Kevät 2011
PÄÄKIRJOITUS PUHALLIN KÄTEEN OTA! PUHALLINMUSIIKIN PÄIVÄ 20.5.2011 Tässäpä päivä. Ideoikaa oma tapanne esiintyä. Etenkin musiikkioppilaitokset: Hetki puhaltimilla, missä kokoonpanossa vain, missä vain. Tavoitteena on saada Suomi soimaan puhaltajien voimin. Jokainen järjestää tuokionsa itse. Innovoikaa ja toteuttakaa, kunhan tehdään se saman päivänä 20.5.2011 Talven aikana on ollut useita mielenkiintoisia puhallintapahtumia ja useita on vielä valmisteilla. Tapahtumiin on osattu etsiä uudenlaisia piirteitä ja myös osanottajamäärät ovat olleet ilahdutttavan suuria. Kevään kaksi suurta spektaakkelia on vielä edessä. SM-kilpailuun osallistuu yli kolmekymmentä orkesteria. C-, B- ja vapaan sarjan sarjan osallistumismäärät ovat kymmenen nurkilla per sarja, mutta A-sarjaan osallistuu vain kaksi orkesteria. Kilpailujen jälkeen onkin kysyttävä käyttäjien vaatimuksia. Useinhan esim. pakollinen teos eri sarjoissa on herättänyt runsaasti keskustelua. Myös ajankohdan valitsemisella on merkitystä osanottoinnokkuuteen. Usein menestyneilläkin orkestereilla saattaa olla hetkiä, jolloin ikäpolven vaihdokset osuvat juuri kilpailuvuoteen. Myös kasvaneet kustannukset saattavat vaikeuttaa osallistujia. Palkinnoilla saattaa olla merkitystä jne. Yksi tärkeimmistä kilpailun annista kohdistuu palautteen saamiseen. Tämä onkin tuomariston ja kisajärjestäjän haasteellisin tehtävä. Kilpailu antaa harjoittelemiselle selkeän päämäärän. Vaikka orkesterit keskittyvät omaan suoritukseensa, on aika ajoin hyvä nähdä myös omien rajojen ulkopuolelle ja kerätä uusia tuulia toiminnalleen myös muiden tekemisestä. Kilpailut on myös hyvä hetki etsiä uutta ja haastavaa ohjelmistoa. Tampereen SM-kilpailuun osallistuvat orkesterit, heidän vetäjät ja taustajoukot ovat ehdotonta eliittiä, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin. Siitä on annettava kaikille tunnustus jo etukäteen. Juuri näin asennoituneet muusikot ovat valmiita omalla esimerkillään kehittämään suomalaista puhallinmusiikkia. Lappeenrannan puhallinpäivät sisältää paljon kiehtovia uutuuksia ja odotankin innolla, mitä kaikkea järjestäjät meille osallistujille tarjoaa. Puhallinpäivien tulevaisuus näyttää hyvältä. Seuraava askel puhallinpäivien kehittämiselle saattaisi olla kansainvälisyyden kasvattaminen. Siten sekä puhallinpäivien, että SM-kisojen osalta on odotettava puhallinliittoiltamme vahvaa roolia niin taustatyön kuin rahoituksen osalta. Ja muistakaa myös PUHALLINMUSIIKIN PÄIVÄ 20.5. Oiva hetki saada huomiota puhallinmusiikille. SPOL puheenjohtaja Raine Ampuja SPOL hallitus Puheenjohtaja Raine Ampuja Jenkkapolku 17 A 04420 JÄRVENPÄÄ Email: [email protected] puh. 040 50 77799 Sihteeri, internet ja jäsenasiat Tiiu Tuominen Lyhdekatu 3 B 5, 40740 JYVÄSKYLÄ [email protected] puh. 040 9637701 Taloudenhoito, koulutus- nuotisto- ja jäsenasiat Pekka Ulmanen Kallioniementie 4 70260 KUOPIO [email protected] p. 0400 - 272 339 Varapuheenjohtaja Juhani Leinonen Mannerheimintie 5 B 10 49400 HAMINA [email protected] puh. 0400-750902 Kansainväliset asiat ja tiedotus Jukka Viitasaari Sammonkatu 36 B 39, 33540 TAMPERE [email protected] 050 3233698 Markkinointi, ilmoitusmyynti sekä ansiomerkkiasiat kts sihteeri ja rahastonhoitaja Jäsen Antti Nissilä Poppelikatu 14 C 14, 39500 IKAALINEN [email protected] 0400 393776 Jäsen Marita Rantamäki Pahaojantie 340, 39100 HÄMEENKYRÖ [email protected] 040 5139059 Jäsen Markku Korhonen Puusepänkuja 4 A 12, 90100 OULU [email protected] 040 7374717 1 Jäsen Kansikuva: , Arto Revonkorpi © 2011 Aleksi Saraskari Mariankatu 25 B 36, 15110 LAHTI [email protected] 0500 849941 alppitorvea soittaa Petra Lujala Spoll:n johtokunta on myöntänyt kokouksessaan 30.1.2011 seuraavat ansiomerkit Haapaniemen Nuorisopuhallinorkesteri kultainen ansiomerkki: P PU UH HA ALLLLIIN NM MU US SIIIIK KIIN N P PÄ ÄIIV VÄ Ä 2200..55..22001111 Yksi päivä koko joukolla, kadulla, kahvilassa, puistossa, salissa, koulussa, matineassa, Jaakko Kosunen Marjut Rannankari Missä vain pienikin hetki! Hopeinen ansiomerkki: Mikko Niiranen Juha Viitanen kutsuu koko Suomen puhallinväen järjestämään puhallinmusiikin teemapäivää. Merkit luovutettiin orkesterin 35-vuotisjuhlassa 27.2. 2011 Sanna-Mari Hiekka STM:n toiminnanjohtajaksi Sanna-Mari Hiekka on aloittanut STM:n toiminnanjohtajana 1.1.2011. Sanna-Marin tavoittaa Uskon vanhasta numerosta 040 7023470 ja sähköpostiosoitteesta [email protected] Tervetuloa remmiin Sanna-Mari ja Rasilaisen Uskolle mukavia eläkepäiviä! Säveltaidetoimikunnalta apurahoja Valtion säveltaidetoimikunta on myöntänyt säveltaiteen kohdeapurahoja, erityisavustuksia ja toiminta-avustuksia vuodelle 2011 yhteensä 2 430 000 euroa. Puhallinorkestereiden tilaussävellyksille apuraha myönnettiin Pekka Kostiaisen (hakijana Jyväskylän Puhallinorkesteri) sekä Esko Heikkisen, Anita Lehdon ja Janne Ikosen teoksille (hakijana Rantasalmen puhallinorkesteri). Tampereen Puhallinorkesteriyhdistys ry sai 3000 euroa Puhallinorkestereiden SM-kilpailun järjestämistä varten Suomen Puhallinorkesteriliitto Kaikki suomalaiset puhallinmuusikot, harrastajat, ammattilaiset yhdessä tai yksin SUOMI HALTUUN! Laillisesti,kuuluwasti ja näkywästi Esiintymisensä jokainen järjestäköön haluamallaan tawalla. Tavoitteena on, että pe 20.5.2011 KOKO SUOMI PUHALTAA. ERIKOISIN ESIINTYMINEN PALKITAAN! Nuorgam? Bengtskär? Soitinkokoonpano tai hurja idea, mikä. mitä milloin missä: Allakka auki samantien! Lieksan Vaskiviikon sävellyskilpailun voitto USA:han Lieksan Vaskiviikon ensimmäinen kansainvälinen sävellyskilpailu on ratkennut. Kilpailuun saapuneista 48 kappaleesta voittajaksi ja samalla Lieksan 2. kansain-välisen eufoniumkilpailun alkuerän pakolliseksi kappaleeksi valittiin amerikkalaisen Howard J. Bussin sävellys Three Euphonics. Toiselle sijalle ylsi suomalainen Johanna Ruotsalainen Otava –teoksellaan ja kolmanneksi norjalainen Henrik Ødegaard Antiphona VIII –nimisellä sävellyksellä. Sävellyskilpailulla haettiin uutta ohjelmistoa eufoniumille, mutta ensisijaisesti sooloteosta Lieksan 2. kansainvälisen eufoniumkilpailun (21.-28.7.2011) alkukilpailun pakolliseen ohjelmistoon. Helmipuhallus Keski-Suomessa 6.-12.2.2011 Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken puhaltajat kokosivat tänä talvena laajan puhallinmusiikin kattauksen sydäntalven iloksi. Mukaan oli saatu niin alueen musiikkioppilaitokset kuin harrastajat ja puhallinmusiikin ammattilaiset, kaikkiaan noin 300 muusikkoa. Kaikkiin konsertteihin ja tapahtumiin oli yleisöllä vapaa pääsy. Tapahtuman ensisävelet puhallettiin v. 2010 pääosin Jyväskylän ammattiopiston puhallinopetuksen voimin, mutta tänä vuonna Keski-Suomen liiton kehittämisrahan tuella tapahtuma toteutettiin jo astetta isommin. Yhdeksän konsertin lisäksi reiluun viikkoon mahtui useita pienyhtyeiden esiintymisiä, koululaiskonsertteja sekä keskisuomalaisten oppilaitosten puhallinyhtyeiden katselmus. Katselmuksessa kuultiin 14 pienyhtyettä, jotka esittivät sekä kansanmusiikkia, viihdesävelmiä että klassista ohjelmistoa. Katselmukseen oli saatu ulkopuoliset arvioitsijat, jotka antoivat esiintyjille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Palautteessa kiinnitettiin huomiota erityisesti ohjelmiston valintaan, esittämiseen ja tulkintaan sekä yhteissoittoon ja musiikilliseen kommunikaatioon. Daniel Gordon antaa palautetta Helmipuhalluksen suurin anti oli yhteiskonserteissa, joita toteutettiin mm. keräämällä alueen junnuorkestereiden voimat yhteen. Soittajat saivat kokeilla soittamista suuremmassa orkesterissa ja ehkäpä ensimmäistä kertaa vieraan kapellimestarin johdolla. Jämsän junnut matkustivat ensin Jyväskylään ja vastavierailussa jyväskyläläiset siirtyivät kahdella linja-autolla heidän vieraakseen. Alueen ainoa