1. No category

XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa
Työryhmätyöskentely
Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat – Methodologies,
methods and techniques in administrative research
Puheenjohtajat
Professori Pertti Ahonen, Helsingin yliopisto
Professori Esa Hyyryläinen, Vaasan yliopisto
26.10.2014 Helsingissä ja Vaasassa
Tervetuloa työryhmään!
Samojen puheenjohtajien vetämä työryhmä kokoontui XXXII Hallinnon Tutkimuksen päivillä
vuonna 2013. Tämä ohjelma sisältää seuraavaa. Ensiksi sijoitamme kaikkien asianomaisten
sähköpostiosoitteet. Toiseksi, ohjelmaan sisältyy työryhmän tehtäväkuvaus. Kolmannen osan
muodostaa työryhmän aikataulu, jota voidaan hienosäätää paikan päällä. Neljäs ja viimeinen
osa muodostuu esitysten abstrakteista.
Terveisin,
Puheenjohtajat
Cordially welcome!
The work programme of this working group comprises presentations in Finnish and those in
English. Discussion is encouraged in both languages.
Best,
The Chairpersons
I Sähköpostiosoitteet – E-mail addresses
[email protected],[email protected],[email protected],
[email protected],[email protected],[email protected],
[email protected],[email protected],[email protected]
2
II Työryhmän tehtäväkuvaus: Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät
ja tekniikat
Hallinnon tutkimuksen valtavirta on tuskin koskaan etenkään Euroopassa hyvin vastannut sitä
positivistista ideaalia, joka toteutuu kokeellisessa ja kvasikokeellisessa tutkimuksessa sekä
tilastollisia säännönmukaisia ei-kokeellisesti erittelevässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa.
Huomattava osa hallinnon tutkimusta etsii sitä paitsi vastauksia arkisiin policy-, johtamis- ja
organisaatio-ongelmiin. Metodeita, menetelmiä ja tekniikoita käytetään liian usein
rutiinimaisesti niiden käytön edellytyksiä pohtimatta. Kun ”positivismin” ja ”antipositivismin”
tai ”kvantitatiivisen” ja ”kvalitatiivisen” tutkimuksen välimaasto täyttyy uusin menetelmin ja
tekniikoin, vastaavat hallinnon tutkimuksen metodologian kysymykset vaativat pohdintaa.
Työryhmämme palvelee tuota tarkoitusta.
Työryhmään toivotaan tarjottavaksi ja esitettäväksi papereita, joissa tarkastelun kohteena on
esimerkiksi jokin seuraavista kolmesta vaihtoehdosta. Ensimmäisenä vaihtoehtona on se, että
paperin aiheena on hallinnon tutkimuksen metodologia jonkin määrätyn tieteenfilosofisen
lähtökohdan perusteella (esim. positivismi, neopositivismi, postpositivismi, rationalismi,
kriittinen tieteellinen realismi, tieteenfilosofinen pragmatismi, fenomenologia, erilaiset
hermeneutiikat sekä post-foundationalistiset kuten post-strukturalismista ammentavat
etenemistavat).
Toisen vaihtoehdon muodostaa se, että paperissa tarkastelukohteena on tietty menetelmä tai
tutkimustekniikka hallinnon tutkimuksen kannalta (esim. tietty kokeellisen tai kvasikokeellisen
analyysin tekniikka tai tietty empiirisen ei-kokeellisen tilastollisen poikkileikkaus- tai
pitkittäisanalyysin tekniikka, jokin parametreista vapaan mallintamisen tekniikka kuten Data
Envelopment Analysis (DEA) uudempine muunnelmineen, kysely- ja haastatteluaineiston
hankinta- ja analyysimetodit ja -tekniikat, konfiguratiiviset vertailutekniikat kuten
kvalitatiivinen komparatiivinen analyysi (QCA), tietokoneavusteiset laadullisen analyysin
tekniikat, etnografiset ja fenomenologiset menetelmät, kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset
sisällönanalyysin suuntaukset, klassisen ja uudemman retorisen analyysin sovellukset,
kuvallisen aineiston analyysitekniikat sekä data mining eli tiedonlouhinta sen tulosten
jatkojalostuksen menetelmineen kuten topic modeling ja sentiment analysis).
