysiikkaan.
Pasuunansoiton professori Kevin Price ja
musiikkifysiologian tutkija Alan Watson
haluavat tutkimuksella selvittää, kuinka paljon
ERGObrass -soittotuet vaikuttavat käsien ja
ylävartalon jännityksiin ja sitä kautta
hengitykseen – puhallinsoiton tärkeimpään
voimavaraan.
Samalla tutkitaan, paljonko mahdollinen
lisääntyvä rentous vaikuttaa ilmavirran
hallintaan ja kykyyn soittaa esimerkiksi pitkiä
fraaseja. Luonnollisesti arvioidaan myös
soittotukien vaikutusta varsinaisten
rasitusvammojen ehkäisyyn. Jatkuva
staattinen jännitystila on suuri riskitekijä
moniin pikku hiljaa kehittyviin
rasitusvammoihin, jotka saattavat katkaista
jopa koko soittouran.
Cardiffin hanke lähti liikkeelle korkeakoulun
vaskipuhallinosaston päällikön,
pasuunansoiton professorin Kevin Pricen
aloitteesta. Hän on itse käyttänyt ERGObonepasuunatukea jo vuosia ja nähnyt soittotukien
vaikutuksia itsensä lisäksi sekä kollegoilla että
monilla oppilailla. Cardiffin musiikkikorkeakoulun yhteydessä toimii myös
aktiivinen muusikoiden fysiologiaa sekä
musiikkilääketiedettä tutkiva yksikkö.
Kainalosauva?
Uuden soittotavan leviämisen suurin este on
Antereen mukaan se, vallalla on edelleen
macho-ajattelua, että
“kyllä soittajan on jaksettava itse torvensa
kantaa”.
Monilla lihashuoltomenetelmillä voidaan
auttaa vartaloa sietämään staattista rasitusta,
mutta ne eivät poista ongelman
Pasuunansoitto ERGObonen valjasmallin kanssa vie taakan vahvoille hartiaydintä. Varsinainen ongelma on sekä ylhäällä
ja selkälihaksille, kuin repun kannossa. Tuki antaa herkän tuntuman soitolle.
pidettävien käsien että soittimen yhteisen
painon aiheuttama rasitus ja jännitys ylävartalossa. Se heijastuu ylävartalon lihaksiston ja siten vääjäämättä myös
keuhkojen toimintaan. Soittotuki poistaa tämän ongelman.
- Kyse ei ole siitä kuka jaksa torvea kantaa, vaan siitä onko taakankanto järkevää. Kukaan ei ihmettele fagotin tai
saksofonin valjasta. Vaskisoittajat ovat alkavat hiljalleen hyväksyä tämän. Kansainväliset tutkimushankkeet varmasti
edesauttavat tätä kehitystä, kiittelee Antere.
Esikuvat tärkeitä
Eturivin taiteilijoiden esimerkki on vaikuttanut monessa
paikassa tukien käytön yleistymiseen. Suomessa
baritonitorvituen käyttö on yleistynyt Jukka Myllyksen
ansioista. Norjassa puolestaan tietä on avanut maan
tunnetuin baritonitorvitaitelija Tormod Flaten.
Suomen Kansallisoopperan käyrätorvensoittaja Jukka
Kasper on käyttänyt tukea pitkään. Alkeisopetuksessa on
tärkeää säilyttää soiton rentous. Samalla voidaan keskittyä
muuhun oleelliseen. (kuvassa oppilaana Joona Uusitalo)
- Nuorista oppilaista on kehittymässä sukupolvi, joka
on käyttänyt soittotukea jo alusta alkaen. Heille tuki on
osa soitinta: Miksi joku viitsii kannatella raskasta
painoa soittaessaan, jos on muitakin tapoja?
Esimerkiksi nuorilla trumpetisteilla kello osoittaa
eteenpäin jolloin ääni välittyy kirkkaana, eikä
tavalliseen tapaan alas lattiaa kohti, jolloin se tietenkin
menettää osan väristään, luettelee Antere.
Trumpettiversiossa paino jaetaan vyötaskun kautta jaloille
tai istuen asettamalla tukivarsi tuolille
Kansainväliset markkinat
ERGObrass-tukia on käytössä jo lähes neljässäkymmenessä maassa
ympäri maailmaa. Noin 80 % tuotannosta menee vientiin. Jouko Antere
kertoo, että alun perin suurin osa tuotteista ostettiin hänen
nettikauppansa kautta, mutta viime vuosina jälleenmyyjäverkosto on
laajentunut jo paikallisiin myymälöihin 15 massa.
- Koko ajatus on vielä monessa paikassa uusi ja outo. Siksi moni haluaa
päästä kokeilemaan, miltä tuen kanssa soittaminen tuntuu ennen
hankintaa. Loppujen lopuksi, vaikka kysymys on puhtaasti järkiasiasta,
näin radikaalit uudistukset soittotapaan on pystyttävä hyväksymään
myös tunnetasolla.
- Olin luonnollisesti todella
innostunut kuullessani, että
Cardiffissa ryhdytään
tekemään tieteellistä
tutkimusta kehittämästäni
soittotavasta, toteaa
radikaalin keksinnön luonut
Jouko Antere pientä ylpeyttä
äänessään.
Tutkimushankkeita muuallakin
Tarkoitus on saada samanlainen tutkimus käyntiin myös Hannoverin
musiikkikorkeakoulussa Saksassa. Julkaisuja aiheesta on ollut jo mm.
USAssa, Englannissa, Japanissa, Saksassa ja Norjassa . ITG
(Kansainvälinen trumpettikilta) -lehti uhrasi tammikuussa peräti kolme sivua
esitellen ERGObrass –trumpettitukea. Suomessa idea on ollut vireillä mm.
Oulun yliopistossa.
-Vaikuttaa siltä, että aihe aletaan vähitellen ottamaan vakavasti”,
naurahtaa Antere
Cardiffissa tehdyssä ennakkotutkimuksessa mittaukset osoittivat selkeän
eron lihaksiston rasituksessa kun verrattiin soittamista tuen kanssa ja ilman.
Nyt käynnistyvä laajempi tutkimus pyrkii saamaan enemmän
yksityiskohtaista tietoa ja selkeätä näyttöä tukien vaikutuksista.
