RWM ry tiedotuslehti 3. vuosikerta n:o 2/2014 Päätoimittaja J-E. Kukko Peräpohjolan ja Lapin väestön puolueeton äänenkannattaja 14.–16.8.2015 Rovaniemen Wanhat Markkinat Timo Hyyryläinen Timo Hyyryläinen Merimiesseikkailu Kunniakansalaiset Mikko Lehtosalo (kuvassa vasemmalla), Aino Kumpula ja Antti Jänkälä sekä Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön edustaja Jarmo Koivisto. Rahalahjoituksen ojensi Miss Rillumarei 2014 Mansikkamäen Maija, RWM ry:tä edusti Johan-Eerik Kukko, Marru Niva ja Päivi Ranta. SUURTEN TUNTEIDEN MARKKINAT! Jälkilöylyissä lahjoitettiin rahaa sotiemme veteraaneille Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden Jälkilöyly-iltamia vietettiin lauantaina 25.10. ravintola Valdemarissa. Tapahtuma alkoi kello 20 yksityistilaisuutena ja paikalle kokoontui sankoin joukoin talkoolaisia. Hyvin pian myös ensimmäinen yhtye kiipesi lauteille. Kukot goes Juice Leskinen tarjosi hittejä ja harvinaisuuksia taiteilija Leskisen tuotannosta. Tämän jälkeen iltamissa kuultiin ohjelmavastaava Marru Nivan puhe, sekä Tuomas Toivaisen komiikkaa. Illan aikana luovutettiin myös tal- koolaismitalit niille jotka eivät markkinasunnuntaina päässeet sitä noutamaan tuuritanssilavalle. Tämän jälkeen Erkki Kaila johdatti yleisön runokönkäälle. Pimenevässä syksyisessä illassa nähtiin myös Lappi-purleskin hurmaavia kaunottaria. Ulrika Von Diesel ja Olivia Occulto tarjosivat valoa pimeyteen. Irlantilaisia tunnelmia tarjosi Narrow Neck. Yhtyeen taival alkoi vuonna 2007 Ressut Allstars nimellä. Illan viimeisenä yhtyeenä Pekka Kumpulainen & Ystävät joka julkaisi tänä Marru Niva vuonna Vanhat Tutut- nimisen livelevyn. Jäläkilöyly-iltamien kohokohtana oli tänäkin vuonna hyväntekeväisyysrahalahjoituksen luovutus sotiemme veteraaneille. Tämän vuoden hyväntekeväisyyskohteena toimivat Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettavat veteraanit. RWM ry lahjoitti hyväntekeväisyyteen yhteensä 6000 euroa. Rahalahjoitusta vastaanottamassa olivat Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön edustaja Jarmo Koivisto, sekä kunniakansalaiset Mikko Lehtosalo, Aino Kumpula ja Antti Jänkälä. Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettavat veteraanit toimivat myös ensi vuonna Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden hyväntekeväisyyskohteena. Jälkilöylyjen myötä päätettiin vuoden 2014 markkinakausi, mutta markkinat tulevat jälleen kuin luonnonvoima elokuussa 2015. Hyväntekeväisyyskohde säilyy samana, mutta teemana on Lapin sodan loppumisesta 70 vuotta ja jälleenrakennus. Johan-Eerik Kukko Tämä on se kohta kun kerron hienoista missikokemuksistani, mutta tästä tulikin suuri ja tyrskyinen merimies-seikkailu. Kaikki alkoi siitä, että minut kovin yllättäen ilmoitettiin missikisoihin, vaikken koskaan ollut kuvitellut olevani voittavan puoleista missiainesta tai edes missikisoihin osallistuvaa ihmisainesta. Pakko sanoa, että kaverit ovat saaneet tästä hyvin pitkät naurut, mutta onneksi nauru pidentää ikää vai miten se menikään. Minulta on kysytty monesti, miten nämä merimiehet sotkeentuivat asiaan. No asiahan meni näin, että huomasin takatilojen kulkuluvassani lukevan ”esiintyjä” ja tajusin, että enhän minä olekaan vain kiltisti hymyilevä missi, vaan sotiemme veteraanien hyväntekeväisyyden puolesta toimiva esiintyjä. Yleensähän esiintyjillä on jokin esiintymisnumero, joten päätin ottaa omakseni merimies-shown. Eikä melkein merikapteenina oleminen nyt loppujen lopuksi ole kovin vaikeaa, sillä siihen tarvitaan vain melkein meri ja melkein vene, jota melkein ohjaa. Tästä melkein ohjaamisesta seurasi myös melkein haaksirikko. Tämän merimies seikkailun kautta olen kuitenkin oppinut, että kenestä tahansa voi tulla mitä vain. Minusta tuli melkein merikapteeni parissa tunnissa ja ihka oikeasti missi. Kannattaa siis uskoa, että asiat, joita ette ikinä edes kuvitellut voivan tapahtua, voivat tulla toteen! Hyväntekeväisyyden puolesta: Melkein merikapteeni Miss Rillumarei 2014 Mansikkamäen Maija Timo Hyyryläinen Koti-ikävän tehokkaaseen poistoon! Martta Kukkonen, Annariina Jokela, Väinö Jalkanen, Áron Mojzer esittivät unohtumattoman hienon konsertin kunniakansalaisille ja arvovaltaisille kutsuvieraille kulttuuritalo Korundissa perjantaina 16.8.2014. Ilo ylimmillään. Miss Rillumarei 2013 Heli Honkasilta ja Miss Rillumarei 2012 Sirkku Ylitalo Tuuritanssilavalla sunnuntaina 18.8.2014. Tansseja tahditti ja yleisöä villitsi Kapteeni keinuva & kuolevaiset-yhtye. Rillumaroi-lehti! Lähetyskulujen hinnalla ympäri maan omalle paikkakunnallesi! Pääkirjoitus Hyväntekeväisyyttä suurella sydämellä Paljonko sinulle maksetaan tästä? Oheiseen kysymykseen olen törmännyt muutaman viimeisen vuoden aikana useaan otteeseen. Vastauksen kuullessaan kysyjä on usein hämmentynyt ja jatkanut utelua, että eikö teille todellakaan makseta palkkaa? Yleensä olen todennut tähän, että jos tästä maksettaisiin, se ei enää olisi samanlaista hyväntekeväisyyttä. Joitakin asioita ei rahalla saa. Ensimmäisen kerran osallistuin Rovaniemen Wanhoille Markkinoille vuonna 2009 esiintyjänä. Seuraavana vuonna päädyin mukaan talkoolaiseksi ja reilun neljän vuoden aikana olen toiminut markkinoilla erilaisissa, pääosin tiedotukseen, liittyvissä tehtävissä. Olen antanut haastatteluja lehdistölle, päässyt toteuttamaan radio-ohjelmaa, juontanut lukuisia esiintyjiä lavalle, kantanut tavaroita paikasta A paikkaan B ja pystyttänyt mainoslakanoita. Hienointa on kuitenkin ollut todistaa aitiopaikalta Suomen suurimman hyväntekeväisyystapahtuman rakentumista. RWM ry lahjoitti lokakuussa järjestetyissä Jälkilöyly-iltamissa Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettaville veteraaneille 6000 euroa. Samaisessa tilaisuudessa Johannes Collins esitteli elokuussa kuvaamaansa kuvamateriaalia Vanhalta torilta ja Jätkänpuistosta. Ravintola Valdemarin seinälle heijastui videotykin välityksellä elokuisen viikonlopun markkinatapahtumia. Hetkeksi ajatukset siirtyivät pimeästä syksystä markkinahumuun ja tunnelmiin. Lehden mennessä painoon Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden Facebook-sivuilla on tykkäyksiä jo yli 1180. Sosiaalinen media on avannut tiedottamiselle uusia mahdollisuuksia. Viimeisen vuoden aikana markki- päivän aikana RWM:ta oli tekemässä 108– talkoolaista ja kolmena päivänä oli yli 270 esiintyjää. Takatila- teltan soppatykistä annosteltiin vapaaehtoisille n.280 litraa keittoa ja lukematon määrä kahvia, leipää, pullaa ja virvokkeita. Viranomaisarvion mukaan kolmen päivän aikana kävi n.30 000-34 000 vierasta! Ja tulipa myös markkinoiden kaikkien aikojen lauantai- vieraiden kävijäennätys. Väkeä oli Vanhalla torilla ja Jätkänpuistossa niin mustana, ettei meinannut läpi päästä, mahtavaa! Mahtava oli myös tämän vuoden rahalahjoitus, mitä ei voi verrata siihen yli 70.000 euroon, jonka kaupunki palautti valtiokonttorille kuntoutettavien sotiemme veteraanien rahoja. Lisäksi kaupunki perii edelleenkin täydet vuokrat RWM- alueista, myös nämä rahat ovat poissa veteraaneilta ja muilta hyväntekeväisyyskohteiltamme. Kulttuuriavustuksemme kaupunki perii takaisin aluevuokrina, ym. Kaupungin todellinen rahallinen tuki RWM:lle on 173€/ vuosi. Pitäisiköhän RWM ry:n sortua laittomuuksiin ja saada ehdonalaistuomio saadakseen tukea kaupungilta? Ei. Me emme toimi niin. Keräsimme viime talvena 734 nimeä vetoomuslistaan toiseen valtuustoaloitteeseen aluevuokrien poistamiseksi. Syksyllä myönteisten käsittelyjen jälkeen aloite nimineen saapui tekniseen lautakuntaan, joka teki toisen kieltävän päätöksen ja siirsivät vastuun vapaa-ajanlautakunnan päätettäväksi. Toivottavasti ei tarvitse tehdä kolmatta aloitetta. RWM on uskomattoman isoa vapaaehtoistyötä. Ei voi olla korostamatta kuinka hienoa on tehdä heidän kanssaan asioita, jotka auttavat meitä kaikkia. Julkaisemme tässä lehdessä kiitos- listan ja talkoolaisten nimet, jotta lukijamme saavat käsityksen kuinka suuresta ryhmästä on kyse. Kaikki ovat tervetulleita mukaan talkoille. Alamäkiautokilpailua ”Kunthalla kolisee” ei voitu järjestää RWM- teeman laajuuden tuoman resurssipulan vuoksi. Pahoittelemme. Pettyneille kilpailijoille ohjeistus; ilmoittautukaa ensi vuonna 4- viikkoa ennen kisoja, jotta järjestäjät voivat toimia ajoissa, kiitos. Kisat ovat sunnuntaina 16.8.2015. Haastaja autoja on tulossa mm.Outokummusta ja Heinävedeltä. Vanhan torin kunnostus ja remontti aiheutti keväällä huolta, mutta yhteistyö kaupungin teknisen palvelukeskuksen kanssa oli ensiluokkaista. Perusparannus jatkuu pitkälle 2015syksyyn. Tämä tuo muutoksia RWMrakenteiden sijoitteluun. RWM ilmiönä ja tapahtumana on ainutkertainen suomessa kooltaan, sekä hengeltään. Siitä on muodostunut perinne, jota odotetaan ja kaivataan. Auttamalla toisia, samalla autamme itseämme. Kustantaja: Rovaniemen Wanhat Markkinat ry Rovakatu 40, 96200 Rovaniemi puh. 040 091 8132 [email protected] www.rovaniemenwanhatmarkkinat.fi Toimituksen osoite: Rovakatu 40, 96200 Rovaniemi, Lappi Toimituksen sähköposti: [email protected] Toimituksen puhelin: 040 091 8132 Aineisto: Lehti ottaa sitoumuksetta vastaan juttuvinkkejä, kirjoituksia, valokuvia ja piirroksia. Painos: 20.000 kpl Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 8.5.2015. Ilmoitusten takaraja 24.4.2015. Ilmoitukset: Vele Varjo Rovakatu 40, 96200 Rovaniemi [email protected] SINUSTAKO MISS RILLUMAREI 2015? Timo Hyyryläinen Seitsemättä kertaa haetaan perinteistä keulakuvaa edustamaan Rovaniemen Wanhat Markkinat ry:tä eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Pintaliitoa, kimallusta, tyttöjen kiusaamista tai rääkkäystä? Sellaista EI meillä ole! Osallistu siis leikkimieliseen yleisötapahtumaan rohkeasti, jos olet vähintään 18-vuotias, muuten ikään ja kokoon katsomatta. Valttina missi-kokelaalla on sisäisen kauneuden lisäksi vanhan ajan tyyliin sopiva vaatetus, rempseä luonne, uskallusta ja ratkaisevana; asenne rillumarei-henkeen! 