Etelä-Savosta maailman markkinoille
UPM Pellos Etelä-Savosta maailman markkinoille Maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin lukeutuva UPM syntyi syksyllä 1995 Kymmene Oy:n, Repola Oy:n sekä sen tytäryhtiön Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n (United Paper Mills) fuusion myötä. UPM Pelloksen tehtaat ovat yksi UPM vaneriliiketoiminnan viidestä Suomessa sijaitsevasta tehdaspaikkakunnasta ja samalla Etelä-Savon maakunnan suurin työnantaja. Nykyinen konserni muodostuu kymmenistä koti- ja ulkomaisista, aikoinaan itsenäisenä yrityksenä toimineista tehtaista ja vuosien varrella perustetuista uusista tehtaista. Edellä mainittujen lisäksi moni näistä on jäänyt mieleemme Suomen metsä- ja paperiteollisuuden menestyksekkäältä taipaleelta: Kymi, Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew, Raf. Haarla, Rauma-Repolan metsäteollisuus jne. vain muutamia mainitaksemme. Nykyisen UPM:n kulmakiviä ovat kuituun ja biomassaan pohjautuvat liiketoiminnot sekä uusiutuvat raaka-aineet ja tuotteet. Yhtiö koostuu kuudesta itsenäisestä liiketoiminta-alueesta: Energia, Sellu, Metsä ja sahat, Paperi, Tarrat sekä Vaneri. UPM on Euroopan suurin vanerin valmistaja ja Pellos suurin yksikkö. UPM Pellos UPM Pelloksen vaneritehtaat sijaitsevat Pellosniemellä Ristiinan kunnassa, Mikkelistä Lappeenrantaan johtavan valtatien 13 varrella. Tehtailla valmistuu vakioituja ja laadultaan ensiluokkaisia WISA-Sprucekuusivanereita, niihin WISA-vanerien käyttökohteita ovat mm. rakentaminen ja kuljetusvälineteollisuus. 12 Report 2/12 – www.kaeser.com perustuvia pinnoitettuja ja/tai työstettyjä jatkojalosteita sekä koivupintaisia WISA-Twin-vanereita. Pellos, joka tänään pitää sisällään kolme maailmanluokan vanerintehdasta, aloitti toimintansa lastulevytehtaana vuonna 1963. Ensimmäinen vanerilinja – Pellos 1 – valmistui vuonna 1968. Alussa vuosituotanto oli 30.000 m3 koivuvaneria, mutta 1990-luvun alussa materiaali vaihtui kuuseen. Samalla kapasiteetti kasvoi 100.000 m3:iin vuodessa. Vuonna 1994 valmistui Pellos 2, joka oli suunniteltu tuottamaan WISA-kuusivaneria suuressa mittakaavassa. Tällä hetkellä tuotantokapasiteetti on 200.000 m3 vuodessa. Pellos 2 oli käytännössä ensimmäinen vaneritehdas Suomessa, joka on suunniteltu kuusiraa kaaineelle. Tämän tehtaan valmistuessa alkuperäinen lastulevylinja suljettiin. Pellos 3:n rakentaminen alkoi 2000-luvun alkupuolella ja tehdas käynnistyi 2002. Samaan aikaan tehtaille rakennettiin 75 MW:n biovoimalaitos, joka hyödyntää käytännössä kaiken tehtaista syntyvän puupohjaisen sivutuotteen. Tämä on UPM:n Biofore-ajatuksen toteutusta parhaimmillaan: esimerkiksi öljyn käytöstä on voitu luopua lähes kokonaan! Raaka-aine kotimaasta Tehtaiden yhteiskapasiteetti – noin 480 000 m3 vuodessa – vastaa yli 50 prosenttia koko UPM:n vanerikapasiteetista. Täydellä kapasiteetilla toimittaessaan tehtaat käyttävät 1,1 miljoonaa kuutiometriä kuusitukkia vuodessa. Kaikki tehtaiden käyttämät kuusitukit ovat kotimaista alkuperää. Rekka-autoilla tuotuna tämä määrä vastaa noin 70–80 kuormaa per käyntipäivä. Uittamalla tehtaalle tuodaan puuta noin 200 000–225 000 m3 vuodessa pisimpien uittomatkojen ollessa yli 300 kilometriä. Koivuviilut tuodaan muilta UPM:n vaneritehtailta. Vientiä riittää Pelloksen tehtaiden tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Vuonna 2011 tuotteita toimitettiin yhteensä 40 Ennen lopputuotteeksi päätymistään vaneri käy läpi monta testausvaihetta. Report 2/12 – www.kaeser.com 13 eri maahan. Pelloksen tuotteiden käyttökohteita ovat rakentaminen, kuljetusvälineteollisuus, betonimuotit ja -valut, parkettiteollisuus, huonekaluteollisuus