Kolmantena vaihtoehtona on se, että paperissa tarkastellaan metodologisia haasteita
yhdisteltäessä hallinnon tutkimuksessa menetelmiä ja tekniikoita yli raja-aitojen, kuten mixed
methods research tai aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia syntetisoiva meta-analyysi.
Esitetty jaottelu ei ole tyhjentävä. (Alkuperäisen tekstin aikataulut on jätetty tästä pois.)
Työryhmässä esitettävien papereiden formaatti on sama kuin se, mitä Hallinnon Tutkimus lehden kirjoittajan ohjeet edellyttävät. Esityksiä voi tukea Power Point -kalvosarjalla tai muilla
keinoin. Työryhmän vetäjät ilmoittavat ajallaan kullekin papereille varattavan esitysajan ja
paperikohtaisen tai yleisemmän keskusteluajan ryhmässä.
Pertti Ahonen, professori, Helsingin yliopisto
Esa Hyyryläinen, professori, Vaasan yliopisto
3
III Työryhmän työskentelyaikataulu
Järjestäjät ovat varanneet työryhmien työskentelylle kaksi jaksoa. Koska niistä ensimmäinen on
merkittyy päättymään 2 tuntia ennen iltatilaisuutta, tarvittaessa istuntoa voidaan epäilemättä
jatkaa hieman pidempään kuin klo 17:aan. Sen sijaan perjantain istunnon jälkeen on 15
minuutin kahvitauko ja sen jälkeen plenumesitys, joten työryhmien aikataulu ei voi joustaa.
Ehdotetaan, että kukin esitys, joko tuettuna Powerpointeilla tai ilman, kestää noin 15 minuuttia.
Sen jälkeen seuraa keskustelu, n. 10 min. Istunnon puheenjohtajan tehtäväksi jää pitää huolta
siitä, että aikataulu pitää, esim. näyttämällä tavanomaisia esim. “3 minuutin” ja “1 minuutin”
lappuja esiintyjälle, ja ystävällisesti kehottamalla päättämään esityksen, joka kestää tarkoitettua
pidempään.
Työryhmän istunto I, ehdotus puheenjohtajaksi Esa Hyyryläinen
To 27.11. klo 15.30 – n. 17.25
15.30 Puheenjohtajat: Avaus
15.35 Korpela: Terveydenhuollon palvelua rakentamassa. Etnografia sairaalan
palvelukulttuurista. Tutkijan refleksiivinen paikantaminen
16.00 Kujala: Visuaalisen kehyskertomuksen käyttäminen hallintotieteellisessä tutkimuksessa
16.25 Ahonen: Hallinnon ja politiikan iso data -tutkimus: Hypen sijasta täydennystä
metodiarsenaaleihimme
16.50 Loppukeskustelu istunnon teemoista ja kokemuksista
Työryhmän istunto II, ehdotus puheenjohtajaksi Pertti Ahonen
Pe 28.11. klo 9.00 – 10.30
9.00 Kesti & Leinonen: Kuntatuottavuuden analysointi henkilöstövoimavarojen
tuotantofunktiolla
9.25 Vänskä: Miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalveluja organisaation
muutostilanteissa?
9.50 Azizuddin: Methodological Challenges: A Perspective on Public Administration Reform
Research
10.15 Loppukeskustelu istunnon ja työryhmän teemoista ja kokemuksista.
4
IV Abstraktit
Hallinnon tutkimuksen päivät 26.-.29.11.2014 Vaasa
HM Tarja Korpela
Lahden ammattikorkeakoulu
Terveydenhuollon palvelua rakentamassa. Postmoderni näkökulma palveluun.
Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä terveydenhuollon palvelusta.