1. Hyväntekeväisyys Valtavan hienon kokemuksen Joka vuosi eri kohde. Jokin paikalli- ohella missi-ehdokkaamme saavat ilnen tai paikallisia koskettava yhteinen maiseksi kahden päivän ajan kampaasia! (Suoraan kohteelle, ei virkako- ukset ja meikit Hius-Studio Voguessa neistolle) ja kukkakauppa Ukonhattu kukittaa ehdokkaamme. 2. Talakootyö ja vapaaehtoiset Tapahtuman tarkoituksena on luoda uutta yhteisöllisyyttä ja me-henkeä sekä opettaa etenkin nuorille yhdessä tekemisen kokemusta ja riemua yhteiseen päämäärään. 3. Paikalliset käsityöläiset, pienyrittäjät, yritykset, taiteilijat ja yhteisöt Annetaan mahdollisuus paikallisille tuoda artikkeleitaan ja tuotteitaan laajasti esille. Ei tehdas- tai massatuotantoa. TALAKOOLAISEKSI WANHOILLE MARKKINOILLE! Ilmoitusaineisto: PDF-tiedostona tai pakkaamattomana kuvatiedostona (TIFF, JPG) resoluutio 300 dpi. Toimitus vastaanottaa vain valmiita ilmoitusaineistoja. Lehti on voittoa tavoittelematon Rovaniemen Wanhat Markkinat ry:n tiedotuslehti. Lahjoita Rovaniemen Wanhat Markkinat -tapahtuman järjestämisen kautta vuotuisille hyväntekeväisyyskohteille. Rahankeräyslupanumero: 8660/3/2014 Tilinumero: FI84 5640 0220 2394 17 Kiitos! Huikean hienot palkinnot odottavat Miss Rillumarei voittajaa; tatuointilahjakortti (arvo 120 €), hopea-ja kultakorusarja sekä tuotepalkintoja! Lisäksi käsittämättömän suuri kunnioitus ja ihailu kaikkia osallistujia kohtaan, koska meille kaikki Miss Rillumarei -ehdokkaat ovat voittajia! Ilimottautumiset ja lisätietoa: missi-emo Heli Honkasilta 044 5619 128 [email protected] KUNTHALLA KOLISEE Mäkiautokilipailut 16.8.2015 Järjestetään viidennen kerran Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla. Vauhtia, vaarallisia tilanteita, jännitystä ja varikkoalueen kiihkeää toimintaa! Ei ikävää bensiinin tai öljyn katkua, vaan luonnon omia hajusteita ja vain painovoima moottorina. 4. Kulttuurihistoria Rovaniemen markkinoiden 1900-luvun alun rillumarei- ja junttikulttuurin perinteiden vaaliminen sekä säilyttäminen. Mm. pukeutumisella ja markkina-alueen somistamisella tuodaan vanha markkinahenki tähän Rakentakaa oma kiitäjä ja kokekaa ainutlaatuinen kuljettajien kylmäpäipäivään löysästi, mutta varmasti. syyden ja rohkeuden testaava rata, yleisön kannustaessa ja hurratessa 5. Henki ja tunnelma Saadaan noudattamalla neljää edel- omia suosikkejaan voittoon. Unohlistä teesiä sekä pitämällä uskonto ja takaa Vatanen ja Räikkönen, meiltä tulee todellisia ajotaitureita. Tämä tatalakoolainen Vele Varjo politiikka markkinaporttien ulkopuo- pahtuma ei jätä ketään kylmäksi! lella. Rillumarei hei hei Koko perheen yhteinen hauska harrastus, laatu-aikaa kilpuria rakentamalla. Haastakaa kisoihin koulut, Ai, taas loppui markkinaviikonlopputyöpaikat, yhteisöt, yhdistykset, seuna pankkiautomaateista raha... rat, kaveriporukat ja yksinäiset sudet auton rakentamisen hinnalla mukaan! Pätkä- ja vappaasarjan lisäksi tulee Toimituskunta Päätoimittaja: Johan-Eerik Kukko Toimitussihteeri: Vele Varjo Taitto: Timo Tökkäri Kuvitus: Päivi Ranta Valokuvat: Timo ”Papparatsi” Hyyryläinen RWM:t etsii jatkuvasti uusia esittävien taiteiden osaajia. Yhtyeet, bändit, orkesterit, ym. soittajat tyylilajiin katsomatta. Lisäksi näyttelijät, koomikot, tanssijat, runoilijat, juontajat sekä muut helppoheikit ja -maijat ovat tervetulleita alati laajenevaan markkinaperheeseen. nat ovat näkyneet sosiaalisessa mediassa, radiossa, lehdessä ja ensi vuonna luvassa on jatko-osa vuonna 2010 ilmestyneelle Rillumaroi-elokuvalle. Rillumaroi: Kulttuuri- ja tietolehden numerot ovat olleet erittäin suosittuja. Keväällä ilmestyneen lehden Ei kukaan tule teitä kotoa tai treenikämpainos on löytänyt tiensä niin kau- pältä hakemaan, vaan ilmottaudu rohpunkilaisten kuin matkailijoiden mat- keasti koukuttavaan esiintymisen huumaan. kaan. Eri paikoissa kaupunkia sijaitsevat lehtitelineet ovat olleet tyhjillään RWM:N ESIINTYMISLAVAT jo pitkään. Lehden olemuksessa ja ODOTTAVAT JUURI SINUA! sisällössä tiivistyy täydellisesti Rovaniemen Wanhat Markkinat; jokaiselle TERVETULUA MUKAAN! löytyy jotakin. Lehti on osa paikallista kulttuurihistoriaa. Toimitus ottaa Ilmottautumiset: vastaan myös lukijoiden kirjoituksia, Mikko “Hyrski” Hyyryläinen onnitteluviestejä ja kuvia. 040 834 0104 Palataan hetkeksi takaisin [email protected] siin markkinatunnelmiin. Mukavia lukuhetkiä! Marru Niva 040 360 7841 Johan-Eerik Kukko [email protected] Tuottajan terveiset Rovaniemen Wanhat Markkinat- rillumarei- ja junttikulttuuri katukarnevaali löi kättä päälle korkeakulttuurin kanssa. Pianisti Väinö Jalkanen ystävineen talkoilivat markkinaperjantaina upean konsertin Korundissa tämän vuoden hyväntekeväisyyskohteelle– sotiemme veteraaneille. Kunniakansalaiset olivat silmät kirkkaina tyytyväisinä siitä, että heitä muistetaan ja kunnioitetaan. Konsertin jälkeen lämpiössä oli monen kutsuvieraan ja talkoolaisen silmäkulmassa liikutuksen kyynel. Oivalsin, että vieraamme ovat kokeneet nuorina sodan kauhut, joita emme pysty ymmärtämään nyt! Se mitä RWM- talkoolaiset tekevät heidän eteensä on vaatimatonta. RWM –kuudennen kerran onnistui jälleen loistavasti. Järjestyksenvalvojien ja SPR:n ensiapuryhmän raportissa ei ollut mitään mainittavaa. Muun muassa lentolehtiset, kahaviruletti, ritsa-ammunta ja ruokaherkut loivat aitoa, lämminhenkistä markkinatunnelmaa. Kojumyyjät läheltä ja kaukaa myivät kilvan omia tuotteitaan. Myyjät ja kauppiaat edustavat näkyvästi RWM- tapahtumaa. Myyntikojut ovat markkinoiden sydän ja sydäntä pitää hoitaa ja kehittää. Ensi vuonna järjestetään yleisökilpailu parhaasta kojusomistuksesta ja myyjien pukeutumisesta RWM- henkeen teesien mukaan(ks.vierestä), palkintona ilmainen myyntipaikka ja tuotepalkintoja. Lue lisää kevään lehdestä. Lapin sota– teema yhdisti lappilaiset ja rovaniemeläiset auttamaan sotiemme veteraaneja. Kymmenen ESIINTYJÄKSI ROVANIEMEN WANHOILLE MARKKINOILLE! Timo Hyyryläinen uusi sarja: hurjat pyörätuolikelaajat! Nämä on nähtävä ja koettava paikan päällä! Hulppeat palkinnot. Himoittu ja haluttu voittajan kiertopalkinto odottaa uutta nimeä kaiverrettavaksi jo legendaaristen kuljettajien listaan. Muista ilmoittautua neljä viikkoa aikaisemmin! Mäkiauton rakennusohjeet ja säännöt sekä ilimottautumiset: Vele Varjo, 040 091 8132, [email protected] Timo Hyyryläinen Onko tylsää? Eikö ole tekemistä? Kyllästyttääkö sisällä kyhjötys? Haluaisitko sisältöä ja tarkoitusta elämääsi? KYLLÄ! RWM:t tarjoaa kaikille talakoolaisille ja tapahtuman tekijöille mielekästä toimintaa, olit nuori tai vanha, kaikki tekevät omien kykyjensä ja voimiensa mukaan. Meillä on tekemisen meininki ja onnistumisen riemua. Lisäksi saatte ruuan, juoman ja työtodistuksen. Eikä tässä vielä kaikki! Saatte mieleenpainuvia yhteisiä kokemuksia sekä Pohjois-Suomen parasta seuraa! Tule tekemään hyväntekeväisyyttä ja riemukasta tapahtumaa talakoilla! TARVITSEMME JUURI SINUA! NIINKU NYT! Ilimottautumiset: Vele Varjo, 040 091 8132, [email protected] Miss Rillumarei 2014 Mansikkamäen Maijalle luovutti emäntä Päivi Ranta jäläkilöyly-iltamissa Jukka Kelan vaskaaman Luomu kultahippu-korun Lemmenjoelta. RWM-talakoolaismitalin Seija Mannille ojensi emäntä Päivi Ranta Jäläkilöyly-iltamissa. Johannes Collins Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä markkinaväki Lapin ilmailukerhon lentokalustosta otettu yleiskuva Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden alueesta. Otos antaa kuvan kuinka laajasta tapahtumasta on kyse. Puhutaan rahasta RWM ry sai kerättyä sotaveteraaneille 6000 € ja shekki luovutettiin Ravintola Valdemarissa Jäläkilöylyt-iltamissa Veljes-sairaskotisäätiön ja sotaveteraanien edustajille. Rahat menivät asukasyhdistyksen tilille, joka on perustettu veteraanien viihtyvyyden hyväksi, mielenvirkeyteen. Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön toimitusjohtaja Eija Räihä ja fysioterapeutti Erkki Kumpula kertoivat, että veteraanit olivat perustaneet ideariihen ja pohtineet, mihin kaikkeen rahat voi käyttää ja tehneet ideoidensa pohjalta vuosikellon. Tarkoituksena on järjestää mm. Tapaninpäivänä rekiajelu, jokin tapahtuma, jossa on nimekkäämpi esiintyjä ja ohjelmalliset pikkujoulut. Yhteistyö jonkun päiväkodin kanssa on myös toiveissa, koska nyt järjestyvät matkarahat vierailuille. Kesäksi on tarkoitus ottaa lampaita ja ehkä kanoja pihalle karsinaan. Lähialueen perheet ovat tervetulleita katsomaan eläimiä, sillä näin saadaan sosiaalista kanssakäymistä eri sukupolvien välille joka on tärkeää ja antoisaa kaikille osapuolille. Viime vuonna Rovaniemen kaupunki palautti Valtiokonttorille liki 77 000 € veteraanien kuntoutus- ja palvelumäärärahoja. Se oli kolmanneksi eniten koko maassa. Valtiokonttori on aikonut pyytää selvityksen kaupungilta rahojen palautuksesta ja Lapin veteraanien puhemies, Antti Jänkälä, kertoi että rintamaveteraanit ovat laittaneet kirjallisen tiedon asiasta liittoon. Pettymys oli suuri etenkin Antti Jänkälä 1943 asepalveluksessa. ...ja 2014 tuoreen kirjansa kanssa. veteraaneille, koska he olisivat rahoja tarvinneet. Kaupungilla tuntuu olevan ongelmia kirjanpidon kanssa, sillä vielä viime joulukuun alussa heille oli sanottu, että kaikki rahat on käytetty. Rovaniemellä oli viime vuoden lopulla 778 rintamaveteraania ja jokaisen heistä olisi pitänyt saada päätös kuntoutukseen pääsystä, mutta näin ei todellisuudessa ole. Esimerkiksi 90-vuotias Antti Jänkälä haki 5 vuotta kuntoutukseen, ennen kuin sinne pääsi. Päätöksiä tehdään myös niin, että veteraani hakee laitoskuntoutukseen, mutta hänet määrätään avopuolelle, jolloin paikka jää usein käyttämättä. Kuntoutuspäätöksiä tekevä henkilö oli keväällä pitkään pois ja päätöksenteko seisoi paikoillaan sen