sekä pakkausteollisuus. Valttikorttina ekologisuus Yksi syy Pelloksen tehtaiden valmistamien WISA-tuotteiden suosioon on ekologisuus, sillä teknisten vaatimusten lisäksi tämän päivän ympäristötietoiset loppukäyttäjät arvostavat kestävää kehitystä yhä enemmän. Tehtaalla on niin PEFC-, FSC- kuin CE-merkintäoikeudetkin tuotteilleen. Se, että puu on uusiutuva raaka-aine, on vain yksi osa vanerin ekologisuutta. Puu on kestävä materiaali, jolla on pitkä käyttöikä, ja useimmat puutuotteet voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää. Elinkaarensa päätteeksi puutuotteet voidaan hyödyntää bioenergian tuotannossa, ja puutuotteiden valmistus vaatii usein vähemmän energiaa kuin vaihtoehtoisten materiaalien käyttö. Ympäristöystävällisyys: Pelloksen tehtailla olevalla biovoimalaitoksella voidaan tuottaa noin 40 % tehtaiden tarvitsemasta sähköstä ja 100 % prosessihöyrystä, ja tehtailla syntyvät jätevedet käsitellään omalla biologisella jätevedenpuhdistamolla. Viime vuonna WISA-tuotteita lähti Pelloksen tehtaalta noin 40 maahan. Merkittävä alueellinen toimija Pelloksen tehtaat ovat alueellisesti merkittävä toimittaja, sillä ne ovat mm. Etelä-Savon maakunnan suurin työnantaja. 90-prosenttisesti vientiin menevästä Wisa-havuvanerista saatavilla tuloilla tehdas maksaa paitsi noin 630 työntekijän palkat myös kotimaisten puunmyyjien laskut, sillä raaka-aineena käytetään vain kotimaista kuusitukkia. Vuositasolla tämä tarkoittaa vähintään 100 miljoonan euron piristysruisketta maakuntaan pelkästään näistä tuotannontekijöistä. Laatu ensisijalla Lopputuotteen laatuun vaikuttavat monet tekijät: raaka-aineen laatu, henkilökunnan ammattitaito, valmistusprosessin tekniset edellytykset jne. Viimeksi mainittuun kuuluu myös paineilma, jota Pelloksen tehtailla kuluu noin 90 m3 minuutissa pääasiassa pneumatiikkaohjaukseen. Koko tehtaan paineilman keskitetysti tuottava paineilma-asema uusittiin kokonaisuudessaan kuluvan vuoden aikana. Paineilma tuotetaan neljällä KAESER DSDX 302 -ruuvikompressorilla (8 bar), joita täydentää kaksi suodatuksella varustettua TI 751 -jäähdytyskuivainta. Paineilma-aseman kaikkia laitteita – kompressoreja, kuivaimia, suodattimia ja lauhteenpoistimia – ohjaa ja valvoo SIGMA AIR MANAGER 8/8 -ohjauskeskus (SAM). Tuotantotiloihin merkittävästi vaikuttanut hanke oli pari vuotta sitten toteutettu kompressorien lämmenneen jäähdytysilman kanavointi kompressorihallista tehtaan puolelle, jolla toteutettiin paitsi lämmön talteenotto myös tuotantohalliin valmistusprosessin aikana muodostuvan alipaineen tasaus. Näin koko järjestelmä saadaan hyödynnettyä optimaalisesti. Keskellä kauneinta Suomea sijaitseva Pellos on UPM-konsernin suurin vanerinvalmistusyksikkö. on yhtä lailla tilaajan kuin toimittajankin edun mukaista. Pohjan paineilman optimaaliselle saatavuudelle luovat viimeisintä tekniikkaa edustavat järjestelmäkomponentit ja toimittajan vastuulla oleva aseman huolto ja kunnossapito. Vuosittain toimitettava kustannusraport- ti, jota asiakas voi hyödyntää omassa kustannuslaskennassaan, tekee paineilmatuotannon rakenteesta läpinäkyvän. Kuvat: UPM Lisätietoja: [email protected] Paineilmaa kulutuksen mukaan UPM Pelloksen solmiman Sigma Air Utility -toimitussopimuksen ansiosta tehdas maksaa vain käyttämästään paineilmasta. Hinta on kiinteä koko sopimuskauden ajan, mikä tuo ennakoitavuutta tuotannon suunnitteluun. Järjestelmän suunnittelussa energiatehokkuus oli toimitusvarmuuden ohella WISA-vanereilla on merkittävä rooli mm. Lahden Sibelius-talon kehutussa akustiikassa. yksi keskeisistä kriteereistä, sillä se 14 Report 2/12 – www.kaeser.com Report 2/12 – www.kaeser.com 15
© Copyright 2024