1. No category

Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma
Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen, Suomen Snautserikerho ry:n (SSnK), vuosikokouksessa 28. helmikuuta 2010.
Hyväksytty rotujärjestön, Suomen Snautseri-Pinseri Keskusjärjestön (SSPK), keskusjärjestökokouksessa 27. maaliskuuta 2010.
Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt XX.XX.2010
Kansilehden kuvat: Maija Kultamaa, Tiina Lindqvist ja Sini Lindroos
Kansilehden toteutus: Jonna Kuparinen
ii
ALKUSANAT
Arvoisa lukija, käsilläsi on nyt jalostuksen tavoiteohjelma, jonka Suomen Snautserikerho ry:n
jalostustoimikunta on toimittanut ja jonka perimmäisenä tavoitteena on aikaansaada tulevaisuudessa psyykkisesti ja fyysisesti rotumääritelmän mukaisia terveitä snautsereita. Jotta tämä toteutuisi, niin toiveena on, että mahdollisimman moni hyödyntäisi tähän ohjelmaan taltioidut tiedot. Ohjelma on varsin kattava tietopaketti rodusta ja sen kehityksestä ja sisältää paljon snautseritietoutta ja varmasti hyödyllistä tietoa vaikket olisikaan snautserien kasvattaja.
Pääpiirteittäin opuksen sisältö on seuraavanlainen. Alussa kerrataan hieman snautserien historiaa, jonka jälkeen on katsaus kerhon organisaatioon. Organisaatioselvityksen jälkeen tulee
katsaus snautserien nykytilanteeseen. Tämä neljäs kappale sisältää erityisen paljon tärkeää
tietoa snautsereissamme esiintyvistä sairauksista ja niiden ehkäisemisestä. Kappaleesta neljä löytyy myös paljon tietoa snautserien ulkomuodollisista tulkinnoista, jotka varmasti ainakin
näyttelykävijöitä kiinnostavat. Tämän jälkeen tulee koko asian ydin osuus, eli varsinainen jalostuksen tavoitteet ja strategiat vuosille 2011–2015. Lisäksi esitellään keinot kuinka näihin
tavoitteisiin päästään.
Tavoiteohjelma toivottavasti osaltaan auttaa ja sitouttaa kasvattajia kasvatustyössä ja tuo arvokasta tietoa rodustamme kaikille snautseriharrastajille. Antoisia lukuhetkiä ja riemukkaita
kokemuksia snautserien kanssa toivottaa Suomen Snautserikerho ry:n jalostustoimikunta ja
hallitus.
iii
SISÄLLYSLUETTELO
Alkusanat .......................................................................................................................................... iii Sisällysluettelo ..................................................................................................................................iv 1. Yhteenveto ................................................................................................................................ 6 2. Rodun tausta ............................................................................................................................. 8 3. 4. 2.1. Rodun synty ........................................................................................................................ 8 2.2. Nykyinen käyttötarkoitus ..................................................................................................... 8 Järjestöorganisaatio ja sen historia ......................................................................................... 12 3.1. Rotuyhdistys ..................................................................................................................... 12 3.2. Jalostustoimikunnan organisaatio ..................................................................................... 13 Nykytilanne .............................................................................................................................. 14 4.1. 4.1.1. Kanta ulkomailla ...................................................................................................... 14 4.1.2. Kanta Suomessa ..................................................................................................... 14 4.1.3. Populaatioon liittyviä käsitteitä ................................................................................. 16 4.1.4. Populaatio P&S........................................................................................................ 18 4.1.5. Populaatio mustat .................................................................................................... 21 4.1.6. Pentuekoot............................................................................................................... 24 4.1.8. Väriristeytys ............................................................................................................. 25 4.2. Luonne- ja käyttöominaisuudet ......................................................................................... 26 4.2.1. Luonne rotumääritelmän ja omistajien mukaan ....................................................... 26 4.2.2. Luonnetesti .............................................................................................................. 27 4.2.3. MH-luonnekuvaus .................................................................................................... 29 4.3. iv
Populaation koko ja rakenne............................................................................................. 14 Terveys ............................................................................................................................. 29 4.3.1. Lonkkaniveldysplasia ............................................................................................... 30 4.3.2. Kyynärniveldysplasia ............................................................................................... 31 4.3.3. Silmäsairaudet ......................................................................................................... 32 4.3.4. Kivesvika.................................................................................................................. 33 4.3.5. Purentaviat ja hammaspuutokset ............................................................................ 33 4.3.6. Napatyrä .................................................................................................................. 34 4.3.7. Korvatulehdukset ..................................................................................................... 34 4.3.8. Kohtutulehdukset ..................................................................................................... 35 4.3.9. Nisäkasvaimet ......................................................................................................... 35 4.3.10. Lihasdystrofia........................................................................................................... 36 4.3.11. Dilatoiva kardiomyopatia (DCM) .............................................................................. 36 4.3.12. Hypotyreoosi ............................................................................................................ 37 4.3.13. Kynsien irtoaminen .................................................................................................. 37 4.3.14. Varvaskasvaimet ..................................................................................................... 38 4.3.15. Muut kasvaimet........................................................................................................ 38 4.3.16. Epilepsia .................................................................................................................. 38 4.3.17. Häntämutkat ja töpöhännät...................................................................................... 39 4.3.18. Terveyskyselyjen 2003 ja 2008 vertailua ................................................................. 39 4.3.19. Kuolleisuus .............................................................................................................. 41 4.3.20. Lisääntyminen.......................................................................................................... 41 4.4. 5. 4.4.1. Rotumääritelmä ........................................................................................................ 43 4.4.2. Rotumääritelmän tulkintaohje ................................................................................... 45 4.4.3. Snautserin häntä ...................................................................................................... 53 Yhteenveto aikaisemmasta tavoiteohjelmasta ......................................................................... 54 5.1. Populaatio ......................................................................................................................... 54 5.1.1. Sukusiitosprosentti ................................................................................................... 54 5.1.2. Tehollinen populaatiokoko ....................................................................................... 54 5.2. 6. Ulkomuoto ......................................................................................................................... 43 Luonne ja Terveys .............................................................................................................55 5.2.1. Luonnetestit.............................................................................................................. 55 5.2.2. MH-luonnekuvaus .................................................................................................... 55 5.2.3. Lonkkakuvaukset ja silmäpeilaukset ........................................................................ 55 Jalostuksen tavoitteet ja strategiat ........................................................................................... 58 6.1. Visiot.................................................................................................................................. 58 6.2. Rotujärjestön tavoitteet ja strategiat .................................................................................. 58 6.2.1. Populaation kokonaistilanne ja rakenne ................................................................... 58 6.2.2. Luonne ..................................................................................................................... 59 6.2.3. Terveys .................................................................................................................... 59 6.2.4. Ulkomuoto ................................................................................................................ 61 6.2.5. Tiedon hankinta ja välitys ......................................................................................... 62 6.2.6. Jalostustoimikunnan tehtävät strategian toteuttajana .............................................. 62 6.2.7. Pentuvälitys .............................................................................................................. 63 6.2.8. Koiran kauppa .......................................................................................................... 63 6.3. Uhat ja mahdollisuudet ...................................................................................................... 64 6.4. Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi ................................... 65 7. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta .................................................................................. 67 8. Lähdeluettelo ........................................................................................................................... 68 9. Liitteet ...................................................................................................................................... 69 9.1. Liite A ................................................................................................................................ 69 9.2. Liite B ................................................................................................................................ 71 9.3. Liite C ................................................................................................................................ 73 9.4. Liite D ................................................................................................................................ 74 9.5. Liite E ................................................................................................................................ 78 9.6. Liite F................................................................................................................................. 84 9.7. Liite G .............................................................................................................................. 110 9.8. Liite H .............................................................................................................................. 110 v
1. YHTEENVETO
Snautsereita rekisteröidään vuosittain noin 130-200 koiraa, näistä pippurin ja suolan värisiä on
noin 80-130 ja mustia noin 30-70 riippuen vuodesta. Kaiken kaikkiaan kyseessä ei ole mikään
muotirotu missään päin maailmaa. Rodun alkuperäismaassa Saksassa lienee suurimmat vuosittaiset rekisteröintimäärät Euroopassa. Saksassa rekisteröidään vuosittain noin 300 pippurin ja
suolan väristä ja 250 mustaa pentua. Suomessa snautserikasvatus on ollut pienimuotoista kotikennelien toimintaa.
Tässä snautserien jalostuksen tavoiteohjelmassa määritellään seuraavaksi viideksi vuodeksi
snautserijalostuksen tavoitteet ja painopisteet. Snautserien kasvattajat ovat pääsääntöisesti hyvin sitoutuneita Suomen Snautserikerhoon ja yhteisiin jalostustavoitteisiin. Jalostuskoirien terveys tutkitaan poikkeuksetta lonkkien ja silmien osalta. Snautserien terveystilannetta on seurattu
järjestelmällisesti jo vuodesta 1984 lähtien omistajille ja kasvattajille suunnatuin terveyskyselyin.
Suomessa snautserikasvatuksessa uskotaankin valistuslinjaan enemmän kuin tiukkoihin säädöksiin.
Snautserien jalostuksessa yksi seuraavien vuosien painopisteistä on geenipohjan laajentaminen. Suomen Snautserikerhon nettisivuilla julkaistaan ajan tasalla olevaa tietoa snautserien jälkeläismääristä.
Apuna
on
myös
Suomen
Kennelliiton
ylläpitämä
KoiraNetjalostustietojärjestelmä. Tavoitteena on lisätä jalostuskoirien määrää, kuitenkaan lisäämättä
huomattavasti vuosittaista pentueitten määrää. Tämä tarkoittaa sitä, että jalostukseen olisi käytettävä yhä enemmän eri uroksia ja narttuja. Uroksille on asetettu enimmäispentumäärä 40 viiden vuoden ikään saakka laskettuna. Sen jälkeen arvioidaan uroksen edustavuus kannassa
laskettuna toisen sukupolven jälkeläisten määrällä sekä jälkeläisten laatu luonteen, terveyden ja
ulkomuodon suhteen. Koko rodun sukusiitosprosentti pyritään pitämään alle neljän prosentin.
Yksittäisen pentueen kohdalla suosituksena on, että sukusiitosprosentti on enintään 6.25 laskettuna Suomen Kennelliiton Koiranet-ohjelmalla. Jalostustoimikunta järjestää vuosittain jalostustarkastuksia, joihin pyritään saamaan etenkin koiria, jotka eivät käy näyttelyissä. Suurin osa
snautserista on nk. kotikoiria, joita toivottaisiin jalostustarkastuksiin. Tarkastusten kautta voitaisiin ehkä ”löytää” uusia koiria jalostukseen.
Snautseri on ollut alun perin rottakoira, joka näkyy edelleen kiinnostuksena pieniin jyrsijöihin.
Snautserin käyttötarkoitus nykyään on monipuolinen harrastus- ja seurakoira, joka omaa kohtuullisesti vahtiviettiä. Luonteen jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka heijastuvat myös toimintakykyyn, Ääni- ja paukkuarkuuden
esiintymistä tutkitaan tarkemmin. Luonnetestiä varten on laadittu snautserin ihanneominaisuudet. MH-kuvausta varten tullaan laatimaan ihanneprofiili tämän tavoiteohjelman voimassaolon
aikana. Tavoitteena on ensin saada snautsereita MH-kuvattua, jotta voidaan tulosten perusteella määritellä ihannearvoja. Jalostuksessa kannattaa välttää tekemästä yhdistelmiä, jossa molemmilla vanhemmilla on jonkun ominaisuuden suhteen ei-toivottu tulos. Tavoitteena on hermorakenteen ja toimintakyvyn parantaminen. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, jotka ovat arkoja,
aggressiivisia tai yliaktiivisia. Kerho tukee luonnetestiin tai MH-kuvaukseen osallistuvia snautsereita ja pyrkii järjestämään vuosittain luonnetestin ja MH-kuvauksen.
Terveyskyselyjen perusteella snautserien yleisimpiä sairauksia ovat korvatulehdukset (26 %
vastanneista), silmätulehdukset (26%), vesihäntä (11%), kohtutulehdukset (9 %), nisäkasvaimet
(8 %) ja kynsien irtoaminen (6 % vastanneista). Snautserien terveydessä huomio on kiinnitettävä immuniteetin säilyttämiseen. Lähivuosina tavoitteena on kerätä lisää tietoa snautserien yleisestä terveydentilasta. . Lisäämällä terveystutkimuksia ja keräämällä tietoa halutaan kartoittaa
tarkemmin tämänhetkinen tilanne lonkkien ja silmien suhteen. Erityisesti pyritään saamaan vanhempia snautsereita silmäpeilauksiin. Suomen Snautserikerho tukee snautserien silmäpeilauksia ja lonkkakuvauksia kymmenellä eurolla koiraa kohti vuonna 2010 ja pyrkii järjestämään silmien ja lonkkien joukkotarkastuksia. Terveystilanteen ja luonneominaisuuksien kartoittamiseksi
on luotu kerhon verkkosivustolle tietokanta, johon koiran omistaja voi käydä täyttämässä koiransa terveyteen ja luonteeseen liittyvät tiedot. Tietokanta on jatkuvasti päivittyvä ja tilastotulokset
nähtävissä kerhon verkkosivuilla. Kasvattajat täyttävät pentuetiedustelulomakkeen luovutusikäisistä (kaavake A) ja 1-vuotiaista (kaavake B). Ulkomuoto suomalaisilla snautsereilla on kokonaisuutena erittäin hyvä. Tuomareille halutaan jatkossa korostaa snautserin oikeaa luonnetta,
rotumääritelmän mukaista kokoa, karkeaa turkkia ja vahvaa, mutta samalla tyylikästä olemusta.
6
Jalostuksen painopiste keskittyy ryhtiin, neliömäiseen rakenteeseen, tasapainoisiin kulmauksiin,
sekä oikeaan kaikkia niveliä käyttävään raviin.
Tiedon keruu ja välitys on rotujärjestön toiminnassa keskeisellä sijalla. Suomen Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä olevan tiedon lisäksi, Suomen Snautserikerhon jalostustoimikunta toimittaa vuosittain tulosjulkaisun, johon on koottu snautserien näyttelytulokset kirjallisine
arvosteluineen sekä koe- ja terveystutkimustulokset. Tulosjulkaisusta löytyy myös rekisteröinnit
sukutauluineen, tuontikoirat, keskimääräinen pentuekoko, rotukohtaiset ja pentuekohtaiset sukusiitosprosentit, urosten jälkeläismäärät sekä pentuekyselylomakkeiden vuosikoosteet. Tulosjulkaisussa arvioidaan myös tavoiteohjelman toimenpiteiden toteutumista ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toimikunta raportoi vuosittain toimintakertomuksessaan vuosittaiset rekisteröinnit, terveystutkimustulosjakaumat, jalostussuositukset, kirjatut yhdistelmät ja rotukohtaiset
sukusiitosprosentit. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Snautseri-Pinseri -lehti ja kerhon omat kotisivut internetissä toimivat ajankohtaisina tiedotuskanavina. Kerhon verkkosivuilla toimiva luonne- ja terveystietokanta kerää ja antaa tilastotietoa snautserien luonteeseen ja terveyteen liittyen. Lisäksi kerhon verkkosivuilta löytyy jälkeläistietoa väreittäin ja sukupuolittain jalostuspäätösten avuksi.
7
2. RODUN TAUSTA
2.1. Rodun synty
Snautseri polveutuu suo- eli turvekoirasta, joka on yksi vanhemmista Euroopassa eläneistä koiraroduista. Yksi snautserin historian tärkeimmistä todisteista on Stuttgartissa oleva keskiaikainen, suihkulähdettä koristava koiraveistos. Etelä-Saksaa, lähinnä Baijerin aluetta pidetään rodun varsinaisena synnyinseutuna. Siellä snautseria pidettiin miltei kansalliskoirana.
Snautsereille jo tuolloin oli olennaista karkea karva, tuuhea parta ja pitkät kulmakarvat. Kansan
keskuudessa noin 1800-luvulla, näitä parrakkaita koiria alettiin kutsua nimellä ”schnauz” tai
”schnauzer” (viikset), ja ”rattler" (rotanpyytäjä). Snautseri oli peloton, alemman keskiluokan koira. Tallin ja pihan valpas vahti, joka tuli erinomaisesti toimeen hevosten ja karjan kanssa, pitäen
rotat ja muut jyrsijät poissa. Korvia ja häntiä alettiin typistää rotanpuremien ehkäisemisiksi.
Snautseri eli karkeakarvainen pinseri hyväksyttiin omaksi roduksi vuoden 1850 paikkeilla. Saksalainen kasvattaja Josef Bertha kiinnostui rodusta 1800-luvun alkupuolella ja hänen aloitteestaan vuonna 1895 perustettiin saksalainen rotukerho Pinscher-Schauzer -Klubb (PSK).
Jalostukselle ratkaisevia ominaisuuksia oli tuolloin tallikoiran metsästys- ja vartiointiominaisuudet. Aluksi snautsereille sallittiin useampia värejä, rekisteröitynä oli mm. keltaruskeita, riistanvärisiä ja mustaruskeita. Josef Bertha oli ensimmäinen, joka alkoi jalostaa puhtaaksi pippuri &
suolan väriä. Alusta pitäen enemmistö snautsereista oli harmaita. Myös mustia oli, mutta määrä
oli vähäisempi. Niiden jalostus pääsi vauhtiin vasta 1930-luvulla.
Ensikerran snautseri kilpaili näyttelyssä Saksan Hannoverissa vuonna 1879, karkeakarvaisen
pinserin nimellä. Ensimmäinen rotumääritelmä julkaistiin vuonna 1880. Kymmenen vuotta myöhemmin, 1890 järjestettiin Stuttgartissa rodun ensimmäinen erikoisnäyttely. Amerikan Kennelklubin, snautsereita koskevan historian mukaan paikalla oli tuolloin 93 kilpailevaa koiraa.
Ensimmäisessä maailmansodassa snautsereita työskenteli mm. armeijan palveluksessa, Punaisen Ristin apuna ja poliisikoirina. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen snautserin suosio
nousi huippuunsa. Varsinkin Saksassa ja Iso-Britanniassa rotua alettiin kasvattaa tosimielessä.
Snautseri ei ole koskaan ollut ns. muotikoira, mutta snautserilla on aina ollut omat, uskolliset
ihailijat. [Gomez-Todra].
2.2. Nykyinen käyttötarkoitus
Snautseri kuuluu FCI:n luokituksen mukaan ryhmään 2. Snautseri rekisteröidään värin mukaan
joko mustaksi tai pippuri & suolan väriseksi. Rekisterinumeron perässä oleva kirjain M tai PS
kertoo, minkä väriseksi koira on rekisteröity. Suomessa snautseri on toiminut lähinnä seura- ja
vahtikoirana. Energisenä ja kestävänä rotuna, snautseri sopii mitä erilaisimpiin harrastuksiin ja
tehtäviin.
Suosituin harrastusmuoto snautsereilla on koiranäyttelyissä käynti. Vuosina 1990–2004 on pippurin ja suolan värisiä snautsereita käynyt näyttelyissä keskimäärin noin 160 koiraa ja mustia
vastaavasti noin 60 koiraa. Vuosien 1998 ja 1999 jälkeen on pippurin ja suolan väristen snautserien näyttelykävijöiden määrä ollut laskemaan päin ja mustilla taas lievässä kasvussa. Suomen muotovalion saavuttamiseksi tarvitaan kolme sertifikaattia, joista vähintään yksi yli 2vuotiaana.
Snautserit ovat kilpailleet menestyksellä TOKO ja Agility -radoilla. Agilityn suosio on ollut kasvussa molemmissa väreissä vuodesta 1998 lähtien. Noin 25–30 pippurin ja suolan väristä ja
10–15 mustaa koiraa osallistuu vuosittain kilpailuihin. Agilityssä snautseri kilpailee pääasiassa
Maxi-luokassa. Muutamia snautsereita osallistuu myös Midi-luokkiin. Koira saa agilityvalion arvon, kun sillä on kolme voittoa 0-tuloksella vähintään kahdelta eri tuomarilta agilitykilpailujen
korkeimmassa luokassa. Yksi tuloksista voi olla hyppyradalta. Ensimmäisen ja viimeisen tuloksen välillä täytyy olla vähintäänyksi (1) vuosi ja yksi (1) päivä. Lisäksi koiralla tulee olla vähintään arvosana "hyvä"[Kennelliitto]
(ennen 1.1.2003 2. palkinto) laatuarvostelussa näyttelyssä vähintään 15 kk:n iässä. Tottelevaisuuskokeisiin on osallistunut vuosien 1999–2009 välillä keskimäärin 16 pippurin ja suolan väris8
tä ja 8 mustaa snautseria. Kilpailun suosio näyttäisi olevan kasvussa mustien snautserien keskuudessa kun taas P&S värisillä pienessä laskussa.
Vuonna 1994, rodulle myönnettiin palveluskoira oikeudet. Snautserilla on oikeus osallistua
luonnetestiin ja palveluskoirakokeisiin. Palveluskoirakokeisiin on osallistunut vuosittain viidestä
kymmeneen snautseria ja Bh:n on suorittanut 2-10 koiraa vuosittain 2000-luvulla. Luvut näyttäisivät olevan kasvussa.
Seuraavaksi on kaavioina snautserien osallistumisesta eri harrastuksiin eri vuosina. [KoiraNet].
NÄYTTELYSSÄ KÄYNEIDEN MÄÄRÄ
140
120
100
Mustat Urokset
80
Mustat Nartut
60
P&S Urokset
40
P&S Nartut
20
0
1988
1991
1994
1997
2000
2003
2006
2009
KESKIMÄÄR. NÄYT.KERTOJEN MÄÄRÄ
6.0
5.0
4.0
Mustat Urokset
3.0
Mustat Nartut
2.0
P&S Urokset
P&S Nartut
1.0
0.0
1988
1991
1994
1997
2000
2003
2006
2009
9
TOKOA HARRASTANEET KOIRAT
14
12
10
Mustat Urokset
8
Mustat Nartut
6
P&S Urokset
4
P&S Nartut
2
0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
BH KOKEESEEN OSALLISTUNEET KOIRAT
4.5
4
3.5
3
Mustat Urokset
2.5
Mustat Nartut
2
P&S Urokset
1.5
P&S Nartut
1
0.5
0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
PK KOKEESEEN OSALLISTUNEET KOIRAT
7
6
5
Mustat Urokset
4
Mustat Nartut
3
P&S Urokset
2
P&S Nartut
1
0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Palveluskoiralajien lisäksi, snautsereita harrastaa aktiivisesti myös pelastuskoirapuolella Suomen Palveluskoiraliiton sekä Suomen Pelastuskoiraliiton alaisena. Päästäkseen pelastustehtäviin koiran on läpäistävä pelastuskoirakoe, johon kuuluvat tottelevaisuus- ja ketteryyskoe sekä
10
lajivalinnasta riippuen joko haku-, jäljestys- tai rauniokoe. Myös omistajan tulee pelastuspuolella
kouluttautua itse käymällä muun muassa ensiapukurssi. Koirakot kouluttautuvat hälytysryhmäläisiksi, jotka toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa etsiessä kadonneita ihmisiä.
Perinteisten lajien lisäksi snautserilla on harrastettu menestyksekkäästi myös koiratanssia.
Vuoden 2007 Suomenmestari lajissa on pippuri ja suola snautseri Mihan Syysriite ja Leena Inkilä. Koiratanssi on vapaavalintaisen musiikin tahtiin tehtävä liikesarja, joka on koottu ohjelmanumeroksi. Lähtökohtana on koiran ja ohjaajan yhteistyö. Liikkeet pohjautuvat tavallisista tottelevaisuusliikkeistä ja sen eri variaatioista, joissa vain ohjaajan mielikuvitus on rajana.
RALLY-TOKO on Suomessa suhteellisen uusi laji, mutta suosio on koko ajan kasvussa. Rallytokossa ohjaaja suorittaa kilpailuradan, jossa on tehtäviä luokasta riippuen 10-20. Suoritettavat
liikeet pohjautuvat virallisen tottelevaisuuskokeen liikkeistä, koiratanssista, näyttelystä sekä agilitystä ja ne on merkitty radalla kyltein. Toisin kuin virallisissa tottelevaisuuskokeissa, rallytokossa on kehuminen ja innostaminen radan aikana sallittua. RALLY-TOKO on hauskaa aktivointia,
jossa tärkeintä radalla ja treeneissä on iloinen kontakti ja heiluva häntä.
11
3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA
3.1. Rotuyhdistys
Suomen snautseriväen keskuudessa syntyi ajatus oman rotukerhon perustamisesta. Joukko
snautsereiden harrastajia kokoontui 28.10.1954. Tässä kokouksessa sovittiin virallinen perustamiskokous pidettäväksi 11.11.1954. Puhetta johti G.W. Hagman ja sihteerinä toimi Peggy
Wasenius. Säännöt hyväksyttiin ja yhdistyksen nimeksi päätettiin Suomen SnautseriPinserikerho, Schnauzer-Pincherklubben ry. Ensimmäinen varsinainen vuosikokous pidettiin
