Metsän henki 2/2011
[ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2011 ] henki UPM:n luonnonhoitopalvelu avasi Upean maiseman Mallasvedelle Metsämaailma.fi avautuu nyt UPM Mäntyharjun loma-asuntomessuilla: Kyminniemen uittotuvassa uusi yhdistyy vanhaan meTsäAMMATTILAINEN palveluksessanne UPM:n Jani Nuijanmaa ostaa puuta ja myy metsäpalveluita Laukaan ja Uuraisten kunnissa SAmi Helenius 2 Yhdessä suomalaista hyvinvointia rakentamassa Tillsammans bygger vi vårt lands välfärd Suomen metsät kasvavat noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja metsävaramme lisääntyvät vuosittain yli 20 miljoonalla kuutiolla. Tämä on osoitus metsätalouden ja metsien hoidon eteen tehdystä valtavasta työstä, josta olemme saaneet myös kansainvälistä kiitosta. Suomalaisten metsäosaaminen on siis todella tuottanut tulosta vuosikymmenien saatossa. Asian kääntöpuolena on valitettavasti se, että emme hyödynnä metsiemme mahdollisuuksia lähellekään riittävästi. Voisimme kestävyyttä ja suojeluarvoja vaarantamatta aktivoida joka vuosi 15–20 miljoonaa puukuutiota nykyistä enemmän elvyttämään kansantaloutta. Jo pelkästään kantorahatuloja kertyisi vuosittain lisää 500–700 miljoonaa euroa. Jos otetaan huomioon lisävolyymin työllistävä vaikutus puunhankinnassa ja metsänhoidossa, kansantaloudessa pyörisi lähes miljardi euroa enemmän rahaa kuin nyt. Se on paljon. Onko meillä varaa toimia näin? Kuljemmeko onnemme ohitse? Tänäkin vuonna olemme taas kerran saaneet kokea, että elämme yllätysten ja nopeiden muutosten maailmassa. On ollut poliittisia kriisejä, talouskriisejä ja luonnonmullistuksia. Mullistuksilla on yleensä aina ensin merkittäviä negatiivisia taloudellisia seuraamuksia, mutta – kriisien liennyttyä ja jälleenrakennuksen käynnistyessä – myös positiivisia vaikutuksia. Sellaiset yritykset menestyvät, jotka pystyvät nopeasti löytämään ja hyödyntämään kulloinkin avautuvat mahdollisuudet. Metsäteollisuuden osalta Skogarna växer årligen ca 100 miljoner kubikmeter stamvirke och skogstillgången ökar årligen med ca 20 miljoner kubikmeter tack vare ett ypperligt arbete inom skogsbruket. Tyvärr utnyttjar vi inte dessa möjligheter. Varje år kunde vi stimulera nationalekonomin med 15–20 miljoner kubikmeter mera virke än idag, utan att riskera hållbarheten och skyddsvärdena. Rotprisen och den sysselsättande effekten skulle ge nästan en miljard euro mera. Har vi råd att göra såhär? Vi har åter upplevt politiska och ekonomiska kriser samt naturkatastrofer runtom i världen, vilka ofta först ger negativa ekonomiska påföljder, men även positiva när krisen lättar och återuppbyggnaden börjar. De skogsbolag har framgång, som snabbt kan utnyttja de öppnade nya möjligheterna. Det förutsätter rätta produkter och en fungerande virkesförsörjning. Vi finländare har rikliga skogstillgångar och förutsättningar att lyckas med detta. Men i övrgt då? Nu förs en livlig skogspolitisk debatt i god och kreativ anda. Vi är ense om de flesta målen. Vi måste nu enas om hur skogsägarnas intresse för aktivt skogsägande kan ökas. Saken brådskar. Projekt som siktar in i framtiden är för långsamma. UPM är ett skogsbolag i världsklass med rötterna, hjärtat och huvuddelen av den högteknologiska produktionskapaciteten i Finland. Privata skogsägare är våra viktiga kompanjoner. Med dem vill vi bygga vårt lands framtid och välfärd. Virkesaffären och vår mångsidiga skogsservice är nyckeln till kompanjonskapet. UPM har utvecklat sitt servicesystem att motsvara olika skogsägares behov. Vi är lätta att nå på skogsservicekontoren, på webben, per telefon eller via e-post. UPM vill göra skogsägandet lätt, lockande och meningsfullt för Dig. Jag önskar både våra nuvarande kunder och nya som är intresserade av oss, en god gemensam framtid och välstånd. Vi träffas! Metsän henki 2/2011 tämä edellyttää paitsi hyviä tuotteita myös toimivaa puuhuoltoa, mikä puolestaan tarkoittaa luottamusta puun saatavuuteen. Runsaiden metsävarojen suhteen suomalaisilla on edellytykset onnistua myös tässä suhteessa. Entä muuten? Maassamme on käyty vilkasta metsäpoliittista keskustelua hyvässä ja rakentavassa hengessä. Kaikki ymmärtävät asian tärkeyden ja useimmista tavoitteista ollaan yhtä mieltä. Nyt on vain löydettävä riittävä yksimielisyys keinoista, joiden avulla metsänomistajien kiinnostusta aktiivista metsänomistusta ja metsätalouden harjoittamista kohtaan voidaan kestävästi lisätä. Positiivinen liikahdus ja vire tulee saada aikaan nopeasti, sillä pitkälle tulevaisuuteen tähtäävät hankkeet ovat yksinkertaisesti liian hidasvaikutteisia. UPM on maailmanluokan metsäteollisuusyritys, jonka juuret ja sydän ovat Suomessa. Valtaosa huipputeknisestä puunjalostuskapasiteetistamme on edelleen Suomessa. Suomalaiset yksityiset metsänomistajat ovat meille tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa haluamme rakentaa tulevaisuutta ja suomalaista hyvinvointia. Avain kumppanuuteen kanssamme on usein puukauppa. Kumppanuus voi avautua ja lähteä rakentumaan myös tarjoamiemme monipuolisten metsäpalveluiden kautta. UPM on kehittänyt palveluverkostoaan vastaamaan erilaisten metsänomistajien tarpeisiin niin, että olemme helposti tavoitettavissa. Tavoitat meidät kasvotusten metsäpalvelutoimistoistamme, verkosta, puhelimitse, sähköpostitse. UPM:n metsäasiantuntijat ovat valmiita palvelemaan Sinua haluamassasi laajuudessa ja haluamallasi tavalla. UPM haluaa tehdä metsänomistamisen Sinulle helpoksi, houkuttelevaksi ja mielekkääksi. Toivotan sekä nykyisille asiakkaillemme että meistä kiinnostuneille uusille asiakkaille hyvää yhteistä tulevaisuutta ja hyvinvointia kanssamme. Tapaamisiin! 12 METSÄN henki 2/2011 4Uutiset 7 METSÄVINKKI: Tehokas hirvikarkote 8UPM METSÄN Johtajakaksikko Pekka Rajala ja Risto Laaksonen korostavat UPM:n ja metsänomistajien kumppanuutta 12TEHOKAS TYÖPARI: Puunostaja Jani Nuijanmaa ja metsäsuunnittelija Jarkko Kauppinen 14 innovaatio: Metsämaailma.fi-verkkopalvelu korvaa puukauppa.com-sivuston 16 iNNOVAATIO: Metsälaskuri selvittää hoitoja hakkuutoimenpiteiden parhaan ajoituksen 17TÄHTÄIMESSÄ metsänomistajan toiveiden mukainen metsä 18 Metsänomistaja: Terhi Reskolan unelma toteen – Syrjänharjulta näkyy nyt Mallasvesi 21 KATSE LUONTOON: Lähteet 22 METSien monimuotoisuus: Valtamenetelmänä hyötykäyttö uudistushakkuineen; erityiskohteisiin sopii jatkuva kasvatus 24Maastossa: UPM remontoi Kyminniemen uittotuvan Mäntyharjun loma-asuntomessuille 27puukauppa & metsäomaisuudenhoitO: Positiivisin näkymin eteenpäin 28 Metsäluonto & ympäristö: Metsän hoitotoimenpiteet perustuvat metsäsuunnitelmaan 30 Metsänhoitoa halutaan monipuolistaa 31kalvila 32VUOSIRENKAAT: Mäntyharjun uittoreitti pEKKA rAJALA, Johtaja, Pohjois-Euroopan puunhankinta, UPM Direktör, Virkesanskaffning, Nordeuropa, UPM 33kirjat: Avohakkuulle vaihtoehtoiset kasvatusmenetelmät ja tervetullut lakiopas 34 ajassa Metsän henki 2/2011 3 UPM Silvestan franchising-yrittäjyyskonsepti palkittiin huhtikuussa franchising-ketjujen Franny-gaalassa. Palkinnon myönsi Sampo Pankki perustelunaan toimintamallin innovatiivisuus. UPM:n metsänhoitotyöyritys UPM Silvesta on alan pioneerina ollut käynnistämässä franchisingketjua, jossa valitut metsätyöyrittäjät toimivat UPM Silvesta -tuotemerkin alla toteuttaen metsänhoitotyöt tasavarman UPM-laadun mukaisesti. Joroisten taimitarhapäällikkö Anne Immonen tutkii taimia. Tarhalla kasvatetaan vuosittain 14–15 miljoonaa kuusentainta. UPM laajentaa taimituotantoa Suomessa ja Uruguayssa UPM kasvattaa taimituotantoaan Suomessa Joroisissa ja perustaa uuden taimitarhan Uruguayhin. Laajennuksella turvataan laadukkaan taimi- ja siemenmateriaalin saatavuus, mikä on perusta onnistuneelle puun kasvatukselle niin pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsissä kuin eteläisen pallonpuoliskon puuviljelmillä. Joroisten taimitarhan laajennuksen yhteydessä taimitarhalle rakennetaan uusi Puunistutuspäivänä UPM vie nuoret metsään UPM järjestää tänäkin keväänä kansainvälisen puunistutuspäivän yhdessä ENO-verkkokoulun kanssa. Suomen päätapahtuma on toukokuussa, jolloin UPM:n ja ENOverkkokoulun kutsumat koululuokat pääsevät metsään istuttamaan puuntaimia omin käsin. Vältä myyrätuhot Metsän henki 2/2011 Myyrätuhojen torjumiseen kannattaa vät ole myrkkyjä vaan niiden teho perusryhtyä metsänuudistamistöiden yhteydes- tuu pahaan makuun ja hajuun. Myös maanmuokkauksella voidaan väsä. Eniten on tehtävissä metsitetyillä pelloilla, heinittyneillä istutusaloilla ja sie- hentää heinikkoa alueella. Maanmuokmenviljelyksillä, joissa peltomyyrät viih- kaustapa valitaan maaperän mukaan. Kemiallisen heinäntorjunnan yhdistäminen tyvät runsaan ravinnon äärellä. maanmuokkaukseen Heinäntorjunta onantaa hyvän tuloksen. kin avain myyrätuhoTaimisuojia suosijen vähentämiseen. tellaan käytettäväkKemiallinen heinänsi pellonmetsityksestorjunta tehdään istusä ja erikoispuulajitusta edeltävänä vuonen viljelyssä. Myyrien na. Vaihtoehtoinen keiluontaisten vihollisten, no on istutuksen jälkeen pienpetojen, suosimitapahtuva heiniminen ja nen rajoittaa myyrien myyräkarkotteen käytmäärää. ● tö. Myyräkarkotteet ei- Peltomyyrä (Microtus agrestis). istockphoto upm 4 kasvihuone, joka valmistuu kesän aikana. Ensimmäiset uudessa kasvihuoneessa tuotetut taimet istutetaan yhtiön sekä sen metsäpalveluasiakkaiden metsiin ensi vuoden istutuskaudella. Taimitarha perustettiin vuonna 1980 ja se työllistää sesonkiaikana noin 30 henkilöä. Uruguayssa UPM:n puuviljelmäyhtiö Forestal Oriental rakentaa uuden taimitarhan. Forestal Oriental kasvattaa kahta eukalyptuslajiketta. ● Vuosina 2009–2010 toteutetussa energiakampanjassa UPM:n henkilöstö sitoutui konsernilaajuisesti energiatehokkuuden parantamiseen. Henkilöstö teki kehitys- ja investointiehdotuksia sekä jakoi parhaita ideoita ja käytäntöjä yhtiön tehtailla eri liiketoimintojen kesken. Kampanjan aikana käynnistettiin yhdeksällä miljoonalla eurolla yhteensä 140 kehitysideaa, joilla saavutettiin pysyviä vaikutuksia. – Saimme useilla pienillä teoilla aikaan isoja parannuksia. Esimerkiksi Rauman paperitehtaalla kehitettiin mekaanisen massan valmistusta. Uudistusten tuloksena tehdas säästää vuosittain energiaa saman verran, kuin kuluu 10 000 omakotitalon lämmitykseen, Taavitsainen kertoo. ● o UPM Silvestan franchisingkonsepti palkittiin UPM on kahden viime vuoden aikana tehostanut energiankäyttöään merkittävästi parantamalla tuotantoprosesseja, uudistamalla laitteistoa sekä sitouttamalla henkilöstöä energiatehokkuuteen. Toimillaan UPM on pienentänyt sähkön- ja lämmönkulutustaan yhdeksän prosenttia paperitonnia kohti ja saavuttanut 55 miljoonan euron säästöt. Toimenpiteiden vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen on seitsemän prosenttia. – UPM pyrkii jatkuvasti parantamaan liiketoimintojensa energiatehokkuutta. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on saavuttaa teollisuuden paras hiilijalanjälki energiatehokkuutta parantamalla sekä lisäämällä hiilineutraalin ja bioenergian käyttöä, sanoo johtaja Markku Taavitsainen UPM:n Paperiliiketoiminnasta. hot UPM, Kouvolan kaupunki ja alueelliset kehitysyhtiöt tekevät yhteystyötä Voikkaan Yritysalueen kehittämiseksi. Vanhassa tehdasmiljöössä Kymijoen varrella sijaitsevalla yritysalueella toimii tällä hetkellä 25 yritystä. Ne työllistävät yhteensä noin 200 henkilöä. parasta hiilijalanjälkeä ckp Voikkaan Yritysaluetta kehitetään Energiatehokkuudella kohti teollisuuden isto sami helenius uutiset Kestävää metsätaloutta WWF:n kanssa Nyt on aika… hoitaa taimikon varhais perkaus vielä ennen juhannusta. Lehtipuuvesa kon poisto raivaussahalla auttaa kasvatettavat taimet rivakkaan kasvuun. Metsä puhuu nuorille Jos et vielä ole käynyt tutustumassa metsäalan Metsä puhuu -tulevaisuushankkeeseen, kannattaa käydä osoitteessa www.metsapuhuu.fi. Metsä puhuu -hankkeessa metsäalan ammattilaiset haluavat kertoa kaikille, erityisesti nuorille, monipuolisesta ja kiinnostavasta metsäalasta, joka tarjoaa mielenkiintoisia opiskelu- ja työmahdollisuuksia ympäri Suomea. ● UPM jatkaa yhteistyötään Suomen WWF:n kanssa myös tänä vuonna. Tavoitteena on muun muassa edistää vapaaehtoista metsiensuojelua WWF:n perintömetsä-ohjelmalla. Suojelun vapaaehtoisuus luo sille hyväksyttävyyden, jota molemmat osapuolet haluavat tukea. Yhteistyö kattaa myös hankkeita talousmetsien luonnonhoidon menetelmien kehittämiseksi. Yhteistyössä tehdään myös nuorten ympäristökasvatusta, jossa koululaisia viedään tutustumaan kestävään metsätalouteen ja metsäluonnon monimuotoisuuteen. Useat sadat koululaiset ovatkin vierailleet UPM:n metsissä. ● UPM:n perintömetsässä Harvialassa kasvaa muun muassa tunnettu vanha honka. Metsän henki 2/2011 5 sami helenius uutiset Pääsikö jukka perille? Satelliittisääksi Jukka lähti kotimatkalle Kamerunista kohti Suomea 26. 