Vuositiedote 2014 - 2015
MAUNUN KOULU VUOSITIEDOTE 2014 - 2015 SISÄLLYS sivu Koulun yhteystiedot __________________________________________________ Koulun opettajat ja muu henkilökunta ___________________________________ Luokanvalvojat ______________________________________________________ Wilma – kodin ja koulun välinen yhteydenpitojärjestelmä ______________________ Työajat ___________________________________________________________ Tuntien aikataulu ___________________________________________________ Välitunnit _________________________________________________________ Liikkuva välkkäri _____________________________________________________ 4 4 5 5 7 7 8 8 Oppikirjat ja koulutarvikkeet ___________________________________________ Vakuutukset _______________________________________________________ Oppilaan yksityisomaisuuden turva _____________________________________ Pyöräilykypärä _____________________________________________________ Oppilaslokerikot ____________________________________________________ Palvelumaksut _____________________________________________________ 8 8 8 9 9 9 Kotitehtävät ja läksyrästit______________________________________________ 9 Järjestyssäännöt ___________________________________________________ 10 Vanhempainillat _____________________________________________________ 10 Tuntijako __________________________________________________________ Lukukaudet / jaksot __________________________________________________ Ajankohtaiset tapahtumat _____________________________________________ Oppilaanohjaus _____________________________________________________ Koulun ulkopuolella annettava opetus ____________________________________ Tukiopetus __________________________________________________________ Oppilashuolto ______________________________________________________ Poissaolot _________________________________________________________ Jälki-istunto _________________________________________________________ 11 11 11 12 12 13 13 14 14 KiVa-koulu __________________________________________________________ 15 Oppilaskunta _______________________________________________________ 15 Tukioppilastoiminta __________________________________________________ Kouluterveydenhuolto ________________________________________________ Hammashoito ______________________________________________________ Koulukuraattori ja -psykologi ____________________________________________ Kouluruokailu _______________________________________________________ Koulun kerhot ______________________________________________________ 15 16 17 17 18 19 Koululiikunta _______________________________________________________ Tehostettu ja erityinen tuki ______________________________________________ Arviointi ____________________________________________________________ Ilmoitus vaarallisen työn tekemisestä _____________________________________ Muut yhteistyötahot __________________________________________________ Ruokalista _________________________________________________________ 19 21 22 25 26 28 1 Hyvää alkavaa syksyä! Erityisen helteisen kesän jälkeen koulut ovat taas avanneet ovensa. Kuntamaailmassa kuluva syksy on kuntajakoselvityksien johdosta melko työntäyteinen. Tulevaisuus näyttää johtavatko selvitykset kuntaliitoksiin. Myös kuntien taloustilanne on haasteellinen, kun valtionosuuksien ennakoidaan pienenevän. Tästä syystä myös koulujen on oltava taloudellisia ja tehokkaita. Kuluvana syksynä käynnistyy myös uusien opetussuunnitelmien laadinta. Tämä on hyvä paikka uudistaa ja kehittää koulua haluttuun suuntaan. Kouluun liittyvä lainsäädäntö on myös muuttunut. Lakimuutos antaa oppilaitosten rehtoreille ja opettajille uusia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Keinovalikoimaa painotetaan aiempaa voimakkaammin kasvatukselliseen ja ennaltaehkäisevään suuntaan. Kasvatuskeskustelusta tulee uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Jälki-istunnon toteuttamistavasta säädetään aiempaa tarkemmin, muun muassa kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten sekä muiden kasvatuksellisia tavoitteita tukevien esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien teettäminen tulee mahdolliseksi. Opettajan ja rehtorin toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat koskee esineitä ja aineita, jotka vaarantavat oppilaan oman tai muiden turvallisuuden. Tarkastaminen edellyttää perusteltua ja ilmeistä syytä. Läsnä tulee olla kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita. Opettajalle ja rehtorille tulee myös oppilaiden turvallisuuden ja toimintaympäristön rauhallisuuden turvaamiseksi toimivalta ottaa haltuun vaaralliset esineet ja aineet sekä perusopetuksen osalta myös esineet ja aineet, joilla oppilas häiritsee opetusta. Tarkastamisessa ja esineiden haltuun ottamisessa on noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä mahdollisimman pitkälle. Toivotaan kuitenkin, että koulussa on hyvä henki ja fiksut oppilaat, jolloin uuden lain myötä tuleviin toimenpiteisiin ei tarvitsisi edes ryhtyä. Yhteistyöterveisin Ari Nuorikkala rehtori 2 ARVOPERUSTA Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet : perusopetuksen arvopohja Ihmisoikeudet Tasa-arvo Demokratia Monikulttuurisuuden hyväksyminen Luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen Ruskon koululaitoksen arvot Oikeudenmukaisuus Terve itsetunto Vastuullisuus Suvaitsevaisuus Perustiedot ja -taidot Oikeudenmukaisuus • tasapuolisuus, tasa-arvo • luotettavuus • yksilöllisyyden huomioiminen Suvaitsevaisuus • monikulttuurisuus ja kansainvälisyys • toisen huomioiminen • yksilönä yhteiskunnassa • yhteistyökyky • tasapuolisuus • kulttuuriperinteen siirtäminen • erilaisuuden sietäminen Vastuullisuus • vastuu itsestä/ muista/ ympäristöstä • työn arvostaminen • turvallinen ja viihtyisä ympäristö • hyvät tavat • kodin ja koulun yhteistyö • oppilashuolto • koulukiusaamisen ehkäisy (KiVa-koulu) • positiivinen asenne • työrauha • ammattitaito Terve itsetunto • itsensä arvostaminen • luottamus omiin taitoihin • rohkeus ilmaista itseään Perustiedot ja –taidot • virikkeellinen ja viihtyisä oppimisympäristö • määrätietoisuus • pitkäjänteisyys • omatoimisuus • ryhmässä toimiminen 3 ARVOISA HUOLTAJA Tässä tiedotteessa kerrotaan Maunun kouluun ja koulunkäyntiin liittyvistä tärkeistä asioista. Toivomme, että säilytätte tiedotteen myöhempää käyttöä varten. Luokanvalvoja on yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä. Hänelle ilmoitetaan poissaolot, osallistuminen vanhempainiltoihin jne. Luokka: ______ Luokanvalvoja: ____________________________________ Työpuhelin 044-4333632 Kotipuhelin _______________ Sähköposti ________________________________________ OLEMME TUTUSTUNEET TÄHÄN TIEDOTTEESEEN ________________________________ Huoltajan allekirjoitus _________________________________ Oppilaan allekirjoitus (Näytetään luokanvalvojalle) Kommentteja tiedotteesta: ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ 4 KOULUN YHTEYSTIEDOT JA HENKILÖKUNTA MITEN HUOLTAJA SAA YHTEYDEN KOULUUN? OSOITE: Maunun koulu Talkootie 5 21290 Rusko PUHELIN: 044-4333630 044-4333631 044-4333651 044-4333632 044-4333633 044-4333644 044-4333653 050-5484992 044-4333637 044-4333638 044-4333634 044-4333565 koulutoimisto rehtori Ari Nuorikkala vararehtori Helka Kalajoki opettajien huone oppilaanohjaaja Liisa Peltola psykologi Petra Honkanen koulukuraattori Terhi Mansikka-Lauas terveydenhoitaja Paula Heilimö opetuskeittiö tekninen työ keskuskeittiö kiinteistönhoitaja Ville Savolainen Ellette tavoita haluamaanne henkilöä, voitte jättää soittopyynnön koulutoimistoon tai opettajien huoneeseen. SÄHKÖPOSTI: [email protected] KOULUN OPETTAJAT