KEVÄT 2014 nordic Wind Band conference ! * TAMPERE

Suomen Puhallinorkesteriliiton jäsenlehti
KEVÄT 2014
Kansainväliset
puhallinpäivät
Järvenpäässä
Nordic Wind Band Conference
Tutustu ohjelmaan lehdessä!
* TAMPERE BRASS HAPPENING * BOSTON BRASS EI BRÄSSÄNNYT * HBQ SAKSASSA
* TIMO FORSSTRÖMIN SÄVELLYSKONSERTTI
PÄÄKIRJOITUS
ARVOSTUS
Viime vuosina olemme työskennelleet hartiavoimin puhallinmusiikin
kehittämiseksi. Ilahduttavan monissa piireissä tämä on huomattu.
Silti paljon on vielä töitä edessä etenkin orkesterimusiikin
kokonaisvaltaisen pedagogiikan hyväksi.
Tänä vuonna puhallinorkesteritarjonta kohtaa koko kentän: Pohjoismaiset
Puhallinpäivät, SM-kisat, nuorison kesäleirit (Partaharju 60v), aikuisille
suunnattu Ankkapurha 2 jne. Tapahtumat ovat isoja ja värittävät vuotta
poikkeuksellisen vahvasti.
Pienessä maassamme kaikki kilpailevat samoista resursseista. Valtion ja sitä
myötä kuntien taloustilanne on heikko. Tämä yhtälö synnyttää
kilpailutilanteita, joissa kyse ei ole pelkästä musiikista, vaan politiikasta, jolla
varoja ja arvostusta jaetaan. Etenkin orkesterisoittimien osalta on hyvä
ymmärtää, että maassamme ammattimaisen musiikkin harjoittamisen
edellytys on hyvin hoidettu harrastajien tuottama musiikki.
Lehdistössä käytiin syksyllä 2013 melko omituista keskustelua
orkesterimuusikkojen tilasta maassamme. Siinä tuntui unohtuvan, että
orksterisoittamista opiskellaan soittamalla orkesterissa.
Nykyinen puhallinorkesterimateriaali on tehokasta ja haastavaa. Se ottaa
huomioon eri opiskeluasteet ja mm. fyyysiset rajoitteet. Pelkkä
yksityisopetus ei kehitä yhteissoittotaitoja ja sinfoniaorkesterin jättää
puhaltamiseen liittyvät lihas- ja hengitystekniikka kehittymisen huomioitta.
Sinällään helpot stemmat saattavat jopa tuhota yksilön jo alkumetreillä.
Monia harrastajaorkestereita johdetaan ammattimaisesti.
Niissä yhtyy musiikillinen koulutus, yhtyesoitto, sosiaalisuus ja nuorisotyö.
Onkohan tämä kaikille selvää:
esimerkkinä saamani vastaus kansainvälisen NWBC tapahtuman apurahaanomukseen vuonna 2013.
….ikävä kyllä tänä vuonna painotimme nuorisotyötä ja kansainvälisyyttä…
Pääkohderyhmä NWBC:ssä on nuoret soittajat ja tapahtumaan osallistuu
muusikoita 20 maasta…vastaava kuorotapahtuma 2012 sai 30.000 €…
Puhallinorkesteri on kuitenkin muutakin kuin koulutusväline. Etenkin
armeijan soittokunnat ovat viime vuosina keskittyneet voimakkaasti myös
vakavaan konserttimusiikkiin. Uudet ja isommat kokoonpanot antavat hyvät
mahdollisuudet esittää sitä yhä laadukkaammin.
Näin Suomesakin on syntynyt tilanne, jossa ammattipuhallinorkesterit
tarjoavat korkeatasoista musiikkia yhä laajemmalla rintamalla niin viihteen
kuin korkeakulttuurin parissa. Arvo on nousukurssissa ja siitä pitää kertoa.
Hyvää kevättä,
Raine Ampuja
ENNAKKOILMOITUS:
TÖITÄ TARJOLLA
Poliisisoittokunnassa avautuu kevään 2014 aikana neljä puolipäiväistä,
määräaikaista (6kk) muusikon virkasuhdetta:
KAKSI KLARINETTIA, KÄYRÄTORVI JA PIANO
Ilmoitamme yksityiskohdista ja hakumenettelystä internetsivuillamme
myöhemmin.
WWW.POLIISISOITTOKUNTA.FI
SPOL-hallitus on myöntänyt kokouksessaan 9.11.2013
seuraavat ansiomerkit:
Kajaanin puhallinorkesteri
hopeinen ansiomerkkki
Hannu Sovelius
Outokummun puhallinorkesteri
Kultainen ansiomerkki
Risto Repo
Lieksan nuorisopuhallinorkesteri
Kuparinen ansiomerkki
Elli Heikkinen
JUHLIVAT ORKESTERIT:
Imatran Seurakunnan soittokunta 60 vuotta
Juhlakonsertti 22.2.2014
PUHALLINORKESTEREIDEN SM-KILPAILUT
• 12.-13.4.2014 PIETARSAARI
• www.posmk.fi
Kansikuva, Juuso Wallin 2014
SPOL HALLITUS
Puheenjohtaja, jäsenasiat, kansainväliset asiat, ansiomerkit
Raine Ampuja, [email protected] puh. 040 50 77799
Varapuheenjohtaja
Jouni Auramo , [email protected] 050 3135588
Sihteeri, internet
Tiiu Tuominen Lyhdekatu, [email protected], puh. 040 9637701
Taloudenhoito,
Marita Rantamäki, [email protected] 040 5139059
Jäsenlehti
Jukka Viitasaari, [email protected] 050 3233698
Tiedotus,
Minna Kajander, [email protected]
Koulutus:
Juuso Wallin, [email protected] 040 5255865
Muut hallituksen jäsenet
Jaakko Kosunen, [email protected] 044 7181390
Markku Korhonen, [email protected] 040 7374717
SAVONLINNAN
SOITINHUOLTO
PUU- JA VASKIPUHALTIMET
JOKAISESTA SOITTIMEN HUOLLOSTA
ERILLINEN HINTA-ARVIO
OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ!
050 4113581
www.savonlinnansoitinhuolto.fi
[email protected]
PDF-kauppa!
Puhallinmusiikin
juhulaa
SUOMALAISEN MUSIIKIN
Etelä-Pohojammaalla
NUOTTIMYYNNIN
PDFVerkkokaupasta löydät seuraavat kustantajat: 7ikkokustannus, A-Minor Production, Edition Elvis, Musact
Oy, Suomen Puhallinorkesteriliitto SPOL ja Suomen
Työväen Musiikkiliitto STM.
KAUPPA!
...Viitasauruksen tuomaroimaan
Verkkokaupasta löydät seuraavat kustantajat: 7ikkokustannus, A-Minor Production, Edition Elvis, Musact Oy,
Suomen Puhallinorkesteriliitto SPOL ja Suomen Työväen
Musiikkiliitto STM.
Mv. Jung St. Marien ja INO yhteisesityksessään Sata-Häme Soi
-festivaalin päätösjuhlassa. Orkesteria johtaa Walter Hinterhölzl.
Käytössä ovat PayPalin maksutavat: PayPal ja Visa/MasterCard/
American Express luottokortit sekä useimpien pankkien Visa Electron
kortit. Maksusuorituksen ajaksi asiakas siirtyy PayPalin sivuille jonka
jälkeen asiakas voi heti ladata ostamansa tuotteet verkkokaupan
"Oma tilini" -kohdasta. Nuotit (n. kolmanneksen paperinuotteja
halvemmat) toimitetaan zip-paketteina josta stemmat ja partituuri
löytyvät PDF-muodossa.
http://www.finnbandshop.com
Teoksista löytyy nuotti- ja ääninäytteitä!
NORDIC WIND BAND CONFERENCE
14 – 16.3.2014 JÄRVENPÄÄ-TALO
14.3.
15:30 Ilmoittautuminen alkaa
Sibelius-sali
Puhallinkapellimestarikilpailu kenraaliharjoitus
18:00 Aino-sali
Vuorovaikutteinen johtaminen
Peter Ettrup Larsen, DEN
19:00 Järvenpää-talo
Puhallinkapellimestarikilpailun Finaali
Kaartin Soittokunta johtaa Jyrki Koskinen & Finalistit
15.3.
1111
10:00 Sibelius-sali
Avajaiset –
NORDIC WIND BAND CONFERENCE
10:30 Sibelius-Sali Esittelykonsertti
Itä-Helsingin musiikkiopisto johtaa Helena Sinisalo
Vuosikymmenen puhallinorkesteritapahtuma!
Ainutlaatuinen tilaisuus tavata kollegoja eri maista.
11:30 Aino-sali
Impro! – Luovia taitoja ryhmille
Erja Joukamo-Ampuja, FIN
Puhallinpäivät alkavat jo keskiviikkona 12.3
kapellimestarikilpailun alkuerillä. Sen FINAALI on
perjantaina 14.3, jolloin myös varsinainen
konferenssi alkaa. Nuotti- ja soitinesittelyissä on
mukana ensimmäistä kertaa ulkomaisia esittelijöitä.
Luennoitsijoina Euroopan huippuasiantuntijoita!
13:30 Sibelius-Sali Esittelykonsertti
Sinfoninen puhallinorksteri Sisu, johtaa-Elias Seppälä
Osanottajien maaliput oikealla.
ohjeet ja lisäinfo: www.spolli.com
Raine Ampuja 040 – 5077799, [email protected]
PUHALLINKAPELLIMESTARIKILPAILU
12.3. Järvenpää-talo
10 – 15:00 Alkuerä
Kaartin Soittokunta
vapaa pääsy
13.3. Pasila Poliisitalo 2
10 – 15:00 välierä
Poliisisoittokunta
ei yleisölle
15:00 Aino-sali
Brasslek
Annmari Wangin, SWE
19:00 Sibelius-sali
SHOW “Poliisi Kelaa”
Poliisisoittokunta - Helsinki Police Band
Solistina – Soloist Anssi Kela johtaa Sami Ruusuvuori
21.30 Buffet
16.3.
10:00 Aino-sali
Yhteiskokous – Joint Meeting
11:00 Sibelius-Sali Esittelykonsertti
Estonian Wind Band Conductors Band
johtaa- Otto Kask, Bert Langeler, Janis Purins Hando
Põldmäe, Valdo Rüütelmaa,
13:00 Sibelius-sali
Päätös
18:00 Aino-sali
Vuorovaikutteinen johtaminen
Peter Ettrup Larsen, DEN
14.3. Järvenpää-talo
19:00
Puhallinkapellimestarikilpailun Finaali
Kaartin Soittokunta
johtaa Jyrki Koskinen & Finalistit
WWW.SPOLLI.COM
Passi 70 € kaikkiin tapahtumiin, sisältää buffet
myös yksittäislippuja kysy majoitusalennuksia.
NWBC kilpailun kapellimestarit:
Igor Andryushin, RUS
st
1 Prize Russian Cond. Competition
named after Veronica Dudarova.
Kaapo Ijäs, FIN
Currently studying conducting
(2012-) at Sibelius-Academy.
Viesturs Galenieks, LAT
Anna-Leena Lumme, FIN
Master degree Wind Orchestra
conducting Sibelius-Academy 2013
Christy Muncey, USA
Doctor of Musical Arts Wind
Conducting,Peabody Conservatory,
Baltimore. MD In progress 2014.