Ameriikan ihmemaassa
Rantasalmen Team Ikoset tekivät 1.-22.12. 2010 kolmen viikon mittaisen opintomatkan Yhdysvaltoihin. Matka tapahtui Suomen
Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston, Rantasalmen Osuuspankin virkistys- ja sivistys-säätiön ja sponsorien tuella. Tärkein
kontaktimme määränpäässä oli suomalaisille tuttu, lähes suomalainen prof. Paul Niemistö.
Kaksijakoinen matka
Matkamme jakaantui kahteen pääosaan: Minnesotan osavaltioon ja Chicagoon. Minnesotassa vierailimme pääasiassa Northfieldin
kaupungissa (n. 19.000 as) sijaitsevassa St Olaf Collegessa ja lähialueen kouluissa. Toinen päävierailukohde oli osavaltion
pääkaupunki, kaksoiskaupunki St. Paul/Minneapolis. Chicagossa pääkohteenamme oli Midwest Clinic, omien sanojensa mukaan
”maailman suurin kansainvälinen” puhallinorkesteri- ja orkesterikonferenssi. Määritelmästään huolimatta kansainvälisyys oli melko
sivuosassa; meno ja meininki oli hyvässä ja pahassa melkoisen amerikkalaista.
St. Olaf College
Moninaisten vaiheiden ja n. 28 matkustustunnin jälkeen päädyimme lopulta joulukuun ensimmäisen päivän viime sekunneilla St. Olaf
Collegen opiskelija-asuntolan vierashuoneeseen, joka oli oleva majoituspaikkamme seuraavat kaksi viikkoa. Minnesota on keskellä
mannerta Kanadan rajalla, eli paikallisesta näkökulmasta pohjoisessa, globaalisti sijoitettuna Espanjan korkeudella oleva osavaltio joka
on ilmastoltaan hyvinkin Skandinaavinen. Osavaltion pohjoisosien asukkaissa virtaa paljon skandinaavista verta, ehkäpä siksi
kaksiviikkoinen olikin melko helppoa ja mukavaa aikaa kiertueen aloitusta ajatellen.
St Olaf College on norjalaisten siirtolaisten 1874 perustama College, jonka juuret ovat aikanaan olleet yhteydessä Luterilaiseen
kirkkoon, nykyisin yhteys on käsittääkseni nimellinen. Käytännössä yhteys kirkkoon näkyy edelleen mm. siinä, että kampuksella on oma
kappeli missä orkesterit ja kuorot harjoittelevat ja esiintyvät esim. jumalanpalveluksissa. Myös kirkkoherra toimi esiintyjänä esim.
Coplandin A Lincoln Portrait -teoksen kertojana. Pääsimme myös todistamaan seurakunnan antamaa ”standin ovationia” musiikista
vastanneelle puhallinorkesterille jumalanpalveluksen päätteeksi.
Nettisivujen mukaan syksyllä 2010 opiskelijoita collegessa on 3156. Collegen musiikkitoiminnassa näkyy amerikkalainen liberal-arts
-ajattelu, joka mahdollistaa sen, että vaikka opiskelijan pääaine ei olisi musiikki, hän voi silti opiskella musiikkiaineita ja soittaa
kokoonpanoissa menestyksekkäästi. Opiskelijoita oli ympäri maata, kokoonpanoja aika lailla: 2 puhallinorkesteria (molemmissa 90
soittajaa), 2 sinfoniaorkesteria (molemmat täysikokoisia), 6 kuoroa. Kokoonpanot harjoittelivat useita kertoja viikossa (paras kuoro, St
Olaf Choir 5 kertaa viikossa) ja taso oli sen mukainen. Pääsimme kuulemaan kaikkia em. kokoonpanoja vähintään konsertissa, osaa
myös harjoituksissa. Esim. St Olaf Bandin kokoonpano oli vaikuttava, vai mitä sanotte: 3 bassoklarinettia + kontrabassoklarinetti, 3
fagottia ja kontrafagotti, harppu, kontrabasso, neljä tuubaa, kuusi-seitsemän lyöjää, neljä tuubaa plus tietenkin kaikki muu
asiaankuuluva. Noin aluksi.
Paul Niemistön johtama Norseman band ei jäänyt yhtään huonommaksi. Iltaisin harjoituskopit olivat kaikki varattuina vielä myöhään
yöhön, eli opiskelijat tekivät töitä kovasti. Syytä oli varmasti siinäkin että lukuvuosi maksoi arviolta n. 48.000 dollaria kaikkineen. (Sis.
opetus, majoitus, ruoka jne.) Kaiken kaikkiaan ihmiset olivat oikein mukavia ja iloisia. Amerikkalaista asennetta voi pitää pinnallisena,
mutta optimistinen ja myönteinen asenne tarttui allekirjoittaneeseen ja tästedes aionkin hymyillä leveään jenkkityyliin! Vaikka en
vakuuttunut kaikesta näkemästäni, niin paljon oli myös opittavaa, esimerkiksi optimistisen ja positiivisen perusasennoitumisen
hyödyntämisessä. Paul Niemistön ansiosta pääsimme näkemään ja kokemaan kaikenlaista extrajännää, jossa oli mielestäni mukana
vesiselvää suomalaista hulluutta: valtakunnallinen Tuba Christmas -tempaus ja erikoinen torstai (!)-ilta, jolloin kaupat olivat auki
iltamyöhään ja Paul kiersi läpi kaupungin kaikkien mukaan tulleiden pasunistien kera. Itse toimimme roudareina ja seurasimme esitystä
kaduilla, kirjastossa, pankissa, kaupoissa… Tuba Christmas oli tuubistien ja baritonistien yhteinen joululaulukonsertti ympäri maata. St
Olafissa paikalla oli useita kymmeniä soittajia ja soundi oli sen mukainen.
Vierailimme myös kolmessa paikallisessa koulussa ja parissa lähialueen koulussa. Amerikkalainen koulussa tapahtuva
puhallinorkesterikoulutussysteemi oli kieltämättä vaikuttava. (Aiheesta riittää kerrottava niin paljon että kirjoitan siitä kokonaan oman
artikkelin tulevaisuudessa.) Jos oma aikataulumme tuntuu ajoittain hektiseltä niin koulujen band teachereiden työpäivä oli välillä
käsittämättömän täyteen ohjelmoitu. Oheisessa kuvassa osviittaa lukujärjestyksestä.
