UPM Pellos
Etelä-Savosta maailman markkinoille
Maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin lukeutuva UPM syntyi syksyllä 1995 Kymmene Oy:n,
Repola Oy:n sekä sen tytäryhtiön Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n (United Paper Mills) fuusion myötä. UPM Pelloksen tehtaat ovat yksi UPM vaneriliiketoiminnan viidestä Suomessa sijaitsevasta
tehdaspaikkakunnasta ja samalla Etelä-Savon maakunnan suurin työnantaja.
Nykyinen konserni muodostuu kymmenistä koti- ja ulkomaisista, aikoinaan
itsenäisenä yrityksenä toimineista tehtaista ja vuosien varrella perustetuista
uusista tehtaista. Edellä mainittujen lisäksi moni näistä on jäänyt mieleemme
Suomen metsä- ja paperiteollisuuden
menestyksekkäältä taipaleelta: Kymi,
Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew,
Raf. Haarla, Rauma-Repolan metsäteollisuus jne. vain muutamia mainitaksemme. Nykyisen UPM:n kulmakiviä
ovat kuituun ja biomassaan pohjautuvat
liiketoiminnot sekä uusiutuvat raaka-aineet ja tuotteet. Yhtiö koostuu kuudesta itsenäisestä liiketoiminta-alueesta:
Energia, Sellu, Metsä ja sahat, Paperi,
Tarrat sekä Vaneri. UPM on Euroopan
suurin vanerin valmistaja ja Pellos suurin yksikkö.
UPM Pellos
UPM Pelloksen vaneritehtaat sijaitsevat Pellosniemellä
Ristiinan
kunnassa,
Mikkelistä
Lappeenrantaan johtavan valtatien 13 varrella.
Tehtailla valmistuu vakioituja ja laadultaan ensiluokkaisia WISA-Sprucekuusivanereita,
niihin
WISA-vanerien
käyttökohteita ovat mm.
rakentaminen ja kuljetusvälineteollisuus.
12
Report 2/12 – www.kaeser.com
perustuvia pinnoitettuja ja/tai työstettyjä
jatkojalosteita sekä koivupintaisia WISA-Twin-vanereita.
Pellos, joka tänään pitää
sisällään kolme maailmanluokan
vanerintehdasta,
aloitti toimintansa lastulevytehtaana vuonna 1963.
Ensimmäinen vanerilinja –
Pellos 1 – valmistui vuonna
1968. Alussa vuosituotanto oli 30.000 m3 koivuvaneria, mutta 1990-luvun
alussa materiaali vaihtui
kuuseen. Samalla kapasiteetti
kasvoi
100.000 m3:iin vuodessa. Vuonna 1994
valmistui Pellos 2, joka oli suunniteltu
tuottamaan WISA-kuusivaneria suuressa mittakaavassa. Tällä hetkellä
tuotantokapasiteetti on 200.000 m3
vuodessa. Pellos 2 oli käytännössä ensimmäinen vaneritehdas
Suomessa, joka
on suunniteltu
kuusiraa
kaaineelle. Tämän tehtaan valmistuessa alkuperäinen lastulevylinja suljettiin.
Pellos 3:n rakentaminen alkoi 2000-luvun alkupuolella ja tehdas käynnistyi
2002. Samaan aikaan tehtaille rakennettiin 75 MW:n biovoimalaitos, joka
hyödyntää käytännössä kaiken tehtaista syntyvän puupohjaisen sivutuotteen.
Tämä on UPM:n Biofore-ajatuksen
toteutusta parhaimmillaan: esimerkiksi
öljyn käytöstä on voitu luopua lähes kokonaan!
Raaka-aine kotimaasta
Tehtaiden yhteiskapasiteetti – noin
480 000 m3 vuodessa – vastaa yli
50 prosenttia koko UPM:n vanerikapasiteetista. Täydellä kapasiteetilla
toimittaessaan tehtaat käyttävät 1,1
miljoonaa kuutiometriä kuusitukkia
vuodessa. Kaikki tehtaiden käyttämät
kuusitukit ovat kotimaista alkuperää.
Rekka-autoilla tuotuna tämä määrä
vastaa noin 70–80 kuormaa per käyntipäivä. Uittamalla tehtaalle tuodaan puuta noin 200 000–225 000 m3 vuodessa
pisimpien uittomatkojen ollessa yli 300
kilometriä. Koivuviilut tuodaan muilta
UPM:n vaneritehtailta.
Vientiä riittää
Pelloksen tehtaiden tuotannosta 90
prosenttia menee vientiin. Vuonna
2011 tuotteita toimitettiin yhteensä 40
Ennen lopputuotteeksi päätymistään
vaneri käy läpi monta testausvaihetta.
Report 2/12 – www.kaeser.com
13
eri maahan. Pelloksen tuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen, kuljetusvälineteollisuus, betonimuotit ja -valut,
parkettiteollisuus, huonekaluteollisuus
sekä pakkausteollisuus.