Master degree wind band
conducting studies in Music
Academy of Latvia with as. prof.
Janis Purins.
Maria Molund , NOR
Andrea Gasperin, ITA
1st place in the Conducting contest
at World Music Contest (WMC)
2013, Winner of the golden baton
(The Netherlands 2013)
Bachelor Orchestral Conducting
Norwegian Academy of Music, Oslo
Active Participants at the Kurt
Masur Masterclass in Pennemunde,
Ger 2013.
Igor Goncharov , RUS
Tamas Paraczky FIN
2013 Master degree wind orchestra
conducting Moscow State
Univercity of culture and arts
Master degree Wind Orchestra
conducting Sibelius-Academy 2009
Currently studying conducting at
Sibelius-Academy.
Martin Olsen, NOR
Marjo Riihimäki, FIN
Zoltan Gyimóthi , HUN
winner 1st category
1st International Competition for
Wind Band Conductors, WASBE
East Europe
Lars-Thomas Holm, NOR
Marjo completed her Conductor's
Diploma in Sibelius Academy 2013.
Tanja Räsänen, FIN
Is a conductor, clarinetist and
music educator.
Master in Orchestra Conducting,
(Norwegian Radio Orch. 2011)
In 2010 he won the Norwegian
Conducting Competition
Leo Sakomoto, USA
Samuel Ming Hwei, Lee, SIN
Yun Song, Tay, SIN
Leads Victoria Winds, alumni band
of the Victoria Junior College
Symphonic Band as Music Director
and Management Committee
Member since 2009.
Sirly Illak-Oluvere , EST
Estonian Youth Wind Orchestra
st
conductor . Several competition 1
prizes with Wind Bands
Doctor of Musical Arts, Conducting
(2012) UCLA Master of Music,
Conducting (2007) UCLA
ORKESTERIT:
Kaartin Soittokunta
Poliisisoittokunta
Sinfoninen puhallinorkesteri Sisu
Itä-Helsingin musiikkiopiston
puhallinorkesterit
ITÄTUULI ja TUULIVIIRI
Eesti vabariiklik Orkestrijuhtide
Puhkpilliorkester
Started piano at the age of 6 and
nd
later flute. 2 year student in the
Amsterdam Conserv. Wind Band
conducting.
LUENNOITSIJAT:
Juuso Wallin, FIN
Kapellimestarin vuorovaikutus
Currently studying
Wind Band conducting
at Sibelius-Academy.
Annamari Wangin, SWE
Peter Ettrup Larsen ,DEN
Brasslek, alkeisopetusmetodi
Eero Lehtimäki, FIN
Erja Joukamo-Ampuja, FIN
Currently studying conducting
(2012-) at Sibelius-Academy.
Impro! välineitä ryhmäopetukseen
TORVET OVAT SOINEET RAISIOSSA 120 VUOTTA
JUHLAKONSERTTI ”SWING SWING SWING”
Otaksuttavasti Turussa toimineen armeijan soittokunnan esitykset ja vuonna 1892 Turussa pidetyt suuret
valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat, joita raisiolaisetkin olivat olleet kuulemassa, innostivat muutamia raisiolaisia
nuoria miehiä soittokunnan perustamiseen myös Raisioon. Torvet hankittiin joulukuussa 1893 ja harjoitukset
aloitettiin välittömästi. Opettajiksi saatiin Aleksei Apostol, joka oli tuolloin Turussa toimineen armeijan
soittokunnan kapellimestari ja aliupseeri Em. Gustafsson. Soittokunta toimi aluksi maamiesseuran yhteydessä ja
välillä myös suojeluskunnan soittokuntana. Vuonna 1959 se siirtyi Raision VPK:n alaisuuteen.
Soittokunnan perustamisesta Raisioon on siis kulunut 120
vuotta ja sen kunniaksi Raision VPK:n soittokunta järjesti
26.10.2013 juhlakonsertin jossa teemana oli swingmusiikki.
Solisteiksi konserttiin oli saatu turkulainen viihde- ja
jazzmuusikko Erkki Välilä (saksofonit ja klarinetti) ja
musiikkimajuri Juha Ketola (trumpetti ja laulu) joka on
toiminut aikoinaan myös Raision VPK:n soittokunnan
kapellimestarina.
Soittokuntaa johti ja sen oli valmentanut konserttia varten
Hannes Merisaari joka on toiminut soittokunnan
kapellimestarina vuodesta 2009.
Konserttipaikalle Raision Martinsaliin oli löytänyt yllättävän
runsaslukuinen lähes kaksisataapäinen yleisö. Yllättävän
siksi, että perinteisesti raisiolaisia ei ole tahtonut saada
liikkeelle kultturitapahtumiin. Yleisössä oli siten mukana
muitakin kun soittajien omaisia ja sukulaisia.
Orkesterin puheenjohtaja Harri Katunpää toivotti yleisön
tervetulleeksi ilmoittaen mm. että saa sitten myös taputtaa.
Tätä kehoitusta yleisö sitten noudattikin kiitettävästi.
Konsertti aloitettiin Johnnie Vinsonin sovittamalla Glenn
Miller-klassikolla A String of Pearls. Vinsonin sovitukset
olivat esillä useissa muissakin orkesterin esittämissä swingklassikoissa.Hannes Merisaari oli saanut ne istumaan
oivallisesti orkesterin kokoonpanolle. Solistit soittivat
orkesteriesityksissä omissa pulteissan. Juhan
ylärekisterissä soittamat trumpettiäänet sekä Erkin
improvisaatiot toivat mukavasti väriä esityksiin.
Solisteista Erkki Välilä aloitti tulkitsemalla sopraanosaksofonilla Sidney Bechetin Petit Fleurin. Juha Ketola
puolestaan aloitti tunnelmoimalla trumpetillaan Geogia on
My Mindin ja laulamalla Mack the Knifen. Kotimaista
swingtuotantoa konsertissa edustivat Ilpo Hiekkasen
Jump orkesterin esittämänä ja Antti Sarpilan kaunis
ballaadi Hyväillen jonka Erkki tulkitsi klarinetilla.
Kun Erkki vielä hehkutteli alttosaksofonilla Desmondin
Take Fiven ja Juha esitti trumpetilla Herbert Kochin
Moonlight Melodien olikin konsertti enää päätösesitystä
vaille.
Päätteeksi kuultiin Juha Ketolan laulamana Frank
Sinatra-klassikko Theme from New York, New York.
Juhan veto ei hävennyt yhtään alkuperäisesityksen
rinnalla. Yleisö hurmioitui esityksestä osoittaen suosiota
seisomaan nousten. Orkesteri oli varautunut encoreen
joka oli Just a Gigolo / I Ain´t Got Nobody. Kun
suosionosoituksista ei vielä senkään jälkeen tahtonut
tulla loppua tempaistiin vielä toisena encorena jo kerran
esitetty Tuxedo Junction.
Konsertin jälkeen karonkassa kaupungintalon saunassa
juteltiin, että soittokunnan keikoilla ei ole koskaan ennen
ollut niin hyvä tunnelma sen paremmin yleisöllä kuin
soittajillakaan kuin tässä konsertissa. Orkesteri oli todella
niinkuin yksi konsertin esityskappaleista ”in the mood” eli
tunnelmassa niinkuin M.A. Numminen on piisin nimen
suomentanut.
Teksti: Juhani Ihander, kuvat: Kari Koivisto
Erkki Välilä
Juha Ketola
Helsinki Brass Quartet Saksassa 23.10.-3.11. 2013
Varhaisena keskiviikkoaamuna neljä torvensoittaja-veljestä
(Janne Ovaskainen: trumpetti, Tommi Hyytinen: käyrätorvi,
Sami Ruusuvuori: pasuuna ja Miika Jämsä, tuuba) eri puolilta
Uuttamaata suuntasivat kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa.
Isähahmomme Janne Ovaskainen sai ensimmäisen kerran
huokaista helpotuksesta, kun kaikki suoriutuivat paikalle kello
kuuteen mennessä. Toinen huoli poistui, kun hetken päästä
torvet todettiin ehjiksi Frankfurtin lentokentällä. Näin suurimmat
uhkakuvat olivat takanapäin. Reissustamme ei voisi tulla kuin
menestys.
Ennen kuin jatkoimme matkaa, poikkesimme lauantai-aamun
ratoksi Bläser Studio –soitinkaupassa, jossa juhlittiin
Oktoberfestiä. Tupa oli täynnä lapsia ja aikuisia, torvet soivat ja
olut kuohusi, emmekä mekään malttaneet olla hiljaa. Eräs
nainen valikoi levyistämme itselleen käyrätorvistimme Tommin
suomalaisen modernin musiikin levyn yrittäessään ostaa
joululevyämme. Onneksi väärinkäsitys paljastui ajoissa ja
joulupainajainen ei toteutunut.
Etelä-Saksan satumaiset kaupungit ja idylliset, kauniisti soivat
konserttipaikat tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Schwäbisch
Hall on vanha kaupunki, jossa on autoton keskusta. Heräsimme
varhain, jotta saimme hetken nautiskella ainutlaatuisesta
ilmapiiristä. Konserttisali oli rakennettu vanhan teurastamon
tiloihin. Blaubeurenissa esiinnyimme keskiaikaisessa luostarin
pitkässä ja kapeassa salissa.
Seuraava suuntamme oli Pohjois-Saksa. Matkalla Springeen
sää kylmeni, mutta vastaanotto oli lämmin. Ystävällisesti MarjaLiisa Schirmann tarjoutui pesemään pyykkejämme ja näin ollen
mahduimme samaan autoon loppumatkankin ajan. Bremenissä
konsertoimme Art Deco –tyylisessä salissa keskustan hotellissa.
Lahjaksi saimme neljästä soittoniekasta kertovat satukirjat.
Bremen
Ensimmäiseksi suuntasimme kohti Bad Schwalbachia, jossa
saimme iloisen ja kohteliaan vastaanoton Suomi-Saksa-seuran
kulttuurivastaava Pirjo Menteliltä. Janne kevensi tunnelmaa
entisestään kaatamalla sokerikon Pirjon pöydälle. Jo samana
iltana konsertoimme Wiesbadenissa. Konsertin jälkeen
allekirjoittanut pääsi maistamaan ensimmäistä XXL-schnitzeliä
juustokuorrutuksella, eikä jälkiruoalle ollut tarvetta.
Seuraavat pari päivää vietimme Koblenzissa, jossa meistä
huolehtivat soitinkauppias Tobias Jacobs ja eläköitynyt ikinuori
trumpetisti Jürgen Schreckegast. Kokoonnuimme paikallisten
vaskisoittajien kanssa workshopin merkeissä. Pasunistimme
Sami Ruusuvuori johti vaskiyhtyettä(kuva alla). Stemmaharjoitusten ja soittotuntien lomassa tutustuimme lahjakkaisiin
soittajiin. Perjantai-illan konsertissa oman osuutemme lisäksi
soitimme Konzertorchester Koblenzin solistina Arttu Takalon
Programmusicin. Vaskiyhtye esitti workshopin antia. Ja kun
isäntämme Tobias oli osoittautunut jazzlaulajaksi, tulkitsi hän
pari standardia kanssamme. Kolmen ja puolen tunnin kimaran
jälkeenkin yleisö vaati kuulla ylimääräisen kappaleen.