!
St. Olaf Band harjoittelee Timothy Mahrin johdolla collegen band roomissa.
Minneapolisissa...
Vierailimme myös Minneapolisissa yliopiston musiikin laitoksella, jossa meidät otti vastaan orkesterinjohdon professori Craig
Kirchhoff, joka oli juuri vieraillut menestyksekkäästi Kaartin Soittokunnan kapellimestarina. Seurasimme
puhallinorkesteriohjelmassa orkesterinjohdon opetusta, orkesteriharjoituksia, äänityssessiota ja vierailimme myös jatkoopiskelijoiden seminaarissa, jossa esittelimme suomalaista musiikkikasvatusta, orkesterilaitosta, puhallinorkesterikenttää,
orkesterinjohdon opetusta jne. Kuten saattoi odottaa, kuulemamme puhallinkokoonpanot (kuulimme kuudesta kahta) olivat
korkeatasoisia. Tilat, soittimet ja kaikki fasiliteetit olivat erittäin korkeatasoiset. Amerikkalaisessa opiskelusysteemissä oli meidän
mielestämme erikoista se, että esim. musiikinopettajat menivät töihin pääsääntöisesti collegesta valmistuttuaan, jolloin heidän
pätevyytensä on periaatteessa meidän kandin tutkintoamme vastaava ja se oikeuttaa heidät opettamaan kindergartenista high
shooliin. Oltuaan töissä 5-10 vuotta he voivat hakeutua jatko-opintoihin, eli esim. maisterivaiheeseen. University of Minnesotassa
tapaamamme jatko-opiskelijat tekivät siis vähintään maisteritason opintoja puhallinorkesterinjohdossa. He olivat tulleet eri puolilta
maata, eräs (kuoronjohtaja) Etelä-Koreasta asti. Meininki opiskelijoiden kesken oli kannustavaa, käytettävissä oleva kapubändi oli
loistava (saivat kuulemma suurin piirtein samaa palkkaa kuin Sibelius-Akatemian kapubändi), kapellimestariopiskelijat olivat
korkeintaan kohtuullisia. (Palannen tähänkin aiheessa tulevissa lehdissä, kannattaa siis ottaa kestotilaus!).
Tapasimme myös suomalaisen
maailmalla, nimittäin rakkaat lukiijani,
tiedämmehän että Lahti Sinfoniasta
legendaariseksi ponnahtanut Osmo Vänskä
toimii The Minnesota Orchestran
ylikappellimestarina. Hän kutsui meidät
konserttiinsa kuulemaan Händelin Messiasta
(yleisö tuli ja meni million sattui, istui
päällystakit päällä tai sylissä. Hallelujah chorus laulettiin seisaaltaan.) Konserin
jälkeen saimme vielä puolen tunnin
audienssin Vänskän luo. Hän vaikutti
tyytyväiseltä nykyiseen työpaikkaansa ja jakoi
mielipiteemme Amerikkalaisesta Asenteesta.
Kysyin häneltä mm. onko hänen mielestään
amerikkalaisten ja suomalaisten orkestereiden
työtavoissa oleellisia eroja, ja yllätyksekseni
hän vastasi että suurempia eroja saattaa olla
esim. suomalaisten orkestereiden välillä. Hän
pääsi myös yllättämään minut
valveutuneisuudellaan, kun nuorena rokkarina
kommentoin että ”poikasihan soittaa heviä
(Turisas -yhtyeessä)”, mihin hän korjasi ”Ei
heviä, vaan metallia!” Minnesota Orchestra ja
paikallinen filharmooninen kuoro oli loistava. Myöhemmin pääsimme myös kuulemaan aikuisten harrastajien sinfoniaorkesteria The
Saint Paul Civic -orchestraa. Soittajat olivat pääasiassa harrastajia, eläkkeellä olevia soittajia ja avustajina olevia
ammattiopiskelijoita. Kapellimestari oli periaatteessa ammattilainen ja konsertti jäi mieleen.
Midwest 2010
Tiistaina 14.12. suuntasimme Chicagoon Midwestiin ja tapasimme siellä Päivi Pyymäen; hänestä saimmekin mukavaa
matkaseuraa loppuajaksi, kiitos Päivi! Midwestistä on tämänkin lehden palstoilla kirjoitettu jo useampaan otteeseen, joten kerron
siitä lähinnä päälimmäiseksi jääneitä ydinkohtia. Olin ajatellut testata kapuloita ja malletteja mutta tavaran, ihmisten ja metelin
määrä oli ensi alkuun lannistaa kokonaan. Kokeile siinä sitten marimban malletteja kun vieressä joku testaa trumpetin
stratosfääriä ja toisaalla vertaillaan marssilautasten sustainia. (Neljässä päivässä kyllä löytyi työkaluja pikkurummulle, malleteille
ja suspended symbaaleille, mutta patamalletteja ne eivät osanneet tehdä alkuunkaan.)
Musiikkitarjontaa oli moneen lähtöön. Orkestereita oli tarjolla
koulubändeistä armeijan soittokuntiin. Parhaimman vaikutuksen
sotilassoittokunnista antoi Washington D.C.stä The United States
Army Band ”Peshing´s Own”, jonka kapellimestarina on toiminut
aikoinaan mm. muuan Sousa. Kouluorkesterit ja yliopistojen
orkesterit olivat periaatteessa aivan kelvollisia, mutta niiden
soittama musiikki oli pääosin aivan joutavanpäiväistä huttua.
Suomalaisillekin monesta nuotin oikeasta yläkulmasta tuttu
Michael Sweeney piti luentoa kustantajansa Hal Leonardin
piikkiin, ja kertoi mm jenkeissä julkaistaan vuosittain n. 2000 uutta
orkesterinuottia. Nuottiesittelykonserttien perusteella minulle
heräsi kysymys: ”Miksi?”.