9.2.1955. Jäseniä oli paikalla 12. Vuoden 1955 lopussa kerhon jäsenmäärä oli 45 jäsentä. Huhtikuussa 1956 ilmestyi kerhon ensimmäinen tiedotuslehti.
Vuoden 1956 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jäsenmäärä oli jo noussut 65:een. Vuoden
1958 alussa päätettiin kerhon nimestä jättää pois pinserit, koska kääpiöpinserien omistajat ja
kasvattajat eivät kiinnostuneet kerhon toiminnasta. Kerhotoiminta kohdistui pelkästään snautsereihin ja kääpiösnautsereihin. Virallisesti nimenmuutos tehtiin rekisteriin vasta vuonna 1961.
Vuonna 1964 toimintaa laajennettiin koskemaan myös affenpinsereitä sekä kääpiöpinsereitä.
Tällöin kerhon nimi muuttui Suomen Snautseri-Pinseri ry:ksi. Kerhon täyttäessä 10 vuotta, jäsenmäärä oli noin 400, 20-vuotiaana 553 ja noin 1100 jäsentä kerhon täyttäessä 35 vuotta.
Vuonna 1998 Snautseri-Pinserikerhon organisaatiota muutettiin siten, että sen alle muodostettiin rotuja harrastavat jäsenkerhot. Katto-organisaation nimeksi muutettiin Suomen SnautseriPinseri keskusjärjestö ry (SSPK). Snautserien osalta rotua harrastavaksi kerhoksi tuli Suomen
Snautserikerho ry (SSnK). SSnK:n jäseneksi pääsyn edellytyksenä on kirjallisesti Snautserikerhon jäseneksi liittyminen ja jäsenmaksun suoritus.
Keskusjärjestöön kuuluvat myös alueelliset ala-osastot: Pirkanmaan, Lounais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Joensuun seudun, Savon, Pohjanmaan, ja Keski- Suomen alaosastot. Alaosastoilla ei ole erillistä jäsenmaksua. Rotua alueellisesti harrastavana yhdistyksenä toimii myös
Pohjois-Suomen Snautseri-Pinseri ry, jolla on oma jäsenmaksu. Kuvassa 3.1 on kaavio keskusjärjestön ja SSnK:n organisaatiosta.
Rotuyhdistyksen organisaatioon on tämän tavoiteohjelman voimassaoloaikana tulossa muutoksia, kun keskusjärjestön alla olevat rotua harrastavat yhdistykset hakevat rotujärjestön oikeuksia. Snautserien osalta tämä tapahtunee viimeistään vuoden 2011 aikana.
Kerhon toiminnan tarkoituksena on edistää rodun jalostusta, tunnetuksi tulemista, ja rodun harrastajien yhteistoimintaa ja tietojen vaihtoa. Kerho järjestää kerhoiltoja, kokeita, kilpailuja ym.
Vuodesta 1956 yhdistys on julkaissut jäsentiedotetta ja vuodesta 1970 lehteä, joka ilmestyy 4
kertaa vuodessa. Lisäksi kerho painaa vuosittain tulosjulkaisun, jossa ilmenevät kunkin vuoden
aikana saavutetut näyttely- ja koetulokset, rekisteröintitiedot sekä terveystutkimus tulokset. Kasvattajien ja uusien koiranomistajien avuksi on painettu pentuohje, sekä rodun harrastajia ja
tuomareita varten rotumääritelmän tulkintaohje.
Jalostusta ohjaa jalostustoimikunta, joka kokoaa tietoa rodusta ja antaa tietoja jalostusta varten
mm. jalostusyhdistelmien valinnassa, terveys- ja ulkonäkövaatimuksista. Snautserikerho hyväksyy snautserien jalostustoimikunnan säännöt. Ensimmäiset jalostustoimikunnan säännöt hyväksyttiin vuonna 1970. [Möller]
12
Suomen Kennelliitto ry (SKL-FKK)
Helsingin Seudun
Kennelpiiri ry
&
Seura- ja
Kääpiökoirajaos
Rotua harrastavat
yhdistykset
Rotujärjestö:
Suomen SnautseriPinserikeskusjärjestö ry
(SSPK)
Jalostusneuvosto
Rotujärjestö
Rotukerho
Keskusjärjestön
alaosastot
Alaosastot, joilla
oma jäsenmaksu
Savon
alaosasto
Pohjois-Suomen
Snautseri-Pinseri
ry
Pohjanmaan
alaosasto
KeskiSuomen
alaosasto
Pirkanmaan
alaosasto
Pohjois-Karjalan
alaosasto
LounaisSuomen alaosasto
Kaakkois-Suomen
alaosasto
Suomen Snautserikerho ry (SSnK)
Palvelut ja toiminta
Jalostustoimikunta
Suomen
Kääpiösnautserikerho ry
Pinserit ry
Suomen
Kääpiöpinserit ry
Suomen
Affenpinserit ry
Liittyy ja maksaa
jäsenmaksun
Palv
elut
ja
toim
inta
velu
Pal
t ja
inta
toim
Henkilöjäsen
Kuva 3.1: SSPK:n ja SSnK:n organisaatiokaavio.
3.2. Jalostustoimikunnan organisaatio
Jalostustoimikunnan varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi erovuorojärjestelmän mukaan syksyisin järjestettävillä kasvattajapäivillä. Kokoonpanon vahvistaa ennen vuoden vaihdetta Suomen Snautserikerhon hallitus, joka myös valvoo toimikunnan työskentelyä. Jalostustoimikunnan toimikausi on kalenterivuosi.
Jalostustoimikuntaan kuuluu varsinaisina jäseninä 4-9 rodun kasvattajaa tai harrastajaa, jotka
kasvatustyöllään ja/tai toiminnallaan sekä osallistumalla Suomen Kennelliitto ry:n järjestämille
jalostuspäiville ja/tai kasvattajakursseille ja/tai jalostusneuvojakursseille ovat osoittaneet perehtyneensä rotuun. Puolet jalostustoimikunnan varsinaisista jäsenistä on erovuorossa vuosittain.
Varsinaisten jäsenten lisäksi jalostustoimikuntaan voi kuulua yksi kuunteluoppilas kerrallaan.
Kuunteluoppilaan toimikausi on korkeintaan kaksi vuotta. Kuunteluoppilaaksi haetaan kirjallisella anomuksella, joka osoitetaan jalostustoimikunnalle. Kuunteluoppilaan valinnasta päättää jalostustoimikunta. Jalostustoimikuntaan kuuluu varsinaisten jäsenten lisäksi tarvittaessa myös
toimikunnan ulkopuolisia asiantuntijajäseniä.
Mikäli joku jalostustoimikunnan jäsen on pitkäaikaisesti estynyt osallistumasta toimikunnan työhön tai hänen toimintansa on ristiriidassa SKL:n, SSPK:n, Suomen Snautserikerho ry:n toiminnan tai sääntöjen kanssa, voi Suomen Snautserikerho ry:n hallitus erottaa hänet ja mahdollisesti valita hänen tilalleen uuden jäsenen kesken toimikauden.
Jalostustoimikunnan kokoukset ovat päätösvaltaisia, kun vähintään puolet varsinaisista jäsenistä on läsnä. Äänestystapauksissa äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Jalostustoimikunnan kokoukset kutsuu koolle jalostustoimikunnan puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtaja vähintään viikkoa ennen kokousta. [SSnK 1]
13
4. NYKYTILANNE
4.1. Populaation koko ja rakenne
4.1.1. Kanta ulkomailla
Snautsereita löytyy kaikista maanosista. Snautserien alkuperäismaassa Saksassa rekisteröidään vuosittain keskimäärin noin 300 P&S ja 250 mustaa snautserin pentua. Pohjoismaissa
snautserin pentuja rekisteröidään yhteensä noin 600, Isossa Britanniassa noin 350 ja Yhdysvalloissa noin 600 pentua vuodessa. Venäjällä Pietari-Moskovan alueella syntyy vuosittain noin 50
mustaa ja 370 pippurin ja suolan väristä snautseria. [KC, SSCA, Svenska SPK, NSBK, DSPK ja
PSK]
Rotumääritelmissä on eroavaisuuksia eri maiden ja mantereitten kesken. FCI:n rotumääritelmää
noudatetaan useimmissa maissa. Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on snautsereille omat
rotumääritelmänsä. Erovaisuuksia on lähinnä koossa; uroksilla ja nartuilla on omat kokorajat.
Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa mustat ja pippurin ja suolan väriset luetaan samaksi roduksi, joten niitä voi risteyttää keskenään ja ne kilpailevat samoissa luokissa näyttelyissä ja kokeissa. Ruotsissa on myös sallittua risteyttää musta ja pippurin ja suolan värinen snautseri,
vaikkakin ne luetaan omiksi roduikseen.
Useissa Euroopan ulkopuolisissa maissa on häntien ja korvien typistäminen edelleenkin sallittu.
Typistäminen on kiellettyä pääosin Euroopan Unionin alueella.
4.1.2. Kanta Suomessa
Snautseri on Suomessa jo vuosikymmenien takaa tuttu rotu. Ensimmäiset yksilöt tuotiin aikoinaan Saksasta. Kasvatuksen alkuaikoina 1930–50 luvulla näyttelykehiä hallitsivat Kennel Obotritin (Margarete Heldtin) P&S snautserit, jotka niin ikään pohjautuivat saksalaisiin koiriin. Myös
kennelit Pelasco (Peggy Wasenius), Minaco (Maemi Strömberg), ja mustissa kennel Rivale (Elina Hietalahti), ovat olleet rodun uranuurtajia Suomessa. Jalostuksellisesti merkittäviä koiria on
tuotu Ruotsista, USA:sta ja myöhemmin Virosta, Venäjältä ja Keski-Euroopasta.
Snautserien rekisteröintiluvut ovat olleet melko vakaat. Typistyskielto häntien kohdalta tuli voimaan vuonna 1996. Etenkin P&S väristen rekisteröinti määrät ovat pienentyneet, mustien taas
nousseet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa kasvatetut snautserit
ovat pääsääntöisesti terveitä, pitkäikäisiä ja ulkomuodollisesti laadukkaita.
Tällä hetkellä on 25 enemmän tai vähemmän aktiivista P&S väristen snautsereiden kasvattajaa.
[SSnK 3] Ainoastaan viidellä kasvattajalla on ollut yli 15 pentuetta:Ferdinan, Filmur, Jandumin,
Mihan sekä Pfeffer. Kennel Ferdinan kasvatustyö perustuu Suomessa kasvatettuun narttuun
Mihan Campari. Kenneliin on tuotu uros Tsekeistä sekä narttu ja uros Venäjältä. Kennel Filmurin kasvatustyö pohjautuu Ruotsin tuontinarttuun Argenta´s Galeena Giovannaan sekä Saksan
tuontiurokseen Balthasar v.d. Achterplätzchen. Kenneliin on tuotu jalostumateriaalia myös Espanjasta, Virosta sekä Yhdysvalloista. Jandumin kennelin kantanarttu oli suomalainen narttu
Akilan Epsy. Kenneliin on tuotu uros ja narttu Trels-kennelistä. Nykyisin kennelin kasvatustyö
perustuukin venäläisiin Trels-koiriin. Kennel Mihan kantanarttu oli Ruotsin tuonti Curbit´s Dafne.
Kennel on tuonut vuosien varrella useita tuontikoiria, joista merkittävimpinä jalostuskoirina voi
mainita. mm. narttu Golden Graffity du Rippelsholz Ranskasta, uros Padre-Ziezo v.d. Vanenblikhoeve Hollannista sekä uros Skansen´s Faenrik Yhdysvalloista. Pfeffer kennelin kantanarttu
oli suomalainen narttu Antarco Babbits. Kennelin kasvatustyö perustuu Jandumin koiriin ja tuonteina on uros ja narttu Venäjältä. 1-5 pentuetta on kasvattanut 10 nykyistä tai jo kasvatuksen
lopettanutta kasvattajaa. Loput kasvattajistamme on kasvattanut ainoastaan muutaman pentueen.
Omia linjoja voi olla ainoastaan pidempään kasvattaneilla. Osa pitkän linjan kasvattajista on
määrätietoisesti jatkanut omalla narttulinjallaan ja yhdistäneet siihen välillä vierasta verta käyttäen ulkomaalaisia /tuontiuroksia. Osa kasvattajista ei ole pitänyt omaa narttulinjaansa, vaan on
hankittu sekä narttuja että uroksia eri linjoista ja yhdistelty niitä.
14
Tuontikoiria on tuotu useista eri maista, yksittäisiä tuonteja mm. Tanskasta, Norjasta, Ruotsista,
Virosta, Latviasta sekä Venäjältä. Eniten koiria on viime vuosina tuotu Tsekeistä ja huomattavaa
on että suurin osa sieltä tuoduista koirista on samasta kennelistä ja niitä on mennyt neljälle eri
kasvattajalle Suomessa: Fearless Fellow, Meitsin, Pijan sekä Seladys. Suurin osa Suomessa
syntyneistä pentueista syntyy yhdistelmistä, jotka ovat usean linjan yhdistelmiä. On tärkeää
saada aina välillä uutta verta jalostukseen ulkomaalaisten jalostuskoirien muodossa. Jalostuskoirien taustat tulisi olla tutkittu terveyden osalta, varsinkin lonkat ja silmät. On myös tärkeää
muistaa, että kaikkia tuontikoiria ei tarvitse käyttää jalostukseen!
Suomen kaikista nykyisistä ja jo kasvatustyönsä lopettaneista kasvattajista (mukana Koiranetissä näkyvät kasvattajat, joilla korkeintaan 20 vuotta edellisestä pentueesta) ainoastaan 7 kasvattajalla on vähintään viisi suoraan alenevaa polvea omia kasvattejaan: Epelin, Ferdinan, Filmur,
Jandumin, Mihan Pfeffer sekä Seladys. Suurimmalla osalla kasvattajista niitä on 2-4 polvea.
Tähän joukkoon kuuluu myös pitkään kasvattaneita kasvattajia. Jos katsotaan kasvattajia, joilla
on vähintään 5 suoraan alenevaa polvea nimenomaan narttulinjaa, näitä kasvattajia on vain
kolme: Ferdinan, Mihan sekä Pfeffer. Suurimmalla osalla kasvattajista ei ole montaa alenevaa
sukupolvea omia kasvatteja, vaan pentueita syntyy esim. erilinjaisille tuontikoirille. Suomessa on
hyvin vältytty ns. matadorijalostukselta. Vuosina 2005-2009 on käytetty 50 eri urosta jalostukseen. Eniten käytetyllä uroksella Chivas Grand Calveralla on 7 pentuetta, 53 pentua, prosenttiosuus on 10,23 % tilastointiaikana. Toiseksi eniten käytetyllä uroksella Ferdinan Lorenzolla on
neljä pentuetta, pentuja 21 ja %-osuus 4,05 %. Kaikilla muilla jalostukseen käytetyillä uroksilla
on korkeintaan 3 pentuetta. Vuosina 2005-2009 on käytetty jalostukseen 62 eri narttua. Eniten
jalostukseen käytetyllä nartulla Ferdinan Jazettalla on ollut 3 pentuetta ja 24 pentua yhteensä,
%-osuus 4,63 %. Kaikilla muilla ko. ajanjaksona jalostukseen käytetyillä nartuilla on ollut ainoastaan 1-2 pentuetta.
Suomessa on vuosien 1990-2009 aikana ollut 23 mustien snautserien kasvattajaa, näistä vain
kuudella on ollut vähintään seitsemän rekisteröityä pentuetta. Suurin osa mustien kasvattajista
on siis yhden tai kaksi pentuetta teettäneitä nartun omistajia. Näistä kuudesta Kennel Apgar
on lopettanut kasvatustyönsä vuonna 1996, kennel Zornoille on rekisteröity viimeinen musta
snautseripentue vuonna 2003 ja kennel Of Leijlidenille vuonna 2002. Vuosien 2005-2009 aikana on toiminut kolme aktiivista kasvattajaa.
Kennel Apgarin kasvatustyö perustui tuonteihin ruotsalaisesta kennel Majbackenista. Zornoi
kennelin kantakoirina olivat israelilaiset Bar Zakan koirat. Of Leijliden kennelin kantakoirana oli
saksalainen Ymca v Napoleonstock, johon perustuva viimeinen Of Lejliden rekisteröity pentue
edusti viidennen polven kasvatteja.
2009 vuoden aktiivisista kasvattajista kennel Jettyspoof´s:in kasvatustyö on pohjautunut Suomessa kasvatettuun narttuun Black Taigas Jettystick, Puolan tuontinarttuun Rabid Raisin Tapsaga ja Hollannin tuontiurokseen Hweeko Zakai. Kennelissä on menossa kuudes polvi omia
kasvatteja. Kennel Tacillan kasvatustyö pohjautuu Ruotsin tuontinarttuun Majbackens Twist and
Shake, Ranskan tuontinarttuun Octane at Tacillan de Nador Cleville ja Italian tuontiurokseen
Lucky Del Grande Moro. Tacillan kennelissä on viisi polvea omia kasvatteja. Kennel Wanhan
Purolan kasvatustyö perustuu tsekkiläisiin sisaruksiin Fame ja Future Black Grand Calvera.
Wanhan Purolan kennelillä on kolme polvea omia kasvatteja.
Rekisteröinnit vuosina 1994–2009
Vuosi:
1994
P&S:
165
Musta:
49
Yhteensä:
214
1995
143
25
168
1996
159
44
203
1997
81
23
104
1998
82
33
115
1999
84
60
144
2000
76
47
123
2001
77
36
113
15
2002
98
55
153
2003
82
58
140
2004
88
44
132
2005
109
34
143
2006
105
64
169
2007
96
42
138
2008
122
50
172
2009
72
54
126
Yhteensä:
1639
718
2357
Rekisteröintien vertailu värien kesken
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
P&S
Musta
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Lukumäärä
Rekisteröinnit
4.1.3. Populaatioon liittyviä käsitteitä
Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että toisilleen sukua olevat koirat saavat keskenään jälkeläisiä.
Sukulaisuussuhde voi olla läheinen, esim. isä-tytär -yhdistelmä tai täyssisarukset, jolloin puhutaan sisäsiitoksesta tai insestijalostuksesta. Mainituissa yhdistelmissä sukusiitosaste on 25 %,
ja se saadaan jakamalla vanhempien sukulaisuusaste kahdella. Sukusiitosasteella tarkoitetaan
todennäköisyyttä sellaisten geeniparien osuudelle, joissa tietyltä esivanhemmalta peräisin oleva, sama geeniversio on tullut jälkeläiselle sekä emältä että isältä. Suositus on, että aina oltaisiin alle sukusiitosasteen 6,25 %, mikä vastaa serkusten yhdistämistä. Usein koiranjalostuksessa käytetään ns. linjasiitosta, mikä tarkoittaa sukusiitosta tiettyyn esivanhempaan tai sukulaiseen. Yksittäisten yhdistelmien sukusiitosasteella on vähemmän merkitystä rodun kannalta kuin
koko rodun sukusiitosasteella.
Suljetussa kannassa kannan keskimääräinen sukusiitosaste aina nousee, jos kantaan ei tuoda
jalostuseläimiä ulkopuolelta. Ulkomaisten rotujen suomalaisiin kantoihin tuodaan jonkin verran
uusia tuontikoiria, jotka joko näennäisesti tai oikeasti laskevat kannan keskimääräistä sukusiitosastetta. Tämä suuresti riippuu siitä, onko koira oikeasti meille uutta verta vai suomalaisten
koirien astutuspentuna tänne takaisin tulleita koiria. Tuontikoirissa tulisikin paneutua huolella
sukutauluun ja katsoa antaako koira todella jotakin uutta kotimaiseen kantaamme. Tuontikoiria
tulisi käyttää erittäin harkiten jalostukseen ja katsoa mitä koira jättää. Samalla tulisi huolehtia,
että yhdistelmät olisivat erilinjaisilla koirilla tehtyjä.
Vaikka suljetun kannan sukusiitosaste nousee, se ei välttämättä ole kovin paha asia. Tärkeintä
on sukusiitosasteen kasvunopeus. Jos sukusiitosasteen kasvu on muutaman sukupolven aikana nopeaa, tarkoittaa tämä ahdasta jalostuspohjaa ja nopeaa alleelien hävikkiä. Sukusiitosaste
ei saisi kasvaa kuin prosentin sukupolvea kohden. Useimmilla roduilla sukupolvien välinen aika
16
on noin neljä vuotta, joten kasvu saa olla korkeintaan 0,25 % per vuosi. Tätä nopeampi kasvu
vastaa vaarallisen kapeaa jalostuspohjaa ja saa aikaan rodun nopean degeneroitumisen. Sukusiitosasteet eivät sinänsä ole merkityksellisiä, niiden haitallisuus riippuu siitä, miten sukusiitos
on muodostunut. Uusi sukusiitos eli lähisukulaisten paritus kasvattaa sukusiitosastetta nopeasti
ja aiheuttaa haittoja enemmän kuin hitaasti kertyvä, suljetun populaation aiheuttama väistämätön sukulaisuuden kasvu.
Sukukatokerroin, jatkossa lyhennetty SKK, on sukusiitosasteen "sisarluku", jolla voidaan arvioida yksilön perimän vaihtelun määrää. SKK on tuntemattomampi käsite lähes kaikille koirankasvattajille, vaikka konservaatiogenetiikassa, jota käytetään apuna uhanalaisten lajien säilyttämisessä, se on yleisesti tunnettu ja käytetty. SKK lasketaan todellisten ja mahdollisten esivanhempien suhteena. Esimerkiksi 5 polven sukutaulussa on maksimissaan 62 mahdollista esivanhempaa, jos sukutaulusta kuitenkin löytyy vain 31 eri koiraa, tarkoittaa se sitä, että puolet perimästä on jo menetetty. Mitä pienempi SKK on, sitä enemmän variaatiota on jo menetetty, siinäkin tapauksessa, että sukusiitosaste olisi 0. Toisin kuin sukusiitosasteen kannattaa sukukatokertoimen siis olla mahdollisimman korkea. Sukusiitosasteen ja sukukatokertoimen suhde ei ole
täysin suoraviivainen. Käytännössä, mitä sukusiitetympi koira on, sitä alhaisempi on sen sukukatokerroin. Kahden sukusiitetyn yksilön jälkeläisen, vaikka vanhemmat eivät olisi toisilleen sukua, SKK ei voi nousta kovin korkeaksi.
Sukukatokertoimen eli SKK:n hyvä puolihan on, että se kertoo perimän vaihtelun määrästä yhdistelmissä eri tavalla kuin sukusiitosprosentti. Jos SKK on kovin pieni, on perimän vaihtelua jo
menetetty, vaikka sukusiitosaste olisi alhainen. Vain toiseltakin puolelta tuleva sukusiitos laskee
heti sukukatokerrointa - toisen puolen sukusiitoshan ei näy välttämättä lainkaan sukusiitosasteessa.
SKK:n etu on se, että sen pystyy ihan itsekin laskemaan ilman mitään ohjelmia eli sen voi helposti ottaa käyttöön sukusiitosasteen rinnalle. Sukusiitosasteenhan saa nykyään KoiraNetistä,
SKK:n laskeminen on yksinkertaista: Otetaan esiin sukutaulu ja merkitään ylös siinä esiintyvät
nimet. 5 polvessa on tosiaan maksimissaankin vain 62 erilaista nimeä, joten ne voi hyvin vaikka
paperille kirjoittaa. Jos nimi esiintyy useamman kerran, sen viereen voi laittaa tukkimiehen kirjanpidolla, montako kertaa. Kukin nimi kuitenkin huomioidaan sukukatokerrointa laskiessa vain
kerran - jos siis yksi nimi esiintyy useamman kerran, laskee se mahdollisten esi-isien määrää. 23 sukusiitosprosentin pentueissa saattaa sukukatokerroin olla vain noin 80 % eli aika pienelläkin
sukusiitosasteella saattaa kadota viidennes perimän vaihtelusta
On kuitenkin tärkeää muistaa, että sukukatokerroin ei kerro populaation perimän monipuolisuudesta oikein mitään. Rodun ja yksilön perimän monipuolisuus on syytä pitää visusti erillään, samoin kuin rodun sukusiitosaste ja yksilön sukusiitosaste. Rodussa, jossa on monipuolinen perimä, saattaa olla yksilö, jonka perimä on yksipuolinen ja toisinpäin. Samansuuruisen sukusiitosasteen ja/tai sukukatokertoimen voivat saada täysin erisukuisetkin yksilöt. SKK siis kertoo
nimenomaan yksilön perimän monipuolisuudesta. Lisäksi samalla tavalla kuin sukusiitosaste on
sukukatokerroin laskennallinen arvio siitä miten paljon kaikesta mahdollisesta variaatiosta yksilöllä on perimässään. Todellisen perimän monipuolisuuden ja sukusiitosasteen voisi saada selville vain kunkin yksilön DNA:ta tutkimalla. Sukusiitosaste ja sukukatokerroin ovat kuitenkin työkaluja, joiden avulla yksilön perimän monipuolisuutta voidaan arvioida kahdelta eri kannalta.
[Jackrussell] Sukukatokertoimet löytyy nykyisin myös Suomen Kennelliiton Jalostustietojärjestelmästä.
Alla tilastoa vuosittaisesta sukukatokertoimesta sekä P&S ja mustilla snautsereilla.
Vuosi
2005
P&S, keskiarvo
0,79
Mustat, keskiarvo
0,84
2006
0,78
0,78
2007
0,83
0,89
2008
0,82
0,84
2009
0,78
0,84
17
Tehollinen populaatio kuvaa rodussa jalostuspohjan laajuutta. Se on yhteydessä niiden yksilöiden lukumäärään, jotka siirtävät geenejä seuraavaan sukupolveen. Siitoskoirien sukupuolijakauma vaikuttaa tähän lukuun, joka minimissään tulisi olla n. 200 jalostuskoiraa. Tehollisen
koon ollessa alle 50, populaatio on erittäin haavoittuvaisessa tilassa. Tehollinen koko ei juuri
kasva, jos yhtä ja samaa urosta käytetään kuinka monelle nartulle tahansa. Jalostuspohjaa voi
laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä sekä useita eri uroksia että useita eri narttuja.
Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa tietenkin myös se, mitä ja minkä
sukuisia yksilöitä käytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon kutakin jalostuskoiraa käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran ja sen perimän osuus koirakannassa ei saisi nousta kohtuuttoman suureksi. Tämä ongelma liittyy yleensä suosittujen siitosurosten liikakäyttöön, ns. matadorijalostukseen.
Populaation monimuotoisuuden kannalta olisi suotavinta, että mahdollisimman monia perusvaatimuksen täyttäviä yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, käytettäisiin jalostukseen tasaisesti, eikä
yhtä koiraa käytettäisiin liikaa. [Mäki et al.]
4.1.4. Populaatio P&S
Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla on sukusiitosprosentti vaihdellut vuosittain hyvinkin paljon. Keskimäärin koko rodun sukusiitosprosentti on ollut 3%, joskin vuonna 2006 koko rodun
sukusiitosprosentti ylitti tavoitetason neljä prosenttia olleen 4,5%.. P&S väristen snautserien
kanta on suurempi kuin mustien, vaikkakin 2000-luvulla PS pentujen määrä on vähentynyt vakiintuen 80–130 rekisteröidyn P&S pennun paikkeille. Tehollinen populaatio on vaihdellut 18 yksilöstä 38 yksilöön viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehollinen populaatiokoko on tosin
kaavasta johtuen yliarvio. Kaava olettaa, etteivät jalostuseläimet ole toisilleen sukua ja kaikilla
on saman verran jälkeläisiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen määrä on ollut aika vakio.
Vuosina 1994-2009 rekisteröidyistä snautsereista jalostusuroksissa eniten jälkeläisiä on Ruotsista tuodulla uroksella Argentas Yeoman Yankee (syntynyt 1995). Sillä on omia jälkeläisiä 54
ja se on isoisänä 104 snautserille. Eniten toisen sukupolven jälkeläisiä on uroksella Mihan Fagotti (123).
Pippuri&suola nartuista eniten jälkeläisiä vuosina 1994-2009 on rekisteröity nartulle Liebgrau
Artic Angel, syntynyt 1996. Nartulla on omia jälkeläisiä 35, isoäitinä se on 29 snautserille.
Vuosiyhteenveto pippurin ja suolan väriset snautserit
Pennut
Tuonnit
Rekist.yht.
Pentueet
Pentuekoko
Kasvattajat
Urokset
*kaikki
*kotimaiset
*tuonnit
*ulkomaiset
Nartut
*kaikki
*kotimaiset
*tuonnit
Isoisät
Isoäidit
Tehollinen
populaatio
Sukusiitos
prosentti
18
-09
-08
-07
-06
-05
-04
-03
-02
-01
-00
-99
-98
-97
-96
-95
-94
67
3
70
12
5,6
12
122
8
130
17
7,2
15
96
5
101
11
8,7
10
105
13
118
15
7,0
13
102
7
109
14
7,3
11
86
2
88
12
7.1
10
77
5
82
14
5.5
12
91
7
98
17
5.3
12
74
3
77
11
6.7
7
75
1
76
10
7.5
10
83
1
84
12
6.9
9
77
5
82
10
7.7
9
76
5
81
9
8.4
8
158
1
159
21
7.5
19
134
9
143
19
7.1
12
156
9
165
22
7.1
16
10
6
2
2
17
8
6
3
9
6
3
0
15
9
4
2
12
6
1
5
11
5
3
3
11
6
4
1
14
7
5
2
10
4
3
4
9
7
8
5
2
2
10
3
5
2
9
6
2
1
17
13
3
1
16
13
1
2
16
13
2
1
11
9
2
18
20
21
17
14
3
26
27
34
11
10
1
14
19
20
15
14
1
22
28
30
14
13
1
22
23
26
12
9
3
22
22
23
13
12
1
22
23
24
17
15
2
20
24
31
11
11
10
10
17
17
21
16
19
19
12
10
2
19
20
22
10
6
4
13
15
18
9
7
2
14
17
18
21
18
3
22
31
36
19
13
6
26
29
35
22
14
8
17
21
38
1,1
2,9
2,5
4,5
2,9
2.1
1.8
3.7
4.3
4.5
2.3
3.1
2.9
4.2
4.0
5.1
Jalostukseen käytetyt P&S urokset vuosina 1994–2009 (vähintään 16 jälkeläistä)
Nimi:
Sukusiitos%:
Pentueet:
Pentuja
yht.:
57
Pentueita
toisessa
polvessa
17
Pentuja
toisessa.
polvessa
104
Argentas Yeoman Yankee
( Cassos Baldur - Argentas Galathea )
Chivas Grand Calvera ( Cassos Jalabert
– Mohner’s Outlaw )
Mihan Fagotti
( Mihan Raju - Golden Graffity du Rippelsholz )
Mihan Resonaattori ( Mihan Öinenukkonen – Mihan Ondine )
Eppix Ahmatti
( Playitagainsam di Casa Nezer - Jandumin Quantanamera )
Padre-Ziazo vd. Vanenblikhoeve)
( Koen Afra vd Vanenblikhoeve - Ziezo
Tanja vd. Vanenblikhoeve )
Grey Tetis Druzhok for Möllerhaus ( Mihan Fagotti – Gloris Enigma Gredzi )
Radames-Prde Praid-Concorde Konkord
( Argentas Greve Gustaf - Bestia-Noel )
Epelin Nasarios
( Argentas Yeoman-Yankee - Epelin
Leonita )
Mihan Raju
( Liivapohja C-TipTop - Mihan Ykssantravaan )
Filmur Sharif
( Balthasar v. Achterplätzchen - Argentas Galeena-Giovanna )
Filmur Hidalgo (Filmur Sharif – Filmur
Baronesa)
Jandumin Xeros
( Balthasar v. Achterplätzchen – Jandumin
Primavera )
Stablemasters Gambler
( Vortacs Voyager v. Ahrenfeld - PrimaFrancesSnel )
Balthasar v. Achterplätzchen
( Gauner v. Nussgarten - Argentas Elvira )
Seibrin Jojo
( Liivapohja C - TipTop-Seibrin Della )
Eipä’s Comme ( Filmur Vesuvius – Eipä’s Bagatelli )
Trels Gendelgelis
( Jandumin Xeros - Gelis Brunghilda
Trels )
Ferdinan Lorenzo (Benamor de Verorich
– Ferdinan Jazetta)
Mihan Remu
( Liivapohja C-TipTop - Mihan Ykssantravaan )
Filmur Deniro
( Balthasar v. Achterplätzchen - Filmur
Adriana )
Mihan Öinenukkonen
( Carabella Domino - Mihan Riiviö )
(5) 1,57%
8
(5) 0,00%
7
53
3
28
(5) 6,84%
5
52
20
136
(5) 6,26%
7
52
20
92
(5)
18,75%
6
44
0
0
(4) 0,00%
9
42
16
122
(5) 0,00%
4
38
1
5
(4) 0,00%
4
36
5
33
(5) 2,24%
6
33
2
18
(4) 0,00%
5
31
22
149
(5) 7,22%
4
28
4
46
(5) 6,64%
2
26
0
0
(5) 0,79%
3
25
12
57
(4) 0,00%
3
24
3
17
(4) 0,00%
3
23
32
170
(4) 0,00%
4
23
0
0
(5) 0,40%
2
22
2
16
(5) 0,00%
3
21
9
68
(4) 0,00%
4
21
0
0
(4) 0,00%
2
20
9
52
(5) 3,41%
2
19
1
4
(4) 0,00%
2
18
15
62
19
Pfeffer Radezky ( Pfeffer Quincy – Pfeffer Pirta
Jetaime Talhi Raritet (Dinamunde Diplomat - Jetaime Talhi Instant Victory )
Pfeffer Quincy
( Mihan Fagotti - Pfeffer Liebchen )
Jandumin Alfa ( Jetaime vd Goliathhöhe
– Trels Gertrudagelis )
Filmur Kasper (Stablemaster’s Gambler
– Filmur Catriona)
Asgard Windjammer
( Asgard Halcyon Apollo - Asgard Sally
Ride )
Doctor’s Order Guts’n Gravity (Argenta’s
Emmett – Doctor’s Order Elda Eleganza
Ferdinan Erno
( Prima-Faus-Snel - Ferdinan B- Charming Girl )
(5) 8,48%
2
18
1
1
(4) 0,00%
2
18
1
2
(5) 0,00%
2
17
4
33
(4) 0,20%
2
16
0
0
(5) 0,00%
2
16
3
30
(3) 6,25%
2
16
1
7
(4) 6,25%
2
16
2
17
(5) 0,00%
3
16
1
10
Pentuja
toisessa
polvessa
29
Jalostukseen käytetyt P&S nartut v. 1994–2009 (vähintään 16 jälkeläistä)
20
Nimi:
Sukusiitos %:
Pentueet:
Pentuja
yht.:
Liebgrau Arctic Angel
( Mihan Raju - Pfeffer Kiss of Fire )
Ferdinan Jazetta (Padre – Ziezo v.d.
Vanenblikhoeve – Ferdinan Iza Dream
Girl)
Golden Graffity du Rippelsholz
(Carabella Domino - Mihan Ilopilleri-Iita )
Terrun Piika
( Senior - Rai-Ramin Sissi )