Valttikorttina ekologisuus
Yksi syy Pelloksen tehtaiden valmistamien WISA-tuotteiden suosioon on
ekologisuus, sillä teknisten vaatimusten
lisäksi tämän päivän ympäristötietoiset loppukäyttäjät arvostavat kestävää
kehitystä yhä enemmän. Tehtaalla on
niin PEFC-, FSC- kuin CE-merkintäoikeudetkin tuotteilleen. Se, että puu on
uusiutuva raaka-aine, on vain yksi osa
vanerin ekologisuutta. Puu on kestävä
materiaali, jolla on pitkä käyttöikä, ja
useimmat puutuotteet voidaan käyttää
uudelleen ja kierrättää.
Elinkaarensa päätteeksi puutuotteet
voidaan hyödyntää bioenergian tuotannossa, ja puutuotteiden valmistus vaatii
usein vähemmän energiaa kuin vaihtoehtoisten materiaalien käyttö. Ympäristöystävällisyys: Pelloksen tehtailla
olevalla biovoimalaitoksella voidaan
tuottaa noin 40 % tehtaiden tarvitsemasta sähköstä ja 100 % prosessihöyrystä,
ja tehtailla syntyvät jätevedet käsitellään
omalla biologisella jätevedenpuhdistamolla.
Viime vuonna WISA-tuotteita lähti Pelloksen tehtaalta noin 40 maahan.
Merkittävä alueellinen toimija
Pelloksen tehtaat ovat alueellisesti
merkittävä toimittaja, sillä ne ovat mm.
Etelä-Savon maakunnan suurin työnantaja. 90-prosenttisesti vientiin menevästä Wisa-havuvanerista saatavilla tuloilla
tehdas maksaa paitsi noin 630 työntekijän palkat myös kotimaisten puunmyyjien laskut, sillä raaka-aineena käytetään
vain kotimaista kuusitukkia. Vuositasolla tämä tarkoittaa vähintään 100 miljoonan euron piristysruisketta maakuntaan
pelkästään näistä tuotannontekijöistä.
Laatu ensisijalla
Lopputuotteen laatuun vaikuttavat monet tekijät: raaka-aineen laatu, henkilökunnan ammattitaito, valmistusprosessin tekniset edellytykset jne. Viimeksi
mainittuun kuuluu myös paineilma, jota
Pelloksen tehtailla kuluu noin 90 m3
minuutissa pääasiassa pneumatiikkaohjaukseen. Koko tehtaan paineilman
keskitetysti tuottava paineilma-asema
uusittiin kokonaisuudessaan kuluvan
vuoden aikana.
Paineilma tuotetaan neljällä KAESER
DSDX 302 -ruuvikompressorilla (8 bar),
joita täydentää kaksi suodatuksella varustettua TI 751 -jäähdytyskuivainta.
Paineilma-aseman kaikkia laitteita –
kompressoreja, kuivaimia, suodattimia
ja lauhteenpoistimia – ohjaa ja valvoo
SIGMA AIR MANAGER 8/8 -ohjauskeskus (SAM).
Tuotantotiloihin merkittävästi vaikuttanut hanke oli pari vuotta sitten toteutettu
kompressorien lämmenneen jäähdytysilman kanavointi kompressorihallista
tehtaan puolelle, jolla toteutettiin paitsi
lämmön talteenotto myös tuotantohalliin
valmistusprosessin aikana muodostuvan alipaineen tasaus. Näin koko järjestelmä saadaan hyödynnettyä optimaalisesti.
Keskellä kauneinta Suomea sijaitseva Pellos on UPM-konsernin suurin vanerinvalmistusyksikkö.
on yhtä lailla tilaajan kuin toimittajankin edun mukaista. Pohjan paineilman
optimaaliselle saatavuudelle luovat viimeisintä tekniikkaa edustavat järjestelmäkomponentit ja toimittajan vastuulla
oleva aseman huolto ja kunnossapito.
Vuosittain toimitettava kustannusraport-
ti, jota asiakas voi hyödyntää omassa kustannuslaskennassaan, tekee
paineilmatuotannon rakenteesta läpinäkyvän.
Kuvat: UPM
Lisätietoja: [email protected]
Paineilmaa kulutuksen mukaan
UPM Pelloksen solmiman Sigma Air
Utility -toimitussopimuksen ansiosta
tehdas maksaa vain käyttämästään
paineilmasta. Hinta on kiinteä koko
sopimuskauden ajan, mikä tuo ennakoitavuutta tuotannon suunnitteluun.
Järjestelmän suunnittelussa energiatehokkuus oli toimitusvarmuuden ohella
WISA-vanereilla on merkittävä rooli mm. Lahden Sibelius-talon kehutussa akustiikassa. yksi keskeisistä kriteereistä, sillä se
14
Report 2/12 – www.kaeser.com
Report 2/12 – www.kaeser.com
15