Terveydenhuollon palvelua on tutkittu paljon kvantitatiivisesti asiakkaiden ja potilaiden
näkökulmasta. Sen sijaan terveydenhuollon palvelun tuottajiin kohdistuva kvalitatiivinen
tutkimus on sekä kansainvälisesti että kansallisesti vähäistä. Tässä tutkimuksessa palvelulla
tarkoitetaan ensisijaisesti potilaan ja palvelun tuottajan välistä vuorovaikutusta, jonka tuloksena
potilaan ja mahdollisesti myös hänen läheistensä terveys, toimintakyky ja hyvinvointi
lisääntyvät tai pysyvät ennallaan tai potilas saa arvokkaan kuoleman. Palveluksi ymmärretään
myös kaikki toiminta, josta potilas, hänen läheisensä tai palvelun tuottaja hyötyvät. Tutkimus
toteutetaan erikoissairaanhoitoa tarjoavassa sairaalassa, ja se kietoutuu suolistosyöpää
sairastavien potilaiden hoitoprosessin ympärille.
Tutkimus kiinnittyy postmoderniin filosofiaan. Tieteen kehityksessä postmodernin vaiheen
katsotaan alkaneen 1990 – luvun alussa. Postmodernifilosofia siirsi tieteen kiinnostusta kieleen
ja sen merkitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Suuntauksesta käytetään nimeä
sosiaalinen konstruktionismi. Sosiaalisessa konstruktionismissa todellisuus rakentuu
merkitysjärjestelmien avulla, joista kieli on keskeinen. Jokapäiväinen kielenkäyttö on
tulkinnallista, todellisuutta aktiivisesti tuottavaa ja muuttavaa. Palveluun liittyvät
merkityssysteemit eivät konstruoidu pelkästään sanoista ja lauseista, vaan myös ei - sanallisista
ilmaisuista kuten fyysisistä esineistä, tiloista ja toimintakäytännöistä.
Postmodernille tutkimukselle on leimallista, että tutkimus tehdään tutkittavan ja tutkijan
välisessä vuorovaikutuksessa ja lopputuloksessa myös tutkijan ääni kuuluu kannanottona
vallitsevaan tilanteeseen. Postmoderni tutkimus on luonteeltaan myös kriittistä, koska se
kiinnittää huomion yhteiskunnan ja organisaation vallankäyttöön ja sen ilmenismuotoihin.
Tämä tutkimus hyödyntää ranskalaisen postmodernikon Foucault’n teorioista nousevia myös
palvelun tarkasteluun soveltuvia näkökulmia kuten identiteetin rakentumisen kysymyksiä,
tiedon käyttämistä vallan välineenä palvelutilanteissa ja sen eettisiä seurauksia.
Postmodernissa tutkimuksessa todellisuuskäsitysten pohtiminen ei ole merkityksellistä, vaan
tärkeintä on löytää käytännössä toimiva metodi tutkimuskysymykseen vastaamiseen ja
perustella tutkimustoiminta uskottavasti. Kun tutkimuskysymykset koskevat palvelun
aktuaalista rakentumista sairaalan toimintaympäristössä, potilaan identiteetin muodostumista
hoitoprosessissa sekä diskursiivisten käytäntöjen vaikutuksia palvelun rakentumisessa, on
diskurssianalyyttinen lähestymistapa tässä tutkimuksessa perusteltu.
5
Vaasan yliopisto
HTL Anne Kujala
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen jatko-opiskelija
oma: [email protected]; työ [email protected]
oma gsm. 040 776 8077; työ gsm. 050 427 0944
6.10.2014
Abstrakti työryhmään 3. Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat
(professori Pertti Ahonen ja professori Esa Hyyryläinen)
VISUAALISEN KEHYSKERTOMUKSEN KÄYTTÄMINEN HALLINTOTIETEELLISESSÄ TUTKIMUKSESSA
Tutkimuksen
tausta:
Tutkimus
käsittelee
terveydenhuollon
esimiesten
ammattijohtamisvalmiuksia. Tutkimuksessa rakennettiin visuaalinen kehyskertomus, mikä
kuvattiin elokuvan muotoon, tauotettiin mittariksi ja esitettiin terveydenhuollossa toimiville
esimiehille. Esimiesten tehtävänä oli tunnistaa mittarista 30 eri ammattijohtamisvalmiutta.