Seuraavaksi saimme mahdollisuuden vierailla idässä, lähellä
Puolan rajaa, Hoyerswerdassa. Pitkä matka taittui
aikataulussamme, vaikka liikenne seisahtuikin hetkeksi. Edellä
ajanut herrasmies osasi käyttää tauon hyväksi, eikä olisi
havahtunut liikkeellelähtöön ilman Tommin siegfriedhuutoa.
Konserttiin saapui runsaasti yleisöä, joten kuuden tunnin
ajomatka oli todellakin vaivansa arvoinen.
Hannoverin konserttimme yleisön joukossa istui tuttu hahmo.
Paikallisen musiikkikorkeakoulun tuubansoiton professori Jens
Bjørn-Larsen kuunteli meitä parin oppilaansa seurassa. Koulu
sattui olemaan parin sadan metrin päässä hotellistamme.
Seuraavan aamupäivän aikana pääsinkin tutustumaan
tämänhetkiseen tuubakulttuurin kehtoon.
Lyypekin konsertin jälkeen kiitokseksi saimme sikäläistä
herkkua, marsipaania. Kiireisen aikataulun vuoksi ehdimme
ihastella vanhaa kaupunkia vasta yömyöhällä. Samalla syntyi
myös suunnitelma, että heräämme varhain lauantai-aamuna ja
teemme välietapin Bad Bentheimiin Volvo-ostoksille. Onhan
trumpetistimme Janne myös autokauppias.
Vaihteeksi esiintymispaikkamme oli konserttisali, kun
saavuimme Recklinghauseniin. Istuimet täyttyivät ja saimme
nautiskella kiertueen suurimmasta yleisö-määrästä. Heti
konsertin jälkeen suuntasimme kohti Düsseldorfia, jossa luvassa
oli sunnuntaiaamu-päiväkonsertti. Siitä huolimatta halusimme
hieman juhlistaa upean reissun viimeistä iltaa Döner Kebabissa.
Aamupäivällä vielä kerran annoimme kaikkemme ja saatoimme
lopultakin todeta: tämä ohjelmisto on hallussa, yhteissoitto oli
helpompaa kuin ikinä. Silti pienintäkään kyllästymistä
kappaleisiimme emme tunteneet. Jälleen soitimme kaksi
ylimääräistä kuten kaikissa edellisissäkin konserteissa.
Rytmikäs settimme päättyi juhlavaan Sibeliuksen Andante
Festivoon.
Helsinki Brass Quartet on erittäin kiitollinen Suomi-Saksaseuralle saamastaan mahdollisuudesta viettää viihtyisät 12
päivää Saksassa. Vuokra-autoomme kertyi 3472 kilometriä.
Kiertueen järjestelyt toimivat moitteettomasti. Jokaisessa
konsertissa oli lämmin tunnelma, me tykkäsimme yleisöstä,
yleisö piti meistä. Tommin saksankieliset juonnot saivat yleisön
sekä nauramaan että höristämään korviaan musiikillemme.
Saksalaiset kaupungit olivat persoonallisia ja kauniita. Koskaan
aiemmin yhtyeemme ei ole ollut niin kiinteä ryhmä kuin nyt.
Saksan kiertue kuuluu soitossamme ja värähtää sieluissamme.
Nämä hetket ovat unohtumattomia.
Teksti: Miika Jämsä,
kuvat: HBQ/Tommi
Hyytinen
Lyypekki
Sanomalehtikatsaus
Sotilasmusiikkia Savosta 95 vuotta
Savon Sotilassoittokunnan liki satavuotinen taipale sai päätöksensä 31.12.2013. Viimeinen toimintavuosi
oli työntäyteinen, eikä marssin tahti hidastunut edes kalkkiviivoilla. Vaikka puolustusvoimauudistus
vaiensi Mikkelin oman sotilassoittokunnan, oli tunnelma lopussa toiveikas ja katse tulevaisuudessa.
Savon Sotilassoittokunnalla on pitkät perinteet; se perustettiin
alunperin Kouvolaan Porin Jalkaväki-rykmentin soittokunnaksi
vuonna 1918. Sotavuosien jälkeen soittokunta siirrettiin
Mikkeliin, jossa se on toiminut siitä lähtien - ensin Mikkelin
Varuskunta-soittokunnan nimellä ja vuodesta 1990 Savon
Sotilassoittokuntana. Soittokunta kantoi Savon Prikaatin
perinteitä,jonka juuret ulottuvat 1700-luvulle saakka.
Savon Sotilassoittokunnan 95-vuotiskonsertti - joka oli samalla
soittokunnan jäähyväiskonsertti - pidettiin konserttisali
Mikaelissa 23.11.2013. Loppuunmyydylle salille oli tarjolla
tunteikas ilta, joka sisälsi musiikkia, kuvia ja muistoja vuosien
varrelta. Orkesteri koostui Savon Sotilassoittokunnan lisäksi
Rakuuna-soittokunnasta, minkä lisäksi entisiä Savon soittajia
oli mukana esiintymässä myös Kaartin-, Karjalan- ja Lapin
Sotilassoittokunnista. Kapellimestareina toimivat viimeisimmät
päälliköt, eli musiikkimajuri Jyrki Koskinen, musiikkikomentajakapteeni Pasi-Heikki Mikkola, musiikkikapteeni
Jarkko Aaltonen sekä soittokunnan viimeinen virkaa tekevä
päällikkö, kapteeni Ilpo Luukkonen.
Konsertin ohjelmisto oli läpileikkaus soittokunnan ja
sotilasmusiikin historiasta unohtamatta kapelli-mestareiden
omia sävellyksiä ja sovituksia.
Aiemmin päivällä osa
avustavista soittajista kävi laskemassa haudan lepoon Karjalan
Sotilassoittokunnan poismenneen soittajaveljen, mikä
luonnollisesti toi päivän tunnelmaan tummempia säveliä.
Soittokunnan riveistä on löytynyt perinteisesti solisteja joka
lähtöön. Mikkelin oma trumpettisektio eli ylikersantti Toni
Herrala ja kersantit Jaakko Huttu ja Jouni Nuorgam loistivat
tutussa Marsalkan hopeatorvet –marssissa, jolla toivotettiin
samalla tervetulleeksi soittokunnan pitkäaikainen
yhteistyökumppani, Marskin hahmossa juontajana toiminut
näyttelijä Timo Närhinsalo. Toni Herrala häikäisi vielä
uudestaan trumpettinsa hienolla soinnilla Jyrki Koskisen
sovituksessa klassikosta Kaksi ruusua. Solistien joukkoon liittyi
nykyisin Rakuunasoittokunnan yliluutnantti Marko Saikko
soittaen baritonitorvellaan Timo Forsströmin tunnelmapalan
Majakkasaari.
Vääpeli Daniel Stenvall (myöskin nykyisin
Rakuuna-soittokunnassa) liittyi Mikkelin omien trumpetistien
sooloryhmään toisen puoliajan avanneessa Sotilasbolerossa.
Haikeisiin, mutta hyviä muistoja sisältäneisiin jäähyväisiin
johdatteli ylikersantti Mikko Suhonen, joka tunnelmoi
tenorisaksofonillaan Eero Koivistoisen ja Pasi-Heikki Mikkolan
sovituksessa sävelmästä En voi unhoittaa sua mielestäni
poies.
Lopuksi lavalle marssi Mikkelin mieslaulajat, jotka
kajauttivat soittokunan kanssa Jean Sibeliuksen Jääkärien
marssin ja Finlandian. Ylimääräisinä kappaleina kuultiin Savon
Prikaatin kunniamarssi Terve Suomeni maa, josta siirryttiin
luontevasti Suomalaisen ratsuväen marssiin 30-vuotisessa
sodassa. Kappaleitten välissä kapteeni Ilpo Luukkonen
luovutti juhlallisesti Savon Sotilassoittokunnan perinteet
Rakuuna-soittokunnan päällikölle musiikkimajuri Riku
Huhtasalolle.
Loppuvuosi kului viimeisten esiintymisten ja soittokunnan
tyhjentämisen merkeissä. Savon sotilassoittokunnan kaikkien
aikojen viimeinen esiintyminen oli uuden vuoden yönä, hieman
ennen puoltayötä, kun soittokunta soitti Mikkelin kaupungin
perinteisessä uuden vuoden vastaanotossa. Maamme –laulun
viimeisten sävelten vaiettua oli aika jäähyväisille ja uudelle
alulle, kellä missäkin.
Teksti: Janne Ikonen, kuvat Jaakko Avikainen
(kuvat ovat harjoituksista; lat.huom.)
Raine Ampuja: -Siis tosiaan 1994 pidettiin
valtakunnalliset puhallinpäivät ensimmäisen kerran
nykyisessä muodossa, jossa nuottiesittelyllä oli iso
rooli. Kaartin Mechelinin-kadun toimitilakin on jo
siirtynyt muistoihin. Kuvassa ollaan vieläpä sen ns.
vanhassa harjoitustilassa, jota ei oltu liialla koolla
pilattu. Silti tapahtuma oli henkeä täynnä.
1990-luvun alussa alan toimijat eivät juuri tavanneet
toisiaan. Koska yhteinen kokoustaminen toi
ennemminkin mieleen brezneviläisiä jankutuksia,
oli keksittävä joku kuu tapa motivoida ihmiset
yhteisen asian ääreen. Siksi lyötiin kättä
kustantajien ja musiikin tekijäin kanssa. Näin
osallistujille oli luvassa jotain konkreettista.
Nuotteja saatiin kauppiailta lainaksi ja ylimääräiset
palautettiin. Osallistujat saivat prima vista
-esittelyssä käsityksen eri kustantajien paino- ja
sovitusasusta sekä tasoluokituksista. Sovittajia se
kehitti yhdessä päivässä enemmän kuin vuosien
opetus. Se on heijastunut myös nykypäivään.
Sovittajat ja säveltäjät osaavat etsiä uusia rooleja ja
värikombinaatoita eri soittimille ja näin myös
puhallinmusiikki on kehittynyt merkittävästi.
Etenkin lasten - nuorisopuhallinmusiikki ei varmasti
olisi kokenut näin hurjaa muodonmuutosta ellei
puhallinpäivät olisi toiminut motivaation lähteenä ja
suorana linkkinä esittäjiin.
Tämä ajatus on sittemmin levinnyt ja nykyisin on ilo
nähdä, kuinka kollegat kerääntyvät yhteen
tapaamaan ja innoittamaan myös muita musiikintekijöitä, kapellimestareita ja soittajia. Nykyään
tuota kai kutsuttaisiin kontaktoitumiseksi, silloin se
oli vain ajatus saada koko perhe koolle.
Tämän vuoden pohjoismaiset puhallinpäivät
Järvenpäässä on eräällä tavalla samankaltainen
hyppy uuteen ja toivon, että kansainvälisyys toisi
tapahtumaan samaa uutuuden intoa, mitä koettiin
20 vuotta sitten.
Skannaukset Työväen Sävel 1 & 2 1994: Annika Granlund
1
Suur-Savosta Keski-Suomeen! Anu Pihlin Puhuri-puhallinorkesterissa joutui tämä nykyinen auringon niellyt
kosketteleva rokkikukko tuubailemaan rokkiukko Viitasauruksen Born in the Sauna -CD:n julkaisukonsertissa
vielä kesäkuussa 2000. Löytyy nimellä YouTubesta!