ammattiorkesteri, Ilmavoimien soittokunta, esiintyi Jyväskylän ammattiopiston Puhuri-orkesterin kanssa ja sai säestettäväksi nuoria puhallinsolisteja. Petri Juutilaisen ja Esko Heikkisen sovitukset olivat sopivan haastavia ja monipuolisia säestäjille, mutta solistit saivat esittää tuttuja lastenlaulumelodioita ilman vaikeita rytmejä tai kuvioita. Osa solisteista olikin aloittanut soittamisen vasta viime vuonna. Ammattikorkeakoulun puhallinopiskelijat esiintyivät vastaavasti haastavammalla ohjelmistollaan Jyväskylän Puhallinorkesterin solisteina. Helmipuhallus päättyi opettajien puhallinyhtyeiden kirkkokonserttiin juuri vuosi sitten valmistuneessa Kuokkalan upeassa puukirkossa. Kuultiinpa kirkossa ensimmäistä kertaa alppitorvea sekä saksofonikvartettia. Keski-Suomen liiton tuki takaa rahoituksen ja jatkon ainakin kahdelle seuraavalle tapahtumalle. Onneksi Keski-Suomessa riittää soittajia, musiikkioppilaitoksia ja orkestereita, jotka eivät ole vielä päässeet Helmipuhallukseen mukaan. Suosittelemme yhteistyötä ja tätä tässä ajassa niin suosittua verkostoitumista muillekin! Tiiu Tuominen Helmipuhalluksen tiedottaja kuvat Arto Revonkorpi & Tiiu Tuominen 35 vuotta orkesteritoimintaa Haapaniemen koululla Haapaniemen koulun musiikkiluokkien ensimmäiset sävelet puhallettiin jo vuonna 1975. Soittimet oli hankittu puolustusvoimain huutokaupasta ja kunnostettu talkoovoimin. Rajalan Puhaltajien legendaarinen johtaja Veelu Saarela oli kehottanut opettaja Aarno Aaltosta hakemaan avustusta koulutoimelta soittimien ostoa varten, ja vajaalla viidellä tuhannella markalla saatiin toiminta käyntiin. Ensimmäisenä kapellimestarina toimi Aarno Aaltonen itse ja seuraavana syksynä puikkoon tarttui opettaja Pekka Ulmanen, nykyinen Haapaniemen Nuorisopuhallinorkesterin kunniakapellimestari. Kuvassa orkesterit luokilta 3-6 yhdessä nuorisopuhallinorkesteri II:n kanssa. Juha Piston Hovielämää johtaa Marjut Rannankari. Tänään 35 vuotta myöhemmin Haapaniemen puhallinorkesterit soivat yhä. Vuosien saatossa orkestereissa on soittanut useita satoja nuoria, ja monille heistä orkesterit ovat tarjonneet hyvän kasvualustan musiikin ammattilaisuralle. LUOKAT MUODOSTAVAT ORKESTERIN Haapaniemen koulun musiikkiluokilla oppilaat valitsevat -orkesterisoittimen jo kolmannella luokalla. Silloin aloitetaan henkilökohtainen soitonopiskelu joko musiikkioppilaitoksissa - tai yksityisopetuksessa. Melko pian käynnistetään myös -yhteissoitto ja muodostetaan luokkaorkesteri. Luokkien kokoonpanoja ohjaavat ja johtavat musiikkiluokkien opettajat Marjut Rannankari, Jaakko Kosunen, Juha Viitanen ja Jarmo Hätinen. Kukin luokka toimii sekä kuorona että orkesterina ja musiikkia opiskellaan ja esitetään sekä omana ryhmänä että yhdessä muiden luokkien kanssa. Haapaniemen koululla toimii kaksi iltaisin harjoittelevaa orkesteria. Nuorisopuhallinorkesteri II eli ”Kesari” on saanut nimensä keskiviikkoisen harjoituspäivän perusteella. Orkesteriin kuuluu eri-ikäisiä soittajia ja se toimii sekä itsenäisenä kokoonpanona että nuorisopuhallinorkesteri I:n harjoitusorkesterina. ”Kesaria” johtaa Harri Ulmanen,. itsekin entinen kesarilaistrumpetisti. Haapaniemen nuoriso musiikki r.y:n lippulaiva, NUORISO PUHALLIN ORKESTERI I harjoittelee maanantaisin ja sen riveissä soittaa yli 50 nuorta. Orkesteri on voittanut lukuisia mitaleita SM-kilpailuissa ja niittänyt mainetta myös kansainvälisillä areenoilla voittamalla mm. pohjoismaiden mestaruuden. Orkesteria johtaa Harri Ulmanen. Nuorisopuhallinorkesteri I on tehnyt lukuisia esiintymismatkoja Eurooppaan ja sen ulkopuolelle. Matkat Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Meksikoon ovat olleet mieliinjäävimpiä. Kansainvälinen toiminta on poikinut musiikkivierailuja myös orkesterin kotikaupunkiin ja ulkomaiset vieraat ovat tarjonneet monille kuopiolaisille miellyttäviä esityksiä niin soiton, laulun kuin kansantanssinkin alueilta. Takana on 35 vuotta innostusta ja menestystä nuorisopuhallinorkesteritoiminnassa – nyt on syytä juhlaan! PEKKA KARI LUOPUI TAHTIPUIKOSTAAN Porin VPK:n Soittokunnan pitkäaikainen kapellimestari Pekka Kari jäi ”eläkkeelle” soittokunnan johtajan tehtävästä. Dir.mus. Pekka Kari päätti lopettaa pitkän ja ansiokkaan uransa Porin VPK:n soittokunnan kapellimestarina. Soittokunnan jäsenillä on kuitenkin lupa odottaa hänen olevan vastakin mukana neuvonantajana ja soittajana sen mukaan kuin aika ja voimat antavat myöden. Haluja mukanaoloon ei arvattavasti puutu, koska soittaminen ja musiikin harrastus on ollut niin pitkään suuri osa hänen elämäänsä. Kuten soittajat tietävätkin hyvin, soittaminen ei monestikaan ole vain harrastus, vaan se on elämäntapa. Pekka Karin pitkään jatkunut taival soittajana ja musiikinopettajana sai alkunsa Porin VPK:n soittokunnan riveistä. Armeijan soittokoulusta otetulla vauhdilla hänen muusikkouransa on jatkunut monissa vastuunalaisissa musiikin esitys- ja opetustehtävissä sekä alan hallinnossa. Kesällä 1947 eli runsaat 63 vuotta sitten Pekka Kari liittyi Porin VPK:n jäseneksi. Hänen musiikkiharrastuksensa alkoi VPK:n soittokunnassa es-kornetin soittajana, sitten hän jatkoi musiikin opiskelua klarinetistina armeijan soittokoulussa Helsingissä ja siirtyi sieltä Niinisalon varuskunnan soittokuntaan. Palattuaan takaisin Poriin hän jatkoi Porin VPK:n soittokunnassa rivisoittajana, kunnes hänet valittiin kapellimestariksi 36 vuotta sitten. Hän on seurannut tässä tehtävässä isänsä, Risto Karin, ja tämän seuraajan, Reino Tuomiston, jalanjälkiä. Pekka Karin johtamana ja kouluttamana soittokunta on kehittynyt melkoisesti ja osaamisen taso on noussut valtavasti. Ilmapiiri soittokunnassa on ollut enimmäkseen leppoisa, mutta Pekka on kuitenkin osannut asettaa soittajille riittävästi haasteita ja pitänyt tavoitteet korkealla. Hänen aikanaan Porin VPK:hon on muodostunut perinteikäs musiikkikulttuuri, johon palokunnan muutkin osastot ovat kasvaneet mukaan. VPK:n soittokunnan lisäksi Pekka Kari johti 1970luvulla lyhyen aikaa myös Reposaaren työväen soittokuntaa. 1980-luvun alkupuolella hän oli vahvalla panoksella perustamassa Porin nuorisopuhallinorkesteria, josta hänen johdollaan ja opetuksellaan kasvoikin pystyvä puhallinorkesteri, joka aikanaan kunnostautui myös valtakunnallisella tasolla erityisesti kuviomarssiosaamisellaan. Tuosta nuorten joukosta on kasvanut edelleen monia musiikin ammattilaisia ja aktiivisia harrastajia. Nuorison musiikkikasvatustyötä Pekka on tehnyt myös musiikinopettajana mm. Meri-Porin, Porin Lyseon, Porin Suomalaisen Yhteislyseon ja LänsiPorin yläasteilla ja lukioissa. Pekka Kari on edelleen myös aktiivinen klarinettija saksofonisolisti, kuten monet porilaiset ovat todenneet nauttiessaan Porin VPK:n soittokunnan ja Wilssonin pelimannien esiintymisistä, puhumattakaan monista tilaisuuksista, joissa Pekka on ystävien ja tuttavien pyynnöstä esiintynyt. Hänen musiikin harrastuksensa jatkuu edelleen, ehkä aiempaa näkyvämmin ja aktiivisemmin soittajana nyt, kun soittokunnan vetovastuu siirtyy muiden harteille. Allekirjoittanut on ottanut nöyrin mielin vastaan Porin VPK:n kapellimestarin tehtävät kuluvan vuoden alusta lähtien. Halu rakentaa tarvittavaa osaamista Pekka Karilta, Raine Ampujalta, Markku Ollilalta sekä monilta muilta saatujen oppien luomalle perustalle on kova ja johtaa toivottavasti taitoon välittää osaamista soittokunnan jäsenille. Heikki Takala 11.2.2011 Lastenkonsertti syksyllä 2010 Pekan johdolla Kuva: Studio Kuvakapu, Pori SM-kilpailun aikataulu TAMPERE 16.