Aarnio Herhi Hongisto Johansson Kalajoki Kallio Puhelin 044-4333640 050-3314116 Timo Anu Annariina Leena 02-4321505 Helka 044-4333651 Tiia (virkavapaalla 12.8.2014-30.5.2015) sij. Lehtinen Jaana Kantola Karilainen Korpela Korpinen Korsimo Koski Kurru Laaksonen Lahtivuori Lange Krista Hannele Erkki Riitta Janne Sonja Maija Marika Heidi Heidi 044-4333669 044-4333560 050-3479214 044-4333642 (virkavapaalla 12.8.2014-30.5.2015) sij. Tiensuu Mirva Lindroos Suvi 044-4333670 Lyhenne Aar Her Hon Joh Kal Klo Aineet EO AI MA / FYS / KEM TN TS / MA RU Lhn Kan Kar Kla Kor Kmo Kos Kur Laa Lah Lng RU RU / SA MU / UE LI AI / HY MA / AT BI / GE / TT / UE KO / TT EO EN EN / RA Tie Lnd EN / RA LI / TT 5 Lindroos Maunula Mäenpää Mäkinen Nuorikkala Olkkola Peltola Peltola Ponsimo Tom Teemu Marko Ritva Ari Pauliina Liisa Riina Kristiina 040-5150501 040-8290633 050-4616530 044-4333631 044-4333633 (virkavapaalla 12.8. – 20.12.2014) sij. Pöyry Heta Räsänen Sinko Meeri Heini 044-4333643 (virkavapaalla 12.8.2014-30.5.2015) sij. Perttunen Mervi Wilkman Markku 041-5365557 Lin Mau Mpä Mäk Nuo Olk Pla Pel Pon BI / GE HY / UE MA / FYS / KEM / AT EN / RU UE MA / FYS / KEM OP KO / MA KU Pry Räs Sin KU EO AI Prt Wil AI MA / FYS / KEM Opettajan lyhenne löytyy oppilaan lukujärjestyksestä opetettavan aineen yhteydessä MUU HENKILÖKUNTA Koulusihteeri Kiinteistönhoitaja Koulunkäynninohjaaja Koulunkäynninohjaaja Ruoka- ja siivouspalvelut Liisa Pankkonen Ville Savolainen Marja Haavisto Henna Koivunen Tuuli Ullakonoja LUOKANVALVOJAT 2014 – 2015 7A 7B 7C 7D 7E Perttunen Mervi Herhi Anu Karilainen Hannele Lehtinen Jaana Korpinen Riitta HI AI2 KU K1 A1 8A 8B 8C 8D 8E Mäenpää Marko Wilkman Markku Peltola Riina Koski Sonja Lindroos Suvi R2 R1 R3 K3 K2 9A 9B 9C 9D Lindroos Tom Mäkinen Ritva Kalajoki Helka Olkkola Pauliina BG K4 TS FK3 WILMA – KOULUN JA KODIN VÄLINEN YHTEYDENPITOJÄRJESTELMÄ Wilman käytön tavoitteena on parantaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä parantaa tiedonkulkua huoltajien, opettajien ja muun koulun henkilökunnan kesken. Opettajat tekevät päivittäin merkintöjä Wilmaan. Osa merkinnöistä on 6 tilastotyyppistä tietoa, millä voidaan varsinkin yläkoulussa saada parempi kokonaiskuva oppilaan toiminnasta koulussa. Wilmaan kirjaudutaan osoitteessa http://wilma.rusko.fi. Ennen ensimmäistä kirjautumista tarvitset koulusta avainkoodin ja ohjeen Wilman käyttäjätunnuksen tekemiseen. Huoltajien käyttöohje löytyy Wilman kirjautumisen etusivulta http://wilma.rusko.fi Wilman käyttö ja käytettävät ominaisuudet voi vaihdella kunnittain. Seuraavia ominaisuuksia käyttävät kaikki Ruskon opettajat tuntimerkinnät, kuten poissaolot, unohdukset ja positiivinen palaute tulevat kokeet pikaviestit arviointi pedagogiset lomakkeet Näiden ominaisuuksien lisäksi opettajilla ja rehtoreilla on mahdollisuus käyttää seuraavia toimintoja tuntipäiväkirja, esimerkiksi tuntien aihe ja kotitehtävät koenumerot tiedotteet, joilla voidaan tiedottaa yhteisiä asioita (rehtorit ja koulusihteeri, Wilman ylläpitäjä) Kyselyt: yhteiset koulun toimintaa koskevat kyselyt (rehtorit ja koulusihteeri, Wilman ylläpitäjä) Keskeisimmät asiat Wilmasta Ruskolla Yksittäisiin negatiivisiin merkintöihin huoltajien ei kannata kiinnittää erityistä huomiota. Merkintöjen tarkoitus on kerätä pidemmältä ajalta tietoa oppilaan toimimisesta koulussa Huoltaja kuittaa poissaolot joko selvitetyksi tai luvattomaksi poissaoloksi Opettajat on ohjeistettu vastaamaan Wilman pikaviesteihin 2 työpäivän sisällä Normaali koulunkäynti (kotitehtävien teko, rauhallinen työskentely tai muu vastaava) ei ole peruste positiiviselle merkinnälle, vaan se on lähtökohta koulutyöskentelylle. Positiivisen merkinnän Wilmaan voi saada erityisen esimerkillisestä toiminnasta, esimerkiksi muiden oppilaiden koulun käynnin tukemisesta tai yleistä oppimisilmapiiriä lisäävästä toiminnasta. WILMAN KÄYTTÖ MAUNUN KOULUSSA Oppilastiedotus siirtyy pitkälti Wilmaan (korvaa lippulaput, ei kuitenkaan korvaa puhelinyhteydenottoja tai palavereita). Wilmaan tulee myös tiedotteita (korvaa osan kotisivuilla olevista tiedotteista). Pedagoginen selvitys, arvio, oppimissuunnitelma ja HOJKS tehdään Wilmaan (Huom., jos oppilaan huoltajan halutaan kommentoivan esim. oppimissuunnitelmaa, niin ilmoitus pikaviestillä. Tuen lisäyksestä ei mene sähköposti-ilmoitusta). Jälki-istunnot, unohtamiset, myöhästymiset ja poissaolot merkitään aina Wilmaan. 7 Läksyjen merkitseminen Wilmaan on jokaisen opettajan henkilökohtaisessa harkinnassa. Opettaja antaa kuitenkin aina läksyt selkeästi tunnin lopulla, eikä opettajan Wilma-merkintöjen unohtuminen ei ole oppilaalle mikään syy laiminlyödä tehtäviään. Kukin opettaja tiedottaa opetusryhmilleen omasta käytännöstään. Tuntipäiväkirjan pitäminen Wilmassa on myös opettajan omassa harkinnassa. Testit (”pistarit”, sanakokeet,..) merkitään Wilmaan vasta jälkikäteen, jolloin testi ei ole esteenä varsinaisen kokeen pitämiselle. Huoltajille lähtee perjantaisin yhteenveto Wilma - merkinnöistä (tuntimerkinnät, poissaolot). Loma-anomukset: 5 pv:n tai sen alle menevissä anomuksissa riittää Wilma-viesti. Yli 5 pv käytetään lomaketta, josta rehtori tekee päätöksen. Linkki lomakkeeseen löytyy Wilman etusivulta. Lomake tulostetaan, täytetään ja toimitetaan rehtorille. Yleisestä tuesta merkitään Wilmaan tukiopetus, samanaikaisopetus, laaja-alainen erityisopetus. Tehostettua tukea ei merkitä lainkaan erikseen Wilmaan tuntien kohdalle, vaan kaikki tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Samoin erityistä tukea ei kirjata Wilmaan, vaan se kirjataan näkyviin HOJKS:hin. TYÖAJAT LUKUVUONNA 2014– 2015 Syyslukukausi Syysloma Joululoma tiistai 12.8.2014 - lauantai 20.12.2014 torstai 16.10.2014 - sunnuntai 19.10.2014 sunnuntai 21.12.2014 - tiistai 6.1.2015 Kevätlukukausi Talviloma keskiviikko 7.1.2015 - lauantai 30.5.2015 maanantai 16.2.2015 - sunnuntai 22.2.2015 Syyslukukausi Kevätlukukausi 93 työpäivää 95 työpäivää KOULUN TUNTIEN AIKATAULU 8.15 - 9.00 9.05 - 9.50 9.55 - 10.40 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 10.40 - 11.25 ruokatunti (+ pitkä välitunti) 11.30 - 12.15 12.20 - 13.05 4. oppitunti 5. oppitunti 13.05 - 13.20 välitunti 13.20 - 14.05 14.10 - 14.55 6. oppitunti 7. oppitunti Oppituntien välillä on viiden minuutin tauko, jolloin oppilaat vaihtavat opetustilaa. 8 VÄLITUNNIT Oppilaat menevät ulos iltapäivän pitkällä välitunnilla (13.05 -13.20). Ulkoa tultaessa jalkineet riisutaan ulko-ovella ja jätetään kenkätelineeseen tai omaan lokeroon. Sisäkenkien käyttöä suositellaan. 7.