Mielenkiintoisimmat kuulemamme teokset tulivat Brasiliasta,
Kiinasta ja Japaniasta. Amerikan puhallinpäivien päätöskonsertin
soitti Japanilainen Seika Girls High School band. Konsertti oli yksi
käsittämättömimpiä kokemiani. Kuvitelkaa: 130-senttiset
pikkutytöt soittivat kumoon KAIKKI siihen asti kuulemani
puhallinorkesterit. Suvereenisti taittui Sostan Juhla-alkusoitto,
Sousan marssit, Japanilainen musiikki ja encorena mm. Beach Boysin Surfin´ USA. Kaiken kaikkiaan Midwestistä jäi ristiriitaiset
fiilikset, mutta käynti kannatti ehdottomasti. Chicagossa tapasimme jälleen suomalaisen maailmalla: Roosevelt Universityssä
trumpetin soittoa opiskeleva Kaartin Soittokunnan trumpetisti Suvi Keto tuli myös tarkastamaan Midwestin tarjontaa. Jos
suunnittelet Midwestissä käyntiä niin voin sitä lämpimästi suositella. USA on tämän ja edellisten kokemuksieni perusteella
mainettaan parempi paikka, mutta myös suuri ja suureen maahan mahtuu monenlaista. Johtuuko amerikkalaisten asenteesta ja
ammattitaidosta, en tiedä, mutta kaikesta huokui se että siellä osataan tehdä kunnon show.
!
Rantasalmella 21.2.2011 kunnian ja omantunnon kautta: Janne Ikonen
Puuha-Petet estradilla
Petrit Juutilainen ja Komulainen kouluttivat puhaltajia Kainuussa
Viikonloppuna 15.-16.1.2011 Kajaanissa ja Iisalmessa toteutettiin Puuha-Petet estradilla -konserttiproduktion konsertit
Kajaanin puhallinorkesterin, Iisalmen puhallinorkesterin ja Petri Komulaisen sekä Petri Juutilaisen voimin.
Koska mainitut puhallinorkesterit ovat kooltaan n. 30 hengen puhallinorkestereita, niin kokemus isosta, sinfonisesta
puhallinorkesteriperiodista alkoi muotoutua toiveeksi 2010 vuoden alussa. Molemmat orkesterit ovat alueen
musiikkiopisto-organisaation orkestereita, joten koulutus- ja konserttiperiodiin oli mahdollista hankkia rahoitusta
opetusministeriöltä hankerahana. Hankkeeseen kuului molempien orkesterien oma viikottainen harjoittelu syksyn aikana
ja koulutusperiodi joulukuussa 2010 sekä konserttiperiodi tammikuussa 20 11 vierailevien kapellimestareiden johdolla.
Iisalmen puhallinorkesteria vakituisesti johtaa Ismo Vänskä, joka oli myös mukana koko periodin ajan sekä
kouluttamassa että myös solisteeraamassa. Kajaanin puhallinorkesterin johdossa ja tapahtuman järjestäjänä taas toimi
Tanja Räsänen. Hankkeesta vastasi siis Kainuun musiikkiopisto.
Petri Komulainen sinfonisena.
Ohjelmisto valittiin sitten yhdessä Petrien sekä
vakituisten puhallinorkesterien johtajien kesken.
Pääajatuksena koulutusperiodilla oli kahden erilaisen
musiikkityylin harjoittaminen rinnakkain huipputason
kouluttajien johdolla ja näiden yhdistäminen yhdeksi
konserttikokonaisuudeksi.
Joulukussa 18.-19.12.2010 pidettiin Kajaanissa rankka,
mutta antoisa harjoitusperiodi. Päivät venähtivät miltei
kymmentuntisiksi, mutta hatun noston arvoisesti niin
nuoremmat kuin vanhemmatkin soittajat keskittyivät ja
laittoivat energiansa musisointiin.
Konsertti totutettiin siten, että Petri Komulainen johti
ensimmäisen konserttipuoliskon kapelli-mestaroiden
klassisella musiikkityylillä varustettuja kappaleita.
Toisella puoliajalla taas siirryttiin kevyen musiikin pariin
Juutilaisen Petrin johdolla.
Petri Juutilainen svengin lähteillä...
Konserttiohjelmassa kuultiin mm. Beethovenin Coriolan -alkusoittoa, Einar Englundin Valkoista Peuraa, sikermä Frank Sinatran
musiikkia sekä Juutilaisen, oma sävellys humoristinen melodiadraama Hevonen ja Metsäpaarma. Konsertit pidettiin 15.1.
Kajaanissa Kaukametsässä sekä 16.1. Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Samalla Kauka-metsän konsertti oli myös Kajaanin
puhallinorkesterin 20. juhlavuoden avajaiskonsertti.
Konserttien jälkeisessä huumassa molempien mukana olleiden orkesterien suista kuului samankaltaista tekstiä: "Tätä täytyy
saada lisää" Joten yhteistyö varmasti näiden kahden orkesterien tiimoilta jatkuu muodossa, jos toisessa.
Teksti: Tanja Räsänen
Kuvat: Andreas Heino
Petri Juutilaisen ja Petri Komulaisen kapellimestarivierailu
Kajaanin ja Iisalmen puhallinorkesterit
Koulutus 18.-19.12.2010 ja 14.1.2011, konsertit 15.-16.1.2011
Soittajan kokemuksia
Suvi Leinonen, 29, käyrätorvi / Kajaanin Puhallinorkesteri
Soittajan kannalta on aina kehittävää päästä soittamaan eri ihmisten ohjauksessa. Kun ohjaajiksi sattuu kaksi
valtakunnan kärkinimeä, on se soittajalle varsinainen onnenpotku! Petri Komulainen ja Petri Juutilainen olivat valinneet
soitettavaksi osin hyvin haastavaakin ohjelmistoa. Niinpä teoksiin tutustuminen olikin aloitettava hyvissä ajoin
loppusyksystä oman orkesterin harjoituksissa. Kun koulutusviikonloppu vihdoin koitti, soittajien määrä kaksinkertaistui,
kun saimme vieraaksemme Iisalmen puhallinorkesterin. Yhteistyö oli erittäin antoisaa; itse olen soittimeni ainoa soittaja
orkesterissamme, joten oli todella mukavaa saada Iisalmesta ”kollega” vierelle.