-17.4.2011 Kilpailuun osallistuu yhteensä 31 orkesteria. Lauantai 16.4.2011 klo 9.30-12.00 C-sarjan I osa klo 14.00-16.00 C-sarjan II osa klo 17.00-18.00 A-sarja klo 19 Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan konsertti Aleksanterin kirkossa Sunnuntai 17.4.2011 klo 9.00-11.10 B-sarjan I osa klo 12.30-14.10 B-sarjan II osa klo 15.15-16.35 Vapaan sarjan I osa klo 17.00-18.20 Vapaan sarjan II osa klo 19.00 Päätöstilaisuus ja palkintojen jako Kilpailun tuomaristo A- ja B-sarja: Raine Ampuja Sami Hannula Peter Larssen (Tanska) Rauno Tikkanen Juha Törmä, C- ja vapaasarja: Marjukka Huttunen Petri Juutilainen Aino Koskela Ann-Marie Sundberg (Ruotsi) Jukka Viitasaari järj. Tampereen puhallinorkesteriyhdistys ry Kilpailua tukemassa SPOL, SOLI, STM, FSSMF OSANOTTAJAT: C-sarja: Desipeliitat Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston B-puhallinorkesteri Haapaniemen koulun 5.-6.lk:n orkesteri Haapaniemen nuoriospuhallinorkesteri II Hatanpään puhallinorkesteri Kainuun junioriorkesteri Kymi Wind Band II Lahden konservatorion junioripuhallinorkesteri Lapuan musiikkiopiston Nuoret Puhaltajat Rauman Poikasoittokunta Spirito Tampereen konservatorion B-puhallinorkesteri ja Vantaan musiikkiopiston B-puhallinorkesteri Windus III B-sarja: Bofori Hämeenkyrön nuorisopuhallinorkesteri Puhallica Lapuan musiikkiopiston puhallinorkesteri Pirkanmaan musiikkiopiston puhallinorkesteri Puhuri Puhallinorkesteri Louhi Seinäjoki Symphonic Band Tuulimyllyn puhaltajat Virtuoso A-sarja: Haapaniemen nuorisopuhallinorkesteri Pyynikin puhaltajat Vapaa sarja: Aura Brass KAS'-orkesteri Kotkan seudun musiikkiopiston puhallinorkesteri Música Rientolan Eläkeläisten soittokunta Toimela Brass Torvikopla Windus II VALTAKUNNALLISET PUHALLINPÄIVÄT LAPPEENRANNASSA 18.-20.3.2011 Valtakunnalliset puhallinpäivät järjestetään 18.-20.3. 2011 Lappeenrannan musiikkiopiston ollessa päätapahtumapaikkana. Tapahtumapaikat: Lappeenrannan musiikkiopisto, Lappeenranta-sali. www.puhallinpaivat.fi OHJELMA Perjantai 18.3 Lappeenrannan musiikkiopisto 13.00-14.45 Mikä on musiikkilääkäri? & Korvaamaton kuulo. Miikka Peltomaa, kirurgiann tohtori 15.00-16.15 Muusikon terveys: Miten muusikot voivat? Miten hoitaa kipua? buranaa vai hoitoon… Jouko Heiskanen, musiikkilääketieteen erikoislääkäri 16.30-17.30 Miten kasvatan soittokestävyyttä harjoittelua suunnittelemalla? Miten huolehdin palautumisesta... Erja Joukamo-Ampuja, muusikko & Jouko Heiskanen, musiikkilääketieteen erikoislääkäri 17.30-18.00 Mielikuvaharjoittelu ym…. Tule ja kokeile muutamia harjoituksia. Erja Joukamo-Ampuja, muusikko 19.00 Brass Band Spring Rakuunasoittokunnan ja Savon Sotilassoittokunnan brass - konsertti, johtaa Tom Bildo solistina Tapani Urpanen, baritonitorvi. Lappeenranta-sali, kaupungintalo 21.30Jatkot, ravintola Old Cock Lauantai 19.3 Lappeenrannan musiikkiopisto 10.00 Avajaiset & Ohjelmistoesittely 1, viihdemusiikkia, johtaa Petri Nordin 11.15 Minä sävellän - sinä soitat? Paneelikeskustelu kotimaisten puhallinorkesterisävellysten salatusta elämästä. Keskustelijoina ryhmä tunnettuja suomalaisia ansioituneita säveltäjiä. 12.00Kokouksia: SOLI klo 12.00, Sisu ry 13.45, Finnband ry 14.00 12.30-15.00 Lounas (Kahvila-ravintola Kultakaari, Urheilukatu 5) 13.30-14.00 Sotilasmuusikoksi! Sotilasmusiikkialan rekrytointityöryhmän tietoisku 15.00 Ohjelmistoesittely 2, musiikkia oppilasorkestereille, johtaa Jorma Lautanen 16.15 Kokous, SPOL 18.00 Kaupungin sykkeessä Montolan puhallinorkesterin konsertti, johtaa Satu Simola solistit Marjukka Pola, viulu; Susanna Syrjäläinen, sello; Ismo Varis, trumpetti. Lappeenranta-sali, kaupungintalo. - konsertissa julkistetaan SPOL:n soolosävellyskilpailun tulokset, Vuoden Pinna -palkinto sekä Vuoden puhallinorkesteri tunnustus. 20.00 Kaupungin vastaanotto, kaupungintalon lämpiö 21.30 Jatkot, ravintola Old Cock - Rumble Band n. klo 23.30 alkaen Sunnuntai 20.3.2011 9.00-15.00 9.30-14.00 10.00 11.15 12.00-15.00 Infopiste avoinna Myyntinäyttelyt avoinna Suomalaisen Klarinettiyhtyeen konsertti, johtaa Ville Paakkunainen Ohjelmistoesittely 3, Musica Sacra, johtaa Kari Haili Lounas (Kahvila-ravintola Kultakaari, Urheilukatu 5) 13.00 Harmonie!, Lappeenranta Ensemble, johtaa Kari Haili - konsertissa siirretään puhallinpäivien järjestelyvastuu Joensuuhun 14.30 Puhallinpäivät päättyvät. TÖÖLÖBRASS 30 vuotta 30.11. juhlistimme juhlavuottamme konsertilla, jonka johti Sami Hannula. Solisteina olivat trumpetisti Visa Haarala sekä pasunisti Pasi Mäkinen sekä TB:n pasuunatrio Pasi Mäkinen, Timo Jaatinen ja Sakari Kekola. Konsertissa esitettiin perinteistä ja uudempaa brass band- musiikkia Konsertti oli todellinen menestys niin yleisömäärän kuin musiikin laadunkin kannalta; saimme paljon uusia brass band musiikin ystäviä ja kaikilla oli sama viesti: "paras brass band konsertti ikinä". Konsertin juonsi vakuuttavalla tavallaan entinen kapellimestarimme Klaus Pylkkänen! Kapellimestarit 1980-1983 Jouko Saari, 1984-1988 Hannu Koivula ja Reima Jaatinen. 1989-2003 Tom Bildo 2003 - 2004 Olavi Pitkänen 2004 - 2007 Klaus Pylkkänen 2007 -2008 Sami Hannula 2008 - 2010 Olavi Pitkänen. 2010 - Sami Hannula. Töölö Brass Säännöllisesti toimiva suuri vaskiyhtye, joka on perustettu vuonna 1980. Lukuisia ulkomaan matkoja, festivaaleja, musikaalin säestys, TV esiintymisiä, Suomen mestaruus 2006, Töölö Brassin viime vuosien suurimmat ponnistukset ovat olleet levyn julkaiseminen yhteistyössä Jouko Harjanteen kanssa sekä viime kevään kilpailumatka Euroopan mestaruuskilpailuihin Linz´iin Itävallassa. Mukana on paljon uusia nuoria ja innokkaita harrastajia. NISKAT JUMISSA? Musiikin lisensiaatti Erja Joukamo-Ampuja on Suomen musiikkilääketiedeyhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän opettaa SibeliusAkatemiassa käyrätorvea sekä musiikin vuorovaikutustaitoja.Hän on perehtynyt muusikoiden fysiologisten ja psyykkisten ongelmien hoitoon yhdessä maan johtavien musiikkilääketieteen asiantuntijoiden kanssa. 18-vuotiaana minua ei vaivannut mikään. Ihmettelin vain kesäkurssilla mikä soitonopettajaani vaivasi, kun jonkun piti aina hieroa hänen hartioitaan. Soitettuani muutaman vuoden orkesterissa ja palattuani kesälomilta takaisin töihin muistan ensi kertaa huomanneeni, että hartiaseutuni oli jäykkä ja kipeä kokonaisen kuukauden. 14 vuotta töissä oltuani vastasin muusikon terveyttä koskevassa kyselyssä syöväni melkein viikoittain buranaa pään- ja niskasärkyyn. Miten tähän oli tultu? Miksi mikään hälytyskello ei ollut soinut??? On tyypillistä, että ammattimuusikko on kiinnostunut fyysisestä hyvinvoinnistaan vasta kun hänellä itsellä alkaa olla soittamista haittaavia vaivoja. Tosiasia on kuitenkin 2000 – luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan, että 56-88% ammattimuusikoista kärsii uransa aikana vaivoista, jotka haittaavat soittamista. …ei koske minua. Luennoidessani harjoittelun suunnittelusta tai opettaessani käyrätorvioppilaita kohtaan myös opiskelijoita, jotka sanovat: ” Tuo ei koske minua. Minulla ei ole mitään vaivoja.” Soitonopettajilla on suuri haaste saada jo nuoret opiskelijat uskomaan, että tieto ergonomiasta, palautumisesta ja harjoittelun viisaasta toteutuksesta koskee meitä kaikkia. Hyväkuntoinen, vahvarakenteinen, lihaksikas, ergonomisesti hyvässä asennossa soittava ja liikunnallinen muusikon alku kantaa huolta tulevasta fyysisestä soittokunnostaan vähemmän kuin hentorakenteinen, kuormittavammassa asennossa harjoitteleva opiskelukaverinsa. Neljä vuotta sitten kerätystä palautteesta ilmeni kuitenkin, että joka viidennellä syksyn uudella ammattiopiskelijalla oli harjoittelua haittaavia vaivoja. Asiaan olisi hyvä puuttua siis jo silloin, kun intohimo ammattia kohtaan syttyy ja harjoittelumäärät kasvavat. …rentous suuntaa ajatukset musiikkiin Monenlaiset asiat vaikuttavat harjoitteluumme. Olemme saaneet synnyinlahjaksi esim. erilaisia lihastyyppejä. Toisten lihakset ovat voimakkaat, toisten lihakset taas ovat herkemmät ja nopeammat. Harjoittelun on oltava siis yksilöllistä. Toisille soitin voi myös ”sopia käteen” luontevammin, toisten täytyy hakea oman soittoasennon ideaalia ergonomiaa pitempään. Vaikka hyvä soittoasento löytyisikin, soiton pitää olla myös rentoa. Asentoa jäykistäviä asioita, kuten liiallista psyykkistä jännitystä, huonoa nuotinlukua, epävarmaa solfaa, soiton liiallista kontrollia tms. pitää myös välttää, jotta ote soittoon säilyy rentona ja musiikkiin suuntautuneena. Vinkkejä vaskille niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin harjoitteluun: 1) Soita joka toinen päivä enemmän/raskaampia biisejä – ja joka toinen päivä kevyemmin. Niin kehität kestävyyttäsi tehokkaasti. 