3. Jukka vietti talvikauden 2010–2011 edellisvuoden tavoin Kamerunissa Lagdo-järven rannalla. Jukan liikkeitä on seurattu satelliittisääksiprojektissa vuodesta 2009. Satelliittisääksiprojektia toteuttavat yhteistyössä Luonnontieteellinen keskusmuseo, Sääksisäätiö ja UPM. Yhteistyö Sääksisäätiön kanssa on osa UPM:n monimuotoisuusohjelmaa. Voit tutustua Jukan matkareittiin Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuilla osoitteessa: http://www.luomus.fi/elain- tiede/satelliittisaakset/jukka/ Hannu vainiopekka sami helenius UPM on ottanut metsissä käyttöön biohajoavan merkkausnauhan. Viime vuonna koekäyttöön otetun, biohajoavasta kompostimuovista valmistetun merkkausnauhan on todettu kestävän metsissä hyvin. Lujakestoinen merkkausnauha säästää aikaa ja rahaa, koska aukkohakkuualueet ja ojalinjat täytyy merkata vain kerran. Biohajoava merkkausnauha toimii. 6 Metsän henki 2/2011 Teksti ja kuva Pentti Väisänen Yksityisen metsänomistajan keinot ehkäistä hirvien aikaansaamia puustovaurioita ovat melko vähäiset. Kannattaa silti kokeilla muutamia konsteja, joista yksi on karkoteaineen käyttö. Pienialaiset taimikot voi suojata hirvikarkotteella UPM:n metsät ja valtaosa Suomen yksityismetsistä ovat jo PEFC-sertifioituja. Nyt UPM hakee Suomessa sijaitseville metsilleen myös FSC-sertfikaattia. UPM tuo Suomen metsiin uuden FSC-standardin Biohajoava merkkaus nauha käyttöön METSÄVINKKI UPM aloittaa FSC-sertifioinnin eteläiUPM hakee Suomessa sijaitseville metsilleen FSC (Forest Stewardship Coun- sen Suomen metsistä. Kokemusten kartutcil) -sertifikaattia. Samalla UPM laa- tua päätetään etenemisaikataulusta. Suomen uusi FSC-stanjentaa metsäpalvelujaan dardi hyväksyttiin tammitarjoamalla yksityisille UPM pyrkii maksikuussa 2011 ja metsille metsänomistajille FSC-sermoimaan sertifioidun voi hakea uuden standartifiointia. UPM:n metsät ja kuidun käytön ja din mukaista sertifikaattia valtaosa Suomen yksityismetsistä ovat jo sertifioiedistämään metsien toukokuusta lähtien. FSCstandardista ja sen vaatuja PEFC (Programme for sertifiointia maailman- timuksista sovittiin ymthe Endorsement of Forest laajuisesti. päristöjärjestöjen ja metCertification) -standardin säteollisuuden välisissä mukaisesti. – Yhtiön metsien FSC-sertifiointi laa- neuvotteluissa. UPM pyrkii maksimoimaan sertifioijentaa UPM:n mahdollisuuksia toimittaa asiakkaan haluamalla tavalla sertifioidusta dun kuidun käytön ja edistämään metsipuusta valmistettuja tuotteita, sanoo mark- en sertifiointia maailmanlaajuisesti. UPM seuraa kaiken hankkimansa puun alkupekinointijohtaja Kari Ylönen. – Tarkastelemme tuotteidemme ym- rää. UPM:n tuotteissa käytetyn sertifioipäristövaikutuksia koko niiden elinkaa- dun kuidun osuus oli 79 prosenttia vuonren ajalta. Kestävän kehityksen mukai- na 2010. Kaikki UPM:n omistamat metsät on sernen metsien hoito ja puunhankinta on yksi osa tätä elinkaariajattelua. Metsäser- tifioitu; Suomessa ne ovat PEFC-sertifioitifiointi, kuten FSC ja PEFC, kertoo tuot- tu, USA:n Minnesotassa SFI-sertifioitu, teen raaka-aineen hankinnasta asiakkaal- Isossa-Britanniassa sekä FSC- että PEFCle, sanoo UPM:n ympäristöjohtaja Timo sertifioitu (UKWAS) ja Uruguayssa FSCsertifioitu. ● Lehesvirta. T alvehtimisalueillaan majailevat ja taimikoissa ruokailevat hirvet aiheuttavat metsänomistajille mittavia vahinkoja. Hirvien vaurioittamia taimikoita on valtava määrä, yli puoli miljoonaa hehtaaria, käy ilmi metsien inventointitiedoista. Maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheutuvia vahinkoja on mahdotonta yksiselitteisesti laskea. Ne ahmaisevat joka tapauksessa yli puolet vuosittaisena hirvisaaliina saatavan lihan noin sadan miljoonan euron arvosta. Suppilo tai spiraali Havupuiden latvat ja ylimmät sivuversot voi suojata tehokkaasti suppilon- tai spiraalinmuotoisilla taimisuojilla. Lehtipuille käyttökelpoisia ovat lieriömäiset suojat tai suojaputket. Mekaaniset suojat ja niiden asennus maksavat jo peruspuuston (esimerkiksi 800 kpl/ha) osalta melkoisesti. Latvasuojat pitää myös siirtää monena vuotena ylöspäin taimen kasvaessa. Se lisää mekaanisten suojien kustannukset taimikon riskiajan – 1–5 metrin pituusvaiheessa – vähin- Tottunut tekijä käsittelee taimikkoa kahdesta kolmeen hehtaaria päivässä. tään satoihin euroihin hehtaaria kohti. Hieman helpommin toteutettava torjuntakeino on hirvikarkote. Tällä hetkellä ainoa myyntiluvan saanut hirvikarkote on itävaltalainen Trico. Sen tehoaineena on lampaan munuaisrasva, jonka tuoksua hirvieläimet karttavat. Latvankäsittely ruiskulla Valmistetta kannattaa tiedustella riistanhoitoyhdistyksiltä, jotka voivat kustantaa hirvikarkotetta lupamaksuvaroista ja jakavat sitä maanomistajille omatoimiseen torjuntaan. Trico-karkote on käyttövalmista valkoista liuosta ja se on pakattu kymmenen litran muovikanistereihin. Pienten alojen levitys onnistuu mainiosti maatalouskaupoista saatavilla parin litran vetoisilla, noin kympin hintaisilla paineruiskuilla. Isompien alojen ja yli kaksimetristen taimikoiden käsittelyssä kannattaa käyttää reppuruiskua. Taimikon reunat on syytä käsitellä erityisen huolellisesti. Keskiosissa riittää, jos ruiskuttaa hehtaaria kohti 500–1000 runkoa. Taimesta ruiskutetaan latvakasvain ja ylimmän oksakiehkuran oksakärkiä. Kertasuojaamisessa kymmenen litran annos riittää yhdestä kahteen hehtaariin. Paras ajankohta karkoteaineen levitykselle on loppusyksy juuri ennen ensilumen tuloa. Ilman lämpötilan pitäisi ruiskutushetkellä olla nollan yläpuolella. Paineruiskulla työ onnistuu Pienellä paineruiskulla on varsin helppo levittää hirventorjunta-ainetta männyntaimien latvoihin. Valkoinen aine näkyy heti ruiskutuksen jälkeen neulasten pinnalla, mistä työn edetessä on helppo havaita jo käsitellyt taimet. mainiosti vielä muutaman asteen pikkupakkasella, jos valmistetta hieman lämmittää ennen levitystä. Karkotteen levitys vie tietysti aikaa, mutta on taimikonperkausta nopeampaa. Tottunut tekijä käsittelee taimikkoa kahdesta kolmeen hehtaaria päivässä. Ennaltaehkäisyä ja yhteistyötä Tehokkain ja ainoa todella tepsivä keino estää metsätalouden hirvituhoja on määrätietoinen kannansäätely. Maanomistajien, metsästäjien ja metsäneuvojien aiempaa paremmalla yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan hyviä tuloksia. Hirvi vaeltaa talvilaitumille jopa kymmeniä kilometrejä. Siksi metsästysasioita on tarkasteltava pitäjätasoa laajemmin. Hirvikarkotteiden aktiivinen tarjonta ja niiden levitys yhteistyössä maanomistajien kanssa voisi toimia hyvänä kädenojennuksena ja avauksena yhteistoiminnalle, mikä osaltaan vähentäisi hirvien aiheuttamaa tuhoa metsissä. Yksittäiselle metsänomistajallekin hirvikarkotteiden omatoiminen levitys raikkailla syyssäillä tarjoaa mielekästä hyötyliikuntaa. ● Pentti Väisänen on UPM Metsän metsänhoidon asiantuntija Metsän henki 2/2011 7 Teksti Nilla hietamäki, Timo Sormunen Kuvat Sami Helenius Risto Laaksonen Johtaja, Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminta. Koulutus: DI, MBA. Työura: 15 vuotta UPM:ssä muun muassa hankintatoimessa, saha- ja vaneriliiketoiminnassa sekä UPM ProFissa. Molemminpuolista metsäkumppanuutta UPM on muokannut toimintamallejaan ja organisaatiotaan uuteen kuosiin. Yhtiöön vuosikymmenten aikana karttunutta metsäosaamista tarjotaan nyt entistäkin kattavammin myös yksityismetsänomistajien käyttöön. U Pekka Rajala Johtaja, Pohjois-Euroopan puunhankinta. Koulutus: Metsänhoitaja, eMBA. Työura: Toiminut monipuolisissa teollisuuden puunhankinta tehtävissä eri puolilla Suomea. Mukana UPM Metsän johto ryhmässä vuoden 1996 UPM-fuusiosta lähtien. 8 Metsän henki 2/2011 PM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala ja metsäliiketoiminnan johtaja Risto Laaksonen korostavat UPM:n ja metsänomistajien pitkäjänteistä kumppanuutta, joka tuottaa kestäviä tuloksia isältä pojalle. – Aiemmin profiloiduimme kontakteissamme metsänomistajiin usein pelkän puukaupallisen intressin kautta. Nyt sen sijaan haluamme laajentaa metsänomistamisen näkökulmaa kysymällä, millaisen metsän ja millaista tuottoa metsällensä asiakas sieltä haluaa, Laaksonen tiivistää UPM:n nykyisen palvelustrategian. Rajala tähdentää, että puunhankinta on edelleenkin ykkösasia; aktiivinen palvelustrategia ei kuitenkaan ole mitenkään ristiriidassa puukaupallisen intressin kanssa. >> Metsän henki 2/2011 9 – Puukauppa on usein se päänavaaja, joka käynnistää asiakassuhteen. Asiakkuus voi yhtälailla syntyä myös metsäpalvelukonseptin kautta kehittyneen luottamuksen myötä, ja puukauppasuhde syntyy sitten sen pohjalta. – Suomalaismetsät ovat meille tulevaisuudessakin tärkein raaka-ainelähde, mutta toki se edellyttää, että Suomen yksityispuumarkkinat myös toimivat. Tuontipuulla ensisijaisesti tuetaan ja täydennetään tehtaidemme tarpeita, Rajala toteaa. Tälle kivijalalle UPM rakentaa myös omaa kumppanuuskuviotaan metsänomistajien suuntaan. Metsän kasvatukseen ja hoitoon liittyviä palveluja tarjotaan metsän koko elinkaarta koskien siemenestä läpi metsän kiertoon seuraavaan uudistamiseen asti. Metsänomistaja voi halutessaan ostaa palvelun kokonaispakettina avaimet käteen -periaatteella, mistä on iso apu etenkin kaukana palstoistaan asuville kaupunkilaismetsänomistajille. Suomessa on yhä enemmän metsänomistajia, jotka haluavat, että yksi taho hoitaa kaikki asiat alusta loppuun. – Metsänomistaja valitsee yhteistyön tason ja laajuuden; me sitten rakennamme palvelukonseptin sen mukaisesti, Rajala painottaa. – Kotimaiset metsät ovat meille jatkossakin erittäin tärkeä raakaainelähde, Pekka Rajala muistuttaa. – Kotimetsäänsä saa tarvittaessa vaikkapa lapsuuden maisemat, Risto Laaksonen lupaa. Pekka Rajala (vas.) ja Risto Laaksonen painottavat, että UPM:n tavoitteena on tehdä metsänomistaminen helpoksi.Samalla yhtiön huippuosaamisesta hyötyvät myös pienempien palstojen omistajat. Omissa metsissä hankittua osaamista metsänomistajien hyväksi UPM Metsän johtajakaksikko korostaa UPM:n vahvaa metsänhoito- ja neuvontaosaamista, jota sille on kertynyt paitsi UPM:n oman mittavan metsäomaisuuden myötä mutta yhtälailla myös aktiivisesta osallistumisesta alan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Monet nyt käytössä olevista innovatiivisista metsänhoitomenetelmistä ovat saaneet alkunsa alan edelläkävijäksi yleisestikin tunnustetussa UPM:ssä. Mainittakoon tässä yhteydessä taimikon varhaisperkaus, koneistutus ja koneellinen taimikonhoito. Yhtiön ylpeys on Joroisten taimitarha, josta päätyy yhtiön omille ja asiakkaiden metsänuudistamiskohteille vuosittain noin 15 miljoonaa puuntainta. Joroisissa käytettävien siementen alkuperä tunnetaan tarkasti, ja taimien kasvatusmenetelmät on vuosien saatossa huolellisesti kehitetty huippuunsa. 