Komulainen ja Juutilainen tekivät määrätietoista työtä harjoituttaessaan ohjelmistoa. Kummallakin oli selkeästi oma
erityisalueensa, jonka he hallitsivat suvereenisti. Juutilainen perehdytti meitä luennon ja käytännön esimerkkien avulla
jazz-fraseeraukseen, minkä jälkeen ohjelmistomme keveämpi osa alkoi svengata aivan uudella tavalla. Komulainen
puolestaan haki klassisiin teoksiin sävyjä, tarkkoja rytmejä, selkeyttä ja eläytyvää ”virtausta”. Klassiset teokset
vaihtuvine tahtilajeineen vaativat soittajilta keskittymistä, mutta Komulaisen ohjauksessa nekin saatiin esityskuntoon.
Koska yhteisiä harjoituspäiviä oli vähän, ne venyivät
pitkiksi. Kaltaiselleni
amatöörivaski-puhaltajalle
useiden tuntien soittorupeamat olivat fyysisesti
hyvin rankkoja. Loistavien
kapellimestarien ohjaukseen pääseminen oli
kuitenkin vaivan arvoista.
Viihtyvyyttä edisti myös
orkesterimme hyvä yhteishenki sekä tutustuminen
iisalmelaisiin soittajiin.
Puhkupillit Seniors Tervasaaressa.
Fonit ja cornot yhteen soppii...
Konserttiviikonlopun
päätteeksi olin väsynyt
kaikesta soittamisesta ja
autolla ajamisesta
(matkustimme Iisalmen
konserttiin omilla autoilla),
mutta tyytyväinen
mahtavasta kokemuksesta.
Erityisen ylpeä ja onnellinen
olin lukiessani Kainuun
Sanomien
konserttiarvostelua, jossa
kiiteltiin orkesterimme
saavuttamaa korkeaa tasoa
ja kerrottiin meidän
kuulostaneen paikoin jopa
ammattiorkesterilta. Jos siis
haluaa saavuttaa jotain, on
sen eteen ponnisteltava.
Tällaiset projektit lisäävät
harrastamisen mielekkyyttä
ja motivaatiota, joten toivon
todella, ettei tämä jää
viimeiseksi!
Kuva: Andreas Heino
Kainuun Sanomat huomioi!
Yhteisissä leireissä on voimaa! Saimme kokea
tämän
jälleen
kerran,
kun
matkasimme
Hankihönkäys-leirille Varkauteen 22.-23.1.2011.
aikaan”, ja tästä kiitos kuuluu kaikille järjestäjille ja
kapellimestareille! Myös Aleksin ylimääräinen
tuubakappale päätöskonsertissa on saanut
runsaasti huomiota – ja nyt veikkaammekin, että
ensi syksynä suurin kysyntä opistossamme on
tuubansoittopaikoista.
Etelä-Savon alueella on järjestetty talvisia
yhteisleirejä säännöllisesti joka vuosi v. 2005
alkaen, mutta tällä kerralla olivat uudistusten
tuulet pyyhältäneet hangilla ja saimme leirille
mukaan soittajia myös kauempaa. Entisistä
tahoista mukana olivat Varkauden Soittokunta,
Soisalo-opisto ja Rantasalmen puhallinorkesteri,
ja uusina tulokkaina leirille saapuivat Rajalan
Puhaltajat Kuopiosta sekä Espoon musiikkiopiston
puhallinorkesterit. Uudistuneen leirin nimestä
järjestettiin kilpailu ja voitokkaan nimen leirille
keksi rantasalmelainen trumpetisti Reetta Hälvä.
Leirinjohtajan ja konserttijuontajan pestiä hoiti
Janne Juutilainen ja leirin suunnittelussa olivat
mukana mm. Marja Ikonen ja Petteri Koskikallio
Rantasalmelta, Erkki Kaukonen Kuopiosta ja
Janne Laine Espoosta. Jannen lisäksi leirin
kapellimestareiksi pyydettiin Daniel Gordon
(USA/Jyväskylä), Tapio Asikainen (Joensuu) ja
Aleksi Saraskari (Lahti). Tokihan leirillä oli myös
paljon muuta henkilökuntaa auttamassa mm.
apusoittajina harjoituksissa sekä talkoolaisina
ruokailuissa ja majoituksissa, mitä Janne Laine
piti erinomaisena esimerkkinä savolaisesta
talkoohengestä!
Leirihistoria
2.-3.4.2005 Rantasalmella
A: Daniel Gordon B: Tommi Viljanen C: Janne Ikonen
1.-2.4.2006 Varkaudessa
A: Anne Peltonen B: Marja Ikonen C: Inka Puhakka
27.-28.1.2007 Juvalla
A: Pasi-Heikki Mikkola B: Ilpo Luukkonen
C: Toni Herrala
8.-9.3.2008 Puumalassa
A: Janne Ikonen BC: Toni Herrala
Aleksi Saraskari, Daniel Gordon & Czardas.
Päätöskonsertin ohjelma
D-orkesteri, joht. Aleksi Saraskari
Makkaramarssi, trad., sov. Anu Pihl
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, säv. Jukka Viitasaari
Creatures in the Attic, säv. Brian Balmages
Oho!, säv. Marja Ikonen (kantaesitys)
Lavaleijonat, säv. Antti Nissilä
C-orkesteri, joht. Janne Laine
Old MacDonalds Band, sov. Edmonson
Moonlight Serenade, säv. Glenn Miller, sov. R. Ford
Rings of Saturn, säv. Michael Story
The Two-Minute Symphony, säv. Bob Margolis
I Want It That Way, säv. Max Martin –
Andreas Carlsson, sov. Michael Story
B-orkesteri, joht. Tapio Asikainen
Jump, Jive An' Wail, säv. L. Prima, sov. Johnnie Vinson
Pieni nokipoika, trad., sov. Petri Juutilainen
Sandcastles, säv. James Curnow
Salute to the Duke, säv. Duke Ellington,
sov. M Sweeney
7.-8.3.2009 Rantasalmella
A: Nikke Isomöttönen B: Ismo Vänskä
C: Anna-Maija Lappalainen
13.-14.3.2010 Pieksämäellä
A: Seppo Heiskanen
BC: Janne Juutilainen, Marja Ikonen
kaikki orkesterit yhdessä, joht. Daniel Gordon
Resonances I, säv. Ron Nelson
22.-23.1.2011 Varkaudessa
A: Daniel Gordon B: Tapio Asikainen
C: Janne Laine D: Aleksi Saraskari
Soittajia leirillä oli yhteensä 170, nuorin 3-vuotias
ja vanhin 77-vuotias. Rantasalmelaiset soittajat
kommentoivat leiriä jälkikäteen ”paras leiri pitkään
A-orkesteri, joht. Daniel Gordon
Lincolnshire Posy (osat I, II ja VI), säv. Percy
Grainger
Czardas, säv. Vittorio Monti,
solistina Aleksi Saraskari, tuuba
Suite I in Eb, säv. Gustav Holst
Teksti ja kuvat: Marja Ikonen
D-orkesterissa
voivat aloittaa
sekä nuoret että
varttuneemmat
nuoret.