2) Lopeta harjoittelu aina silloin, kun soitto tuntuu hyvälle, etkä ole vielä väsynyt. Silloin haluat innolla jatkaa harjoittelua paussin jälkeen 3) Soita matalia ääniä kevyesti harjoittelun päätteeksi, niin että hyvä fiilis jää huuliin. Loppuverryttely nopeuttaa palautumistasi jopa 50%! Hyviä harjoitteluhetkiä toitotellen Erja Joukamo-Ampuja www2.siba.fi/harjoittelu SUOMALAISKEKSINTÖ BRITTITUTKIMUKSEEN Suomessa kehitetty vaskipuhallinten soittotukijärjestelmä ERGObrass on saanut osakseen kansainvälistä kiinnostusta. Cardiffin musiikkikorkeakoulussa Walesissa on alkanut tutkimushanke, jolla selvitetään soittotukien vaikutusta soittajan fysiikkaan. Pasuunansoiton professori Kevin Price ja musiikkifysiologian tutkija Alan Watson haluavat tutkimuksella selvittää, kuinka paljon ERGObrass -soittotuet vaikuttavat käsien ja ylävartalon jännityksiin ja sitä kautta hengitykseen – puhallinsoiton tärkeimpään voimavaraan. Samalla tutkitaan, paljonko mahdollinen lisääntyvä rentous vaikuttaa ilmavirran hallintaan ja kykyyn soittaa esimerkiksi pitkiä fraaseja. Luonnollisesti arvioidaan myös soittotukien vaikutusta varsinaisten rasitusvammojen ehkäisyyn. Jatkuva staattinen jännitystila on suuri riskitekijä moniin pikku hiljaa kehittyviin rasitusvammoihin, jotka saattavat katkaista jopa koko soittouran. Cardiffin hanke lähti liikkeelle korkeakoulun vaskipuhallinosaston päällikön, pasuunansoiton professorin Kevin Pricen aloitteesta. Hän on itse käyttänyt ERGObonepasuunatukea jo vuosia ja nähnyt soittotukien vaikutuksia itsensä lisäksi sekä kollegoilla että monilla oppilailla. Cardiffin musiikkikorkeakoulun yhteydessä toimii myös aktiivinen muusikoiden fysiologiaa sekä musiikkilääketiedettä tutkiva yksikkö. Kainalosauva? Uuden soittotavan leviämisen suurin este on Antereen mukaan se, vallalla on edelleen macho-ajattelua, että “kyllä soittajan on jaksettava itse torvensa kantaa”. Monilla lihashuoltomenetelmillä voidaan auttaa vartaloa sietämään staattista rasitusta, mutta ne eivät poista ongelman Pasuunansoitto ERGObonen valjasmallin kanssa vie taakan vahvoille hartiaydintä. Varsinainen ongelma on sekä ylhäällä ja selkälihaksille, kuin repun kannossa. Tuki antaa herkän tuntuman soitolle. pidettävien käsien että soittimen yhteisen painon aiheuttama rasitus ja jännitys ylävartalossa. Se heijastuu ylävartalon lihaksiston ja siten vääjäämättä myös keuhkojen toimintaan. Soittotuki poistaa tämän ongelman. - Kyse ei ole siitä kuka jaksa torvea kantaa, vaan siitä onko taakankanto järkevää. Kukaan ei ihmettele fagotin tai saksofonin valjasta. Vaskisoittajat ovat alkavat hiljalleen hyväksyä tämän. Kansainväliset tutkimushankkeet varmasti edesauttavat tätä kehitystä, kiittelee Antere. Esikuvat tärkeitä Eturivin taiteilijoiden esimerkki on vaikuttanut monessa paikassa tukien käytön yleistymiseen. Suomessa baritonitorvituen käyttö on yleistynyt Jukka Myllyksen ansioista. Norjassa puolestaan tietä on avanut maan tunnetuin baritonitorvitaitelija Tormod Flaten. Suomen Kansallisoopperan käyrätorvensoittaja Jukka Kasper on käyttänyt tukea pitkään. Alkeisopetuksessa on tärkeää säilyttää soiton rentous. Samalla voidaan keskittyä muuhun oleelliseen. (kuvassa oppilaana Joona Uusitalo) - Nuorista oppilaista on kehittymässä sukupolvi, joka on käyttänyt soittotukea jo alusta alkaen. Heille tuki on osa soitinta: Miksi joku viitsii kannatella raskasta painoa soittaessaan, jos on muitakin tapoja? Esimerkiksi nuorilla trumpetisteilla kello osoittaa eteenpäin jolloin ääni välittyy kirkkaana, eikä tavalliseen tapaan alas lattiaa kohti, jolloin se tietenkin menettää osan väristään, luettelee Antere. Trumpettiversiossa paino jaetaan vyötaskun kautta jaloille tai istuen asettamalla tukivarsi tuolille Kansainväliset markkinat ERGObrass-tukia on käytössä jo lähes neljässäkymmenessä maassa ympäri maailmaa. Noin 80 % tuotannosta menee vientiin. Jouko Antere kertoo, että alun perin suurin osa tuotteista ostettiin hänen nettikauppansa kautta, mutta viime vuosina jälleenmyyjäverkosto on laajentunut jo paikallisiin myymälöihin 15 massa. - Koko ajatus on vielä monessa paikassa uusi ja outo. Siksi moni haluaa päästä kokeilemaan, miltä tuen kanssa soittaminen tuntuu ennen hankintaa. Loppujen lopuksi, vaikka kysymys on puhtaasti järkiasiasta, näin radikaalit uudistukset soittotapaan on pystyttävä hyväksymään myös tunnetasolla. - Olin luonnollisesti todella innostunut kuullessani, että Cardiffissa ryhdytään tekemään tieteellistä tutkimusta kehittämästäni soittotavasta, toteaa radikaalin keksinnön luonut Jouko Antere pientä ylpeyttä äänessään. Tutkimushankkeita muuallakin Tarkoitus on saada samanlainen tutkimus käyntiin myös Hannoverin musiikkikorkeakoulussa Saksassa. Julkaisuja aiheesta on ollut jo mm. USAssa, Englannissa, Japanissa, Saksassa ja Norjassa . ITG (Kansainvälinen trumpettikilta) -lehti uhrasi tammikuussa peräti kolme sivua esitellen ERGObrass –trumpettitukea. Suomessa idea on ollut vireillä mm. Oulun yliopistossa. -Vaikuttaa siltä, että aihe aletaan vähitellen ottamaan vakavasti”, naurahtaa Antere Cardiffissa tehdyssä ennakkotutkimuksessa mittaukset osoittivat selkeän eron lihaksiston rasituksessa kun verrattiin soittamista tuen kanssa ja ilman. Nyt käynnistyvä laajempi tutkimus pyrkii saamaan enemmän yksityiskohtaista tietoa ja selkeätä näyttöä tukien vaikutuksista. Ameriikan ihmemaassa Rantasalmen Team Ikoset tekivät 1.-22.12. 2010 kolmen viikon mittaisen opintomatkan Yhdysvaltoihin. Matka tapahtui Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston, Rantasalmen Osuuspankin virkistys- ja sivistys-säätiön ja sponsorien tuella. Tärkein kontaktimme määränpäässä oli suomalaisille tuttu, lähes suomalainen prof. Paul Niemistö. Kaksijakoinen matka Matkamme jakaantui kahteen pääosaan: Minnesotan osavaltioon ja Chicagoon. Minnesotassa vierailimme pääasiassa Northfieldin kaupungissa (n. 19.000 as) sijaitsevassa St Olaf Collegessa ja lähialueen kouluissa. Toinen päävierailukohde oli osavaltion pääkaupunki, kaksoiskaupunki St. Paul/Minneapolis. Chicagossa pääkohteenamme oli Midwest Clinic, omien sanojensa mukaan ”maailman suurin kansainvälinen” puhallinorkesteri- ja orkesterikonferenssi. Määritelmästään huolimatta kansainvälisyys oli melko sivuosassa; meno ja meininki oli hyvässä ja pahassa melkoisen amerikkalaista. St. Olaf College Moninaisten vaiheiden ja n. 28 matkustustunnin jälkeen päädyimme lopulta joulukuun ensimmäisen päivän viime sekunneilla St. Olaf Collegen opiskelija-asuntolan vierashuoneeseen, joka oli oleva majoituspaikkamme seuraavat kaksi viikkoa. Minnesota on keskellä mannerta Kanadan rajalla, eli paikallisesta näkökulmasta pohjoisessa, globaalisti sijoitettuna Espanjan korkeudella oleva osavaltio joka on ilmastoltaan hyvinkin Skandinaavinen. Osavaltion pohjoisosien asukkaissa virtaa paljon skandinaavista verta, ehkäpä siksi kaksiviikkoinen olikin melko helppoa ja mukavaa aikaa kiertueen aloitusta ajatellen. St Olaf College on norjalaisten siirtolaisten 1874 perustama College, jonka juuret ovat aikanaan olleet yhteydessä Luterilaiseen kirkkoon, nykyisin yhteys on käsittääkseni