Mihan Forte
( Mihan Raju - Golden Graffity du Rippelsholz )
Manetan Juliette
(Manetan Caesar - Manetan Innocenza )
Epelin Leonita
( Mihan Irwin - Epelin Picoletta )
Selady’s Secret Dream (Selady’s Uncle
Sam – Argenta’s Cornelia Carolina)
Rai-Ramin Sissi
( Mihan Remu – Aila )
Filmur Mimosa
( Ban de Barbaria - Argentas Galeena
Giovanna )
Epelin Picoletta
(Liivaphja C-TipTop - Mihan Zoma-Zita )
Filmur Amalia
( Filmur Kasper - Argentas Pollyanna )
Filmur Julianna ( Filmur Dreifus – Filmur
Amalia)
Ferdinan B-Charming Girl
( Jandumin Hasse - Mihan Campari )
Ferdinan Khalinda ( Mihan Fagotti –
Ferdinan Jazetta)
Liebgrau Cover Girl ( Mihan Resonaattori – Liebgrau Arctic Angel )
Filmur Diandra
( Balthasar v. Achterplätzchen - Filmur
Adriana )
(5) 1,80%
4
35
pentueita
toisessa
polvessa
6
(5) 0,00%
4
34
10
76
(5) 0,00%
4
31
21
97
(5) 5,10%
3
27
0
0
(5) 6,84%
4
26
7
43
(5) 2,36%
4
26
2
15
(5) 2,77%
3
26
12
82
(5) 0,00%
3
24
5
37
(5) 9,80%
4
24
3
27
(4) 0,00%
2
22
3
15
(5) 0,00%
2
22
5
41
(5) 3,22%
2
21
2
21
(5) 3,96%
2
21
0
0
(5) 7,59%
2
20
8
51
(5) 0,22%
2
20
0
0
(5) 6,40%
2
19
2
8
(5) 3,41%
3
19
6
36
Epelin Neonilla (Argentas Yeoman Yankee – Epelin Leonita )
Boks-Snas Diana-Diamond
( Pfeffer Henrico - Bodenfrost Jasmina )
Seladys Untouched Pearl
(Stablemasters Good Grief - Gloris
Good Morning )
Merdico Rillamarilla
(Trels Gendelgelis - Boks-Snas DianaDiamond )
Filmur Imelda
( Filmur Cleo - Filmur Adriana)
Gloris Good Morning
( Mihan Yrjöhenrikinpoika - Fairy Tale
Gloris )
Pfeffer Tango Desiree (Doctor’s Order
Guts’n Gravity – Pfeffer Ramblin’Rose)
Argenta’s Pollyanna (Argenta’s Griffith –
Grunnert Caprice Geistvoll)
Metallic Avanta Aurora (Sting Fain
Monstr-Konsuella)
Filmur Kaneli (Castello De Verorich –
Filmur Sesam)
(5) 2,24%
2
19
2
16
(5)
12,27%
(5) 3,67%
3
18
2
17
2
18
2
17
(5) 2,11%
2
17
3
24
(5)
12,89%
(5) 0,00%
2
17
3
20
3
17
4
41
(5) 0,00%
2
17
0
0
(5) 0,00%
3
16
2
21
(4) 6,25%
2
16
3
16
(5) 0,00%
1
16
0
0
4.1.5. Populaatio mustat
Seuraavissa taulukoissa esitetään populaation kokoon ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja
mustilta snautsereilta. Vuosittainen sukusiitosaste antaa suuntaviittaa geenipohjan laajuudesta.
Sukusiitosaste on vaihdellut vuosittain yhden ja kahden välillä. Koko rodun sukusiitosaste on
kuitenkin pysynyt kaiken aikaa alle kolmen prosentin eli erittäin hyvällä tasolla. Mustissa snautsereissa on käytetty paljon koiria, joilla on vain yksi pentue, tämä tuo variaatiota rotuun. Pelkät
tilastot eivät kuitenkaan kerro totuutta, vaan on tunnettava koirien sukutauluja. Mustilla eniten
käytetyissä uroksissa on kolme Schwarzkopf Bar Zakanin poikaa ja yksi pojanpoika. Kaksi on
saman nartun Hweeko Rivale Tiffanyn jälkeläistä. Sisarukset Fame ja Future Grand Calvera
ovat myös hyvin edustettuina populaatiossa. Futurella on eniten rekisteröityjä jälkeläisiä nartuissa vuosina 1994-2009. Famen pojalla Vivaldilla 30 jälkeläistä. Tehollinen populaatio on mustilla
snautsereilla pieni, joka heijastaa osaltaan koko rodun vähäistä määrää. Vuosina 1994-2009 jalostukseen on käytetty yhteensä 50 eri urosta, näistä 28:llä on vain 1 pentue. Osalla uroksia on
jälkeläisiä aikaisempina vuosina. Jalostukseen on käytetty yhteensä 64 narttua, näistä 45:llä on
vain 1 pentue. Eniten toisen polven jälkeläisiä mustissa nartuissa on Puolan tuontinartulla Rapid
Raisin Tapsagalla. Uroksissa isoisänä useimmiten tarkasteluaikana on Hollannin tuonti Hweeko
Zakai. Tuontikoiria on tuotu vuosien 2005-2009 aikana Venäjältä, Ruotsista, Tsekeistä, Saksasta, Puolasta ja Argentiinasta.
Vuosiyhteenveto mustat snautserit
-09
-08
-07
-06
-05
-04
-03
-02
-01
-00
-99
-98
-97
-96
-95
-94
Pennut
52
50
42
64
32
40
57
54
35
46
57
31
21
40
23
48
Tuonnit
5
6
5
0
2
4
1
1
1
1
3
2
2
4
2
1
Rekist.yht.
57
56
47
64
34
44
58
55
36
47
60
33
23
44
25
49
Pentueet
8
9
8
10
5
7
9
8
6
7
8
7
4
7
5
9
Pentuekoko
6,5
5,6
5,3
6,4
6,4
5.7
6.3
6.7
5.8
6.6
7.1
4.4
5.3
5.7
4.6
5.3
Kasvattajat
6
5
5
6
4
4
6
4
4
5
6
6
4
5
5
7
4
Urokset:
*kaikki
6
8
8
7
3
5
6
7
5
6
5
7
*kotimaiset
3
4
3
2
1
2
3
4
4
2
2
5
2
3
2
8
7
*tuonnit
5
0
2
3
1
2
1
*ulkomaiset
0
4
3
2
1
1
2
3
1
8
9
8
10
5
7
9
8
6
5
5
2
2
2
4
4
3
3
4
7
5
9
2
Nartut:
*kaikki
6
7
21
*kotimaiset
6
7
6
8
4
6
7
4
5
5
6
5
3
6
2
*tuonnit
2
2
2
2
1
1
2
4
1
2
2
2
1
1
3
5
4
Isoisät
9
18
15
16
11
10
13
13
9
12
7
7
8
9
8
11
Isoäidit
9
14
15
15
12
10
14
12
9
12
10
9
7
11
8
9
Tehollinen
populaatio
9
17
16
17
8
12
15
15
11
13
13
14
8
13
10
14
Sukusiitos
prosentti
1,85
2,23
2,02
1,89
1,3
2.03
2.10
2.26
2.74
1.13
1.66
2.56
0.68
1.17
0.39
0.26
Jalostukseen käytetyt mustat urokset vuosina 1994–2009 (vähintään 10 jälkeläistä)
22
Nimi:
Sukusiitos%:
Pentueet:
Pentuja
yht.:
37
pentueita
toisessa
polvessa
6
pentuja
toisessa
polvessa.
34
Lucky del Grande Moro
( Bornunderalucky star – Daisyblack )
Hylax Hegemonos de Preaar
( Schwarzkopf Barzakan - Hweeko Rivale Tiffany )
Malya Mojito
( Malya Makkum - Malya Malamala )
Vivaldi Black Grand Calvera (Stahlkiegers Johnny Cash – Fame Black Grand
Calvera)
Hweeko Zakai
( River v. Napoleonstock - Hweeko Rivale Tiffany )
Tacillan Giancarlo
(Rabjergs Hellcat - Tacillan Bonnieblair )
(5)
12,50%
(5) 0,00%
6
5
35
6
39
(5)
12,50%
(4) 0,00%
4
33
4
26
6
30
2
9
(5) 0,78%
5
29
17
81
(5) 7,03%
3
27
1
6
Shaggy Spitfire Tapsaga
( Schwarzkopf Barzakan - Melania Canis Barbatus )
Rabjergs Hellcat
( Schwarzkopf Barzakan - Bass Barzakan )
Tacillan Carat
( Mansopelegri Domingo - Majbackens
Twist and Shake )
Jettyspoofs Blacksmith
( Hweeko Zakai - Jettyspoofs AmorinaAmy )
Jettyspoof’s Matlock (Jettyspoof’s Dr
Pepper – Jettyspoof’s Gazelle)
Poker-Da`s de Nador Cleville
( Nouk de Nador Cleville - No Se de Nador Cleville )
Team Mohrs Arthut Jensen
( Romars Mash - Mohners Garbo )
Jettyspoofs Challenger
( Hweeko Zakai - Tara v. Hilbelinkhof )
Brinata St. Bagheera
(Hweeko Zakai - Apgar Dulcinea )
Mansopelegri Domingo
( Negus Volker v.Hilbelinkhof - Mucky v.
Napoleonstock )
Stahlkrieger’s Legend of Lance
(Stahlkrieger’s Man of Ear VKBSStahlkrieger’s Scarletrocwood
Alicias Mercury Bagheera
( Only Nitro Freas Clos diEbenos - Stella
v. Kaiser Barbarossa )
(5) 0,00%
5
26
3
12
(4) 6,25%
3
22
9
49
(5) 0,00%
3
20
1
7
(5) 0,00%
4
19
8
45
(5) 3,71%
3
18
2
13
(5) 6,25%
2
17
5
23
(3) 0,00%
2
17
2
16
(5) 0,58%
3
16
4
24
(5) 0,00%
4
15
1
6
(5) 0,00%
3
14
14
77
(5) 0,00%
2
14
2
12
(5) 0,00%
2
13
1
6
Julis Eisern Ot Barbatsytsy ( Cereus
Jelto Ot Barbatsytsy – Sabrina Nord Ot
Barbatsytsy)
Skansen’s Pirate D’Alcatraz (Brandi von
Der Spitzenstadt –Skansen’s Yosefine)
Jettyspoof’s Mixed Gunny (Trels Gendegelis - Jettyspoof’s Indira Beaty)
Jettyspoofs Dr. Pepper
( Jettyspoofs Blacksmith - Rabid Raisin
Tapsaga )
Stahlkriegers Johnny Cash
( Athelwulf Wessex Warrior - Stahlkriegers Heather vom XBS )
(4) 6,25%
2
13
(4) 0,00%
2
13
(4) 0,00%
2
11
(5) 0,59%
2
(3) 0,00%
Aksakal Tsornoi Besjonok
( Zol-Graf-Bekvil - Gerso-Poldi )
(3) 0,00%
0
0
11
4
26
2
11
5
23
2
10
13
87
Jalostukseen käytetyt mustat nartut vuosina 1994–2009 (vähintään 10 pentua)
Nimi:
Sukusiitos%:
Pentueet:
Pentuja
yht.:
39
pentueita
toisessa
polvessa
7
pentuja
toisessa
polvessa
42
Future Black Grand Calvera (Cosons
Force Majeur - Grace z. Hofjaru)
(5) 0,00%
4
Of Leijliden Titza
( Aksakal Tsornoi Besjonok - Of Leijliden
Oora )
Octane at Tacillan de Nador Cleville
( Domino de Mansopelegri - Lolly Pop
de Nador Cleville )
Jettyspoof’s Insider (Jettyspoof’s Blacksmith – Rabid Raisin Tapsaga)
(5) 0,00%
4
31
5
41
(4) 0,00%
4
24
4
21
(5) 0,59%
4
22
4
21
Rabid Raisin Tapsaga
( Amant Rivale Samantino Polonica Melania Canis Barbatus )
Stella v. Kaiser Barbarossa
( Wido v. Kaiser Barbarossa - Doreen v.
Kaiser Barbarossa )
Jettyspoof’s Real Love (Stahlkrieger’s
Johnny Cash – Jettyspoof’s Indira Beaty)
Of Leijliden Zalome
( Hylax Hegemonos de Preaar - Of Leijliden Titza )
Jettyspoofs Ciao Baby
( Hweeko Zakai - Tara v. Hilbelinkhof )
Tacillan Foxy Lady
( Rabjergs Hellcat - Tacillan Contessa )
Majbackens Twist and Shake
( Majbackens O´Main Papa - Majbackens Freulein Feliz )
Lejacks Lucky Di Ritorno Tacillan( Lucky
Del Grande Moro- Lejacks Logo Prime)
Apgar Dulcinea
( Apgar Black Label - Majbackens Penny Lane )
Of Leijliden Jandela
( Aksakal Tsornoi Besjonok - Of Leijliden
Hoya )
Tacillan Orlane ( Malya Mikko – Octane
At Tacillan De Nadorcleville)
(5) 6,25%
4
21
13
69
(4) 1,59%
2
16
5
30
(4) 0,00%
3
15
0
0
(5) 0,00%
2
15
1
5
(5) 0,58%
3
15
2
11
(5) 0,00%
2
14
7
25
(4) 0,00%
2
14
7
41
(4) 0,00%
2
14
2
12
(5) 6,64%
2
14
5
21
(5) 0,00%
2
13
3
11
(5) 1,56%
2
13
1
5
23
Zornoi Petrushka
( Onnellisen Sydämen Aku - Hamsa
Zornoi Barzakan )
Tara v. Hilbelinkhof
( Romars Jacko - Nouru v. Hilbelinkhof )
Wanhan Purolan Dharma (Malya Mojito
– Future Black Grand Calvera)
Of Leijliden Owen Meany
( Mansopelegri Domingo -Of Leijliden
Hoya )
Jettyspoof’s Indira Beaty (jettyspoof’s
Blacksmith – Rabid Raisin Tapsaga)
Jettyspoof’s Liquorice (Torpnorets Impuls – Rabid Raisin Tapsaga)
Norma Ot Barbatsytsy ( Malya Mikko –
Ursa Z Hofjaru
Of Leijliden Della Rosa
( Team Mohrs Arthur Jensen - Of Leijliden Titza )
Tacillan Bonnie Blair
( Hylax Hegemonos de Preaar - Majbackens Twist and shake )
Of Leijliden Zymbra
( Hylax Hegemonos de Preaar - Of Leijliden Titza )
(5) 0,00%
4
13
1
6
(4) 0,00%
2
13
8
42
(4) 0,00%
2
13
0
0
(5) 0,00%
2
13
1
7
(5) 0,59%
2
12
8
47
(5) 0,00%
3
12
0
0
(4) 0,78%
2
11
0
0
(5) 0,00%
1
10
0
0
(5) 0,00%
2
10
3
27
(5) 0,00%
1
10
0
0
4.1.6. Pentuekoot
Pentuekoko on vaihdellut molemmilla väreillä. Pääsääntöisesti pippurin ja suolan värisillä
snautsereilla on pentueessa seitsemän ja mustilla kuusi pentua. Mielenkiintoista on, että 2002,
2003 ja 2009 vuosina mustilla oli suurempi pentuekoko kuin P&S värisillä. Vuonna 2004 P&S
pentueissa oli jälleen enemmän pentuja kuin mustien pentueissa. Alla olevassa kuvassa on yhdistettynä molempien värien pentuekoot.
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Musta
Ps
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Pentujenlukumäärä
Pentue koko
4.1.7 Tuontikoirat
Suomeen on tuotu vuosina 2006 – 2010 useita snautsereita ulkomailta. Vuonna 2006 on rekisteröity Suomeen 13 P&S snautseria, muttei yhtään mustaa. Näistä P&S snautsereista on 4 tuotu Espanjasta, 3 Ruotsista, 2 Unkarista, 1 Italiasta, Norjasta, Tanskasta ja Ukrainasta. Näistä
koirista on 7 käynyt näyttelyissä (4 valiota, kahdella tuloksena sertifikaatti ja yhdellä laatuarvosteluna erinomainen). Koirista 6 ei ole käynyt näyttelyissä. Koirilla ei ole myöskään muita kilpailutuloksia Kennelliiton jalostusjärjestelmässä.
Terveystilaston kannalta on huomattavaa, että kahdella koirista on D/D-lonkat ja yhdellä C/D.
Yhdeksän koirista on lonkkakuvattu. Vain kahdella koirista on edes toinen lonkka A (A/B ja B/A).
24
Kolmen koiran kyynärät on kuvattu ja kahdella tulos on 0/0 ja yhdellä 1/1. Silmät on tarkastettu
7 koiralta ja vain yhdellä koiralla on todettu RD, multifokaali.
Vuonna 2007 on rekisteröity Suomeen 5 P&S snautseria ja 5 mustaa. P&S –koirien tuontimaat
ovat Venäjä (3 koiraa), Tshekki (1) ja Ruotsi (1). Näyttelyissä on käynyt 3; yksi on muotovalio,
yhdellä on cacib ja yksi on saanut laatuarvosteluna erittäin hyvän. Muita kilpailutuloksia ei näilläkään koirilla ole Kennelliiton jalostusjärjestelmässä. Näistä koirista kaikki on lonkkakuvattu.
Yhdellä koirista on kuvaustuloksena D/D, kolmella B/B ja yhdellä C/C. Vain yksi on kyynärkuvattu ja tuloksena 0/0. Silmät on tutkittu kaikilta; kolmella tulos ok, mutta kahdella on todettu Distichiasis (ylimääräisiä ripsiä).
Mustat snautserit on tuotu kaikki Venäjältä. Kolme koiraa on käynyt näyttelyissä ja tuloksena on
yksi muotovalio, yhdellä tuloksena sertifikaatti ja yhdellä vara-sertifikaatti. Muita kilpailutuloksia
ei ole.
Kolme koirista on lonkkakuvattu ja kaikkien lonkat ovat B/B. Kolmelta on silmät tarkistettu ja yhdellä on avoin diagnoosi PPM, kahden silmät kunnossa.
Vuonna 2008 on rekisteröity 8 P&S snautseria ja 6 mustaa. P&S koirien tuontimaat ovat Kroatia
(3), Espanja (1), Tshekki (2) ja Latvia (2). Vain kolme koirista on käynyt näyttelyissä ja tuloksena
muotovalio, ja kahdella sertifikaatti. Yhdellä koirista on kilpailutuloksia agilityssä. Kolme koiraa
on lonkkakuvattu; yhdellä tulos A/A, sekä kahdella C/B. Kahden kyynärät on kuvattu tuloksella
0/0 ja kaikkien kolmen silmätarkastetun koiran silmät ovat kunnossa.
Mustista snautsereista 2 on tuotu Tshekeistä, yksi Venäjältä, kaksi Ruotsista ja ilmeisesti yksi
Saksasta (järjestelmästä puuttui tuontimaa, mutta kennelnimestä päätellen tuontimaa on Saksa). Neljä koirista on käynyt näyttelyissä. Yksi koirista on kansainvälinen muotovalio, kahdella
on sertifikaatti ja yksi on muotovalio. Kansainvälinen valio on syntynyt vuonna 2005, mutta rekisteröity Suomeen vasta vuonna 2008. Yhdellä koirista on agilitytulos. Viiden koiran kyynärät
on kuvattu tuloksella 0/0 ja yhden polvet 0/0. Kaikkien viiden tutkitun silmät ovat kunnossa.
Vuonna 2009 P&S koiria on tuotu vähemmän vain 4, mutta mustia 5. P&S koirista 2 on tuotu
Tshekeistä, Kroatiasta 1 ja Ruotsista 1. Yhden koiran lonkat on kuvattu tuloksella A/A, saman
koiran kyynärtulokset ovat 0/0. Kolme koirista on käynyt näyttelyssä, kaksi niistä laatuarvostelulla erittäin hyvä ja yhden tulos on ollut hyvä. Muita kilpailutuloksia ei ole. Vain yksi koira on käynyt näyttelyissä tuloksella vara-sertifikaatti.
Mustista 2 on tuotu Tshekistä, Puolasta, Argentiinasta ja Venäjältä kustakin 1 koira. Neljän koiran lonkat on kuvattu; kolmella tulos A/A ja yhdellä C/C. Kolmen kuvatun kyynärät ovat 0/0.
Kaksi koiraa on silmätarkastettu ja tulos on ok. Jalostuksessa on käytetty näistä koirista P&S
värisissä kolmea urosta ja kolmea narttua. Mustissa on käytetty yhtä urosta ja kahta narttua.
Huomioitavaa on, että Kroatiasta ja Espanjasta tuodut koirat ovat samalta kasvattajalta. Koiria
on vuosien 2006 – 2009 aikana tuotu kaikkiaan 9. Suomeen on tuotu tänä aikana yhteensä 30
P&S-snautseria eli yhdeltä kasvattajalta tullut koirista lähes 30 %. Näistä koirista on viisi samalta nartulta. Jalostustietokannasta löytyy 15 kyseisellä kennelnimellä rekisteröityä kasvattia.
P&S väristen lonkkakuvauksissa on vuosien 2006 – 2010 aikana Suomessa saatu yhteensä Dlonkkaisia 5 kappaletta ja 4 näistä on yllämainittuja tuontikoiria. Tuoduista koirista 13,3 % on ollut lonkkatyypiltään D. Tuontikoirilla ei siis juurikaan ole parannettu Suomen huonohkoa lonkkatilannetta. Mustien snautsereiden tuontikoirissa ei ole samanlaisia piirteitä huomattavissa.
4.1.8. Väriristeytys
Vuonna 2005 toteutettiin ensimmäinen kahden snautserin välinen väriristeytys. Musta narttu
Jettyspoof’s Indira Beauty astutettiin pippurin ja suolan värisellä uroksella Trels Gendegelis.
Pentueeseen syntyi kaksi urosta ja kaksi narttua. Pennuista urokset ovat Suomen muotovalioita
ja heiltä on käytetty jalostukseen kolmessa snautseripentueessa. Jälkeläisistä yksi on rekisteröity pippurin ja suolan värisiksi ja loput 17 pentua on reisteröity mustiksi. Nartuista toisella on
näyttelystä EH ja toisella Serti. Toista nartuista on käytetty jalostukseen sillä on yksi pentue 7
pentua.
25
4.2. Luonne- ja käyttöominaisuudet
4.2.1. Luonne rotumääritelmän ja omistajien mukaan
Rotumääritelmässä snautseria luonnehditaan seuraavasti: ”Luonteenomaista on eloisuus, johon
yhdistyy rauhallisuus. Rodulle tyypillistä on hyväluonteisuus, leikkisyys ja voimakas kiintymys
isäntään. Hyvin lapsirakas, lahjomaton ja valpas, ei kuitenkaan herkkähaukkuinen. Hyvin kehittyneiden aistien, älykkyyden, koulutettavuuden, pelottomuuden, sitkeyden sekä säiden- ja tautien sietokyvyn ansiosta snautseri on erinomainen perhe-, vahti- ja seurakoira, jolla on myös
käyttökoiran ominaisuudet”.
Suomen Snautserikerho ylläpitää luonne- ja terveyskyselyä nettisivuillaan pysyvästi. Kyselyssä
kartoitetaan myös omistajien omia mielipiteitä snautserinsa luonteesta.
Vuoden 2009 loppuun mennessä terveystietokyselyyn on vastattu 470 koirasta (324 kpl P&S
sekä 146 mustaa snautseria) Kyselyyn vastatuista koirista 105 on luonnetestattu (65 P&S ja 40
mustaa).
Snautserin käyttäytyminen toisia koiria kohtaan:
Kyselyn vastausosuudessa 378 vastaajaa kertoi snautserinsa olevan ystävällinen ja sosiaalinen
ja 70 vastaajaa ilmoitti koiransa olevan joskus tai harvoin sosiaalinen. Kukaan ei kokenut koiransa olevan aina epäsosiaalinen ja epäystävällinen.
Vastaajista 371 raportoi, ettei hänen snautserinsa ole koskaan tai on harvoin aggressiivinen.
Snautserit ovat terveyskyselyn vastausten mukaan harvoin alistuvia; 360 vastaajaa vastasi koiransa alistuvan harvoin tai ei koskaan. Varautuneisuutta esiintyy joskus 105 koiralla, mutta harvoin tai ei koskaan 266 koiralla. Arkuutta koskevaan kysymykseen vastasi 427 vastaajaa ja vain
yksi koira oli aina arka, 7 koiraa usein, 34 joskus, 123 harvoin ja 262 ei koskaan.
Snautserin käyttäytyminen vierasta ihmistä kohtaan
Ystävällisesti ja sosiaalisesti käyttäytyy aina tai usein 388 koiraa, Välinpitämätön toista koiraa
kohtaan snautseri on harvoin tai ei koskaan (233 vastausta), joskus välinpitämättömyyttä esiintyy 113 koiralla.
Harva snautseri käyttäytyy aggressiivisesti; vain 54 koiranomistajaa kertoi snautserinsa olevan
aggressiivinen joskus tai harvoin. 380 vastaajaa ilmoitti, ettei heidän snautserinsa ole aggressiivinen koskaan.
Ihmistä kohtaan snautseri ei ole alistuva. Vastaajista 310 ilmoitti, ettei heidän koiransa alistu
koskaan, harvoin alistuvia oli 94 kappaletta. Varautuneisuutta ilmeni enemmän. 82 vastaajaa
kertoi snautserinsa olevan aina tai usein varautunut. 105 vastaajaa kertoi varautuneisuudesta
joskus, 113 harvoin ja 135 tapauksessa koira ei koskaan ollut varautunut. Snautsereissa ei kuitenkaan ole juurikaan arkoja yksilöitä 374 vastaajaa vastasi, ettei heidän snautserinsa ole koskaan tai on harvoin arka, 37 vastaajaa ilmoitti arkuutta olevan joskus ja 15 snautseria on arka
usein, vain yksi snautseri on aina arka.
Paukkuarkuutta on noin viidenneksellä snautsereista. Eroahdistusta esiintyy joka kymmenennellä snautsereista ja haukkuherkkyys tuntuu olevan hieman ongelma, koska kolmannes omistajista on ilmoittanut siitä. Myös ylienergisyyttä ilmenee, koska 20 % ilmoittaa snautserinsa olevan ylienerginen. Ylienergisyyttä vaikuttaa olevan enemmän mustissa snautsereissa, koska lähes puolet mustien omistajista kertoi ylienergisyydestä.
Vuonna 2003 tehtiin edellinen terveys- ja luonnekysely. Otannassa oli mukana 1995-2000 syntyneet koirat. P&S snautserin omistajien vastauksia kertyi 152 kpl, joskaan kaikissa ei ollut
luonnekuvausta. Erinomaiseksi luonteeltaan koiraansa kuvasi noin 30 koiranomistajaa. Yksi oli
lopetettu luonteensa vuoksi. Suurimmaksi osaksi koiria oli kuvattu seuraavin termein: Iloinen,
avoin, rauhallinen ja tottelevainen. Joukossa oli jonkin verran arkoja tai epäluuloisia, paukkuarkoja sekä toisille koirille aggressiivisia koiria. Vartioimisviettiä oli joillakin koirilla turhankin paljon
ja myös varauksellisuutta vieraita kohtaan.
Mustissa vastauksia kertyi 61 kpl ja osassa oli vain luonnetestipisteet ja osassa ei mainintaa
luonteesta. 20 omistajaa kuvasi luonnetta erinomaisena. Oli myös iloisia, kilttejä, vilkkaita sekä
aktiivisia koiria. Mukana oli myös muutamia arkoja ja epäluuloisia, paukkuarkoja sekä toisille
26
koirille aggressiivisia koiria. Yksittäisiä koiria, joita kuvailtiin heikkohermoiseksi tai liikaa vartioivaksi. 7 koiraa kuvailtiin varaukselliseksi vieraita kohtaan.
Peilattaessa uutta terveyskyselyä vanhaan ei juuri suuria muutoksia ole huomattavissa. Tosin
kyselyt ovat olleet hyvin erityyppisiä, joten täydellisesti niiden tuloksia ei voi toisiinsa verrata.
Luonteen arvioiminen kyselyin ja testein on vaikeaa. Vastaajat voivat tulkita termit eri tavoin.
Ihmiset myös kokevat asioita eri tavoin, esimerkiksi joku voi kokea koiransa ylienergiseksi ja toisen mielestä se on vain vähän vilkas.
Snautseri on rotumääritelmänsä mukaisesti eloisa ja vilkaskin, mutta tarvittaessa se osaa myös
rauhoittua. Snautseri on vahvasti seurakoira, se liikkuu aina sinne minne isäntäkin menee.
Snautseri on säänkestävä koira niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Snautseri on monipuolinen
seura- ja harrastuskoira, mutta tarvitsee määrätietoisen omistajan.
Kokonaisuutena snautserin luonne tuntuu melko hyvin vastaavan rotumääritelmää. Joskin jalostuksessa tulee edelleen kiinnittää huomiota hermorakenteeseen ja temperamenttiin. Suositellaan, että jalostukseen käytettävien koirien tulisi olla luonnetestattu tai ne ovat suorittaneet MHluonnekuvauksen.
4.2.2. Luonnetesti
Luonnetesti kehitettiin alun perin poliisikoirien testaukseen, se on kuitenkin pisimpään Suomessa käytössä ollut, sekä suosituin koiran luonteen arviointiin kehitetty testi. Testissä testataan
kahdeksaa erilaista ominaisuutta: toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus ja luoksepäästävyys. Eri ominaisuuksille on loppupisteitten laskemista varten erilaiset kertoimet; tärkeimmille ominaisuuksille suurimmat. Toimintakyky kuvaa
koiran rohkeutta. Terävyys kuvaa, miten herkästi koira reagoi aggressiivisesti. Puolustushalu
kuvaa koiran halua puolustaa ohjaajaansa. Taisteluhalu kuvaa koiran halua leikkimieliseen
kamppailuun. Hermorakenne kuvaa koiran hermojen kokonaisuuskestävyyttä, paineen sietokykyä. Temperamentti kuvaa koiran vilkkautta eli kykyä havainnoida tapahtumia. Kovuus kuvaa
koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia. Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään
palaa vapaaehtoisesti samaan tilanteeseen. Luoksepäästävyys kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen ystävälliseen henkilöön. Näistä periytyvinä ominaisuuksina pidetään toimintakykyä, kovuutta, luoksepäästävyyttä ja ehkä tärkeimpänä hermorakennetta. Snautserin luonnetestissä ei
loppupisteillä ole merkitystä, koska kyseessä ei ole poliisikoira. Lähelle ns. maksimipisteitä
(+300) pääsevä koira on todennäköisesti sopimaton seurakoiraksi.
Suoraan rotumääritelmässä kuvattuja ominaisuuksia, joita luonnetesti mittaa, ovat vilkkaus ja
valppaus (temperamentti) sekä pelottomuus (hermorakenne, toimintakyky ja kovuus). Rotumääritelmän mukaisella ja nykykäytössä (seura- ja harrastekoira) snautserilla tulisi siis ihannetapauksessa olla oheisen taulukon mukaiset ominaisuudet.
Ominaisuus:
I toimintakyky
II terävyys
III puolustushalu
IV taisteluhalu
V hermorakenne
VI temperamentti
VII kovuus
VIII luoksepäästävyys
Ihanne ominaisuus:
+1 kohtuullinen, +2 suuri
+1 pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua,
+3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
+1 pieni, +3 kohtuullinen hillitty
-1 pieni, +2 kohtuullinen
+1 hieman rauhaton, +2 suhteellisen rauhallinen
+1 erittäin vilkas, +2 kohtuullisen vilkas, +3 vilkas
+1 hieman pehmeä, +3 kohtuullisen kova
+2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen, +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukaustuloksen tulisi olla positiivinen. (laukausvarma, laukauskokematon, paukkuärtyisä).
Seuraavassa taulukossa ovat kaikkien vuosina 1994-2009 luonnetestattujen koirien pisteet osaalueittain. Näyttäisi, että luonnetestin suosio olisi kasvanut vuosina 2007-2009 verrattaessa aiempiin vuosiin.
Pippurin ja suolan väriset snautserit (yht. 118kpl, 6 % rekisteröidyistä):
27
Tutkittu ominaisuus:
I Toimintakyky
II Terävyys
III Puolustushalu
IV Taisteluhalu
V Hermorakenne
VI Temperamentti
VII Kovuus
VIII Luoksepäästävyys
3
51
45
11
2
4
1
67
58
48
1
107
25
87
2
6
43
10
72
4
58
5
45
3
38
-1
42
-2
4
19
40
4
4
1
7
1
-3
17
5
Näistä koirista ampuminen oli positiivinen eli ampumiseen ei reagoinut 86 koiraa, 9 koiralla ei
ammuttu. 1 keskeytettu toimintakyvyn puuteen vuoksi.
Mustat snautserit (yht. 87 kpl, 10 % rekisteröidyistä):
Tutkittu ominaisuus:
3
2
1
-1
-2
-3
I Toimintakyky
6
49
37
3
II Terävyys
35
7
55
III Puolustushalu
29
4
44
17
1
IV Taisteluhalu
17
46
1
28
3
V Hermorakenne
3
86
6
VI Temperamentti
39
22
30
3
VII Kovuus
11
4
56
22
2
VIII Luoksepäästävyys
52
37
6
Näistä koirista ampuminen oli positiivinen 72 koiralla, 9 koiralla ei ammuttu. 3 koiran testi jouduttiin keskeyttämään.
Seuraavasta taulukosta näkee keskiarvot osa-alue pisteistä. Taulukosta voidaan nähdä snautserin muovautuminen seurakoiramaisempaan suuntaan, tämä näkyy kovuuden ja toimintakyvyn
puutteena. Vahtikoiramaisuus voitaisiin luonnetestien valossa todeta olevan edelleen olemassa
terävyyden perusteella.
Keskiarvot osa-alueista 2004-2009
molemmat värit
mustat
p&s
3
2,5
2
1,5
1
0,5
toimintakyky
terävyys
puolustushalu
taisteluhalu
hermorakenne
tempperamentti
kovuus
luoksepäästävyys
0
15
1
1
10
35
15
8
15
Vuosina 2005-2009 luonnetestattiin 103 snautseria, joka on n. 13% rekisteröidyistä. Mustia testattiin 53 kpl, joka on 19% mustista rekisteröidyistä. Ja 50 kpl P&S koiria, joka on 8% tämän värin rekisteröinneistä (kaikki vuoden 2009 tulokset eivät ole mukana taulukoissa). Voidaan siis
todeta, että mustia snautsereita testataan suhteessa huomattavasti enemmän kuin P&S koiria.
28
Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka myös heijastuvat toimintakykyyn. Luonnetesti on suositeltava eteenkin jalostuskoirille, sekä
tuontikoirille, mutta jotta rodusta saataisiin luonteen perusteella mahdollisimman laaja kuva, olisi
tärkeää saada mahdollisimman paljon snautsereita luonnetestattua. Jalostuksessa pitäisi välttää tekemästä yhdistelmiä, joissa molemmilla vanhemmilla on jonkun ominaisuuden suhteen eitoivottu tulos.
LUONNETESTISSÄ KÄYNEET KOIRAT
14
12
10
Mustat Urokset
8
Mustat Nartut
6
P&S Urokset
4
P&S Nartut
2
0
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
4.2.3. MH-luonnekuvaus
MH lyhenne tulee sanoista Mentalbeskrivning Hund, koiran luonteenkuvaus. MH-kuvaus on kehitetty Ruotsissa 1980-luvulla kartoittamaan nuorten koirien tapaa reagoida ja toimia erilaisissa
tilanteissa. Koiran luonnetta tutkitaan kymmenessä erilaisessa testitilanteessa, joissa on 33 kuvailtavaa kohtaa. Kuvailu suoritetaan intensiteettiasteikolla. Mitta-asteikkona käytetään arvosanoja 1-5, jolloin 1 tarkoittaa pienempää aktiviteettia ja 5 suurempaa. Kuvauksessa ei anneta
subjektiivista arviota eikä koira saa hyväksytty/hylätty arvosanaa. MH-kuvaus kestää n. 30-45
minuuttia, eikä siihen tarvitse valmistautua etukäteen.
MH-luonnekuvaus on tehty tähän mennessä kahdelle P&S snautserille ja yhdelle mustalle
snautserille, joten laajaa kuvaa snautserien luonteesta ei voida MH-luonnekuvauksen perusteella määrittää.
MH-luonnekuvausta on tarkoitus tulevaisuudessa käyttää snautserin luonteen arvioinnissa
luonnetestin ohella.
4.3. Terveys
Snautseri on keskimääräistä terveempi, yleensä pitkäikäinen rotu.
Snautseri ei kuulu Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan. Suomen Snautserikerholla on kuitenkin suosituksia vapaaehtoisiksi tutkimuksiksi etenkin jalostukseen käytettäville yksilöille. Näitä suosituksia kasvattajat ovat noudattaneet erinomaisesti.