10 Metsän henki 2/2011 – Voimme siis hyvillä mielin suositella metsänomistajille oman taimitarhamme laatutuotteita, Risto Laaksonen toteaa. – Metsäpalveluiden peruskivi on muurattu jo 1970-luvulla, jolloin UPM:n edeltäjäyhtiöt aloittivat metsäpalvelusopimusten markkinoinnin. Kohderyhmänä olivat tuolloin keskimääräistä suuremmat metsätilakokonaisuudet. Aikojen saatossa olemme kehittäneet palvelukonseptiamme ja sopivia palvelukonsepteja on tarjolla myös pienemmille metsänomistajille, vaikkapa hankekohtaisesta palvelusta aloittaen. Pekka Rajalan mukaan metsien käsittelysäännöksiä ollaan muuttamassa aiempaa monipuolisemmiksi. Metsien käsittelymenetelmät ovat valtakunnallisesti parhaillaan keskustelun alla ja linjattavina. Tahtotilana on, että metsänomistaja it- Suomalaisten metsätilojen yhtenä keskeisenä ongelmana on niiden omistuksen pirstaloituminen. tuottoa, mutta myös luontoarvot ja metsien virkistyskäyttöön liittyvät arvot ovat monelle se suuri asia. – Jos joku haluaa palauttaa vanhaan kotitalonsa lähiympäristöön vaikkapa lapsuuden maiseman, niin meidän asiantuntemuksellamme ja osaamisellamme sen voi myös toteuttaa, Laaksonen lupaa. Metsänomistajat hereille se saa aiempaa enemmän päättää, minkä käsittelytavan hän metsällensä kulloinkin valitsee. Tällä tavoitellaan sitä, ettei metsänomistajan tarvitse periaatteen vuoksi jättäytyä aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle, kun väljemmät pelisäännöt sallivat aiempaa yksilöllisemmät toimintaperiaatteet. Moni toki hakee metsästä tasaista Suomalaisten metsätilojen yhtenä keskeisenä ongelmana on niiden omistuksen pirstaloituminen ja metsälökoon pieneneminen edelleen. Jos metsä on lisäksi kaukana ja oma metsäosaaminen on päässyt rapistumaan, moni metsäpalsta onkin jäänyt vuosien saatossa huonolle hoidolle vaille huomiota. – Me haluamme saada metsänomistajat hereille huomaamaan omistuksensa to- dellinen arvo. Sen jälkeen voidaan miettiä vaihtoehtoja metsän hoitamiseksi. Osa metsänomistajista haluaa edelleen tehdä osan metsänhoitotöistä – esimerkiksi istutuksia tai taimikon perkausta – omatoimisesti. Tässähän ei ole mitään negatiivista, päinvastoin. Pahinta on jos metsät yksinkertaisesti jäävät aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle, Rajala toteaa. – Haluamme tehdä metsänomistamisen metsäomistajille helpoksi. Metsänomistaja pääsee ylittämään lähtökynnyksen astuessaan sisään johonkin UPM:n yli sadasta metsäpalvelutoimistosta ja kertoessaan metsäasiantuntijoillemme, mitä hän metsältään haluaa. UPM:n metsäasiantuntijoiden yhteystiedot paikkakunnittain löytyvät UPM:n metsänomistajille suunnatusta verkkopalvelusta www.metsämaailma.fi. ● UPM Metsä muodostuu kahdesta yksiköstä: Pohjois-Euroopan puunhankinta vastaa puuraaka-aineen hankinnasta yhtiön tuotantolaitoksille. Valtaosa tuotantolaitosten käyttämästä puusta tulee Suomen yksityismetsistä. Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminta vastaa metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista sekä yhtiön omasta metsäomaisuudesta ja sen jalostamisesta muun muassa Bonvesta-rantatonteiksi ja -metsätiloiksi. Metsän henki 2/2011 11 UPM on metsänomistajalle täyden palvelun talo. Metsänomistaja voi tehdä oman puunostajan kanssa puukaupat. Tai hän voi tilata puunostajan kautta metsänhoitotyöt. Asiakas itse päättää, mitä palveluja hän kulloinkin haluaa. UPM:n kanssa HOITUvat teksti Hannu Ylönen | kuvat Tommi Anttonen metsänhoitotyöt ja puukaupPA 12 U – Tällä hetkellä minulla on lukuisa PM:n puunostaja Jani Nuijanmaa ja metsäsuunnitteli- määrä metsäpalvelusopimuksen tehneija Jarkko Kauppinen palve- tä asiakkaita. Noin joka toisella heistä levat asiakkaita Jyväskylässä tehokkaa- on metsätaloussuunnitelma UPM:n tiena työparina. Puunostaja on ensisijainen tojärjestelmässä, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun, Nuijanyhteyshenkilö metsänomistajiin päin. Metsätalousinsinööri Nuijanmaa tuli maa kertoo. UPM:lle töihin 1998. Parkanossa syntynyt mies on nyt puunostajana Uuraisten Metsäsuunnitelmaa voi verrata pankkikirjaan ja Laukaan kunnan alueilla. Nuijanmaa tekee puukauppoja ja myy metsänomis- Puunostaja Nuijanmaan työpari, metsätajille UPM:n metsäpalveluja. talousinsinööri Kauppinen, rajaa tehty– Pyrin metsänomistajien kanssa luot- jen puukauppojen jälkeen korjuuvalmitamukselliseen yhit leimikot ja suunteistyöhön ja pitkänittelee tarvittavat aikaiseen kumppapuunkorjuuseen ja Puunostaja ja nuuteen. Tiimityö tulevaan metsänuumetsäsuunnittelija läheisen työkaveridistamiseen liittyni metsäsuunnittevät toimenpiteet. tarjoavat metsänlija Jarkko KauppiKauppinen aloitomistajalle täyttä sen kanssa on sauti työt UPM:llä viipalvelua matonta. Meillä on me vuoden lopulla. Jarkon kanssa halu Nuoren Varkaudestiimityönä. ja kyky palvella metsa syntyneen metsäasiakkaita yhdessäsuunnittelijan yksä ammattitaitoisesti si tärkeä työtehtävä ja asiakasta kuunnellen, Nuijanmaa va- on päivittää UPM:n tietojärjestelmissä kuuttaa. olevat asiakkaiden metsäsuunnitelmat ja – Oman ostoalueen asiakkaat ja asi- niiden metsävaratiedot. akkaiden metsät on tunnettava tarkoin. – Metsätaloussuunnitelmaa verrataan Puukauppojen lisäksi metsänomistajat usein osuvasti vanhan ajan pankkikirostavat UPM:ltä metsäpalveluja ja tilaa- jaan. Metsänomistaja näkee hyvin päivat kauttamme monenlaisia metsänhoi- vitetystä metsäsuunnitelmasta tarkastotöitä. ti metsätilansa puuvarat ja puun myyntiMetsän henki 2/2011 mahdollisuudet, Kauppinen toteaa. – Parhaimmillaan yhteistyö metsänomistajien kanssa perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, ja on kokonaisvaltaista palvelua avaimet käteen -periaatteella. – Metsäsuunnitelman tietojen perusteella sekä metsiin tehtävien maastokäyntien jälkeen teen asiakkaille vuosittain suunnitelmia tarpeellisista metsänhoitotöistä. Asiakkaan hyväksynnän jälkeen UPM toteuttaa työt sovitussa aikataulussa, Kauppinen selvittää. – Teen tiimityötä kahden UPM:n puunostajan kanssa – Jani Nuijanmaan lisäksi toinen työparini on Jyväskylän kaupungin alueen puunostaja Seppo Liikanen. Metsänhoito oikeaan aikaan parantaa kannattavuutta Jani Nuijanmaa ja Jarkko Kauppinen viestittävät metsänomistajille, että metsänhoitotyöt ja metsäpalvelut laajemminkin ovat UPM:n näkövinkkelistä yhtä tärkeitä kuin puukaupat. – On ensiarvoisen tärkeää, että metsien uudistaminen ja taimikoiden hoitotyöt tehdään ajallaan. Metsänhoidollisesti oikeaan aikaan tehty työ parantaa metsänomistajan näkökulmasta metsätalouden kannattavuutta ja toisaalta lisää metsäteollisuuden tarvitsemaa puuvarantoa. – Hyvä taimikonhoito pienentää myrsky- ja lumituhojen riskiä, koska puut kasvavat ja paksuuntuvat nopeasti, Nuijanmaa lisää. Miesten mukaan metsänomistajakunnassa on tapahtunut tiettyä kahtiajakautumista. – Osa metsänomistajista tietää hyvin tarkkaan, miten metsiä tulee hoitaa. Osa metsänomistajista, esimerkiksi monet kaupungissa asuvat etämetsänomistajat, tukeutuvat mielellään puunostajan ja metsäsuunnittelijan ammattitaitoon, Nuijanmaa kertoo. Hän uskoo, että metsänomistaminen on kannattavaa myös tulevaisuudessa. – Vuoden 2009 laman aikana metsänomistajat olivat tosi huolestuneita metsäteollisuuden kohtalosta Suomessa. Pahimmat uhkakuvat ovat kuitenkin jo väistyneet. – Nyt asiakkaiden puheista aistii, että luottamus metsäalaan on palannut, ja että edessä on uusi nousukausi. Suomi elää metsästä. Suomalaisten vankan uskon metsätalouteen näkee tehtyjen metsäkauppojen keskihinnoista. Ainakaan Keski-Suomessa ei metsämaan hintataso ole notkahtanut metsäalan taantuman aikana. – Nyt kesän kynnyksellä on oikea aika ottaa yhteys omaan puunostajaan. Kaikki puutavaralajit ovat haluttuja. Sula kesäkeli on otollinen ajankohta tarkastaa oman metsän hakkuu- ja hoitotarpeet, puunostaja Nuijanmaa lähettää kesäterveiset metsänomistajille. ● – Puunostaja on UPM:n ensisijainen yhdyshenkilö metsänomistajille sekä puukaupoissa että metsänhoitotöiden tilauksissa, Jani Nuijanmaa sanoo. Puunostajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi. – Pyrimme metsänomistajien kanssa pitkäaikaiseen kumppanuuteen, metsäsuunnittelija Jarkko Kauppinen (vas.) kertoo. Metsän henki 2/2011 13 i n n o va at i o Klikkaa UPM Metsämaailmaan! UPM:n uusi metsänomistajille tarkoitettu metsämaailma.fiverkkopalvelu avautuu toukokuussa. Teksti Päivi Mäki V erkkopalvelun kohderyhmänä ovat suomalaiset metsänomistajat ja UPM rakentaa siitä markkinoiden parasta metsäverkkopalvelua. Toiveena ja tavoitteena on, että metsämaailma.fi nousee keskeiseksi metsäasioiden seurantapalveluksi. Metsämaailma.fi korvaa nykyisen puukauppa.com-sivuston. Sekä metsänomistajalle että metsäteollisuudelle on tärkeää luoda mahdollisimman läpinäkyvä ja reaaliajassa toimiva metsäasioiden seurantapalvelu. Tavoitteena on ollut aikaansaada tehokkaasti toimiva asiakkuudenhoitokanava, jonka avulla päästään haluttaessa täysin sähköiseen asiointiin. – Kaikkia metsänomistajia ei tavoiteta perinteisin keinoin. Erityisesti uusi metsänomistajasukupolvi arvostaa sähköisiä palveluja. He käyttävät verkkoa aktiivisesti niin tiedonhankintaan kuin päätöksentekoonkin. Heillä on myös uudenlaisia palvelutarpeita, ja he odottavat nopeaa asioiden hoitoa. Juuri näihin tarpeisiin UPM Metsämaailma vastaa, kertoo UPM:n metsäpalvelupäällikkö Panu Kärkkäinen. Uuden verkkopalvelun tärkeimmät osiot ovat Minun Metsäni sekä Puukauppa ja Metsäpalvelut. Minun Metsäni sisältää kiinnostavia työkaluja oman metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan ja toimii kanavana metsäasioiden aktiiviseen hoitoon. Mukana on muun muassa laskuri, jolla voi laskea metsän tuottoa ja suunnitella toimenpiteiden oikeaa ajoitusta. Puukauppa ja Metsäpalvelut on UPM:n verkkokauppa, jossa voit jättää tarjouspyynnön puukaupasta tai tilata metsäpalveluja. Tämä antaa metsänomistajalle mahdollisuuden asioida ajasta ja paikasta riippumatta. – UPM Metsämaailma sisältää käyttäjälle monia hyödyllisiä toiminnallisuuksia. Sivustolla voi hallita omaa metsäomaisuuttaan: tarkastella puukaupan ja metsänhoidon sopimuksia ja optimoida ja vertailla erilaisten toimenpiteiden ajoitusta sekä niiden taloudellisia vaikutuksia. Puukauppa ja metsäpalvelut -osio on joustava kanava hakkuisiin ja metsänhoitotöihin, Kärkkäinen sanoo. ● Metsän henki 2/2011 Metsänomistaja – Millaisen metsän sinä haluat? Metsänomistajilla on erilaisia metsänomistamisen tavoitteita. Metsä voi merkitä omistajalleen paikkaa virkistäytyä, sijoituskohdetta joka tuottaa tuloa tai vaikka paikkaa toteuttaa omia ympäristötavoitteita. UPM Metsämaailmassa voit hallita omaa metsääsi haluamallasi tavalla yhdessä metsäasiantuntijan kanssa. 2 Metsässä tapahtuu – kertoo ajankohtaiset uutiset ja kuulumiset metsästä. 3 Minun metsäni – on innostava työkalu metsäomaisuutesi hoitoon. 4 Metsälaskuri – voit havainnollisesti vertailla eri toimenpiteiden vaikutusta metsässäsi. Lue metsälaskurista enemmän sivulta 16. 5 Metsäsuunnitelma – on tavoitteellisen metsänhoidon käsikirja. UPM sähköisessä metsäsuunnitelmassa tiedot pysyvät ajan tasalla ja voit osallistua aktiivisesti metsäsi hoitoon. 6 Hoitosopimukset – voit seurata verkosta metsäsi hoidon edistymistä. UPM:n kanssa solmitut metsänhoitosopimukset ovat yhdessä paikassa ja helposti hallittavissa. 7 Puukauppasopimukset – pysyt ajan tasalla metsäsi hakkuista. Voit tarkastella puukaupan asiakirjoja ja seurata toimenpiteiden toteutumista. 8 Puukauppa – voit jättää puukauppatarjouksen sähköisesti UPM:lle. 9 Metsäpalvelut – UPM metsäpalveluiden avulla hoidat metsäomaisuuttasi helposti ja kustannustehokkaasti. UPM tarjoaa puukauppa-, metsänhoito-, suunnittelu-, luonto- ja vapaaaikapalveluita. 10 Oma metsäasiantuntijasi – jos metsäsi kaipaa toimenpiteitä tai haluat neuvoja metsäsi hoitoon, ota yhteyttä paikalliseen UPM metsä asiantuntijaan. 1 2 3 5 8 4 9 6 10 7 Millaisen metsän sinä haluat? UPM Metsämaailma auttaa sinua toteuttamaan toiveidesi metsän. Sähköisellä verkkopalvelulla voit hoitaa metsääsi milloin ja missä vain. 14 1 Metsän henki 2/2011 15 i n n o va at i o UPM Metsälaskuri havainnollistaa metsän tuoton M etsänomistaja voi selvittää metsälaskurilla hoito- ja hakkuutoimenpiteiden parhaan mahdollisen ajoituksen. Laskelman perusteena voi käyttää joko omalle metsälle laaditun metsäsuunnitelman puustotietoja tai vaihtoehtoisesti valita metsän tilannetta parhaiten kuvaavan mallimetsän. Mallimetsän voi sijoittaa omalle paikkakunnalle ja valita vallitsevan metsätyypin, jolloin laskuri tarjoaa oletusarvoina alueen keskimääräisiä puustotietoja. Laskelmaa voi tarkentaa syöttämällä kenttiin puustotunnuksia omasta metsäsuunnitelmasta. Laskuri huomioi metsänomistajan tuotto-odotukset sekä hintatrendit. Laskelma esittää toimenpiteiden ja niiden toteutuksen ajoituksen vaikutukset euroina. Annettujen tietojen perusteella met- sälaskuri kertoo, onko metsässä taimikonhoidon, metsänhoidollisten kasvatushakkuiden vai uudistushakkuun aika. Laskelma myös havainnollistaa, miten hakkuutoimenpiteiden ajoittaminen vaikuttaa metsän tuottoon. Esimerkiksi oikein ajoitetun taimikonhoidon vaikutus- Kuva Metsälaskurin sivusta, jossa valitaan mallimetsä suunnittelun pohjaksi. ta voi verrata tilanteeseen, jossa taimikonhoito jätetään tekemättä. UPM Metsälaskuri on innostava sähköinen työkalu metsässä tehtävien toimenpiteiden suunnitteluun. Metsälaskurin antama laskelma on hyvä pohja keskustelun avaukseksi UPM:n toimihenkilön kanssa. Kirjautunut käyttäjä voi myös tallentaa laskelman tulokset myöhempää tarkastelua varten. UPM kehittää verkkopalvelujensa tarjontaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Myös metsälaskuriin on tulossa jo tämän vuoden aikana uusia mielenkiintoisia toiminnallisuuksia. Metsälaskuri löytyy UPM Metsämaailman etusivulta Minun Metsäni -työkaluista osoitteesta: metsämaailma.fi. kasvuvaihe Metsälaskurilla voit havainnollisesti selvittää metsäsi hakkuutoimenpiteiden parhaan mahdollisen ajoituksen. Ensimmäisessä vaiheessa valitaan kasvuvaihe, jossa metsäsi parhaillaan on. Taimikko 0 10 Kiihtyvän kasvun vaihe 20 30 40 Hidastuvan kasvun vaihe 50 60 70 80 90 Kuva Metsälaskurin sivusta, joka selvittää hakkuutoimenpiteiden parhaan ajoituksen. 