nimellinen. Käytännössä yhteys kirkkoon näkyy edelleen mm. siinä, että kampuksella on oma kappeli missä orkesterit ja kuorot harjoittelevat ja esiintyvät esim. jumalanpalveluksissa. Myös kirkkoherra toimi esiintyjänä esim. Coplandin A Lincoln Portrait -teoksen kertojana. Pääsimme myös todistamaan seurakunnan antamaa ”standin ovationia” musiikista vastanneelle puhallinorkesterille jumalanpalveluksen päätteeksi. Nettisivujen mukaan syksyllä 2010 opiskelijoita collegessa on 3156. Collegen musiikkitoiminnassa näkyy amerikkalainen liberal-arts -ajattelu, joka mahdollistaa sen, että vaikka opiskelijan pääaine ei olisi musiikki, hän voi silti opiskella musiikkiaineita ja soittaa kokoonpanoissa menestyksekkäästi. Opiskelijoita oli ympäri maata, kokoonpanoja aika lailla: 2 puhallinorkesteria (molemmissa 90 soittajaa), 2 sinfoniaorkesteria (molemmat täysikokoisia), 6 kuoroa. Kokoonpanot harjoittelivat useita kertoja viikossa (paras kuoro, St Olaf Choir 5 kertaa viikossa) ja taso oli sen mukainen. Pääsimme kuulemaan kaikkia em. kokoonpanoja vähintään konsertissa, osaa myös harjoituksissa. Esim. St Olaf Bandin kokoonpano oli vaikuttava, vai mitä sanotte: 3 bassoklarinettia + kontrabassoklarinetti, 3 fagottia ja kontrafagotti, harppu, kontrabasso, neljä tuubaa, kuusi-seitsemän lyöjää, neljä tuubaa plus tietenkin kaikki muu asiaankuuluva. Noin aluksi. Paul Niemistön johtama Norseman band ei jäänyt yhtään huonommaksi. Iltaisin harjoituskopit olivat kaikki varattuina vielä myöhään yöhön, eli opiskelijat tekivät töitä kovasti. Syytä oli varmasti siinäkin että lukuvuosi maksoi arviolta n. 48.000 dollaria kaikkineen. (Sis. opetus, majoitus, ruoka jne.) Kaiken kaikkiaan ihmiset olivat oikein mukavia ja iloisia. Amerikkalaista asennetta voi pitää pinnallisena, mutta optimistinen ja myönteinen asenne tarttui allekirjoittaneeseen ja tästedes aionkin hymyillä leveään jenkkityyliin! Vaikka en vakuuttunut kaikesta näkemästäni, niin paljon oli myös opittavaa, esimerkiksi optimistisen ja positiivisen perusasennoitumisen hyödyntämisessä. Paul Niemistön ansiosta pääsimme näkemään ja kokemaan kaikenlaista extrajännää, jossa oli mielestäni mukana vesiselvää suomalaista hulluutta: valtakunnallinen Tuba Christmas -tempaus ja erikoinen torstai (!)-ilta, jolloin kaupat olivat auki iltamyöhään ja Paul kiersi läpi kaupungin kaikkien mukaan tulleiden pasunistien kera. Itse toimimme roudareina ja seurasimme esitystä kaduilla, kirjastossa, pankissa, kaupoissa… Tuba Christmas oli tuubistien ja baritonistien yhteinen joululaulukonsertti ympäri maata. St Olafissa paikalla oli useita kymmeniä soittajia ja soundi oli sen mukainen. Vierailimme myös kolmessa paikallisessa koulussa ja parissa lähialueen koulussa. Amerikkalainen koulussa tapahtuva puhallinorkesterikoulutussysteemi oli kieltämättä vaikuttava. (Aiheesta riittää kerrottava niin paljon että kirjoitan siitä kokonaan oman artikkelin tulevaisuudessa.) Jos oma aikataulumme tuntuu ajoittain hektiseltä niin koulujen band teachereiden työpäivä oli välillä käsittämättömän täyteen ohjelmoitu. Oheisessa kuvassa osviittaa lukujärjestyksestä. ! St. Olaf Band harjoittelee Timothy Mahrin johdolla collegen band roomissa. Minneapolisissa... Vierailimme myös Minneapolisissa yliopiston musiikin laitoksella, jossa meidät otti vastaan orkesterinjohdon professori Craig Kirchhoff, joka oli juuri vieraillut menestyksekkäästi Kaartin Soittokunnan kapellimestarina. Seurasimme puhallinorkesteriohjelmassa orkesterinjohdon opetusta, orkesteriharjoituksia, äänityssessiota ja vierailimme myös jatkoopiskelijoiden seminaarissa, jossa esittelimme suomalaista musiikkikasvatusta, orkesterilaitosta, puhallinorkesterikenttää, orkesterinjohdon opetusta jne. Kuten saattoi odottaa, kuulemamme puhallinkokoonpanot (kuulimme kuudesta kahta) olivat korkeatasoisia. Tilat, soittimet ja kaikki fasiliteetit olivat erittäin korkeatasoiset. Amerikkalaisessa opiskelusysteemissä oli meidän mielestämme erikoista se, että esim. musiikinopettajat menivät töihin pääsääntöisesti collegesta valmistuttuaan, jolloin heidän pätevyytensä on periaatteessa meidän kandin tutkintoamme vastaava ja se oikeuttaa heidät opettamaan kindergartenista high shooliin. Oltuaan töissä 5-10 vuotta he voivat hakeutua jatko-opintoihin, eli esim. maisterivaiheeseen. University of Minnesotassa tapaamamme jatko-opiskelijat tekivät siis vähintään maisteritason opintoja puhallinorkesterinjohdossa. He olivat tulleet eri puolilta maata, eräs (kuoronjohtaja) Etelä-Koreasta asti. Meininki opiskelijoiden kesken oli kannustavaa, käytettävissä oleva kapubändi oli loistava (saivat kuulemma suurin piirtein samaa palkkaa kuin Sibelius-Akatemian kapubändi), kapellimestariopiskelijat olivat korkeintaan kohtuullisia. (Palannen tähänkin aiheessa tulevissa lehdissä, kannattaa siis ottaa kestotilaus!). Tapasimme myös suomalaisen maailmalla, nimittäin rakkaat lukiijani, tiedämmehän että Lahti Sinfoniasta legendaariseksi ponnahtanut Osmo Vänskä toimii The Minnesota Orchestran ylikappellimestarina. Hän kutsui meidät konserttiinsa kuulemaan Händelin Messiasta (yleisö tuli ja meni million sattui, istui päällystakit päällä tai sylissä. Hallelujah chorus laulettiin seisaaltaan.) Konserin jälkeen saimme vielä puolen tunnin audienssin Vänskän luo. Hän vaikutti tyytyväiseltä nykyiseen työpaikkaansa ja jakoi mielipiteemme Amerikkalaisesta Asenteesta. Kysyin häneltä mm. onko hänen mielestään amerikkalaisten ja suomalaisten orkestereiden työtavoissa oleellisia eroja, ja yllätyksekseni hän vastasi että suurempia eroja saattaa olla esim. suomalaisten orkestereiden välillä. Hän pääsi myös yllättämään minut valveutuneisuudellaan, kun nuorena rokkarina kommentoin että ”poikasihan soittaa heviä (Turisas -yhtyeessä)”, mihin hän korjasi ”Ei heviä, vaan metallia!” Minnesota Orchestra ja paikallinen filharmooninen kuoro oli loistava. Myöhemmin pääsimme myös kuulemaan aikuisten harrastajien sinfoniaorkesteria The Saint Paul Civic -orchestraa. Soittajat olivat pääasiassa harrastajia, eläkkeellä olevia soittajia ja avustajina olevia ammattiopiskelijoita. Kapellimestari oli periaatteessa ammattilainen ja konsertti jäi mieleen. Midwest 2010 Tiistaina 14.12. suuntasimme Chicagoon Midwestiin ja tapasimme siellä Päivi Pyymäen; hänestä saimmekin mukavaa matkaseuraa loppuajaksi, kiitos Päivi! Midwestistä on tämänkin lehden palstoilla kirjoitettu jo useampaan otteeseen, joten kerron siitä lähinnä päälimmäiseksi jääneitä ydinkohtia. Olin ajatellut testata kapuloita ja malletteja mutta tavaran, ihmisten ja metelin määrä oli ensi alkuun lannistaa kokonaan. Kokeile siinä sitten marimban malletteja kun vieressä joku testaa trumpetin stratosfääriä ja toisaalla vertaillaan marssilautasten sustainia. (Neljässä päivässä kyllä löytyi työkaluja pikkurummulle, malleteille ja suspended symbaaleille, mutta patamalletteja ne eivät osanneet tehdä alkuunkaan.) Musiikkitarjontaa oli moneen lähtöön. Orkestereita oli tarjolla koulubändeistä armeijan soittokuntiin. Parhaimman vaikutuksen sotilassoittokunnista antoi Washington D.C.stä The United States Army Band ”Peshing´s Own”, jonka kapellimestarina on toiminut aikoinaan mm. muuan Sousa. Kouluorkesterit ja yliopistojen orkesterit olivat periaatteessa aivan kelvollisia, mutta niiden soittama musiikki oli pääosin aivan joutavanpäiväistä huttua. Suomalaisillekin monesta nuotin oikeasta yläkulmasta tuttu Michael Sweeney piti luentoa kustantajansa Hal Leonardin piikkiin, ja kertoi mm jenkeissä julkaistaan vuosittain n. 2000 uutta orkesterinuottia. Nuottiesittelykonserttien perusteella minulle heräsi kysymys: ”Miksi?”