Oikeat arvaukset pe 9.5.2014 mennessä viitasaurus(at)gmail.com. Palkintona Janne Sinikedon äänittämä
SM-kisa 2009-CD. Uutta vintagea!
Kilpailussahan kysyttiin Haapaniemen nuorisopuhallinorkesterissa puhkuneen baritonifonistin hlöllisyyttä.
Oikean vastauksen (Reckless Loven Olli Herman) tiesi Pekka ja Harri Ulmasen lisäksi Marja Ikonen, jonka
nimen onnetar Sissi poimi hatusta. Palkinto (SM-kisa 2009-CD) lähtee matkaan lähes huomaamattomana
postilähetyksenä...
Puhallinsoitto ei varsinaisesti ole itselleni luuranko kaapissa, vaan pikemminkin pölyttyvä altosaksofoni. Haapaniemen Nuorisopuhallinorkesterin mukana oli todella hauskaa kiertää ja pääsinkin näkemään USA:sta Eurooppaan ja Kiinaan uskomattoman monipuolisesti maailmaa. Samaisen orkesterin penkiltä löytyi Reckless Loven basisti Jalle ja kitaristi Pepe. Mainitsemillani reissuilla meillä oli niin kivaa että siitähän piti tehdä ammatti. Nykyisin olemmekin jatkuvalla orkkamatkalla hiukan erilaisten pillien kanssa." Olli
Robert Ambrose ja kurssilaiset
Kirsi ja 4/5
Boston Brassia
Lieksan Vaskiviikon kesän 2014 ohjelmisto on
julkistettu. Ensi kesänä Lieksassa soi suvaitsevainen Vaskiviikko. Elämme toivottavasti aikaa
jossa vastakkainasettelun aika on ohi ja samaa
teemaa myötäilee myös ensi kesän konserttiohjelmisto kavalkadikonsertteineen. Uuden tulemisensa tehnyt Solistiseitsikko Imperial soittaa
sävelhelmiä tunnetuista "punaisten ja valkoisten"
lauluista, joita viimeinkin voimme rauhallisin mielin
kuunnella samassa konsertissa. Euphoria Brass
Sekstetin konsertissa kuullaan mm. ihmisoikeusasioista kumpuavia säveliä.
1. Festivaalin tuore toiminnajohtaja Kirsi Mustalahti: onko
odotettavissa vanhaa, uutta ja jotakin sinistä?
Viekin kirkko ja Mätäsvaara palaavat konserttipaikoiksi.
Uutuutena on Aseman makasiini, jossa järjestetään
seitsikkotanssit ja lastenkonsertti. Ja toivekonsertti ensi
kesänä Brahe-salissa yhteistyössä YLE:n kanssa: onko
suosikkisävelmäsi sellainen jonka haluaisit kuulla ensi kesänä
lieksan Lieksan Vaskiviikolla? Toiveita voi lähettää
verkkosivuilta löytyvän palautelomakkeen kautta tai
sähköpostilla [email protected] 15.3. mennessä.
Kurssille voi ilmoittaa koko seitsikon, osan siitä tai tulla
mukaan yksittäisenä vaskisoittajana. Vajaaksi jäävät bändit
saavat lisämuusikoita kurssille ilmoittautuneista yksittäisistä
soittajista.
Kurssilaisista muodostetaan iso Brass Band, joka
harjoittelee pääasiassa Tanja Räsäsen johdolla. Seitsikkoja yhtyekurssin loppukonsertti on lauantaina 2.8. klo 12
Lieksan kulttuurikeskuksessa. Toivottavasti yhtyekurssilaiset ilmoittautuisivat sankoin joukoin esiintymään
perinteisiin pihasoittoihin ja ensi kesän iltasoittoihin! Infoa
muista kursseista: www.lieksabrass.com.
4. Onko koko ohjelma jo julkistettu?
ON!! ja kaikki toiminnot käynnissä, lipunmyynti ja kurssi- ja
kilpailuilmoittautumiset. Ykköstähtenä Vaskiviikolla tuikkii
vieraaksemme ensi kertaa saapuva maailman vaskivalio
German Brass, jota on yritetty saada Lieksaan jo pitkään.
Boston Brass palaa Lieksaan kuten tekee myös trumpetisti
Gabriele Cassone ja euphoniumin romanttinen taituri
Thomas Rüedi. Uusia tuttavuuksia soittimiensa
mestareina ovat pasunisti Fabriche Millischer,
käyrätorvisti Premysl Vojta sekä tuubisti Roland
Szentpali.
Perinteitä kunnioittaen ja pieniä uutuuksia ja joskus mukana
olleita asioita mukaanottaen. aamusoitot, iltasoitot ja
hyväntekeväisyyssoitot, Brahen konserttien aikana lapsiparkki
5. Terveiset SPOL:n väelle?
Jotain sinistä on nimittäin tapahtumailme on raikkaan sininen,
julisteineen kaikkineen. Mistä arvasit? Vai onko sininen joku
vaskimaailman sisäinen koodi, jota en vielä tiedä?
Haastattelu: Jukka Viitasaari, kuvat Kippari ja Jori Grönroos
Toivottavasti nähdään Lieksassa ensi kesänä!
2. Mitä vaskikvintettikilpailulta on odotettavissa?
Odotamme saavamme osallistujiksi tällä kertaa monta hyvää
kotimaista yhteenhioutunutta kvintettiä ja tottakai
kansainvälisiä huippuensembleita viime kisan tapaan.
Toivottavasti kotimaiset kvintetit aktivoituvat ja heille kaikille
toivotaan menestystä.
Uutuutena kilpailun finaalin jälkeisenä päivänä kuullaan
Voittajien konsertti Kulttuurikeskuksen Brahe-salissa.
Tuomaristo valitsee ohjelmiston kilpailuosioista.
3. Kursseista? (etenkin lempilapseni eli seitsikkokurssi...)
Seitsikko- ja yhtyekurssi vaalii erityisesti suomalaista
seitsikkoperinnettä tuorein ideoin. Kurssin koordinaattorina on
Petri Junna ja hänen ohellaan pääopettajina Tanja Räsänen,
Visa Haarala ja Aleksi Saraskari. Ammattitaitoaan jakavat
myös mestari- ja henkilökohtaisten kurssien opettajat.
Euphoria
Imperial
YTR-850
125-vuotisen historiansa aikana on Yamaha
ansainnut maineensa valmistamalla huippuluokan
soittimia. Custom sarjan instrumentit ovat juuri
näitä korkealuokkaisia ja merkittäviä soittimia,
joita Yamaha tarjoaa ammattitason soittajille.
Erinomainen esimerkki tästä on juhlavuoden
erikoismalli YTR-850 –trumpetti. Siinä on
yhdistetty
nikkelihopeisen viritysputken ja
kultamessinkisen suuputken hyödyt. Kevyen
mallin monipuolinen äänimaailma, helppo
soitettavuus ja erinomainen intonaatio ovat
omainaisuuksia, joita voit odottaa
Yamaha
YTR-850 trumpetista.
Tervetuloa koesoittamaan.
Hinnat alkaen 1945€
F-Musiikki Helsinki, Kaisaniemenkatu 7, 010-3207 430
Ma-Pe 10-18, La 10-16, Su suljettu.
Aurinkoa, sambaa... ja
puhallinmusiikkia!?
Aurinkoa, sambaa... ja puhallinmusiikkia!?
Brasiliassa on rikas musiikillinen kulttuuri ja paljon myös puhallinorkestereita.
Puhallinorkesteri voi Brasiliassa olla sosiaalinen projekti, joka tarjoaa slummilapsille mahdollisuuden
musiikinopiskeluun ja vaihtoehdon huumeille. (kuva: Lennart Goebel)
Kuinka moni osaisi aavistaa että Brasiliasta
löytyy rikas puhallinmusiikkikulttuuri? En
ainakaan minä kun tänne rantauduin kuutisen
vuotta sitten. Minulle Brasilia oli bossa novaa,
sambaa, kenties hieman forróa, hieman
capoeiraa ja siinäpä se.
Hämmästykseni on ollut suuri vuosien varrella kun olen
kohdannut ja vieläkin kohtaan yhä uusia musiikkityylejä
ja ennenkaikkea rikasta puhallinsoittimien käyttöä.
Täällä on paljon big band -kokoonpanoja, mutta sen
lisäksi monenlaisia puhallinorkestereita ja pelimanniyhtyeitä, armeijan, yliopistojen, kirkkojen ja asuinyhdistysten puhallinbändejä, karnevaalikokoon-panoja,
spesiaaleja sambamarssibändejä ja jopa afrikkalaisia
perinnerytmejä big band -harmonioihin yhdistäviä
kokoonpanoja.
Perkussiivisuus eli lyömäsoittimien runsas ja
monipuolinen käyttö sekä itse musiikin voimallinen
rytmillinen manifestaatio eli ilmenemismuoto on hyvin
tyypillistä brasilialaiselle musiikille, myös puhallinorkesteripiireissä. Tämä puolestaan johtuu muun muassa
Brasilian roolista ja historiasta satojen vuosien ajan
lukuisten alkuperäiskulttuurien ja sivilisaatioiden
sulatusuunina.
Intiaanien ja eri puolilta Afrikkaa ja Aasiaa tulleiden
rytmien ja soitinten kohdatessa eurooppalainen
klassiseen hovimusiikkiin ja modernimpaan sinfoniseen
ajatteluun perustuva harmonia, on tuloksena jotain
todella kaunista, yhtäaikaa hienostunutta ja
alkuvoimaista. Sulatusuunista tulee uniikkia musiikkia,
josta kaikki voivat nauttia ja ammentaa elämäniloa.
Kiinnostuneet voivat tiedustella internetistä vaikka
seuraavia musiikkityylejä ja tsekata seuraavia
kokoonpanoja: choro/chorinho, frevo, maracatu,
marchinha, banda/orquestra/grupo dos sopros,
Orquestra Tabajara, Cordão da Bola Preta, Bloco Ceú na
Terra, Spok Frevo Orquestra, ja Orkestra Rumpilezz.
Tässä yhteydessä haluan kuitenkin tuoda minulle vuosi
vuodelta yhä tärkeämmän ja etenkin Brasilialle tyypillisen
piirteen eli sosiaalisen projektin esille. Onnekseni sain
reilut puolitoista vuotta sitten kutsun tulla jazz-trioni
kanssa esiintymään paikallisen slummikukkulan
kulttuurikeskukseen eli kivalla näköalapaikalla
sijaitsevaan taloon, joka on otettu järjestö/kerhokäyttöön.
Kun tulimme paikalle tutustuimme kirkaskatseisiin lapsiin
ja nuoriin, jotka innokkaina ja tarkkaavaisina seurasivat
soittoamme ja jutteluamme. Lapset osallistuvat favelan
eli slummialueen sosiaaliseen projektiin, jonka avulla
alueella asuville puhallinsoittamisesta kiinnostuneille on
hankittu soittimet ja palkattu opettaja.
Uudenkarheat trumpetit ja saksofonit kiiltelivät kilpaa
lasten silmien kanssa ja oli mahtavaa kuunnella kun
nuoren orkesterin jäsenet kertoivat omasta soittajanurastaan, kuinka innostuivat soittamisesta ja instrumentistaan sekä miten mukavaa on oppia uutta ja tehdä
musiikkia yhdessä kavereiden kanssa.
Aurinkoa, sambaa... ja puhallinmusiikkia!?