Snautsereiden terveydentilaa on kartoitettu 1970–luvulta lähtien muutaman vuoden välein tehdyillä terveyskyselyillä ja nykyään jatkuvalla terveys- ja luonnetietokannalla Suomen Snautserikerhon verkkosivuilla. Lisäksi kerhon pentuvälityksen pääsyn edellytyksenä on, että kasvattaja
toimittaa jalostustoimikunnalle kaavakkeen luovutusikäisten kasvattiensa terveydentilasta, jossa
kerrotaan esimerkiksi purenta- ja väriviat, kivespuutokset, koot ja kyseisissä koirissa havaitut
sairaudet.
Vuonna 2003 tehty terveyskysely suunnattiin 3–8 vuotiaiden snautsereiden omistajille. Kohderyhmän koirista saatiin vastaukset yhteensä 152 P&S (73 urosta, 79 narttua) ja 62 mustasta (33
29
urosta, 29 narttua) snautserista eli noin neljäsosasta kaikista kyseisenä aikana rekisteröidyistä
snautsereista.
Vastaajista 94 % raportoi koiransa yleisen terveydentilan olevan hyvä tai erittäin hyvä. Yleisin
snautserilla ilmennyt sairaus on korvatulehdus, josta noin 7 % koirista oli kärsinyt jossain elämänsä vaiheessa.
Vuoden 2008 kysely toteutettiin lomakekyselynä ja internetissä Suomen Snautserikerhon sivulla
olevan terveys- ja luonnetietokannan avulla. Tietokantaan snautserin omistaja voi kirjata ja päivitää koiraansa koskevia tietoja. Terveyskyselykaavake on jatkuvasti täytettävissä kaikista
Suomen Kennelliiton koirarekisteriin merkityistä snautsereista. Tietokannan tiedot on nähtävissä
tilastoina Snautserikerhon sivulla. Seuraavana esitetään sairauksia, joita esiintyy snautsereilla
ja/tai joiden vastustaminen kuuluu kerhon jalostusvaatimuksiin. Vertailuna on mainittu Ruotsin
snautserikerhon toteuttaman terveyskyselyn tuloksia vuodelta 2003. [Terv. 1]
4.3.1. Lonkkaniveldysplasia
Lonkkanivel koostuu kolmen lantioluun muodostamasta nivelkuopasta ja siihen sopivasta reisiluun päästä. Niveltä ympäröi nivelkapseli ja nivelontelossa on voiteluaineena nivelnestettä. Nivelpintoja päällystää nivelrusto. Reisiluun pään side kiinnittää reisiluun nivelkuoppaan. Vahvat
lantion lihakset tukevat niveltä ja pitävät reisiluun pään nivelkuopassa painorasituksen aikana.
Lonkkanivel muotoutuu kasvun aikana. Ongelmatapauksissa reisiluun pallomainen pää ei sovi
lonkkamaljaan. Myöhemmin nivelrusto voi kulua kokonaan pois pahimmin rasittuneista kohdista.
Käytännössä, snautseri suhteellisen pienenä ja kevyenä koirana, ei kärsi lonkkaniveldysplasiasta yhtä herkästi kuin isot rodut. Yleensä dysplasia aiheuttaa oireita valtaosalle koirista vasta
keski-iässä tai sen jälkeen. Tällöin syntyvä nivelrikko aiheuttaa kipua. Vuonna 2003 tehdyssä
terveyskyselyssä vuosina 1995–2000 syntyneille snautsereille ilmeni, että kaksi kymmenestä yli
5-vuotiaasta D-lonkkaisiksi kuvatuista koirista on tarvinnut vanhemmiten lonkkakipuihinsa jatkuvaa tai usein toistuvaa lääkitystä. C-lonkkaisilla tätä ilmiötä ei havaittu. Vuoden 2008 terveyskyselyssä 10 koiraa oli oirehtinut lonkkiaan. Tiedossa ei ole, onko kyseisten koirien lonkat kuvattu
ja jos on, niin millä tuloksella. Snautseri on toimelias, aktiivinen ja pitkäikäinen rotu, joten lonkkaniveldysplasiaa tulee pyrkiä karttamaan.
Lonkkaniveldysplasian ainoa diagnostisointi tehdään röntgenkuvista Suomen Kennelliitossa.
Koiran tulee olla vähintään 12 kk ikäinen kuvattaessa. Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva
luokittelu perustuu FCI:n kriteereihin.
A ei muutoksia (dysplasiavapaa)
B lähes normaali/rajatapaus
C lievä dysplasia
D keskivaikea dysplasia
E vaikea dysplasia
Arviot lonkkaniveldysplasian periytymisasteesta vaihtelevat eri tutkimuksissa. Periytymisaste
vaihtelee populaatioittain. Periytyvyydessä on eroja, jotkut yksilöt periyttävät dysplasiaa enemmän kuin toiset. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat kasvuajan ruokinta, kohtuuton rasitus tai lihavuus pentuiässä.. Snautserille ei ole saatavissa ns. BLUP-indeksejä, joita voidaan tietyillä roduilla käyttää apuna lonkkaniveldysplasian karsimisessa.
Paras keino pienentää rodun dysplasiaprosenttia on käyttää terveitä koiria jalostukseen, jolloin
tulee kiinnittää huomiota myös koiran vanhempien ja sisarusten lonkkatilanteeseen sekä ruokkia kantavat ja imettävät nartut että kasvavat pennut optimaalisesti.
Vuosina 1995–2004 on kuvattu yhteensä 306 P&S ja 148 kpl mustia snautsereita. Kuvausprosentti vaihtelee 20–35 prosentissa vuosittain verrattuna syntyneisiin pentuihin [KoiraNet]. Vuosina 2005-2009 on kuvattu yhteensä 118 P&S ja 88 mustia snautsereita. Kuvaus prosentti on
vaihdellut pippuri ja suolalla 21-40 prosentissa ja mustilla 34-51 prosentissa vuosittain verrattuna syntyneisiin pentuihin. [KoiraNet] Kaikki jalostukseen käytetyt kotimaisetsnautserit on melkein poikkeuksetta kuvattu lonkkaniveldysplasian varalta viimeisen kymmenen vuoden aikana.
30
P&S tulokset:
Mustat tulokset:
A
24
7
9
13
12
12
8
8
9
10
7
12
7
8
15
161
B
13
12
8
20
5
13
8
7
11
15
10
17
7
18
9
173
C
6
5
5
7
5
4
7
7
10
7
11
11
6
25
12
128
D
2
0
0
4
2
4
3
3
1
0
2
8
2
6
2
39
A
5
9
4
6
5
5
2
6
6
14
8
11
8
4
12
105
B
6
1
3
5
1
2
4
2
5
14
4
7
8
14
11
87
C
5
2
3
1
2
2
4
0
5
6
5
6
5
6
5
57
D
2
1
0
3
0
0
1
3
1
2
0
1
0
0
1
15
1995
1995
1996
1996
1997
1997
1998
1998
1999
1999
2000
2000
2001
2001
2002
2002
2003
2003
2004
2004
2005
2005
2006
2006
2007
2007
2008
2008
2009
2009
YhteenYhteensä:
sä:
Yht. pro- 32% 35% 25% 8%
Yht. pro40%
33% 21% 6%
sentsentteina:
teina:
Lonkkaniveldysplasiaa on pippurin ja suolan värisistä snautsereista keskimäärin 33 prosentilla.
Mustissa dysplasiaprosentti on keskimäärin 27. Suurin osa näistä on kuitenkin lievää lonkkavikaa eli C-lonkkaa. Vaikenta lonkkavikaa eli E-lonkkaa on P&S värisissä esiintynyt kautta aikojen
neljällä koiralla ja mustissa yhdellä koiralla. Huomattavaa on, että mustia on lonkkakuvattu suhteessa hieman enemmän kuin P&S snautsereita ja mustilla lonkkavikaa on hieman vähemmän
kuin pippurin ja suolan värisillä.
Mustilla lonkkaniveldysplaattisten koirien osuus on pysynyt melko samana vuosina 1994-2009
rekisteröidyissä koirissa, hienoista parannusta on ehkä nähtävissä viime vuosien aikana. Pippurin ja suolan värisillä lonkkaniveldyslasia on hieman lisääntynyt vuosien 2004- 2008 aikana rekisteröidyissä koirissa suhteessa aikaisempiin rekisteröinteihin. Vuonna 2008 muutettiin kerhon
pentuvälityssääntöjä siten, että D – lonkkaisten vanhemman pentuetta ei hyväksytä kerhon pentulistalla. Aikaisemmin vain E-lonkkaisen käyttö oli kiellettyä kerhon sääntöjen mukaan. Pentuvälityssäännön muutos lonkkien suhteen ei ole vielä nähtävissä näissä tilastoissa.
4.3.2. Kyynärniveldysplasia
Kyynärniveldysplasia on lonkkadysplasian tapaan nivelen kasvuhäiriö (osteokondroosi), johon
vaikuttavat monet tekijät kuten perimä, ruokinta ja rasitus. Osteokondroosimuutoksia voidaan
todeta kyynärnivelen lisäksi tavallisimmin myös olka-, polvi- ja lonkkanivelessä. Kasvuhäiriön
muodostuminen ajoittuu pitkien rustoisten putkiluiden luutumisjaksoon 4-7 kuukauden välillä. Oireilun tavallisin alkamisikä on 6-9 kk, oireina kipu ja ontuma.
Dysplasiakartoitustutkimus voidaan tehdä röntgenkuvauksella, minimi-ikä on 12 kk.
Arvosteluasteikko on seuraava:
0
normaalit kyynärnivelet
1
lievät muutokset
2
kohtalaiset muutokset
3
voimakkaat muutokset
Vuosina 1995–2009 on kuvattu 161 kpl P&S ja 164 kpl mustaa snautseria.
31
Tulokset:
0
P&S:
144
kpl
Mustat:
161kpl
1
15 kpl
2 kpl
2
2 kpl
0 kpl
3
0 kpl
1 kpl
Kyynärniveliä on kuvattu yhteensä 325 snautserilta, joista 20:lla on havaittu muutoksia. Kyynärniveldysplasiaprosentti on siis tämän aineiston perusteella kuusi prosenttia. Huomattavaa on että tutkittaessa värejä erillään esiintyy dysplasiaa pippurin ja suolan värisillä noin kymmenellä
prosentilla ja mustilla noin kahdella prosentilla.
4.3.3. Silmäsairaudet
Katarakta eli perinnöllinen harmaakaihi voi olla synnynnäinen, varhaisnuoruudessa kehittyvä tai
myöhemmällä iällä kehittyvä. Jotta kaihia voisi pitää perinnöllisenä, sen tulee esiintyä rodulle
ominaisessa paikassa linssiä ja useimmiten lisääntyä tai tiivistyä iän myötä. Kaihi voi esiintyä
vain toisessakin silmässä. Harmaakaihi voi aiheutua myös jostain sairaudesta, lääkkeestä, tapaturmasta tai vanhuudesta. Nämä muodot eivät ole periytyviä. Kaihia on olemassa geneettisesti
erilaisia muotoja. Kaihin periytymismekanismia ei tiedetä.
PRA eli progressiivinen verkkokalvon rappeutuma (perifeerinen) on todettu yhdellä mustalla
snautserilla vuonna 2003. PRA:ta on kaksi muotoa: yleistynyt ja sentraalinen PRA. Kaikkien
PRA–muotojen periytymistä ei vielä tunneta. Jotkut PRA muodot periytyvät resessiivisen autosomaalisesti. Eräillä roduilla on todettu X-kromosomaalinen muoto. Sairaus ilmenee eri roduilla tyypilliseen aikaan 9 kuukaudesta 10 vuoteen, jolloin on vaara sekoittaa sairaus vanhuuden
aikaiseen verkkokalvon rappeutumiseen. Myös eri tulehdukset aiheuttavat verkkokalvon rappeutumista.
Lyhenne PHTVL/PHPV tarkoittaa pysyviä verisuonijäänteitä. Linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaus luokitellaan kuuteen eri asteeseen.
Sairaudessa on eri asteita pienistä kauneuspilkuista (PHTVL 1. aste) sokeutta aiheuttaviin muutoksiin (6. aste). [Pärnänen]
RD eli verkkokalvon synnynäinen kehityshäiriö, jossa verkkokalvo kehittyy jo sikiöaikana palautumattomasti epänormaaliksi. MRD tarkoittaa että koiralla on verkkokalvolla yksi tai usempia
poimuja, joko toisessa tai molemmissa silmissä. GRD eli geograaffinen RD on MRD muutosta
laajempi poimujen ja verkkokalvojen ohentumien kertymä, joka jo todennäköisesti vaikuttaa näkökykyyn. TRD eli totaali RD, jolloin verkkokalvo on kokonaisuudessaan irti ja koira on sokea.
[Jalomäki]
Distichiasis/Cilia aberranta eli ylimääräiset silmäripset, on sairaus, jossa luomen reunaan kasvaa karvoja. Nämä karvat hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmävuotoa, silmän siristelyä ja sarveiskalvohaavaumia. Joillakin roduilla karvat ovat niin pehmeitä, etteivät aiheuta oireita. Oirehtivilta koirilta karvat poistetaan yleensä polttohoidolla. [Pärnänen]
PHTVL/PHPV 1, MRD, Distichiasis diagnoosin saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen jos sen
partneri on tutkittu ja terveeksi todettu ko. sairauden osalta.
Perinnölliset silmäsairaudet todetaan silmätutkimuksiin erikoistuneen eläinlääkärin tekemässä
tutkimuksessa. Vuosina 1995–2004 on silmätarkastettu yhteensä 296 P&S väristä ja 246 mustaa snautseria.. Perinnölliseksi luokiteltavaa harmaakaihia on löydetty 11 mustalta snautserilta
ja progressiivista verkkokalvon rappeumaa (PRA) yhdeltä mustalta snautserilta. Silmäsairaita
mustien kannasta on 2,5 % verrattuna rekisteröinteihin. Vuoden 2003 terveyskyselyyn vastanneista 80 kpl:lle koirista oli tehty virallinen silmätarkastus. Neljällä terveyskyselyyn vastanneista
oli todettu löydöksiä, mutta koirilla ei ollut raportoitu niistä mitään ongelmia.
32
Mustista snautsereista on peilattu vuosien 1995–2004 aikana 58 % suhteessa rekisteröinteihin.
Todellisuudessa mustien peilaustuloksissa on samojen koirien uusintapeilauksia, joten peilattujen yksilöiden lukumäärä suhteessa rekisteröinteihin on pienempi Vuosina 1995- 2008 silmäpeilattiin 211 mustaa snautseria eli 33 prosenttia ko, vuosina rekisteröidyistä mustista snautsereista. Silmäpeilausten määrä verrattuna rekisteröinteihin on ollut laskussa. Kaihia tai kaihiepäilys
löytyi vuosien 1995-2008 aikana seitsemältä mustalta, joka on yksi prosentti verrattuna rekisteröityihin koiriin ko.ajalla. Mustilla peilaustulos on ollut voimassa 24 kuukautta.
Pippurin ja suolan värisiä on silmäpeilattu vuosina 1995-2004 24% verrattuna kyseisen ajan rekisteröinteihin. Vuosina 2005-2008 P&S snautsereita on silmäpeilauttu 308 eli 21.5 prosenttia
rekisteröinneistä. Vuonna 2009 muutettiin pentuvälityssääntöjä siten, että myös jalostukseen
käytettäviltä pippurin ja suolan värisiltä snautsereita vaaditaan silmäpeilaus vähintään 24 kuukauden välein. P&S värisissä snautsereissa on esiintynyt kaihia vanhemmalla iällä koirissa, jotka ovat nuorena silmäpeilattu terveiksi. Vuosien 1995-2008 aikana on kaihilöydöksia tai epäilyjä tehty kahdeksalalta koiralta eli 0,5 % suhteessa rekisteröintehin. Vuoden 2009 aikana
on kuvattu muutaman jalostus käytössä ollut vanhempi P&S uros kaihitilanteen kartoittamiseksi.
Yhtään löydöstä ei ole löydetty näistä. Tavoitteena on kartoittaa laajemmin ikääntyneiden
snautserien silmien terveys.
Jalostukseen käytetyt suomalaiset snautserit on poikkeuksetta silmäpeilattu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
4.3.4. Kivesvika
Kivesvikaisen uroksen toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin.
Piilokives voi sijaita vatsaontelossa tai nivuskanavassa. Piilokiveksistä koiraa ei Suomen Kennelliiton säännösten mukaisesti saa käyttää siitokseen. Piilokiveksisyys on periytyvä vika.
Vuonna 2003 tehdyssä terveyskyselyssä 1995–2000 syntyneistä uroksista noin 4 prosentilla oli
kivesvikaa, kun taas vuonna 1999 tehdyssä terveyskyselyssä 8 prosenttia oli piilokiveksisiä.
Vuoden 2008 terveyskyselyssä kivesvikaa esiintyi 7 prosentilla koirista. Pentuekyselylomakkeiden pohjalta määrät ovat olleet kasvussa.
4.3.5. Purentaviat ja hammaspuutokset
Snautserilla kuuluu rotumääritelmän mukaan olla vahvat leuat, kaikki hampaat ja täydellinen,
voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta, jolloin alaetuhampaat koskettavat yläetuhampaiden takapintaa. Täysikasvuisella koiralla on 42 hammasta. Hampaitten tulee
olla puhtaanvalkoiset. Tasapurenta on virhe, ylä-, ala- ja ristipurenta hylkääviä virheitä.
Hammaskaavio:
Yläleuka:
I C P M
3 1 4 2
Alaleuka: 3 1
4
3
Selitykset:
I = etuhammas, C = kulmahammas, P = välihammas ja
M = poskihammas.
Purentavioilla ja hammaspuutoksilla tai ylimääräisillä hampailla on perinnöllistä luonnetta.
Kääpiökoirilla tavallista ongelmaa, eli maitokulmahampaitten kiinnijäämistä, voi ilmetä muillakin
roduilla, kuten snautserilla. Pahimmassa tapauksessa, mikäli pysyvien hampaitten asento viivästyksestä kärsii, tästä voi aiheutua hankala purentavika. Ylimääräiset hampaat ovat yleensä
etuhampaita, kun taas hammaspuutokset koskevat usein välihampaita. P&S snautsereilla on
viime vuosina yleistynyt myös etuhampaiden puutokset, niitä on jo enemmän kuin välihampaiden puutoksia. Yksittäisten hampaiden puuttuminen ei vaikuta koiran terveyteen millään lailla.
Vuoden 2008 terveyskyselyssä raportoitiin 8 P&S ja 6 mustalla synnynnäisiä hammaspuutoksia.
Samassa kyselyssä huomattiin että tapaturmaisesti hammasvaurioita sattuu eniten P&S värisille
koirille 23 kpl.
Pahat purentaviat voivat hankaloittaa jonkun yksilön elämää. Esimerkiksi liian kapea alaleuka
voi aiheuttaa sen, että alakulmahampaat pistävät koiran kitalakeen. Liian ahtaat hammasvälit
voivat aiheuttaa suutulehduksia. Äärimmäisen voimakas yläpurenta voi vaikeuttaa koiran syömistä ja alakulmahampaat voivat osua kitalakeen.
33
Purentavikoja esiintyi vuoden 2003 terveyskyselyssä noin yhdellä prosentilla vastatuista koirista.
Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä ilmeni alapurentaa noin 5 prosentilla mustista snautsereista ja 3 prosentilla P&S värisistä snautsereista. Yläpurentaa ilmeni kolmella prosentilla.
Vuoden 2008 terveyskyselyn pohjalta purentavikaa esiintyy noin 4 prosentilla koirista. Tasapurentaa esiintyy noin 3% koirista. Vuoden 2010 alussa terveystietokannassa on raportoitu 7 prosentilla purentavikaa (risti-, tasa-, ylä- tai alapurenta) Purentaviat näyttäisivät olevan kasvaneet
terveystilastoja verrattaessa.
4.3.6. Napatyrä
Napatyräisen koiran vatsanpeitteissä on reikä, jonka kautta vatsapaita ja/tai suolia pääsee työntymään vastaontelosta nahan alle. Napatyrä on periytyvä vika ja kasvattajat ovat Suomen Kennelliiton säännösten mukaisesti velvollisia korvaamaan mahdollisesta napatyräleikkauksesta aiheutuneet kustannukset. Napatyrä on snautsereilla harvinainen, esiintyvyys terveyskyselyraportoinnin perusteella noin 1 % luokkaa.
Vuoden 2010 alussa terveytietokantaan oli napatyrään merkitty esiintyvän 1 mustalla ja 6 P&S
värisellä snautserilla.
4.3.7. Korvatulehdukset
Koiran korvatulehdus on 99 prosentissa tapauksista ulkokorvan tulehdus (ihmisellä taas välikorvan). Ulkokorva alkaa korvalehdestä ja loppuu tärykalvoon. Korvakäytävä on suurin piirtein Lkirjaimen muotoinen ja sen pinnassa on mikroskooppinen pieni nukkakerros (värekarvat). Näiden karvojen tarkoituksena on kuljettaa tali ulospäin. Ulkokorva on itse asiassa suoraan ihon
jatke. Monet taudit, jotka aiheuttavat oireita iholla, oireilevat siten myös korvassa.
Klassiset tulehduksen oireet punoitus, kuumotus ja kipu esiintyvät eriasteisina. Joskus tulehdus
voi olla hitaasti ja salakavalasti etenevä, koira läpsyttelee korviaan silloin tällöin, mutta omistaja
ei saata havahtua pienistä merkeistä korviin edes katsomaan. Toisaalta tulehdus voi olla erittäin
akuutti, jolloin korva on kosketusarka ja eritettä esiintyy runsaasti ja korvakipu saa koiran olon
todella tukalaksi. Hoitamattomana tulehdus muuttuu helposti krooniseksi ongelmaksi.
Altistavat tekijät
Tietyt tekijät saattavat aiheuttaa joko taudinaiheuttajabakteereiden tai -hiivojen kasvua tai muuta
ärsytystä korvassa.
Snautserin kohdalla yksi altistava tekijä ovat korvakäytävässä kasvavat karvat. Korvakäytävän
aukon karvojen nyppiminen parantaa korvan tuuletusta, eikä korvasta nouseva vaikku pääse
paakkuuntumaan niihin. Myös kosteus (uiminen tms. korvien kastuminen) voi muuttaa korvan
normaaleita olosuhteita niin, että bakteeri ja/tai hiivat pääsevät kasvamaan siellä liikaa. Erilaiset
allergiat voivat aiheuttaa korvien kutinaa ja punoittelua. Jälkitautina kuvioon voi tulla mukaan
hiivat ja bakteeritkin. Ainoa tarttuva korvatulehduksen muoto on korvapunkin aiheuttama. Korvapunkki on pieni loinen, joka asustaa koiran tai kissan korvassa ulostaen korvan täyteen tummaa kahvinporomaista likaa. Korvan anatomia voi myös joillakin yksilöillä olla ”huono” (korvakäytävien ahtaus, poimuisuus).
Diagnoosi
Jos korvien kutina ei ole lievää ja hoidu korvakarvat nyppimällä ja korvanpuhdistusaineitten
avulla, tulee koira tutkia eläinlääkärissä. Korva voidaan tähystää, korvaerite tutkia mikroskoopilla, eritteestä voidaan tehdä bakteeriviljely jne. Tavallisimpia mikrobilöydöksiä korvatulehduksissa ovat stafylokokit, E.coli, Pseudomonas ja Proteus ja Malassezia-hiiva. Korvapunkki on erittäin helppo nähdä korvaeritteen mikroskooppisessa tutkimuksessa.
Hoito
Korvan puhdistus siihen tarkoitetuilla aineilla ja korvaa vaurioittamatta on tärkeää. Puhdistusainetta tulee käyttää tarpeeksi, mutta korvakäytävän värekarvoja ei tule rikkoa esim. hankaamalla paperilla tai vanupuikoilla. Varsinainen eläinlääkärin tekemä korvahuuhtelu joudutaan
useinkin tekemään rauhoituksessa, että korvat saadaan kunnolla puhdistettua. Tavallisimmin
34
korvatulehdusta hoidetaan korvatipoilla (jos tärykalvo on ehjä) ja/tai suun kautta annettavilla antibiooteilla. Lääkkeen valinta riippuu tietenkin oletetusta taudinaiheuttajasta tai viljelyn tuloksesta. Useimmat korvatipat ovat yhdistelmävalmisteita, joissa on sekä antibiootti, hiivalääke ja kortisoni samassa. Kortisonia sekä tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää myös suun kautta, silloin
jos turvotus ja/tai kutina on kovin voimakasta tai mikäli epäillään allergiataustaa. Lääkityksen pituus vaihtelee tapauskohtaisesti viikosta useampiin viikkoihin.
Tavallisesti korvatulehduksen paraneminen myös kontrolloidaan eläinlääkärin arvioimana aikana, kroonistumisen välttämiseksi. Hoitamaton korvatulehdus voi pahimmillaan kehittyä väli- ja
sisäkorvan tulehdukseksi, jolloin koira kulkee jatkuvasti pää kallellaan ja lopulta se saattaa kokonaan menettää tasapainokykynsä. Kroonisessa tulehduksessa korvan pinta muuttuu ja korvakäytävä kovettuu ja ahtautuu. Joissain tapauksissa korvakäytävän avartamisleikkaus voi auttaa tai ainakin helpottaa tilannetta. Usein voidaan kuitenkin joutua käyttämään jatkuvia tai usein
toistuvia lääkityksiä.
Kahdessa viimeisessä terveyskyselyssä (vuodet 1999 ja 2003) on korvatulehdus ollut snautserin yleisin sairaus. Vuoden 2003 kyselyyn vastanneista oli 7 prosentilla koirista esiintynyt usein
toistuvaa tai kroonista korvatulehdusta. Vuoden 2010 alussa terveystietokannan tietojen mukaan kuusi kertaa tai enemmän sekä kroonisista korvatulehduksista kärsiviä snautsereita on ollut kolme prosenttia. Jos mukaan lasketaan snautserit, joilla on ollut korvatulehduksia 1-5 kertaa, on korvatulehduksista kärsinyt 26 prosenttia snautsereista. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä toistuvia korvatulehduksia ilmeni niin ikään seitsemällä prosentilla.
4.3.8. Kohtutulehdukset
Kohtutulehdus on yksi vanhenevien narttujen tavallisimpia sairauksia. Yksittäistapauksissa sitä
voi olla jo aivan nuorillakin nartuilla. Altistavina tekijöitä ovat mm. tiheät kiimat ja hormonihoidot.
Kohtutulehdus voi silti tulla täysin ”normaalillekin” nartulle.
Jokainen kiima-aika rasittaa kohdun limakalvoa. Etenkin, jos kiimaväli on lyhyt (alle 5 kk), kohtu
ei ehdi palautua vaan sen limakalvon pintaan tulee muutoksia. Bakteereiden aiheuttama kohtutulehdus havaitaan yleensä muutamia viikkoja (3-6) kiiman loppumisen jälkeen. Tulehdus voi olla lievä tai erittäin vakava, ja oireet vaihdella. Tavallisimmin koiran emättimestä havaitaan epänormaalia vuotoa (haisevaa, epänormaalin väristä). Lisäksi nartulla voi olla yleisoireita kuten
väsymystä, ruokahaluttomuutta, ja märkäkohdun kyseessä ollessa lisääntynyttä juomista, oksentelua ja ripulia. Joskus vuotoa ei havaita, vaan eritteet kertyvät kohtuun.
Diagnoosi voidaan tehdä yleistutkimuksen, mahdollisesti röntgenin tai ultraäänen ja verikokeiden avulla. Lievät tulehdukset saattavat parantua antibiootilla, joskus kohdunpoistoleikkaus on
ainut tapa koiran pelastamiseksi. Kohtutulehdukset uusivat herkästi, joten kohdunpoisto on
varmin tapa estää vaivan uusiminen. Siitokseen tarkoitetun nartun tiinehtyminen kohtutulehduksen jälkeen voi olla mahdollista, mutta astutus kannattaa tehdä heti seuraavaan kiimaan antibioottisuojassa.
Kohtutulehduksista tai vuotohäiriöistä oli kärsinyt viisi prosenttia snautserinartuista vuoden 2003
terveyskyselyssä. Vuoden 2010 alussa terveystietokannan tietojen mukaan kohtutulehduksia on
ollut niin ikään 9 prosentilla snautserinartuista. Kyselyn mukaan kohtutulehdus ei näytä liittyvän
astutukseen eikä synnytykseen. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyyn vastatuista snautserinartuista kohtutulehduksia oli ollut myös viidellä prosentilla.
4.3.9. Nisäkasvaimet
Yleisesti narttujen kaikista kasvaimista noin 50% on nisäkasvaimia. Niitä luonnollisesti löydetään yleensä vanhemmilta nartuilta. Hormoneilla on osuutta niiden syntyyn. Kiimanestolääkitykset lisäävät maitorauhaskasvainten riskiä. Myös joissain suvuissa saattaa olla enemmän taipumusta nisäkasvaimiin kuin toisissa.
Kasvaimet ovat yleensä kovia, epämääräisen muotoisia ja myhkyräisiä. Niitä voi löytyä mistä
kohtaa nisärivistöä tahansa. Puolessa tapauksista kasvaimia on lukuisia. Kasvainten koko voi
vaihdella muutamasta millimetristä useisiin senttimetreihin. Vanhemmilla nartuilla kaikkia nisässä olevia patteja tulee epäillä kasvaimiksi. Diagnoosi voidaan tehdä ottamalla patista ohutneulanäyte tai useimmiten koko patti operoidaan pois. Ennen operaatiota on hyvä röntgenkuva35
ta keuhkot etäispesäkkeitten varalta. Jos etäispesäkkeitä löytyy, koiran ennuste on erittäin huono.
Hoidon tärkein osa on kaiken epänormaalin kudoksen poisto. Poistetusta nisäkudoksesta voidaan lähettää koepala ns. histopatologiseen tutkimukseen, koska kasvaimen tyyppi vaikuttaa
ratkaisevasti ennusteeseen. Noin puolet kasvaimista on hyvänlaatuisia. Pahanlaatuisista kasvaimista tavallisin tyyppi on adenokarsinooma. Se, mistä kohtaa nisäkudosta adenokarsinooma
syöpäsoluja löytyy, vaikuttaa ennusteeseen. Pahanlaatuinenkin kasvain voi olla siis ennusteeltaan hyvä, jos syöpä on rajoittunutta. Jos syöpäsoluja löytyy paikallisista imusolmukkeista, ennuste on huonompi. Tulehtunut karsinooma on ennusteeltaan huonoin.
Vuoden 2003 terveyskyselyssä nisäkasvainten yleisyys oli neljän prosentin luokkaa. Vuoden
2010 alussa terveystietokantaan on kirjattu maitorauhaskasvaimia 40 P&S (11%) ja kahdella
(1%) mustalla snautserilla. Nisäkasvaimien eli maitorauhaskasvaimien määrä on P&S snautsereilla ollut kasvussa. Vastaavasti Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä nisäkasvainten
yleisyys oli P&S värisillä 15 prosenttia ja mustilla 3 prosenttia.
4.3.10. Lihasdystrofia
Vuonna 1994 syntyi pippurin ja suolan värinen pentue, jonka löydökset viittaavat lihasdystrofiaan. Oireet eivät ole sinänsä uusia, vastaavankaltaisesti oireilleita yksittäistapauksia on viime
vuosikymmenten aikana ollut muutamia. Vuonna 1994 syntyneen pentueen 10 pennusta neljä
todettiin sairaiksi.
Snautseripennut olivat normaaleita kahdeksan viikon iässä. Oireet ilmaantuivat pentujen ollessa
iältään neljästä viiteen kuukautta. Oireet johtuivat luurankolihasten etenevästä surkastumisesta
ja niiden vaikeusaste vaihteli lähes oireettomasta erittäin vaikeaan oireiluun: lievää vaikeutta
ylösnoustaessa, kinnerahtautta, takapään heikkoutta, kaatuilua, oksentelua. Oireet olivat progressiivisesti pahenevia. Diagnoosi lihasdystrofia asetettiin oireitten, kliinisten ja biokemiallisten
muutosten, elektromyografisten havaintojen ja histopatologisten löydösten perusteella.
Sairaus ei ole täysin yhtenevä minkään muulla rodulla raportoidun lihasdystrofiaksi kutsutun
tautitilan kanssa, vaan kyseessä saattaa olla uusi lihasdystrofian muoto.
Tautikartoitus on mahdollista noin 6 kk iässä otettavalla verikokeella, josta määritetään lihasentsyymien CK ja ASAT määrät. Molemmat arvot ovat huomattavasti (moninkertaisesti) kohonneet
sairailla yksilöillä. Myös lihasbiopsia on diagnostinen. Osa kasvattajista on testannut pentuja verikokein. Noin 100:sta pippurin ja suolan värisestä pennusta on otettu lihasentsyymien CK ja
ASAT arvot, jotka ovat olleet normaalit.
Taudin periytymistavasta ei ole tietoa. Sairaan pentueen vanhempia ei ole käytetty tämän jälkeen jalostukseen. Kokeilupentue tehtiin astuttamalla sairaiden pentujen emä omalla lievästi
sairaalla pojallaan. Osa näistä pennuista oli sairaita ja lopetettiin. Viitteitä taudin esiintymisestä
muissa maissa ei ole saatu.
4.3.11. Dilatoiva kardiomyopatia (DCM)
Kardiomyopatia on sydänlihassairaudesta johtuva sydämen laajentuma. Sairautta on ilmennyt
saksalaisissa P&S snautserilinjoissa sekä varmuudella yhdessä suomalaisessa snautseripentueessa 2000-luvulla. Yksittäisiä tapauksia on Suomessa voinut olla muitakin. Oireet ovat sydämen vajaatoiminnasta johtuvia. Yskä, hengitysvaikeudet, huono kunto, ruokahaluttomuus ja