-luokkalaiset vievät vaatteensa yläkerran naulakoihin. Ruokatuntisin oppilaat voivat ruokailun lisäksi harrastaa liikuntaa Ruskotalon liikuntahallissa, lukea sähköpostiaan tai ulkoilla koulun piha-alueella. Koulualueelta ei saa poistua koulupäivän aikana. Vanhempien kirjallisesta pyynnöstä voi oppilas saada poistumisluvan. Sen kirjoittaa luokanvalvoja. Ellei hän ole paikalla, luvan antaa oppilaanohjaaja, erityisopettaja tai rehtori. LIIKKUVA VÄLKKÄRI – TOIMINTA Lukuvuonna 2014 – 2015 Maunun koulussa jatkuu Liikkuva välkkäri – toiminta, joka on suunnattu kaikille koulun oppilaille. Toiminta on ohjattua ja ohjauksesta vastaavat koulutetut Maunun koulun oppilaat yhdessä Ruskon liikuntatoimen henkilöstön kanssa. Ohjattua toimintaa on kaikkina koulupäivinä.. Toiminta alkaa syyskuussa 2014. OPPIKIRJAT JA KOULUTARVIKKEET Oppikirjat ja koulutarvikkeet annetaan oppilaiden käyttöön maksutta. Menestyksellisen opiskelun kannalta on tärkeää, että oppilas pitää oppikirjansa siisteinä ja totuttautuu kirjoittamaan työkirjoihin ja vihkoihinsa selvästi luettavaa käsialaa. Oppilaat käyttävät yleensä samaa oppikirjaa useina vuosina peräkkäin. Oppilas on velvollinen korvaamaan hukkaamansa tai vahingoittamansa kirjan tai muun koulun antaman tarvikkeen. VAKUUTUKSET Koulu on vakuuttanut oppilaat tapaturman varalta kouluaikana koulumatkat mukaan luettuna. Koulumatka tarkoittaa suorinta tietä koulusta kotiin (esim. kaverin luona käynti katkaisee koulumatkan) .Vakuutus koskee kaikkea koulun toimintaa: opintoretkiä, tutustumiskäyntejä yms. Leirikoulujen ajaksi oppilaat ottavat lisäksi erillisen vakuutuksen. Tapaturman sattuessa kerrotaan siitä välittömästi paikalla olevalle opettajalle. Sen lisäksi on tehtävä tapaturmailmoitus viipymättä. Lomakkeita on saatavana kansliasta OPPILAAN YKSITYISOMAISUUDEN TURVA KOULUSSA Koulu pyrkii kaikin käytettävissä olevin voimavaroin turvaamaan oppilaidensa koulunkäynnin edellyttämän yksityisomaisuuden. Paloturvallisuus ym. määräykset kuitenkin edellyttävät esteetöntä poistumismahdollisuutta koulurakennuksesta. Näin myös koulun ulkopuolisilla henkilöillä on valvonnasta huolimatta mahdollisuus vierailla talossa epärehellisessäkin tarkoituksessa. Koulussa ei pystytä täysin sulkemaan pois varkauksien mahdollisuutta. Koululla ei ole mahdollisuutta eikä velvollisuutta korvata oppilailta varastettua omaisuutta. Tämä koskee myös tuntityöskentelyn ulkopuolella tapahtunutta omaisuuden särkymistä. Tällaiset vahingot oppilas on itse velvollinen korvaamaan. Korvausvelvollisuus koskee myös tahallisesti vahingoitettua koulun omaisuutta. Vahingonkorvauslain mukaan vahingon aiheuttaja on aina korvausvelvollinen. 9 Huoltajia pyydetäänkin ottamaan tämä huomioon varustaessaan lapsia kouluun. Poikkeuksellisen kalliit vaatteet lisäävät varkausriskiä. Rahaa tai muuta arvokasta ei ole syytä jättää esim. ulkovaatteiden taskuun. Mikäli poikkeuksellisesti kouluun on tuotava jotakin arvokasta yksityisomaisuutta, on sitä syytä säilyttää omassa lukollisessa säilytyslokerossa tai tuoda säilytettäväksi opettajien huoneeseen. Pyrimme yhteistyössä vanhempien kanssa kasvattamaan oppilaistamme rehellisiä ja vastuunsa tuntevia. PYÖRÄILYKYPÄRÄN KÄYTTÖ Koska on tosiasia, että kovapäisyys on vain henkinen ominaisuus, koulun väki suosittelee lämpimästi alakoulussa opitun hyvän tavan eli pyöräilykypärän käytön jatkamista myös peruskoulun yläluokilla. Kypärää halvempaa henkivakuutusta on vaikea löytää! OPPILASLOKERIKKO Koulun aulassa on lokerikot oppilaiden henkilökohtaisia tavaroita varten. Yläasteen oppilas saa lokeron käyttöönsä maksamalla 10 euron panttirahan luokanvalvojalle. Panttiraha palautetaan 9. luokan lukuvuoden lopussa, kun oppilas palauttaa avaimen. Panttiraha voidaan pidättää ilkivallan jälkien korjaamiseksi. PALVELUMAKSUJA - lokerikon avaaminen avaimen unohduttua kotiin 0,5 € - uusi bussikortti 5 € KOTITEHTÄVÄT Useimmissa aineissa annetaan lähes jokaisella tunnilla kotitehtäviä. Kotitehtäviin ei kuulu ainoastaan tiettyjen tehtävien tekeminen vihkoon tai työkirjaan, vaan myös edellisellä oppitunnilla käsiteltyjen asioiden kertaava opiskelu oppikirjasta. Kotitehtävien määrä pyritään pitämään kohtuullisena ja ne valitaan niin, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus selviytyä niistä omin voimin. Tämän lisäksi voidaan toisinaan antaa vaativampia lisätehtäviä, joiden tekeminen on vapaaehtoista. Koulu haluaa painottaa, että oikeiden opiskelutottumuksien hankkimiseksi on erittäin tärkeää opetella tekemään kotitehtävät nimenomaan kotona. ”LÄKSYRÄSTIT” Opettaja voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan tekemään tehtäviään koululla koulupäivän päätyttyä keskiviikkoisin klo 15.00-15.45. 10 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tavoitteet Säännöt ovat välttämättömiä suuren joukon käsittävän yhteisön toiminnalle. Koulun järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata päivittäisen työn rauhallinen sujuminen sekä kouluyhteisön jäsenten viihtyvyys ja turvallisuus. Säännöt asettavat jäsenille velvollisuuksia, mutta takaavat samalla oikeuksia. Säännöt sovitaan yhteisesti ja ne totuttavat jäsenet vastuuseen. Järjestyssäännöt koskevat kouluaikaa. Kouluaikaa on kaikki koulun järjestämä toiminta. Oppilaan oikeudet: Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta turvallisessa ympäristössä jokaisena koulupäivänä. Tästä seuraa oppilaalle seuraavat velvollisuudet: 1. Oppilas saapuu oppitunnille ajoissa varustautuneena asianmukaisin välinein ja asustein. 2. Matkapuhelimien ja omien tietokoneiden käyttö on kielletty ruokalassa ja oppitunneilla, ellei opettaja anna toisenlaisia ohjeita. 3. Oppilas käyttäytyy asiallisesti ja rauhallisesti ja huolehtii ympäristön siisteydestä. 4. Päihteiden käyttö ja kouluun tuominen on kiellettyä. 5. Makeisten, purkan ja virvoitusjuomien tuominen kouluun on kielletty. 6. Ulkovälitunnille mennään viivytyksettä. 7. Oppilas ei saa poistua koulualueelta ilman asianmukaista lupaa. Sääntöjen rikkomisesta seuraa asianmukainen rangaistus. Jälki-istunnot suoritetaan tiistaisin klo 15 alkaen. VANHEMPAINILLAT Sujuva tiedonkulku kodin ja koulun välillä luo hyvän perustan nuoren koulunkäynnille. Maunun kouluun on laadittu vanhempainiltasuunnitelma, jossa määritellään mm. vanhempien tapaamisen muodot. Lukuvuoden aikana järjestetään vanhempaintilaisuuksia seuraavasti: 7. luokat Vanhempainilta lokakuussa luokanvalvojan ilmoittamana ajankohtana. Valinnaisaineinfo oppilaille ja vanhemmille ti 20.1.2015 klo 18.00 Lisäksi järjestetään opettajan ja huoltajan välinen vanhempainvartti keväällä ( n. 15 min. ) 8. luokat Vanhempainilta maaliskuussa luokanvalvojan ilmoittamana ajankohtana Tarvittaessa arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kesken 11 9. luokat Jatko-opintoinfo oppilaille ja vanhemmille ke 10.12.2014 klo 18.00 Tarvittaessa arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kesken. Tarkempi kutsu vanhempainiltoihin lähetetään oppilaiden mukana noin viikko ennen tilaisuutta. Keskusteluajoista luokanvalvoja sopii henkilökohtaisesti vanhempien kanssa. TUNTIJAKO Vuosiluokka Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli: EN, B-kieli: RU, EN Uskonto tai elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Matematiikka Fysiikka ja kemia Biologia ja maantieto Musiikki Kuvataide Kotitalous Käsityö Liikunta Oppilaanohjaus Terveystieto Valinnaiset aineet Yht. 7. 8. 9. 3 3 2 2 3 2 2 1 2 3 3 2 2/3 1 - 3 3 2 2 2 3 3 2 2 1/3 1 7 3 2 2 1 3 4 2 3 2 1 1 6 30 30 30 LUKUKAUDET Lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen (jaksoon). LUKUVUODEN 2014 – 2015 JAKSOT Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 13.08.2014 – 07.11.2014 10.11.2014 – 13.02.2015 23.02.2015 – 30.05.2015 Yhteisten aineiden ja pitkien valinnaisaineiden tuntimäärä on sama kaikissa jaksoissa. Lyhyet valinnaisaineet opetetaan jaksoittain = 1 yksi kurssi/jakso. KOULUSSA TAPAHTUU SYKSY 2014 Koulukuvaus Liikenneturvallisuusteema pe 26.9.2014 syyskuussa 12 Oppilaskunnan hallitus- ja luottamusoppilasvaalit Taksvärkkipäivä Kulttuuritoimintapäivä Itsenäisyyspäivän tilaisuus Joulukirkko 15.10.2014 marraskuussa Joulukuussa la 20.12.2014 KEVÄT 2015 Liikuntapäivä Pääsiäistilaisuus Jäähyväiset yseille Kevätjuhla helmikuussa huhtikuussa pe 29.5.2015 la 30.5.2015 OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjaajan tehtäviin kuuluu uusien oppilaiden opastaminen koulun käytänteisiin, TET-toiminnan järjestelyt, opiskelutekniikkaan liittyvä opetus, jatko-opintoihin ohjaaminen, tutustumiskäyntien järjestäminen sekä yhteishaun organisointi. Oppilaanohjauksen ydintavoite on auttaa jokaista nuorta löytämään hänelle soveltuva ja mieluinen jatkoopiskelupaikka. Ohjaus tapahtuu oppituntityöskentelyn, tutustumiskäyntien ja henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen avulla. Oppilaanohjaaja vastaa osaltaan tiedottamisesta sekä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvistä tehtävistä kuten vanhempainilloista oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle tai tehdessä koulutusta koskevia valintoja. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä oppilaanohjaajaan halutessaan keskustella nuorensa koulunkäyntiin, ainevalintoihin tai jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Wilma-viestin lisäksi yhteyttä voi ottaa myös puhelimitse tai sähköpostilla. Liisa Peltola: puh: 044-4333633, sähköpostiosoite: [email protected] KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Työelämään tutustuminen = TET 7. luokat Syyslukukaudella jokainen oppilas työskentelee päivän koulun keittiössä. Kevätlukukaudella ke 15.4.2015 tutustutaan yhden päivän ajan vanhempien, sukulaisten tai tuttavien ammattiin ja työpaikkaan. TET-paikan voi halutessaan hankkia myös ns.” vapailta markkinoilta”. 9. luokat Nuoret tutustuvat itse hankkimaansa työpaikkaan viikon mittaisella TET-jaksolla viikolla 47 (17.- 21.11.2014) TET -toimintaan liittyvistä järjestelyistä vastaa oppilaanohjaaja Liisa Peltola Oppiaineiden oppitunnit koulun ulkopuolella, opintokäynnit, teemapäivät, juhlat ja muut tapahtumat koulun työpäivän aikana. Yhden päivän mittaisia luokkaretkiä 7- ja 8-luokkalaiset voivat järjestää kevään viimeisen kouluviikon aikana. 9-luokkien oppilaiden luokkaretket jär- 13 jestetään kahden viimeisen viikon aikana. Heidän luokkaretkensä maksimipituus on kaksi päivää. Yhdeksännen luokan leirikoulut tulee järjestää tammikuun loppuun mennessä. Koulupäivän ulkopuolella järjestettäviin tutustumiskäynteihin ja teatterimatkoihin osallistuminen on vapaaehtoista ja oppilaat maksavat matkakustannukset yleensä itse. Mikäli koulun toimesta tai sen valvomana järjestetään lukuvuoden aikana muita kuin edellä mainittuja koulun työpäivän ulkopuolisia tilaisuuksia, on niiden ohjelmien oltava rehtorin hyväksymiä ja luokanvalvojat tiedottavat niistä koteihin kirjallisesti. Ohjeistoa Koulussa käytössä olevia turvallisuus- ja vastuukysymyksiä koskevia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudatetaan myös koulun ulkopuolella annettavaa opetusta järjestettäessä. Matkojen ja retkien aikana koulun järjestyssäännöt koskevat oppilaiden ja opettajien lisäksi myös matkaan osallistuvia huoltajia. Ennen matkaa on opettajien ja matkaan osallistuvien huoltajien pidettävä yhteisneuvottelu matkasuunnitelmasta. Leirikoululla tarkoitetaan koulun ja oppilaiden yhdessä järjestämää toimintaa, jonka ohjelmaan kuuluva eri oppiaineiden opetus, vapaa-ajan vietto, majoitus ja ruokailu järjestetään koulun ulkopuolella. TUKIOPETUS Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Aloitteen tukiopetuksen saamiseksi voi tehdä oppilas, opettaja tai huoltaja. Sitä annetaan pääasiassa oppituntien ulkopuolella. Hylätyn arvosanan vaarasta tiedotetaan ajoissa oppilaalle ja oppilaan huoltajalle. Tukiopetusta ei ole tarkoitettu oppilaan vapaaehtoisista poissaoloista, kuten lomamatkoista tai harrastustoiminnasta aiheutuvien tilapäisten oppimisvaikeuksien korjaamiseen. OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko kouluyhteisössä edistetään oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovai- 14 kutusta ja osallisuutta sekä kouluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaa oppilashuollon ohjausryhmä, joka huolehtii mm. yksikkökohtaisten oppilashuoltoryhmien säännöllisestä kokoontumisesta sekä koko koulutoimen yhteisistä kehittämistoimista, joihin voivat osallistua myös ulkopuoliset sidosryhmät. Myös vanhempien ja oppilaiden osallistuminen oppilashuollon toiminnan kehittämiseen ja arviointiin on tärkeää. Oppilashuollon ohjausryhmään kuuluvat Ruskolla koulujen johtajat, koordinoiva erityisopettaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon sisältyvät oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut ja monialaiset asiantuntijaryhmät. POISSAOLOT Etukäteen tiedossa olevaan poissaoloon tulee pyytää koulusta lupa. Luvan enintään viiden päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja ja sitä pitempiin rehtori. Hakemuslomakkeita saa kansliasta, tulostamalla lomakkeen Wilmassa olevasta linkistä tai kunnan internetsivulta osoitteesta http://www.rusko.fi/Suomeksi/Sahkoinen_asiointi/Lomakkeet_ja_asiointi Pääsääntöisesti toivotaan, että perheen yhteiset lomat pyrittäisiin sijoittamaan koulujen loma-aikoihin. Lomia ei suositella haettavaksi jakson kahden viimeisen viikon aikana, koska silloin on paljon kokeita. Ellei lupaa ole voitu ennalta pyytää, on oppilaan huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan poissaolosta luokanvalvojalle tai merkitsemään poissaolo Wilmaan. Huoltaja voi Wilman poissaolotoiminnolla ilmoittaa kuluvan päivän poissaolosta klo 12 asti ja klo 12 jälkeen seuraavan päivän poissaolosta. Poissaoloista voi ilmoittaa luokanvalvojalle myös Wilman pikaviestinä, sähköpostilla tai soittamalla kouluun. Wilman poissaolotoiminnon kautta tehty ilmoitus näkyy opettajilla Wilmassa. Selvittämättömät poissaolot huoltaja selvittää Wilman kautta. Jos oppilas sairauden tai lomamatkan vuoksi on pitkään pois koulusta, tulee hänen sopia opettajien kanssa opiskelun järjestämisestä joko etukäteen tai heti kouluun palattuaan. Esim. poissaoloaikana pidettyjen kokeiden tekeminen on hyvä käydä sopimassa mahdollisimman pian paluun jälkeen. JÄLKI-ISTUNTO Epäasiallisesti käyttäytynyt tai koulun sääntöjä rikkonut nuori voidaan määrätä jälkiistuntoon. Jälki-istunto järjestetään joka toinen tiistai klo 15.00. Jälki-istunnon pituus on puoli tuntia (30 min), yksi tunti (60 min) tai kaksi tuntia (120 min). Mikäli jälki-istunto vaikeuttaa kuljetusoppilaan kotiin pääsyä, toivomme huoltajan ottavan kouluun yhteyttä kuljetuksen järjestämiseksi. Jos oppilas ilman perusteltua syytä jättää tulematta jälki-istuntoon, lisätään istumisaikaa 60 minuutilla. 15 KIVA-KOULU KIVA-koulu vastustaa kiusaamista Maunun koulussa kiusaamisen vastainen KIVA-ohjelma on vakiintunut osaksi koulun toimintaa. Ohjelmaan kuuluu yhteisiä KIVA-teemoja, joita opiskellaan seitsemännellä luokalla eri oppiaineissa. Koulussa toimii myös kiusaamistapauksia selvittelevä KIVA-tiimi. Maunun koulun tiimi kokoontuu säännöllisesti joka torstai kuraattorin huoneessa klo 11-11.30. Ryhmään kuuluvat rehtori Ari Nuorikkala, KIVA-tiimin vetäjä Helka Kalajoki sekä kuraattori Terhi Mansikka-Lauas. KIVA-tiimin käsittelyyn ohjataan kiusaamistapaukset, joissa on kyse samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvasta tahallisesta pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamisesta. Systemaattisuuden ja toistuvuuden lisäksi kiusaamiselle on ominaista osapuolten epätasaväkisyys, jolloin kiusaaja on vahvempi ja kiusattu puolustuskyvytön kiusaajaan nähden. Kiusaamistapauksista ilmoitetaan koteihin tietyin KIVA-ohjelman mukaisin periaattein. Lievissä tai yksittäisissä tapauksissa luokanvalvoja on yhteydessä kiusatun ja kiusaajien koteihin. KIVA-tiimin selvitettäviksi tulevissa vakavammissa tapauksissa koulukuraattori on yhteydessä koteihin. Yhteydet kiusattujen koteihin otetaan aina mahdollisimman pian tapauksen ilmettyä, mutta kiusaajien koteihin pääsääntöisesti vasta kahden viikon seurantajakson jälkeen. KIVA-ohjelman mukaisesti oppilaalle annetaan aito mahdollisuus korjata käytöstään itsenäisesti. Kaikkein vakavimmissa ja kiireellisimmissä tapauksissa koteihin on yhteydessä rehtori. Maunun koulun puuttumismalli kiusaamis- ja konfliktitilanteisiin löytyy koulun Wilmatiedotteista. Jos havaitset kiusaamista, ota yhteys KIVA-tiimiin. Ilmoituksen voit lähettää Wilma-viestillä Helka Kalajoelle tai Terhi Mansikka-Lauakselle. OPPILASKUNTA Oppilaskunnan muodostavat kaikki yläkoulun oppilaat. Heidän keskuudestaan valitaan syyskuun alussa oppilaskunnalle hallitus (yksi jäsen/luokka). Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan. Oppilaskunnan hallitus on oppilaiden vaikutuskanava. Se antaa esimerkiksi oppilaiden lausuntoja koulun asioista. TUKIOPPILASTOIMINTA Tukioppilastoiminnan keskeinen tavoite on vaikuttaa hyvien toverisuhteiden syntymiseen sekä yhteisvastuun ja myönteisen ilmapiirin lisääntymiseen koulussa. Tärkein tukioppilaiden työmuoto on kummiluokkatoiminta. Jokaiselle 7. luokalle on nimetty 3-4 tukioppilasta, joiden tehtävänä on helpottaa ja nopeuttaa uusien tulokkaiden sopeutumista kouluun ja sen työtapoihin. Tukioppilaat järjestävät myös juhlia vuodenaikojen teemojen merkeissä. 16 Lukuvuonna 2014 - 2015 tukioppilaina toimivat: 7A Rasmus Tiainen 8A Emma Wuokko 8C Jonne Nieminen 8D 7B Senja Laakso 8A Lauri Laine 8A Tilda Salonen 8B 7C Janna Virtanen 8A Salla Sorjasaari 8A Jesse Kaipia 8C 7D Niilo Virtanen 8A Juho Montola 8A Katariina Koskelo 8C 7E Alina Nikula 8A Sofia Kalliaisenaho 8B Mia Kanerva 8C KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on osa koulun oppilashuolto-, opetus- ja kasvatustyötä. Perinteisen kasvun ja kehityksen seuraamisen lisäksi siihen kuuluvat sairauksien ennaltaehkäisy ja varhaistoteaminen. Nykyisin tärkeitä kouluterveydenhuollon alueita ovat ihmissuhdeongelmat ja murrosiän myllerryksiin liittyvät pulmatilanteet. Henkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat myös kouluterveydenhuollossa keskeisiä asioita. Terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset tehdään kaikille oppilaille lukuvuoden aikana. 7. ja 9. luokat pyritään tarkastamaan syyslukukaudella ja 8. luokat keväällä. 8-luokkalaisille tehdään ns. laaja terveystarkastus, johon kuuluvat sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemät terveystarkastukset. Lääkäri tulee koululle tekemään tarkastuksia erikseen sovittuina päivinä. Mikäli oppilaalla on esim. näkemisvaikeuksia tai muita terveydenhoitoon/koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, asiasta voi tulla juttelemaan ennen varsinaista terveystarkastusta. Terveystarkastuksista tiedotetaan terveydenhoitohuoneen vieressä olevalla ilmoitustaululla, joten seuratkaa ilmoittelua. Ilman ajanvarausta vastaanotolle voi tulla välituntien aikana. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat oppilaan terveydenhuolto ja ensiapu koulutapaturmissa, mutta EI oppilaan SAIRAANHOITO eikä kotona tai vapaa-aikana sattuneiden TAPATURMIEN hoito. Oppilaiden sairaanhoito hoidetaan oman kunnan terveyskeskuksessa tai jossain muussa vanhempien valitsemassa hoitopaikassa. Mahdolliset koulutapaturmat hoidetaan pääsääntöisesti Ruskon terveyskeskuksen kautta. Jos tapaturman jälkeen on tarvetta vapautukseen liikuntatunneilta tai koulukyytiin, on asiaa koskevat lääkärinlausunnot syytä toimittaa viipymättä kouluun. Mikäli oppilas tarvitsee koulupäivän aikana lääkkeitä, kuten särkylääkkeitä kuukautiskipuihin tai päänsärkyyn, on hyvä kuljettaa tarvittavia lääkkeitä muutama kappale repussa mukana. Opettajainhuoneesta lääkkeitä ei jaeta eikä terveydenhoitajakaan aina ole tavattavissa. 17 Terveydenhoitaja Paula Heilimö on tavattavissa Maunun koulussa seuraavasti: Puh. 050-5484992 - ma ti ke to pe klo 8.15 - 15.00 klo 8.15 - 15.00 klo 8.15 - 14.00 klo 14.00 - 15.00 klo 8.15 - 14.00 Muut vastaanotot: - to Kirkonkylän koulu klo 8.15 - 14.00 Muina aikoina voi tiedustella Ruskon terveysasemalta puh.02- 4343150. HAMMASHOITO Oppilaiden hammashoito tapahtuu asuinpaikan mukaan Ruskon tai Vahdon hammashoitolassa. Kutsu tarkastukseen ja hoitoon lähetetään hammashoitolasta. Jos sairastut, ilmoita siitä heti hammashoitolaan, sillä peruuttamaton aika tulee kalliiksi. KOULUKURAATTORI JA -PSYKOLOGI Koulukuraattori ja -psykologi ovat koulun oppilashuoltoryhmän jäseniä ja toimivat tiiviissä yhteistyössä terveydenhoitajan, rehtorin, opettajien ja koko koulun muun henkilökunnan kanssa. Oppilaita koskevissa asioissa tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden oppilaan yhteistyöverkostoon kuuluvien tahojen kanssa. Koulukuraattorin ja psykologin tehtäviin kuuluu sekä kouluyhteisön kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn painottuvia osa-alueita että pulmatilanteiden selvittämistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tavoitteena on oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen. Työmuotoja ovat mm. yksilökeskustelut, pienryhmäkeskustelut, verkostoyhteistyö ja konsultaatio. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Koulukuraattoria ja -psykologia sitoo vaitiolovelvollisuus. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Kuraattorin työn tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta koulunkäynnissä ja edistää oppilaan sosiaalista hyvinvointia. Kuraattorilta saa apua, jos nuorella on pulmia esim. kouluun tulemisessa, koulussa työskentelyssä, kaverisuhteissa joko koulussa tai vapaa-ajalla tai hän tarvitsee keskusteluapua perheen elämäntilanteesta johtuvista syistä. Vanhemmat voivat keskustella kuraattorin kanssa kasvatusasioista ja kotitilanteesta. Kuraattori myös tukee opettajia ja koko kouluyhteisöä kasvatustehtävässä. Koulukuraattorin yhteydenotto on useimmiten kutsu yhteistyöhön, tilanteen selvittelyyn ja tarvittavien muutosten ja tukitoimien yhteiseen pohdintaan. Pääasiallisin työmuoto on keskustelu ja erilaisten sopimusten ja suunnitelmien tekeminen. Koulukuraattori pystyy tarjoamaan ulkopuolisen näkökulman oppilaan tilanteeseen ja tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin tarvittavan tuen saamiseksi. Työskentelyjakson pituus vaihtelee oppilaan tilanteen mukaan. Koulupsykologin työn tavoitteena on lisätä lasten psyykkistä hyvinvointia koulussa. Pääosa psykologin asiakkuuksista liittyy koulussa ilmeneviin oppimisvaikeuksiin, keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmiin sekä tunne-elämään ja vuorovaikutukseen liittyviin ongelmiin. Oppimis- ja keskittymisvaikeuksia voidaan tutkia tarkemmin suppealla tai laajalla kartoituksel- 18 la ja suunnitella tutkimustulosten pohjalta sopivat tukitoimet koulutyöskentelyä varten. Tunne-elämään tai kuormittavaan elämäntilanteeseen liittyvissä pulmissa voidaan sopia terapeuttisista keskustelukäynneistä, jotka yleensä ovat lyhytjaksoisia. Myös tunneelämään liittyvien syiden pohjalta voidaan tehdä muutoksia oppimissuunnitelmaan. Tarvittaessa koulupsykologi voi ohjata oppilaan jatkotutkimuksiin, etenkin jos oppimisvaikeuden vuoksi on syytä tehdä neuropsykologisia tai neurologisia lisätutkimuksia kuntoutustarpeen arvioimiseksi tai jos oppilaan koulunkäynti alkaa vaarantua tunne-elämään kohdistuvan liiallisen kuormituksen vuoksi. Oppilaat tai heidän vanhempansa voivat ottaa keskustelutarpeen puheeksi opettajan tai kenen tahansa oppilashuoltoon kuuluvan kanssa. Psykologiin ja kuraattoriin voi ottaa suoraan yhteyttä puhelimitse, wilman kautta tai sähköpostitse. Kuraattorin tai psykologin kanssa pääsee keskustelemaan 7 työpäivän kuluessa. Akuuteissa tilanteissa aika pyritään järjestämään jo saman tai seuraavan työpäivän aikana. Koulukuraattori ja -psykologi ovat myös koulun kriisiryhmän jäseniä. Koulukuraattorin yhteystiedot: Terhi Mansikka-Lauas Puh: 044-4333653 (vastaajaan voi jättää soittopyynnön) Sähköposti: [email protected] Koulupsykologin yhteystiedot: Petra Honkanen Puh: 044-4333644 Puhelinaika: maanantaisin klo 10-11 Sähköposti: [email protected] KOULURUOKAILU Kouluateria antaa energiaa opiskeluun Kouluaterian tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja terveyttä sekä auttaa jaksamaan koulupäivän aherruksessa. Usein kouluruoka on kasvavan lapsen ja nuoren pääateria. Sen pitäisi kattaa noin kolmannes päivän energian ja ravinnon tarpeesta. Mikäli oppilas kokoaa ateriansa kovin niukasti/yksipuolisesti tai jättää aterian kokonaan syömättä, päivittäinen energiansaanti jää liian vähäiseksi. Kouluateria on tasapainoinen ja monipuolinen silloin, kun noudatetaan ns. lautasmallia, jolloin noin puolet annoksesta on salaattia ja kasviksia, neljäsosa annoksesta muodostuu peruna/makaroni/riisi-lisäkkeestä ja vajaa neljäsosa on lihaa/kalaa/kanaa. Lasillinen maitoa tai piimää sekä leipä levitteineen täydentää aterian. Ruotsalaistutkimuksen mukaan aterioinnilla on selvä yhteys nuorten koulumenestykseen ja jaksamiseen. Aamiaisen väliin jättävä koululainen ohittaa usein myös koululounaan. 