Lähtökohtainen oletus on, että tunnistaminen on tiedostamista ja tiedostettuja valmiuksia
voidaan säädellä paremmin johtamistyössä kuin tiedostamattomia asioita. Tutkimuksen
tavoitteena oli myös kehittää hallintotieteellisen tutkimuksen metodologiaa, koska osa
vastaajista on kyllästynyt paperi- ja nettikyselynä tehtyihin tutkimuksiin.
Tutkimuksen teoria: Tutkimus perustuu Taylorin liikkeenjohdon teoriaan, sekä johtamisen
taksonomioihin ja typologioihin, sekä johtamisen metapätevyyksien tutkimuksiin. Tässä
tutkimuksessa
ammattijohtamisvalmiudet
koostuvat
ohjaavan,
voimaannuttavan,
liiketoiminnallisen ja muutosjohtamisen ammattijohtamisvalmiuksista.
Tutkimuskysymykset: Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1) Mitä terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiudet ovat ja miten ne voidaan
määritellä?
2) Mitä visuaalinen kehyskertomus on ja miten se voidaan määritellä?
3) Mikä on käytetyn mittarin validiteetti?
4) Millaisia terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiudet ovat?
Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (n=422) kerättiin lumipallo-otannalla vuosina 2010–
2014
eri
johtamiskoulutusta
järjestävissä
yliopistoissa,
ammattikorkeakouluissa,
terveydenhuollon organisaatioissa, sekä koulutustilaisuuksissa eri puolella Suomea.
Mittarin validointi: Kyseessä on uusi menetelmä. Aineisto luokiteltiin validointia varten
opistoasteen, ammattikorkeakoulu- ja tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneisiin esimiehiin,
koska validoitavan aineiston vähimmäismäärä on 100 havaintoa. Mittarin validoinnissa
käytettiin klassista osioanalyysiä ja yksiparametristä Raschin mallia. Menetelmillä voidaan
tutkia, onko esimerkiksi mittarissa oleva osio ja sen vastausvaihtoehdot hyviä tai huonoja vai
pitäisikö koko osio poistaa mittarista?
Tutkimustulokset: Validointimenetelmillä saatiin tietoa osioiden toimivuudesta,
vaikeustasosta, loogisuudesta, erottelukyvystä, hylkäämistarpeesta, sekä menetelmän
luotettavuudesta ja toistettavuudesta. Osioista 95 % toimi hyvin, mittari osoittautui helpoksi
kaikille eri vastaajaryhmille, kolme osioista osoittautui epäloogisemmaksi kuin muut osiot,
mittarin erottelukyky osoittautui hyväksi ja yhtään osiota ei tarvinnut hylätä mittarista, vaikka
jotkin vastausvaihtoehdot edellyttävätkin korjaamista. Mittari osoittautui luotettavaksi ja
toistettavaksi.
6
Hallinnon ja politiikan iso data -tutkimus: Hypen sijasta täydennystä
metodiarsenaaleihimme
Pertti Ahonen, [email protected]
Abstrakti
Tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen uudet yhdistelmät saattavat käytettäviksi uusia teknisiä
metodeja, joita voidaan käyttää digitaalisen analyysin suuntaan etenevässä hallinnon ja
politiikan tutkimuksessa ja muissa digitaalisissa ihmistieteissä. Näiden teknisten metodien
eroihin suhteessa valtavirtatutkimusta hallitseviin teknisiin metodeihin on kuitenkin
kiinnitettävä riittävää huomiota. Ottaen tämän huomioon esityksen taustan muodostavassa
empiirisessä tutkimuksessa toteutettiin ‘pieni data’ -tutkimus kohteena valtion
talousarviolainsäädännön aihepiiri. Kolmentoista maan tuota lainsäädäntöä eritellen
tutkimuksessa selvitettiin ja arvioitiin, mihin kelpaavat kaksi ‘iso data’ -analyysin teknistä
metodia, ‘unsupervised latent trait scaling’ (ohjaamaton piilevien piirteiden skaalaus) ja ‘topic
modeling’ (alkujaan klassisesta retoriikasta juontujen kielellisten elementtien, ‘topiikkojen’ ,
mallinnus, topiikkamallinnus). Tulosten mukaan edellinen teknisistä metodeista suoriutuu
hyvin myös toisenlaisesta analyysitehtävästä kuin vakiintuneimpien sovellustensa mukaisesta
politiikan ideologisten ulottuvuuksien erittelystä, joskin metodilla on myös rajoituksensa.