nesteen kertyminen elimistöön ovat tyypillisiä oireita. Oireet voivat olla hyvinkin akuutisti alkavia.
Sairautta on esiintynyt todennäköisesti vuosikymmenten ajan jossain määrin, sen periytymistapa on autosomaalinen ja resessiivinen. Sairastumisikä on 1-5 vuotta. Taudin kesto on muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen, mutta yhä nuoremmat kuolevat. Dilatoiva kardiomyopatia on diagnostisoitavissa ultraäänitutkimuksella luotettavasti. Linjoissa, joissa koiria on kuollut DCM:aan, on samalla diagnostisoitu kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei kuitenkaan sinänsä aiheuta DCM:aa.
Saksassa työryhmä etsii taudin kantajia. He ovat löytäneet viisi mahdollista epäilyksen alaista
koiraa, jotka ovat saksalaisia, syntyneet 1950-luvulla. Saksan rotukerho on kehottanut tiedottamaan heille, mikäli tapauksia todetaan muuallakin. Saksassa snautserikerho ei suosittele alle 336
vuotiaitten saksalaisten pippurin ja suolan väristen siitoskoirien käyttöä ilman sydämen ultraäänitutkimusta.
Terveystietokantaan (alkuvuosi 2010) on raportoitu seitsemällä P&S ja yhdellä mustalla sydänsairauksia. Tietokanta ei erittele tarkemmin sydänsairauksia.
Vuonna 2007 raportoitiin Suomessa toinen Dilatoiva kardiomyopatia tapaus lisää. Pentueen
kaikki pennut tutkittiin sairauden osalta. Vain tämä yksi pentu lopetettiin ja loput pentuesisarukset todettiin terveeksi. Tapaukseen liityi myös borrelioosi joten hieman epäselväksi jäi että aiheutuiko sydän oireet punkin puremasta vai itse sairaudesta.
4.3.12. Hypotyreoosi
Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhanen on elin, jonka tuottama kilpirauhashormoni on elimistössä osallisen hyvin monissa toiminnoissa. Kilpirauhastoiminnan häiriö
vaikuttaa yleiseen aineenvaihduntaan, lihaksistoon, ihoon, lisääntymiseen, sydämen, ruuansulatuksen, veren, silmien ym. toimintoihin.
Hypotyreoosi on tavallisimmin immuunivälitteisen kilpirauhasen tulehduksen seurausta (ns. autoimmuuni-tyreoidiitti). Tällä on perinnöllistä taustaa. Kirjallisuuden mukaan snautseri on yksi
hypotyreoosi riskiroduista
Oireilu voi olla hyvin moninaista, tyypillisimmin se alkaa 2-6 vuoden iässä. Koira voi olla normaalia laiskempi, sen rasituksen sieto huonontunut, se lihoo helpommin, iho ja karva ovat huonokuntoiset ja hitaasti kasvavat (mahdollista karvattomuutta ja ohutkarvaisuutta, joka klassisimmin alkaa hännän ja peräpeilin alueella). Kiimavälit voivat olla pidentyneet ja koira voi liikkua
normaalia laiskemmin. Hypotyreoosin hoitona koiralle annetaan tyroksiinia päivittäin suun kautta.
Diagnoosi tehdään verikokeella. T4 ja TSH -hormonien epäsuhde yhdessä tyypillisten oireitten
kanssa viittaavat hypotyreoosiin. Nuorelta koiralta voidaan testata TGAA -vasta-aineet (tyreoidea gland autoantibodies) eli ns. riski sairastua hypotyreoosiin, vaikka oireita ei vielä olisikaan.
Terveystietokantaan (alkuvuosi 2010) on raportoitu kolmen (1%) P&S ja neljän (3%) mustan sairastavan hypotyreoosia. . Ruotsissa ja Hollannissa osa kasvattajista testaa siitoseläimensä.
Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä hypotyreoosia oli mustilla snautsereilla 7 prosentilla
ja P&S värisillä 3 prosentilla.
4.3.13. Kynsien irtoaminen
Onychomadesis on hieno latinankielinen termi kynsiongelmalle. O-madesis tarkoittaa kynnen
kuoren irtoamista. Kynnen kuori ensin lohkeaa ja sen jälkeen irtoaa. Yleensä sairaus ilmenee
useammassa kynnessä ja/tai käpälässä lyhyen ajanjakson sisällä. Joissakin tapauksissa tilalle
kasvaa täysin normaali kynsi. Mineraalipitoisuutta tutkittaessa on todettu, että sairaitten kynsien
mineraalipitoisuus oli huomattavasti korkeampi kuin normaalin kynnen. Pehmeä sarveisaine ei
siis ole sairauden riskitekijä.
Onychodystrofia tarkoittaa kynnen epämuodostumista. Termi ”symmetrinen lupoidi onychodystrofia” kuvaa tilaa, jossa kaikissa tassuissa symmetrisesti kynnen kapselit irtoavat ja kynnet
epämuodostuvat. Sairauden taustasyytä ei tunneta. Tyypillisesti omistaja havaitsee ensin yhden
epämuodostuneen kynnen kahdessa tai useammassa tassussa. 2-9 viikon sisällä kaikki kynnet
ovat sairaita. Hauraita ja kuivia kynsiä tulee leikata usein. Lyhyet kynnet eivät ole niin alttiita
vaurioille eikä tulehdus niissä aiheuta niin suurta kipua kuin pitkissä kynsissä. Tapauksesta riippuen voidaan tarvita erilaisia lääkityksiä ja kynsien poistoa.
Eräässä tutkimuksessa (jossa mukana muutama suur- ja keskikokoinen snautseri) symmetrisestä lupoidista onychodystrofiaa hoidettiin omega-3 ja omega-6 rasvahapoilla. Muutaman kuukauden kuurin jälkeen nähtiin hyviä, jopa erinomaisia tuloksia. Mikäli hoito keskeytettiin, kynsiaines palautui huonoksi, mutta jatkuvalla rasvahappolisällä koirien kynnet pysyivät normaaleina. Rasvahapot parantavat koiran immuunimekanismia. Kaikille koirille siitä ei ole apua, ilmeisesti riippuen omega-3 rasvahappojen erilaisesta aineenvaihdunnasta eri rotujen ja eri-ikäisten
koirien välillä. [Lindberg]
37
Vastaavanlaista kynsiongelmaa tiedetään ilmenevän myös mustilla suursnautsereilla ja muilla
roduilla.
Kynsiongelma on yleinen, koiraa pahasti invalidisoiva ongelma, johon perimällä on todennäköisesti merkitystä. Mustilla snautsereilla oli vuoden 2003 terveyskyselyssä 18 prosentilla (11/62)
hauraita, lohkeilevia tai kuoriutuvia kynsiä. Pippurin ja suolan värisissä vastaavaa laajamittaista
ongelmaa ei todettu. Vuoden 2008 terveyskyselyssä raportoitiin useammin kuin kuusi kertaa tai
kroonisesti irtoavia ja liuskottuivia kynsiä seitsemällä prosentilla mustista snautsereista ja pippurin ja suolan värisillä yhdellä prosentilla. Tilastojen valossa kynsiongelmat eivät ole kasvussa.
Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä mustilla snautsereilla todettiin 11 prosentilla kynsiongelmia, pippurin ja suolan värisillä neljällä prosentilla.
4.3.14. Varvaskasvaimet
Kynnestä alkava levyepiteelikarsinooma eli pahanlaatuinen kasvain on aggressiivinen sairaus,
jonka suhteen keskikokoinen snautseri on riskirotu. Eräässä tutkimuksessa 72:sta kynnen levyepiteelikarsinoma tapauksesta 62 % oli suur- tai keskikokoisia snautsereita. Pikainen diagnoosi
ja varpaan amputaatio ovat tärkeitä, jotta ehdittäisiin estää etäispesäkkeet keuhkoihin. Varvaskasvaimia on esiintynyt lähinnä iäkkäämmillä snautsereilla. Terveystietokantaan vastatuista
snautsereista (alkuvuosi 2010) varvaskasvaimia oli ollut viidellä (1%) P&S ja seitsemällä (5%)
mustalla snautserilla. Varvaskasvaimia Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä ilmeni mustilla snautsereilla viidellä prosentilla ja P&S värisillä 0,3 prosentilla.
4.3.15. Muut kasvaimet
Terveystietokannan avoimista vastauksista kävi ilmi, että kasvaimet ovat hyvin yleinen kuolinsyy
ja erilaisten kasvainten kirjo myös hyvin laaja. Oheisessa taulukossa ilmenee raportoidut kasvaimet yleisyys järjestyksessä:
Kasvain
Maitorauhaskasvain
Vatsakasvain
Imukudoskasvain
Ihosyöpä
Sisäelinkasvain
Munuaiskasvain
Keuhkosyöpä
Aivokasvain
Anaalirauhaskasvain
Kiveskasvain
Henkitorvikasvain
Korvakasvain
Maksakasvain
Luusyöpä
Virtsarakkokasvain
Suusyöpä
Lukumäärä vastauksissa
7
5
3
3
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
4.3.16. Epilepsia
Epilepsia johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä, joka aiheuttaa toistuvia kohtauksia. Varsinainen, ns. ”primaari” epilepsia on tavallisin epilepsian muoto. Epilepsiasta on olemassa eritavoin periytyviä muotoja, joiden periytymistapaa ei tarkasti tunneta. Epileptisia kohtauksia voi aiheuttaa eri sairaudet mm. aivokasvaimet, nk. vesipää ja diabetes. Tällöin epilepsiaa kutsutaan
”sekundääriseksi” epilepsiaksi.
Tyypillisessä epilepsiassa kohtausta edeltää ns. aura, jolloin koira muuttuu levottomaksi. Varsinainen kohtaus kestää yleensä 30 sekunnista 4 minuuttiin, jolloin koira makaa tajuttomana kouristellen. Kohtauksia on tosin erilaisia. Samalla koiralla kylläkin kohtaukset ovat yleensä aina
samanlaisia.
38
Epilepsiaa ei voida parantaa, sitä voidaan vain hallita. Jos kohtauksia on kovin harvoin, tai ne
ovat erittäin lieviä, ei hoitoa aina tarvita. Useimmiten epilepsia on kuitenkin vakava sairaus. Jos
kohtauksia on usein tai ne ovat rajuja, aloitetaan jokapäiväinen, elinikäinen lääkitys. Joitakin
epilepsioita ei saada edes lääkityksellä hallintaan, vaan pahimmassa tapauksessa koira joudutaan lopettamaan. Jos epilepsia alkaa nuorena, ennuste on huonompi kuin esim. keski-iässä
puhkeavassa taudissa.
Suomessa on raportoitu (alkuvuosi 2010) viiden snautserin sairastavan diagnosoitua epilepsiaa.
on. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä epilepsiaa ilmeni yhdellä prosentilla vastatuista
koirista.
4.3.17. Häntämutkat ja töpöhännät
Häntämutkalla tarkoitetaan erilaisia häntänikamien muutoksia. Häntätraumat voivat aiheuttaa
muutoksia, jotka muistuttavat häntämutkaa. Eron pystyy kuitenkin toteamaan röntgenkuvauksella.
Synnynnäisesti normaalia lyhyempi tai kokonaan puuttuva häntä on joillain roduilla suhteellisen
useinkin ilmenevä perinnöllinen poikkeama.
Useammassa tutkimuksessa todetaan, että tietyillä roduilla töpöhäntäisyys tai hännättömyys periytyy epätäydellisen dominoivasti, jolloin geeni ei aina näy ilmiasussa. Koira siis saattaa olla
pitkähäntäinen vaikka kantaa töpöhäntä tai hännättömyysgeeniä. Letaaligeeni tai useampi letaalivaikutteinen geeni saattaa liittyä myös hännättömyyteen tai töpöhäntäisyyteen. On myös
mahdollista, että täysi hännättömyys ja töpöhäntä periytyisivät eri geenin kautta. Manx-kissoilla
on todettu, että töpö x töpö -yhdistelmistä syntyneet pentueet ovat pieniä, mikä viittaa voimakkaasti siihen, että töpöhäntä on homotsygoottina letaali, eivätkä tällaiset sikiöt kehity kovin pitkälle. On selviä viitteitä siitä, että monella koirarodulla luonnon töpöhäntäisyyteen liittyy täysin
samoja ongelmia kuin manx-kissoilla.
Jos käytetään jalostukseen hännättömiä tai töpöhäntäisiä koiria, tulee ottaa huomioon, että
hännättömyys voi lisätä spina bifidan (selkäydinhalkio) riskiä ja/tai ristiluun muutoksia. Ensimmäinen merkki letaaligeenistä on pentuekoon pieneneminen.
Vaikka onkin eri geeneistä johtuvaa töpöhäntäisyyttä, mitään töpöhäntätyyppiä ei ole toistaiseksi osoitettu turvalliseksi, vaan niihin kaikkiin saattaa liittyä kehityshäiriöiden riski.
Kirjallisuudessa on todettu snautserilla ilmenevän töpöhäntäisyyttä ja hännättömyyttä. Myös
Suomessa on tiedossa joitakin koukkuhäntä- ja töpöhäntäyksilöitä. Snautsereilla töpöhäntä ei
aiheudu tuosta ”töpöhäntägeenistä” vaan on samanlainen epämuodostuma kuin muutkin esim.
häntämutkat, varvasanomaliat jne. Töpöhäntä katsotaan snautsereilla epämuodostumaksi ja on
näin ollen hylkäävä virhe rotumääritelmän mukaan. Tällaista koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.
Terveyskyselyssa 2008 raportoitiin häntämutkaa 6 koiralla.
4.3.18. Terveyskyselyjen 2003 ja 2008 vertailua
Terveyden osalta vuoden 2008 tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin edellisessä terveyskyselyssä, joka toteutettiin vuonna 2003. Vuoden 2008 kyselyyn saatiin tiedot 167 pippurin ja
suolan värisestä snautserista ja 100 mustasta. Vuonna 2003 vastauksia kertyi 152:sta pippurin
ja suolan värisestä ja 62 mustasta snautserista. Tuolloin kysely rajattiin viisi vuotta sitten vain 38 vuotiaille koirille. Vuonna 2008 toteutetussa kyselyssä haluttiin tietoa kaikenikäisistä snautsereista, myös jo menehtyneistä.
Toistuvia tulehduksia oli ollut suolistossa kahdella prosentilla vastanneista, samoin virtsatietulehdusta. Allergia oli todettu kahdeksalla koiralla. Korvatulehduksia, joita oli sairastettu yli viisi
kertaa, todettiin yhteensä yhdeksällä koiralla. 1-5 kertaa korvatulehduksen oli sairastanut 68
koiraa (25%). Sydänsairauksia oli ollut kahdella koiralla samoin hemolyyttinen anemia (AIHA).
Maitorauhaskasvaimia todettiin 16 koiralla.. Varvaskasvaimia todettiin kuudella koiralla, joista
neljä P&S ja kaksi mustaa. Epilepsiaa sairasti viisi koiraa. Näistä kaksi primääri epilepsiaa (syytä ei tiedetä), kolme sekundääriepilepsiaa (aiheuttaja jokin muu sairaus). Kilpirauhasen vajaatoimintaa oli todettu kuudella koiralla, näistä neljä oli pippurin ja suolan värisiä ja kaksi mustia.
Kynsien liuskottumista todettiin 1-5 kertaa 16 koiralla, jakautuen puolet P&S ja puolet mustia.
39
Enemmän kuin 5 kertaa kynnet olivat liuskottuneet kolmella koiralla, joista yksi P&S ja kaksi
mustaa. Kynsien irtoamista esiintyi 10 koiralla 1-5 kertaa. Selkäongelmia seitsemällä koiralla
(3%). Lonkkiaan oirehti yksi kuvaamaton ja kaksi D-lonkkaiseksi kuvattua koiraa.
Kivespuutoksia oli yhdeksällä koiralla. Eturauhastulehduksista oli kärsinyt seitsemän urosta. Astumisten kanssa ei ole ollut ongelmia. Valeraskaus oli vaivannut 48:a narttua. Ensimmäinen
juoksu oli alkanut 7-8 kuukauden iässä. Juoksujen väli oli pääsääntöisesti kuusi tai seitsemän
kuukautta. Keisarinleikkauksella oli synnyttänyt 14 narttua vastatuista koirista. Pennuissa yleisimmät viat olivat kives- ja purentavika. Napatyrää oli esiintynyt kuudella ps pennulla ja vastaavasti kuudella mustalla pennulla oli ollut häntämutka.
Synnynnäisiä hammaspuutoksia oli kuudella koiralla. Tapaturman aiheuttamista hammaspuutoksista kärsii 16 koiraa. Tasapurentaa oli kahdeksalla koiralla, joista seitsemän P&S värisiä.
Yläpurentaa oli kuudella koiralla, näistä viisi mustia.
Terveystulosten vertailua prosentteina
Terveyskysely 2003
Terveyskysely 2008
vastauksia
214 (152 ps, 62m)
267 (167ps, 100m)
piilokiveksiä
4%
3%
kilpirauhasen vajaatoi- 1%
2%
minta
epilepsia
1%
2%
virtsakiviä
alle 1%
2%
virtsaongelmia
alle 1%
2%
herkkävatsaisuus, suo- 4%
2%
listo-ongelmia
kohtutulehduksia
5%
4%
maitorauhaskasvaimia 4%
6%
selkäongelmia
alle 1%
3%
kynsiongelmia
6%
7%
vesihäntä
alle 1%
13%
korvatulehdus, usein
7%
3%
Suurin muutos aikaisempaan kyselyyn verrattuna on vesihännän esiintymisessä. Nyt tehdyssä
kyselyssä peräti 13 prosenttia koirista oli kärsinyt vesihännästä yhdestä viiteen kertaan. Lienevätkö pitkien häntien myötä omistajat oppineet tunnistamaan ko. vaivan?
Maitorauhaskasvaimet olivat hieman lisääntyneet. Maitorauhaskasvaimien kohdalla lienee syytä
tarkastella minkä ikäisillä koirilla ne ovat esiintyneet. Lohkeilevia, hauraita ja kuoriutuvia kynsiä
oli mustilla snautsereilla vuoden 2003 kyselyssä 18 prosentilla aineiston koirista. Tässä kyselyssä vastaavia ongelmia mustilla snautsereilla oli 10 prosentilla. Pippurin ja suolan värisillä 5 prosentilla.
Korvatulehduksia esiintyy joka neljännellä snautserilla yhdestä viiteen kertaan. Useammin korvatulehduksista oli kärsinyt kolme prosenttia koirista. Viisi vuotta sitten toteutetussa terveyskyselyssä korvatulehdus oli yleisin ongelma snautsereilla. Näin myös tällä kertaa, jos huomioidaan
sekä kerran että useammin korvatulehduksen sairastaneet koirat. Jos huomioidaan vain useammin kuin viisi kertaa korvatulehduksen sairastaneet koirat, on korvatulehdusten määrä vähentynyt verrattuna aikaisempaan tutkimukseen. Nyt tehdyssä kyselyssä olisi voinut keskittyä
kolme tai enemmän kertaa korvatulehduksista kärsiviin koiriin. On huomattava ero sairastaako
koira kerran vai viisi kertaa elämänsä aikana korvatulehduksen.
Kyselyssä kartoitettiin myös snautsereiden elinikää ja kuolinsyitä. Vastauksia saatiin 44 menehtyneestä snautserista. Tämän aineiston perusteella snautserin keskimääräinen elinikä on 10.5
vuotta. Vanhuus, sairaus tai onnettomuus oli tyypillisin kuolinsyy. Valitettavasti vastausten määrä jo menehtyneistä snautsereista on vielä melko pieni kovin luotettavien johtopäätösten tekemiseen.
40
4.3.19. Kuolleisuus
Kennelliiton Koiranet- tietojärjestelmään pystyy nykyään kirjaamaan koiran kuolinajan ja syyn.
Tähän mennessä kuolleeksi järjestelmässä on ilmoitettu 46 P&S snautseria ja 20 mustaa snautseria. Keski- ikä kuolleilla P&S snautsereilla on 11 vuotta, mustilla vastaavan luvun ollessa 8
vuotta 4 kuukautta.
Yleisimmäksi kuolinsyyksi P&S koirilla on kirjattu vanhuus (luonnollinen tai lopetus) 17 koiraa,
iältään nämä koirat ovat olleet keskimäärin 13 vuotta, 4 kuukautta. Seuraavaksi yleisin kuolinsyy
P&S snautsereilla ovat kasvainsairaudet, syöpä. P&S snautsereista 7 on kuollut tai lopetettu
näiden vuoksi. Keski-ikä näillä koirilla on ollut 12 vuotta. Tapaturmaisesti P&S snautsereista on
kuollut 4 kpl, näiden koirien keski-iäksi jää ainoastaan 2 vuotta 2 kuukautta. 4 koiraa on kuollut
ilman sairauden diagnosointia keski- ikä 8 vuotta 11 kuukautta. 3 koiraa on lopetettu ilman sairauden diagnosointia keski- iältään 12 vuotta 9 kuukautta. Maksan ja ruuansulatuskanavan sairauden vuoksi on kuollut 3 koiraa keski- iältään 10 vuotta 1 kuukautta. 3 koiran kuolinsyytä ei
ole ilmoitettu keski- ikä näillä koirilla 9,5 vuotta. Muuhun sairauteen, jota ei löydy listalta on kuollut 2 koiraa keski- iältään 8,5 vuotta. Luusto- ja nivelsairauden vuoksi on kuollut 1 koira 14 vuotta 8 kuukautta. Sisäeriterauhasten sairauteen on kuollut 1 koira 10 vuotta 5 kuukautta. Sydänsairauden vuoksi on kuollut 1 koira 12,5 vuoden iässä.
Mustilla yleisintä kuolinsyytä ei voida määritellä koska 5 koiran kuolinsyytä ei ole ilmoitettu keski- iältään nämä koirat ovat olleet 9 vuotta 7 kuukautta. Neljä koiraa on kuollut kasvainsairauksiin/ syöpään iältään keskimäärin 8 vuotta 10 kuukautta. Kolme mustaa snautseria on lopetettu
käytöshäiriöiden vuoksi, keski- ikä näillä koirilla on ollut 6 vuotta. Tapaturmaisesti mustia snautsereita on kuollut kolme koiraa, keski- iältään 3 vuotta 9 kuukautta. kaksi koiraa on ilmoitettu
kuolleen sairauteen, jota ei löydy listalta keski- iältään 11 vuotta 3 kuukautta. Selkäsairauden
vuoksi on kuollut 1 koira iältään 7 vuotta 4 kuukautta. Sisäelinten sairauden vuoksi on kuollut 1
koira 11 vuoden 2 kk:n iässä. Vanhuuteen on tilastojen mukaan kuollut/ lopetettu yksi koira 12
vuoden ja 8 kuukauden iässä.
Edellä mainittujen tilastojen perusteella voitaisiin sanoa, että snautseri on suhteellisen tapaturma- altis rotu, nämä tapaturman vuoksi kuolleet koirat laskevat keski- ikää molemmissa väreissä huomattavasti. Mustia snautsereita on lopetettu tilastojen valossa käytöshäiriöiden vuoksi.
Koska näitä lopetuksen syitä ei tarkemmin tiedetä, on tästä mahdoton päätellä muuta kuin se,
että luonteeltaan erityisen haastavia yksilöitä löytyy varmasti edelleen. Jatkossa olisi erittäin tärkeää, että mahdollisimman monen edesmenneen snautserin kuolinsyy käytäisiin kirjaamassa
rekisteriin, jotta laajempia tilastoja kuolinsyistä olisi mahdollista tehdä.
4.3.20. Lisääntyminen
Snautserin tulee pystyä lisääntymään normaalisti. Suomen Kennelliiton säännösten mukaisesti
narttua saa penikoittaa enintään kerran 10 kuukaudessa. Nartun penikoittaminen liian usein rasittaa narttua. Alle 2-vuotiaan tai yli 8-vuotiaan nartun siitoskäyttöä varten tulee saada jalostustoimikunnan lupa ja esittää nartusta tuore eläinlääkärin terveystutkimustodistus. Pentujen luovutusikä on Kennelliiton määräysten mukaan aikaisintaan 7 viikkoa, ja tätä alaikärajaa tulee ehdottomasti noudattaa.
Suurin osa Suomessa syntyvistä snautseripentueista täyttää Suomen Snautserikerhon pentuvälitysvaatimukset (Liite C). Kerhon pentuvälityssääntöjen mukaan kasvattajan on ilmoitettava
etukäteen kirjallisesti ennen astutusta tuleva yhdistelmä. Astutuksen jälkeen tehdään uusi ilmoitus toteutuneesta astutuksesta ja syntyneistä pennuista. Näiden tietojen perusteella pystytään
seuraamaan snautserien tiineyhtyvyyttä ja pentuekokoa. Kasvattajat raportoivat lähes kaikista
vuosittain Suomessa syntyneistä luovutusikäisistä snautserin pennuista jalostustoimikunnalle.
Pentuetiedustelulomakkeessa A (Liite B) kerrotaan syntyneiden ja rekisteröityjen pentujen määrä, mahdolliset synnytysvaikeudet ja pentujen tila.
Vuosien 1996–2004 aikana on jalostustoimikunnalle raportoitu 598 pippurin ja suolan värisestä
luovutusikäisestä pennusta. Pentueita ko. aikana on ollut 81. Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla pentukuolleisuus on kyseisenä aikana ollut viisi prosenttia (30 kuollutta tai pian lopetettua pentua 598:sta). Keisarinleikkauksia on tehty 11 pentueessa 81:stä eli 14 prosenttia synnytyksistä on päätynyt keisarinleikkaukseen. Lääkitystä synnytyksen yhteydessä on käytetty kah41
dessa tapauksessa. Kivespuutoksia on luovutusiässä ilmennyt yhdellä prosentilla (8 pentua),
samoin purentavikaa. Häntämutkia tai töpöhäntiä on ollut yhdellä prosentilla (7 pentua) ja napatyrä 0,6 prosentilla (neljä pentua). Pentujen kuolinsyiksi on mainittu hapenpuute, kitalakihalkio,
vatsapeitteen kehittymättömyys, sydämen laajentuma, reikä eteisen välillä ja keuhkotulehdus.
Luovutusikäisiä mustia pentueita vuosien 1996–2004 aikana on ollut 52, näissä on ollut yhteensä 353 pentua. Pentukuolleisuus mustilla snautserilla on yhdeksän prosenttia eli 32 pentua 353
pennusta on syntynyt kuolleena, menehtynyt synnytyksen jälkeen tai kasvattaja lopettanut. Keisarinleikkauksia on tehty kahdelle pentueelle 52:sta eli 4 prosenttia, lääkitystä ei ole käytetty laisinkaan synnytyksen yhteydessä. Kivespuutoksia luovutusikäisillä mustilla pennuilla on ollut 3
prosentilla (10 pentua 353:sta), purentavikaa 0,8 % eli kolme pentua, joilla kaikilla oli yläpurenta. Häntämutka tai töpöhäntä oli 0,6 prosentilla (kaksi pentua), napatyrää ei esiintynyt. Valkoisia
karvoja rinnassa oli yhdeksällä pennulla eli 2,5 prosentilla. Mustista vanhemmista oli syntynyt
kaksi pippurin ja suolan väristä pentua. Mustien pentujen kuolinsyyksi oli mainittu happivaje, kitalakihalkio, kehityshäiriö, eturaajan vääntymä ja vatsa-aukile.
Molempien värien pentujen kuolinsyyt ovat samankaltaiset. Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla on tarvittu enemmän keisarinleikkauksia kuin mustilla, joilla taas pentukuolleisuus on ollut
hieman suurempi kuin pippurin ja suolan värisillä. Mustilla on ollut vähän enemmän kivespuutoksia luovutusiässä, kun taas pippurin ja suolan värisillä on ollut enemmän häntämutkia, töpöhäntiä ja napatyrää.
Pentujen kehitystä seurataan vuoden iässä niistä palautettavalla pentuetiedustelulomake B:llä
(Liite B), jonka kasvattaja palauttaa jalostustoimikunnan sihteerille. Kyseisessä lomakkeessa
raportoidaan mm. ilmenneet sairaudet, väri- ja purentaviat, kivespuutokset ja koot. Lomake otettiin käyttöön vasta vuonna 2003. Vuoden ikäisten raporteissa (7 pentueesta) oli mustilla mainittu
kolmen pennun lopetus ennen vuoden ikää valkosolujen toimintahäiriön vuoksi. Kivespuutoksia
oli kahdella koiralla ja purentavirheitä oli: 1 alapurenta, 2 ristipurentaa ja 5 yläpurentaa (sama
pentue). Yhdellä uroksella oli ollut toistuva kivespussitulehdus. Kookkaita uroksia raportoitiin
olevan kolmessa pentueessa. Raportteja vuoden ikäisistä pippurin ja suolan värisistä oli 8 pentueesta. Etuhampaan puutoksia esiintyi kolmella koiralla (sama pentue). Yhdellä koiralla hännän
surkastuma, joka johti hännän amputaatioon jo kolmen viikon iässä. Kookkaita uroksia oli mainittu olevan kahdessa pentueessa.
Terveyskyselyssä 2008 kyseltiin erikseen nartun ja uroksen omistajilta pentueisiin ja lisääntymiseen liittyviä kysymyksia:
Hiljaisia juoksuja on esiintynyt 2 prosentilla nartuista. Ensimmäinen juosksu esiintyy keskimäärin
8 kk iässä ja juoksut pääsäintöisesti ovat 6kk välein. Noin seitsemällä prosentilla on raportoitu
juoksuja epäsäännöllisin välein.
Pieniä pentueita (alle 4 pentua) on esiintynyt noin yhdeksällä prosentilla nartuista. Heikkoja supistuksia on 11 prosentilla nartuista. Keisarinleikkauksella on synnyttänyt 16% kyselyyn vastanneista nartuista.
Pennuilla on esiintynyt napatyrää 7 pennulla, suu- ja kitalakihalkiota 1 pennulla, kivesvikaa 14
pentuessa, purentavikaa 15 pentuessa, 1 sammakkopentu, häntämutkaa kuudessa mustassa
pentueessa.
Vuosina 2000-2009 pentuelomakkeita on palautettu toimikunnalle 169 pentueesta ja 1159 pennusta. Keisarinleikkauksella on synnyttänyt 14 prosenttia nartuista ja lääkitystä on tarvittu 6,5
prosentissa synnytyksissä. Kuolleena syntyy n. 5% pennuista ja pentulaatikkoon on kuollut noin
kaksi prosenttia pennuista. Pentuja on jouduttu lopettamaan ennen luovutusikää 1,5 prosenttia.
Purentaongelmia esiintyy kahdella prosentilla pennuista ja kapeaa alaleukaa on raportoitu 1,6
prosentilla pennuista. Kivesvikaa on raportoitu 2,5 prosentilla pennuista. Häntä mutkaa on esiintynyt 10 pennulla ja töpöhäntää 2 pennulla. Värivirheitä on raportoitu 1,6 prosentilla pennuista.
1-vuotiaiden pentuelomakkeita on palautettu vain 60 pentueesta. Täkeätä olisi että kasvattajat
paluttaisivat myös näitä lomakkeita enemmän. Näissä raportoitiin eniten kivesvikaa 23 pennulla.
Erilaisia purentavikoja oli yhteensä 16 pennulla ja häntämutkaa viidellä pennulla.
42
4.4. Ulkomuoto
Suomalaisen snautserin ulkomuoto (fenotyyppi) on melko lähellä rotumääritelmää. Liioiteltuja
tyyppejä ei voida sanoa olevan. Kanta on melko tasainen. Toimintaa haittaavia piirteitä tai ominaisuuksia ei liioin ole.
Snautseri ei ole koskaan ollut ns. suosikkirotu, joten jalostusvalinnat ovat perustuneet harkintaan. Terveystilastoja kerhossa on pidetty kymmenien vuosien aikana, joten jalostustoimintaa
on voitu ohjata kentältä saatujen palautteiden pohjalta. Edellä olevaan perustuen rodun terveyttä voidaan pitää hyvänä eikä tiedossa ole rakennevikoja, jotka haittaisivat toimintaa.
Jalostuksen painopiste keskittyy oikeaan luonteeseen, rotumääritelmän mukaiseen kokoon, ryhtiin, neliömäiseen rakenteeseen, vahvaan, mutta samalla tyylikkääseen olemukseen, karkeisiin
karvoihin, tasapainoisiin kulmauksiin sekä oikeaan kaikkia niveliä käyttävään raviin. Saatuamme
edellä oleviin tavoitteisiin muutoksen olemme lähes ihanteessa. Suomessa on kaikki mahdollisuudet ulkomuodon parantamiseen, sillä meillä on erinomaisia siitoskoiria.
4.4.1. Rotumääritelmä
FCI:n numero 182. FCI:n hyväksymä 11.8.2000 ja Suomen Kennelliiton hyväksymä 15.8.2001.
KÄYTTÖTARKOITUS: Vahti- ja seurakoira.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Alun perin snautsereita pidettiin Etelä-Saksan alueella tallikoirina,
sillä ne viihtyivät erityisen hyvin hevosten seurassa. Ne vaanivat innokkaasti kaikkia jyrsijöitä ja
tappoivat ne silmänräpäyksessä. Tästä syystä ne saivat aikoinaan kansanomaisen nimen ”rattler” (rotanpyytäjä). Kun Pinseri-Snautseriyhdistys perustettiin vuonna 1895, rotua nimitettiin karkeakarvaiseksi pinseriksi.
YLEISVAIKUTELMA: Keskikokoinen, voimakas, mieluummin tanakka kuin solakka; karkeakarvainen.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Neliömäinen rakenne; säkäkorkeus on suunnilleen sama kuin
rungon pituus; pään koko pituus (kirsun kärjestä niskakyhmyyn) on puolet selän pituudesta
(säästä hännäntyveen).
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Luonteenomaista on eloisuus, johon yhdistyy rauhallisuus. Rodulle tyypillistä on hyväluonteisuus, leikkisyys ja voimakas kiintymys isäntään. Hyvin lapsirakas,