On epätodennäistä että kaikista näistä
lapsista kasvaa ammattimuusikoita,
mutta on hyvin todennäköistä, että
tämä reipas harrastus saa osan
porukasta
innostumaan
puhallinmusiikista, klassisesta tai
populaarimmasta, ja jatkamaan omaa
polkuaan musiikin ihmeellisessä
maailmassa, kenties ammatiksi asti.
On myös hyvin todennäköistä, että
soittaminen orkesterissa vähentää
aikaa ja mahdollisuuksia ajautua
huumejengien vaikutuksen alaiseksi.
Eli kyseessä saattaa olla jopa
hengenpelastusoperaatio. Brasiliassa
on jo lukuisia esimerkkejä siitä kuinka
musiikki on antanut pakoreitin huonoille
poluille ajautuneille nuorille. Kavereille,
jotka kulkivat aseet vyötäisillä ja
diilasivat kamaa jo varhaisteineinä voi
musiikki tarjota uuden mahdollisuuden,
kirjaimellisesti uuden elämän.
Voidaan myös perustellusti sanoa, että
ohjattu musiikkiharrastus on paitsi
terveellinen ajanvietto, myös omaa
elämänhallintaa ja pitkäjänteisten
tavoitteiden toteuttamista tukeva asia.
Kun mietitään Brasiliaa maana, jossa
on suurinpiirtein maailman suurimmat
tuloerot rikkaiden ja köyhien välillä,
voidaan vaan kuvitella musiikkiryhmien, myös puhallinorkestereiden,
merkitystä yhteiskunnallisen tasapainon työkaluina.
SamiKontola, www.samikontola.com,
matkarytminmaassa.blogspot.com
Kirjoittaja on Rio de Janeirossa,
Brasiliassa vuodesta 2007 lähtien
suurimman osan vuodesta viettänyt
journalisti-soittaja-hierontaterapeuttikulttuurikonsultti, jolla on oma valoisa
menneisyytensä myös suomalaisissa
puhallinorkesteripiireissä, mm.
Puhkupilleissä. Kontola on ainoa
eurooppalainen soittaja maailmankuulussa Mangueiran sambakoulussa
Rio de Janeirossa.
(kuva: Fernando Azevedo)
Sami Puhkupilleissä 1993
60
vuotta
Puhallinjuhlaa Partaharjulla!
Maan vanhin puhallinmusiikkikurssi on koonnut Partaharjulle soittajia jo vuodesta 1954. Musiikki, luonto ja hyvä
yhdessäolo vetävät mäelle kesäisin toistasataa leiriläistä – 60-vuotias on nuorekas ja iloinen!
Partaharjun puhallinmusiikkileiri on suunnattu kaikille ikään tai soittokokemukseen katsomatta. Opetuksesta
vastaavat ammattilaiset eri puolilta Suomea. Leirin johtajana toimii Juuso Wallin, käyrätorven äänenjohtaja ja
apulaiskapellimestari Helsingin poliisisoittokunnassa.
Orkesterisoitto jossakin kurssin kolmesta eritasoisesta puhallinorkesterista ja omat soittotunnit muodostavat
päivittäisen opetuksen rungon. Ensimmäistä kertaa leirillä oleva saksofoniorkesteri on vaihtoehtona yksityisopetukselle, lisätietoja internetsivuilla.
Myös esiintymiskokemusta voi kartuttaa monella tapaa. Soolosoittokilpailu Partaharjun Kiulu, yhtyeiden ilta ja
kurssin suuri päätöskonsertti Pieksämäen kulttuurikeskus Poleenissa ovat niistä näkyvimmät.
Soittamisen lisäksi leiriin kuuluu vapaa-ajanohjaajan suunnittelemaa iloista iltaohjelmaa, leikkimielisiä kilpailuja,
uimista ja monenlaista muuta puuhaa. Rantasauna ja hyvä uimaranta takaavat aidon kesätunnelman!
Pieksämäki sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja kurssille pyritään järjestämään tilauskuljetuksia.
Lisätietoja ilmoittautumislomakkeessa.
A-orkesteri ja kapellimestarikurssi
Raine Ampuja
Käyrätorvi
Mari Loiske
B-orkesteri
Marjo Riihimäki
Trumpetti
Anna-Leena Lumme
Johanna Laakso
Pekka Lyytinen
C-orkesteri
Antti Nissilä
Saksofoniorkesteri
Sami Katainen
Huilu
Päivi Pöyhönen
Heljä Räty
Oboe
Anna-Kaisa Pippuri
Pasuuna
Teemu Salmi
Baritoni
Tanja Karjalainen
Tuuba
Eero Kolari
Lyömäsoittimet
ilmoitetaan myöhemmin
Klarinetti
Anni Ollila
Eero Lehtimäki
Luovat muusikontaidot
Erja Joukamo-Ampuja
Saksofoni
Maaret Koskenkari
Säestys
Andra Kaus
Fagotti
Marika Toivonen
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Leirin hinta on 460 e / sisarhinta 410 e
(sis. opetus, ruokailut, majoitus ja muu ohjelma)
Ilmoittautuminen 31.5.2014 mennessä
osoitteessa puhallinmusiikkileiri.ptk.fi.
Leirin järjestävät:
PTK – poikien ja tyttöjen keskus, Suomen Puhallinorkesteriliitto ja Seurakuntaopisto.
Suvielise Nurmi, kurssisihteeri
[email protected], 0400 357 030
Juuso Wallin, leirin johtaja
[email protected], 046 5686 948
Boston Brass ei prässännyt!
Maailman vaskikvintettien aateliin lukeutuva Boston Brass
antoi vaikuttavan näytön kyvyistään Tampere Brass
Happeningin iltakonsertissa la 18.1.2014.
Hämmästyttävää oli ulosantinsa selkeys jo ns.
"kylmiltään": avausbiisi Ritual Fire Dancessa trillit
lentelivät jo kuin Kyöpelinvuorella konsanaan. Taimi oli
tarhassaan, vaikka yhtyeen tuorein jäsen tuubisti Sam
Pilafian soittaa 26 vuotta toimineessa kokoonpanossa
vasta debyyttikuukauttaan.
Soitintensa hallinta oli tällä poppoolla niin huipussaan,
että huomio kiinnittyi kolmannesta numerosta, Brian
Balmagesin (tilausteos) Dancesta lähtien lähinnä
yhtyeen sointiin: sovituksissaan -myös kokoonpanon
omien jäsenten- ahkerasti viljellyt tiukkaan asetellut
molliysit ja maj 7:t ja (add) ysit soivat
o i k e i n
jännitteisesti useimmiten ratkaisevimmat sävelet pieneen
sekuntiin pakattuina. Tätä voit kokeilla kotona: ota
flyygelistäsi a-mollisointu: a-c-e ja lisää etusormella ysi h
(eli ameriikkaisittain b).
BB:n ainoa alkuperäisjäsen trumpetisti Jeff Conner oli
ensiluokan kakkospultti ja ainoana Bostonissa asuvana
ankkuroi miamilaiselle Jose Sibajalle tilaa räiskyä. Sen
nämä pu(u)haltajat todella taisivat: Domingo Pagliucan
pasunismi oli piinallisen purevaa. Konsertin ällistyttävin
virtuoosi oli cornisti Chris Castellanos. Miehen soundi oli
alarekisterissä kuin pasuuna ja taivaammalla kuin
miedosti sordinoitu trumpetti. (Jazz)käyrätorveen CC
spiikkinsä mukaan päätyi, koska se on soittimena
trumpettia haastavampi. Jokaiselle soittajalle kiertävät
humoristisetkin spiikit kirvoittavatkin konsertin ainoan
miinusasteen: ne eivät aina tahtoneet erottua.
Luvatun tunnin piipahduksen sijaan liki 90 minuuttia
lavalla hehkuttanut BB vastasi setissään svingin/jaskan
kutsuun: mm. karvat nousivat pystyyn Summertimen Gil
Evansille kumartavassa arrissa. Piazzollalla vastattiin
suomalaisten tangoon taipumiseen. Bebop-bachilaista
tuubaa, duettoja, inspiroituja sooloja! Tuli väkisinkin
mieleni ylenevissä ajatuksiin William S. Burroughsin ja
Jimmy Pagen 1975 keskustelussaan ideoima musiikin
positiivinen energia ja muusikot maagikkoina…Olo parani!
Tässäpä loistava syy nousta heinäkuussa vuoteesta/
riippumatosta ja käydä kohti Lieksan Vaskiviikkoa ja
Boston Brassin konsertteja ja BB-taloa!
Teksti: Jukka Viitasaari
Kuvat: Kimmo "Kippari" Varjoranta
TAMPERE BRASS
HAPPENING 17.-19.1.2014
Tapahtuman anti yllätti paatuneemmankin vaskipersoonan. Boston Brassin ilmiömäinen läsnäolo teki suuren vaikutuksen
kaikkiin. Opiskelijat olivat innoissaan ja oppilaiden vanhemmat erityisesti pitivät tapahtuman ideaa ja toteutusta
ainutlaatuisena ja toivovat tapahtumasta jokavuotista. Lauantaina bostonilaisten konsertti oli loppunmyyty ja sunnuntain
loppukonsertti keräsi yli puoli salillista väkeä, paljon myös uusia naamoja. Sunnuntain loppukonsertissa toteutui koko
tapahtuman ideologia: oppitytöt ja -pojat, kisällit ja mestarit samassa konsertissa samalla lavalla!x
x
Idea vaskitapahtumasta lähti Tampereen musiikkiakatemian vaskiopiskelijoilta. Rehtori Ilari Laakso kutsui vaskiopettajat
koolle ja päätimme toteuttaa tapahtuman yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea Boston Brassista tuli Eero Kolarilta ja Juha
Untalalta. Brass Happeningin koulutukseen osallistui seitsemän vaskiyhtyettä, jotka kaikki esiintyivät päätöskonsertissa
sunnuntaina 19.1. Konsertin avasi Konservatorion musiikkiopiston oppilaista koottu yhtye, joka sai ennen esiintymistä viisi
tuntia koulutusta. Muut päätöskonsertissa esiintyneet yhtyeet olivat Junior Brass, Musiikkiopiston kvintetti, 4 You,
Karismatic, Örgel, Monday ja päätteeksi Boston Brass. Yksi keskeinen osa Boston Brassin ohjausta oli vaskiyhtyeiden
esiintymisvalmennus. Yhtyeet esittelivätkin sujuvasti konsertissa kappaleet, joita soittivat.
Päätökonsertissa esiintyneiden yhtyeiden yhteispotretti Pyynikkisalin lavalla. (vaskikollegio via Tarja Reijonen)
Päivi Pyymäki: Mielenkiintoista mutta soittajista varmasti
äkkiä hankalaa oli että kouluttajat panivat soittajat laulamaan
omaa stemmaansa ja näin saivat ulos enemmän musiikillista
tulkintaa, kun ensi säikähdyksestä päästiin. Muutamia
lauseita jäi päällimmäiseksi kuten "Harjoitellessasi mene
epämukavuusaluelle niin kehityt", "Sinulla pitää olla mielipide
soittamastasi musiikista", "Kerro aina tarinaa kun soitat, se
on paljon mielen-kiintoisempaa yleisölle", "Ole niinkuin
näyttelijä joka esittää oman roolinsa näytelmässä"...