vuoksi. Luulisi Rovaniemen kaupungilla olevan varaa palkata sijainen näin tärkeään virkaan, sillä veteraanien keski-ikä on tällä hetkellä noin 90 vuotta, joten viikot ja kuukaudet ovat aivan liian pitkiä aikoja odotella päätöksiä. Syksyisin palautetut rahat jaetaan lisärahaa hakevien kuntien kesken. Rahat eivät kuitenkaan välttämättä palaudu niihin kuntiin, joista ne on palautettu. Tälle vuodelle oli Rovaniemen kaupungille luvattu veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin lisämäärärahaa ”ruhtinaallisesti” ja sitä tulikin yhteensä 356 067,70 euroa. Viime vuonna sitä tuli yhteensä 164 000 euroa. Rovaniemeltä on lähtöisin se, että tarpeen vaatiessa koko maassa kuntoutukseen pääsee nykyään kaksi kertaa vuodessa aikaisemman yhden kerran sijasta. Kuntoutusaika on 10 päivää kerrallaan, mutta usein sitä annetaan kuitenkin 20 päivää, mikä on tärkeää näille iäkkäille veteraaneille. Korundin puhe 15.8.2014 Oikein hyvää päivää teille kaikille ja tervetuloa Korundiin nauttimaan konsertista Rovaniemen Wanhat Markkinat yhdistyksen puolesta. Wanhat markkinat järjestetään jo kuudetta kertaa Vanhalla torilla ja Jätkänpuistossa. Rovaniemen Wanhat Markkinat yhdistys on Suomen suurin talkoovoimin toimiva hyväntekeväisyysjärjestö. Joka vuosi markkinoilla on joku teema ja vaihtuvat hyväntekeväisyyskohteet. Tänä vuonna teemamme on Lapin sodasta 70 vuotta ja hyväntekeväisyyskohteemme on Rovaniemen Timo Hyyryläinen veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettavat veteraanit eli kunniakansalaiset. Vaikka Lapin sodan päättymisestä tulee tänä vuonna jo 70 vuotta, on sodan jälkiä yhä näkyvissä ja sitä myötä tämä aihe ja teema koskettaa meitä kaikkia lappilaisia. Meillä on sanontoja, kuten ”Ei sota yhtä miestä kaipaa” ja ”Kukaan meistä ei ole korvaamaton”. Me olemme RWM yhdistyksessä sitä mieltä, että teistä, Kunniakansalaiset, jokainen on korvaamaton, sillä ilman teitä ja teidän uhrautuvaisuuttanne meillä ei olisi tätä ihanaa Suomen maata, joka RWM ry on Suomen suurin täysin talkoovoimin toimiva hyväntekeväisyysjärjestö. RWM ry on pyytänyt useaan otteeseen, että kaupunki tulisi mukaan hyväntekeväisyystyöhön ja antaisi esimerkiksi alueet vuokratta Wanhojen markkinoiden käyttöön. Kaupungilta ei ole tähän kuitenkaan tullut suostumusta. 24.2.2013 RWM ry jätti ensimmäisen valtuustoaloitteen asiasta, jonka tekniselle lautakunnalla esitteli kaupunginvaltuutettu Matti Henttunen ja joka tyrmättiin teknisen lautakunnan kokouksessa 27.8.2013. Tämän päätöksen jälkeen RWM ry:n talkooporukka keräsi 734 nimeä kattavan adressin, jotta vuokra-asiasta tehtäisiin uusi aloite. Aloite meni tekniselle lautakunnalle, josta adressi on siirretty eteenpäin vapaa-ajanlautakunnalle, jossa asiasta ei tiedetty mitään vielä loka-marraskuun vaihteessa. Vapaa-ajanlautakunnan esittelijä kertoi puhelimitse sitä vastoin, että kaupunki tukee Rovaniemen Wanhoja Markkinoita seuraavasti: kohdeavustusta 500 euroa ja yleisavustusta 2500 euroa. Käytännössä nuo summat menevät takaisin Rovaniemen kaupungille aluevuokrien, sähkö- ja vesilaskun muodossa. Todellinen tuki kaupungilta on 173 euroa/vuosi. Asia oli vihdoin uudelleen esittelyssä vapaa-ajanlautakunnassa perjantaina 7.11., joten päätös ei ehtinyt tähän lehteen. Näiden kerättyjen yli 700n nimen seikkailuista ja toivottavasti lopullisesta määränpäästä ja päätöksistä kerrotaan lisää keväällä 2015 ilmestyvässä lehdessä. Rovaniemen kaupunki kyllä helposti kertoo olevansa mukana erinäisissä hankkeissa ja tukevansa niitä, mutta tässä RWM ry:n ja hyväntekeväisyyden asiassa se tuntuu olevan enemmänkin pelkkää sanan helinää. Tuomas Toivainen Timo Hyyryläinen Marru Niva Timo Hyyryläinen Antti Jänkälän arkisto Rovaniemen Wanhojen markkinoiden teemana oli tänä vuonna ”Lapin sodasta 70 vuotta” ja hyväntekeväisyyskohteena Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettavat sotiemme veteraanit eli kunniakansalaiset. Minulla on kunnia toivottaa Rovaniemen wanhojen markkinoiden puolesta teidät kaikki tervetulleiksi tänne Rovaniemen vanhalle torille. Tämä paikka on nimensä mukaisesti historiallinen, Rovaniemen markkinoiden pitopaikka. Vuosikymmenien ajan täällä kohdattiin tuttuja ja tuntemattomia, tehtiin kauppaa, kerrottiin tarinoita ja solmittiin uusia suhteita. Vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen torielämä elpyi täällä jälleen kuusi vuotta sitten. Nyt jo kuudennen kerran järjestettävät Rovaniemen wanhat markkinat tuovat taas tutut ja tuntemattomat yhteen, täällä tehdään kauppaa, kerrotaan tarinoita ja solmitaan suhteita. Tänä vuonna wanhoilla markkinoilla on kuitenkin aivan erityinen teema. Tänä syksynä tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Lapin sodan syttymisestä. Niinpä tätä vaikeaa aikaa muistellaan myös wanhoilla markkinoilla. Vain seitsemän vuosikymmentä sitten tämä torin ympäristökin oli lohduton, savuava piippumeri. Tuhkan ja hävityksen keskeltä nousseen Rovaniemen nykyisenä nuorena minulla on erityinen kunnia kiittää teitä, arvoisat veteraanit, että me sotien jälkeen syntyneet sukupolvet olemme voineet elää lapsuutemme ja nuoruutemme rauhan ja hyvinvoinnin keskellä. Meidän on turvallista rakentaa omaa tulevaisuuttamme maassa, jossa vallitsee vapaus, demokratia ja korkea elintaso. Näitä asioita ei saa pitää itsestäänselvyyksinä. Tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa soditaan ja ihmisiä ja heidän kotejaan tuhotaan, aivan kuten meilläkin tapahtui 70 vuotta sitten. Me kaikki voimme omalta osaltamme yrittää edes vähän maksaa sitä kunniavelkaa, jossa olemme sotiemme veteraaneille. Rovaniemen wanhat markkinat on hyväntekeväisyystapahtuma. Tänä vuonna olemmekin päättäneet luovuttaa markkinoiden tuoton Rovaniemen veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettaville sotaveteraaneille. Samalla Te veteraanit olette wanhojen markkinoiden kunniavieraita. Rovaniemen wanhat markkinat on kolmipäiväinen tapahtuma, jossa on tarjolla jokaiselle jotakin. Minulla on ilo toivottaa koko talkooväen puolesta tervetulleiksi kaikki markkinavieraat nauttimaan markkinoiden antia, paikallisia tuotteita, ruokia ja juomia, monipuolista ohjelmaa ja ennen kaikkea hauskaa rillumarei-henkeä. Tavataan taas tuttuja ja tuntemattomia, kerrotaan tarinoita ja solmitaan uusia suhteita. Olkaa sydämellisesti tervetulleita! meillä nyt on. Te puolustitte tätä rakasta maatamme ja jälleenrakensitte sen sodan raunioilta meille tuleville polville. Nöyränä kiitoksena tästä kaikesta olemme iloisia, että voimme järjestää teille, Kunniakansalaiset ja muut arvoisat kutsuvieraat, tämän konsertin. Väinö Linnaan lainaten: ”Ei saa jäädä tuleen makaamaan” eli nauttikaamme konsertista ja vielä kerran: Tervetuloa teille kaikille. Vanha- ja uusi aika. Sukupolvet kohtasivat. RWM-tervetuliaispuVäinö Jalkanen, ole hyvä. heen piti 16-vuotias Tuomas Toivainen ja avajaispuheen 90-vuotias Marru Niva sotaveteraani Antti Jänkälä. ROVANIEMEN WANHAT MARKKINAT 2009-2014 Pohjoinen on Pohjoinen Suomen suurin vapaaehtoisvoimin toteutettu hyväntekeväisyystapahtuma! Timo Hyyryläinen Tuuritanssilavalla sunnuntaina 16.8.2014 muistetaan talakoolaisia markkinamitaleilla ja kuudennen kerran. Talkoolaiskokemuksia Rovaniemen Wanhat markkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Vanhalla torilla ja Jätkänpuistossa on kuutena vuonna nähty teatteria, tanssiesityksiä, runoutta, sekä elävää musiikkia joka lähtöön. Kuutena vuotena myös talkoolaiset ovat pystyttäneet esiintyjille lavan, laittaneet piuhat kiinni mikseriin, nikkaroineet tanssilavan kestämään pyörähdyksiä ja rakentaneet niin kojuja kuin kylttejä. Talkoolaisena vuodesta 2009 alkaen mukana ollut Antero Salmela kertoo, että vuosien varrella on tullut tehtyä kaikenlaista. – Aikaisempina vuosina olen vastannut Tuuritanssilavan tekniikasta, mutta menneenä kesänä olin Kino Torilla näyttämässä torikansalle elokuvia. Olen ollut myös niin sanottuna esiintyvänä taiteilijana soittamassa tuuritansseissa humppaa ja bluesristeilyllä bluesia hienojen artistien kanssa, Salmela kertoo. Kysyttäessä hauskaa muistoa tai kommellusta vuosien varrelta Salmela toteaa, että on vaikea nostaa esille vain yhtä hetkeä ylitse muiden. – Hauskoja ja usein myös herkistäviä tapahtumia ja yhteensattumia on ollut monia, joten vain yhtä on hyvin vaikea lähteä erittelemään, Salmela kertoo. Salmelan mukaan talkoolaiseksi kannattaa tulla hyväntekeväisyyden ja hienon porukkahengen vuoksi. – Joka vuosi on ollut sellaisia hyväntekeväisyyskohteita, joiden vuoksi on Timo Hyyryläinen ollut ilo tehdä töitä hyvässä talkoohengessä, Salmela toteaa. Uniikki kokemus Tämän vuoden markkinoilla avustamassa oli yli 100 talkoolaista. Se on iso määrä, mutta tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut myös entistä suuremmaksi. Osalle talkoolaisista markkinoista on tullut jokakesäinen perinne. Uusia talkoolaisia vastaavasti tulee mukaan toteuttamaan paikallista kulttuurihistoPäivi Ranta riaa joka vuosi. Jari Inkeröinen toimi talkoolaisena ensimmäisen kerran vuonna 2010. Omien sanojensa mukaan hän toimi ensimmäisenä kesänä ”yleispaikankuljettimena” ja ”jokapaikanhöylänä”. Sittemmin Inkeröinen on vastannut markkinoilla muun muassa äänistä, valoista ja sähköistä. – Kokemuksena markkinat ovat varmasti uniikki. Hyvä kokeilu psyykelle. Kannattaa aloittaa kevyesti ja lisätä taakkaa. Se varmasti lisää kykyä suoriutua vaativissakin raskaissa kovan paineen alla suoritetuista toimista, Inkeröinen toteaa. Inkeröinen toteaa myös että aika myös kultaa muistot. – Hyvin vaikeatkin tilanteet tuppaa saada hulvattoman ja hilpeän, sekä hyTämän vuoden tuore talakoolai- vin usein myös itkuparkumaisia muistonen Harri Airola lounaalla. Tällä ja aikaan, Inkeröinen kertoo. annoksella vattanahka kiristyy... Johan-Eerik Kukko Lämmin kiitos! Rovaniemen Wanhat Markkinat järjestettiin kuudetta kertaa 15.