16 Metsän henki 2/2011 Tähtäimessä metsänomistajan toiveiden mukainen metsä Teksti Timo Sormunen Kuvat Mirva Kakko, Istockphoto Teksti Päivi Mäki UPM Metsälaskurilla voi tarkastella eri toimenpiteiden ja niiden ajoituksen vaikutusta metsän talou delliseen tuottoon metsän kiertoajan kuluessa. UPM on metsäalalla tunnettu ja tunnustettu ykkösbrändi, joka on jo vuosien ajan kerän nyt kehuja alansa edelläkä vijänä, suunnannäyttäjänä ja kokonaisvaltaisena osaajana. T ätä edelläkävijyyden ja kokonaisvaltaisen osaamisen viestiä Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminnan markkinointi- ja myyntijohtaja Kati Leinonen haluaa tehdä laajalti tunnetuksi metsänomistajien joukossa. Tavoitteena on herättää erityisesti uusissa metsänomistajissa samanlainen vastuullisuus, jota UPM ja sen edeltäjäyritykset ovat tunteneet metsäomaisuuttaan kohtaan yli sadan vuoden ajan. – Meidät on tähän saakka mielletty lähinnä puunhankintaorganisaatioksi. Metsänomistus on kuitenkin suuressa murroksessa ja meidän on huolehdittava, että niin nykyiset kuin tulevat metsänomistajat mieltävät UPM:n Suomen monipuolisimmaksi ja laadukkaimmaksi yhteistyökumppaniksi, Leinonen tiivistää. Hän korostaa, että UPM haluaa tehdä itsensä tunnetuksi nimenomaan metsäalan kokonaisvaltaisena osaajana ja omaisuudenhoitajana, jonka kanssa kannattaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Se edellyttää entistä herkempää korvaa ja ymmärrystä asiakkaiden kulloisistakin tarpeista tai toiveista. UPM tarjoaa palveluja kaikille metsänomistajille, myös niille, jotka arvioivat metsävarallisuuttaan rahallisen tuoton ohella myös virkistys- ja luontoarvojen kautta. – Meidän on yksinkertaisesti osoitettava, että UPM hoitaa ja toteuttaa toiveet parhai- ten, olipa kyse puukaupasta tai metsänhoitotöistä. Palveluvalikoimamme on oltava kiinnostava ja kilpailukykyinen, mutta samalla niin selkeä, että asiakkaat ymmärtävät sen tarjoamat hyödyt niin metsälle kuin heille itselleen, Leinonen sanoo. Aktiivinen ote asiakkaisiin Kuten monilla muillakin aloilla, myös metsäalalla korostuu henkilökohtaisen asiakassuhteen merkitys. – Lähtökohtana on aina metsän ja metsänomistajan hyvinvointi. Tavoitteena ovat pitkäaikaiset, luottamukselliset ja monipuoliset asiakassuhteet. – Sen sijaan, että myisimme yksittäisiä palveluita tai olisimme kiinnostuneita vain puukaupasta, lähestymme metsänomistajia entistä kokonaisvaltaisemmin. Haluamme näyttää, että UPM voi toteuttaa metsänomistajalle juuri hänen toiveidensa mukaisen metsän. Leinonen muistuttaa, että tässä kohtaa tärkein voimavara on ympäri Suomea sijaitsevien yli 120 metsäpalvelutoimiston henkilöstö. – Käytännössä olemme jo valmiiksi siellä, missä asiakkaammekin. Myös markkinointiin ja yleiseen näkyvyyteen aiotaan panostaa. Etusijalle nostetaan metsästä välittäminen sekä yhtiön sisältä löytyvä huippuasiantuntemus, josta asiakkaat hyötyvät kaikissa metsäasioissaan. – Suomalaisilla on vahvat tunteet metsiä kohtaan, ja me haluamme herättää niitä entisestään. Osallistumme metsiin ja niiden hoitoon liittyvään keskusteluun kokemuksellamme ja asiantuntemuksellamme. ● ”Käytännössä olemme jo valmiiksi siellä, missä asiakkaammekin.” markkinointi- ja myyntijohtaja kati leinonen Metsän henki 2/2011 17 Teksti Nilla Hietamäki | kuvat Sami Helenius, Terhi Reskolan oma arkisto, vastavalo Pälkäneen Syrjänharjun harvennuksilla luotiin Valoa kasvistolle ja maisema järvelle 18 Metsän henki 2/2011 JÄLKEEN Ennen Syrjänharjun puustoa harvennettiin niin, että jäljelle jäi noin viidennes alkuperäisestä puustosta. kannattaa hoitaa arvoisellaan tavalla. Olin tyytyväinen, kun harju tuli minulle perinnönjaossa. Pirkanmaan metsäkeskus kartoitti muutama vuosi sitten sopivia kohteita harjumetsien paahdeympäristöjen kehittämiseksi osana valtakunnallista harjumetsähanketta ja ehdotti Reskolalle, että Syrjänharju otettaisiin mukaan hankkeeseen. Syrjänharjun hoitosuunnitelman laati Pirkanmaan metsäkeskus ja puunkorjuu toteutettiin UPM:n luonnonhoitopalveluna. Terhi Reskola tutkii alueen karttaa yhdessä UPM:n Pälkäneen puunostajan Jarmo Kallion kanssa. ti lisää valoa ja paahteisuutta lounaaseen avautuvalle rinteelle harventamalla puustoa tuntuvasti ja tekemällä muutamia avoimia laikkuja paahdekasviesiintymien kohdalla. Samalla haluttiin avata näkymiä ylärinteeltä Mallasvedelle. Metsätyyppi harjulla on pääosin tuoretta lehtoa, osittain lehtomaista kangasta ja pieniä laikkuja tuoretta, kuivahkoa kangasta. Ennen puuston harvennusta paahdekasveja oli määrällisesti vähän, mutta lajeja oli paljon: kissankäpälää, huopakeltanoa, sianpuolukkaa, häränsilmää, nuokkukohok- kia ja mäkitervakkoa. – Harjulla oli lapsuudessani myös paljon sinivuokkoja, ja keväisin oli aina pakko päästä sinivuokkometsään, Reskola muistelee. Rinteessä on myös taikinamarjaa, lehtokuusamaa ja pähkinäpensasta. Puusto oli ennen hoitotoimia pääosin mäntyvaltaista, varttunutta kasvatusmetsää sekä kuusivaltaista nuorta kasvatusmetsää. Luonnonhoitohankkeena kunnostetun rinteen ala on 1,6 hehtaaria. Lisäksi harvennettiin loivempaa alarinnettä. Lisää valoa paahderinteen lajeille Luonto muuttuu jatkuvasti Syrjänharju sopi harjuhankkeeseen hyvin suuntansa, jyrkkyytensä, laajuutensa ja maisema-arvojensa ansiosta. – Kohde sopi hyvin toteutettavaksi UPM:n luonnonhoitopalveluna, koska se on maisemallisesti arvokas ja lajistollisesti monimuotoinen. Harrastajat ovat tehneet pitkään alueella lajistoseurantaa. Maanomistajan ja muiden paikallisten mukaan kohteella oli vielä pari vuosikymmentä sitten kasvanut muun muassa kissankäpälää, kertoo hankkeessa mukana ollut UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa. Hoidon tavoitteena oli saada reilus- Jyrkkä rinne oli puunkorjuun kannalta hankala, ja vinssaustyö oli odotettua kalliimpaa. Luonnonhoitohankevaroilla pystyttiin korvamaan korjuusta aiheutuneita ylimääräisiä kuluja. Puustosta jäi lopulta jäljelle suunnilleen viidesosa alkuperäisestä. – Syrjänharju oli aikanaan isäni kotitalon lähimetsä, josta haettiin puuta esimerkiksi polttopuuksi. Tätini tekivät 1980-luvulla aukkohakkuun rinteen toiselle puolelle. Ajattelin silloin, että apua, mutta huomasin, kuinka nopeasti hakkuualueelle kasvoi uutta metsää. Uuden metsän synty avasi silmäni sille, että luonnossa kasvaa ja >> Harjun laella kulkee suosittu ulkoilureitti. JÄLKEEN S yrjänharjun laella kulkee suosittu ulkoilureitti, joten maiseman avautumisesta ovat päässeet ihailemaan maanomistaja Terhi Reskolan lisäksi kaikki alueella ulkoilevat. – Olen saanut runsaasti palautetta ihmisiltä. He ovat sanoneet, että nyt harjulla on mukava kulkea ja ihailla näkymiä, Reskola kertoo. Hän peri harjun ja sitä ympäröivän metsäalueen tädeiltään 1990-luvulla. – Liikuin lapsena usein harjulla ja olen aina ajatellut, että se on hieno paikka, jota Ennen Aivan Pälkäneen keskustassa sijaitsevan Syrjänharjun päältä avautuu upea maisema Mallas vedelle. Vielä muutama vuosi sitten näkymä oli puiden peittämä. Harjumaisema avattiin UPM:n luonnonhoito palveluna. Kohde on osa Pirkanmaan metsäkeskuksen harjuhanketta. Metsän henki 2/2011 19 KATSE LUONTOON Teksti eERO T. vÄISÄNEN eERO T. vÄISÄNEN ON UPM:N YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA ”Olen tullut siihen tulokseen, että kyllä metsä on hyvä sijoituskohde, kunhan ei hötkyile.” Harjujen etelä-länsi-suuntaiset, paahteiset rinteet ovat rehevöitymässä ja kasvamassa umpeen muun muassa metsäpalojen tehokkaan torjunnan, ilmakehän typpilaskeuman ja metsätaloustoimenpiteiden seurauksena. Myös rinteiden kasvi- ja hyönteislajisto on uhanalaistunut. Harjumetsien paahdeympäristöjen tilaa ja hoitomahdollisuuksia selvittämään ja kehittämään perustettiin yhteistyöhanke ”Harjumetsien paahdeympäristöjen nykytila ja hoito 2006–2008”, jossa olivat mukana Suomen ympäristökeskus, Tapio, UPM, Metsähallitus, Helsingin yliopisto ja Metsäkeskukset. 20 Metsän henki 2/2011 tapahtuu koko ajan, ja monespitkäjänteisyyttä myös muilta ti puuston harvennus on hyvä metsäalan toimijoilta. asia. Kohteen suojelun ajatel– Verohuojennukset ja vaslaan toisinaan tarkoittavan sitaavat ovat turhaa poukkoitä, että mihinkään ei saa koslua, josta on pitkäjänteisyys kea, mutta asia ei ole näin. Joskaukana. Alan lainsäädäntöä kus puustoa täytyy harventaa pitäisi miettiä pitkäjänteisesti. juuri siksi, että saadaan elintiMyös ajatus kiinteistöveron laa esimerkiksi tietylle lajille, ulottamisesta metsänomisReskola huomauttaa. tukseen tuntuu takaperoiselta Puustoa harventamalla Pälkäneeltä kotoisin oleva saatiin lisää valoa rinajattelulta. Puunostajilta toiReskola palasi aikoinaan muu- teessä kasvaville lajeille, von myös pitkäjänteisyyttä, taman Tampereella vietetyn kuten kissankäpälälle. vaikka lopputuotemarkkinat opiskeluvuoden jälkeen takaitoki vaihtelevat. sin Pälkäneelle, jossa asuu per– Välillä sanotaan, että metheensä kanssa. Työpaikka on Tampereel- sä on hyvä sijoitus, mutta toisinaan tuntuu, la, ja kotona saa rentoutua maalaismaise- että mahtaako asia kuitenkaan olla näin. massa. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että kyllä metsä on hyvä sijoituskohde, kunhan Pitkäjänteisyyttä metsäalalle ei hötkyile, hän summaa. Terhi Reskola kuuluu yhdistykseen niMetsäasioita Reskola on hoitanut yhdessä metsäammattilaisten kanssa, mutta on ha- meltä Kaunis maa (entinen Pirkanmaan kenut lisäoppia metsänomistajakursseilta. luonnonsuojelurahasto). Yhdistys kerää ra– Olen käynyt harvennushakkuukurs- haa pienimuotoisten luontokohteitten vasin ja naisten raivaussahakurssin ja ajatel- paaehtoiseen suojeluun toimien välittäjälut toteuttavani niiden oppeja käytännössä, nä maanomistajien sekä suojelua tukevien kunhan ehdin. Kodin lähiympäristössä oli- yritysten, yhteisöjen ja lahjoittajien välillä. Aiheesta lisää: http://pirkanmaanluonnon si raivattavaa, Reskola hymyilee. Metsänomistajilta peräänkuulutetaan suojelurahasto.nettisivut.fi. ● pitkäjänteisyyttä, ja Reskola toivoo samaa Suomessakin lähteen suuri arvo on ymmärretty, vaikka meillä ei varsinaista vesipulaa ole ollutkaan. Karigasniemen Sulaoja on saamelaisille pyhä. Pyhiä lähteitä on monin paiNykysuomen sanakirjan mukaan lähde on paikka, missä pohja- koin muuallakin Suomessa. Piispa Henrik kastoi perimätievesi pulppuaa luonnollista tietä maan pinnalle. Aina vesi ei kyl- don mukaan ensimmäiset suomalaiset kristinuskoon Kupitläkään pulppua, vaan tihkuu maan läpi. Tällaisia lähteitä sano- taan lähteen vedellä Turussa 1155. Lähteet ovat aina kiinnostaneet runoilijoita ja taiteilijoita. taan kuvaavasti tihkupinnoiksi. Meillä lähteen vesi on aina kylmää, mutta maapallon tuliperäisillä alueilla vesi on joskus jopa Mikael Choraeus ihaili 1700-luvulla Ruissalon kaunista lähkiehuvan kuumaa. Paikoin maan uumenista pulppuava neste dettä, josta tuli myöhemmin Choraeuksen lähde. J. L. Runevoi olla jopa öljyä. Yksi yhteinen piirre kaikilla lähteillä on; ne berg työskenteli kotiopettajana Ruovedellä. Lähellä kirkonkylää oleva lähde oli hänen suosikkipaikkojaan. Hän kirjoitti ovat aina arvokkaita omistajilleen. Useimmat luonnontilaiset lähteet ovat