Kaikki opetus tuli huumorilla höystettynä ja positiivisesti
mutta kuitenkin vaatien. Tunnelmasta päätellen lapset ja
nuoret nauttivat tästä kulttuurien kohtaamisesta.
Vierailijoiden illan konsertissa totesimme heidän soittavan
kuten opettivat "roolinsa ottaen", hauskasti, rennoilla
juonnoilla tinkimätöntä tasoa osoittaen. Jukka Viitasaari oli
räätälöinyt pienille soittajille sopivaa ohjelmistoa ja valmista
syntyi tuubistien Marja Erdoganin ja Tiia Luoman
avustuksella iltapäivän matineakonserttiin.
Konsertin tunnelma oli niin huikea että harvoin, jos koskaan,
Pyynikkisalissa on ollut niin hurmioitunutta yleisöä. Jopa
pienet vaskisoittajat jaksoivat rankan päivän jälkeen hurrata
suosikeilleen.
Sunnuntain BB-koulutus oli konserttiin valmistava ja
esiintymisvalmennukseen keskittyvä. Saimme monta hyvää
konkreetista vinkkiä ja soittajat harjoittelivat myös oman
esityksensä juontoa, mikä meille jäyhille suomalaisille ei aina
ole helppoa.
Pyhäpäivän konsertissa esiintyivät Tampereen Musiikkiakatemian yhtyeet sekä Juha Untalan nuorisoryhmä omilla
ohjelmillaan. Opetus oli kantanut hedelmää ja selvä editys oli
havaittavissa varsinkin hymyilevissä ja rohkaistuneissa
esittäjissä. Konsertin lopuksi saimme vielä nauttia myös
BB:n parista esityksestä.
Viikonloppu antoi paljon ja toivommekin saavamme Boston
Brassin uudelleen vierailulle ja ehkä pari päivää pidemmälle
koulutusjaksolle. Lopuksi täytyy vielä mainita asenteesta
joka huippuammattilaisilla oli oppilaitaan kohtaan. Taiteilijat
istuivat kuuntelemassa myös kaikkein nuorempien esitykset
alusta loppuun. He myös olivat hämmästyneitä että täällä
opetetaan niin nuoria soittajia ja annetaan heille jo alusta
pitäen mahdollisuus kamarimusisointiin. Tästä asiasta
voimme me olla ylpeitä.
(kuva: Kimmo ”Kippari” Varjoranta)
Noin neljännesvuosisata uutta suomalaista puhallinmusiikkia
Osa 2: 1990-luvun murros
1990-luvun alussa suomalaisessa
puhallinmusiikkikulttuurissa tapahtui suuri murros.
Muutoksia alkoi tapahtua laajalla rintamalla
puhallinmusiikkialan eri sektoreilla ja ne vaikuttivat
toisiinsa ketjureaktion tavoin. Kehittyneen musiikinopetuksen ansiosta suomalaisten harrastajapuhallinorkestereiden taso nousi nopeasti, ja yhä
useampi puhallinorkesteri alkoi kehittää kokoonpanoaan ja ohjelmistoaan sinfonisen puhallinorkesterimusiikin suuntaan. Enää ei harrastajillekaan
riittänyt perinteisen soittokuntamusiikin ja sovitetun
viihdemusiikin soittaminen, vaan haluttiin löytää
ohjelmistoon entistä korkeatasoisempaa ja nimenomaan puhallinorkesterille sävellettyä musiikkia.
Samaan aikaan populaarimusiikin vaikutteita sisältävä
rytmipuhallinmusiikki alkoi vallata alaa varsinkin
nuorisopuhallinorkestereiden keskuudessa. Uuden
ohjelmiston tarve marssitti 1990-luvulla esiin joukon
kokonaan puhallinorkesterimusiikille omistautuneita
säveltäjiä, jotka ottivat tehtäväkseen uuden
puhallinmusiikin säveltämisen niin aloittelijoille kuin
edistyneimmillekin soittajille. 1990-luku oli suomalaisessa
puhallinorkesterikentässä suuren nousun aikaa.
1990-luvulle tultaessa kolme sotilassoittokuntaa oli juuri
lakkautettu ja yhden toiminta lopetettiin vuosikymmenen
puolivälissä. Vuosikymmentä leimasi pelko muidenkin
soittokuntien lakkauttamisesta ja tämän uhan alla
soittokunnat joutuivat perustelemaan olemassaoloaan
muun muassa paikallisen alueensa musiikkielämän
toimijoina. Samalla ne syvensivät yhteistyötä
oppilaitosten ja musiikinharrastajien suuntaan.
Sotilasmuusikot ja -kapellimestarit ovatkin olleet
merkittävästi mukana kehittämässä maamme
puhallinmusiikkikulttuuria. Myös soitto-oppilaskoulutuksen lakkauttaminen vuonna 1995 avasi sotilassoittokuntien ovet entistä useammalle puhallinmuusikolle
yhtenä mahdollisena työpaikkana.
Lakkautuspaineista huolimatta sotilasmusiikkikentällä
tapahtui myös puhallinmusiikin harrastamista tukevia ja
sen profiilia kohottavia asioita. Vuonna 1990 perustettiin
Puolustusvoimien varusmiessoittokunta sekä järjestettiin
ensimmäinen Hamina Tattoo -tapahtuma. Yhdessä
Tattoo-kiertueiden (1993- ) kanssa ne ovat vaikuttaneet
positiivisella tavalla puhallinmusiikin harrastamisen ja
kuluttamisen kasvuun. Varusmiessoittokunta on koonnut
joka vuosi yhteen ikäluokallisen puhallinmusiikin
harrastajia ja ammattiopiskelijoita ja näin vahvistanut
puhallinmusiikkikulttuuria myös aikuisiän kynnyksellä
olevien puhallinharrastajien keskuudessa. Muun muassa
Helsingissä 1995 perustettu Akateeminen puhallinorkesteri on syntynyt entisten varusmiessoittajien
aloitteesta
Akateemisen puhallinorkesterin tavoin muutkin
harrastajakokoonpanot ottivat tehtäväkseen korkeatasoisen puhallinkirjallisuuden ja erityisesti uuden kotimaisen
ohjelmiston esittämisen. Muiden muassa vuonna 1991
perustettu Seinäjoki Symphonic Band ja Päijät-Hämeen
konservatorion puhallinorkesteri (nykyään Lahden
Sinfoninen Puhallinorkesteri) esittivät ja levyttivät uusia
puhallinorkesterille kirjoitettuja alkuperäissävellyksiä.
1990-luvulla uusia levytyksiä erityylisistä puhallin-
orkesterikappaleista alkoi ilmestyä paljon myös muilta
harrastajapuhallinorkestereilta sekä sotilassoittokunnilta.
Puhallinorkesterielämän aktivoituminen näkyi 1990luvulla erityisesti alan järjestöpiireissä. Suomen
harrastajamusisointi on ollut pitkään jakautunut useaan
eri yleismusiikkijärjestöön, joilla kullakin on ollut omalle
jäsenistölleen suunnattua toimintaa. 1990-luvun aikana
Suomen Puhallinorkesteriliitto (SPOL) otti aiempaa
vahvemman roolin koko kenttää yhdistävänä
puhallinorkesterialan erikoisjärjestönä ja alkoi kehitellä
yhteistyötä muiden puhallinmusiikin harrastajaliittojen –
Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM), Soitinmusiikkiliitto
(SOLI) ja Finlands svenska sång- och musikförbund
(FSSMF) – kanssa. Yhteisvoimin eri puhallinmusiikkijärjestöt alkoivat järjestää Puhallinorkestereiden SMkisoja sekä aloittivat vuonna 1992 alan valtakunnallisen
tapahtuman, Puhallinpäivien, järjestämisen.
Puhallinmusiikkielämän järjestäytyminen sekä uuden
ohjelmiston kysyntä ja sen lisääntynyt tarjonta loivat
tarpeen myös uusille puhallinmusiikkiin jakelukanaville.
Aiemmat puhallinmusiikkia välittäneet kustantajat olivat
useimmiten sovitetun käyttömusiikin levittäjiä ja niiden
katalogeihin kuului muun ohjelmiston lisäksi vain jokunen
puhallinorkesterille tehty alkuperäissävellys. Tosin
näidenkin toiminnassa tapahtui kehitystä. Muun muassa
STM jatkoi edellisellä vuosikymmenellä aloittamaansa
uusien puhallinsävellysten kustantamista ja uudistunut
Puhallinorkesteriliitto luopui kokonaan vanhasta
katalogistaan ja alkoi keskittyä uudemman suomalaisen
puhallinmusiikin julkaisemiseen.
Näiden rinnalle syntyi 1990-luvulla uudenlaisia, täysin
uuteen puhallinmusiikkiin keskittyneitä kustannusyhtiöitä.
Vuonna 1995 toimintansa aloittanut Blosari-kustannus
sekä kolme vuotta myöhemmin perustettu 7ikkokustannus aloittivat määrätietoisesti suomalaisten
puhallinsäveltäjän tuotannon julkaisemisen ja toivat
kokonaisen uusia säveltäjiä suuren puhallinkentän
tietoisuuteen. Kummankin katalogiin kuuluu yhtälailla
alkeismateriaalia ja rytmipuhallinmusiikkia nuorille
soittajille kuin vakavampaa ohjelmistoa konserttisaleihin.
Blosari toi uusia sävyjä suomalaiseen puhallinorkesterimusiikkiin julkaisemalla myös maamme musiikkielämän
ulkopuolelta tulleiden Luis Pasquet’n ja Priit Raikin
sävellyksiä.
N. 25 vee II
Ei ole sattumaa, että näiden yhtiöiden taustalla toimii kaksi Suomen
tuotteliaampiin ja soitetuimpiin kuuluvaa puhallin-säveltäjää, Timo
Forsström (Blosari) ja Jukka Viitasaari (7ikko). Molemmat ovat
tehneet musiikkia yhtälailla nuorille harrastajille kuin edistyneemmille
harrastajille ja ammattikokoonpanoille.
Forsströmin taito kirjoittaa soivaa ja harrastajia kiinnostavaa
musiikkia teki hänen kappaleistaan jo 1990-luvulla suoranaisia
hittejä. Esimerkiksi vauhdikasta konserttimarssia Castle Park (1996)
sekä baritonitorvelle ja puhallinorkesterille sävellettyä Majakkasaari
(1992) on esitetty taajaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
J u k k a Vi i t a s a a r e n a l u n p e r i n P u h k u p i l l e i l l e k i r j o i t t a m a
rytmipuhallinmusiikki levisi 1990-luvun kuluessa myös monien
nuorisopuhallinorkesterien ohjelmistoon. Yksi Viitasaaren monista
painopistealueista onkin juuri alkeis- ja nuorisopuhallinmusiikki, jonka
säveltämisen hän on ottanut henkilökohtaiseksi kulttuuritehtäväkseen. Sen innoittamana ovat syntyneet muun muassa
sellaiset rytmimusiikkia hyödyntävät kappaleet kuin Mollipop ja
Beatmarssi sekä alkeispuhallinorkestereille sävelletty suosittu Höh!
Vuosikymmenen lopulla Viitasaari alkoi laajentaa skaalaansa
entistä sinfonisempiin puhallinorkesterikokoonpanoihin
edistyneemmille amatööreille, mikä on tuonut hänelle myös
kansainvälistä tunnettuutta.