–17. 2014 Vanhalla torilla, Jätkän puistossa, Korundissa, Valdemarissa, Kauppayhtiöllä ja Kemijoen Helmellä. Tänä vuonna markkinoiden teema on viime vuosia vakavampi. Lapin sodan alkamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Lapin sodan aikana tapahtunut hävittäminen ympäri Lappia koskettaa edelleen monia rovaniemeläisiä ja lappilaisia. Rovaniemen Wanhat Markkinat ry:n hyväntekeväisyyskohde on teeman mukainen, Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön sotiemme veteraanit. Lapin sota näkyi markkinoilla niin ohjelmassa, esityksissä kuin ulkoasussa. Kolmipäiväinen kaikkien lappilaisten yhteinen juhla keräsi edellisvuoden tapaan sankoin joukoin ihmisiä juhlimaan. Viikonlopun aikana markkinoilla kävi arvioiden mukaan yli 30 000 tuhatta vierailijaa. Erityisesti kiitos kaikille 108:lle talkoolaiselle, 270:lle esiintyjälle, sekä 120:lle kojumyyjälle. Tämän vuoden markkinoilla vältyttiin järjestyshäiriöiltä ja SPR:n tietojen mukaan myös suuremmilta tapaturmilta. Suuri kiitos talkoolaisille! Janette Lehtoniemi, Hanna Ollila, Sonja Alaraatikka, Leena Alaraatikka, Milla Kellokumpu, Heli Honkasilta, Jenna Oivakumpu, Petra Niemi, Hanna Heikura, Mikko ”Hyrski” Hyyryläinen, Leila Peltoperä, Hanna Ahola, Jussi Hakaniemi, Erkki Kairala, Heidi Hämäläinen, Asta Uotila, Seija Manni, Päivi Ranta, Hurja Helleena, Marru Niva, Johannes Collins, Kaisa Keihäskoski, Niko Lappalainen, Antero Salmela, Veera Salmela, Tatu (Emppu), Heli Mononen, Mikko Ruokanen, Samuli Valkama, Linnea Lindholm Eveliina Paksuniemi, Suvi Jumisko, Antti Örn, Johan-Eerik Kukko, Hanna Wallenius, Juha Ranta, Matka-Katja, Timo Hyyryläinen, Jari ”Jinkki” Inkeröinen, Sanja Kuusela, Juho Peuraniemi, Juho Jokela, Vele Varjo, Maaria Holopainen, Jenna Mänty, Jussi Raittimo, Jasmine Raittimo, Asta Sinervä, Harri Vuornio, Janne Honkasilta, Noora Oso, Jyrki Perttu, Harri Airola, Saara Mukkala, Satu Paltto, Laura Koivuranta, Jorma Tabell, Joonas Puotinen, Eija Rajala, Raimo Rajala, Jukka Ylikulppi, Suvi Vettainen, Merja Koivu, Juho Ylinampa, Miika Isola, Liisa Alaraatikka, Timo Tökkäri ja Jenni Mutenia. Liikenteen ohjaajat (Lapin rauhanturvaajat): Heikki Haavikko, Ilkka Jänkälä, Pertti Pasanen, Lauri Liikanen, Raimo Palenius, Aarre Rissanen, Lasse Mella, Juha Kilpeläinen, Juha Ryhänen, Kalervo Tuhkala, Seppo Laiho, Sanna-Maija Laiho ja Raili Tuhkala. Matkailuoppaat: Irmeli Lilja-Vilkko, Kaija Sälevä, Liisa Kauraniemi, Marja Selin, Marja-Leena Ervast, Pirkko Sirviö, Mari Fredriksson, Maria Hyvönen ja Marja Jalkanen. Runoköngäs ja runolava: Irene Piippola, Marko Nampajärvi ja Erkki Kaila. Rovaniemen, Ounasvaaran ja Napapiirin Rotarit: Ahti Peura, Antti Jääskeläinen, Ari Maaninka, Asko Kivilahti, Asko Peuraniemi, Dina Solatie, Erkki Huttunen, Erkki Kaila, Esko Suorsa, Heikki Haapala, Jouko Koskelainen, Jouko Ylisuvanto, Jouni Filppa, Juhani Huhtala, Juhani Juuruspolvi, Marjatta Rautiainen, Martti Lampela, Mikko Virrankoski, Osmo Kurola, Sakari Ylitolonen, Soile Veijola, Veikko Kauppinen ja Veikko Leivonniemi. Lionsclub Lainas: Jarmo Rastas, Mika Huuskonen, Pertti Vanhanen, Mika Sasinsaari, Arto Bergman ja Erkki Kämäräinen. Lapin Matkailuopiston Mat12L ryhmä / matkailupalveluiden tuottaja + lukio: Opettaja Jussi Raittimo, Saija Marjomaa, Eeva Kivilompolo, Krista Ylimaunu, Miia Kanervo, Elina Penttinen, Saana Springare, Kaisa Räinä, Kata Laakkonen, Jonna Puhakka, Anna-Maaria Holopainen, Miisa Mäensyrjä, Mariella Tervonen, Jenna Mänty, Jetta Nyman, Kiia Mehtälä, Jemina Pallari, Kiki Rasmus, Sara Kenttälä, Laura Mölläri ja Jimi Kallunki. Suuri kiitos myös kaikille talkoolaisten muonittajille! Pulla Pirtti, Matti Vaajoensuu, Vaasan ja Vaasan, S-market Revontuli, Ollilan puutarha, K-Supermarket Eteläkeskus, Lapin liha, Rinteenkulma, sekä Punnitse & Säästä. Kiitos mukana olleille yhdistyksille ja ihmisille jotka auttoivat markkinatapahtuman tekemisessä. Fin Forelia Oy ja Kalle Mäkikokko, Rovaniemen alueen poliisi ja poliisin kenttäjohtaja, Kimmo Pallari, Jyri Tynkkynen, sekä hevosmiehet Esa ja Iivari. Lisäksi suuri kiitos Lapin liitto, Lapin kirjallisuusseura, Lapin ilmailuyhdistys ry, Rovaniemen kaupungin kulttuuripalvelukeskus ja Merja Tervo, Lapin maakuntamuseo, Sirkus Taika-aika, Lapin Lukon nyrkkeilyjaoston kilpa- ja kuntonyrkkeilijät, Kukkakauppa Ukonhattu, Iron Beard tattoo, Jukka Kela, sekä Hius-studio Vogue. Ari Maununiemelle, Markku Valkamalle, Rovaniemen musiikkikirjastolle, sekä Tuomo Könöselle ja rouva Könöselle kiitos. Henri Kenraalille kiitos lakulahjoituksista lentolehtisiä vastaan. Lentolehtisarvonnan pääpalkinnon Mountainbike Centerin lahjoittaman Jopo-polkupyörän voitti Kaisa-Mari Jama. Tämän vuoden Miss Rillumareiksi valittiin Maija Rautiainen. Erityiskiitos Hanna-tädille, Erkki Kumpulalle, Rovaniemen matkailuoppaille, sekä RWM:n sähkömiehille Raimolle ja Jinkille. Kaikille yhteistyökumppaneille, lipaskeräyksen lahjoittajille, sekä äänentoistolaitteiden ja musiikkivälineistön lainaajille vielä kerran suuri kiitos. Teimme unohtumattoman ja samalla Suomen suurimman vapaaehtoisvoimin toteutetun hyväntekeväisyystapahtuman. Hyvä met! Tavataan taas ensi vuonna Vanhalla torilla ja Jätkänpuistossa. Tervetuloa! Ensikertalainen Wanhoilla Markkinoilla Eräänä tavanomaisena päivänä kulkeuduin Wanhojen Markkinoiden talkoolaisten kokoukseen. Tietämykseni tapahtumasta olivat entuudestaan kuulopuheiden varassa; en ollut edes vieraillut markkinoilla aikaisemmin. Sain huomata, että kokouksen ryhmähenki oli hyvin tarttuvaa. Uteliaisuus voitti ja sanoin kyllä, osallistun mielelläni. Elokuun lopulla löysin itseni huivi päässä talkoolaisten huoltoteltasta kuorimassa perunoita. Takatila on kaikkien talkoolaisten ja esiintyjien levähdyspaikka, josta saa evästä ja alueella oleskeluun oikeuttavan passin. Tuon viikonlopun aikana minulle valkeni, kuinka laajasta tapahtumasta oli kyse, ja kuinka markkinat tarvitsevat monenlaista osaajaa, ja mikä tärkeintä; talkoohenkisyyttä! Kunniatehtävänäni oli emännöidä leväshdypaikassa Liisa-tädin apuna ja keittää soppaa Leilan kanssa. Näin minäkin voin kertoa soppatykin olevan tuttu väline. Sata kertaa perunateatteri-vitsi ja voilá, valmistuivat hirvenluusoppa sekä makkarakeitto, joita riitti kaikille. Emäntänä saa tavata esiintyjiä ja muuta talkooväkeä niin paljon, että kahteentoista tuntiin venyneet päivät kuluivat kuin siivillä. Markkinoilla on tilaa kaikille, ja se onkin otollinen paikka tavata uusia ihmisiä. Itse olin varsin tyytyväinen saadessani tavata Rovaniemen runoilijoita Runokönkäällä. Onneksemme sääkin suosi useampina päivinä, ja saimme oleskella ulkona. Nähdäkseni ilman takatilan hienosti organisoitua toimintaa koko Markkinat on järjestetty kuusi kertaa ja huomaan olleeni mukana viidesti, joka kerta persnetolla. Paikalle olen körötellyt milloin mistäkin, nähnyt suorastaan vaivaa tehdäkseni miinusta. Se on käytöstä, joka vetää talousteoreetikon ymmälleen. Arvattavasti markkinat ovat pahuksen hauskat juhlat ja siellä esiintyminen polttavan kiihkeä kokemus. Onhan se niinkin. Kuitenkaan ei ole ainoa syy ja totuuden nimissä on mainittava että poikkeuksellisen harvoin esiintyminen markkinoilla on mennyt kuten suunniteltu, niin sanotusti putkeen. Päinvastoin. Olen ehtinyt vuosien varrella esittää tunnuskappaleen, pitää avajaispuheen, laulaa heviä, soittaa folk-triossa, soittaa folk-kvartetissa, laulaa runoja ja laulaa rivoja, pitää tarinankerrontaesityksiä sekä esittää monologinäytelmän lapsille. Tuohon taidetalkoomäärään kätkeytyy enemmän arvoa kuin muisteltavaa. Se on tyypillistä, sillä muistojen suhteen on taiteessa usein kuten seksissäkin, mitä ongelmaa runoilija Pentti Saarikoski taisi pohtia suunnilleen seuraavin sanoin: Varsinaisista tapahtumista, itse akteista, ei jää paljon mieleen. Vaikeapa niihin on palata. Muistin kone ei ilmeisesti käytä tallentamiseen samanlaista mustetta, kuin millä nuo hetket piirretään. Mutta vaikka ei ihminen muista, saattaa hän silti tietää minkä arvon asioille antaa. Henkilökohtaisesti markkinatohinan olennaisinta antia on ollut mahdollisuus tutustua uudelleen vanhaan kotiseutuun. Se on eri maa mistä lähdin, mutta miten se on muuttunut, sitä en osaa sanoa. Etelän mantuja katseltua ei kuiten nykyään pohjoisessa käydessä tee tiukkaakaan todeta, että pidän näkemästäni. On siellä paljon muutakin hienoa kuin markkinat. Pitäkää huolta siitä kummallisesta maasta. Ja jos mietitte miten, käykää vaikka markkinoilla harjoittelemassa. Se tuottaa sopivassa suhteessa iloa ja surua, on hyvä paikka kokea ja kokeilla uudenlaisia asioita. Vaikkapa uusia saappaita, isojakin sellaisia. Niillä on hyvä kompastella eikä niihin myöskään voi astua kasvamatta. J.Ylinampa Vuoden 2014 perunateatterin näyttelijä- ohjaaja Heidi ”Miina” Hämäläinen. markkinatoiminta joutuisi kaaokseen. Nostan hattua ja kiitän Liisa-tätiä, jonka organisointikyvyt ovat vertaansa vailla sekä Leilaa, joka on kuin itse aurinko ja hyvä kokki! Entä lähtisinkö vielä mukaan? No miksei! Pelkästään se seikka, että tällaisia tapahtumia ei ole muualla, riittää syyksi. Kyse on jaloista lähtökohdista ja tavoitteista, ja kaikki menee hyvään tarkoitukseen. Kovasta työstä huolimatta hauskanpitoa ei unohdeta, ja siitä nautitaan hyvän porukan kanssa! Koen hienoista, suomalaiselle sopivaa ylpeyttä, että olin mukana ja tein asioita tapahtuvaksi markkinoiden hyväksi. Se oli kannattavaa, sillä sainhan muiden talkoolaisten tavoin niin hirmu hienon mitalin! Leijonat avustivat kunniakansalaisiamme Mukavaa puheensorinaa kuului linja-autossa, kun sotiemme veteraanit, puolisot ja lesket olivat Lions Club Rovaniemi Lainaksen leijonien avustamina matkalla Korundiin konserttiin, jonka RWM oli kustantanut veteraaneille. Konsertin jälkeen oli vuorossa tutustuminen