aika pieniä, ehkä puo- sen äärellä runonsa Vid en källa (Sua lähde kaunis katselen). Ruotsin kuningas Adolf Fredrik kävi Suomessa 1752 ja lesta metristä metriin halkaisijaltaan. Pinta-alaltaan Suomen pysähtyi Kankaanpäässä lähteellä, joka on siisuurin lähde on ilmeisesti Hollolan Kiikuntä lähtien tunnettu Kuninkaanlähteen nimellä. lähde. Sen pituus on noin 400 metriä, leveys Venäjän tsaari Aleksanteri I kävi puolestaan suurimmillaan lähes 100 metriä ja syvyys yli Vesilaki kieltää Mäntyharjulla 1803 ja matkareitin varrelle neljä metriä. Vettä purkautuu noin 7000 kuuluonnontilaisen sattunut suuri lähde nimettiin hänen mukaantiometriä vuorokaudessa. Mutta senkin vesilähteen sa Keisarinlähteeksi. määrä jää toiseksi Karigasniemen Sulaojan Monilla lähteillä uskotaan olevan terveyttä lähteelle, josta virtaa yli 30 000 kuutiometmuuttamisen. parantava vaikutus. Iisalmen Runnin terveysriä vettä vuorokaudessa. lähde tunnettiin jo Ruotsin vallan aikaan. TerVirtaavan, viileän ja tasalämpöisen veden vuoksi lähteissä elää vain niihin sopeutunut eliölajisto. veyskylpylä toimii siellä edelleen. Kangasalan Kuohunlähde oli niin ikään 1700-luvulla varsinkin aatelisten suosima loSen ei tarvitse varautua kylmyyteen, kuumuuteen, kuivuuteen tai voimakkaaseen valoon, koska elinympäristö säilyy jok- makohde. Myös tavalliselle kulkijalle lähteen näkeminen on mukaseenkin samanlaisena ympäri vuoden. Veden mukana maaperästä irtoaa ravinteita, mikä aiheuttaa, että lähteiden ja niistä va yllätys. Kesähelteellä siitä nauttii – janon voi sammuttaa ja mieli virkistyy. Muinakin vuodenaikoina virtaava, puhdas virtaavien purojen kasvillisuus on omaleimaista. Lähteiden suojaisuus on myös siellä elävien lajien suurin vesi pysäyttää kulkijan hetkeksi. Lähteen kirkas pinta on kuin riski. Jos lähde kuivataan, sen asukkaat eivät kykene tule- suuri jalokivi vihreän metsän sisällä. maan toimeen muualla, eivätkä ne voi siirtyä kuivaa maata pitkin toiseen, vastaavanlaiseen ympäristöön. Siksi kaikkien lähteiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Lainsäädäntö on samaa mieltä. Lähteet mainitaan ensimmäisenä metsälain erityisen arvokkaiden elinympäristöjen luettelossa. Laki edellyttää, että metsätalous ei saa muuttaa kohteen ominaispiirteitä. Vesitalouden luonnontilaisuus on ominaispiirteistä tärkein. Jos se ei säily, elinympäristön tila muuttuu ehkä jopa peruuttamattomasti. Myös vesilaki kieltää luonnontilaisen lähteen muuttamisen. Ihmiset ovat aina teollistumiseen saakka osanneet kunnioittaa lähteitä, koska puhdas vesi on elämän perusedellytys. Kuivan Australian alkuperäisille asukkaille lähde on edelleen niin tärkeä, että sen silmästä ei saa edes juoda, saati ottaa vettä talouskäyttöön. Juomapaikka tehdään lähteestä virtaavaan puroon niin, että alkuperäinen veden pinta ei alene eikä ve- Puolangan Jouko-kylässä Kainuussa sijaitseva lähde voitti 2000-luvun puolivälissä UPM:n järjestämän Suomen kaunein lähde -kilpailun. si pilaannu. SAMI OKSA Paahderinteet Lähde on kuin jalokivi Metsän henki 2/2011 21 Uudistushakkuissa huomioidaan luontoarvot Teksti Hannu Ylönen Kuvat Sami Helenius, Mirva Kakko Jatkuva kasvatus sopii erityiskohteille Nykyinen metsien harventa miseen ja uudistushakkuisiin perustuva metsien hyöty käyttö on saanut rinnalleen jatkuvan kasvatuksen kannat tajat. Vuoropuhelu metsän omistajien, metsäteollisuuden ja ympäristöasiantuntijoiden välillä on aktiivista. – Suomessa kasvaa puuta tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Erkki Hallman sanoo. M etsähallituksen ympäristöasiantuntija Erkki Hallmanin mukaan jatkuvassa kasvatuksessa metsään ei tehdä aukkoja. – Metsästä kaadetaan 20–30 vuoden välein suuria tukkipuita, harvennetaan tiheikköjä, hoidetaan aluskasvustoa ja poistetaan huonolaatuisia puita. Eli pyritään siihen, että metsässä on jatkuvasti eri-ikäistä puustoa, ja että metsä uudistuu luontaisesti, selvittää Hallman. Kiistaton valtamenetelmä Suomen metsien taloudellisessa hyötykäytössä on kuitenkin metsikön kasvatusvaiheen päättävä uudistushakkuu. – Menetelmä on helppo, toimiva ja kustannustehokas tapa realisoida metsiin kasvanut puuvaranto ja biomassa, ja samalla varmistaa metsän uudistuminen, Hallman tiivistää. UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa lisää, että luonto- ja ympäristöarvot huomioidaan tarkoin myös uudistushakkuissa. – Jatkuva kasvatus soveltuu tietyille erityiskohteille, esimerkiksi virkistysalueille ja maisemallisesti aroille kohteille. Oksa korostaa, että uudistushakkuiden jälkeisiä metsänhoitotöitä on tutkittu ja kehitetty viime vuosikymmeninä paljon. Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista metsäluontoon on olemassa vain vähän tutkittua tietoa. – Nykyiset uudistushakkuiden työmenetelmät ja niiden jälkeiset metsänhoitotyöt ovat metsänomistajille tuttuja, turvallisia ja käytännössä hyväksi havaittuja. Uudistushakkuisiin pohjaava metsätalous mahdollistaa hyvin myös energiapuun korjuun, Oksa jatkaa. Monimuotoisuus puhuttaa Osa ekologeista on sitä mieltä, että uudistushakkuissa metsäluonnosta katoaa monimuotoisuus. – En näe asiaa noin mustavalkoisena. Suomen metsiä on inventoitu 1920-lu- 22 Metsän henki 2/2011 vulta lähtien kymmenen vuoden välein, ja esimerkiksi lehtipuita on metsissä nyt enemmän kuin koskaan. Lahopuiden määrä ei ole vähentynyt, ja vanhojen metsien määrä on pysynyt entisellään, ainakin eteläisessä Suomessa, ympäristöasiantuntija Hallman metsähallituksesta vastaa. On harhaluulo, että luonnon monimuotoisuus häviäisi metsien uudistushakkuissa, hän jatkaa. – Osa eliölajeista kaipaa varttuneita metsiä, mutta osa lajistosta viihtyy paremmin nuorissa metsissä ja taimikoissa, Hallman sanoo. UPM Metsän ympäristöpäällikkö Oksa painottaa, että luonnonhoito- ja ympäristöasiat ovat tänä päivänä keskeinen osa talousmetsien hyötykäyttöä. – Metsiin jätetään uudistushakkuissa säästöpuuryhmiä ja lahopuuta. Arvokkaat elinympäristöt rajataan hakkuiden ulkopuolelle. – Vesiensuojelu ja metsien monimuotoisuus huomioidaan uudistushakkuissa ja metsänhoidossa kokonaisvaltaisesti. Metsänuudistaminen on Suomessa maailman huippua, Oksa selventää. – Metsänhoidon onnistumisesta kertoo se, että Suomessa kasvaa puuta tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, Hallman lisää. Metsähallitus hallinnoi noin yhdeksän miljoonan hehtaarin metsiä, joista lähes puolet on suojeltu. Talousmetsiä on yli kolme miljoonaa hehtaaria. Loppu on kitu- ja joutomaata. UPM omistaa metsää Suomesssa noin 900 000 hehtaaria. ”Metsää älköön hävitettäkö” Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Hallman sanoo, että metsiemme historia on hyvä pitää mielessä. Suomen metsälain perussanoma oli yksinkertainen jo 1920-luvulla: metsää älköön hävitettäkö. Silloin metsät olivat tosi huonossa kunnossa. – 1930-luvulla Suomen metsiä rauhoitettiin hakkuilta jopa satatuhatta hehtaa- ”Uudistushakkuut ovat täysin erilaisia kuin 50 vuotta sitten.” ria vuodessa, jotta metsät säilyisivät tuottavina, kertoo Hallman. – Metsien ryöstö- ja määrämittahakkuut jatkuivat 1940-luvun lopulle, Hallman jatkaa. – Määrämittahakkuissa metsistä kaadettiin kaikki myyntiin kelpaavat puut. Pystyyn jätettiin vain ohuet ostajille kelpaamattomat riukupuut, eikä metsänuudistamisesta huolehdittu. 1950-luvulla Suomessa siirryttiin pysyvästi uudistushakkuisiin ja tehostuvaan metsänuudistamiseen. – On hyvä muistaa, että nyt uudistushakkuut ovat täysin erilaisia kuin 50 vuotta sitten. Tuolloin metsurit tekivät Pohjois-Suomen metsäkämpillä tuhansien hehtaarien aukkoja. Nyt aukkojen keskikoko uudistushakkuissa on vain muutama hehtaari, Hallman selvittää. Jatkuva kasvatus tutkimuskohteena Hallmanin mukaan jatkuva kasvatus ja muut metsän peitteisyyttä ylläpitävät hakkuutavat tarjoavat mielenkiintoisen lisän nykyisiin hakkuumenetelmiin. – Menetelmien käytöstä tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa ja kokemusta, Hallman metsähallituksesta korostaa. – Jatkuvalle kasvatukselle otollisten metsäkohteiden valinta vaatii ammattitaitoa. Kohteiksi kannattaa ottaa vain sellaisia metsiä, joissa onnistumisen mahdollisuudet ovat olemassa. Valtion mailla jatkuvaa kasvatusta kokeillaan etenkin virkistys- ja maisemametsissä, Hallman kertoo. UPM Metsän Sami Oksan mukaan jatkuvan kasvatuksen menetelmät soveltuvat yleisesti käytettäväksi aroilla kohteilla, kuten herkillä maisema-alueilla. – UPM:n luonnohoitopalveluilla voidaan metsänomistajalle suunnitella hänen tavoitteidensa mukainen metsä. Lähtökohtana voi hyvin olla erityinen monimuotoisuustavoite tai metsän säilyttäminen peitteisenä. Luonnonhoitopalveluidemme tavoite on lopputulema, josta metsänomistaja saa itselleen suurimman hyödyn, Oksa sanoo. Jatkuvasta kasvatuksesta talousmetsissä on tarjolla yllättävän vähän tutkittua tietoa Vasta vuosien kuluttua – tutkimustiedon ja kokemusten kartuttua – on mahdollista arvioida, voidaanko jatkuvaa kasvatusta suositella laajempaan käyttöön. – On hyvä pohtia muutamia asioita: miten metsä uudistuu jatkuvassa kasvatuksessa, miten metsä tuottaa puuta, mikä on alueen maisemallinen arvo ja mikä on metsätalouden kannattavuus, Hallman neuvoo. – Entä onnistuuko alueella koneellinen korjuu ja mitkä ovat puuston tauti- ja tuhoriskit, hän kysäisee. Parhaillaan menossa oleva (2009–2013) metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukaileva metsätalouden tutkimushanke antaa tulevaisuudessa vastauksia jatkuvaan kasvatukseen liittyviin kysymyksiin. Metsähallituksen lisäksi tutkimuksen toteuttajina ovat Metsäntutkimuslaitos sekä Helsingin ja Joensuun yliopistot. – Metsähallitus on antanut pitkäaikaiseen tutkimuskäyttöön Kuhmoisista 650 hehtaarin kuusivaltaisen alueen ja Lieksasta 1270 hehtaarin mäntykankaan. Tavoitteena on perustaa tutkimusalue myös Lappiin, Hallman sanoo. – Ensin inventoidaan alueiden puusto, kasvillisuus, linnusto ja muita eliölajeja. Sen jälkeen tutkitaan, miten erilaiset hakkuutavat (poimintahakkuu, osittaishakkuu, pienaukkohakkuu ja avohakkuu) vaikuttavat puiden kasvuun, puunkorjuuseen, metsien uudistumiseen, luonnon monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön, Hallman selvittää tutkimustyön etenemistä. ● – Luonnonhoito- ja ympäristöasiat ovat tänä päivänä keskeinen osa talousmetsien hyötykäyttöä, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa sanoo. Muista että… • Avo- ja siemenpuuhakkuut ovat valtamenetelmiä talousmetsien uudistushakkuissa. • Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeinen osa talousmetsien luonnonhoitoa. • Jatkuva kasvatus sopii tietyille erityiskohteille ja virkistysalueille. Se sopii myös maisemallisesti aroille kohteille. Metsän henki 2/2011 23 maastossa Aina kannattaa unelmoida – UPM Bonvestan kanssa unelma omasta rauhasta toteutuu Hohtava aurinko vuolee talven turkkia Kyminniemen ympäriltä. Pyhäveden rannan osin jo sulassa vedessä joutsen ojentelee raukeana kaulaansa kevättä kohti. Kyminniemen vanhasta uittotuvasta kantautuu rakentamisen kolke. Kesällä Mäntyharjun loma-asuntomessujen aikana täyttyy jälleen yksi unelma, kun UPM Bonvestan upea kohde saa uudet asukkaansa. Teksti Sirkka-Liisa Salmela kuvat Vesa Laitinen, vastavalo M äntyharjun loma-asuntomessualueen ainutkertainen uittotuvan saneerausprojekti etenee hyvää kyytiä. UPM:n kiinteistöliiketoiminnan myyntipäällikkö Riitta Väisänen päättelee työmaakokousta. Työmaakatselmuksessa Väisänen täsmentää vielä muutaman yksityiskohdan rakennusurakointiyrittäjä Esko Aholan ja UPM sahaliiketoiminnan Jari Nietosvuoren kanssa. Ammattilaisten yhteistyö sujuu kuin ponttilaudan asennus. UPM:n kiinteistöliiketoiminnan Riitta Väisästä joukkoineen voi hyvällä syyllä tituleerata unelmien toteuttajaksi. UPM kuuluu Bonvesta-tuotemerkillään Suomen suurimpiin tontti- ja metsätilamyyjiin. Valikoimissa on tontteja suurten ja pienten vesistöjen rannoilta ja saarista. Alueet ulottuvat läpi Suomen Järvi-Suomesta Kainuuseen ja Kuusamoon asti. Bonvesta-tontteja on myyty 1970-luvulta lähtien, jolloin Kymi-yhtiö oli uranuurtaja ensimmäisten rantakaavojen laatijana. Kaikkiaan UPM omistaa Suomessa maa-alueita noin 900 000 hehtaaria. – Tarjolla on hyvin erilaisia kohteita, ja erilaisia ovat myös asiakkaidemme toiveet. Yksi haluaa tontin, toinen oman metsäpalstan, kolmas lisämaan lohkon. Kuuntelemme asiak- kaiden toiveita herkällä korvalla. Kovan kysynnän vuoksi olemme muun muassa lisänneet metsätilojen tarjontaa, myyntipäällikkö Väisänen kertoo. Palveleva Bonvesta-verkkopalvelu Kevään aikana UPM Bonvesta uudisti verkkopalvelunsa. Sivustosta haluttiin rakentaa asiakkaalle entistä selkeämpi ja läheisempi palvelukanava. Sivuston kattaukseen on koottu selkeät kohdetiedot sekä runsaasti hyödyllistä tietoa siitä, millaisia asioita on syytä puntaroida ennen kauppoja, kauppakirjoja laadittaessa ja myöhemmin onnellisena maanomistajana. – Havainnollisuus ja helppokäyttöisyys sekä monipuolisen tarjonnan tuominen lähelle asiakkaitamme ohjasivat uudistusta. Kannattaa tutustua uusittuun www.bonvesta.fi-verkkopalveluun ja rekisteröityä myös asiakaskirjeen postituslistalle. Sitä kautta lähetämme asiakkaillemme tuoretta tietoa uusista tonteis- >> Uittotuvan saneeraus loma-asuntomessuille on ollut UPM:ltä hieno ponnistus, kehuu messujen projektipäällikkö Asko Patjas UPM:n kiinteistöliiketoiminnan Riitta Väisäselle. 