lahjomaton ja valpas, ei kuitenkaan herkkähaukkuinen. Hyvin kehittyneiden aistien, älykkyyden,
koulutettavuuden, pelottomuuden, sitkeyden sekä säiden- ja tautien sietokyvyn ansiosta snautseri on erinomainen perhe-, vahti- ja seurakoira, jolla on myös käyttökoiran ominaisuudet.
PÄÄ: Kallo-osa: Voimakas ja pitkä; niskakyhmy ei ole korostunut. Pään tulee olla suhteessa koiran vahvuuteen. Kallo on tasainen, poimuton ja yhdensuuntainen kuonon ylälinjan kanssa. Otsapenger: Kulmakarvojen ansiosta otsapenger on selvästi erottuva. Kirsu: Täyteläinen ja aina
musta. Sieraimet ovat suuret. Kuono-osa: Tylppäkärkisen kiilan muotoinen; kuononselkä on
suora. Huulet: Mustat, tiiviit ja kiinteästi leukojen myötäiset. Suupielet ovat tiiviit. Leuat, hampaat
ja purenta: Ylä- ja alaleuka ovat vahvat. Täydellinen, voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta (hammaskaavion mukaisesti 42 hammasta); hampaat ovat puhtaanvalkoiset. Poskilihakset ovat voimakkaat, mutta liian kehittyneet poskipäät eivät saa vaikuttaa pään
muotoon, joka parran kanssa muodostaa suorakaiteen. Silmät: Keskikokoiset, soikeat, eteenpäin suuntautuneet, tummat ja ilmeeltään eloisat. Silmäluomet ovat tiiviit. Korvat: Taittokorvat;
ylöskiinnittyneet, V:n muotoiset; korvan sisäreuna on poskenmyötäinen. Korvat ovat taittuneet
eteenpäin ohimonmyötäisesti, yhdenmukaisesti ja yhdensuuntaisesti, taitekohta ei ole kallolinjaa korkeammalla.
KAULA: Voimakas ja lihaksikas, kaunislinjainen, sulavasti säkään liittyvä ja tyvestään voimakas.
Jalosti kaareutunut, tyylikäs ja koiran vahvuuteen sopiva. Kaulanahka on tiivis ja poimuton.
RUNKO: Ylälinja: Säästä lähtien loivasti taaksepäin laskeva. Säkä: Ylälinjan korkein kohta. Selkä: Vahva, lyhyt ja tiivis. Lanne: Lyhyt, vahva ja syvä. Etäisyys viimeisestä kylkiluusta lantioon
on lyhyt, minkä ansiosta koira vaikuttaa tiiviiltä. Lantio: Hieman pyöristynyt ja liittyy sulavasti
hännän kiinnityskohtaan. Rintakehä: Kohtalaisen leveä ja poikkileikkaukseltaan soikea, kyynärpäihin ulottuva. Eturinta on hyvin kehittynyt ja rintalastan kärjen ansiosta selvästi erottuva.
43
HÄNTÄ: Luonnollinen.
RAAJAT:
ETURAAJAT: Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat edestä katsottuna vahvat ja suorat, eivät liian lähellä toisiaan. Sivusta katsottuna kyynärvarsi on suora. Lavat: Tiiviisti rintakehän myötäiset, lihaksikkaat ja okahaarakkeiden yläpuolelle ulottuvat. Mahdollisimman viistot ja taakse sijoittuneet, kulmaus vaakatasoon nähden on noin 50 astetta. Olkavarret: Tiiviisti rungonmyötäiset,
vahvat ja lihaksikkaat; lavan ja olkavarren välinen kulmaus on noin 95-105 astetta. Kyynärpäät:
Tiiviisti rungonmyötäiset, eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. Kyynärvarret: Joka suunnasta katsottuna täysin suorat, vahvat ja lihaksikkaat. Ranteet: Vahvat ja vakaat, eivät juurikaan
kyynärvarsien rakenteesta erottuvat. Välikämmenet: Edestä katsottuna pystysuorat, sivulta katsottuna hieman viistot, vahvat ja hieman joustavat. Käpälät: Lyhyet ja pyöreät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja kaareutuneet (ns. kissankäpälät); kynnet ovat lyhyet ja tummat, päkiät kestävät.
TAKARAAJAT: Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat sivulta katsottuna asennoltaan maata peittävät
ja rungon takana, takaa katsottuna yhdensuuntaiset, eivät liian lähellä toisiaan. Reidet: Kohtuullisen pitkät, leveät ja voimakaslihaksiset. Polvet: Eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. Sääret: Pitkät, vahvat ja jänteikkäät, liittyvät vahvoihin kintereisiin. Välijalat: Lyhyet ja pystysuorat.
Käpälät: Varpaat ovat lyhyet, kaareutuvat ja tiiviisti yhdessä. Kynnet ovat lyhyet ja mustat.
LIIKKEET: Joustavat, tyylikkäät, ketterät, vapaat ja maata voittavat. Etuaskel ulottuu mahdollisimman pitkälle eteen, takaraajan pitkä ja joustava askel mahdollistaa tarvittavan työntövoiman.
Vastakkaisten puolien etu- ja takaraaja liikkuvat samanaikaisesti eteenpäin. Selkä, jänteet ja nivelet ovat kiinteät.
NAHKA: Kauttaaltaan tiivis.
KARVAPEITE: Karvan tulee olla jäykän karkeaa ja tiheää. Karvapeite koostuu tiiviistä aluskarvasta ja kovasta, rungonmyötäisestä peitinkarvasta, joka ei saa olla liian lyhyttä. Peitinkarva on
karkeaa, riittävän pitkää, jotta oikea karvanlaatu voidaan todeta; ei pörröistä eikä laineikasta.
Raajakarvat eivät aina ole niin karkeita kuin rungossa. Otsassa ja korvissa karva on lyhyttä.
Tyypillisinä tunnusmerkkeinä ovat hieman silmiä varjostavat tuuheat kulmakarvat ja parta, joka
ei saa olla liian pehmeä.
VÄRI: Puhdas musta, jossa musta aluskarva ja pippuri & suola. Ihanteellinen pippuri & suola väri on keskiharmaa, jossa on tasaisesti jakautunut, hyvin pigmentoitunut pippurointi ja harmaa
aluskarva. Värisävyt tummasta raudanharmaasta aina hopeanharmaaseen ovat sallittuja. Kaikilla värisävyillä tulee olla ilmettä korostava tumma maski, joka tasapainoisesti sopii väritykseen.
Selvät vaaleat merkit päässä, rinnassa ja raajoissa eivät ole toivottuja.
KOKO JA PAINO:
SÄKÄKORKEUS: Urokset ja nartut 45–50 cm.
PAINO: Urokset ja nartut noin 14–20 kg.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen
vakavuuteen. Kauttaaltaan liian pieni tai liian lyhyt pää; raskas tai pyöreä kallo; otsarypyt; lyhyt,
suippo tai kapea kuono-osa; tasapurenta; voimakkaasti esiin työntyvät posket tai poskiluut; vaaleat, liian suuret tai pyöreät silmät; alas kiinnittyneet tai liian pitkät, asennoltaan epäsymmetriset
korvat; löysä kaulanahka; leuanaluspussit; kapea niska; liian pitkä, pehmeä tai köyry selkä; takakorkeus; luisu lantio; niskaa kohti kääntyvä hännäntyvi; pitkät käpälät; peitsaaminen; liian lyhyt tai liian pitkä, pehmeä, laineikas, takkuinen tai silkkinen, valkoinen tai laikukas karva sekä
muut sekavärit; ruskea aluskarva; pippuri & suola -värisillä tumma selkäjuova tai musta satula;
säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:n asti.
VAKAVAT VIRHEET: Raskas tai kevyt rakenne; matala- tai korkearaajaisuus; virheellinen sukupuolileima (esim. urosmainen narttu); ulospäin kiertyvät kyynärpäät; niukasti kulmautuneet tai
länkisääriset takaraajat; pihtikinttuisuus; yli 1 cm:n ja alle 3 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Kaikenlaiset epämuodostumat; puutteellinen rotutyyppi; purentavirheet
kuten ala-, ylä- ja ristipurenta; karkeat virheet yksittäisissä kohdissa, kuten rakennevirheet, kar44
va
a- ja värivirrheet; yli 3 cm:n poikkkeamat annetusta säkä
äkorkeudessta; arkuus, aggressiivvisuus,
vihaisuus, liikka epäluuloisuus tai he
ermostuneis
suus.
HUOM. Urokksilla tulee olla
o kaksi normaalisti kehittynyttä
k
kivestä täyysin laskeutuneina kive
espussiin.
4.4.2. Rotum
määritelm
män tulkin
ntaohje
Yleis
svaikutelma
Ke
eskikokoine
en snautserri on vahva ja voimaka
asrakenteinen, mutta a
aina jalo. Se ei saa ollla kuite
enkaan liian raskas. Silllä on hyvä lihaksisto ja
a luusto, ra
akenteeltaan
n neliömäinen pituuden
n suhyhdistyvätt vilkas tem
te
eessa korke
euteen. Sukkupuolileiman on oltav
va selvä. Luonteessa
L
mperam
mentti
ja ääriimmäinen uskollisuus.
u
Ka
arkeakarvainen ja tiiviss turkki, ete
een taittuvatt kulmakarvvat ja tuuhe
ea parta ova
at rodulle ominaisia piirteitä.
us mitattuna lapojen etureunasta
e
pakaraan pitää vasta
ata säkäkorkeutta. Sna
autseri
Rungon pituu
n ravaaja.
on
Kuva
a 4.1: ”Norm
maali”
Kuva 4.2: ”Kevytt”
Kuva 4.3
3: ”Raskas”
nautserin yleisvaikutelman pitää olla
o kuvan 4.1
4 normaallin oloinen e
eikä liian ke
evyt (kuva 4.2)
4 tai
Sn
liia
an raskas (kuva 4.3).
Pää
Pä
ää on snau
utserilla voim
makas, suo
orakaiteinen
n ja pitkäno
omainen
hiukan kaven
ntuen korvilta silmien kohdalle
k
ja siitä edelleen kuono
on kärkeen. (Kuva 4.4
4.) Pään ko
okonaispituu
us on puole
et selän
pituudesta, jo
oka mitataa
an lapojen yläkärjestä
ä hännän kiinnitysk
ko
ohtaan (säkkä-hännäntyyvi). Pään on
o oltava oikeassa suh
hteessa
ko
oiran kokonaismassaan
n ja sukupu
uoleen nähd
den.
Pä
ään pituus on tärkeä,, koska sillä
ä on ratkaiiseva osuus kokona
aisvaikutelm
maan koiran
n neliömäisyyydestä. Ellei pään pittuus mita
attuna kuono
on päästä takaraivoon ole puolet tai hiukan yli
y selän
pituuteen verrrattuna, ei tasapainoissta vaikutelm
maa saavutteta.
Ku
uva 4.4
nautserin kallo
k
on suh
hteellisen le
eveä korvie
en välistä, mitan
m
kuiten
nkaan ylittä
ämättä kahtta kolSn
m
mannesta
ko
oko kallon pituudesta.
p
Päälaki on tasainen, ei
e kupera e
eikä kuhmuinen. Kuhm
muinen
pä
äälaki muod
dostuu tava
allisesti kah
hdesta luuky
yhmystä sillmien yläpu
uolella yhdis
styneenä ulkoneva
aan, esiin tyyöntyvään takaraivoon
t
n. Kallon pitää olla yhdensuuntainen kuonon ylälinjan ka
anssa,
joten kallo ei myöskään saa olla takkaluisu
45
Sn
nautsereilla pitää olla hyvin
h
kehittyyneet purullihakset, ei kuitenka
aan niin pa
aljon, että syntyy
s
vaikkutelma pakksuposkisuu
udesta.
Ke
eskikokoisen snautserin eräs tun
nnusmerkillinen piirre on
o voima
akkaat, leve
eät ja tarkoiituksenmukkaiset leuat. Hyvin kehittyneet
pu
urulihakset ovat
o
selvästti tunnettaviissa.
Pu
ullottava posskenseutu ei
e kuitenkaa
an ole hyvä
äksyttävä. VoimakV
ka
aasti ulospä
äin kaartuva
a poskiluu aiheuttaa pulloposkiva
p
aikutelma
an, sekä ko
orostaa kallo
on leveyttä, jotka yhdesssä ovat virrhe.
Sn
nautserin ku
uono on vo
oimakas ja päälaen ka
anssa sama
anpituine
en ja samansuuntainen päättyen kohtalaisen tylpäksi kiilaksi.
(Kuva 4.5a) Tässä
T
erittä
äin oleellistta on tuo samanpituis
s
suus ja
sa
amansuunta
aisuus. Kuo
onon pituuden puutteitta voidaan korjata
kulmakarvojen ja parran taitavalla trimmaukse
t
ella. Kuonon
n pituude
en sekä levveyden voi parhaiten todeta tunnustelemalla
a käsin.
Riittävän hyvvin kehittyn
nyt superio
or maxilla (luunmuodo
ostuma
silmien alapu
uolella kuon
non molemmilla puolilla) ei saa loppua
he
Korokkeen
eti silmien alapuolelle.
a
n puuttuminen silmien alla aihe
euttaa sen, etteivät kulmahampaa
at asetu oikkealla tavalla kuono
on purentaa
an. Vajaamu
uodostunee
en kuonon hyväksymin
nen kumo
oaa vaatimuksen leukkojen voima
akkuudesta.. Alaleuassa pitää
olla voimaa ja
a lujuutta. Tuuhea
T
partta korostaa pään suora
akaiteisuutta. Kirsu on
o suurehkko, musta ja täyteläinen
n. Huulien pitää
p
olla mustat ja tiiviit.
Kuva 4.5a ja 4.5b
Kuva 4.6
Snautsserin silmät ovat keskikkokoa, tummanruskea
at (mitä tum
mmemmat sitä pare
emmat), o
ovaalinmuotoiset
eteenp
päin suunna
atut, ei pyöreät, vaaleat eikä ulkon
nevat.
Kulmakkarvat ovat kaarevat sekä
s
tuuhea
at, mutta eiv
vät liialla pituudella sa
aa haitata näkemistä eivätkä pe
eittää
silmiä. Alaluomet oltava tiiviitt, eikä sidekkalvo saa näkyä.
Katse ei saa olla
a kova, vau
uhko eikä p
pelokas. Va
alpas,
älykäs ja eloisa ilm
me on rodullle tunnusom
mainen.
Kuva
a 4.7
nautserin ko
orvat ovat pienet, VSn
mu
uotoiset taittuen etee
enpäin, sise
empi reuna mahdollisim
mman poske
enmyötäisessti. Korvien tulee olla
riitttävän korkkealla, jotta
a korvalehde
en taite on suunnillee
en päälaen
tassolla, kuten kuvassa 4.8b. Ne eivät saa roikkua ajokoirramaisesti.
(Alas kiinnittyneet, ku
uten kuva
4.8
8a) Korvan
n tulee ulotttua suurin
piirtein silmäkkulmaan.
Kuva 4.8a
a
Kuvva 4.8b
nautserilla pitää
p
olla tä
äysi rivistö valkeita
v
hampaita (yhtteensä 42 kpl), joilla vvoimakas selkeä
Sn
ylemmät kulmahampa
sa
aksipurenta. Kulmaham
mpaat vahva
at ja hyvin kehittyneet,
k
aat liittyvät alema
piin ylittäen ne lievästi. Hampaisto
H
o voimakas, eikä ylä- eikä alapurrentainen. T
on
Tasapurenta
a luetaa
an lievemmäksi virheeksi kuin ylä-- tai alapure
enta.
46
Kaulla
Sn
nautserin kaula
k
on vo
oimakas, ko
ohtalaisen pitkä,
p
jalosti kaartuvva yhtyen sulavasti
s
säkään. (Ku
uva 4.9)
Nahka on tiu
ukka, ei löyysää kaulan
nahkaa tai poimuja.
p
Va
aikutelma kaulan
k
pituu
udesta mää
äräytyy paljo
olti siitä,
m
miten
pystytt olkavarrett ovat, vaikka kaulan
nikamien
ko
okokin vaiku
uttaa koko kaulan pitu
uuteen. Pys
styt olkava
arret kulkevvat usein yh
hdessä lyhyyen kaulan kanssa
ta
ai saavat se
en näyttämään lyhyelttä. Erikoisen pystyjen lapojen etureuna
e
sa
aattaa ulottu
ua jopa kah
hden ensimmäisen ka
aulanikama
an linjan ohi.
Kuva 4.9
e
liikuttavien liihasten riittä
ävän tuen, koska
”JJalosti kaarttuva” kaula varmistaa etujalkoja eteenpäin
nä
ämä lihakse
et ovat kiinn
nittyneet niskajänteese
een. Jänne alkaa taka
araivosta ja jatkuu kau
ularanka
aa pitkin se
elkänikamiin
n. Yksi näisstä kaulan pitkistä
p
lihaksista ulottuu takaraiv
vosta olkava
arteen
sa
aakka. Notkko- tai peura
ankaula ei anna
a
riittävä
ästi tukea vo
oimakkaastti työskenteleville lihakssille ja
nä
äillä koirilla on usein virheelliset
v
e
etuliikkeet
ja
a löysät olkkapäät. Lyhyt kaula ja pystyt olka
avarret
yh
hdessä lyhe
entävät myö
ös etujalkoje
en eteenpäin vievien liihasten pitu
uutta vaikeu
uttaen siten askeleen eteen vientiä.
Runko
erin runko on tiivis, voimav
Snautse
kas, nelliömäinen ja
j vahva, sallien
s
kuitenkin
n suuren liikkuvuude
en ja
ketteryyd
den. Säkäkorkeuden pitää
vastata pituutta rin
ntalastan etukäre
jestä pa
akaraan. Ku
uvassa 4.10
0 tätä
on merkkattu a:lla. Narttu saa olla
hieman urosta pide
empi.
Rungon osalta virrheitä ovatt liian
hoikka ttai raskas runko, löysyyys tai
uri, tai
hintelyyss, alimittainen tai ylisuu
liian luisu tai pysty lantio.
l
Ku
uva 4.10
Kuva 4.11:
4
”Norm
maali”
Kuva 4.12
2: ”Takakorkea”
Kuva 4.13: ”Köyry lann
ne”
Ylälinja
odostavat säkä,
s
selkä ja lanne. Selän
S
ylälin
nja ei saa o
olla aivan vaakasuora,
v
, vaan
Yllälinjan muo
loivasti laske
eva alkaen ensimmäise
e
en selkänika
aman kohda
alta jatkuen
n loivasti kaa
artuvaan lantioon
ännän kiinn
nityskohdalle
e. (Kuva 4..11) Selän pitää olla suhteellisen
s
leveä ja lih
haksikas. LanneL
hä
ossan pitää ollla voimaka
as, tanakka, suora ja ly
yhyt. Lonkkiien ja viime
eisen kylkiluun etäisyyss pitää
olla mahdollissimman lyh
hyt. Virheelliisiä ylälinjojja ovat mm.. takakorkea
a (kuva 4.12
2) tai köyry lanne
(kkuva 4.13).
47
Rinta
a ja alalinja
a
Sn
nautserin rin
nta on kohta
alaisen leve
eä, kylkiluutt kaareutun
neet ja edesstä katsottuna ovaalin muotoinen poikkileikkaukselttaan. Rintallasta on se
elvästi erottuva. Rintakkehä laskeu
utuu kyynärrpään
tassalle nouste
en siitä vähitellen vatsa
an ollessa kohtuullises
k
sti ylösvedettynä. Rinta
akehä ei saa olla
liia
an lyhyt. Va
atsaviiva ei ole
o liioitellun ylösvetäyytynyt vaan muodostaa
a rintakehän
n alaosasta lähtien
n kauniisti ka
aareutuvan linjan (Kuvva 4.14)
Kuva 4.14:
4
”Norma
aali”
4
”Liian
Kuva 4.15:
voimakkaa
asti ylösved
detty
vatsalinja, lyhyt
l
rintake
ehä.”
Kuva 4.16: ”M
Matalaraajain
nen”
sa
Etuos
Sn
nautserilla oikeanlainen
o
n lavan ja olkavarren
o
välinen kulma
a on 95–105
5 astetta. Lapa
L
ja olka
avarsi ovat yhtä
y
pitkät, kuten kuvasssa 4.17.
Kuva 4.1
18
4
”Oikein
n
Kuva 4.17:
kulmauttunut etuosa
a”.
h
taka
aosan lihakksistoon ja kulmauksiin
k
n jättäen etu
uosan tarka
astelu
Liian usein kiinnitetään huomio
vain pintapuo
oliseksi. On tärkeää tie
edostaa, etttä etuosa ei
e ainoastaa
an kannatte
ele yli puolta
a paino
osta vaan se
e hallitsee myös eteen
npäin vievää voimaa. EtuE
ja taka
aosan kulma
austen tulee
e olla
tassapainossa keskenään
n.
Hyyvin kulmau
utunut takao
osa ei ole te
ehokas ilma
an etuosan vastaavia ominaisuukksia. Jos lapaluide
en yläpäiden
n välinen ra
ako on ene
emmän kuin
n kahden sormen levyyinen koiran
n seisoessa
a norma
aaliasennosssa voidaan
n varmasti sanoa lapo
ojen olevan liian pystytt (kuva 4.19
9) ja leveälllä nika
amien kohda
alla. Koiran
n ravatessa tai laukate
essa etujala
at pääsevät ojentumaa
an vain vähän yli
lavvan keskiviivaan läpi kulkevan linjan. Liikkuesssaan pysty
ylapainen koira
k
kannatttelee usein
n päätää
än lähes va
aakasuorasssa ja näyttä
ää takakorkealta. Koira
a, jolla on oikeakulmaisset lavat ka
annattelee päänsä selkälinjan yläpuolella
a, jolloin niskaa pitkin ja
a jalkoihin kiinnittyneet
k
t lihakset liik
kuttavat jalkoja teh
hokkaasti etteenpäin.
48
Kuva 4.19: ”Pysty lapa,
Ylikulmautunut ja lyhyt
Olkavarsi”
Kuva 4.20: ”Suora lapa ja
pysty ja lyhyt olkavarsi”
Takaosa
Snautseri on takaosaltaan voimakaslihaksinen, etupään kanssa vaikutelmaltaan tasapainoinen,
eikä milloinkaan säkää korkeampi. Lantio on täyteläinen ja hiukan pyöristynyt. Leveät reidet ja
hyvin kulmautuneet polvet. Sääri on polvesta kintereeseen suunnilleen samansuuntainen kaulan ylälinjan kanssa. Kintereet matalat ja pystysuorat, sekä takaa katsottaessa keskenään samansuuntaiset.
Kuva 4.21:
”Ylikulmautunut”
Kuva 4.22:
”Oikein kulmautunut”
Kuva 4.23:
”Niukasti kulmautunut”
Jotta tasapaino etuosan kanssa saavutetaan, täytyy lantio- ja reisiluun muodostaman kulman
olla n. 95–105 astetta, lantioluun muodostaessa 30 asteen kulman vaakatasoon. Vastakohtana
lavan joustavalle kiinnitykselle on lantio kiinnittynyt jäykästi selkärankaan. Lantiokulman suuruus
yhdessä reiden luiden pituuden kanssa vaikuttavat polvinivelen kulmaan. Riittävän korkealle
kiinnittynyt häntä, lisää takaosan lihasten pituutta, sillä useat niistä ovat kiinnittyneet hännän
etupuolelle. Pidemmät lihakset sallivat takajalkojen pidemmän liikkeen taaksepäin korostaen
liikkeen voimaa. Koska hännän suunta lantioon näyttää olevan vakio, yhdistyvät yleensä korkea
hännänkiinnitys ja tasainen perä ja käänteisesti matalalle kiinnittynyt häntä ja pyöreämuotoinen
perä. Pyöreään perään yhdistyvät usein heikosti kehittyneet reidet ja taka-ahtaus liikkuessa.
Määritelmän toteutumiseksi reiden samansuuntaisuudesta kaulan ylälinjan kanssa pitää reiden
luiden olla verraten pitkät ja vastaavasti kinner matala. Nämä mittasuhteet antavat erinomaiset
vipuvoimat hyvään liikkumiseen.
49
Häntä
ä
Sn
nautserin hä
äntä on luonnollinen ja
a kohtalaisen ylös kiinnittynyt. Etenkin liikkkeessä
sivvusta katsotttuna hännä
äntyven ase
ento on
no
oin klo 13. Koiran
K
mielia
ala ja kunto
o vaikuttavvat hännän asentoon.
Ro
otumääritelm
mässä ei oteta
o
kanta
aa hännä
än muotoon
n tai pituute
een. Käytä
ännössä
ne
e ovat erittä
äin vaihtele
evia. Hännä
än päätyyyppejä ovatt sapeli- ja saparohän
ntä. Sape
eli- ja sirppihännät ova
at rotumäärritelmän
mu
ukaisia. Arrvostelussa kannattaa mainita
hä
ännän tyypp
pi. Koukku-- ja jänikse
enhäntä
(ku
uva 4.24) ovvat virheitä..
Kuva 4.2
24: ”Jänikse
en häntä”
Raaja
at ja käpälä
ät
Sn
nautserin etturaajat ova
at suorat, pyystyt ilman mitään kaa
arevia muottoja mistään
n suunnasta
a katso
ottuna. Välikkämmenet eivät
e
saa olla pehmeä
ät. Lisäksi eturaajat
e
ovvat kiinnittyn
neet kohtuu
ullisen
etä
äälle toisisttaan. Luut ovat voima
akkaat ja kyyynärpäät ovat
o
lähellä
ä kehoa ossoittaen suo
oraan
taa
aksepäin. Takaraajat
T
e
eivät
ole ulkko- eivätkä sisäkierteise
s
et.
Sn
nautserin kä
äpälät ovat pienet ja tiivviit, muodoltaan pyöreät, paksut polkuantura
p
at ja vahvat mustatt kynnet. Va
arpaat ovatt tiiviisti vierrekkäin ja kaarevat
k
(kissan tassut) osoittaen
n suoraan eteen.
e
Kä
äpälien (tasssujen) kisssamaisuus perustuu
p
siiihen, että kyseessä
k
o alun perrin ollut työkoira.
on
Tiivis käpälä ei rakentee
eltaan ole nopeutta suo
osiva, mutta
a on vähem
mmän altis loukkaantum
miselle. Käpälän tu
ulee olla täyyteläinen ja varpaiden voimakkaas
sti kaareutu
uvat muodostaen jalalle
e tiettyä
ä syvyyttä korkeussuun
k
ntaan. Erityyisesti takim
mmainen pollkuantura pitää olla täyyteläinen ja hyvin
mu
uodostunut..
Liikkeet
oimakas, kepeä ja maa
atavoittava käynti, joVirrheetön, vo
ka
a aikaan sa
aadaan hyvvin kulmauttuneella etu
uosalla ja
ete
eenpäin vie
evällä takao
osalla. Etura
aajat ojentu
uvat askelee
essa eteen tasapainotttaen takapään liikettä
ä. Ravissa
se
elkälinja säilyy vakaan
na huojuma
atta, kiemurrtelematta
tai pomppima
atta. Takaa katsottaesssa jalat, vaikka ravissa
a näyttävätkkin kulkevan
n liian lähekkkäin, eivät saa mennä
ä ristiin tai koskettaa toisiaan. Nopeuden lisääminen
sa
aa jalat vielä
ä lähenemää
än painopissteen keskivviivaa.
Virrheitä: Kankkeat terrieriimäiset liikkkeet, hackney-käynti,
risstikäynti ja etue
sekä takajalkojen
n ristiinlyöntti (koskettam
minen) sekä
ä pihtikinttuiset takaliikkkeet.
Ke
eskikokoisen snautseriin liikkumissen tulee nä
äyttää tasa
apainoiselta, voimakka
aalta, joka pienimmällä
ä ponnistukksella vie te
ehokkaasti eteenpäin.
e
Etu- ja taka
akulmausKuva 4.25: ”Hyvät liikkee
et
ten
n ei ainoasttaan pidä ollla samanla
aiset, vaan lapaluiden
Edestä ja takaa.”
ja olkavarren, sekä reid
den ja säären on oltavva keskenä
ään sopusoinnussa.
Oikeanlaisesssa liikkeesssä tasapaino
ottavat etu- ja takapään toiminnott täydellisessti toisiaan. Koira
vaikuttaa olevvan keveä jaloistaan. EtuE ja taka
ajalkojen polkuanturoiden pitää nä
äkyä koiran juostesssa poispäin. Sivusta katsoen raa
ajojen pitää
ä ojentua ku
unnolla ilma
an hukka-liikkeitä. Sä
äkä ja
se
elkälinja eivä
ät saa merkittävästi no
ousta tai la
askea. Koira
alla, jonka etuosa
e
on ttakapäätä matam
lam
mpi voi olla
a lyhyt lapa ja olkavarssi, olkavarren kulmat eivät
e
ole ko
ohdallaan, ttai pahimm
millaan
mo
olemmat. Koira
K
näyttää
ä kulkevan alamäkeä tasaisellakiin. Koira, jo
onka molem
mmat kulmaukset
ovvat puutteellliset saattaa
a liikkua mo
oitteettoman
n näköisesti poispäin ja
a lähestyen
n. Kuitenkin sivu-
50
liikkeistä voi nopeasti havaita, että koira liikkuu normaalia lyhyemmällä, ei maatavoittavalla keveällä ja vapaan tuntuisella askelluksella.
Kuva 4.26: ”Hyvät liikkeet ja pitkä joustava askel.”
Puutteelliset kulmaukset aikaansaavat myös sen, että koira heittää jalkojaan jäykäntuntuisina
eteenpäin taivuttaen niveliä hyvin vähän. Arvioitaessa koiran liikkumista tulee sille antaa mahdollisuus täyteen raviin. Vaikkakin ihannenopeus vaihtelee yksilöittäin, liian hidas askel rajoittaa
sen vapaasti ojentuvaa ja maatavoittavaa askeltamista ja liian kova vauhti puolestaan voi pilata
liikkeen pehmeyden.
Kuva 4.27: ”Sidotut liikkeet ja lyhyt askel.”
Turkin laatu ja väri
Turkin laadulla ja värillä on suuri vaikutus kokonaisvaikutelmaan. Turkin pitää olla tiivis, kova,
karkeakarvainen ja melko runsas. Yhdistelmään kuuluu tiivis, pehmeä pohjakarva ja karhea
päällyskarva. Pohjavillan puuttuminen on virhe. On myös kiinnitettävä huomiota päällyskarvan
riittävään karkeuteen. Päällyskarva trimmataan nyppimällä korostamaan rungon linjoja. Kuonossa ja silmien päällä karvapeite pitenee muodostaakseen parran ja kulmakarvat. Jalkakarvat
ovat myös sopusuhtaiset runkoon. Kaikkien näiden ”varustusten” tulee olla karkeakarvaiset eivätkä liiallisella runsaudella saa pilata sopusuhtaista vaikutelmaa toimeliaan koiran ominaisuuksista. Virheitä: Pehmeä, kihara, laineikas tai takkuinen; liian pitkä tai lyhyt, harva tai puutteelli51
nen pohjakarva, liioitellut tai puutteelliset ”varustukset” eli parta-, kulma- ja jalkakarvat. Riippumatta karvan pituudesta on sen laatu erittäin merkityksellinen. Huonoa trimmausta ei pidä arvostella yhtä suureksi virheeksi, kuin huono laatu.
Tyypillinen pippurin ja suolan -värinen peitinkarva muodostuu mustista ja valkeista karvoista, joista viimemainituissa
on osa mustaa, eli karvan runko on kaksivärinen. (Kuva
4.28) Hyväksyttäviä ovat pippurin ja suolan kaikki sävyt
tumman teräksenharmaasta hopeanharmaaseen. Ihanteellisessa pippuri ja suola -turkissa on harmaa pohjakarva. Koiralla tulee olla muuta turkkia tummempi maski, joka sointuu
muiden karvojen sävyjen kanssa, mutta maski ei saa olla ilmeettömän tumma. Myös liian vaalea maski on virheellinen.
Ruosteenväri, punainen, ruskea, keltainen ja kullanruskea
ovat virheitä ja arvosteltava sellaisina. Nämä sävyt ovat periytyviä ja erittäin vaikeasti karsittavissa. Sen vuoksi ei tällaisiin virheisiin saa suhtautua kevyesti. Samoin on kiinnitettävä huomiota valkoisiin sekä mustiin jalkakarvoihin. Jalkakarvojen on oltava mahdollisimman pippuroituja varpaisiin
saakka.
Kuva 4.28
Kaksivärinen karva tarkoittaa siis sitä, että samassa karvassa on siis valkeat ja tummat pätkät
samassa rungossa. Snautserin väri vaihtuu trimmauksen ajasta riippuen lyhyen ja pitemmän
karvapeitteen mukaan johtuen tumman ja vaalean karvanosan määrästä turkin kasvaessa.
Kuva 4.29
Ihanteellinen mustan snautserin väri on aito syvä musta, vapaa kaikesta haaleista tai puuttuvista värikohdista tai harmaista tai ruosteenpunaisista karvoista. Pohjakarvan pitää myös olla kauttaaltaan musta. Kuitenkin ikääntyminen ja runsas auringonvalo aiheuttavat vaalenemista ja jopa
karvan palamista. Pieni valkea tahra rinnassa ei ole virhe. Värin puuttuminen arpien kohdalta ei
myöskään ole virhe. Mustalla snautserilla pitää olla tiivis, kiiltävänmusta karkea peitinkarva, sekä musta pohjakarva. Haaleus tai harmaus esiintyy perinnöllisinä ja ovat luettava virheiksi siinä
suhteessa, kuin ne esiintyvät. Kuitenkin parhaimmastakin mustasta turkista löytyy satunnaisesti
joku valkea karva, joka ei ole luettava virheeksi. Ikääntyminen aiheuttaa parran, kuonon ja jalkakarvojen haalistumista.
Virheitä ovat: Kaikki määritelmästä poikkeavat sävyt, kaikki vivahteet tai värisekoitukset päällyskarvassa, kuten ruoste, ruskea, punainen, keltainen tai kullanruskea. Virheitä ovat myös: Pippurisävyn puuttuminen, pilkullinen tai juovikas, musta viiva pitkin selkää tai musta satula ilman tyypillistä pippurin ja suolan sävyä, sekä mustien turkissa harmaat karvat tai joku muu, kuin musta
pohjakarva. Kuitenkin vähäinen punainen väri parrassa on hyväksyttävissä.
52
Luonne
Snautseri on luonnostaan perheen suojelija. Rotua on käytetty sen pitkän historian aikana
useissa eri vartiointitehtävissä. Sen vuoksi snautserin on arvostelukehässä oltava valpas, mutta
luoksepäästävä. Sen asennoituminen voi olla ystävällinen tai hieman pidättyväinen. Kuitenkin
hyvin ujo tai kovin hermostunut koira kumoaa rodulliset ominaisuudet. Sellaiset yksilöt on arvostelussa hylättävä. Aggressiivisuus toisia koiria kohtaan ei yleensä ole vihaisuuden merkki. Kuitenkin snautseri, joka yrittää purra tuomaria tai muita henkilöitä on hylättävä.
Kaikki poikkeamat määritelmästä on tulkittava virheiksi ja niistä johtuen on arvostelutulosta vähennettävä suhteessa virheen tai poikkeaman suuruuteen. Punnittaessa virheen vakavuutta tai
suuruusastetta on suurinta huomiota kiinnitettävä valppaaseen, eloisaan ja luotettavaan snautseriluonteeseen kohdistuviin poikkeamiin. Vasta sen jälkeen puututaan mahdollisiin poikkeamiin
yleisvaikutelmasta, jonka pitää muodostua tyylikkäästä, voimakkaasta, neliömäisestä ja karkeakarvaisesta koirasta. Kovin ujot tai vastaavasti hermostuneen vilkkaat koirat on arvostelussa
hylättävä samoin kuin vihaiseksi osoittautuvat yksilöt.
4.4.3. Snautserin häntä
Suomessa korvien typistys kiellettiin vuonna 1970 ja häntien 1.7.1996. Typistyskielto astui voimaan myös Saksassa vuonna 1998. Sapeli sekä sirppihäntä ovat rotumääritelmän mukaiset