itse markkinoihin. Sotilaskotisisaret tarjoilivat perinteiset munkkikahvit. Kahvin lomassa veteraanit nauttivat avajaisohjelman esityksistä. Omien voimiensa rajoissa ja avustettuna veteraanit kiertelivät ja tutustuivat markkina meininkiin. Tämäkin lionien aktiviteetti kuului Leijonien valtakunnalliseen tempaukseen, joka kantaa nimeä Kiitos veteraanit! Jarmo Rastas Heidi Hämäläinen Matka missiemoksi oli huumorintäyteinen Timo Hyyryläinen Puhelimessa vastaa kiireinen, reipas nainen. Janette Lehtoniemi on vuosien varrella tullut usealle tutuksi Wanhojen Markkinoiden missiemona. Hän huolehtii, toimii siis emona, Miss Rillumarei -kisan ehdokkaille. ”Kun ennen vanhaa hevosilta tarkistettiin hampaat, että millainen elukka on, niin mie tarkistan missien hampaat”, Janette vitsailee. Huumorilla kyllästetyn naisen matka missiemoksi alkoi kattorakenteiden maalauksella ihkaensimmäisten markkinoiden alkutaipaleella. Niistä puuhista hänet värvättiin missikisoihin. ”Silloinen missiemo ilmoitti, että olen kisassa mukana, varaapas aika hiustenlaittoon.” Mummon pussilakanoista tehtiin ehdokkaalle mekko, verhoista hame. Voitto ei tuolloin osunut kohdalle, vaikka Janette itse katsoo olleensa ehdoton yleisön suosikki. ”Tai saattoivathan ne tuomarit olla oikeassakin, kun julistivat Elina Variksen missiksi”, Janette muistelee naurua äänessään. Jo toisilla markkinoilla Janette löysi itsensä missiemon paikalta yhdessä parturi-kampaamo Voguen silloisen omistajan Essin kanssa. Sillä tiellä hän on yhä, vaikkakin ensi kesän missiemous on vielä auki. Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla alusta asti mukana ollut (2009) veteraani- talakoolainen Janette Lehtoniemi harvinaisessa lepotilassa vuonna 2012. Parhaita muistoja kisoista missiemolla on niin paljon, ettei hän osaa nimetä yhtä: ”Joka missi ja esitys on ollut omanlaisensa, unohtumaton.” Eniten häntä kuitenkin lämmittää se, että vaikka kaksi viikkoa ennen mark- kinoita kaikki vielä näyttäisi olevan ihan kaaoksessa, markkinat menestyvät joka vuosi. ”Rillumarei-asenne on vihdoin ymmärretty”, Janette summaa. Heli Honkasilta Suvi Jumisko Lappilaisia käsityöyrittäjiä Timo Hyyryläinen Mikko Rautiainen markkinakojulla myyntityössä. Sanataiteen kavalkadi Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla Runoköngäs altisti torikansaa runoudelle. Yli 450 yksilöllistä live-esitystä suoraan tekijöiltä yleisölle Jorma Etto on kansainvälisesti tunnetuin rovaniemeläinen runoilija, joka on ansioistaan saanut nimikkokadun kaupunkiin. Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden Elävien Runoilijoiden runotunnin aluksi kuulimme hänen ajatuksiaan ja runouttaan. Tilaisuus jatkui kansainvälisissä tunnelmissa. Runoilija Eton ehkä rakastetuin runo ”Suomalainen” kuultiin lukuisten uusien rovaniemeläisten esittämänä perin kiinnostavilla kielillä: suomen lisäksi arabiaksi, englanniksi, persiaksi ja venäjäksi! Lausujat ovat Aatu Ylisuvanto (suomi), Nehad Khalil (arabia), Arezo Haydari (englanti), Omid Rezayee (persia), ja Sergey Porokhovoy (venäjä). Osakokonaisuuden oli ohjannut Eila Paananen. Runotunti jatkuu rovaniemeläisten runoilijoiden Lea Poikelan, Jari Pulsan, Marko Nampajärven sekä Ritva-Liisa ja Pentti Harjumaan runoesityksin. Tilaisuudelle antoi tukensa Lapin kirjallisuusseura ja isännöi Erkki Kaila. Timo Hyyryläinen Elokuussa Vanhan torin markkinakojulla saattoi ohikulkija nähdä varsin näyttäviä puukkoja joiden kahva oli naisen vartalon muotoinen, sekä luontoaiheisia puureliefejä. Kainuulainen Mikko Rautiainen toteaa olevansa itseoppinut puuveistäjä. Innostus alkoi noin 14 vuotta sitten puukoista. - Puukkoja on tullut tehtyä 2000-luvun alusta. Puureliefejä aloin tekemään vuonna 2012, mutta puukoista kaikki sai alkunsa. Ensimmäiset tein yläasteella, Rautiainen kertoo. Puureliefien työstäminen alkoi kaverin kehotuksesta. Sitä ennen hän oli oikeastaan tehnyt vain puukkoja. - Kaveri ehdotti, että mikset tee tauluja kun kerran osaat tehdä. Olin tehnyt sellaisen puukirstun jossa on kalankuvia. Pitihän se sitten kokeilla, Rautiainen toteaa. Puureliefien tekemisessä Rautiaista innoittavat suuresti luontoaiheet. Erityisesti metsä, sekä metsän eläimet innostavat. Rautiainen pohtii että on vaikea nostaa yhtä tiettyä aihetta muiden ohitse. Reliefien tekeminen on myös aikaa vievää hommaa verrattuna puukkojen tekemiseen. - Reliefeissä kestää parhaimmillaan puoli vuotta, siinä missä puukon työstämisessä kestää aikaa noin kahdesta kolmeen viikkoon. Taidon kehittyessä sitä kuitenkin alkaa myös nopeutumaan, Rautiainen kertoo. M. Rautiaisen valmistamat Neiti-puukot ovat yksilöitä ja käsityötaidetta. Oman tien kulkija Pisimpään työn alla ollut työ on ollut kalamies metsän keskellä. Erityisesti puiden oksat vaativat keskittymistä ja miettimistä. Rautiaisella on mielessään jo uusia aiheita mutta tulevaisuus näyttää millaisia töitä syntyy. Tällä hetkellä Rautiaisen töitä on näytillä Suomussalmen kirjastossa. Esikuvia Rautiaisella ei ole. Eikä myöskään samantyylisiä taiteilijoita löydy Suomesta kuin kourallinen. - On niitä varmasti, mutta harvas- sa ovat puureliefien tekijät. Suomesta niitä kuitenkin löytyy, Rautiainen toteaa. Ensimmäisiä töitä tehdessään Rautiainen myöntää että ei tiennyt mitä oikein tuleman pitää. - Ei ollu ittellä ollenkaan tietoa mitä tämä on ensi alkuun kun näitä puureliefejä alko tekemään Vasta jälkeenpäin sitä alkoi tajuamaan mitä tämä on. Ensimmäisen taulun veistin puukonkärjellä. Johan-Eerik Kukko Erkki ”Erkka” Kairala, työnsankarimitalin ja arvonimen ylpeä kantaja 2014. RWM ry myönsi tänä vuonna poikkeuksellisesti kolmen mitalin sijaan viisi mitalia ansiokkaasta ja pitkästä markkinatyöstä: Janette Lehtoniemi, Johan-Erik Kukko, Marru Niva ja Mikko ”Hyrski” Hyyryläinen. Onneksi olkoon! Vuoden 2013 hyväntekeväisyyskohde Rompun rahat nuorten huume- ja päihdetyöhön Lapin nuorisoasema Romppu on Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämä päihdehuollon avopalveluyksikkö, joka tarjoaa matalankynnyksen tukea sekä psykososiaalista hoitoa ja kuntoutusta alle 25-vuotiaille nuorille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemalle hakeudutaan usein tilanteissa, joissa nuoren elämään kuormittavat monenlaiset haasteet. Joskus nämä haasteet voivat liittyä perheen ihmissuhteisiin tai muihin tärkeisiin ihmissuhteisiin, opiskeluun, yhteiskuntaan sopeutumiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin. Nuoresta ja perheestä riippuen Rovaniemen Wanhojen Markkinoihaasteet ilmenevät monella eri tavalla den kansantapahtuma Runoköngäs oli uutuus, joka kokeilevasti kokosi yhteiseen performanssiin sanataiteen uusia harrastajia ja konkareita. Runokönkäällä sai kuka tahansa saanut toteuttaa itseään lyyrisin ilmaisuin, näet kaikille avoimeen tilaisuuteen kutsuttiin osallistujiksi jokaista, jolla oli tarve lausua, mikä tahansa esityskelpoinen runo, riimi, loru, sankarilaulu tai muu mieltelmä syvä. Runovuon vuolaudesta vastasivat sanataiteilijat: Pentti Harjumaa, Ritva-Liisa Harjumaa, Marko Nampajärvi, Erkki Kaila, Leena Patjas, Lea Poikela ja Irene Piippola. Jätkänlavalla 17.8.2014 ”Suomalainen” kääntyi persiaksi Lapissa tehtyä kainuulaista käsityötä hankaloittaen tavallista elämää, arjessa selviytymistä ja tulevaisuuden suunnittelua. Varsin yleistä on, että nuoret ilmentävät itselleen ja läheisilleen joskus selittämätöntäkin pahaa oloaan alkoholin ja huumeiden käytöllä. Rompussa on viime vuosina hyödynnetty nuorten kuntoutuksessa erityisesti taide- ja valokuvaterapeuttista työskentelyä. Kuten Cathy A. Malchiodi on todennut: ”Taide [mukaan lukien valokuva] on voimakas viestintäväline.--Taideilmaisun avulla voidaan viestiä kuvallisesti sellaisia ajatuksia ja tunteita, joita on liian tuskallista ilmaista sanoin.--Luovaa toimintaa -- voidaan käyttää toisena kielenä ja sen avulla voidaan auttaa k aikenikäisiä ihmisiä tutkimaan tunteitaan ja uskomuksiaan, vähentämään stressiä, ratkaisemaan ongelmia ja ristiriitoja ja lisäämään hyvinvoinnin tunnetta.” Ihmisten kanssa työskenneltäessä taide voidaan ymmärtää viestintävälineenä, joka pyrkii tukemaan ja vahvistamaan kunkin elämässä kaikkea hyvää ja kaunista sekä samaan aikaan vähentämään ja korjaamaan selviytymistä vaikeuttavia niin yksilön sisäisiä ja kuin yksilöiden välisiä solmuja. Rovaniemen Wanhat markkinat lahjoitti viimesyksyisestä hyväntekeväisyyspotista Rompulle puolet, joka oli suuri summa, 2050 euroa. Siitä vielä kerran lämpimät ja sydämelliset kiitokset! Tämä lahjoitus päätettiin kohdentaa nuorisoaseman toiminnassa edistämään juuri taide- ja valokuvaterapeuttista työskentelyä nuorten parissa hankkimalla nuorille mm. kertakäyttökameroita, valokuvapaperia, maalaustarvikkeita, värejä, siveltimiä jne. Visuaalisuuden teemaan liittyy myös nuorisoaseman aulaan hankittava infonäyttö, jonka avulla on tarkoitus hyödyntää nuorille suunnattua erilaista audiovisuaalista materiaalia tiedottamis- ja ohjaustarkoituksessa. Sekä toisinaan myös toivottamaan kauniiden kuvien ja musiikin saattelemalla ovesta sisään astuva ihminen paikkaan, jossa toivolla on tilaa. Johanna Puolakka Vastaava päihdetyöntekijä Rovalan Setlementti ry Lapin nuorisoasema ROMPPU & Terveys- ja sosiaalineuvontapiste POMPPU Timo Hyyryläinen Yrityshistoriaa Rovaniemellä Tuoretta kahvia keskeltä ei mitään ”Kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti”, lähettää Pekka Jarkku veikeässä kissakravatissa terveisensä Rillumaroin lukijoille. Hän tietää mistä puhuu. Yrittäjänä yli 35 vuotta toiminut mies on kokenut monipuolisen uransa aikana myös liikaa rehkimisen ja loppuunpalamisen tuomat alamäet. Jaloilleen päästyään hän on kuitenkin aina tarttunut rohkeasti eteensä avautuviin uusiin tilaisuuksiin. Niistä viimeisin on 1,5 vuotta sitten Mirkun Pubin paikalle avattu Musta Kissa, ”kaupungin pienin