24 Metsän henki 2/2011 Metsän henki 2/2011 25 ta, metsätiloista ja palveluista. Tätä kautta tarjolle tulevat Suomen parhaat rantatontit ja metsätilat. Väisänen muistuttaa hyvän, täsmällisen ja Bonvestalle tärkeän henkilökohtaisen palvelun merkityksestä. – Monelle asiakkaalle tontin tai tilan hankinta on ainutkertainen asia. Ennen ostopäätöstä tarvitaan selkeääja luotettavaa tietoa, jotta tärkeät päätökseen liittyvät asiat selviävät. Meillä ja luotettavilla sopimuskiinteistönvälittäjillämme on vuosikymmenten kokemus kiinteistökaupasta, ja sen osaamisen tarjoamme asiakkaidemme käyttöön. Emmekä jätä asiakasta ykNäkymä uittotuvalle idästä Pyhäveden suunnasta. sin kaupanteon jälkeen, vaan neuvomme ja opastamme muun muassa rekisteröinneissä sekä vero- ja lakiasioissa, Väisänen kertoo. Saako tontille varmasti rakentaa? UPM Bonvesta huolehtii siitä, etteivät asiak kaat haksahda maakaupoissa sudenkuop- paan. UPM huolehtii kokonaisuudesta kaavoitusprosessista, tiestöstä ja kunnallistekniikan saatavuudesta lähtien. – Maakaupoissa ja kaavoitusasioissa on omat sääntönsä, maallikoille joskus haasteellisetkin. Bonvestan asiakkaille vaikeita asioita ei ole, vaan ammattilaisina taklaamme mahdolliset hankaluudet etukäteen. Asiakkaan ei todellakaan tarvitse jälkikäteen murehtia, saako tontille rakentaa, myyntipäällikkö Väisänen lupaa. Bonvesta-metsätilat ovat olleet UPM:n ammattilaisten hoidossa vuosikymmenet. Kaikilla tiloilla on ajantasainen metsäsuunnitelma. UPM:n kanssa metsätilallinen voi tehdä yhteistyötä, joka takaa suunnitelmallisen ja hyvän metsänhoidon jatkuvuuden. Piste iin päällä Rakennustöitä tarkkaillut Kyminniemen laulujoutsen vetäytyy rantakaislikon suojaan. Kuulas järvimaisema niemen ympärillä lupaa supisuomalaista ”Loistavaa yhteistyötä” Mäntyharjun loma-asuntomessujen projektipäällikkö Asko Patjas on syystäkin ylpeä. Pyhäkosken Pähkinälehdon kokonaisuus hakee vertaistaan! Lähes 30 hehtaarin alueella esitellään 21 loma-asuntoa, 11 saunaa sekä yksi omakotitalo. Kokonaisuuden kruununa on Kyminniemen Uittotupa. – UPM:n mukaantulo kokonaisuuteen on ollut äärimmäisen tärkeätä. Entisen Uittotuvan saneeraus on ollut yhtiöltä uskomattoman hieno ponnistus, Patjas iloitsee. Mäntyharjun messualue on esimerkki nykyajan helposta ja mukavasta lomaasumisesta. Erinomainen sijainti parin kilometrin etäisyydellä viitostiestä, kuntakeskuksen ja palvelujen kupeessa keskellä kauneinta järviluontoa ovat alueen valtteja. Matka Mikkeliin on vain 45 ja Helsingin keskustaan 180 kilometriä. Mäntyharjun kunnassa vakituisia asukkaita on noin 6 500. Patjaksen mukaan kesäkausi liki kolminkertaistaa asukasmäärän. Kesämäntyharjulaiset ovat kunnalle ja koko seudun elinvoimaisuudelle tärkeitä. Loma-asuntomessut avautuvat 27. kesäkuuta ja päättyvät 10. heinäkuuta. Messut ovat yleisölle avoinna päivittäin kello 10–18. Lisätietoja messuista löytyy osoitteesta www.loma-asuntomessut.fi. 26 Metsän henki 2/2011 PUUKAUPPA & METSÄOMAISUUDENHOITO ”Asiakkaan ei tarvitse jälkikäteen murehtia, saako tontille lopulta rakentaa.” Positiiviset näkymät ihanuutta – hiekkaisen rantaviivan, oman rantasaunan suloisenkirpeät löylyt, kehutut kalavedet, talviuimarille avannon. – Vielä syksyllä uittotuvan reilun puolen hehtaarin suuruinen niemitontti oli ylitiheä ryteikkö. UPM Silvestan metsämestarit tekivät raivaustyön, ja maisema avautui kaikessa kauneudessaan, Väisänen ihastelee tähyillen sinistä taivasta vasten piirtyviä komeita mäntyjä. Niinpä – UPM Silvestan metsätyöpalvelujen ammattilaiset tuovat tontinostajan kokonaispalveluun pisteen iin päälle. – UPM Silvesta huolehtii monista tontinostajan palveluista rakennusajasta lähtien: raivaa tontit, huolehtii rantojen ruoppauksen, mökin kevät- ja syystyöt, laitureiden huollon, polttopuiden pilkkomisen ja tietysti tarkastuskäynnit tontilla silloin, kun omistajat eivät pääse mökilleen. Kyminniemen uittotuvan upea kokonaisuus myydään kesän loma-asuntomessujen aikana. Lisää unelmia toteutettaviksi löytyy osoitteesta www.bonvesta.fi. ● Mäntyharjun vanhan uittoreitin vaiheista lisää tämän lehden Vuosirenkaat-palstalla, sivu 32. Kyminniemi Vanha Uittotupa Kyminniemen uittotuvassa uusi yhdistyy vanhaan. 1920-luvulta peräisin olevaa rakennusta peruskorjattiin viimeksi vuonna 1957. Tänä keväänä uittotupaan on tehty täysremontti, kertoo UPM:n myyntipäällikkö Riitta Väisänen. Alkuvuoden aikana olemme onnistuneet ennätyksellisen hyvin metsänhoitopalveluiden myynnissä. Meille tämä kertoo, että metsänomistajat ovat löytäneet kattavan palveluvalikoimamme ja toiminnan hinta–laatu-suhde on kohdallaan. Tästä on hyvä jatkaa – aina monipuolistuvien palveluidemme kanssa! Kasvanut metsänhoitopalveluiden myynti tietää hyvää myös puukaupalle. Usein neuvotteluissa on jo sovittu tai vähintään suunniteltu tulevia puukauppoja, ja nyt niihin on helppo palata. Puukaupan ajankohta on nyt houkutteleva, koska kaikille puutavaralajeille on hyvä kysyntä ja metsäpalvelusopimukseen sisältyvä puukaupan avohinta eli niin sanottu takuuhinta on saatavissa kesäkuun loppuun saakka. Puutavaralajeista erityismaininnan ansaitsee koivutukki. Tavoitteenamme on turvata jo nyt merkittävän, ja Savonlinnan vaneritehtaan laajentumisen myötä vieläkin vahvemman koivuvaneriteollisuutemme puuhuolto. UPM haluaa olla ensisijainen vaihtoehto koivutukkipitoisten leimikoiden kaupassa. Saavuttaaksemme ykkösaseman olemme monipuolistaneet koivutukin mittoja yhdessä teollisuutemme kanssa niin, että katkontamme tuottaa koivutukkia entistäkin enemmän ja suuremmalla osuudella. Huomionarvoista puukaupassa on tänä vuonna se, että nyt kevään ja kesänkin aikaan, meillä on mahdollisuuksia ottaa vastaan katkottua puuta tienvarressa. Kun tällaisia eriä on olemassa, ei kannata epäröidä, vaan tuoda ne puunostajiemme tietoon ja sopia kaupoista. Puunostajamme ja muut metsäasiantuntijamme tavoittaa entiseen tapaan metsäpalvelutoimistoissa, puhelimitse 0204 16 121 tai uudistuneestamme verkkopalvelustamme: www.metsämaailma.fi. Puukauppojen ja muiden metsäasioista sopimisien jälkeen on hyvä siirtyä nauttimaan alkavasta kesästä – ja tietenkin nautintoihin voi kuulua myös omakohtainen osallistuminen metsänhoitotöihin. Hyvää kesää toivottaen, Tero Nieminen pyhäkoski p y h äv e s i Tero Nieminen, Suomen yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja, UPM Metsän henki 2/2011 27 metsäluonto & ympäristö Miten saan metsästä sellaisen kuin haluan? Metsäsuunnitelmaa voidaan pitää metsänomistajan metsän käyttöja huoltokirjana. Se on kuvaus metsän nykytilasta ja tarvittavista toimenpiteistä, joilla päästään siihen tavoitemetsään, jonka metsänomistaja on määritellyt suunnitelmatilausta tehtäessä. Miten voin varmistaa sen, että metsä säilyy oikeana metsänä myös lapsilleni? Metsissä tehtävien hoitotoimenpiteiden pohjana on aina metsäsuunnitelma. UPM:ltä voi tilata metsäsuunnitelman, joka laaditaan aina asiakkaan toiveiden pohjalta. Metsänomistaja päättää aina mitä metsässä tehdään. Metsän tila ei ole pysyvä, vaan muuttuu jatkuvasti, tehtiin siellä sitten hoitotoimenpiteitä tai ei. Metsänomistajan tavoitteet saavutetaan, kun metsänkäsittely tehdään tavoitteiden mukaisesti. Metsänomistajan tavoitteena voi olla esimerkiksi metsän tuotto, monimuotoisuuden edistäminen tai muu arvo. Metsien talouskäyttö ja monimuotoisuuden turvaaminen eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne ovat yhteen sovitettavissa metsänomistajan toiveiden mukaisesti. UPM:llä on yli sadan vuoden kokemus yhtiön omien metsien hoidosta, ja yhtiön metsäammattilaiset pystyvät esittämään erilaisia toimintamalleja, joilla haluttuun tulokseen päästään. UPM:n omissa metsissä on nähtävillä erilaisten toimenpiteiden vaikutukset vuosikymmenten päähän. Metsäsuunnitelma on Teksti Pasi Hakkarainen Kuvat vastavalo, istockphoto T 28 ilakohtaisessa metsäsuunnitelmassa on kuvattu metsikkökuviokohtaisesti puuston määrä sekä tarvittavat hoito- ja hakkuuesitykset kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Jos metsälläsi ei ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, voit tilata sellaisen UPM Metsän puunostajalta. Metsäsuunnitelman laatimiskustannus on yleensä noin 10–12 euroa hehtaaria kohti, ja kulu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen. Metsäsuunnitelma on voimassa kymmenen vuotta, joten kustannus on yksi euro vuodessa hehtaaria kohti. Metsänomistaja voi määritellä metsäsuunnitelman tilausvaiheessa metsänkäytön painotuksen taloudellisen kannattavuuden, ympäristön- tai maisemanhoidon tavoitteiden mukaisesti ja näiden eritasoisena yhdistelmänä. UPM Silva -metsäpalvelusopimusasiakkaan suunnitelma siirretään UPM:n järjestelmään. Kuviotietoja ylläpidetään siellä UPM:n toteuttamien toimenpiteiden osalta, ja niihin päivitetään puuston kasvu kerran vuodessa. Metsänomistaja voi tarkastella omaa suunnitelmaansa sähköisesti UPM:n MetsäSoppipalvelun kautta. Luontoarvot huomioidaan myös talousmetsässä Keskeistä metsäsuunnitelmassa ovat metsänhoitotyö- ja hakkuuesitykset. Kun suunnitelman tilausvaiheessa on päätetty metsänkäytön painopistealue, kuviokohtaiset hakkuu- ja hoitotyöesitykset on tehty tämän arvomaailman mukaisesti. Nämä esitykset ovat suosituksia, ja niistä voidaan toki poi- keta metsälain metsänkäsittelyä koskevien rajoitusten puitteissa. Noudattamalla hakkuu- ja hoitotyöesityksiä sekä niiden suositusajankohtia metsätalouden harjoittaminen on kannattavaa kiertoajan kuluessa. Samalla huolehditaan puuston terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Maisema-, ympäristö- ja luontoarvot on useimmiten helppo toteuttaa normaalin metsän käsittelyn yhteydessä. Se tarkoittaa usein sitä, että osa metsikkökuviosta jätetään käsittelemättä tai käsitellään määritellyn luontoarvon mukaisesti. UPM voi toteuttaa metsänomistajan metsään kaikki tarvittavat metsänhoitotyöt tai osan niistä riippuen metsänomistajan tahdosta. Metsänhoitotyöt ovat puunmyyntitulon verotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Nykyisellä 28 prosentin verokannalla metsänhoitotyön nettokustannus on verovähennysten jälkeen 72 prosenttia kokonaiskustannuksesta. Osaan metsänhoitotöitä saa kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaista tukea. Tällöin tuen ylittävä osuus on vähennettävä kulu puun myyntitulon verotuksessa. UPM Metsäpalvelut tarjoaa helpon, joustavan ja laadukkaan ratkaisun kaikkiin metsätalouden töihin. Palvelukokonaisuus räätälöidään aina metsänomistajan tarpeiden mukaisesti. Palvelu voi olla esimerkiksi taimitoimitus metsänomistajan istutustyöhön tai vaihtoehtoisesti kattava metsäomaisuuden hoitopalvelu. Nyt on aika perehtyä metsäsuunnitelmaan, lähteä metsäretkelle UPM:n puunostajan kanssa ja samalla selvittää ajankohtaiset hakkuu- ja hoitotarpeet. ● Pasi Hakkarainen on UPM:n metsätalouspäällikkö Jyväskylässä Metsän henki 2/2011 Maisema-, ympäristöja luontoarvot on useimmiten helppo toteuttaa normaalin metsänkäsittelyn yhteydessä. Teksti Pekka moliis polku tavoitemetsään Metsässäni on muutama lähde ja vanha leikkipaikka, jotka haluaisin säilyttää. Voiko metsästä suojella pieniä osia? Metsiä tai niiden osia voi suojella useiden erilaisten suojeluohjelmien kautta. UPM tekee yhteistyötä esimerkiksi WWF:n kanssa Perintömetsä-ohjelman kautta. Yksityisen perintömetsän perustamalla maanomistaja voi säästää oman perintömetsänsä tuleville sukupolville. Metsänsä voi suojella omalla päätöksellä. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaille kohteille voi hakea korvauksia valtion METSO-ohjelmasta. Suojelusta voi tehdä sopimuksen valtion kanssa joko määräajaksi tai pysyvästi. Määräaikaisessa suojelussa korvaus on pienempi kuin pysyvässä suojelussa. UPM:n asiantuntijat auttavat valitsemaan parhaan suojeluvaihtoehdon kulloisenkin tarpeen ja kohteen mukaan. Perheellemme metsän virkistyskäyttö marjastuksen ja metsästyksen merkeissä on tärkeä juttu. Kuinka tämä voidaan huomioida? Metsänomistaja-asiakkaiden UPM:ltä tilaamassa metsäsuunnitelmassa voidaan painottaa esimerkiksi maisema-arvoja, metsien monimuotoisuutta tai vaikkapa metsäkanalintujen elinmahdollisuuksia. Marjasato voidaan turvata asiantuntevalla suunnittelulla. Kun metsässä on jatkuvasti eri-ikäistä puustoa ja eri puulajeja, metsä tuottaa marjoja myös avohakkuun jälkeen. Tässäkin asiassa asiakas on se, joka päättää. Tulevaisuudessa UPM tarjoaa yksityismetsänomistajille myös mahdollisuuden sertifioida metsänsä joko PEFC- tai FSCjärjestelmän mukaan. Metsän sienisato voidaan säilyttää käsittelemällä metsä oikein. Metsän henki 2/2011 29 Metsälakia uudistaessa Metsänhoitoa halutaan monipuolistaa Metsälaki tulee uudistaa metsänomistajien asenteissa ja yhteis kunnassa tapahtuneet muutokset huomioiden, linjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama metsien käsittelyn monipuolis tamista miettinyt työryhmä. Raportti luovutettiin maa- ja metsä talousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle vuoden alussa. Teksti Hannu Ylönen Kuva Sami Helenius piirrokset istockphoto T 30 yöryhmä ehdottaa, että metsälain valmistelussa otetaan entistä paremmin huomioon metsänomistajien tavoitteet ja toiveet metsänhoidossa. Metsänomistajien päätösvaltaa metsänkäsittelyssä tulee lisätä. Metsänomistus ja metsätalous ovat liiketoimintaa. Lainsäädännön rajoitteita metsäelinkeinon harjoittamiseen tulee vähentää, työryhmän raportissa korostetaan. – Raportti on hyvä lähtökohta metsälain uudistamiselle ja metsänkäsittelyn monipuolistamiselle, toteaa työryhmässä mukana ollut UPM Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminnan maankäytöstä ja kiinteistöistä vastaava johtaja Jorma Saarimaa. – Nykyisessä metsälaissa korostuu kan- santaloudellinen näkökulma. Muutama vuosikymmen sitten puun käyttö ylitti metsien kestävän kasvun. Puun tuotantoa teollisuuden tarpeisiin lisättiin muun muassa ojituksilla ja lannoituksilla. Silloin metsäteollisuudella oli Suomessa nykyistä keskeisempi rooli, Saarimaa kertoo. – Tänä päivänä Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan. Metsä ei ole omistajilleen enää pelkkä puunmyyntitulojen lähde tai sijoituskohde. Saarimaan mukaan metsänomistajien arvot ovat monipuolistuneet yhteiskunnan ja metsänomistajakunnan muutoksen myötä. – Taloudellinen näkökulma on edelleen useimmille tärkein syy omistaa metsää, mutta nykyisin metsää arvostetaan en- tistä enemmän myös virkistys- ja vapaaajan viettopaikkana. – Luonnon monimuotoisuus ja kauniit maisemat ovat uuden sukupolven metsänomistajille tärkeitä asioita, Saarimaa valottaa. Metsien omistusrakenne Suomessa on pirstoutunut. Keskimääräinen tilakoko on noin 32 hehtaaria. Kaupunkilaismetsänomistajien määrä ja etämetsänomistus kasvavat. Saarimaa tietää, että metsäsektorilla on paljon muutospaineita. – Esimerkiksi energiapuulla tuotettavaan uusiutuvaan energiaan tarvitaan paljon biomassaa. Yhteiskunnan rooli on päättää, millaista toimintaa se tavoitteiden saavuttamisessa ja kansantalouden kokonaisedun optimoinnissa tukee. – Metsälain uudistuksen suurin haaste on sovittaa hyvin erilaiset tavoitteet selkeäksi ja yksinkertaiseksi laiksi, jota on mahdollista noudattaa ja valvoa, Saarimaa sanoo. ● Metsälaki uudistuu – mitä tulisi ottaa huomioon: Metsän käsittelymenetelmien monipuolistamista pohtinut työryhmä odottaa uudelta metsälailta muun muassa, että: •Metsänomistajille suunnattava neuvonta ja palvelu on monipuolistettava muuttuneita tarpeita vastaavaksi. •Metsien hävittämisen kieltävä periaate ja uudistamisvelvoite säilytetään metsälaissa. •Metsien uudistuskypsyyttä koskevaa säätelyä väljennetään. Metsänkäsittelyn vaikutuksia metsien taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen seurataan tiiviisti. •Jatkuva kasvatus ja pienaukkohakkuut hyväksytään metsänkäsittelymenetelminä. •Kasvatushakkuissa pystyyn jätettävälle puustolle säädetään vähimmäisvaatimus. Metsän henki 2/2011 Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta – Kalvila kertoo vastauksen. KALVILA Ostin metsätilan vuonna 2000 ja lahjoitin sen viime vuoden (2010) marraskuussa tyttärelleni. Vaikka lopetin tuolloin metsätalouden harjoittamisen, sain kuitenkin, vielä aiemmin tekemääni puukauppaan perustuen, puun myyntituloa syyskesällä 2010 kyseiseltä tilalta. Minulla oli käyttämätöntä metsävähennystä jäljellä vielä muutama tuhat euroa. Voinko käyttää metsävähennyksen vuoden 2010 metsäverotuksessani? Muiden metsävähennysoikeuden edellytysten lisäksi on huomattava, että metsävähennysoikeus muodostuu verovuoden lopussa omistetun metsätilan hankintamenon perusteella. Koska ette enää omistanut verovuoden 2010 lopussa metsää, ette voi tehdä vuoden 2010 puun myyntitulon verotuksessa metsävähennystä. Kun metsätila on siirtynyt uudelle omistajalle vastikkeettomalla saannolla, kuten tässä lahjana tyttärellenne, edelliseltä omistajalta käyttämättä jäänyt metsävähennys siirtyy metsän uudelle omistajalle. Ostin viime vuonna naapuriltani noin kymmenen hehtaarin määräalan puhdasta metsää. Voinko vähentää maksamani määräalan lohkomiskulut puun myyntitulon verotuksessa? Lohkomiskuluilla on siten suora yhteys kiinteistön hankintaan, että ne lisätään mainitun määräalan, eli lohkokiinteistön hankintamenoon. Vastikkeellisesti hankkimanne metsän hankintamenon perustella teille – Metsä ei ole omistajilleen enää pelkkä puunmyyntitulojen lähde tai sijoituskohde, johtaja Jorma Saarimaa sanoo. muodostuu oikeus metsävähennykseen. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsän hankintamenoon luetaan metsän osuus kauppahinnasta, varainsiirtoverosta, lainhuudatus- ja lohkomiskuluista sekä muut kaupasta aiheutuneet suoranaiset kulut. Näin ollen voitte vähentää lohkomiskulut puun myyntitulon verotuksessa metsävähennyksen kautta. Metsävähennyksen vuotuinen määrä on enintään 60 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Metsävähennystä sovelletaan 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisella saannolla hankittuihin metsiin ja nykyisin omistajakohtaisesti. Mahdollisuus metsävähennykseen on luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteismetsällä. omistajiin sovellettiin vuoden 2009 loppuun saakka lähdeverotusmenettelyä, jossa puun myynnistä peritty lähdevero oli suoraan lopullinen vero eikä metsätalouden vähennyksiä voitu tehdä lähdeverotuksen piirissä olleista puun myyntituloista. Rajoitetusti verovelvolliselle on voinut muodostua metsävähennyspohjaa myös aikaisempien 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankittujen metsien perusteella. Metsänomistaja-asiakkaani on rajoitetusti verovelvollinen ja hän on ostanut sukunsa metsätilan viime vuonna. Onko rajoitetusti verovelvollisella oikeutta metsävähennykseen puun myyntiverotuksessa? Ette voi. Lahjanantaja voi sisällyttää lahjakirjaan määräyksen, jonka mukaan lahjansaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta lahjana saatuun omaisuuteen. Jotta tällöin haluttu oikeusvaikutus syntyy, avio-oikeuden poissulkevan ehdon tulee täyttää myös sille asetetut muotovaatimukset. Sen jälkeen kun lahjanantaja on luopunut omistajana hallitsemasta lahjoitettua omaisuutta, hän ei voi enää määrätä, ettei lahjansaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjoitettuun omaisuuteen. Aviooikeudesta määrääminen ei kuulu entiselle omistajalle, eli jälkikäteen ei voi kysymäänne määräystä enää tehdä. On myös hyvä huomata, että vastikkeellisiin saantoihin ei voida liittää avio-oikeusmääräystä. Kyllä on. Rajoitetusti verovelvollisten eli pysyvästi ulkomailla asuvien metsänomistajien puun myyntitulon verotus on toimitettu verovuodesta 2010 alkaen, kuten yleisesti verovelvollisten verotus toimitetaan. Näin ollen rajoitetusti verovelvollisella metsänomistajalla on verovuodesta 2010 alkaen ollut mahdollisuus käyttää metsävähennystä. Rajoitetusti verovelvollisiin metsän- Lahjoitin pojalleni metsätilan noin kuusi vuotta sitten. Olen kuullut, että olisin silloin voinut sisällyttää lahjakirjaan määräyksen, jonka mukaan lahjansaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta kyseiseen metsäomaisuuteen. Voinko tehdä tällaisen määräyksen jälkikäteen, koskien kuusi vuotta sitten lahjoittamaani metsätilaa? Heikki Kalvila ON UPM:n Lakipalvelupäällikkö Metsän henki 2/2011 31 v u o s i r e n k a at Kotkalainen Halla-yhtiö rakensi vuonna 1909 Saimaan ja Kymijoen vesistön välille tukkien siirtoradan. Radan palveluksessa oli kahden höyrykäyttöisen siirtolaitoksen ohella höyryveturi sekä useita höyryhinaajia, joista tässä on yksi, vuonna 1889 rakennettu Halla XVI kuvattuna miehistöineen Mäntyharjun Taipaleenlahdessa 1930-luvulla. Uittoa Mäntyharjun vesillä Teksti Esko Pakkanen kuva ELMA REINIKAINEN M 32 äntyharju oli merkittävä uittopitäjä noin 200 vuoden ajan. Mäntyharjun reitti, jossa on yli 20 koskea, on Pieksämäen lähistöltä alkunsa saava Kymijoen sivureitti. Reitin alueella on kaikkiaan 1 700 järveä – Puulavesi on reitin suurin järvi. Reitti laskee Kymijokeen Jaalan Pyhäjärvessä. Mäntyharjun väylälle, Voikoskelle, perustettiin ensimmäinen saha vuonna 1775. Alueen ensimmäinen höyrysaha oli Otavan Koivusaha, jonka kotkalainen Halla-yhtiö perusti 1891 Mäntyharjun uittoreitin ja Savon radan risteykseen. Itse Mäntyharjun pitäjässä oli kaksi höyrysahaa: vuosina 1896–1938 toiminut ns. ”Penttilän saha” ja 1930-luvun alussa Kiepinsalmelle perustettu pieni saha. Se toimii edelleen mikkeliläisen Olavi Räsänen Oy:n omistuksessa. Mäntyharjun reitin varrelle perustettiin myös kaksi puuhiomoa, Verla vuonna 1872 ja Kissakoski vuonna 1910. M äntyharjun reitin varrella olevat tehdaslaitokset saivat pääosan puistaan uittaen. Myös alempana Kymijoen varrella ja Kotkassa sahat sekä sinne perustettu sellu- ja paperiteollisuus alkoivat hankkia puuta reitin alueelta. Aluksi uittomäärät olivat vähäisiä. Aimo Halilan mukaan Mäntyharjun väylällä oli 1860-luvulla töissä 50–60 tukkilaista ja “kevätveden aikana enemmänkin”. Metsän henki 2/2011 Puuhiomojen tulo toi mukanaan uittajien yhteistyön 1870-luvulla. Uittajien määrän kasvu toi myös omat ongelmansa. Metsämies-lehdessä muisteltiin 1954, miten Puulalla uitettiin ennen yhteisuiton ulottumista järvelle. “Menneitten vuosien oloista kertoilevat vanhemman polven todelliset tukkimiehet vieläkin lämmeten, ja muistellen aikaa, jolloin Suonsalmen lasku oli jokaisen yhtiön omana työnä. Tällöin oli kilpailu ankara, sitä onnisti, joka sai ensinnä lauttansa salmen niskalle ja uittovuorojen järjestelyssä oli hankausta ja pientä otteluakin joskus. Kerrotaan tarjotun ’kättä pidempääkin’, uittokeksin ollessa siinä hommassa omiaan. Oli kastunut piiriherrankin housut ja vieras kirves lipsahtanut naapurin tukkilautan närelenkkiin.” Yhteisuitto Mäntyharjun väylällä alkoi virallisesti vuonna 1892, kun Mäntyharjun Lauttausyhtiön (Mäntyharju Flottningsbolag) osakkaiksi tuli 10 puutavarayhtiötä tai toiminimeä. Lauttausyhtiön ensimmäinen uittokausi alkoi toukokuussa ja päättyi syyskuun lopussa, jolloin yhtiö ehti uittaa runsaat 600 000 tukkia ja hiomopuuta. Vuonna 1898 väylällä uitettiin jo 1,3 miljoonaa puuta. Osa niistä jouduttiin jättämään väylään talveksi. Niistä lähes puolet oli ns. rampoja, jotka oli pakko nostaa kuivumaan rannoille. Uittomäärät vaihtelivat vuosittain melkoi- sesti. Halla-yhtiön tukkiradan valmistuminen 1910 Saimaan ja Kymijoen vesistön välille merkitsi