Topiikkamallinnusta on aikaisemmin sovellettu laajemmalti kuin teknisistä metodeista
edellistä, kuten yleisimmällä yhteiskuntatutkimuksen alalla sosiologiassa, mutta toinenkaan
metodi ei ole vailla rajoituksia. Tarkastelun tulosten nojalla tarkastellut kaksi teknistä metodia
täydentävät pikemmin kuin korvaavat toisiaan, joten niiden rinnakkainen tai peräkkäinen
käyttö samassa tutkimuksessa on perusteltua. Voidaan väittää, että etenkin yhdessä
sovellettuina tarkastellut tekniset metodit avaavat uusia, kiinnostavia näkökulmia hallinnon ja
politiikan tutkimukselle ja yhteiskuntatutkimukselle ylipäätään. Mitään viisasten kiviä ne eivät
toki ole, vaan harkitsemattomissa käsissä suoranainen Pandoran lipas, jonka aukaisija saattaa
matkaan tuskin muuta kuin turhia odotuksia ja pelkkää sekaannusta.
Avainsanat
Digitaalinen yhteiskuntatutkimus, digitaaliset ihmistieteet, bayesilainen päättely,
tiedonlouhinta, latent trait scaling -tekniikat, topic modeling -tekniikat
7
Hallinnon tutkimuksen päivät, Vaasa 27.-28.11.2014
Työryhmä 3: Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat
Kuntatuottavuuden analysointi henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiolla
Lapin Yliopisto
Hallintotiede
HTT Marko Kesti
HTT Jaana Leinonen
Kuntien tuottavuuden kehittäminen edellyttää monia toisiaan tukevia toimenpiteitä mutta
toisaalta myös kokonaisvaltaista ja systemaattista ymmärrystätuottavuuden
lähtökohdistaja elementeistä. Prosessien kehittä- misen ohella huomion kiinnittäminen
henkilöstön
rakenteeseen,
työhyvinvointiin
ja
osaamisen
kehittämiseen
on
työvoimavaltaisella
kuntasektorilla äärimmäisen
tärkeää.
Suunnitelmallisella ja
johdonmukaisella henkilöstökehittämisellä voidaan siis parantaa kuntataloutta. (Pakarinen
& Mäki, 2014; Virtanen & Stenvall, 2014) Se edellyttää huolellista strategista suunnittelua,
jossa henkilöstövoimavarojen johtaminen linkittyy saumattomasti kuntatalouden
johtamiseen.
Kuntien strategisessa johtamisessa tulee kuitenkin ymmärtää, että yrityksissä talouden
realiteetit ovat erilaiset kuin julkisorganisaatioissa (Kallio, 2014; Pakarinen & Mäki,
2014). Yrityksissä voidaan hyvän kysynnän aikaan parantaa tuottavuutta lisäämällä
tehollista työaikaa, jolloin saadaan liikevaihdon kasvun myötä lisää tulosta (Kesti 2014).
Kun tuottavuutta mitataan tuotetun käyttökatteen eli liiketuloksen perusteella, niin tuottavuus
eli tuotos/panos-suhde paranee. Kuntataloudessa vastaava tehollisen työajan lisääminen
esimerkiksi
sähläystä
vähentämällä lisää
tuotantokapasiteettia,
mutta
voi
heikentää tuottavuutta. Tämä johtuu siitä, että aikaansaatu tuotantokapasiteetin kasvu
pitää rahoittaa. Kuntataloudessa muuttuvat kulut ovat yleensä suuremmat kuin palvelujen
myynnistä saatava tulorahoitus,jolloin palvelutuoton kasvaessa rahoitustarve lisääntyy (Kesti
2014).
Kuntapäättäjien tulee ymmärtää, että kuntatalouden tuottavuuttavoidaan
merkittävästi parantaa henkilöstön
avulla, mutta mekanismi on erilainen kuin
yrityssektorissa.