. Mielenkiintoisimmat kuulemamme teokset tulivat Brasiliasta, Kiinasta ja Japaniasta. Amerikan puhallinpäivien päätöskonsertin soitti Japanilainen Seika Girls High School band. Konsertti oli yksi käsittämättömimpiä kokemiani. Kuvitelkaa: 130-senttiset pikkutytöt soittivat kumoon KAIKKI siihen asti kuulemani puhallinorkesterit. Suvereenisti taittui Sostan Juhla-alkusoitto, Sousan marssit, Japanilainen musiikki ja encorena mm. Beach Boysin Surfin´ USA. Kaiken kaikkiaan Midwestistä jäi ristiriitaiset fiilikset, mutta käynti kannatti ehdottomasti. Chicagossa tapasimme jälleen suomalaisen maailmalla: Roosevelt Universityssä trumpetin soittoa opiskeleva Kaartin Soittokunnan trumpetisti Suvi Keto tuli myös tarkastamaan Midwestin tarjontaa. Jos suunnittelet Midwestissä käyntiä niin voin sitä lämpimästi suositella. USA on tämän ja edellisten kokemuksieni perusteella mainettaan parempi paikka, mutta myös suuri ja suureen maahan mahtuu monenlaista. Johtuuko amerikkalaisten asenteesta ja ammattitaidosta, en tiedä, mutta kaikesta huokui se että siellä osataan tehdä kunnon show. ! Rantasalmella 21.2.2011 kunnian ja omantunnon kautta: Janne Ikonen Puuha-Petet estradilla Petrit Juutilainen ja Komulainen kouluttivat puhaltajia Kainuussa Viikonloppuna 15.-16.1.2011 Kajaanissa ja Iisalmessa toteutettiin Puuha-Petet estradilla -konserttiproduktion konsertit Kajaanin puhallinorkesterin, Iisalmen puhallinorkesterin ja Petri Komulaisen sekä Petri Juutilaisen voimin. Koska mainitut puhallinorkesterit ovat kooltaan n. 30 hengen puhallinorkestereita, niin kokemus isosta, sinfonisesta puhallinorkesteriperiodista alkoi muotoutua toiveeksi 2010 vuoden alussa. Molemmat orkesterit ovat alueen musiikkiopisto-organisaation orkestereita, joten koulutus- ja konserttiperiodiin oli mahdollista hankkia rahoitusta opetusministeriöltä hankerahana. Hankkeeseen kuului molempien orkesterien oma viikottainen harjoittelu syksyn aikana ja koulutusperiodi joulukuussa 2010 sekä konserttiperiodi tammikuussa 20 11 vierailevien kapellimestareiden johdolla. Iisalmen puhallinorkesteria vakituisesti johtaa Ismo Vänskä, joka oli myös mukana koko periodin ajan sekä kouluttamassa että myös solisteeraamassa. Kajaanin puhallinorkesterin johdossa ja tapahtuman järjestäjänä taas toimi Tanja Räsänen. Hankkeesta vastasi siis Kainuun musiikkiopisto. Petri Komulainen sinfonisena. Ohjelmisto valittiin sitten yhdessä Petrien sekä vakituisten puhallinorkesterien johtajien kesken. Pääajatuksena koulutusperiodilla oli kahden erilaisen musiikkityylin harjoittaminen rinnakkain huipputason kouluttajien johdolla ja näiden yhdistäminen yhdeksi konserttikokonaisuudeksi. Joulukussa 18.-19.12.2010 pidettiin Kajaanissa rankka, mutta antoisa harjoitusperiodi. Päivät venähtivät miltei kymmentuntisiksi, mutta hatun noston arvoisesti niin nuoremmat kuin vanhemmatkin soittajat keskittyivät ja laittoivat energiansa musisointiin. Konsertti totutettiin siten, että Petri Komulainen johti ensimmäisen konserttipuoliskon kapelli-mestaroiden klassisella musiikkityylillä varustettuja kappaleita. Toisella puoliajalla taas siirryttiin kevyen musiikin pariin Juutilaisen Petrin johdolla. Petri Juutilainen svengin lähteillä... Konserttiohjelmassa kuultiin mm. Beethovenin Coriolan -alkusoittoa, Einar Englundin Valkoista Peuraa, sikermä Frank Sinatran musiikkia sekä Juutilaisen, oma sävellys humoristinen melodiadraama Hevonen ja Metsäpaarma. Konsertit pidettiin 15.1. Kajaanissa Kaukametsässä sekä 16.1. Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Samalla Kauka-metsän konsertti oli myös Kajaanin puhallinorkesterin 20. juhlavuoden avajaiskonsertti. Konserttien jälkeisessä huumassa molempien mukana olleiden orkesterien suista kuului samankaltaista tekstiä: "Tätä täytyy saada lisää" Joten yhteistyö varmasti näiden kahden orkesterien tiimoilta jatkuu muodossa, jos toisessa. Teksti: Tanja Räsänen Kuvat: Andreas Heino Petri Juutilaisen ja Petri Komulaisen kapellimestarivierailu Kajaanin ja Iisalmen puhallinorkesterit Koulutus 18.-19.12.2010 ja 14.1.2011, konsertit 15.-16.1.2011 Soittajan kokemuksia Suvi Leinonen, 29, käyrätorvi / Kajaanin Puhallinorkesteri Soittajan kannalta on aina kehittävää päästä soittamaan eri ihmisten ohjauksessa. Kun ohjaajiksi sattuu kaksi valtakunnan kärkinimeä, on se soittajalle varsinainen onnenpotku! Petri Komulainen ja Petri Juutilainen olivat valinneet soitettavaksi osin hyvin haastavaakin ohjelmistoa. Niinpä teoksiin tutustuminen olikin aloitettava hyvissä ajoin loppusyksystä oman orkesterin harjoituksissa. Kun koulutusviikonloppu vihdoin koitti, soittajien määrä kaksinkertaistui, kun saimme vieraaksemme Iisalmen puhallinorkesterin. Yhteistyö oli erittäin antoisaa; itse olen soittimeni ainoa soittaja orkesterissamme, joten oli todella mukavaa saada Iisalmesta ”kollega” vierelle. Komulainen ja Juutilainen tekivät määrätietoista työtä harjoituttaessaan ohjelmistoa. Kummallakin oli selkeästi oma erityisalueensa, jonka he hallitsivat suvereenisti. Juutilainen perehdytti meitä luennon ja käytännön esimerkkien avulla jazz-fraseeraukseen, minkä jälkeen ohjelmistomme keveämpi osa alkoi svengata aivan uudella tavalla. Komulainen puolestaan haki klassisiin teoksiin sävyjä, tarkkoja rytmejä, selkeyttä ja eläytyvää ”virtausta”. Klassiset teokset vaihtuvine tahtilajeineen vaativat soittajilta keskittymistä, mutta Komulaisen ohjauksessa nekin saatiin esityskuntoon. Koska yhteisiä harjoituspäiviä oli vähän, ne venyivät pitkiksi. Kaltaiselleni amatöörivaski-puhaltajalle useiden tuntien soittorupeamat olivat fyysisesti hyvin rankkoja. Loistavien kapellimestarien ohjaukseen pääseminen oli kuitenkin vaivan arvoista. Viihtyvyyttä edisti myös orkesterimme hyvä yhteishenki sekä tutustuminen iisalmelaisiin soittajiin. Puhkupillit Seniors Tervasaaressa. Fonit ja cornot yhteen soppii... Konserttiviikonlopun päätteeksi olin väsynyt kaikesta soittamisesta ja autolla ajamisesta (matkustimme Iisalmen konserttiin omilla autoilla), mutta tyytyväinen mahtavasta kokemuksesta. Erityisen ylpeä ja onnellinen olin lukiessani Kainuun Sanomien konserttiarvostelua, jossa kiiteltiin orkesterimme saavuttamaa korkeaa tasoa ja kerrottiin meidän kuulostaneen paikoin jopa ammattiorkesterilta. Jos siis haluaa saavuttaa jotain, on sen eteen ponnisteltava. Tällaiset projektit lisäävät harrastamisen mielekkyyttä ja motivaatiota, joten toivon todella, ettei tämä jää viimeiseksi! Kuva: Andreas Heino Kainuun Sanomat huomioi! Yhteisissä leireissä on voimaa! Saimme kokea tämän jälleen kerran, kun matkasimme Hankihönkäys-leirille Varkauteen 22.-23.1.2011. aikaan”, ja tästä kiitos kuuluu kaikille järjestäjille ja kapellimestareille! Myös Aleksin ylimääräinen tuubakappale päätöskonsertissa on saanut runsaasti huomiota – ja nyt veikkaammekin, että ensi syksynä suurin kysyntä opistossamme on tuubansoittopaikoista. Etelä-Savon alueella on järjestetty talvisia yhteisleirejä säännöllisesti joka vuosi v. 2005 alkaen, mutta tällä kerralla olivat uudistusten tuulet pyyhältäneet hangilla ja saimme leirille mukaan soittajia myös kauempaa. Entisistä tahoista mukana olivat Varkauden Soittokunta, Soisalo-opisto ja Rantasalmen puhallinorkesteri, ja uusina tulokkaina leirille saapuivat Rajalan Puhaltajat Kuopiosta sekä Espoon musiikkiopiston puhallinorkesterit. Uudistuneen leirin nimestä järjestettiin kilpailu ja voitokkaan nimen leirille keksi rantasalmelainen trumpetisti Reetta Hälvä. Leirinjohtajan ja konserttijuontajan pestiä hoiti Janne Juutilainen ja leirin suunnittelussa olivat mukana mm. Marja Ikonen ja Petteri Koskikallio Rantasalmelta, Erkki Kaukonen Kuopiosta ja Janne Laine Espoosta. Jannen lisäksi leirin kapellimestareiksi pyydettiin Daniel Gordon (USA/Jyväskylä), Tapio Asikainen (Joensuu) ja Aleksi Saraskari (Lahti). Tokihan leirillä oli myös paljon muuta henkilökuntaa auttamassa mm. apusoittajina harjoituksissa sekä talkoolaisina ruokailuissa ja majoituksissa, mitä Janne Laine piti erinomaisena esimerkkinä savolaisesta talkoohengestä! Leirihistoria 2.