häntämallit. Tärkeintä on kuitenkin hännän tyven asento, sen pitäisi olla noin klo 13 kohdalla.
Ns. kippurahännät eivät ole toivottuja, vaikkakaan rotumääritelmä ei lue sitä virheeksi. Kippurahäntien määrä on suomalaisessa snautserikannassa vähenemään päin.
Vuonna 2002 kartoitettiin suomalaisten snautsereitten häntien mallit ja jakautumat kasvattajille
lähetettävällä kyselykaavakkeella. Kaavakkeeseen valittiin niin kutsutut ”sapeli”, ”rinkula” ja
”kippura” häntämallit. Kasvattajia pyydettiin arvioimaan kasvattiensa häntiä näiden mallien mukaan.
Tuloksiin otettiin mukaan typistämättömät ja yli ½-vuotiaitten pentujen häntämallit vuosilta
1997–2002 Kysely lähetettiin 30 kasvattajalle, näistä yhteensä 17 kasvattajaa vastasi kyselyyn
(57 %). Yhteensä typistämättömiä mustia ja pippurin ja suolan värisiä pentuja oli näillä vastanneilla kasvattajilla 309 kpl. Näistä 283 koiran hännän muoto oli kasvattajan tiedossa. Vastaukset
jakautuivat seuraavasti:
Tyyppi:
Sapeli:
Määrä:
164 kpl
Prosentuaalinen määrä:
58 %
Rinkula:
70 kpl
25 %
Kippura:
49 kpl
17 %
Toisin sanoen noin 58 % hännistä on sapelin muotoisia ja 42 % kääntyy selän päälle enemmän
tai vähemmän. Tulos lienee hyvin suuntaa-antava, koska osa hännistä on näitten karkeasti jaoteltujen mallien välimuotoja, lisäksi kasvattajan näkemykset ja mielikuvat niistä saattavat vaihdella.
53
5. YHTEENVETO AIKAISEMMASTA TAVOITEOHJELMASTA
Ensimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma snautsereille hyväksyttiin vuonna 2000. Tavoiteohjelmassa oli määritelty kerhon jalostuskriteerit, joita kasvattajat ovat noudattaneet erinomaisesti.
Snautserikerho on julkaissut tulosjulkaisun vuodesta 1994 lähtien. Tulosjulkaisu on sisältänyt
mm. vuosittaiset rekisteröinnit, pentuekoot, koirakohtaiset näyttelyiden laatuarvostelut suomennettuna, sekä koetulokset. Kasvattajat ovat täyttäneet ja palauttaneet jalostustoimikunnalle pentuetiedustelukaavakkeet syntyneistä pennuista. Vuonna 2003 otettiin käyttöön pentuetiedustelulomake 1-vuotiaista pennuista, joihin kasvattajat vastaavat tiedossaan olevien kasvattien osalta.
Jalostus- ja jälkeläistarkastuksia on tehty vuosia. Kerho on myös järjestänyt joukkotarkastuksia
lonkkien ja kyynärnivelien kuvaamiseksi sekä silmien peilaamiseksi.
Snautserikerho on tehnyt terveyskartoituksia omistajille ja kasvattajille jo vuosia kerätäkseen tietoa suomalaisten snautserin terveydentilasta. Tavoiteohjelmassa on esitetty terveystulokset ja
tavoitteet lähinnä mustien snautserien silmätutkimusmäärille, jonka mukaan puolet kannasta olisi peilattava. Mustia snautsereista on peilattu vuosien 1995–2004 aikana 58 % suhteessa rekisteröinteihin. Pippurin ja suolan värisiä on peilattu 24 % verrattuna kyseisen ajan rekisteröinteihin. Todellisuudessa mustien peilaustuloksissa on samojen koirien uusintapeilauksia, joten peilattujen yksilöiden lukumäärä suhteessa rekisteröinteihin on pienempi. Pippurin ja suolan värisellä todennäköisesti peilausprosentti korreloi enemmän peilattujen koirien määrää, sillä P&S
värisissä jalostuskäyttöön vaaditttiin vuoteen 2010 saakka kerhon suositusten mukaan vain yksi
peilaustulos yli 2 vuotiaalta koiralta. Mustilla taas peilaustulos on ollut voimassa 24 kuukautta.
Kaiken kaikkiaan jalostuseläimet on silmäpeilattu ja lonkkakuvattu miltei poikkeuksetta.
5.1. Populaatio
5.1.1. Sukusiitosprosentti
Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla sukusiitosprosentti on kyseisien vuosien aikana ollut välillä 1,03 % – 4,95 %. Ainoastaan vuonna 2006 on ylitetty koko rodun tavoite alle 4 %. Suuntaus
on vuoden 2006 jälkeen ollut selkeästi alaspäin ja vuonna 2009 on jo päästy lähelle 1%. Mustien snautserien sukusiitosprosentti on alhaisempi vaihdellen 1,12 % – 2,19 %.
VUOSI
P&S
2005
2,82
2006
4,95
2007
3,09
2008
2,89
2009
1,03
Musta
1,39
1,12
1,78
2,19
1,30
Muutokset sukusiitosprosenteissa ovat melko pieniä lukuun ottamatta pippuri-suolan värisissä
vuoden 2009 prosentin tipahtamista lähes yhteen prosenttiin.
5.1.2. Tehollinen populaatiokoko
Pippurin ja suolan väristen snautserien tehollinen populaatio on ollut vaihtelu välillä 20 – 34.
Tehollinen populaation pitäisi olla vähintään 100, jotta rotu on hyvin elinvoimainen. Tehollinen
populaatio voidaan ilmaista myös prosentteina. Vuonna 2005 tehollinen populaatio on ollut 93%
ja vuonna 2009 on päästy 85%:iin. Muutamana vuonna on päästy 100%:iin. Sukupolvelle (4
vuotta) laskettuna tehollinen populaation on vaihdellut 78-92 välillä.
2006
32 (100%)
2007
20 (91%)
2008
34 (100%)
2009
22 (85%)
sukupolvelle 78 (68%)
laskettu
(4 polvea)
82 (73%)
82 (77%)
91 (78%)
92 (81%)
pentueita
16
11
17
12
tehollinen
populaatio
koko
54
2005
26(93%)
14
pentuja
102
115
96
122
74
käytettyjä
uroksia
12
16
9
17
10
käytettyjä
narttuja
14
16
11
17
12
Keskimääräinen jalostusikä on ollut noin neljä vuotta. P&S värisiä snautsereita on rekisteröity
vuosittain 14-17 pentuetta ja pentuja syntyi kaikkiaan 74-122 kappaletta.
Mustien tehollinen populaatio on vaihdellut välillä 6-19. Tehollinen populaatio on prosentteina
vaihdellut välillä 60 % – 100%.
2005
tehollinen po- 6(60%)
pulaatiokoko
2006
19(86%)
2007
16(100%)
2008
17(94%)
2009
14(88%)
sukupolvelle
laskettu
(4 polvea)
41(71%)
40(62%)
44(71%)
50(76%)
57(79%)
pentueita
5
11
8
9
8
pentuja
32
70
42
50
48
käytettyjä
uroksia
2
8
8
8
6
11
8
9
8
käytettyjä nart- 5
tuja
Keskimääräinen jalostusikä on uroksilla hieman korkeampi kuin pippurin ja suolan värisillä eli
lähemmäs 5 vuotta, nartuilla jalostusikä on lähes 4 vuotta keskimäärin.
Molemmissa roduissa on edelleen tavoitteena lisätä jalostukseen käytettävien yksilöiden määrää. Tehollinen populaatiokoko on vaihdellut, mutta muutamina vuosina on vuoden jokaisessa
pentueessa käytetty eri urosta.
5.2. Luonne ja Terveys
5.2.1. Luonnetestit
Pippurin ja suolan värisistä snautsereista on luonnetestattu vuosittain n. 10 koiraa. Mustia
snautsereita testataan enemmän. Vuonna 2009 testattuja mustia snautsereita oli jo 18, tosin
vuonna 2008 testattuja koiria oli vain 5 mikä on poikkeuksellisen vähän.
5.2.2. MH-luonnekuvaus
MH-luonnekuvaus tekee tuloaan. Vuonna 2009 on luonnekuvattu 3 pippurin ja suolan väristä
snautseria ja vuonna 2008 yksi musta.
5.2.3. Lonkkakuvaukset ja silmäpeilaukset
Vuosi
2005
A
7
B C D E
12 12 9 0
2006
8
13 17 3
3
2007
7
7
6
2
0
2008
6
2
6
0
0
2009
0
0
0
0
0
55
Prosentteina esitettynä:
Vuosi
2005
Kuvattuja
34%
A
18%
B
30%
C
30%
D
22%
E
0%
2006
40%
18%
30%
39%
7%
7%
2007
21%
32%
32%
27%
9%
0%
2008
11%
43%
14%
43%
0%
0%
2009
0%
Vuonna 2006 rekisteröidyistä E-lonkkaisista koirista kaikki ovat samasta pentueesta. Vuonna
2006 rekisteröidyt D-lonkkaiset koirat ovat kaikki tuontikoiria ja vuonna 2007 rekisteröidyistä yksi
D-lonkkaisista on tuontikoira. Tuontikoirat ovat siis selkeästi heikentäneet suomalaisen snautserikannan lonkkatilastoa.
Vuosi
2005
Syntyneitä
116
Tutkittuja
31
Tutkittu%
27%
Terveitä
28
Terveys%
90%
2006
110
26
24%
22
85%
2007
103
12
12%
12
100%
2008
130
6
5%
6
100%
2009
71
0
0%
0
0
Vuonna 2005 rekisteröidyistä on löydetty yksi RD multifokaali, yksi epäilyttävä katarakta, yksi
kortikaalinen katarakta ja yhdellä koiralla on merkintä ylimääräisistä karvoista/ripsistä. Vuonna
2006 rekisteröidyistä määrittämättömiä karvoja on löydetty kolmelta ja Distichiasis yhdeltä koiralta. Muilla koirilla ei ole todettuja silmäsairauksia.
Kun tarkastelujaksoa pidentää, tulee esiin muutamia sairausmerkintöjä. Vuonna 2003 rekisteröidyissä koirissa on 1 epäilyttävä katarakta, 1 kortikaalinen katarakta, 1 PHTVI/PHPV diagnoosi avoin ja yksi PPM diagnoosi avoin. Vuodelta 2004 yksittäisiä diagnooseja kortikaalinen katarakta, PHTVL/PHPV diagnoosi avoin ja yksi tapaus PHTVL/PHPV 1 aste, yksi posterior polaarinen katarakta ja yksi sarveiskalvon dystrofia.
Mustia snautsereita on lonkkakuvattu rekisteröinti vuoden mukaan:
Vuosi
2005
A
5
B
11
C
6
D
0
E
0
2006
12
11
5
1
0
2007
1
14
2
0
0
2008
12
4
3
0
1
2009
0
0
0
0
0
Prosentteina kuvatut koirat:
Vuosi
2005
kuvattuja
51%
A
23%
B
50%
C
27%
D
0%
E
0%
2006
43%
41%
38%
17%
3%
0%
2007
37%
6%
82%
12%
0%
0%
2008
34%
60%
20%
15%
0%
5%
2009
0%
Mustilla snautsereille ei ole samanlaista suuntausta lonkissa kuin pippurisuolalla. Lähes poikkeuksetta esimerkiksi tuontikoirilla on ollut A tai B-lonkat. Vain yhdellä tuontikoiralla on C-lonkat.
56
Myös suomalaisen snautserikannan lonkat ovat terveet, n. 80 % mustista snautsereista on A tai
B-lonkat.
Silmätutkittuja rekisteröintivuosittain:
Vuosi
2005
Syntyneitä
43
Tutkittuja
21
Tutkimus%
49%
Terveitä Terveys%
19
90%
2006
67
22
33%
22
100%
2007
46
15
33%
14
93%
2008
59
9
15%
8%
89%
2009
56
0
0%
0
Vuonna 2005 rekisteröidyissä on löydetty 1 PHTVL/PHPV aste 1, yksi PPM diagnoosi avoin ja
yksi geograafinen RD. Vuonna 2006 yksi epäilyttävä katarakta ja vuonna 2007 yksi geograafinen RD. Vuonna 2008 yksi kaihin laajuus lievä, yksi kortikaalinen katarakta ja yksi posterior polaarinen katarakta.
Jos mustilla snautsereilla laajentaa tarkastelujaksoa vuodelta 2004 löytyy keratiitti epäilyttävä,
posterior polaarinen katarakta. Vuodelta 2002 RD multifokaali ja yksi posterior polaarinen katarakta. Vuodelta 2000 löytyy kortikaalinen katarakta, nukleaarinen katarakta, PHTVL/PHPV avoin
diagnoosi ja PPM avoin diagnoosi ja lisäksi yksi Trichiasis. Nämä ovat yksittäisiä tapauksia.
[KoiraNet]
Vaikuttaa siis siltä, että snautserien silmäsairaudet puhkeavat vasta myöhemmällä iällä. Snautserikerho on ottanut tavoitteekseen tutkituttaa myös vanhempien snautserien silmiä.
57
6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT
6.1. Visiot
Snautserin rotumääritelmän mukaan se on seura- ja vahtikoira. Snautserin nykyinen käyttötarkoitus on olla monipuolinen harrastus- ja seurakoira, jolla on kohtuullinen vahtivietti. Tyypillinen
snautserin luonne on iloinen, aktiivinen, innokas liikkuja, joka on aina valmiina mukaan säällä
kuin säällä. Snautseri on melko itsenäinen, hieman pehmeä ja ihmisystävällinen. Itsepäisyyden,
vilkkauden ja tietyn hallintapyrkimyksen vuoksi snautseri ei olekaan kaikille sopiva koira, vaan
se tarvitsee määrätietoisen ja kärsivällisen omistajan.
Snautseri ei ole ollut koskaan muotikoira, joten vuosittaiset rekisteröinnit ovat pysyneet 150
pennun paikkeilla. Suhteellisen pieni populaatio tuo haasteen geenipohjan laajuuden säilyttämiselle ja laajentamiselle. Itsetarkoitus ei ole populaation määrän kasvattaminen vaan populaation
kokonaisrakenteesta huolehtiminen.
Ulkomuodoltaan (fenotyypiltään) snautseri on välttänyt suurimmat muotivirtaukset. Ulkomuoto
on pysynyt samankaltaisena vuosikymmeniä. Suomalaisen snautserin ulkomuoto on melko lähellä rotumääritelmää. Snautseri on karkeakarvainen, neliömäinen, ryhdikäs ja tyylikäs, mutta
samalla vankka koira, joka on hyvä liikkuja. Snautserille on ominaista tuuhealla parralla varustettu pitkä pää ja röyhkeä ilme, jonka tuo tummat, mantelinmuotoiset silmät. Liioiteltuja tyyppejä
ei voida sanoa olevan. Kanta on varsin tasainen. Toimintaa haittaavia piirteitä tai ominaisuuksia
ei liioin ole.
Snautseri ei ole ollut ns. suosikkirotu, joten yhdistelmät eivät perustu lähinnä asuvaan urokseen.
Terveystilastoja kerhossa on pidetty kymmenien vuosien aikana, joten jalostustoimintaa voidaan
ohjata kentältä saatujen palautteiden pohjalta. Edellä olevaan perustuen rodun terveyttä voidaan pitää hyvänä eikä tiedossa ole rakennevikoja, jotka haittaisivat toimintaa.
6.2. Rotujärjestön tavoitteet ja strategiat
Tavoitteena on säilyttää snautserin taso Suomessa hyvällä tasolla sekä parantaa entisestään
kaikilla osa-alueilla (ulkomuodon, terveyden ja luonteen suhteen).
Jalostukseen käytettävien koirien kriteerit tulee pitää riittävän korkealla, välttäen kuitenkin siitosmatadoreja ja geenimateriaalin liiallista supistamista. Jalostukseen käytettävien koirien tulisi
olla ulkomuodoltaan vähintään keskitasoa tai sitä parempia. Luonteen osalta siitokseen käytettävän koiran tulee olla yhteiskuntakelpoinen, ei missään tapauksessa pelokas ja/tai aggressiivinen. Siitoskoiran tulee olla terve.
6.2.1. Populaation kokonaistilanne ja rakenne
Tavoitteena on laajemman geenipohjan luominen. Populaation määrän kasvu ei ole tavoitteena
vaan populaation kokonaisrakenteen monipuolisuus. Jalostukseen saatava lisää yksilöitä, jotta
tehollinen populaatiokoko kasvaa. Tavoitteena on myös koko rodun sukusiitosasteen pitäminen
alhaisena, tavoitteena alle neljän prosentin taso laskettuna kuudella polvella Suomen Kennelliiton Koiranetin mukaan. Suosituksena on, että yksittäisen yhdistelmän sukusiitosprosentti olisi
enintään 6,25% kuudella polvella laskettuna. Yhdistelmien sukusiitosprosentit lasketaan myös
kuudella polvella Suomen Kennelliiton Koiranetin mukaan. Geenipohjan laajentamiseksi voidaan toteuttaa muutamia harkittuja väriristeytyksiä. Väriristeytykset tulee tehdä Suomen kennelliiton ja Snautseri- Pinseri keskujärjestön jalostusneuvoston antaman ohjeistuksen mukaan.
LIITE H.
Keinot
Jalostustoimikunta seuraa molempien värien koko populaation sukusiitoskerrointa ja tehollista
populaatiokokoa ja tiedottaa näistä kasvattajia jalostuspäivilla. Tiedot raportoidaan nettisivuilla
linkkinä Suomen Kennelliiton Koiranetin tilastoihin ja vuosittain tulosjulkaisussa sekä jalostuspäivillä.
Toimikunnan tulee tarkkailla vuosittain vuosittaista tehollista populaatiokokoa ja sen sisäisiä
muutoksia. Toimikunnan tulee seurata sukusiitosasteen muutoksia laskemalla arvot vuosittaisil58
le ikäluokille, jotka esitetään vuosittain jalostuspäivillä.. Sukusiitosasteet lasketaan kuuden polven mukaan. Jalostustoimikunnan tulee tarkkailla urosten käyttöä ja tiedottaa jäsenistöä eniten
käytettyjen urosten jälkeläismääristä jalostuspäivillä. Jalostuspäivillä julkaistaan myös ajan tasalla olevat urosten jälkeläislistat, jotka lisätään myös linkkinä kerhon omille jalostussivuille. Jalostustoimikunta seuraa myös toisen polven jälkeläismääriä ja informoi näistä kasvattajia vuosittaisilla jalostuspäivillä
Jalostusurosten suhteen tulisi noudattaa varovaisuutta, jotta rotuun ei pesiytyisi ns. siitosmatadoreja. Yksipuolinen siitosurosten käyttö lisää perinnöllisten sairauksien vaaraa. Lopullinen vastuu välttää siitosmatadorien syntyä on kasvattajilla ja urosten omistajilla. Kerhon varoilla on kuvattu potentiaalisia urosehdokkaita joita voitaisiin käyttää jalostukseen. Näin toimimalla on saatu
lisämateriaalia urosehdokkaiksi.
Suositus: 5-vuotiaaksi asti uroksen jälkeläismäärä enintään 30 pentua, jonka jälkeen arvioidaan
jälkeläisten laatu ja toisen polven jälkeläisten määrä. Jälkeläisten laadun arvioimisessa otetaan
huomioon lonkkakuvaus-, silmäpeilaus-, luonnetesti-, MH-kuvaus- ja näyttelytulokset sekä tiedossa olevat jälkeläisten yleiset terveystilat.
6.2.2. Luonne
Snautserin nykyinen käyttötarkoitus on olla monipuolinen harrastus- ja seurakoira, joka omaa
jonkin verran vahtiviettiä. Siitokseen käytettävien koirien tulee olla luonteeltaan moitteettomia ja
rotutyypillisiä. Kasvattajilla on tässä suurin vastuu.
Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka heijastuvat myös toimintakykyyn. Tulisi suosia koiria, joilla on matala hallintapyrkimys, jolloin
niitä on helpompi kouluttaa. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, jotka ovat arkoja, aggressiivisia
tai yliaktiivisia.
Luonnetesti tai MH-kuvaus on suositeltava etenkin jalostuskoirille sekä tuontikoirille. Jalostuksessa kannattaa välttää tekemästä yhdistelmiä, jossa molemmilla vanhemmilla on jonkun ominaisuuden suhteen ei-toivottu tulos.
Tavoitteena kiinnittää huomiota hermorakenteeseen, toimintakykyyn ja riittävään kovuuteen sekä ääni- ja paukkuarkuuden esiintymiseen.
Keinot
Kannustetaan snautserin omistajia luonnetestauttamaan tai MH kuvauttamaan koiriaan. Snautserikerho järjestää luonnetestejä yksin tai yhdessä paikallisten kerhojen kanssa. Jalostukseen
käytettävien koirien tulee olla luonteeltaan rotutyypillisiä. Kasvattajilla on tässä suuri vastuu. Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka
heijastuvat myös toimintakykyyn. Tulisi suosia koiria, joilla on matala hallintapyrkimys, jolloin niitä on helpompi kouluttaa. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, jotka ovat arkoja, aggressiivisia tai
yliaktiivisia. Kerho tukee luonnetestiin tai MH kuvaukseen osallistunutta snautseria.
Tavoite: 20 % verrattuna vuosittaisiin rekisteröinteihin luonnetestataan tai MH-kuvataan.
6.2.3. Terveys
Tavoitteena ovat terveet ja pitkä-ikäiset snautserit. Rodun terveydentilaa seurataan kasvattajille
ja koiran omistajille suunnatuilla terveyskyselyillä. Jalostustoimikunta ylläpitää tietokantaa, johon
on kirjattu kasvattajien että koiranomistajien raportit koiriensa terveyden tilasta. Tietokantaan
kirjataan myös toimikunnalle lähetetyt pentuetiedustelulomakkeiden tiedot. Kasvattajat täyttävät
pentuetiedustelulomakkeen A luovutusikäisistä pennuista ja lomakkeen B vuoden ikäisistä kasvateistaan.
Rodun tilaa seurataan myös virallisilla lonkkanivel- ja kyynärniveldysplasia kuvauksilla sekä silmien peilauksilla. Silmäsairauksien osalta siitoksen käytettävät koirat peilataan silmäsairauksien
varalta säännöllisesti. Jalostukseen ei käytetä perinnölliseksi luokiteltua silmäsairasta yksilöä.
MRD, PHTVL1 ja Distichiasis löydöksen saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen, kunhan partnerilla ei ole samaa löydöstä.
59
Keinot
Jalostustoimikunta pyrkii joko itse tai alaosastojen avustuksella järjestämään joukkotutkimustilaisuuksia lonkkien, kyynärnivelien ja silmien tutkimiseksi eri puolella maatamme. Jalostustoimikunta ylläpitää luonne- ja terveystietokantaa sekä tekee terveyskyselyjä viiden vuoden välein
kartoittaakseen snautserien terveystilannetta. Kasvattajille on suunnattu pentuetiedustelulomakkeet täytettäväksi luovutusikäisistä, vuoden vanhoista koirista. Lisäksi kerho tukee snautsereiden silmä- ja lonkkakuvauksia.
Terveysvaatimukset
Lonkkaniveldysplasia
Lonkkaniveldysplasiassa tavoitteena on, että jalostukseen käytettävät koirat lonkkakuvataan ja
ovat terveitä. Tavoitteena on, että dysplasian esiintyvyys alenee ottamalla jalostuksessa huomioon niin jalostuseläinten kuin lähisukulaistenkin lonkkastatukset. Tavoitteena on kokonaismäärän lisääminen kuvattavissa koirissa.
Jalostukseen käytettävän pentueen isällä ja emällä on virallinen lonkkaniveldysplasialausunto.
Lonkkaniveltutkimustulosten suhteen noudatetaan seuraavaa pisteytystä: A=0, B=1, C=2, ja D
ja E= ei suositella jalostukseen. Pentueen vanhempien lonkkatuloslausuntojen yhteenlaskettu
pistemäärä ei saa ylittää kolmea pistettä. Ulkomaalaiselta urokselta lausuntoa ei vaadita, vain
suositellaan.
Tavoite: Lonkkakuvataan 50% vuosittaisista rekisteröinneistä
Kyynärniveldysplasia
Suositellaan jalostukseen käytettävien snautserien kyynärnivelten kuvaamista.
Silmäsairaudet
Tavoitteena on kokonaismäärän lisääminen silmäpeilauksissa. Toivottavaa olisi, että yksilöt peilattaisiin nuoremmalla ja vanhemmalla iällä.
Jalostukseen käytettävä uros ja narttu on tutkittu ja todettu terveeksi perinnöllisten silmäsairauksien osalta. Snautsereilla tutkimuslausunto ei saa olla 24 kuukautta vanhempi.
MRD, PHTVL1 ja Distichiasis löydöksen saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen, kunhan partnerilla ei ole samaa löydöstä. Jalostuksesta sulkevat pois: HC, PRA, GRD, TRD, PHTVL/PHPV
2-5 asteet.
Ulkomaiselta urokselta tutkimusta ei vaadita, vain suositellaan.
Jalostustoimikunta järjestää joukkosilmätarkastuksia. Suomen Snautserikerho ry tukee rahallisesti snautserien silmäpeilauksia.
Tavoite: Silmäpeilataan 50% vuosittaisista rekisteröinneistä. Erityisesti pyritään saamaan vanhempia snautsereita silmäpeilauksiin.
Kivespuutos
Kivesvikaista urosta ei käytetä jalostukseen. Seurataan kivespuutosten määrää pentuetiedustelulomakkein.
Purentavika
Purentavikaista (selvä ylä-, ala- tai ristipurenta) koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Jalostukseen
voi käyttää yksilöä, jolla on yhden hampaan puutos, tällöin partnerilla on oltava täysi hampaisto.
Lihasdystrofia
Jalostuksessa tulee olla tietoinen taudin olemassaolosta kannassamme ja antaa kasvattajille
tietoa ja neuvoja tautitilannetta koskien. Terveyskyselyiden yms. kartoitusten avulla pyritään pysymään ajan tasalla mahdollisten uusien tapausten varalta, jotta taudin yleistyminen estettäisiin.
Lihasdystrofiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen eikä sellaista yhdistelmää tule
uusia, josta on syntynyt lihasdystrofinen pentu. Lihasdystofisen pennun pentuesisaruksia ei tule
myöskään käyttää jalostukseen.
60
Kardiomyopatia
Kardiomyopatiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Pentuesisaruksen sydän tulisi
todeta terveeksi (ultraäänitutkimus) ennen jalostuskäyttöä. Sellaista yhdistelmää, josta syntyi
kardiomyopatiasta kärsinyt koira, ei tule uusia.
Hypotyroosi
Hypotyreoosia sairastavaa koiraa ei tule käyttää siitokseen. TGAA- ja T4+TSH-testausta suositellaan siitoseläimelle, jonka lähisuvussa on todettu hypotyreoosia.
Kynsien irtoaminen
Mikäli koiralla on vaikea kynsiongelma, sitä ei tulisi käyttää jalostukseen. Lievää kynsien oireilua
sairastavaa koiraa tuli harkinnalla käyttää jalostukseen. Lievää kynsien oireilua sairastavan koiran jalostuskäytössä tulisi yhdistelmän toisella koiralla on normaalit kynnet. Kynsistään oireilevan koiran jalostuskäytössä tulisi huomioida, ettei kerrata sukutaulussa kynsiongelmaa tiedettävästi sairastavia koiria.
Epilepsia
Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Sellaista yhdistelmää, josta on syntynyt epileptikko, ei tule uusia.
Häntämutkat ja töpöhäntäisyys
Mikäli koiralla todetaan jokin häntämuutos, suositellaan hännän röntgenkuvausta ennen siitoskäyttöä. Mikäli kyseessä on koukkuhäntä, koiraa ei suositella jalostukseen.
Luonnontöpön / normaalia selvästi lyhyempihäntäinen koiran häntä katsotaan epämuodostumaksi. Joka rotumääritelmän mukaan on hylkäävä virhe. Tälläista koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.
Ikävaatimukset
Jalostukseen käytettävän uroksen vähimmäisikä on 12 kuukautta ja nartun 24 kuukautta. Nuoremman nartun tai yli 8-vuotiaan nartun siitoskäyttöön tulee saada jalostustoimikunnan lupa ja
esittää sen terveydentilasta tuore eläinlääkärin todistus. Suositellaan myös vanhemman, terveen ja vähän käytetyn tai käyttämättömän uroksen jalostuskäyttöä.
6.2.4. Ulkomuoto
Ulkomuodon osalta suomalaiset snautserit ovat erittäin hyvää tasoa. Tyyppi ja rakenne on vuosien saatossa saatu melko lähelle rotumääritelmää. Jalostuksen painopiste keskittyy oikeaan
luonteeseen, rotumääritelmän mukaiseen kokoon, ryhtiin, neliömäiseen rakenteeseen, vahvaan,
mutta tyylikkääseen olemukseen, karkeisiin karvoihin, tasapainoisiin kulmauksiin sekä kaikkia
niveliä käyttävään raviin. Suomessa on kaikki mahdollisuudet ulkomuodon parantamiseen, sillä
meillä on erinomaisia siitoskoiria.
Keinot
Suomen Snautserikerhon pentuvälityksen ulkomuotovaatimukset
Jalostukseen käytettävä uros ja narttu ovat saaneet näyttelyssä yhden kerran erinomaisen,
kaksi kertaa virallisen laatuarvostelumaininnan ”erittäin hyvä” (ennen vuotta 2003 1. palkinto) tai
jalostuskäyttöä puoltavan jalostustarkastuslausunnon. Laatuarvostelussa korkeintaan H:n saanutta koiraa voidaan käyttää jalostukseen, mikäli se läpäisee hyväksytysti jalostustarkastuksen.
Jalostus- ja jälkeläistarkastukset
Jalostustoimikunta pyrkii joko itse tai alaosastojen avustuksella järjestämään jalostus- ja jälkeläistarkastuksia eri puolella maatamme. Toimikunta ylläpitää tiedostoa tarkastusraporteista. Jalostus- ja jälkeläistarkastajina toimii kaksi jalostustoimikunnan nimeämää ulkomuototuomaria,
jotka omaavat rodun arvosteluoikeudet. Kasvattajat voivat pyytää jalostustoimikuntaa järjestämään jalostus- ja/tai jälkeläistarkastuksia.
61
Tulosjulkaisun näyttelyarvostelut
Vuosittain ilmestyvässä tulosjulkaisussa on suomennettuna Suomessa kaikkien näyttelyissä
käyneiden snautsereiden laatuarvostelut sijoituksineen.
6.2.5. Tiedon hankinta ja välitys
Jalostustoimikunnan tärkeimpinä tehtävinä on tiedon keruu ja välitys kasvattajille jalostuspäätösten tueksi ja rodun kokonaistilanteen seuraamiseksi. Suomen Kennelliitto ja sen ylläpitämä
KoiraNet-jalostustietojärjestelmä [KoiraNet] on tärkeä tiedon lähde. Jalostustoimikunta toimittaa
vuosittain tulosjulkaisun, johon on koottu snautsereiden näyttelytulokset kirjallisine arvosteluineen sekä koe- ja terveystutkimustulokset. Tulosjulkaisusta löytyy myös rekisteröinnit sukutauluineen, tuontikoirat, keskimääräinen pentuekoko, rotukohtaiset ja pentuekohtaiset sukusiitosprosentit, urosten jälkeläismäärät sekä ja pentuekyselylomakkeiden vuosikoosteet. Tulosjulkaisussa arvioidaan myös tavoiteohjelman toimenpiteiden toteutumista ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toimikunta raportoi vuosittain toimintakertomuksessaan vuosittaiset rekisteröinnit, terveystutkimustulosjakaumat, jalostussuositukset, kirjatut yhdistelmät ja rotukohtaiset
sukusiitosprosentit.
Jalostustoimikunta ylläpitää tietokantaa, johon koiran omistaja ilmoittaa tietoja koirastaan luonteeseen ja terveyteen liittyen. Tietokantaan pyritään kirjaamaan myös edellisten vuosien aikana
tehdyt terveyskyselyt sekä kasvattajien että koiranomistajien raportit koiriensa terveyden tilasta.
Tietokantaan kirjataan myös toimikunnalle lähetetyt pentuetiedustelulomakkeiden tiedot. Kasvattajat täyttävät pentuetiedustelulomakkeen A luovutusikäisistä pennuista ja lomakkeen B vuoden ikäisistä kasvateistaan. . Kasvattaja saa pentuetiedustelulomakkeet kerhon pentuvälittäjältä. Ne löytyvät myös kerhon nettisivuilta ja tämän dokumentin liiteosasta. Snautserikerhon nettisivuilla julkaistaan rotua ja jalostusta koskevia ajankohtaisia asioita mm. urosten ja narttujen
ajankohtaiset jälkeläismäärät sekä terveys- ja luonnetietokannan tilastotiedot.
Kasvattajien ja jalostustoimikunnan jäsenten kouluttautuminen
Jalostustoimikunta järjestää vuosittain snautsereiden kasvattajille ja harrastajille suunnatun
kasvattajapäivän, jossa on esillä ajankohtaisia asioita. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään
snautseripäiviä, joilla esitellään mm. snautserin käyttömahdollisuuksia, rakennetta ja pennuttamiseen liittyviä asioita. Toimikunnan jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan Suomen
Kennelliiton järjestämiin koulutuksiin, joihin myös kannustetaan snautserikasvattajia osallistumaan.
6.2.6. Jalostustoimikunnan tehtävät strategian toteuttajana
Strategian toteuttaminen tapahtuu viime kädessä kasvattajien toimesta. Rotujärjestön strategian toteuttamisen apuna toimii jalostustoimikunta, jonka säännöissä määritellään jalostustoimikunnan tehtävät. Säännöt on vahvistettu vuonna 2005.
Jalostustoimikunnan tehtävät:
1.
2.
62
Yhteydenpito ja tietojen vaihto