tuntuvaa lisäystä uittomääriin. Sotien välillä Mäntyharjun väylällä uitettiin enimmillään liki 2,5 miljoonaa tukkia. Vuoteen 1900 saakka paperitehtaiden hiomo- ja polttopuut uitettiin erillisuittoina, jolloin vältyttiin erotteluilta, mutta menettely hidasti uittamista. Vuonna 1901 siirryttiin uittamaan kaikki puut – joitakin erilliseriä lukuun ottamatta – yhtä aikaa. Koski- ja jokiosuuksilla puut uitettiin irrallaan, mutta kaikki järvi- ja suvanto-osuudet puut jouduttiin hinaamaan (tai varppaamaan) kehälautoissa. Tämä hidasti uittoa ja lisäsi kustannuksia. Lauttausyhtiöllä, sittemmin uittoyhdistyksellä, olikin lukuisia laivoja hinaamassa puita järvitaipaleilla. S otien jälkeen uitot jatkuivat Mäntyharjun vesillä entiseen tapaan. Väylä oli kuitenkin kallis uittaa irtouittona monine välivaiheineen, ja lopulta 1963 väylä saatiin nippuuittokelpoiseksi. Väylälle rakennettiin useita nipunsiirtolaitoksia sekä nippu-uittoränni sulkuineen Pyhäkoskelle. Aluksi uittomäärät hieman kasvoivat, mutta muutaman vuoden päästä ne kääntyivät selvään laskuun. Uittoyhdistyksen asettama toimikunta laski tuolloin, että väylälle tarvittava uitto tulisi olla puoli miljoonaa kuutiometriä, kun parhaimmillaan oli päästy noin puoleen siitä. Tilanne synkkeni entisestään, kun Hallan tukkiradan veturi paloi vuonna 1975. Radan käyttö loppui ja väylän määrät jäivät lähes olemattomiksi. Virallisesti väylän käyttö lopetettiin 1982. Nykyään Mäntyharjun reitin vedet palvelevat virkistyskäyttöä sekä energiantuotantoa. Reitillä olevien vesivoimalaitosten yhteisteho on vajaat seitsemän megawattia. Mäntyharjulla on kaksi uittomuseota. Kauko Keränen on kirjoittanut pitäjän uitoista kiehtovan kirjan Uittomuistoja Mäntyharjun reitiltä. ● KIRJAT Teksti Sami Oksa ja Heikki Kalvila avohakkuulle vaihtoehtoiset kasvatusmenetelmät Julkinen keskustelu avohakkuulle vaihtoehtoisista metsänkäsittelymenetelmistä on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Keskustelua ovat leimanneet voimakkaat mielipiteet puolesta ja vastaan. Toisaalta keskustelua on häirinnyt tutkimustiedon puute avohakkuulle vaihtoehtoisten menetelmien soveltuvuudesta ja niiden kannattavuudesta Suomen olosuhteissa. Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle -kirja kokoaa nykyisen, joskin vähäisen, tutkimustiedon nykyisenkaltaiselle jaksolliselle metsänkasvatukselle vaihtoehtoisista kasvatusmenetelmistä kansantajuisessa muodossa. Sisältöön on saatu kiitettävän monipuolisesti olemassa oleva tieto metsänuudistamisesta, tuhoista ja kasvatusmenetelmistä aina puunkorjuuseen asti. Erityisen hyvin kuvataan poimintaja pienaukkohakkuiden soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin ja miten menetelmät voidaan ottaa käyttöön nykyisenkaltaisessa metsässä. Onnistuneet poiminta- ja pienaukkohakkuut ovat aina ammattilaisten työn tulosta. Kovin isoa välitöntä vahinkoa ei suunnittelun ja hakkuun epäonnistumisellakaan lyhyellä aikajänteellä kirjoittajien mukaan saada aikaan, sillä tilanne voidaan korjata metsänuudistamisella. Suuremmit riskit syntyvät- kin pidemmällä aikavälillä lähinnä metsän terveyden ja taloudellisen tuoton epävarmuutena. Johtopäätökset poiminta- ja pienaukkohakkuiden järkevyydestä jäävät lukijan itsensä tehtäväksi. Tämän näkemyksen voi varmistaa kirjallisuusviitteistä, joita on vaivai- Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihset 13 kappaletta. Tie- toehtoja avohakkuulle, Sauli Valkodon niukkuuden valli- nen, Matti Sirén & Tuula Piri. Metsätessa voidaankin todeta, kustannus, 2010. että metsänkäsittely vaihtoehtoisilla menetelmillä on kannattavaa ainakin silloin, kun käsiteltävällä alueella on sellaisia arvoja, joita ei rahassa voida mitata – arvoja, jotka säilyvät, vaikka metsää käsiteltäisiin vaihtoehtoisilla menetelmillä, joskus voimakkaastikin. Sami Oksa on UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tervetullut lakiopas metsänomistajan kirjahyllyyn Tuore opasuutuus, Matti Kiviniemen Näin se on – Metsänomistajan lakiopas, on helppoluisena oppaana tervetullut monen metsänomistajan kirjahyllyyn. Alkusanojen mukaan oppaan tavoitteena on selvitellä metsänomistajalle käytännön tilanteissa esiin tulevia lakikysymyksiä. Perustietojen lähteenä opas täyttääkin oivallisesti tavoitteensa. Koska opas on tiivis ja lyhyt esitys, asioiden käsittely pysyttelee pääkohdissa, eikä juridisiin ilmiöihin lyhyessä oppaassa ole tarkoituksenmukaistakaan mennä syvällisemmin. Johdatus aiheeseen lähtee tutulla ja turvallisella tavalla metsän omistusmuodoista ja kiinteistöistä. Opas käsittelee – totta kai – perusasioita metNäin se on – Metsänomistajan lakiopas, Matti Kiviniemi. Metsäkustannus, 2011. sänhakkuusta ja puukaupasta, mutta myös harvemmin metsänomistajan arjessa esille tulevia kysymyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kaavamääräykset, metsälain monimuotoisuuskohteet, erilaiset metsiin liittyvät suojelukysymykset, tieasiat ja sertifiointi. Lukija saa oppaan aihepiiristä helposti läpileikkauksen – pykäläviittauksien avulla lisätietoja hakeva löytää asiaa koskevia säännöksiäkin. Kysymys–vastaus-patteristo ja esimerkit toimivat hyvin havainnollistamisessa. Lainsäädäntö normittaa yhteiskunnan toimintaa ja luo tavallaan vallitsevat perusrakenteet. Lukija huomaa, että metsien omistukseen ja käyttöön liittyy monenlaisia käytännön lakikysymyksiä. Kiviniemen opas antaa vastauksia ja on paikkansa ansainnut, vaikka toki metsänomistaja pystyy ilman lakiopastakin asioimaan ja tekemään puukauppaa metsäammattilaisten kanssa. Heikki Kalvila on UPM:n metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Mäntyharjusta ja Kyminniemen vanhasta uittotuvasta lisää sivuilla 24–27. Metsän henki 2/2011 33 ajassa Metsämatka Riikaan UPM Metsä järjestää 16–18.9. metsämatkan Riikaan yhdessä OP-Pohjola-ryhmän kanssa. Lisätietoja: www.metsämaailma.fi. Repoveden Olhavanvuori on yksi Etelä-Suomen parhaita kiipeilypaikkoja. Kiitos palautteesta Pyysimme Metsän henki -lehdestä 1/2011 arvioita teiltä lukijoilta, ja saimmekin runsaasti palautetta. Lukijoidemme mielestä lehti on kiinnostava ja hyödyllinen. Metsän hengen tämän vuoden ensimmäisen numeron paras juttu oli lukijoidemme mielestä metsänomistaja Tiina Morrista kertova juttu. Palautetta antaneiden kesken arvottiin tuotepalkintoja, jotka on postitettu voittajille. Verla Maailmanperintökohde Verlan ainutlaatuinen vanha pahvitehdasmiljöö Verlankosken äärellä sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Museon omistaa ja sitä ylläpitää UPM. Verlan tehdasmuseo on avoinna 3.5.–11.9.2011, ti-su klo 10–18. Verlassa järjestetään kesän aikana paitsi opastettuja kierroksia myös konsertteja, kesänäyttely, Verlapäivä, keskiaikatapahtuma ja Euroopan rakennusperintöpäivät. www.verla.fi Mustila UPM Metsän yhteistyökohteen, Elimäellä sijaitsevan Arboretum Mustilan, 120 hehtaarin puistoalueella kasvaa lähes 100 havupuulajia, noin 150 lehtipuulajia sekä satoja koristepensas-, köynnös-, ja perennalajia eri puolilta maapalloa. Koristepensaista tunnetuimpia ovat kesäkuussa kukkivat alppiruusut. www.mustila.fi Vuodesta 1972 alkaen tehdasmuseona toiminut Verla hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1996. 34 Metsän henki 2/2011 ta myös antoisaa työtä, joka sopii luonnossa viihtyville nuorille. Nuoret pääsevät ottamaan oppia metsäalan mestareiltamme, ja saamme näin tuntumaa alaan, UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki sanoo. – Kampanjalla haluamme kiinnittää huomiota kestävään metsänhoitoon ja alle 18-vuotiaiden nuorten työllistymiseen. Kannamme molemmista vastuuta, UPM:n viestintäjohtaja Pirkko Harrela sanoo. – Nyt istutettavat puut ovat korjuuvalmiita noin 60–80 vuoden päästä. Silloin niiden loppukäyttökohteet voivat olla jotain aivan muuta, mitä perinteisesti olemme tottuneet näkemään. Uskomme kehittyvään metsäteollisuuteen ja toivomme, että nuoriin tarttuisi kipinä metsäalasta ja sen mahdollisuuksista, Harrela jatkaa. UPM Silvestan metsurit ja heidän tulevat kesäapurinsa istuttavat kesäkuussa puoli miljoonaa taimea. Päätoimittajalta Metsäala lähestyy yläkouluikäisiä nuoria Suomen metsäyhdistyksen koordinoiman Metsä puhuu -hankkeen avulla. Muun muassa sosiaalisessa mediassa mutta myös maakunnissa näkyvän hankkeen kautta nuorille halutaan kertoa metsäalan tulevaisuudesta, monipuolisuudesta ja työmahdollisuuksista. UPM on vuosien varrella tehnyt koululais- ja oppilaitosyhteistyötä esimerkiksi viemällä nuoria metsään ihan konkreettisesti vaikkapa metsäretkelle tai puita istuttamaan. Tänä kesänä 150 nuorta pääsee kesätöihin UPM:n metsurin opastamana, ja moni metsäalan opiskelija tulee UPM:lle kesäharjoittelijaksi. Nuoret pääsevät näin itse näkemään, millaista metsäalalla on, ja toivottavasti kertovat kokemuksistaan muillekin. Metsäala muuttuu, mutta alalle tarvitaan uusia tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Nilla Hietamäki Päätoimittaja, Metsän henki -lehti UPM Kyminniemi kutsuu. Suomen metsämuseo Lusto Punkaharjulla sijaitseva Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Ympäri vuoden avoinna olevassa museossa vierailee vuosittain noin 35 000 kävijää. Punkaharjun luonnonsuojelualue Luston vieressä on Suomen tunnetuimpiin kuuluva kansallismaisema. UPM Metsä tekee Luston kanssa yhteistyötä. www.lusto.fi puita istuttamaan 60:lle paikkakunnalle UPM palkkaa täksi kesäksi Suomessa yli tuhat kesätyöntekijää. Kesätyöntekijöitä otetaan niin tehtaille, tuotantolaitoksille, UPM Metsään kuin esimerkiksi UPM:n Tampereen palvelukeskukseen. UPM on ottanut kohderyhmäksi tänä vuonna 15–17 -vuotiaat nuoret, joille tarjotaan kesätöitä puunistutuksessa. UPM Silvestan metsurit ja heidän tulevat kesäapurinsa istuttavat kesäkuussa puoli miljoonaa taimea UPM:n sekä yhtiön metsäpalveluasiakkaiden metsiin noin 60 paikkakunnalla. Kesätyökampanjaan valitaan 150 nuorta, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja metsän hoidosta. Kahden viikon mittainen työjakso sijoittuu kesäkuun alkuun. Jokaista nuorta työssään ohjaa UPM Silvestan metsuri. – Taimien istutus on raskasta, mut- Mäntyharjun loma-asuntomessut 27.6.–10.7. UPM esittelee messuilla Bonvestatontteja sekä saha- vaneri- ja UPM ProFi -tuotteita. UPM:n messukohde, Kyminniemen uittotupa, on messujen ainoa peruskorjauskohde. Repoveden kansallispuisto Repoveden kansallispuisto ja siihen liittyvä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue on metsien ja järvien muodostama karu, salomainen alue. Repovedellä on pitkät perinteet yhtenä Etelä-Suomen suosituimpana retkeilykohteena. Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue on UPM:n suojelualue, jota hoitaa Metsähallitus. www.repovesi.fi 150 nuorta kesätöihin SAMI HELENIUS MENOVINKIT UPM TAPAHTUMAT METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Mikäli olet metsänomistaja-asiakas ja osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi. Puunostajien tiedot kunnittain löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16 121. Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen [email protected], mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. Fax 0204 16 120. www.metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja Nilla Hietamäki, [email protected]. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Oy, Kynämies; Leena Leppänen, Mauri Kaarre, Ari Hirvonen ja Leena Honkaniemi. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä 55 000. 15. vuosikerta. ISSN 1798-8691. Kannen kuva Tommi Anttonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy syyskuussa. Metsän henki 2/2011 35 Klikkaa sinäkin uuteen UPM Metsämaailmaan! MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Nyt sinulla on mahdollisuus tutustua uudistuneeseen ja monipuoliseen verkkopalveluumme osoitteessa www.metsämaailma.fi. Sähköisen palvelumme avulla saat helposti kokonaiskuvan UPM Metsän tarjoamista palveluista ja voit hoitaa metsääsi liittyviä asioita milloin ja missä vain. Voit myös halutessasi soittaa metsäpalvelunumeroomme 0204 16 123. TUTUSTU NYT LAAJAAN JA HYÖDYLLISEEN METSÄNOMISTAJILLE TARKOITETTUUN SIVUSTOON! Sinulla on metsä, me autamme sinua toteuttamaan siitä toiveidesi metsän. www.metsämaailma.fi
© Copyright 2024