kuppila keskellä ei mitään”. Aluksi vaimo Liisa toppuutteli kuppilan perustamisaikeita miehensä tunnolliset työtavat tuntien. Kolme vuotta oli kulunut siitä, kun Pekan pyörittämä Eeron Kahvio näyttävästi haudattiin tuhdin, lähes ympärivuorokautisten työpäivien petaaman työuupumuksen vuoksi. Tämän jälkeen Pekka ja Liisa lähtivät kolmeksi kuukaudeksi Australiaan. Auringonpaiste ja fyysistä työtä sisältänyt loma teki tehtävänsä, mieli sai levätä ja kunto oli parempi kuin koskaan. Pekka tuumasi Erkki Kaila ikänsä puolesta, että nyt tai ei koskaan oli aika ryhtyä hommiin. Korkealta ei kuulemma tipahtaisi, jos Musta Kissa ei menestyisikään. Toistaiseksi asiakkaiksi on tiensä löytänyt sekä vanhoja tuttuja että uusia kasvoja. Haastattelun lomassa hän siirtyy vähän väliä tiskin taakse palvelemaan sisään viluisena astuvia tai pöydässä pidempään istuneita asiakkaita. ”Tämä on maailman paras paikka”, liittyy keskusteluun kuppilassa usein vieraileva Tomi, ja esittää biisitoiveekseen Bourbon Streetin. Ihmiset kaikessa erilaisuudessaan ovat Pekan mukaan työn mukavinta antia. ”Yli 99 prosenttia asiakkaista tulee ja lähtee positiivisin mielin”, hän myhäilee. Haasteita yrittäjän työssä on vielä konkarillakin. ”Välillä sitä ei tiedä omia rajojaan, ja tekee liikaa”, Pekka myöntää. Vaimon huoleen perustuva vastustelu kääntyi aikanaan kuitenkin hyväksynnäksi, kun mies ilmoitti baarin tulevan nimen. Sitä tarinaa varten hän ojentaa minulle lehtileikkeen muutaman vuoden takaa. Se kertoo vuonna 1969 Lapista Saksaan töihin lähteneistä nuorista naisista, jotka ni- mesivät ryhmänsä Tapio Rautavaaran lyriikoiden mukaan leikkisästi Black Catsiksi, Mustaksi Kissaksi. Yksi mustista kissoista oli Pekka Jarkun tuleva vaimo. Pekka ja Liisa vitsailivat, että jos Pekka joskus perustaa kahvilan, se saa kantaakseen ryhmän nimen. Ei tullut kahvilaa, vaan kuppila, kuulemma juuri Pekan itsensä kokoiseen markkinarakoon sopiva. Mustan Kissan ovet aukeavat arkisin neljältä, ja sulkeutuvat viimeisen asiakkaan perässä. Hiljaisina iltoina Pekka sulkee ovet aikaisemmin, mutta kotiin hän lähtee yleensä vasta 24 aikoihin. Uni ei tule heti, joten aikaa jää esimerkiksi gourmet-ruokien valmistelemiseen. Yrittäjän arki kuulostaa vastuulliselta ja rankaltakin. Alalle aikovia Pekka kuitenkin kannustaa: ”Ei muuta ku sinne vain!” Kun pitää kirjanpidon kunnossa ja maksaa verot, on yrittäjä vastuussa vain itselleen ja asiakkailleen. Mustan Kissan palveluita hän kehittää pikku hiljaa. Nykyään kuppilasta saa muun muassa vastajauhettua, tuoretta kahvia. Musta Kissa -kuppilan isäntä Pekka Jarkku laskee tuoppiin herkHeli Honkasilta kujuomaa. Vaihdoin farkut verkkarihousuun Niin lähelle Rovaniemeä kuin Pohjois-Karjalaan ei allekirjoittanut kirjeenvaihtaja ole koskaan muuttanut nyt syyskuussa junan viedessä minua Joensuuhun. Lähdettyäni edellisestä kirjeenvaihtopaikasta Moskovasta viime helmikuun lopussa olen ehtinyt asua kotikaupungissani Rovaniemellä, sekä Espoossa ja nyt siis vuorossa oli Joensuu. Pohjois-Karjalan keskukseen päädyin löydettyäni töitä tutkimusprojektissa Karjalan tutkimuslaitokselta. Ehdin muuttomatkallani junassa tarkistaa Wikipediasta Joensuun strategiset mitat:, ”periferisen” Suomen maakunnan keskus väestöä noin 72 tuhatta, sijainti joen suulla ollut merkittävä sahateollisuuden kehittymisestä 1800-luvulla ja nimikkoeläimenä rupilisko. Eihän tämä täysin uudenlainen kaupunki minulle ole. Vaikka juna tulee Helsingin suunnalta, olen tyytyväinen, että vastaan paikallisille alkuasukkaille sentään mie/siellä, kuten hekin täällä. Hesalaisiakin pahempia paikallisten silmissä ovat savolaiset, joiden kanssa karjalaisilla näkyy olevan jotain hampaan kolossa. Tuohon aiheeseen en ikävä kyllä päässyt syventymään, koska sen ilmetessä menin sanomaan karjalaisille, että minusta he muistuttavat kieroja savolaisia. Se ei ollut ilmeisesti heidän mielestään yhtä hauska mielipide kuin omastani. Kaikkien rakastamien stereotypioiden mukaan karjalaiset puhuvat muita suomalaisia enemmän ja siltä se on myös vaikuttanut. Kysyessäni peruskaduntallaajilta neuvoja pääsystäni paikkaan x, kohdalleni on osunut poikkeuksetta moottoriturpia, joiden kanssa juttuja on pyörähtänyt tovi jos toinenkin. Varmaan tästä taipumuksesta johtuen täällä ei olla myöskään kovin niuhoja aikatauluista vaan autuas suurpiirteisyys antaa anteeksi joutavat minuutit. Ehkäpä idän vaikutteisiin kuuluu myös se, että käytännöllisyys tuntuu korostuvan suhteessa periaatteellisiin normeihin. Ihmisten kanssa tutustuminen ei kuitenkaan ole yllättäen välttämättä sen helpompaa kuin muuallakaan, suomalaiseen tapaan kuuluen ihmisiin ei sovi mennä tutustumaan itse tarkoituksessa, vaan siihen pitäisi olla joku muu syy. Tämän yleissuomalaisen takia olen koittanut harrastella tanssia ja seinäkiipeilyä sekä koittanut osallistua paikalliseen kansalaistoimintaan Joensuun Popmuusikoissa, Punaisen Ristissä ja Suomi-Venäjä -seurassa. Sinänsä viriiliä viimeiseksi mainittua seuraa lukuun ottamatta vapaaehtoistoiminnoissa näkyy olevan täällä niin paljon tunkua, ettei niihin usein lisää tekijöitä käytännössä tarvita. Pisteet tästä joensuulaisille, vaikkei tilanne tätä keltanokkaa paljoa ole hyödyntänytkään. Oman kotikaupungin monien harrastusmahdollisuuksien sokeaan kulmaan jäänti on paljasjalkalaisille varmaankin yleinen ilmiö, mutta kansalaistoiminta täällä on ainakin näkyvämpää kuin Rovaniemellä. Se on ollut ilmiselvää keskusaukion aktiivisesta marttojen toiminnasta lähtien ja se näkyy edelleen rikkaassa elävän musiikin tarjonnassa, mitä on tarjolla useana päivänä viikossa ilman sisäänpääsymaksuja ja yleisöä näkyy riittävän kiitettävästi. Ympäristöstä täytyy sanoa vielä sen verran, että joensuulaiset eivät ole minua oikein ymmärtäneet kehuessani heidän kaupunkinsa hienoa ja vanhaa arkkitehtuuria. Sama vanha myytti Wehrmachtista Lapin vanhojen talojen tuhoajana elää täällä hyvin. Olen yrittänyt muistuttaa heitä siitä, kuinka ylpeitä he voivat olla etteivät paikalliset itse tuhonneet sotia seuraavien vuosikymmenten rakennuksia, vaan niitä löytyy jopa pitäjän keskustasta. Vanhoissa rakennuksissa näkyy jopa toimivan mukavasti paikallisia pienyrittäjiä: Joen sitä ja Joen tätä. Turha tässä antaa sitä kuvaa, että täälläkään osataan säilyttää kaikkea perinteikästä: legendaariset Hassisen kone ja Jokela on suljettu ja niitä kyllä harmitellaan. Nahkapäitä täällä ei katukuvassa näy ainakaan venäläisiä enempää, eivätkä mopopojat polttele laavuja vaikka luonto on täälläkin lähellä keskustaa. Tästäkin huolimatta, Rovaniemen selvinneitä laavuja, perhettä, tuttuja ja jotenkin kotoista meininkiä kaipailee edelleen--Teemu T. Oivo 4.11.2014 Joensuu, Pohjois-Karjala Hei everybody, my name is Linus and I am originally from Germany. The first time I came here was in 2012 for my Erasmus semester at the University of Lapland. I thought where I could go from middle Europe to have an adventure and to experience something new. So Lapland was calling and since then it has offered me great experiences: Changing surroundings and moving seasons, Sparkling snow and cracking ice, Endless nature with purest water, Finnish silence with the loudest heartbeat, Magical colours in night and day sky. Friendly people and grumpy elves, Smoked salmon in the cleanest air, Hot saunas and cold avantos, Frozen fingers in warmest cloths. Calmness and peace for my thoughts. A true love with no false intension, Source of inspiration for new ways of thinking, Lapland a land of extremes – and definitely above the ordinary. Thank you for the brightest and the darkest days of my live! Linus Schaaf Ruletti Wanhoilla Markkinoilla Timo Hyyryläinen Suvisäiden vielä vallitessa Rovaniemen Vanhalla torilla toteutettiin järjestyksessään 6. kaupunkitapahtuma, nyt jo perinteeksi muodostunut Rovaniemen Wanhat Markkinat. Eikä mikä tahansa suven häppening, vaan jälleen kerran Suomen suurin vapaaehtoisvoimin järjestetty hyväntekeväisyystapahtuma! Aurinkoinen sää suosi markkinaväkeä, jota kolmen päivän aikana saapui paikalle kymmenin tuhansin. Tuttujen tapaaminen tapahtumapaikalla oli taattua. Leppeä ilma ja leppoisa tunnelma saivat jotakuinkin kaikki hymyilemään. Paikkakunnan rotaryklubit: Rovaniemen, Napapiirin ja Ounasvaaran rotariklubi, osallistuivat yhteishankkeella tapahtumaan. Nyt jo toista kertaa, joten asiat sujuivat rutinoidusti. Konsepti oli viimevuonna hyväksi koettu ja symbolisesti mainiosti rotaritoimintaan sopiva kahviruletti. Markkinapelillä on historiallinen perustansa. Suomalaiseen elämään sotien jälkeen kuului ankara pula kaikesta. Kaikkia arkielämän tarvikkeita, jopa niiden korvikkeita, säännösteltiin. Kansalaisille maistuva kahvi oli nautintoaineista halutuinta ja siinä määrin kaivattua, että sitä hankittiin ja välitettiin mustassa pörssissä keinoja kaihtamatta. Erityisesti Pohjois-Suomessa, jonne välittömän maayhteyden ja olemattoman kielirajan ansiosta oli helppo saada tuontitavaraa Ruotsista, kahvin joppauksesta, siis salakuljetuksesta ja laittomasta kaupasta, tuli kansan laajalti harrastama tapa. Laillisen kahvin saatavuuden lisäämiseksi ja laittomuuksien torjumiseksi järjestettiin valtioval- Suosittua kahavirulettia talakoilee Rotarit. lan tuella suuren suosion saavuttaneita kahviarpajaisia. 