B-orkesterin trumpetistit keskittyvät.
C-orkesterin nokkahuilistit (!):
vauhtia ja vaarallisia
tilanteita!
Warkauden lehti huomioi tapahtuman.
Grade-mitä se on?
Puhallinorkesterisävellyksille annetaan vaikeustasonsa perusteella grade-luokitus, jonka
lukuarvo on yleensä välillä 1-6. Grade-määrittelyn tekee useimmiten säveltäjä tai kustantaja.
Antti Nissilä selvitti opinnäytetyönsä yhteydessä, löytyisikö määrittelyyn yleisesti hyväksyttyjä
periaatteita.
Valitettavasti yleispätevää grade-luokittelujärjestelmää, jonka esimerkiksi puhallinorkesterijärjestöt olisivat legitimoineet,
ei ole käytettävissä. Internet-nuottikauppa The-Sheet-Music-Storen sivustolla todetaankin: “What is the Grade Level on a
piece of music? This is a complex question. --Unfortunately there is not an agreed upon scale for this grading system
and it varies by publisher”. Eli kysymys on monimutkainen, ja vastaukset vaihtelevat kustantajittain.
Toteamusta vahvistaa tutustuminen merkittävimpien puhallinorkesterimusiikin kustantajien internetsivustoihin. Muun muassa Hal Leonard –kustantamo antaa varsin ylimalkaisen määrittelyn grade-asteikolle:
1 = Very Easy - 1 year playing experience; 2 = Easy - 2 years of playing experience; 3 = Medium - 3-4
years playing experience; 4 = Medium Advanced; 5 = Advanced; P = Professional
Osa kustantajista on sentään pyrkinyt luomaan määritelmissään objektiivisempiakin grade-mittareita. Esimerkiksi
Northeastern Music Publications on antanut musiikin tekijöiden ja käyttäjien avuksi taulukon, jossa gradea määritellään
useamman tekijän perusteella. Näitä ovat puhallinstemmoissa käytetyt äänialat, sävellajit, rytmin kompleksisuus ja sen
suhde tempoon, kokoonpanoon liittyvät tekijät sekä kappaleen kesto.
Puhallinten äänialat grade-määrityksissä
Northeastern Music Publicationsin grade-ohjeistuksessa puhaltimia suositellaan käytettäväksi seuraavien äänialojen
puitteissa (katso kaavio seuraavalla sivulla):
Sävellajit ja rytminen maailma grade-määrityksissä
Sävellajien käytössä Northeastern Music Publications määrittelee grade 2:een soveltuviksi etumerkittömät sävellajit sekä
alennusmerkkiset sävellajit neljään alennukseen asti. Grade 3:ssa voidaan samaisen ohjeistuksen mukaan ottaa
käyttöön viiden alennusmerkin sävellajit (Des-duuri ja b-molli), ja grade 4:ssä käytettävissä ovat vaihtoehdot kuudesta
alennuksesta yhteen ylennykseen. Tämä suositus johtuu transponoivien puhaltimien, lähinnä es-vireisten saksofonien,
sormitusteknisistä ja soinnillisista hankaluuksista runsaasti ylennysmerkkejä sisältävissä sävellajeissa.
Tahtilajisuositukset Northeastern Music Publications määrittelee seuraavasti:
Grade 2: 2/4, 3/4, 4/4, 6/8, 2/2 helpossa muodossa
Grade 3: edellisten lisäksi 9/8, tahtilajinvaihdoksia ja 5/8 tai 7/8 –tahtilajeja helposti lähestyttävässä muodossa
Grade 4: edellisten lisäksi 12/8, tahtilajin vaihdoksia ja epäsymmetrisiä tahtilajeja rajoituksetta
Temposuositukset on samaan ohjeistukseen kirjattu myös melko tarkasti:
Grade 2: metronomilukema ei yli 126; Grade 3: ei yli 144; Grade 4: ei yli 168
Aika-arvoista ja rytmisistä elementeistä todetaan seuraavaa:
Grade 2: aika-arvoja pääasiassa kahdeksasosiin asti, mutta pisteellisen kahdeksasosien ja kuudestoistaosan
yhdistelmiä sekä hyvin helppoja synkooppeja voidaan myös käyttää
Grade 3: kaikkia tasajakoisia rytmejä voidaan käyttää, monimutkaista synkopointia vältettävä, etenkin kolmijakoisessa
ympäristössä;
Grade 4: kaikki rytmit ovat käytettävissä, paitsi monimutkaiset synkoopit kuudestoistaosilla
Kappaleiden kestoa koskevat suositukset ovat esimerkiksi Northeastern Music Publicationsilla väljähköt. Grade 2:een
suositellaan kestoa yhdestä viiteen minuuttiin ja grade 3:ssa yläraja nousee kuuteen minuuttiin. Grade 4:ssä määritelmä
on ”yli kuusi minuuttia”, ja alle kolmen minuutin kestoja kehotetaan välttämään.
Useimmat kustantajien antamat suuntaviivat vaikuttanevat puhallinmusiikin tekijän ja käyttäjän näkökulmasta varsin
karkeita ja kankeita osatotuuksia. Esimerkiksi aika-arvoja ja tahtilajeja ratkaisevampana voidaan pitää yhteissoitannollisia hahmotustekijöitä, kuten satsin monikerroksisuutta. Siihen suuntaan grade-määrittelyt eivät juurikaan
katsettaan luo. Käytännön työssä syntyvä tuntuma onkin korvaamaton sekä nuottimateriaaleja hankittaessa että niitä
kirjoitettaessa.