Lapin Yliopistossa on kehitetty henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio, jolla voidaan
analysoida organisaation henkilöstölähtöistätuottavuutta liiketaloudellisin mittarein (Kesti,
2013;
Kesti
&
Syväjärvi
2013).
Paperissa
esitellään
kuntaorganisaatiolle
soveltuva henkilöstötuottavuuden analysointimalli. Käytännön kuntaorganisaatioesimerkin
avulla osoitetaan, miten henkilöstön tehokkuuden parantaminen kanavoituu eri tavalla
riippuen toteutettavastastrategiasta. Paperissa havainnollistetaan henkilöstötuottavuuden
analysointi 1492 hengen kuntaorganisaatiolla, jonka toimintakapasiteetti on 132.8 M€ ja
rahoitus
tasapainossa.
Henkilöstötuottavuuden
strategian
mukaan
panostetaan
tulokselliseen henkilöstökehittämiseen, jolla saadaan työelämän laatua parannettua 5 % ja
tehollista työaikaa 4.2 % lisää.
8
Mikäli strategiana on hyödyntää tehokkuuden nousu palvelutuotantokapasiteetin lisäämiseen,
niin syntyy 1.2
M€ lisärahoitustarve eli työntekijää kohti -830 €. Jos strategiana on
ylläpitää nykyinen kapasiteetti ja parantaa toiminnan laatua, niin samalla rahoitusmallilla
voidaan tehdä 2.6 M€ ylijäämää eli työntekijää kohti 1820 €. Paperin
esittämällä mallillavoidaan analysoida minkä tahansa tulosvastuullisen kuntaorganisaation
henkilöstötuottavuuden kehittämismahdollisuudet valitun strategian mukaan.
Lähteet
Kallio K-M. (2014). Suoritusmittauksen vaikutukset tulosohjattujen yliopistojen tutkimus ja opetushenkilökunnan työhön, University of Turku, Suomen Yliopistopaino.
Kesti M. (2014). Henkilöstövoimavarat tuottaviksi, FINVA kustannus, Helsinki.
Kesti M. (2013). Human Capital Production Function, GSTF Journal on Business Review,
Volume 3, Number 1, pages 22-32.
Kesti M. & Syväjärvi A. (2013). Human Resource Intangible Assets connected to the
Organizational Performance and Productivity. In Ravindran, A. & Shirazi, F. (eds.). Business
Review: Advanced Applications. Cambridge Scholars Publishing, UK. 136-173.
Pakarinen T. & Mäki T. (2014). Henkilöstöjohtaminen kurkiauran kärkeen, Edita, Helsinki.
Virtanen P. & Stenvall J. (2014). Älykäs julkinen organisaatio, Tietosanoma, Helsinki.
Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat
9
Maija Vänskä
[email protected]
gsm.oma: 044 070 1012 tai gsm. työ: 050 427 9396
Abstrakti työryhmään 3.
Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat (professori Pertti Ahonen ja
professori Esa Hyyryläinen)
Tutkimusaihe: Miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalveluja organisaation
muutostilanteissa?
Tutkimuksen tausta:
Olen
työhyvinvointipäällikkö
ja
tutkimustyötäni
aloitteleva
jatko-opiskelija.
Työhyvinvoinnin avulla voidaan terveyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta organisaatioissa.
Työhyvinvoinnilla on merkitystä organisaatiolle kilpailtaessa henkilöstöresursseista. Työ,
työssäolo ja työnteko merkitsevät nykyään erilaisia asioita eri sukupolville.
Työhyvinvointinäkökulmaan sisältyy työn sisällön ja työolosuhteiden kehittäminen,
työyhteisöjen toiminnallisten käytänteiden, yhteisten vastuiden ja johtamisen edistäminen
sekä tavoitteiden selventäminen. Työhyvinvointi on tärkeässä roolissa ajatellen
työyhteisöjen kykyä käsitellä erilaisia organisatorisia tai toiminnallisia muutoksia.