19 Huonosti syövä koululainen on oppitunneilla väsynyt eikä jaksa seurata opetusta. Joidenkin oppilaiden kohdalla toistuva päänsärky iltapäivisin voi olla merkki liian vähäisestä ruokailusta. Kasvun aikana on myös erittäin tärkeää, että huolehditaan päivittäisen kalsiumin saannista. Kalsiumia tarvitaan erityisesti luiden rakennusaineena. Kalsiumin paras ja edullisin lähde ovat maito-valmisteet ja erityisesti maito. Jos maitovalmisteiden käyttö on niukkaa esim. laktoosin imeytymishäiriön takia, niin suositellaan kalkkitablettien käyttöä. Riittävä kalsiumin saanti koko elämän ajan auttaa luustoa kehittymään mahdollisimman vahvaksi ja lujaksi, jotta se kestäisi iän mukanaan tuoman heikkenemisen. Suomalaiset ovat viime vuosina muuttaneet ruokailutottumuksiaan parempaan suuntaan. Kasvisten, marjojen ja hedelmien kulutus on kasvanut. Nykyään suositaan vähärasvaisia maitotuotteita ja rasvan laatu on parantunut. Nuorten kohdalla tilanne ei ole aivan yhtä hyvä. Eri puolilla maata tehtyjen paikallisten tutkimusten perusteella voidaan todeta, että nuorten pitäisi käyttää enemmän perunaa, ruista, kasviksia ja hedelmiä. Vaikka nuoret ovat kiinnostuneita kasvisruokavalioista, todellisuudessa tuoreiden kasvisten päivittäiskäyttäjien osuus on melko pieni sekä pojilla että tytöillä. Makeisten käyttö ja aterioiden korvaaminen makeisilla ja pikaruualla ei myöskään ole kovin harvinaista. Riittävä aamupala kotona sekä monipuolinen lounas koulussa antavat puhtia päivän toimintoihin. Kouluruokailu ei ole pelkkää syömistä. Se tarjoaa rentouttavan hetken koulupäivän lomassa. Se on myös opetustilanne: opitaan toisten huomioon ottamista ja käytöstapoja sekä laajennetaan ruokailutottumuksia. KOULUN KERHOT Normaalien oppituntien lisäksi koulussa järjestetään oppilaskerhoja. Niihin pääsee ilmoittautumalla kerhoa vetävälle opettajalle. Kerhoista ilmoitetaan syyskuun 2014 aikana sekä koulun ilmoitustaululla että koulun nettisivuilla. Kerhotoimintaa järjestettäneen alkavana lukuvuonna ainakin liikunnassa, kuvataiteessa ja musiikissa. Lisäksi aloitettu läksyparkki – toiminta jatkuu. Läksy – parkkiin on oppilaan mahdollisuus mennä tekemään koulutehtäviä. Toisinaan oppilas myös ohjataan läksyparkkiin. KOULULIIKUNTA Liikuntatunteja koskevia ohjeita Varusteet liikuntatunnilla Liikuntatuntien mielekkään toteutumisen edellytyksenä on sekä asiallinen pukeutuminen että kunnollinen peseytyminen tuntien jälkeen. Peseytymistä varten pyyhe mukaan, sisäliikuntaan sopivat verkkarit, shortsit tai trikoot. Tunneilla on hyvä käyttää sisäjalkineita, mutta ne eivät ole pakolliset. Sukkasillaan ei tunneilla voi olla. Ulkotunneilla on oltava verkkarit tai tuulipuku, talvella varustaudutaan riittävän lämpimästi, päälle myös PIPO ja HANSKAT. Ulkoliikuntatunneilla lenkkikengät ovat oikeat jalkineet (suunnistuksessa ehkä kumisaappaat). Korut, kellot sormukset yms. on hyvä ottaa pois. Silmälaseja käyttävän oppilaan on oltava erityisen varovainen tunneilla ja vältettävä tilanteita, joissa lasit voivat rikkoutua (esim. maalivahtina olo) Rikkoutuneista laseista on välittömästi ilmoitettava opettajalle. Yleensä koulu ei korvaa rikkoutuneita laseja, tilanteet käsitellään kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Talviliikuntaan tulisi olla luistimet tai sukset käytössä. Kyseisiä välineitä on koululla jonkin verran, tosin ne ovat huonokuntoisia. Uusia välineitä ei kannata koulua 20 varten ostaa, mutta toivottavaa on, että kyseiset välineet saisi lainaamalla toisilta. Voit tuoda myös omia välineitä liikuntatunneille (esim. mailat, räpylät), mutta koulu ei vastaa niiden mahdollisesta rikkoutumisesta tai katoamisesta. Liikunnasta vapautukset, tunneilla loukkaantumiset Koulun rehtori voi vapauttaa oppilaan kokonaan liikunnan opiskelusta sairauden tai vamman vuoksi, mikä aiheuttaa erittäin suuria esteitä osallistumiselle. Liikunnanopettaja voi vapauttaa oppilaan liikuntaan osallistumisesta huoltajan kirjallisen ilmoituksen tai lääkärintodistuksen perusteella. Tällöin oppilaan tulee olla kuitenkin mukana liikuntatunneilla ja auttaa sairauden tai vamman mukaan tunnin kulkua tai opettaja voi antaa hänelle muita tehtäviä. Vakaumuksensa vuoksi, huoltajan niin halutessa, oppilas voidaan vapauttaa esim. tanssin opetuksesta, jolloin oppilaalle järjestetään muuta liikuntaa. Tunneilla loukkaantumisesta on ilmoitettava opettajalle välittömästi. Jos esim. nilkan nyrjähdys todetaan lääkärin hoitoa vaativaksi vasta illalla kotona, on lääkärillä käynnistä ilmoitettava opettajalle vakuutusten takia. Liikuntapaikoille siirtyminen Oppilaan on pääsääntöisesti siirryttävä liikuntapaikoille jalkaisin. Opettajan luvalla pyörällä ajo on sallittua liikennesääntöjä noudattaen, poikkeamatta opettajan kertomalta reitiltä. Liikunnan arviointi Liikunnasta annettavaan numeroon vaikuttaa kolme osa-aluetta.1. Oppilaan fyysinen kunto sekä lihaskunto että hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto. 2. Oppilaan lajitaidot osoitettuna koululiikuntatunneilla. 3. Oppilaan asenteet liikuntaa ja omaa terveyttä kohtaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asialliseen liikuntavarustukseen ja oman hygienian hoitoon sekä muiden oppilaiden huomioimiseen. Oppilas saa onnistumisestaan myös välitöntä verbaalista palautetta ja oppilaita pyritään kannustamaan. Arviointia pyritään myös ohjaamaan itsearvioinnin suuntaan. Tyttöjen liikunta, alustava suunnitelma SYKSY viikot liikunta varusteet paikka 33 - 36 37 - 39 40 - 42 43 - 44 43 – 48 49 - 51 yleisurheilu jalkapallo+ulkopelit suunnistus telinevoimistelu sisäpalloilu tanssi ulkoliikuntavarustus ulkoliikuntavarustus ulkoliikuntavarustus sisäliikuntavarustus sisäliikuntavarustus sisäliikuntavarustus kenttä kenttä lähimaastot liikuntahalli liikuntahalli yläsali viikot liikunta varusteet paikka 2 -5 6-9 10 - 13 14 - 17 18 - 22 jääliikunta sisäpalloilu kuntojakso kuntojakso pesäpallo ulkoliikuntavarustus sisäliikuntavarustus sisäliikuntavarustus ulkoliikuntavarustus ulkoliikuntavarustus KK:n kenttä liikuntahalli liikuntahalli lähiseutu hiekkakenttä KEVÄT 21 Poikien liikunta, alustava suunnitelma SYKSY viikot liikunta varusteet paikka 33 - 36 37 - 40 41 - 44 45 – 49 50 - 51 ylsisurheilu suunnistus+lenkkeily jp+muita pallopelejä sisäpalloilu+telinev. tanssi ulkoliikunta ulkoliikunta ulkoliikunta sisäliikunta sisäliikunta kenttä koulu + hiihtokeskus kenttä liikuntahalli yläsali viikot liikunta varusteet paikka 2-5 6-9 10 – 13 14 - 17 18 - 22 salibandy jääpelit sisäpalloilu+sisäkunt. kuntojakso pesäpallo sisäliikunta ulkoliikunta sisäliikunta ulkoliikunta ulkoliikunta liikuntahalli KK: kenttä liikuntahalli lähiseutu kenttä KEVÄT TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Koulun erityisopettajina toimivat: Marika Laaksonen 7.lk puh. 044-4333642 [email protected] Meeri Räsänen 8.