Antti Nissilän säveltäjätutkinnon opinnäyte (Lopulta helppo soittaa, PIRAMK 2007) on kokonaisuudessaan
luettavissa osoitteessa www.a-minor.fi/lopulta.
Northeastern Music Publicationsin äänialaohjeistus
Petri Komulainen sinfonisena.
(Fagotin äänialaa ei löydy Northeastern Music Publicationsin ohjeistuksesta.
Ohjeistus on TRN Music Publisherin grade-taulukosta.)
Teksti ja kaavio: Antti Nissilä
Tunnista mestarismies Suomen kevyen musiikin huipulta jo 1970-luvulta alkain.
Vihje: mm. Albert Järvisen bändikaveri...
Oikein vastanneen kesken arvotaan SPOL:n julkaisema SM-kisa CD, äänitys
Janne Sinikedon. Vaihtoehtona FinnBand T-paita, valkoinen, XL...
Raimo Rytsy omin sanoin:
Vastaukset pe 13.5.2011 mennessä: [email protected]
Samalla voit kätevästi ilmiantaa potentiaalisia ehdokkaita palstalle...
-Mullahan on
harrastajateatteritaustaa jo yli
20 vuoden takaa (ei enää
viime aikoina), tuttu ohjaaja
soitteli aikoinaan ja kyseli
Salkkareihin. Ensin
kieltäydyin kun pidin sitä aika
teennäisenä sillisalaattina.
Mutta se sai suostuteltua
minut muutamaan jaksoon ja
sen kautta sitten myöhemmin
Kotikatuun.
Saihan niistä aika hyvin
rahaakin, mikä oli kiva
kannuste ku joskus joutui 8
minuutin kuvauspätkän takia
ajaan Saarijärvi-H:ki välin
edestakaisin päiväksi ja
takaisin sorvin ääreen.
Noita tommosia oli aika usein
ja jouduin ottaan firmaan
välillä tuuraajankin. Mutta
ihan kiva kokemus kaikkiaan
molemmat sarjat.
Rytsy Kirmoissa 2010 Saarijärven
Puhallinorkesterin kanssa.
Kilpailussahan kysyttiin kotikatuilevan trumpetistin henkilöllisyyttä. Oikean
vastauksen (Raimo Rytsy) tiesi useakin ja Onnetar suosi arvonnassa
Toni Kytölää Saarijärvrltä. Palkinto (SM-kisa 2009 -CD) lähtee matkaan
huomaamattomana postilähetyksenä.
Aikatauluthan meni niissä
kuvauksissa, varsinkin
Kotikadussa ammattinäyttelijöiden muiden
töiden ehdoilla, ja minä
saatoin esittää toivomuksia
aikatauihin jotka harvoin
toteutuivat.
Kansainvälisiä häppeninkejä: MID EUROPE BAND FESTIVAL
Puhallinsävellyskilpailuja
ATSSB Composition Competition
(sponsored by the Association of Texas Small School Bands)
Compositions shall be submitted by July 1 2011
http://www.atssb.org/CompComp.htm
La Prime Lus, Italia, deadline 1.4.2011
12.-17.7.2011 Schladming, Itävalta
Ursula Weiermann
Wolfharting 11
A-4906 Eberschwang
Tel.: +43 7753 2645
Fax: +43 7753 264533
Email: [email protected]
Kolme kategoriaa, osallistumismaksu on...
lisätietoja: [email protected]
First Annual International Wind
Orchestra Festival, Hollanti
[email protected]
22–26.10 2011
Säännöt netissä:
The International Wind Orchestra Festival The
Netherlands 2011 will be held at the Parkstad Theatre
in Heerlen on October 25, 2011. Registration is open
for wind orchestras categorized in Top, High or Middle
Class. Travel arrangements may be made from
October 22 - 26 2011. Entries must be received by
May 1, 2011. For more information contact
EvenTTours, Mr Günther Lange, Elisbethstraat 38,
6161 GT Geelen, The Netherlands.
http://www.laprimelus.it/index.php?q=en/node/7
Festivaaleja/reissuja:
Virossa:
1. juuli 2011
Harjumaa Puhkpillipäev Sauel
www.eventtours. nl/idex.en.html
20.–24. juuli 2011
Dirigentide, lauljate ja
puhkpillimängijate suveakadeemia
VÕSU VIIS '11
[email protected]
29.–31. juuli 2011
Pühajärve XIV Puhkpillipäevad
http://www.puhkpy.ee/?D=142
Infoa (englanniksi) Bert Langeler
[email protected]
International Wind Orchestra Festival
Berlin 2011 4.6.2011
More info:
http://www.eventtours.nl/Wind_Orchestra_Festivals.htm
email: [email protected]
Brass2011Bohemia
INTERNATIONAL (BRASS) BANDS PARTY
23.-26.6.2011 Praha ja Nymburk
Jiri Pokorny Managing Director
[email protected]
Telephone +31-46-410 6565
Orkesterimatkalle v. 2011 Unkariin?
Jos on kiinnostusta annetaan ilomielin lisätietoja .
Yhteystiedot:
Postiosoite: Musik-Land Utazási IrodaMadách Imre u.
20.H-2534 TátUnkari
Faksi: 00 36 33 444 679
Sähköposti: [email protected]
Kotisivu: http://www.musik-land.hu
FRANCIS PULLICINO
tarjoaa lukuisia tapahtumia, mm. Maltalla,
Tunisiassa...
E.MAILS - [email protected] [email protected] [email protected]
WEB-SITES - www.cefit.info
SKYPE NAME - francis.pullicino
Vino pino ulkomaan puhallinfestivaaleja:
http://www.wasbe.org/
http://www.spolli.com/node/920
www.spolli.com/forum/15
Kilta-Silta
Trumpettitapahtuma
Pirkanmaan musiikkiopistolla
la 26.3.2011 klo 9.00-17.30
Ohjelma la 26.3.3011:
klo 09.00 tervehdys- ja tiedotushetki, opettajien
esittely, yhteinen aamulämmittely
klo 10.00 oppilaat jaetaan ryhmiin, ryhmät
kiertävät päivän opettajilta toisille.
klo 12.00 ruokailu (läheinen pizzeria)
klo 13.00 ryhmäopetus
jatkuu+trumpettiyhtyeet+säestäjä
klo 16.00 välipala/ päiväkahvit/ mehuhetki
klo 16.30 oppilaskonsertti kurssilaiset soittavat
harjoittelemiaan kappaleita säestyksen kanssa,
trumpettiyhtyeet esiintyvät.
konsertin jälkeen ohjelma päättyy noin klo 17.30.