1950- ja 1960-luvuilla Rovaniemen markkinoillakin pyöritettiin kahvirulettia, joka veti puoleensa niin kahvin kuin pelaamisenkin haluisia kansalaisia. Palkintona jaettiin Pauligin Autokahvia. Elokuussa 2014 uhkapelin äärellä viihtyivät jälleen niin kahvintuskaansa kipuilevat pelimiehet kuin simpsetteihin ja dandyhattuihin sonnustautuneet tyylitietoiset krupieeritkin. Juttu kulki ja usein naurunremakan säestämät pelikierrokset seurasivat toisiaan ja toisinaan onnellinen voittaja poistui paikalta ainakin kilo kahvia kassissaan. Mutta tärkeintä oli, että jokaisella kierroksella pienen luovutusvoiton korjasivat myös Rovaniemen Veljeskodin veteraanit, ”WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ” Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940–1944 Erikoisnäyttely Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa 27.4.2015–10.1.2016 Vuoden 1940 syksyllä Lapin rautatieasemilla ja Jäämerentiellä alkoi näkyä vieraita kieliä puhuvia sotilaita. Lappilaiset ihmettelivät kotiseuduilleen yllättäen ilmestyneitä komeita univormuihin pukeutuneita saksalaisia sotilaita, jotka ottivat vähitellen käyttöönsä rakennukset ja kentät. Tästä alkoi suomalaisten ja saksalaisten neljä vuotta kestänyt yhteiselo, joka päättyi dramaattisesti Lapin tuhoutumiseen syksyllä 1944. Saksalaisia joukkoja kohdattiin erilaisissa tilanteissa. Saksalaiset saattoivat rakentaa parakkinsa pihapiiriin tai vakinaiseksi käyneen kulkureitin varrelle. Kadulla vastaantulevat miehet vaikuttivat aina olevan saksalaisia. Heidän kanssaan ystävystyttiin ja Saksalaisten sotilaiden ja suomalaismiehen juttutuokio. Kuvaaja vietettiin yhteisiä iltoja. Osa harjoitti Hannes Mungai. Lapin maakuntamuseo. Eine Kleine Finnin. Vuoristojääkäri Kurt Pawlatan valokuva-albumi. Lapin maakuntamuseo. kaupankäyntiä saksalaisten kanssa, osa oli heillä töissä. Kulttuuri- ja urheilutapahtumilla syvennettiin aseveljeyden ystävyyssidettä. Kohtaamiset olivat usein varsin arkisia, mutta väistämättömiä. Kaiken kaikkiaan Lapin alueella oli saksalaisia noin 210 000 henkilöä. Yksistään Rovaniemen alueella heitä oli arviolta 6 000 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin paikallista väestöä. Rovaniemestä kehittyikin Saksan 20. Vuoristoarmeijan hermokeskus, jossa sijaitsivat päämaja, esikunnat ja lukuisat parakkileirit kasinoineen ja vankileireineen. Näyttelyn valokuvat ja esineistö on pääosin koottu vuosien varrella Lapin maakuntamuseolle tulleista lahjoituksista. Näyttelyssä tulee olemaan esillä muun muassa ennen näkemättömiä kotialbumeiden kuvia ja Vuoristoar- Avoinna MA -PE klo 11-17 LA klo 11-15 meijan miesten itse ottamia kuvia. Valokuvissa sota näyttää olevan kaukana, kuten kenraalieversti Dietlin sanoin rintaman takana Rovaniemellä vallitsi ”sunnuntairauha”. Saksalaiset istuvat kahvipöydässä ja ottavat aurinkoa. Eräässä kuvassa vuoristojääkäri on tallentanut suomalaisen siviilimiehen ja tovereidensa rupatteluhetken. Kuvien erityislaatuisuutta korostaa se, että ne ovat arkisissa tilanteissa tallennettuja hetkiä. ”WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ” - Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940–1944 –näyttelyn avajaiset ovat 27.4.2015, Lapin sodan päättymisen 70-vuotismuistopäivänä. Näyttely toteutetaan Lapin maakuntamuseon omana tuotantona. Rovakatu 9, 96100 Rovaniemi Uusia Reilun kaupan tuotteita valikoimissa! Hae syksyn söpöimmät ja joulun joviaaleimmat ostokset Elimusta! joille RWM ry tilitti pelipoleteista maksetut eurot. Rotarit ovat omassa toiminnassaan harjaantuneet hyväntekeväisyystyöhön. Rotaryorganisaatio on historiansa aikana kaikissa piireissä ja klubeissa, ts. kaikkialla maailmassa, toteuttanut tuhansia hyväntekeväisyyshankkeita. Usein kohteena ovat olleet hätää kärsivät katastrofien uhrit maailman etäisillä kolkilla. Suurin ponnistuksin on myös taisteltu maailmanlaajuisia vitsauksia vastaan. Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla tuen saajina olivat tänä vuonna oman kaupunkimme veteraanit. Heidän ansiostaan meillä on mahdollisuus toimia oma-aloitteisesti muiden hyväksi. Erkki Kaila Mäkiautoyhdistyksestä Outokummusta. Moi! www.maailmankauppaelimu.org Teemu Oivo Nuoren saksalaisen opiskelijan Rovaniemi Joulukuussa arkisin tunnin pidempään ja sunnuntaisin klo 12-16 Ulkomaankirjeenvaihtajat Olemme Outokummussa toimiva aatteellinen ja voittoa tuottamaton Mäkiautoiluun keskittyvä yhdistys. Elvytämme mäkiautoiluperinnettä Itä-Suomen alueella järjestämällä kilpailuja ja erilaisia aiheeseen liittyviä tapahtumia lähinnä Outokummussa. Olemme tehneet yhteistyötä myös Heinäveden vastaavan yhdistyksen kanssa. Kilpailulaskuja laskemme yhden päivän aikana 90 - 120 kappaletta. Mäkiautokilpailumme nimesimme tuon Outokummussa olevan vanhan kaivoksen mukaan ” Vanha Kaivos GP ”Kilpailut olemme järjestäneet nyt neljä kertaa, viimeisin elokuussa kuluneena kesänä. Suojelijan aiemmissa kilpailuissamme on ollut Kyösti Kakkonen (Tokmanni) ja tänä vuonna Toivo Sukari (Masku) Myös paikallisten yritysten ja Outokummun kaupungin vankkumaton tuki on ollut meille ensiarvoisen tärkeä asia.Olemme saaneet hankittua Leader hankkeen avustuksella tarvittavaa materiaalia kilpailujen järjestämistä varten. Kilpailumme sitoo 60 - 70 pyyteetöntä talkoolaista päivän ajaksi. Vilpitön kiitokseni siitä heille. Olen seurannut Rovaniemen Wanhoja Markkinoita, hieman kateellisenakin, miten olette saaneet rakennettua kaupunkiinne todella mahtavan tapahtuman, ja tuo hyväntekeväisyys ajatus on mitä mainioin sekä sydäntä lämmittävä asia. On teidän tapahtumassa monelle tapahtumanjärjestäjälle mallia otettavaksi. Ensi kesän tahtumaanne silmälläpitäen, olemme mahdollisesti rikastuttamassa teitä siellä omalla vaatimattomalla panoksellamme, mäkiautoilun merkeissä. ( tämä on julkinen lupaus ) Tuo mäkiautolla ajaminen on varmaankin ollut jokaisen pienen lapsen mielessä, ja kun pääsee kokemaan autonrakennukseen liityvät haasteet ja toteuttamaan unelmaa yhdessä vanhempien kanssa, voiko olla pienelle ihmiselle mitään mahtavampaa ja mieleenpainuvampaa tapahtumaa olemassakaan. Ne hymyt ovat olleet täällä sen verran leveitä, että muutamissa tapauksissa voisi harkita jopa korvien siirtoa, että sopii hymyilemään kunnolla. Eikä tuo näytä tekevän pahaa mieltä aikuisillekkaan. Meidän kisassa nuorin laskija on ollut 4 vuotta ja vanhin yli 80 vuotias. Eikä ikärajoja tulla koskaan asettamaan. Tulevaa kesää odotellessa Tapio Hummelholm 0400/172632 Mäkärit ry (Outokummun Mäkiautoyhdistys ry.) Tässä teille syötävän hyviä ohjeita lisättäväksi ruokalistanne vakiovarusteeksi. Reseptit ovat omia kehitelmiäni ja/tai vegaanisia muunnoksia perinteisistä ruoista. Toisin sanoen ohjeet ovat maidottomia ja munattomia kasvisvaihtoehtoja, joissa itse käytän mahdollisuuksien mukaan luomu- ja lähiruoka raaka-aineita, sekä reilunkaupan tuotteita. Ohjeita ovat testanneet lähes vapaaehtoisina laboratorioapinoina lähipiirini ja vieraat, henkilöt joiden ruokailutaustat ovat erilaisia. Oma mieheni on päätestaaja ja aikamoinen esimerkki siitä, kuinka raavas äijäkin pärjää ja voi hyvin pelkällä kasvisruualla ja jopa tykkää siitä! sekoita välillä ja lisää lopuksi kaurakermapurkillinen(tai soijakermaa)+ vettä jos tarpeen ja suola. On tärkeää lisätä kerma vasta lopuksi, sillä kauan keitettynä se menettää hyvän koostumuksensa. Mielestäni Nordic-merkkinen kaurakerma on paras ja kermaisin. Huom! Tai käytä kokonaan ohrasuurimoita, kokonaisia kauranjyviä tai helmipuuroainesta(perunasta tehty), jotka ovat kotimaisia ja ympäristöystävällisempiä kuin riisi. Ja ei kun nauttimaan puuron kanssa kylmää hillasoppaa, juhlan kunniaksi. TOFU”KINKKU” tai -LEIKKELEET 2:lle paketti marinoitua- tai savutofua sinappia korppujauhoja tai seesaminsiemeniä Tee näin: Sivele sinapilla ympäriinsä kokonaiTämän kertaisissa ohjeissa on kasvis- nen tofu tai tofusiivut ja pyörittele peräiset vaihtoehdot joulun perintei- korppujauhoissa. Paista kokonainen sille ja maittaville ruoille. Olkaa hyvä tofu uunissa 200c n.20 min tai leikkeja nauttikaa hyvällä omallatunnolla! leet paistinpannulla molemmin puolin pari minuuttia melko kuumalla ja öljytyllä pannulla. Namskis Tarjoa rosollin, pottujen ja kaura- tai RIISI-OHRAPUURO 4:lle soijakermasta tehdyn valkokastikkeen 3dl riisi - ohrapuuroseosta kera. 1l vettä 2dl kaurakermaa VALKOKASTIKE suolaa Tee muuten normaalisti, mutta käytä voin sijasta sinistä Keiju-margariinia Tee näin: ja maidon sijasta kaurakermaa+ vettä. Kiehauta vesi. Lisää puuroainekset ja Älä keittele liian kauan, ettei koostukeittele hiljaksiin kypsäksi n.40min, mus kärsi. Joulukorttien iloiset possut kinkkuina juhlapöydissä ja kaikilla hyvä tahto Ihminen on kovin kaksinaismoralistinen olento. Haluamme pitää omia ihanne mielikuviamme yllä, vaikka totuus olisi aivan jotain muuta. Joulun tienoo on varmasti sitä kaikkein tekopyhintä aikaa monessakin mielessä. Sikatehtaat lihottavat possuja urakalla ja eläimiä lahdataan roppakaupalla ja niin joulukorttien iloisesti liehakoivat pikku possut makaavat hyvin paistettuina kinkkuina juhlapöydissämme. Kun himoittu kinkku vielä ostetaan marketista sopivasti pakattuna HK:n tai Atrian leima kyljessään, voi helposti unohtaa mitä syö ja ennen kaikkea millaista toimintaa ostoksellaan tulee tukeneeksi. Jopa HK Ruokatalon toimittamassa ”Liha”-kirjassa todetaan kylmän kuivasti esimerkiksi, että emakot pidetään häkeissä, joissa eivät pääse edes kääntymään. Tätä perustellaan sillä, ettei emakko vahingossa tallaisi porsaitaan kuoliaaksi. Samaisessa kirjassa kerrotaan myös ettei lihasioilla ole tarpeeksi tilaa lajinmukaiseen käyttäytymiseen, kuten pesän tekoon tai erillisiin lepo-, syömis-, ja ulostuspaikkoihin, vaikka sika on luonnostaan siisti ja älykäs otus. Eveliina Lundqvist puolestaan kertoo kirjassaan ”Salainen päiväkirja eläintiloilta”, että siat on jalostettu jyhkeiksi ja paksuniskaisiksi, Pikku-joulu FINGERPORI nro 3. ”Kinkkuja ja kiusauksia” Ruokaohojeet joten ne eivät ole ollenkaan ketteriä. Emakkojen nouseminen seisomaan näyttää välillä todella hankalalta. Miten siinä sitten väistää, jos porsas on alla? Hän kysyy. Silloin kun porsailla oli vielä jotain arvoa, valvottiin jokainen porsiminen, jopa yöllä. Nykyisin mikäli joku emakko porsii yöllä, kerätään raadot aamuisin talteen, sillä osa porsaista kuolee lähes aina. Joulun perinteisiin