-3.4.2005 Rantasalmella A: Daniel Gordon B: Tommi Viljanen C: Janne Ikonen 1.-2.4.2006 Varkaudessa A: Anne Peltonen B: Marja Ikonen C: Inka Puhakka 27.-28.1.2007 Juvalla A: Pasi-Heikki Mikkola B: Ilpo Luukkonen C: Toni Herrala 8.-9.3.2008 Puumalassa A: Janne Ikonen BC: Toni Herrala Aleksi Saraskari, Daniel Gordon & Czardas. Päätöskonsertin ohjelma D-orkesteri, joht. Aleksi Saraskari Makkaramarssi, trad., sov. Anu Pihl Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, säv. Jukka Viitasaari Creatures in the Attic, säv. Brian Balmages Oho!, säv. Marja Ikonen (kantaesitys) Lavaleijonat, säv. Antti Nissilä C-orkesteri, joht. Janne Laine Old MacDonalds Band, sov. Edmonson Moonlight Serenade, säv. Glenn Miller, sov. R. Ford Rings of Saturn, säv. Michael Story The Two-Minute Symphony, säv. Bob Margolis I Want It That Way, säv. Max Martin – Andreas Carlsson, sov. Michael Story B-orkesteri, joht. Tapio Asikainen Jump, Jive An' Wail, säv. L. Prima, sov. Johnnie Vinson Pieni nokipoika, trad., sov. Petri Juutilainen Sandcastles, säv. James Curnow Salute to the Duke, säv. Duke Ellington, sov. M Sweeney 7.-8.3.2009 Rantasalmella A: Nikke Isomöttönen B: Ismo Vänskä C: Anna-Maija Lappalainen 13.-14.3.2010 Pieksämäellä A: Seppo Heiskanen BC: Janne Juutilainen, Marja Ikonen kaikki orkesterit yhdessä, joht. Daniel Gordon Resonances I, säv. Ron Nelson 22.-23.1.2011 Varkaudessa A: Daniel Gordon B: Tapio Asikainen C: Janne Laine D: Aleksi Saraskari Soittajia leirillä oli yhteensä 170, nuorin 3-vuotias ja vanhin 77-vuotias. Rantasalmelaiset soittajat kommentoivat leiriä jälkikäteen ”paras leiri pitkään A-orkesteri, joht. Daniel Gordon Lincolnshire Posy (osat I, II ja VI), säv. Percy Grainger Czardas, säv. Vittorio Monti, solistina Aleksi Saraskari, tuuba Suite I in Eb, säv. Gustav Holst Teksti ja kuvat: Marja Ikonen D-orkesterissa voivat aloittaa sekä nuoret että varttuneemmat nuoret. B-orkesterin trumpetistit keskittyvät. C-orkesterin nokkahuilistit (!): vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Warkauden lehti huomioi tapahtuman. Grade-mitä se on? Puhallinorkesterisävellyksille annetaan vaikeustasonsa perusteella grade-luokitus, jonka lukuarvo on yleensä välillä 1-6. Grade-määrittelyn tekee useimmiten säveltäjä tai kustantaja. Antti Nissilä selvitti opinnäytetyönsä yhteydessä, löytyisikö määrittelyyn yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Valitettavasti yleispätevää grade-luokittelujärjestelmää, jonka esimerkiksi puhallinorkesterijärjestöt olisivat legitimoineet, ei ole käytettävissä. Internet-nuottikauppa The-Sheet-Music-Storen sivustolla todetaankin: “What is the Grade Level on a piece of music? This is a complex question. --Unfortunately there is not an agreed upon scale for this grading system and it varies by publisher”. Eli kysymys on monimutkainen, ja vastaukset vaihtelevat kustantajittain. Toteamusta vahvistaa tutustuminen merkittävimpien puhallinorkesterimusiikin kustantajien internetsivustoihin. Muun muassa Hal Leonard –kustantamo antaa varsin ylimalkaisen määrittelyn grade-asteikolle: 1 = Very Easy - 1 year playing experience; 2 = Easy - 2 years of playing experience; 3 = Medium - 3-4 years playing experience; 4 = Medium Advanced; 5 = Advanced; P = Professional Osa kustantajista on sentään pyrkinyt luomaan määritelmissään objektiivisempiakin grade-mittareita. Esimerkiksi Northeastern Music Publications on antanut musiikin tekijöiden ja käyttäjien avuksi taulukon, jossa gradea määritellään useamman tekijän perusteella. Näitä ovat puhallinstemmoissa käytetyt äänialat, sävellajit, rytmin kompleksisuus ja sen suhde tempoon, kokoonpanoon liittyvät tekijät sekä kappaleen kesto. Puhallinten äänialat grade-määrityksissä Northeastern Music Publicationsin grade-ohjeistuksessa puhaltimia suositellaan käytettäväksi seuraavien äänialojen puitteissa (katso kaavio seuraavalla sivulla): Sävellajit ja rytminen maailma grade-määrityksissä Sävellajien käytössä Northeastern Music Publications määrittelee grade 2:een soveltuviksi etumerkittömät sävellajit sekä alennusmerkkiset sävellajit neljään alennukseen asti. Grade 3:ssa voidaan samaisen ohjeistuksen mukaan ottaa käyttöön viiden alennusmerkin sävellajit (Des-duuri ja b-molli), ja grade 4:ssä käytettävissä ovat vaihtoehdot kuudesta alennuksesta yhteen ylennykseen. Tämä suositus johtuu transponoivien puhaltimien, lähinnä es-vireisten saksofonien, sormitusteknisistä ja soinnillisista hankaluuksista runsaasti ylennysmerkkejä sisältävissä sävellajeissa. Tahtilajisuositukset Northeastern Music Publications määrittelee seuraavasti: Grade 2: 2/4, 3/4, 4/4, 6/8, 2/2 helpossa muodossa Grade 3: edellisten lisäksi 9/8, tahtilajinvaihdoksia ja 5/8 tai 7/8 –tahtilajeja helposti lähestyttävässä muodossa Grade 4: edellisten lisäksi 12/8, tahtilajin vaihdoksia ja epäsymmetrisiä tahtilajeja rajoituksetta Temposuositukset on samaan ohjeistukseen kirjattu myös melko tarkasti: Grade 2: metronomilukema ei yli 126; Grade 3: ei yli 144; Grade 4: ei yli 168 Aika-arvoista ja rytmisistä elementeistä todetaan seuraavaa: Grade 2: aika-arvoja pääasiassa kahdeksasosiin asti, mutta pisteellisen kahdeksasosien ja kuudestoistaosan yhdistelmiä sekä hyvin helppoja synkooppeja voidaan myös käyttää Grade 3: kaikkia tasajakoisia rytmejä voidaan käyttää, monimutkaista synkopointia vältettävä, etenkin kolmijakoisessa ympäristössä; Grade 4: kaikki rytmit ovat käytettävissä, paitsi monimutkaiset synkoopit kuudestoistaosilla Kappaleiden kestoa koskevat suositukset ovat esimerkiksi Northeastern Music Publicationsilla väljähköt. Grade 2:een suositellaan kestoa yhdestä viiteen minuuttiin ja grade 3:ssa yläraja nousee kuuteen minuuttiin. Grade 4:ssä määritelmä on ”yli kuusi minuuttia”, ja alle kolmen minuutin kestoja kehotetaan välttämään. Useimmat kustantajien antamat suuntaviivat vaikuttanevat puhallinmusiikin tekijän ja käyttäjän näkökulmasta varsin karkeita ja kankeita osatotuuksia. Esimerkiksi aika-arvoja ja tahtilajeja ratkaisevampana voidaan pitää yhteissoitannollisia hahmotustekijöitä, kuten satsin monikerroksisuutta. Siihen suuntaan grade-määrittelyt eivät juurikaan katsettaan luo. Käytännön työssä syntyvä tuntuma onkin korvaamaton sekä nuottimateriaaleja hankittaessa että niitä kirjoitettaessa. Antti Nissilän säveltäjätutkinnon opinnäyte (Lopulta helppo soittaa, PIRAMK 2007) on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.a-minor.fi/lopulta. Northeastern Music Publicationsin äänialaohjeistus Petri Komulainen sinfonisena. (Fagotin äänialaa ei löydy Northeastern Music Publicationsin ohjeistuksesta. Ohjeistus on TRN Music Publisherin grade-taulukosta.) Teksti ja kaavio: Antti Nissilä Tunnista mestarismies Suomen kevyen musiikin huipulta jo 1970-luvulta alkain. Vihje: mm. Albert Järvisen bändikaveri... Oikein vastanneen kesken arvotaan SPOL:n julkaisema SM-kisa CD, äänitys Janne Sinikedon. Vaihtoehtona FinnBand T-paita, valkoinen, XL... Raimo Rytsy omin sanoin: Vastaukset pe 13.5.2011 mennessä: [email protected] Samalla voit kätevästi ilmiantaa potentiaalisia ehdokkaita palstalle... -Mullahan on harrastajateatteritaustaa jo yli 20 vuoden takaa (ei enää viime aikoina), tuttu ohjaaja soitteli aikoinaan ja kyseli Salkkareihin. Ensin kieltäydyin kun pidin sitä aika teennäisenä sillisalaattina. Mutta se sai suostuteltua minut muutamaan jaksoon ja sen kautta sitten myöhemmin Kotikatuun. Saihan niistä aika hyvin rahaakin, mikä oli kiva kannuste ku joskus joutui 8 minuutin kuvauspätkän takia ajaan Saarijärvi-H:ki välin edestakaisin päiväksi ja takaisin sorvin ääreen. Noita tommosia oli aika usein ja jouduin ottaan firmaan välillä tuuraajankin. Mutta ihan kiva kokemus kaikkiaan molemmat sarjat. Rytsy Kirmoissa 2010 Saarijärven Puhallinorkesterin kanssa. Kilpailussahan kysyttiin kotikatuilevan trumpetistin henkilöllisyyttä. Oikean vastauksen (Raimo Rytsy) tiesi useakin ja Onnetar suosi arvonnassa Toni Kytölää Saarijärvrltä. Palkinto (SM-kisa 2009 -CD) lähtee matkaan huomaamattomana postilähetyksenä. Aikatauluthan meni niissä kuvauksissa, varsinkin Kotikadussa ammattinäyttelijöiden muiden töiden ehdoilla, ja minä saatoin esittää toivomuksia aikatauihin jotka harvoin toteutuivat. Kansainvälisiä häppeninkejä: MID EUROPE BAND FESTIVAL Puhallinsävellyskilpailuja ATSSB Composition Competition (sponsored by the Association of Texas Small School Bands) Compositions shall be submitted by July 1 2011 http://www.atssb.org/CompComp.htm La Prime Lus, Italia, deadline 1.4.2011 12.