Lisätietoja tilaisuuden järjestelijöinä toimivilta
musiikkiopistontrumpetinsoiton opettajilta
Tommi Koluselta 040-5885848 ja
Lotte Nybergltä 044-0777498
4. "Esko Linnavalli" big band
-sävellyskilpailu 2011
Suomen Trumpettikilta järjestää yhdessä
Pirkanmaan Musiikkiopiston kanssa aktiivisille
trumpetisteille hauskan ja mielenkiintoisen
koulutuspäivän Tampereella Pirkanmaan
musiikkiopistolla Eteläpuisto 4 lauantaina
26.3.2011 alkaen klo 9.00.
Tilaisuuden tarkoituksena on antaa trumpetisteille
parhaat mahdolliset vinkit hyvään musiikin
tekemiseen ja trumpetinhallintaan, motivoida
trumpetinsoiton opiskelua sekä jakaa oppilaille
uusia ideoita tällä kertaa Suomen kansallisoopperan tähtitrumpetistin Esko Saviojan ja
Helsingin kaupunginorkesterin trumpettitaiturin
Mika Tuomisalon johdolla. Esko Savioja tekee
paluun Pirkanmaan musiikkiopistolle, sillä hän on
aloittanut trumpetinsoiton opiskelunsa
Pirkanmaan musiikkiopistolla.
Opetus on kaikille osallistujille ilmaista. Päivällä
käymme lounaalla pizzeriassa, joten ruokarahaa
mukaan. Tarjolla on myös välipalaa (kahvia,
keksiä, yms.). Mukaan tarvitset siis trumpettisi ja
nuottisi. Valmistele vaikka joku kappale, jonka voit
esittää vieraileville opettajille ja jota voitte yhdessä
hioa paremmaksi. Voit keksiä jo valmiiksi
opettajille kiperiä kysymyksiä trumpetin
soittamisesta ja opiskelusta.
Suomen Big Band -yhdistys, Imatra Big Band
Festival ja UMO järjestävät neljännen "Esko
Linnavalli" big band -sävellyskilpailun vuonna
2011. Kilpailu on avoin kaikille musiikin tekijöille.
Sävellyskilpailu tekee kunniaa UMO Jazz
Orchestran perustajajäsenelle ja kapellimestarille,
Esko Linnavallille, jonka ansiosta UMO:sta kehittyi
kansainvälisesti tunnustettu jazzorkesteri sekä
pysyvä instituutio Suomen musiikkielämässä.
Esiraati valitsee toukokuun aikana kilpailuun 28.4
mennessä saapuneista kappaleista enintään 10
teosta, jotka esitetään finaalissa Imatra Big Band
festivaalilla Imatran Teatterissa torstaina 7.7. klo
14.00. Tässä konsertissa tuomaristo valitsee
kolme palkittavaa teosta. Palkinnot
1. palkinto 1500 €, 2. 1000 € ja 3. 500 €
Tuomaristolla on oikeus jakaa palkinnot toisinkin
sekä jakaa myös erilaisia tunnustuspalkintoja.
Myös yleisö saa antaa äänensä ja kappaleista
valitaan yleisön suosikki lippuäänestyksen avulla.
Suomen Big Band -Yhdistys ry
www.sbby.com
Lisätiedot:
Marjo Riihimäki
kilpailusihteeri
p.050 361 0431
[email protected]
VIIHDEMUSIIKKIA
While your lips are still red,
Tuomas "Nightwish" Holopainen,
sov. Petri Junna. (grade 3)
P.J Hannikaisen tutut perinteiset lastenlaulut:
Suojelus enkeli
Oravan pesä
Ohoh kultaista kotia
(sovitukset Janne Ikonen)
Narrien paraati, Markku Johansson (gr3)
Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3)
Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3)
JUHANI LEINOSEN VIHKOSARJAT:
TV suosikkisarjan
PASILA musiikki
nuotit verkosta (PDF)!
1 PUHALLINORKESTERITANSSIT
2. VEIKKO LAVIN LAULUT
www.finnbandshop.com
3. JUHA VAINION LAULUT
KONSERTTIMUSIIKKI
The Wastelands, Arttu Takala (gr5)
From the Woods, Janne Ikonen (gr4)
Ave Maria, Raine Ampuja, (gr4)
orkesterille, ja kuorolle
Konsertto pasuunalle ja orkesterille,
Georg Friedrich Händel sov Petri Junna. (gr4)
neljä osaa
Rukajärven ti, musiikkia elokuvaan
Tuomas Kantelinen (gr4)
The Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3)
SEIKKAILUT I
TARINA ja 16 sävelmää
lisäksi:
Erja Joukamo-Ampujan
(Sibelius-Akatemia)
”LUOMUS”-osio
opastaa, miten ryhmä
voi kehittää omia
tarinoita ja improta.
Runsas värikuvitus,
sävellyskilpailun yleisövoittaja
MARSSIKAPELLIMESTARI
Marssisauvan käyttö,
kuviomarssin alkeet ja
marssisoiton perusteet,
Havainnolliset valokuvat.
Asiantuntijoina:
Raine Ampuja,
Juhani Leinonen
Janne Siniketo
Andante Jubiloso, Janne Ikonen (gr2)
Hinnat:
GRADE 1-2 = 30 € (SPOL-jäsenille 25 €)
GRADE 3 = 40 € (SPOL-jäsenille 35 €)
GRADE 4 = 50 € (SPOL-jäsenille 40 €)
GRADE 5 = 70 € (SPOL-jäsenille 50 €)
GRADE 6 = 100 € (SPOL-jäsenille 80 €)
Vihkosarjat ja kirjat kts. WWW.SPOLLI.COM
WWW. SPOLLI. COM:
Markku Johansson,Tuomas Kantelinen, Marzi Nyman, Arttu Takala,Tuomas ”Nightwish”Holopainen, Lordi!
tilaukset 0400 272339
tai suoraan verkosta: WWW.FINNBANDSHOP.COM