-9.lk puh. 044-4333643 [email protected] Timo Aarnio pienryhmä puh.044-4333640 [email protected] Kaikille voi jättää soittopyynnön koulun kansliaan puh. 044-4333630. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja heillä voi olla yksilöityjä oppimääriä. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä hallinnollinen päätös erityisen tuen oppilaaksi siirtämisestä. 22 Opetuksen erityiset painoalueet Yhtenä eriyttämisen menetelmänä voidaan käyttää opiskelun erityisten painoalueiden määrittelyä, jolloin oppilas keskittyy niiden opiskeluun. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana ja painoalueiden määrittely on oppilasta opettavan opettajan tehtävä. Painoalueet määritellään oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa niissä oppiaineissa, joiden oppimäärää ei ole yksilöllistetty. Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä. Tällöin oppilas pyrkii edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin; painoalueet eivät siis voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä. Opiskelun erityisiin painoalueisiin keskittynyt opetus on useimmiten luonteeltaan väliaikainen ratkaisu, ja opetuksen sisältöjä lisätään oppilaan edistymisen mukaisesti. Opetuksen yksilöiminen Oppilaalle, joka ei kykene saavuttamaan yleisopetuksen tavoitteita kohtuullisessa ajassa, voidaan laatia oppiainekohtainen yksilöity opintosuunnitelma, joka kirjataan HOJKSiin. Yksilöimistä harkittaessa neuvotellaan oppilaan vanhempien, aineenopettajan ja koulupsykologin kanssa eli laaditaan pedagoginen selvitys. Oppilas siirtyy/ jatkaa tällöin erityisen tuen oppilaana, erityisen tuen päätöksen vahvistaa johtava rehtori. Vuosiluokkaan sitomaton opetus Oppilas voidaan siirtää vuosiluokkaan sitomattomaan opetukseen, mikäli hänellä on sairauden tai muun syyn takia jäänyt jälkeen opinnoissa. Tällöin oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Järjestely tuo joustoa sekä opetusjärjestelyihin, opinnoissa etenemiseen että oppilaan arviointiin. ARVIOINTI Tavoitteena oppilaan arvioinnissa on terve kuva omista tiedoista, taidoista ja työskentelytavoista. Oppilaan tiedollisten taitojen lisäksi hänen työskentelytapansa ja käyttäytymisensä ovat arvioinnin kohteena. Kokonaisvaltaisen arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilasta parempiin suorituksiin ja auttaa häntä kasvamaan terveeksi, vastuuntuntoiseksi ja taitavaksi aikuiseksi. Arvioinnin on oltava oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja päättöarvioinnin osalta muiden koulujen kanssa vertailukelpoista. Arvioinnin on annettava oppilaalle realistinen ja monipuolinen kuva hänen koulumenestyksestään ja hänen mahdollisuuksistaan selviytyä jatko-opinnoissaan. 23 Todistukset ja tiedotteet Oppilaan arviointi jakaantuu kolmeen osaan: - oppilaan itsearviointi - opettajan suorittama arviointi opintojen aikana - päättöarviointi. Opettajat teettävät opettamissaan aineissa oppilailla itse arviointeja, joilla kehitetään oppilaan kykyä hahmottaa omaa osaamistaan ja työskentely-tapojaan. Lukuvuoden aikana oppilaalle annetaan kolme jaksotodistusta. Terveystieto arvioidaan kahden jakson jälkeen. Käyttäytyminen arvioidaan jokaisen jakson päätteeksi. Viimeisen jakson todistus on myös lukuvuositodistus, josta ilmenee oppilaan luokalta siirtäminen. Määrämuotoisten todistusten lisäksi opettajat käyvät oppilaiden kanssa arviointikeskusteluja ja antavat sanallista palautetta opintojen etenemisestä myös huoltajille. Sanallinen arviointi voi olla todistuksen liitteenä tai voidaan toimittaa huoltajille esimerkiksi kokeiden yhteydessä tai suullisesti. Kokonaan suoritetun peruskoulun oppimäärän jälkeen oppilaalle annetaan päättötodistus, jossa oppilas asetetaan vertailukelpoiseen asemaan muiden koulujen oppilaiden kanssa. Lukuvuosiarviointi Oppilas siirretään luokalta seuraavalle, jos hän on saanut kaikissa aineissa hyväksyttävän arvosanan. Oppilas jää luokalleen, jos hän saa lukuvuositodistukseen hylätyn arvosanan eikä ole erillisissä kuulusteluissa sitä suorittanut. Lisäksi oppilas voidaan jättää luokalle, mikäli todetaan, että hän ei ole riittävän kypsä seuraavalle luokalle ja siitä on hänelle hyötyä. Huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Päätöksen luokalta siirtämisestä tai luokalle jäämisestä tekevät oppilaan opettajat ja rehtori yhdessä. Hylätyssä oppiaineessa on järjestettävä uusintakuulustelu kesäkuun loppuun mennessä. Tarkemmat päivät määritellään vuosittain. Huoltaja voi anoa kirjallisesti luokalle jättämistä ennen lukuvuoden koulutyön päättymistä. Sanallinen ja numeroarviointi Vuosiluokilla 7.-9. käytetään numeroarviointia, jota voi tukea sanallinen arviointi. Oppilaan suoritukset arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja siellä oleviin hyvän osaamisen kuvauksiin. Jokainen jaksoarviointi perustuu jokaisessa oppiaineessa edelliseen arviointiin. Myös oppilaan työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi vaikuttaa arviointiin. Sanallisella arvioinnilla ohjataan oppilaan työskentelytapoja ja annetaan lisäpalautetta, joka voi olla joko kirjallista tai suullista. Valinnaisaineiden arviointi Valinnaisten aineiden, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuo- 24 siviikkotunnin oppimäärän, arvioinnissa käytetään numeroarviointia. Mikäli valinnaisaineen opinnot keskeytyvät, merkitään päättötodistukseen opiskeltu vuosiviikkotuntimäärä ja arvio “osallistunut”. Erilliskurssit arvioidaan muodossa suoritettu / hylätty. Lisäksi päättötodistukseen voidaan liittää sanallinen arvio. Mikäli sanallisesti arvioitu erilliskurssi katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, voi sen suoritus vaikuttaa lisäksi kyseisen yhteisen aineen arvosanaan korottavasti. Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää perusopetuksensa päättävän oppilaan osaamisen taso päättövaiheen vuosiluokilla 8 ja 9. Päättöarviointi on valtakunnallisesti vertailukelpoista ja osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien perusteella. Oppilaan päättöarviointi suhteutetaan Opetushallituksen arvosanalle kahdeksan laatimiin arviointikriteereihin. Päättöarviointi perustuu Maunun koulun jaksoarviointiin, jossa jokainen uusi jaksoarvosana nojautuu edelliseen jaksoarvosanaan. Näin viimeinen jaksoarvosana on myös oppilaan päättöarvosana, jossa siis on otettu huomioon 8.ja 9. luokan aikana saavutettu osaamisen taso (8.ja 9. luokan aikana saadut arvosanat). Itsearviointi Lukuvuoden aikana oppilaalle luodaan eri aineissa tilanteita, joissa hänelle voidaan antaa palautetta tekemästään itsearvioinnista. Itsearviointia voidaan kehittää kannustavalla palautteella (kurssiarvioinnit, arviointikeskustelut) Työskentelyn arviointi Tietojen lisäksi oppilaan opiskelussa arvioidaan hänen tapaansa työskennellä tunneilla, harjoituksissa ja kokeissa. Oppilaan työskentelyn arvioinnilla ohjataan oppilasta kehittämään työn suunnittelu- ja toteuttamistapaa itse arvioinnin kautta. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineiden arviointia. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytyminen arvioidaan jokaisen jakson jälkeen. Käyttäytymisen numeroa ei merkitä päättötodistukseen eikä erotodistukseen. Käyttäytymisen arvioinnin suorittavat oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Erityisopetuksessa olevan arviointi Oppilaalle, joka koulumenestyksensä takia on otettu tai siirretty erityisopetukseen, laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien oppilaiden vuosiluokalta siirtämi- 25 sestä päätetään erikseen jokaisen henkilökohtaisen opetussuunnitelman yhteydessä. Vieraskielisten arviointi Vieraskielisen oppilaan äidinkielen opintoja on arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Näin tapahtuu myös siinä tapauksessa, ettei suomi toisena kielenä -opetusta järjestetä. Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden arvioinnissa. Muun kuin oppivelvollisen arviointi Peruskoulun oppimäärän voi suorittaa myös erillisissä tutkinnoissa. Jos oppilas on suorittanut koko peruskoulun oppimäärän, annetaan hänelle päättöarviointi. Todistus voidaan antaa myös yhden tai useamman oppiaineen suorittamisesta. Muutoksenhaku Oppilaan huoltaja voi ennen lukuvuoden koulutyön päättymistä pyytää oppilaan vuosiluokalle jättämistä, mikäli se on hänen koulumenestyksensä takia tarkoituksenmukaista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Päätöksen asiasta tekevät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja ei ole tyytyväinen oppilaan saamaan arviointiin, on hänellä kaksi kuukautta aikaa pyytää arvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Rehtorin ja oppilaan opettajien uuteen päätökseen voi hakea oikaisua lääninhallitukselta. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet saa koulun kansliasta. VAARALLISEN TYÖN TEKEMISESTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä valtioneuvosto on antanut 15.6.2006 asetuksen (457/2006) nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Asetus tuli voimaan 1.8.2006. Asetuksessa säädetään muun muassa perusopetukseen liittyvästä työstä. Asetuksen mukaan peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä asetuksessa tarkoitettua vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Erityistä huomiota on lisäksi kiinnitettävä siihen, että työvälineet ja suojaimet ovat oppilaille sopivat ja turvalliset käyttää. Asetus edellyttää, että perusopetuksen 7-9 vuosiluokan oppilaan huoltajalle ilmoitetaan etukäteen vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista. Vaarallinen työ on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (128/2002) esimerkkiluettelossa. Esimerkkiluettelossa vaarallinen työ on luoki- 26 teltu mekaanisiin, kemiallisiin, fysikaalisiin, sähköisiin ja biologisiin vaaratekijöihin sekä ruumiilliseen liikarasitukseen. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokilla Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti teknisen työn opetuksessa sekä fysiikan ja kemian (ja mahdollisesti myös biologian, kuvaamataidon ja tekstiilityön) käytännön harjoitustöissä käytetään vaarallista työtä koskevan asetuksen esimerkkiluettelossa mainittuja mekaanisia koneita, laitteita ja työvälineitä kuten esimerkiksi vannesahaa, höyläkonetta ja pyörösahaa sekä kemiallisia aineita ja valmisteita kuten esimerkiksi laimeita happoja sekä sähköisiä laitteita. Perusopetuksen 1-6 vuosiluokilla asetuksen mukaisten vaarallisten aineiden, koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö on kielletty. Lisätietoja asiasta antavat koulun rehtori ja asianomaisten aineiden opettajat. MUITA YHTEISTYÖTAHOJA Ruskon nuoriso-ja vapaa-aikapalvelut Nuorisopalvelut tekevät laaja-alaisesti kunnan alueella nuorisotoimintaa. Toiminta sisältää avointa nuorisotalotoimintaa, retkien ja leirien sekä erilaisten teemailtojen järjestämistä. Nuoriso-ohjaajilta saat apua opiskelu- tai työharjoittelupaikkojen löytämiseen. Nuorisopalvelut ovat tukemassa nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia nuorisovaltuuston ja aloitekanava.fi-palvelun kautta. Ruskon kunnan alueella on kaksi nuorisotaloa. Nuorisotalo on turvallinen ja päihteetön vapaa-ajan paikka, jossa kaikki noudattavat yhteisiä sääntöjä. Talolla voit mm. pelata biljardia, pingistä, pleikkaria, x-boxia sekä erilaisia korttija lautapelejä, lukea lehtiä, katsoa telkkua, kuunnella musiikkia tai vain poiketa kahville ja vain viettää aikaa kavereiden kanssa. Toisinaan talolla leivotaan, taiteillaan ja kisaillaan. Nuoriso-ohjaajilta saat myös tarvittaessa apua ja neuvoja mieltä askarruttavissa asioissa. Nuorisotalon käyttö on maksutonta ja voit tulla paikalle juuri silloin kun sinulle sopii. RUSKON NUORISOTALO (Vanhatie 11, 21290 Rusko)) VAHDON NUORISOTALO (Laukolan koulutie 2A, 21310 Vahto) Aukioloajat tulevat koulun ilmoitustaululle sekä nettiin. Poikkeukset aukioloajoissa mahdollisia, ajankohtaiset tiedot saat nuorisotalojen ilmoitustauluilta tai kunnan kotisivuilta www.rusko.fi Tarkat aukioloajat myös Ruskon nuorisotalo FB sivulla. Nuorisotiloilla on käytössä maksuton nuorisokortti. Hakemuksen saat ohjaajalta tai tulostamalla sivulta www.pointti.info/nuorisokortti Nuoriso-ohjaajat löytyvät myös FB.stä Nuoriso-ohjaaja Tiina Laiho sekä Nuoriso-ohjaaja Johannes Vainio ja Nuoriso-ohjaaja Riia Koskinen. NUORISO-OHJAAJAT MAUNUN KOULULLA Ruskon nuoriso-ohjaajat Tiina ja Johannes ovat tavattavissa Maunun koulun ala-aulassa tiistaisin klo 10.30-12.00. Voit ilmoittautua mukaan retkille ja tapahtumiin, jutella mieltä painavista asioista, hakea lisää tietoa nuorisotoimin- 27 nasta, esitellä omia toimintaideoitasi tai tulla muuten vaan moikkaamaan ja vaihtamaan kuulumisia. Torstaisin 09-12 Johannes koulupäivystyksessä, myös erityisryhmien käytössä sovitusti. YHTEYSTIEDOT Tiina Laiho 044 4333676 ([email protected]) Johannes Vainio 044 4333677 ([email protected]) Riia Koskinen 044 4333678 ([email protected]) Ruskon seurakunnan toimintaa Isoskoulutus rippikoulun käyneille nuorille joka keskiviikko klo 18-20.00 Pilttipubissa. Nuortenillat alkavat keväällä. Vuoden 2015 ripareista tiedotetaan Maunun koulussa. Ripari-info on 18.9., jossa kahdeksasluokkalaiset saavat tietoa vuoden 2015 rippikoulusta. Rippikouluinfo postitetaan myös koko ikäluokalle ja on nähtävillä Ruskon seurakunnan nettisivuilla. Maata Näkyvissä –festarit tulossa 14-16.11.2014! Lisätietoja saa Tarmolta. Tervetuloa liittymään Ruskon seurakunnan nuorten fb-ryhmään, niin olet kuulolla tulevista leireistä ja tapahtumista! YHTEYSTIEDOT www.ruskonseurakunta.fi Nuorisotyönohjaaja Risto Hiltunen [email protected] 040 5325 225 Nuorisopappi Tarmo Halttunen [email protected] 044-7203704 28 RUOKALISTA 2014 - 2015 1. Viikko 2. Viikko MA Kalakiusaus L, G Salaatti Kalavuoka L,G Perunat Salaatti TI Puuro L kuningatarkeit- Kebakot L to L,G Leikkele ja leikele Perunat Juustokastike L Salaatti KE Broileri-pesto- 3. Viikko 4. Viikko Kasvisosekeitto L,G Kinkkukiusaus L, G Grahamlihapiirakka Hedelmä Salaatti 5. Viikko 6. Viikko 7. Viikko Broilerkiusaus L, G Kebabkiusaus L,G Lihaperunasoselaatikko L,G Salaatti Salaatti Salaatti Jauhelihakastike L Pasta Kirkas Lihamakaronilaatikko L Makkara L, G Kala-kasviskeitto L, G Perunasose L, G Broilerpastavuoka L Salaatti Pehmeä leipä Hedelmä Salaatti Ketsuppi Salaatti Sinappi, Ketsuppi Salaatti pekonipasta L Värikäs broilerikastike L Lihapullat L Riisi Perunasose L,G Lasagnette L Lihakastike L Perunat Broiler-nuudeliwokki L Kalapyörykät L Perunat Kermaviilikastike L,G Salaatti Salaatti Salaatti Keitetty kasvis Salaatti Salaatti TO Juurestarhan possupata Kaalilaatikko L,G Keitetty kasvis L,G Perunat Puolukkahillo Kalkkunakastike L,G Härkää juustokastikPerunat keessa Perunat Nakkiperunasoselaatikko L, G Tuorejuustolohi L,G Perunat Nakkikastike L Perunat Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Salaatti Makkarakeitto L,G Hernekeitto L, G Sipuli Sinappi Lihakeitto L, G Lohikeitto L,G Hernekeitto L,G Sipuli Sinappi Broilerikeitto L,G Pehmeä leipä Juusto Hedelmä Pehmeä leipä Hedelmä Pehmeä leipä Hedelmä Pehmeä leipä Porkkanapala Pehmeä leipä Hedelmä Pehmeä leipä Hedelmä PE Jauhelihakeitto L,G Pehmeä leipä Jäätelö Ruokalista muutokset mahdollisia Joka päivä tarjolla lisäksi näkkileipää, maitoa, margariinia ja piimää. L - Laktoositon VL - Vähä laktoosinen G - Gluteeniton
© Copyright 2024