-17.7.2011 Schladming, Itävalta Ursula Weiermann Wolfharting 11 A-4906 Eberschwang Tel.: +43 7753 2645 Fax: +43 7753 264533 Email: [email protected] Kolme kategoriaa, osallistumismaksu on... lisätietoja: [email protected] First Annual International Wind Orchestra Festival, Hollanti [email protected] 22–26.10 2011 Säännöt netissä: The International Wind Orchestra Festival The Netherlands 2011 will be held at the Parkstad Theatre in Heerlen on October 25, 2011. Registration is open for wind orchestras categorized in Top, High or Middle Class. Travel arrangements may be made from October 22 - 26 2011. Entries must be received by May 1, 2011. For more information contact EvenTTours, Mr Günther Lange, Elisbethstraat 38, 6161 GT Geelen, The Netherlands. http://www.laprimelus.it/index.php?q=en/node/7 Festivaaleja/reissuja: Virossa: 1. juuli 2011 Harjumaa Puhkpillipäev Sauel www.eventtours. nl/idex.en.html 20.–24. juuli 2011 Dirigentide, lauljate ja puhkpillimängijate suveakadeemia VÕSU VIIS '11 [email protected] 29.–31. juuli 2011 Pühajärve XIV Puhkpillipäevad http://www.puhkpy.ee/?D=142 Infoa (englanniksi) Bert Langeler [email protected] International Wind Orchestra Festival Berlin 2011 4.6.2011 More info: http://www.eventtours.nl/Wind_Orchestra_Festivals.htm email: [email protected] Brass2011Bohemia INTERNATIONAL (BRASS) BANDS PARTY 23.-26.6.2011 Praha ja Nymburk Jiri Pokorny Managing Director [email protected] Telephone +31-46-410 6565 Orkesterimatkalle v. 2011 Unkariin? Jos on kiinnostusta annetaan ilomielin lisätietoja . Yhteystiedot: Postiosoite: Musik-Land Utazási IrodaMadách Imre u. 20.H-2534 TátUnkari Faksi: 00 36 33 444 679 Sähköposti: [email protected] Kotisivu: http://www.musik-land.hu FRANCIS PULLICINO tarjoaa lukuisia tapahtumia, mm. Maltalla, Tunisiassa... E.MAILS - [email protected] [email protected] [email protected] WEB-SITES - www.cefit.info SKYPE NAME - francis.pullicino Vino pino ulkomaan puhallinfestivaaleja: http://www.wasbe.org/ http://www.spolli.com/node/920 www.spolli.com/forum/15 Kilta-Silta Trumpettitapahtuma Pirkanmaan musiikkiopistolla la 26.3.2011 klo 9.00-17.30 Ohjelma la 26.3.3011: klo 09.00 tervehdys- ja tiedotushetki, opettajien esittely, yhteinen aamulämmittely klo 10.00 oppilaat jaetaan ryhmiin, ryhmät kiertävät päivän opettajilta toisille. klo 12.00 ruokailu (läheinen pizzeria) klo 13.00 ryhmäopetus jatkuu+trumpettiyhtyeet+säestäjä klo 16.00 välipala/ päiväkahvit/ mehuhetki klo 16.30 oppilaskonsertti kurssilaiset soittavat harjoittelemiaan kappaleita säestyksen kanssa, trumpettiyhtyeet esiintyvät. konsertin jälkeen ohjelma päättyy noin klo 17.30. Lisätietoja tilaisuuden järjestelijöinä toimivilta musiikkiopistontrumpetinsoiton opettajilta Tommi Koluselta 040-5885848 ja Lotte Nybergltä 044-0777498 4. "Esko Linnavalli" big band -sävellyskilpailu 2011 Suomen Trumpettikilta järjestää yhdessä Pirkanmaan Musiikkiopiston kanssa aktiivisille trumpetisteille hauskan ja mielenkiintoisen koulutuspäivän Tampereella Pirkanmaan musiikkiopistolla Eteläpuisto 4 lauantaina 26.3.2011 alkaen klo 9.00. Tilaisuuden tarkoituksena on antaa trumpetisteille parhaat mahdolliset vinkit hyvään musiikin tekemiseen ja trumpetinhallintaan, motivoida trumpetinsoiton opiskelua sekä jakaa oppilaille uusia ideoita tällä kertaa Suomen kansallisoopperan tähtitrumpetistin Esko Saviojan ja Helsingin kaupunginorkesterin trumpettitaiturin Mika Tuomisalon johdolla. Esko Savioja tekee paluun Pirkanmaan musiikkiopistolle, sillä hän on aloittanut trumpetinsoiton opiskelunsa Pirkanmaan musiikkiopistolla. Opetus on kaikille osallistujille ilmaista. Päivällä käymme lounaalla pizzeriassa, joten ruokarahaa mukaan. Tarjolla on myös välipalaa (kahvia, keksiä, yms.). Mukaan tarvitset siis trumpettisi ja nuottisi. Valmistele vaikka joku kappale, jonka voit esittää vieraileville opettajille ja jota voitte yhdessä hioa paremmaksi. Voit keksiä jo valmiiksi opettajille kiperiä kysymyksiä trumpetin soittamisesta ja opiskelusta. Suomen Big Band -yhdistys, Imatra Big Band Festival ja UMO järjestävät neljännen "Esko Linnavalli" big band -sävellyskilpailun vuonna 2011. Kilpailu on avoin kaikille musiikin tekijöille. Sävellyskilpailu tekee kunniaa UMO Jazz Orchestran perustajajäsenelle ja kapellimestarille, Esko Linnavallille, jonka ansiosta UMO:sta kehittyi kansainvälisesti tunnustettu jazzorkesteri sekä pysyvä instituutio Suomen musiikkielämässä. Esiraati valitsee toukokuun aikana kilpailuun 28.4 mennessä saapuneista kappaleista enintään 10 teosta, jotka esitetään finaalissa Imatra Big Band festivaalilla Imatran Teatterissa torstaina 7.7. klo 14.00. Tässä konsertissa tuomaristo valitsee kolme palkittavaa teosta. Palkinnot 1. palkinto 1500 €, 2. 1000 € ja 3. 500 € Tuomaristolla on oikeus jakaa palkinnot toisinkin sekä jakaa myös erilaisia tunnustuspalkintoja. Myös yleisö saa antaa äänensä ja kappaleista valitaan yleisön suosikki lippuäänestyksen avulla. Suomen Big Band -Yhdistys ry www.sbby.com Lisätiedot: Marjo Riihimäki kilpailusihteeri p.050 361 0431 [email protected] VIIHDEMUSIIKKIA While your lips are still red, Tuomas "Nightwish" Holopainen, sov. Petri Junna. (grade 3) P.J Hannikaisen tutut perinteiset lastenlaulut: Suojelus enkeli Oravan pesä Ohoh kultaista kotia (sovitukset Janne Ikonen) Narrien paraati, Markku Johansson (gr3) Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3) Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3) JUHANI LEINOSEN VIHKOSARJAT: TV suosikkisarjan PASILA musiikki nuotit verkosta (PDF)! 1 PUHALLINORKESTERITANSSIT 2. VEIKKO LAVIN LAULUT www.finnbandshop.com 3. JUHA VAINION LAULUT KONSERTTIMUSIIKKI The Wastelands, Arttu Takala (gr5) From the Woods, Janne Ikonen (gr4) Ave Maria, Raine Ampuja, (gr4) orkesterille, ja kuorolle Konsertto pasuunalle ja orkesterille, Georg Friedrich Händel sov Petri Junna. (gr4) neljä osaa Rukajärven ti, musiikkia elokuvaan Tuomas Kantelinen (gr4) The Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3) SEIKKAILUT I TARINA ja 16 sävelmää lisäksi: Erja Joukamo-Ampujan (Sibelius-Akatemia) ”LUOMUS”-osio opastaa, miten ryhmä voi kehittää omia tarinoita ja improta. Runsas värikuvitus, sävellyskilpailun yleisövoittaja MARSSIKAPELLIMESTARI Marssisauvan käyttö, kuviomarssin alkeet ja marssisoiton perusteet, Havainnolliset valokuvat. Asiantuntijoina: Raine Ampuja, Juhani Leinonen Janne Siniketo Andante Jubiloso, Janne Ikonen (gr2) Hinnat: GRADE 1-2 = 30 € (SPOL-jäsenille 25 €) GRADE 3 = 40 € (SPOL-jäsenille 35 €) GRADE 4 = 50 € (SPOL-jäsenille 40 €) GRADE 5 = 70 € (SPOL-jäsenille 50 €) GRADE 6 = 100 € (SPOL-jäsenille 80 €) Vihkosarjat ja kirjat kts. WWW.SPOLLI.COM WWW. SPOLLI. COM: Markku Johansson,Tuomas Kantelinen, Marzi Nyman, Arttu Takala,Tuomas ”Nightwish”Holopainen, Lordi! tilaukset 0400 272339 tai suoraan verkosta: WWW.FINNBANDSHOP.COM
© Copyright 2024