kuuluu myös tontuillekin maittava riisipuuro. Tähän ihanaan puuroon otamme maidon lehmiltä, joiden utareiden tuo- Kimmo Pallari Lappi-purleskin kuulumiset Olivia Occulto kiittää koko markkinakansaa. Ensi vuonna tavataan! Parissa vuodessa Midnight Sun Burlesquen toiminta on kasvanut kolmen henkilön harrastusryhmästä noin 20 henkilön yhdistykseksi. Vähitellen olemme saaneet muokattua toiminnan sellaiseksi, että se mahdollistaa laadukkaat esitykset tilauksesta ja kaikkien jäsenten tasapuolisen osallistumisen sekä omina itsenään että burlesque-hahmoinaan. Esityksiä on luvassa pikkujoulujen alla tiuhaan, ja lehden taittoonmenoa seuraavana lauantaina burlesquettaremme täräyttävät halloween-juhlat ihan uusiin sfääreihin! Spektaakkelinomaisten iltojen ja synttärikeikkojen lisäksi toteutamme mittatilaustyönä työpajoja muun muassa polttariporukoille. Viime kesänä Wanhoilla Markkinoilla järjestimme toista kertaa suositut muotokuvaukset, joissa ennakkovarauksen tehneet naiset pääsivät muuntautumaan burlesque-kuningattariksi. Kuten eräs yleisöstämme kerran sanoi: ”Hienointa burlesquessa on, että esiintyjät ovat tavallisia naisia, jotka lakkaavat olemasta tavallisia, kun astuvat lavalle.” Näin pystyi sanomaan myös kaikista kuvauksissa olleista naisista, jotka astuivat kuvattavaksi kameran eteen. Miten herkkiä supernaisia kaikista kuoriutuikaan! Mignight Sun Burlesque ei tyydy pysymään enää Lapin rajoissa. Lokakuussa minibussillinen naisia, korkkareita, korsetteja ja miesten vaatteita suuntasi kulkunsa Jyväskylään, jossa yleisö suorastaan rakastui lappilaiseen kultaan! Lisäksi kysyntä lähitienoollakin tuntuu olevan kasvussa. Ei voi kuin kiittää lappilaista yleisöä innokkuudesta! tos on oikeasti tarkoitettu vasikoille. Hommahan menee näin: Ensin lehmä raiskataan eli keinosiemennetään. Niin sanotusti parhaita hiehoja huuhdellaan, eli lyhyesti sanottuna niille annetaan hormonia, jotta niille tulisi yhden tai kahden munasolun sijaan useampia. Sen jälkeen niille annetaan toista hormonia, jotta ne tulevat kiimaan. Sitten ne keinosiemennetään, jolloin ihminen työntää kätensä lehmän peräpäähän kyynärpäätä myöten. Tämän jälkeen vuorossa on hiehoille kohtuun suihkutettava liuos, jonka avulla alkiot tulevat ulos. Nämä alkiot istutetaan sitten ”huonommille” lehmille. Alkiohuuhtelu tehdään yhdelle lehmälle 1-3 kertaa peräkkäin uusin hormonihoidoin. Kun vasikka on syntynyt, se riistetään emoltaan melkein heti omaan karsinaansa, vaikka luontaisesti emo vieroittaa vasikkansa vasta 8-11 kk ikäisenä. Miltä lehmästä mahtaa tuntua, kun sen poikaset viedään siltä kerta toisensa jälkeen? Monilla on kiiltokuvamainen mielikuva lehmistä käyskentelemässä niityllä vapaana. Tätä ihanne mielikuvaa ruokkii myös maitotuotteiden mainonta, eivätkä ihmiset muuta halua nähdä. Tällaiset eläinten hyväksikäyttöön pohjautuvat käytännöt(joista tässä esittelin vain murto-osan) juontavat juurensa mm. ihmisten mieltymyksistä ja haluista. Eläinten huonolle kohtelulle taloudelliset syyt, ihmisten halut tai työpaikat eivät mielestäni ole mikään peruste. Voisiko tänä jouluna sinullakin olla hyvä omatunto ja kaikilla hyvä tahto? Ainahan sitä saa toivoa. Ja vielä yksi juttu; muistakaahan myös joulun aikaan ehkäisy. Siis ruokahävikin! Päivi Ranta Lähteet: - Liha; Kaikki lihasta laitumelta lautaselle, Remes Mika, Takala Mikko, HK Ruokatalo oy, Readme.fi 2013 (sivut: 82, 78-80, 39) - Salainen päiväkirja eläintiloilta, Eveliina Lundqvist, into 2014 (sivut: 218-219, 137-138) Uusia lappilaisia levyjä arvioitavana Mikko ”Hyrski” Hyyryläinen Juho Ylinampa: Jamesin reissu Aidon Rovaniemeläisen reissumiehen Juho Ylinamman Jamesin reissu -albumi ihastuttaa viekkailla sanoituksillaan ja tarinoillaan, vekkulimaisilla sovituksillaan ja erityisesti välillä jopa vihastuttaen Ylinamman erikoisella ja omintakeisella lauluäänellä. Mies on tuottanut, äänittänyt ja soittanut levyn itse monessa eri paikassa, ilmeisesti matkojensa varrella. Kappaleista kuuluu selkeä ajan ja paikan tunto, tarinamaisten sanoituksien ollessa taitavasti veistettyjä. Maalailevia sanoja ja mielikuvia ei kuitenkaan levy sisällä, vaan lyriikka on pikemminkin suoraa ja paikoitellen humoristista ja yllättävää. Pekka Kumpulainen ja ystävät: Vanhat tutut Karismaattisen ivalolaislähtöisen Rovaniemeläisen pitkäaikaismusikantin Pekka Kumpulaisen & Ystävät –yhtyeen arvostus on kovaa Rovaniemellä kuin muuallakin. Ja syystä. Liveäänitteenä loistavasti onnistunut Vanhat Tutut tuo baarifiiliksen jokaiseen kuuntelukertaan. Musiikki on tumman puhuvaa, väreilevää, bluesahtavaa ja lappilaisromanttista. Kumpulaisen erinomainen lauluääni tuo loistaviin kappaleisiin savuisen Heli Honkasilta ja voimakkaan tunnelman, erityisesti Kappaleet ovat vahvasti sävelletty kitara ja mies –pohjalta. Levy ei kuitenkaan kyllästytä kappaleiden erottuessa toisistaan. Osa kappaleista sisältää erittäinkin taitavia äänimaisemia, jotka artisti on luonut muuan muassa rytmisoittimilla ja päällekkäisillä kitaroilla. ”Täytyy pettää” –kappaleen herkkä äänimaisema tuo kylmät väreet oikealla kuunteluhetkellä. Taiteilevan vauhdikas kappale ”Iso-Mane” jaksaa naurattaa kolmannen kuuntelukerrankin jälkeen. Muita erottuvia kappaleita ovat hitaan karhun lailla etenevä ”Karhuvaari” ja varmin ja lämpimin ”Muistin juuri äsken”. Osa kappaleista tuntuu puoliksi tehdyiltä ja kesken jääviltä, jotka jättävät tyhjän tunteen. Osa laulusuorituksista häiritsee muuten hyviä kappaleita liiallisella ja tahattomalla epävireisyydellään. Levy kokonaisuudessaan soi sulokkaasti ja luonnollisen viehättävästi. Kesäpäivä ja –yö toiminevat parhaiten tämän albumin kanssa. www.ylinampa.bandcamp.com Yhtye on ammattimaisen kuuloinen, kappaleiden groove ja soljuvuus on miellyttävää kuunneltavaa. Muusikot osaavat antaa toisilleen tilaa ja soitosta huokuu kypsyys ja itseluottamus. Saksofoni ja huilu toimivat hyvin yhdessä, kitaristi George Bandoek Apostolakiksen taiturointi tuo kylmiä väreitä koko kehoon ja rytmiryhmä vie musiikkia eteenpäin varmalla tuntumalla. Pelle Mularin luoma bassopohja on raikkaan miellyttävää. Levy on kerrassaan nautittavaa kuunneltavaa, on hienoa olla todistamassa tätä Rovaniemen kulttuurielämän moninaisuutta, jonka yksi mestareista ja väriläikistä on ehdottomasti yhtye kappaleen ”Kullankaivaja” laulut tuo- nimeltä Pekka Kumpulainen & Ystävat jo hienoon äänimaisemaan viimei- vät. seen tarvittavan sivalluksen. RWM ry tuotteita tarjolla! Lapsille ja aikuisille Päivi Ranta Tule ja hae omasi VARJO GALLERIAsta! SILUETTIRISTIKKO 10x10 ruutua Rajoitettu erä. Kuka mahtaa paljastua koiran leikkikaveriksi? Väritä koiruli. Ohjeistusta ristikon täyttämiseen; Mustaa ruutuja lukujen osoittama määrä niin että ne vastaavat pysty ja vaakasuunnassa. Lukujen väliin jää aina vähintään yksi tyhjä ruutu. Voit merkitä esimerkiksi ruksin tyhjän ruudun kohdalle itsellesi merkiksi. ITTE TEHYT AURINKOLASIT Kuka tarvitsee uv-suojattuja aurinkolaseja kun hienot häikäisysuojat voi valmistaa itte?! Kuvassa näkyviä aurinkolaseja on tehty jo ammoisista ajoista lähtien. Voit askarrella ne siitä materiaalista mitä sinulla sattuu olemaan käytettävänäsi; tuohesta, lastusta, vahvasta kartongista, ilmastointiteipistä, tms. Lisäksi tarvitset kuminauhaa tai narua, jolla kiinnität häikäisysuojan silmillesi. Mattoveitsellä tai saksilla leikkaat pienet näköaukko-viirut aurinkolaseihisi. Ja ei kun menoksi mäkeen ja hiihtämään. Väritä kuva hienoksi. RWM T-paidat – keräilykappaleet 15 € /kpl Tyytyväiset asiakkaat kertovat: “Tämä paita lämmittää talvellakin!” Nämä hienot dokumenttitallenteet tuovat herkät markkinamuistot luoksenne juuri silloin kun itse haluatte! 10 € /kpl RWM tulitikut. Varmasti tulenarkaa tavaraa! 5 € /puntti (sis. 10 askia) Rovaniemen matkailukartta vuodelta 1955, numeroituina uniikkikappaleina 5 € /kpl Tällä kaupunkikartalla turisteilla on hauska löytää perille! Nostalgiaa ja muistoja rovaniemeläisille. Uusilla kaupunkilaisilla mukava vertailla kaupunkikuvan muuttumista. Kuva-arvoitus Laatinut Suvi Harju Mihin Lapin sodan jälkeen tarvittiin kahta veturia? a) kaikki matkustajavaunut oli tuhottu b) kahdella veturilla kokeiltiin jäänkantavuutta c) jos toinen ei toiminut, oli toinen varalla d) jotain muuta, mitä? Vastaa ja kerro mielipiteesi sähköpostissa [email protected] Vastaajien kesken arvotaan RWM:n tuotepalkintoja. Tulokset julkaistaan kevään Rillumaroi-lehdessä. Kevään lehdessä kysyimme Minkä hotellin räjäytystä saksalaiset tahtoivat seurata 15.10.1944? a) Hotelli Kotkan b) Hotelli Pohjanhovin c) Hotel Santa Clausin d) Hotelli Cumuluksen. Oikea vastaus on b) Hotelli Pohjanhovi. Toimitukseen tulleista vastauksista arpaonni suosi Maija Similää. Similä kertoo myös vastauksessaan, että päivämäärä jolloin saksalaisen seurasivat räjäytystä on 10.10. HÄÄT, JOTKA KRUUNAAVAT ONNENNE Miten tehdä häistänne unohtumaton, ainutkertainen kokemus? Menkää naimisiin Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla! Järjestämme yhdessä teidän kanssanne häät perinteitä kunnioittaen. Oletteko juuri te, historian ensimmäinen pariskunta, joka menee naimisiin Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla ja jää aikakirjoihin? Meiltä löytyy kaikki tarvittava mm. tanssilava, orkesterit, juonnot, kilpailut, jokiristeilyt, hevoskiesit, valokuvat, ym. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin suunnitelhan. Mikko ”Hyrski” Hyyryläinen 040 834 0104, [email protected] Onnea! Palijon onnea Annikki-äitille 26.4. 2015 huikeat 80 vuotta! Toivottavat: Vele ja Päivi Onnea Merja-äitykälle 5.1.2015 jo peräti 60 vuotta tulee täyteen! Huh huh! Toivottavat: Päivi & Vele sekä Aku ja Siiri Onnea 4 vuotta täyttävälle reippaalle touhuajalle, Olivialle! Toivoo: Kummitäti 14.–16.8.2015 Rovaniemen Wanhat Markkinat Fingerpori Pertti Jarla
© Copyright 2024