N. 25 vee II
Muita 1990-luvulla toimineita rytmisen nuorisopuhallinmusiikin säveltäjiä oli muun muassa Markku Viitasaari,
Harri Mäntynen, Ilppo Hiekkanen ja Janne Ikonen.
Heidän musiikkiaan alkoi näkyä entistä enemmän
puhallinmusiikkijärjestöjen ja uusien kustannusyhtiöiden luetteloissa.
1990-luvun kuluessa myös yhä useammat suomalaiset taidemusiikin säveltäjät tulivat tietoisiksi puhallinorkestereiden
mahdollisuuksista ja alkoivat säveltää näille uutta käyttö- ja konserttimusiikkia. Osa säveltäjistä profiloitui toisia voimakkaammin
puhallinsäveltäjinä, vaikka he tekevät musiikkia muillekin kokoonpanoille. Leonid Bashmakovin, Tauno Marttisen ja Einojuhani
Rautavaaran varhaisempien kokeilujen jälkeen 1990-luvulla puhallinorkesteria käyttivät muun muassa Aulis Sallinen
(Palatsirapsodia, 1996), ja Kalevia Aho (Tristia, 1999). Samoin Harri Wessman, Atso Almila ja erityisesti Lasse Eerola
kartuttivat puhallinorkestereiden ohjelmistoa muun tuotantonsa ohessa.
1990-luvulla puhallinmusiikkikentälle
ilmestyi myös joitakin uusia säveltäjänimiä.
Näistä muun muassa Jukka Linkola ja
Jukka-Pekka Lehto toivat uudenlaisia
sävyjä puhallinorkesterien ohjelmistoon.
Suomen monipuolisimpiin säveltäjiin
kuuluva Jukka Linkola on yhtä lailla
kotonaan jazzin kuin taidemusiikin parissa.
Vivahteikkaan sävelkielen ansiosta hänen
teoksensa tulivat nopeasti suosituiksi niin
harrastaja- kuin ammattipuhallinorkestereiden ohjelmistossa. Esitetyimpinä
näistä nousevat trumpetille ja puhallinorkesterille sävelletty leikittelevän rytmikäs
Tango Tarantella (1995) ja majesteettisen
juhlava puhallinorkesterisarja Wedding
Music (1998). Myös Linkolan muut
puhallinorkesteriteokset Sisu (1999),
solistisesti haastava Saksofonikonsertto
(1999) ovat saavuttaneet vankan aseman
puhallinorkestereiden haasteellisemmassa
konserttiohjelmistossa.
Jukka-Pekka Lehto on taidemusiikin säveltäjistä ehkä eniten profiloitunut puhaltimille
kirjoitettuun musiikkiin, jota hän on säveltänyt yhtälailla nuorille ja harrastajille kuin
edistyneemmille ammattilaiskokoonpanoille. Hänen musiikkinsa pohjautuu vahvasti
perinteeseen ja liikkuu tyylillisesti tonaalisuuden ja vapaatonaalisuuden rajamailla. Lehdon
musiikille on ominaista kohtuullisen modernististen keinojen kuten vapaarytmisten
jaksojen käyttö harrastajillekin säveltämissään teoksissa kuten Suita (1991) ja
Kevätpuhallus (1996). Harjaantuneemmille puhallinkokoonpanoille sävelletyt Concertino
pasuunalle ja puhallinorkesterille (1995) ja Fantasia concertante ”Il sonno” huilulle ja
puhallinorkesterille (1998) sisältävät enemmän moderneja tehokeinoja ja ovat lähempänä
modernia konserttimusiikkia.
1990-luvulla tapahtuneet muutokset viitoittivat tietä 2000-luvulla jatkuneeseen suomalaisen
puhallinmusiikkikulttuurin nousuun. Uusi vuosituhat toi mukanaan jälleen uusia kokonaan
puhallinorkesterimusiikille omistautuneita säveltäjiä. Uuden ohjelmiston ja kustannustoiminnan aktivoitumisen
myötä suomalainen puhallinmusiikki löysi entistä enemmän näkyvyyttä kansainvälisilläkin areenoilla, mutta
tästä lisää kirjoitussarjan seuraavassa osassa.
N. 25 vee II
Kari Laitinen
Informaatiopäällikkö
Music Finland
Kvartaalin kantaesityksiä
Janne Laine (s. 1963) toimii
pasuunansoiton lehtorina Espoon
musiikkiopistossa. Hän myös
johtaa kahta opistossa toimivaa
puhallin-orkesteria.
Laine on valmistunut SibeliusAkatemiasta v. 1992 musiikin
maisteriksi. Aktiivisen free lance
-muusikkona toimimisen jälkeen
hän suuntautui vahvasti opetuksen
pariin kiinnostuksen kohteenaan
erityisesti soittimen alkeispedagogiikka.
Hän on toiminut myös Espoon
puhallinleirin johtajana sekä
tuntiopettajana useissa musiikkioppilaitoksissa.
-Mustalinnun liidon lähtökohtana ovat klassiset siiveniskut
usein rytmimusiikkivoittoisissa maisemissa. Yksittäiset
stemmat eivät ylitä musiikkiopistolaisen osaamista, mutta
vasta onnistuneella yhteistyöllä lintu kohoaa katsomaan
laajempia maisemia.
Säveltäjän oma kokemus orkesterien takarivissä istumisesta
on myös ajanut hakemaan matalalle vaskistolle haasteita,
joissa näyttää luonteensa: Isokin voi olla ketterä ja ryhdikäs.
Teoksen kantaesitti Warkaussalissa 19.1.2014 Varkauden
Hankihönkäys -tapahtuman B-orkesteri Olli Silvanin
johdolla. Hankihönkäys keräsi jo neljännen kerran yhteen
soittajia maantieteellisesti luontevalta Varkaus - Kuopio Rantasalmi - Espoo -akselilta.
Teksti: Janne Laine
Kuva: Maarit Kytöharju
Deep Space Overture: scifiä vaskilla
Mitä tapahtuu kun yhdistetään
vaskikvintetti, kasa lyömäsoittimia, flyygeli,
Arnold Schwarzenegger, Robocop, Godzilla
ja kaljoitteleva robotti?
Vastaus kuultiin 22. tammikuuta Turun konservatorion
Sigyn-salissa, kun ammattimuusikoista koottu vaski- ja
lyömäsoitinkokoonpano Quinsonitus sekä pianisti Saana
Iljin esittivät Deep Space Overture -nimisen scifikonsertin. Tunnin ja 40 minuuttia kestäneessä
konsertissa esitettiin pelkästään tieteiselokuvien ja
televisiosarjojen klassikkosävelmiä aina vuoden 1927
Metropolis-elokuvasta Futurama-animaatioon.
Scifi-yhteisö mukaan heti alkuvaiheessa
Konsertin valmistelut aloitettiin loppukesästä 2013
yhteistyökyselyllä Turun Science-Fiction -seuran ja Turun
yliopiston tieteiskulttuurikabinetin edustajille.
Tarkoituksena oli kerätä ehdotuksia elokuvaharrastajien
suosikkikappaleista, ja Facebook-ryhmiin kertyikin
mukava määrä linkkejä Youtuben scifi-sävelmiin. Samalla
kohdeyleisö saatiin tietoiseksi tulevasta projektista heti
alussa, ja aktiivisimmat palkittiinkin vip-lipuilla tammikuun
konserttiin.
Osa yleisöstä oli käynyt kuuntelemassa Quinsonituksen
videopelimusiikkikonsertteja, ja tiesivät jo sen perusteella
tulevasta scifi-projektista. Konsertin kuulijat olivatkin
molemmissa teemakonserteissa hyvin samanlaista
väkeä, käytännössä pelkästään noin kolmekymppistä
populaariviihteen suurkuluttajia – siis samanlaisia
hupparihemmoja kuin lavalla esiintyneet muusikotkin.
Mobiilimainokset testissä ensimmäistä kertaa
Saliin kertyi konsertti-iltana pari sataa kuulijaa, joista
ennakkolipun ostaneita oli 90%. Markkinoinnissa
päädyttiin kohderyhmän vuoksi (julisteita lukuun
ottamatta) pelkästään digitaalisiin kanaviin, joulukuussa
julkaistiin konsertin ”teaser-video” yhdessä nettisivun
kera, ja Facebook ja Twitter toimivat sosiaalisen median
välineinä.
Ensimmäistä kertaa testissä olivat myös Turun
talousalueelle kohdennetut mobiilimainokset, joihin tehtiin
sekä kuvamainoksia että kännykkäsovellusten ala- ja
yläreunoissa rullaavia tekstimainoksia. Parin viikon
aikana mainokset näkyivät noin 230 000 kertaa, joista
nettisivulle päädyttiin noin hieman yli 1000 kertaa.
Näkyvyyttä mobiilimainokset siis lisäsivät, mutta toisaalta
ennakkolippuja ei pystynyt palveluntarjoajan kautta
ostamaan mobiilisti. Tavallaan asia jäi siis kesken.
Sigyn-sali sopii (myös) kamarikokoonpanolle
Turun konservatorion Sigyn-sali tarjosi puitteiden osalta
erinomaiset edellytykset konsertille. Salin akustiikka on jo
aiemmin todettu varsin hyväksi vaskisoittimille, ja ison
screenin ja välivalojen lisäksi myös arkkitehtuuri sopi
hyvin scifi-teemaan. Tarkoituksena oli vieläpä soittaa
ennen konserttia ja konsertin väliajalla Enterprisealuksen moottorihuminaa Sigyn-cafen tiloissa, mutta
ajanpuutten vuoksi tämä jäi toteuttamatta.
Konsertti saikin lopulta mainion vastaanoton, ja etenkin
standup-koomikon elkein juontoja tehnyt Aki Nuutinen sai
niin muusikot kuin yleisönkin nauramaan
kyborgitunnareiden välissä. Encorena (tietenkin
putkikellosoolona) soitettu Futurama toimi loistavana
kevennyksenä suuria tunteita herättävän Inceptionelokuvan Time-teeman jälkeen.
Kevään aikana Quinsonitus tekee pari pienempää
pelimusiikkikonserttia Turussa ja Tampereella, ja
toukokuussa vasket valtaavat Logomon kun parituhatta
cosplay-harrastajaa tulee Turkuun kilpailemaan ja
kuuntelemaan yhdessä Turun oopperakuoron kanssa
toteutettavaa fandom-konserttia.
Notaatio-ohjelman ääressä tulee siis istuttua jälleen
tiiviisti tämänkin kevään aikana!
Eric Serra: The Fifth Element - Protect Life
Eric Serra: The Fifth Element - Korben Dallas
Jerry Goldsmith: Gremlins - Gremlin Rag
Teksti: Toni Isokivi, kuvat Kalle Ketola
(Väliaika)
Kirjoittaja on Laivaston soittokunnan trumpetin
äänenjohtaja, ja konsertin tuottaneen Taideosuuskunta
Mekkalan perustajajäsen.