Työhyvinvoinnin
kehittämisen
haasteina
ovat
moniammatillinen
yhteistyö,
henkilöstörakenteet, ikärakenne ja siitä johtuvat erilaiset näkemykset ja odotukset sekä
yleiset työelämän muutokset. Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteiden pitäisi olla
ennakoivia, johdonmukaisia ja pitkäkestoisia eikä vain eräänlaista suunnittelematonta ”
tulipalojen sammuttamista” työyhteisöissä. Työhyvinvoinnin kehittäminen tuleekin usein
ajankohtaiseksi vasta silloin, kun työolobarometrin tuloksista saadaan huonoja arvioita.
Lisäksi
kehittämistoimenpiteiden
tulisi
olla
ennakoituja,
suunnitemallisia,
kustannustehokkaita ja vaikuttavuudeltaan arvioitavissa olevia. Toimenpiteiden
täsmällinen kohdentaminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi ovat organisaatioille
yleensä varsin haastavia, koska markkinoilla on tarjolla monenlaisia, monen tasoisia ja
monen hintaisia palvelujen tarjoajia. Palvelujen ostaja on monien kysymysten äärellä.
Tutkimuksen tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää, miten
hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalvelua organisaation muutostilanteessa.
Tutkimuksen tavoitteeseen pääseminen edellyttää vastaamista seuraaviin
tutkimuskysymyksiin.
1) Miten työhyvinvoinnin toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja mitata
kehittämisessä?
2) Miten hankitaan ja käytetään onnistuneesti (vaikuttavuus) ulkopuolisia
palvelujentuottajia työhyvinvoinnin kehittämisessä?
3) Onko työhyvinvointi muuttunut, kun sitä on mitattu kvantitatiivisin keinoin tehtyjen
toimenpiteiden jälkeen?
Tutkimuksen teoria: Miten rakentaisin teorian?
Tutkimuksen taustafilosofia: Mistä sen löytäisin?
Tutkimusaineisto: Tutkimuksessa syvennytään erikseen ja erinäkökulmista yhteen
tapaustutkimukseen. Jokainen tapaus on kuvattu aloitus-, toteutus- ja arviointi osin.
Lisäksi tutkimuksessa perehdytään teoreettisesti eritietolähteistä saatuihin tietoihin.
Tutkimusmenetelmät: Millä uusilla menetelmillä voisin lähteä aineistoani
analysoimaan
Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat
10
Methodological Challenges: A Perspective on Public Administration Reform
Research
Dr. Muhammad Azizuddin, Researcher and Lecturer (UniPID programme), Administrative
Science, School of Management, University of Tampere, Tampere, Finland.
Abstract: Administrative reform is a crucial issue for all governments worldwide. The
very nature of public administration as a practical art than an institution specific
knowledge (Olsen, 1991), the study of administrative reform has been facing
methodological challenges (Vartola, 1976, Kotchegura, 2008). These challenges have been
met using elements of research techniques and tools derived from other disciplines of
social sciences (Olsen, 2004). This, in fact, has raised some fundamental questions: How
far are they appropriate? What is the perspective of administrative research? How far the
discipline of public administration stands itself?
The paper exhibits methodological challenges based on my personal research experience
and thus an attempt to highlight the methodological issues in the study of administrative
reform and recommend ethnography for future research in administrative science.
Methodological challenges in this regard are varied: limited coverage of bibliography,
confusion over and careless use of conceptual terms, diversity in the focus of studies,
problems of authenticity and variability, difficulty in recognizing historical inconsistency,
fruitless focus group discussion, and appropriate interviewees, are the cases in point.
The paper concludes that methodological challenges in the study of administrative reform
are more practical than theoretical in perspective. Public administration as a practical field
of study deserves own study methods for its own entity. In order to get rid of the
methodological paucity specific academic efforts for appropriate research methodology for
administrative reform studies is a need of hour. These identify the actual challenges of
administrative reform research and find out concrete solutions that are appropriate in this
regard. Thus, valid findings of researches on the phenomena will come out.
Keywords: Public Administration, Research Philosophy, Research Methodology,
Administrative Reform, and Methodological Challenge.
Contents of the Paper:
Research Background
Aim, Objective, and Research Question
Materials, Methods, and Philosophical Foundations
Overview of Research Methodology
Research Methods used in Administrative Reform Studies
Challenges of Methodology to Administrative Reform Studies
Concluding Remarks