Deep Space Overture
22.1.2014 klo 19:00 Turku, Sigyn-sali
Richard Strauss: Also Sprach Zarathustra / 2001: A
Space Odyssey
Brad Fiedel: Terminator 2 - Main theme
Jerry Goldsmith: Star Trek The Next Generation - Main
Theme
Dennis McCarthy: Deep Space 9 Theme (Seasons 1-3)
Alan Silvestri: Back to the Future - Main theme
Ron Grainer: Doctor Who - Original Theme (1963)
Murray Gold: Doctor Who Series 5 - I am the Doctor
Stu Philips: Battlestar Galactica - Main theme
Jerry Goldsmith: Total Recall - The Dream
Akira Ifukube: Godzilla (1954) - Main theme
Gottfried Huppertz: Metropolis (1927) - Moloch Machine
John Williams: Star Wars - Leia's Theme
John Williams: Empire Strikes Back - Han Solo and the
Princess
Vangelis: Blade Runner - Love theme
Basil Poledouris: Robocop - Rock Shop Scene
Hans Zimmer: Inception - Time
Encore: Christopher Tyng - Futurama: Main theme
Soitinnukset: Toni Isokivi,
Mikael Topi,
Torsti Pirkkanen
Yhteistyössä: Turun konservatorio
Helmipuhallus helähteli 3.-21.2.2014
DiibaDaaba
Lähes kuukauden mittaisessa konserttisarjassa kaikenikäiset musiikin opiskelijat, harrastajat ja ammattilaiset
puhaltavat yhteen hiileen eri puolilla Keski-Suomea.
Kuulaita musiikkielämyksiä on tarjolla kaikenikäiselle
yleisölle: niin kouluissa ja kahviloissa, kuin kirkoissa ja
konserttisaleissa. Musiikillisesti konserttisarjan
pääpaino on monimuotoisessa puhallinmusiikissa,
mutta mukana kuullaan myös kimaltavaa kamarimusiikkia sekä sinfonia-orkesteria.
Tapahtuman puhalsi käyntiin perinteiset yhtyeet ja
voimahahmot jatkumona viimevuotiselle Soittakaa Paranoid!
teemalle Eläviä kuvia. Soittajapojat ja Nuoriso-orkesteri
Strikes Back! Tiiu Tuominen ja Ilpo Soikkeli kasasivat
soittajansa yhteen ja esiintyivät Jämsän-koskella ja
Keuruulla Puuha-Petenä ja Star Trek -hahmoina, muun
muassa. Elokuvien sävelet saivat huimaa pöllytystä tämän
porukan käsissä. Yhteen hiilen puhalsivat myös Antti
Kettunen ja Jussi Kosonen johtamiensa ao Jazz
Orchestra ja Jyväskylä Big Band orkestereidensa kanssa
torstaina 6.2. Siltasalissa. Ohjelmistona oli uutta
suomalaista big band musiikkia.
Ja sitten päästettiin Puhkupillit irti. Kaikki rummut soikoon!
-konsertti Anna-Kaisa Tupalan ja Evgeni Smirnovin
johdolla Normaalikoulun salissa tarjosi niin ikään elokuvien
säveliä. Disneyn klassikkoelokuvien teemoille rakentuva
konsertti oli koko perheelle suunnattu iloittelu hyvän
meiningin ja hyvän musiikin parissa, kuva alh. vas.
Helmikuun kuulaat sävelet Kuokkalan kirkossa oli
Kuokkalan alueseurakunnan musiikkiryhmien konsertti,
jossa vierailivat saksofonikvartetti DiibaDaaba, Ilpo Soikkeli
trumpetin varressa ja Marko Kupari urkujen ääressä.
Jyväskylän seurakunnan käsikello-orkesteri Kide
johtajanaan Sari Eirtola-Loukola sai solisteikseen Ville
Huovisen baritonisaksofonin kera sekä Sirpa Bergin, joka
puhalteli englannintorveen.
Mikko Saikkonen kasasi musiikkiopiston oppilaitten ja
opettajien yhteisen ponnistuksen Helmiä Helmiinassa
-konsertin
Helmiinan Rantakodissa Viitasaarella
keskiviikkona 12.2. Palokan koulussa uusi aika ja vanha
aika kohtasivat sulassa sovussa, kun Jyväskylän
Puhallinorkesterin soittajat solisteinaan kaksi nuorta
taiteilijaa puhaltelivat Helmiä Palokkaan Rita Varosen
johdolla. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelija,
baritonisolisti Anna Vähäsöyrinki oli solistina kappaleessa
(Curnow) Rhapsody for Euphonium. Toinen sooloteos oli
Rimsky-Korsakovin Variaatiot Glinkan teemalle, jonka
solistina soitti Ala-Keiteleen musiikkiopistossa opiskeleva
oboisti Sanna-Riikka Kivelä.
Puhkut
Sinfis
Helmipuhallus- konserttisarja vieraili myös yhdessä
Jyväskylän maineikkaimmista elävän musiikin ravintoloista.
Kyseessä on Palokka Big Bandin esiintyminen Popparissa
sunnuntaina 16.2.2014 klo 17.00. Yhtye on Jyväskylän
kansalaisopiston opintoryhmä johtajanaan trumpetisti Juha
Lauttamus.Helmiä Lähimmäisille-kolme kamarimusiikkikonserttia tarjosi hengen ravinnon lisäksi myös
ruumiillista ravitsemusta kahviloissa ja kirkossa. Esiintyjät
olivat musiikin opiskelijoita Jyväskylän Ammattiopistosta ja
Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta.
Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri eli Sinfis, johtajanaan
Eveliina Aijasaho toi lisää koko perheen musiikkia
Metsälammen musikantit
musiikkisadulla. Orkesteri
tunnetaan aktiivisena harrastajaorkesterina sekä
monenlaisten musiikkiprojektien toteuttajana. Sinfiksen
soittajat ovat suurimmaksi osin opiskelijoita. Lisäksi
musiikkisatua värittivät esiintymisellään solisti, laulaja Leena
Pyylampi ja kertoja Laura Happonen. Käsikirjoituksen ja
laulujen sanat on kirjoittanut lastenkirjailija Sari Kanala,
laulut on säveltänyt muusikko, laulaja-pianisti, KM Leena
Pyylampi. Sinfonisen kokonaisuuden on sovittanut viulisti,
sovittaja, säveltäjä Krzysztof Dobosiewicz.
Ilmavoimien Big Bandin AALTO-sarja Jyväskylän Aaltosalissa jatkaa big band ilosanoman levittämistä tuttuun
tapaan ja tänä vuonna sarjan avasi James Bondelokuvamusiikkikonsertti perjantaina 21.2.2014 klo 19.00.
Konsertti oli samalla helmikuussa Jyväskylässä järjestetyn
Helmipuhallus- konserttisarjan päätöskonsertti.
Kyllä meillä on täällä kaikkea! JAMK:n nuorten
projektiryhmä hoiti tiedotusta ja sisäistä koordinointia ja
jokainen esiintyvä ryhmä tuotti oman kokoisensa ja
kuuloisensa konsertin tapahtumaan. Allekirjoittaneelle
tapahtuman ylipäällikölle jäi pienen ohjeistuksen lisäksi
pulmien ratkominen ja haukkujen vastaanottaminen, mutta
eipä tuo paljon yöunia häirinnyt. Jännityksellä jäämme
odottamaan seuraavaa vuotta.
Helmipuhalluksen sivut Facebookissa
facebook.com/helmipuhallus
Tapahtuman koordinaattori Sirpa Berg
Teksti: Virpi Vuorenmaa, Outi Keskinen
ja Tuulia Pulkkinen
Kuvat: Helmipuhalluksen FB-sivut
Soittajapojat ja Nuoriso-orkesteri
LAPUAN MUSIIKKIOPISTON
BRASS BANDILLA ENSIESIINTYMINEN
Lapuan musiikkiopiston Brass Band -kokoonpano esiintyi ensimmäisen kerran mestarikurssin päätöskonsertissa
sunnuntaina 2.2.2014 Kulttuurikeskus Vanhan Paukun Alajoki-salissa. Konsertti oli päätös viime syksynä
alkaneelle yhteissoittokoulutukselle. Brass Band- kokoonpanoon päädyttiin musiikkiopiston puhallinorkesterin
johtaja, trumpetinsoitonopettaja Mika Maran ehdotuksesta.
Kurssin kouluttajaksi saatiin arvostettu vaskisoittaja ja – opettaja, kapellimestari Jukka Myllys. Koulutusjaksojen
välillä orkesteri harjoitteli opiston opettajien Mika Maran ja matalien vaskisoittimien opettaja Tuija Ahon johdolla.
Brass Bandissa on 25 soittajaa, joista suurin osa on musiikkiopiston oppilaita. Mukana oli myös aikuisia
puhallinorkesterin soittajia sekä soittajia Lapuan lähikunnista Kuortaneelta ja Kauhavalta. Konsertin solistina oli
Lapuan musiikkiopiston omaa kasvatti Roman Ismailov. Hän on ammattitrumpetisti ja on toiminut Vaasan
varuskuntasoittokunnan trumpetistina v. 2013 loppuun saakka.
Lapua Brass Band- mestarikurssi on toteutettu Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta saadun
apurahan turvin.
Teksti: Lasse Kataja, kuva : Jari Kotala
2
Anne Peltonen Liv-kanavalla.
Löydä myös vuoden pinna 2007!
Felix Lehtinen (9 vee) Tampereelta oli
mukana Pikku Kakkosen Unelmajutussa...
...Ari Isotalon rumputunnilla ja Anu Pihlin kipparoimassa PMO:n Windus 2:ssa...
Arttu Takala (gr5)
NOVELTIES
The Wastelands, NEW edition
Tuomas Kantelinen (gr5)
Ghosts, NEW edition
Jyrki koskinen
from Karelia with love
GR 4
Jukka Viitasaari
A Handy Suite for Band gr.2
SM-kilpailun C-Sarjan
pakollinen teos
Raine Ampuja arr,
Russian funeral march
BIG HORN (GR2)
VIISI PIENTÄ ANKKAA (GR3)
Esko Heikkinen
iLoitus gr 3,5
***
Timo Katila (gr4)
Konsertto käyrätorvelle ja
puhallinorkesterille
Raine Ampuja
Yksi ruusu on kasvanut laaksossa (gr4)
Finnovation (gr4)
Mustang 66 (gr 3)
Ave Maria, (kuorolle ja puhallinorkesterille) (gr4)
Janne Ikonen
From the woods (gr4)
Andante jubiloso (gr2)
Suojelusenkeli , (säv. P.J.Hannikainen)
Oravan Pesä, (säv. P.J.Hannikainen)
Tuomas "NIGHTWISH" Holopainen,
sov. Petri Junna.
FinnBand SHOP
KÄTEVÄSTI SUORAAN
KOTIKONEELLESI PDF-tiedostoina
7ikko-kustannus, A-Minor Production,
Edition ELVIS, Musact, STM ja SPOL
While your lips are still red, (gr3)
Niittynätkelmä, Lasse Eerola" (sooloteos)
sov. Petri Junna.
Narrien paraati, Markku Johansson (gr3)
Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3)
Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3)
Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3)
Fanfaarimarssi, Arttu Sipilä
(sov. Juhani Leinonen) (gr3)
Moods from Brasil, Jouni Sjöblom (gr3)
Lost Magic Antti Nissilä (gr2)
www.finnbandshop.com
Hinnat:
WWW.SPOLLI.COM
GRADE 1-2 = 30 €
GRADE 3 = 40 €
GRADE 4 = 50 €
GRADE 5 = 70 €
GRADE 6 = 100 €
(SPOL-jäsenille 25 €)
(SPOL-jäsenille 35 €)
(SPOL-jäsenille 40 €)
(SPOL-jäsenille 50 €)
(SPOL-jäsenille 80 €)