Suomen Snautserikerho ry:n hallitukseen.

muiden SSPK:n rotukerhojen ja rotua harrastavien yhdistysten sekä ulkomaisten rotujärjestöjen kanssa

tarvittaessa SKL:n jalostusneuvojaan, jalostusasiantuntijoihin ja kynologeihin.
Tiedottaminen

toiminnasta tiedottaminen kerholehdessä ja internet-sivuilla

terveystutkimuksista tiedottaminen kerholehdessä

jalostusmenetelmistä ja perinnöllisistä sairauksista

rotujen tilasta koti- ja ulkomailla samoin kuin ulkomailla käytettävistä jalostusmenetelmistä.
3. Tiedon kerääminen ja tallentaminen rodusta sekä tiedon hyödyntäminen jalostuksessa,
apuna mm. jalostuksen tavoiteohjelma.
4.
Rodun tason seuraaminen ja kehittäminen sekä siitosmateriaalin kartoittaminen.
5. Perinnöllisten sairauksien kartoittaminen ja tarvittaessa vastustusohjelman laatiminen ja toteuttaminen käytännössä, mm. järjestämällä terveystarkastuksia perinnöllisten sairauksien toteamiseksi.
6. Neuvottelutilaisuuksien järjestäminen tarvittaessa ja kasvattajapäivän järjestäminen joka
vuosi. Näissä tilaisuuksissa käsitellään esim. rodun jalostuksen ajankohtaisia asioita.
7.
Jalostusyhdistelmien suunnittelu ja jalostusneuvonnan antaminen

Jalostusyhdistelmien
suunnittelussa
on
otettava
huomioon
jalostustarkastus/näyttelytulokset, mahdollisesti todetut perinnölliset sairaudet ja muut mahdolliset
testitulokset.

Jalostusneuvontaa koskevat tiedustelut ja ilmoitukset osoitetaan jalostustoimikunnan
sihteerille.
8. Rodun pentuvälityksen hoitavat jalostustoimikunnan nimeämät henkilöt. Pentuvälittäjät antavat tasapuolisesti tietoa kaikista kulloinkin tiedossa olevista pentueista, jotka täyttävät pentuvälitykseen pääsyn kriteerit. Kasvattajapäivillä päätetään pentuvälityskriteerit, jotka yhdistelmän
on täytettävä päästäkseen Suomen Snautserikerhon pentuvälitykseen.
9. Jalostustoimikunta esittää toimintakertomuksen Suomen Snautserikerho ry:n hallitukselle
vähintään kahta viikkoa ennen vuosikokousta.
10. Jalostustarkastukset

Jalostustarkastuksia järjestetään tarpeen vaatiessa. Tällöin suoritetaan jälkeläistarkastuksia tai/ja yksilötarkastuksia.
a) Jälkeläistarkastuksissa tarkastetaan uros ja/tai narttu yhdessä pentujen kanssa. Pentujen tulisi olla mahdollisimman monesta yhdistelmästä.
b) Yksilötarkastuksia, joihin voi osallistua 12 kuukautta täyttänyt koira, josta laaditaan
mahdollisimman yksityiskohtainen rakennekuvaus.
Jalostustoimikunnan tehtävissä korostuu tiedon hankinta ja välitys. Rotukoirien kasvattaminen
Suomessa on vapaata toimintaa, joten kasvattajilla on aina viime kädessä vastuu tekemistään
päätöksistä ja siten myös kasvatustyönsä tuloksista. Jalostustoimikunta paneutuu snautsereiden kokonaistilanteen kartoittamiseen, terveystietojen analysointiin ja niistä tiedottamiseen. Yksilötason jalostus erilaisine ratkaisuineen jää kasvattajan vastuulle.
6.2.7. Pentuvälitys
Yhdistyksen pentuvälityksen kautta välitetään pentueita, jotka täyttävät Suomen Snautserikerhon pentuvälityskriteerit. Liitteenä vuoden 2010 pentuvälityskriteerit (liite C). Pentuvälityskriteerit
päätetään vuosittain kasvattajapäivillä. Pentuvälityskriteerit tukevat jalostuksen tavoiteohjelmaa.
Kasvattajan tulee olla Suomen Snautserikerhon jäsen ja Suomessa vakituisesti asuva. Pentue
rekisteröidään kokonaisuudessaan Suomen Kennelliittoon. Kasvattajan tulee palauttaa pentutiedustelukaavake luovutusikäisistä pennuista täytettynä jalostustoimikunnan sihteerille saadakseen seuraavat pentueet jalostustoimikunnan hyväksymiksi.
6.2.8. Koiran kauppa
Suomen Snautserikerho ry suosittaa pentujen kaupassa käytettäväksi Suomen Kennelliiton hyväksymiä koiran kauppaa, sijoitusta ja osamaksukauppaa koskevia vakiosopimusehtoja. SKL:n
kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut kasvattaja onkin sitoutunut ko. asiakirjojen käyttöön.
SKL:n kauppakirjan liitteeksi on laadittu liite kauppakirjaan (liite A). Kyseisessä asiakirjassa on
kerrottu yleisimmistä snautserilla esiintyvistä sairauksista.
Suomen Kennelliiton kauppasopimus velvoittaa kasvattajaa palauttamaan kolmanneksen kauppahinnasta, jos koiralla todetaan kivespuutos, ellei kivespuutosta ole huomioitu jo kauppahin63
nassa. Suomen Snautserikerhon kauppakirjaliitteessä suositellaan korvattavaksi nollaava purentavika (ylä-, ala- ja vino purenta) siten, että palautetaan 1/3 kauppahinnasta, mikäli korvausta ei ole huomioitu jo koiran kauppahinnassa (josta on merkintä kauppakirjassa). Korvaussuositus ei koske yli 15 kk ikäistä koiraa.
6.3. Uhat ja mahdollisuudet
Alla analysoidaan snautseri rotua luonteen, käyttöominaisuuksien, terveyden, rakenteen ja rodun markkinapotentiaalin suhteen nelikenttäanalyysillä.
Vahvuudet:

Monipuolinen harrastus- ja seurakoira

Liioittelematon tyypiltään, peruskoiran rakenne

Trimmattava, kohtuullisen helppohoitoinen turkki

Siisteys (kuolaamattomuus)

Pitkäikäinen

Rodun terveystilanne hyvä

Kestävä

Lapsiystävällinen

Valpas ja ”aina valmis”

Rodun jalostukseen sitoutuneet kasvattajat
Heikkoudet:

Suppea geenipohja, lukumäärältään pieni rotu

Osalla ääni- ja paukkuarkuutta

Osalla haukkuherkkyyttä

Arat yksilöt

tapaturma-alttius
Mahdollisuudet:

hyvä ja monipuolinen harrastuskoira

palveluskoiraoikeudet

avustaja- ja terapiakoira

keskikokoinen, pitkäikäinen rotu
Uhat:
64

suppea jalostuskanta

terveyden ja luonteen heikkeneminen

pehmeät turkit

koon kasvu

rodun suosion räjähdysmäinen kasvu

kasvattajat eivät sitoudu tavoiteohjelmaan

uusien, rodun kehittämiseen ja vaalimiseen sitoutuneiden kasvattajien vähyys

Kasvattajien yhteistyön puute

Ammattimainen koirantuonti samoista terveystutkimattomista linjoista
Varautuminen uhkiin

Tuomareille korostaa luonnetta, karkeaa turkkia ja kokoa

Harrastajien ja kasvattajien motivoiminen erilaisin tilaisuuksin

Tiedon välitys kasvattajien ja muidenkin harrastajien välillä

Tiedon kerääminen ja välittäminen kasvattajille

Tarjotaan kerhon tukea lonkkakuvauksiin ja silmäpeilauksiin sekä luonnetestiin tai MHkuvaukseen jalostustiedon keräämiseksi

Ylläpidetään tietokantaa käytetyistä jalostuskoirista kerhon nettisivuilla

Ylläpidetään luonne- ja terveystietokantaa kerhon nettisivuilla. Tilastotieto tietokantaan
ilmoitetuista koirista nähtävissä kerhon verkkosivuilla.

Vuosittain jalostus-/kasvattajapäivillä tarkastellaan tilanne populaatioon, luonteeseen,
terveyteen ja ulkomuotoon liittyen. Päätetään mahdolliset toimenpiteet
6.4. Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi
Seuraavassa on jaoteltu toimintasuunnitelma tavoiteohjelman kirjoittamisvuodelle ja neljälle sitä
seuraavalle vuodelle.
2011

Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa

Uudistetaan jalostustarkastussäännöt ja jalostustarkastuslomake

Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.

Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus

Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa

Rodun monimuotoisuuden kartoitus, Lohen geenipankin hyödyntäminen

Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.

Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus.

Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa

Järjestetään terveyskysely tietokantakyselyn lisäksi

Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.

Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus.

Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa

MH- rotuprofiilin luominen kertyneiden MH kuvausten pohjalta

Aloitetaan jalostuksen tavoiteohjelman uudistaminen

Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.

Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus.
2012
2013
2014
65
2015
66

Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa

Jalostuksen tavoiteohjelman uudistaminen

Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.

Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus.
7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA
Jalostustoimikunta seuraa tavoiteohjelman toteutumista. Toimikunta raportoi vuosittain toimintakertomuksessaan vuosittaiset rekisteröinnit, terveystutkimustulosjakaumat, jalostussuositukset,
kirjatut yhdistelmät ja rotukohtaiset sukusiitosprosentit. Tulosjulkaisussa tulee arvioida tavoiteohjelman toimenpiteiden toteutumista ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tulosjulkaisussa
julkaistaan lisäksi rotukohtaiset ja pentuekohtaiset sukusiitosprosentit, rekisteröinnit sukutauluineen, keskimääräinen pentuekoko, urosten jälkeläismäärät, tuontikoirat, näyttelytulokset kirjallisine arvosteluineen sekä koe- ja terveystutkimustulokset. Snautserikerhon nettisivuilla julkaistaan rotua ja jalostusta koskevia ajankohtaisia asioita mm. urosten ajankohtaiset jälkeläismäärät.
Jalostuksen tavoiteohjelma on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla. Tavoiteohjelma tarkistetaan
viiden vuoden välein kasvattajapäivillä. Ehdotetut muutokset julkaistaan etukäteen kerhon nettisivuilla ja mahdollisesti kerholehdessä.
67
8. LÄHDELUETTELO
68
[DSPK]
Dansk Schnauzer og Pinscher klub. Internet sivut osoitteessa:
http://www.dspk.dk/
[Gomez-Todra]
Gomez-Todra, Salvador 1991. Los Perros. Gran enciclopedia canina.
[Jalomäki]
Jalomäki Sari 2009, Perinnölliset silmäsairaudet, niiiden oireet, diagnostiikka, merkitys yksilön ja jalostuksen kannalta,
http://www.apexvet.fi/webclinic/Sari/perinteiset_silmasairaudet_new.
pdf
[Jackrussel]
http://www.jackrussell.fi/Main/SukuKato
[KC]
The Kennel Club. Internet sivut osoitteessa: http://www.the-kennelclub.org.uk/.
[KoiraNet]
Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä.
http://jalostus.kennelliitto.fi/
[Lindberg]
Kloproblem hos riesenschnauzer - myt eller sanning?, Seminaariesitys, Mikaela Lindberg, työnohjaaja: Lennart Swenson, Institutionen
för husdjursgenetik, Sveriges Lantbruksuniversitet, Uppsala 2000.
[Mäki et al.]
Mäki, Katariina & Ekman Tarja 2004, Terveempien koirarotujen puolesta – sukusiitosdepressio ja matadorijalostusta vastaan, Jalostustoimikuntien neuvottelupäivä julkaisu 31.1.2004, Suomen Kennelliitto.
[Möller]
Möller Pia, 2004. SSPK:n historia 1954- (tiedotuslehtiset, hallituksen
pöytäkirjat) Snautseri-Pinseri –lehti 1/2004.
[NSBK]
Norsk Schnauzer/Bouvier klubb. Internet sivut, osoitteessa:
http://www.nsbk.org/
[PSK]
Germany Pincher-Schnauzer klub. Internet sivut osoitteessa:
http://www.psk-pinscher-schnauzer.de/
[Pärnänen]
Pärnänen Juha, Silmätarkastus: Mitä, miksi, milloin. 30.3.2004. Internet sivut osoitteessa: http://www.htk.fi/public/ppu/silmasairaudet.htm
[SSCA]
The Standard Schnauzer Club of America. Internet sivut osoitteessa:
http://www.standardschnauzer.org/
[SSnK 1]
Suomen Snautserikerho ry:n jalostustoimikunnan säännöt 2004.
[SSnK 2]
Suomen Snautserikerho ry:n jalostustoimikunnan teettämät terveyskyselyt ja koirien omistajien raportit.
[SSnK 3]
Suomen Snautserikerho ry:n kasvattajalista
http://www.ssnk.fi/fi/kasvattajat/
[Svenska SPK]
Svenska Schnauzer-Pincher klubben. Internet sivut osoitteessa:
http://www.sspk.nu/
[Terv. 1]
Terveyskyselytutkimus snautsereille, Ruotsin snautserikerho 2003
Schnauzerringen, Rasspecifik Avelstrategi för Schnauzer version 1.5,
8.2.2005. Internet osoite: http://www.come.to/mellanschnauzerringen
[Kennelliitto]
Suomen Kennelliitto valioarvosäännöt 2009
9. LIITTEE
ET
9.1.. Liite A
Suom
men Snautsserikerho ryy - Finska Scchnauzerklu
ubben rf.
LIIT
TE SOP
PIMUKSEEN KO
OIRAN KAUPA
K
STA
Koira
an nimi:
Rek.nro:
upuoli:
Suku
Synt.aika:
k
a myös snautserilla es
siintyy joukkko periytyviä
ä vikoja ja sairauksia.. SuuKuten kaikilla koiraroduilla
maksi osakssi näiden pe
eriytyminen tapahtuu resessiivises
r
sti eli piilevvästi. Nimity
ys paljastaa
a, ettei
rimm
tällaisen taipum
muksen kan
ntajayksilöä voi tunnis
staa sen ullkoasun pe
erusteella. Vastuuntunt
V
toinen
kasvvattaja käytttää siitokse
een vain terrveiksi tode
ettuja yksilö
öitä. Siitä huolimatta saattaa
s
tapa
ahtua,
että kaksi tervettä siitoskoiraa, jotka kantavat
k
sa
amaa sairau
ustaipumussta, pariteta
aan keskenä
ään ja
saad
daan sairas//viallinen ykksilö.
Usein nämä piilevät viat ja sairaudet puhkeavat
p
vasta
v
kun koira
k
on ohiittanut penttu- ja nuoruusiän.
Näin ollen kasva
attaja ei voi näitä enna
akoida. Myö
ös pennun uudessa
u
kod
dissa saama hoito ja ko
ohtelu
sekä
ä ennalta -a
arvaamattom
mat tekijät vaikuttavat merkittävä
ästi erilaiste
en ongelmie
en ja sairau
uksien
puhkkeamiseen ja
j syntyyn. Ostajan tule
ee huomioid
da, että hän
n pennun ha
ankkiessaan ostaa sen
n siinä
kunn
nossa kuin se
s luovutushetkellä on. Pennun te
erveydentila
a käy ilmi oh
heistetusta eläinlääkärin lausunn
nosta.
Snautserilla (Suomess
(
a ja/tai ulkomailla) tavattuja perinnöllisiä vikoja
a ja sairau
uksia
ovatt mm.
1. Ko
orvattavat viat
v ja sairaudet
- kive
esvikaisuuss:
toise
en tai molem
mpien kivestten puuttum
minen, todettaan >1-vuo
otiaana, palautetaan 1//3 kauppahinnasta (m
mikäli tätä eii ole huomio
oitu kauppa
ahinnassa, jolloin asiassta oltava merkintä kauppakirjassa
a)
- hylkkäävä puren
ntavirhe:
(suoraan kitalakeen pureva, su
ylä- tai alapurenta tai kulm
mahampaan vakava asentovirhe
a
uoraan
eteen
npäin kasva
ava), todeta
aan kun hampaat ovatt täysin keh
hittyneet (1--vuotiaana), palautetaa
an 1/3
kaup
ppahinnasta
a (mikäli tätä
ä ei ole huo
omioitu kauppahinnasssa, jolloin assiasta oltav
va merkintä kauppakirrjassa)
- nap
patyrä:
usein
n todettavisssa jo luovu
utushetkellä
ä, myyjä ma
aksaa mahd
dollisen leikkkauksen ta
ai koira myyydään
halve
emmalla (jo
olloin asiasta
a oltava me
erkintä kaup
ppakirjassa))
- muttkahäntäisyyys:
selvä
ä nikamavikka hännässä
ä on todetta
avissa jo luo
ovutusiässä
ä, koira void
daan myydä
ä halvemma
alla
69
2. Muita vikoja ja sairauksia
-harmaakaihi eli HC, katarakta:
puhkeaa nuoruudessa tai täysi-ikäisenä, Suomessa todettu muutamia tapauksia mustilla snautsereilla
- etenevä verkkokalvon rappeutuma eli PRA:
puhkeaa täysi-ikäisenä, Suomessa todettu yksi tapaus mustalla snautserilla v.2003
- lonkkaniveldysplasia eli lonkkanivelen kasvuhäiriö:
monen eri tekijän summa, usean eri geenin ja ympäristötekijöitten yhteisvaikutuksesta johtuva ilmiö, jota (asteet C&D) todetaan n.30%:lla suomalaisista snautsereista. Joillekin yksilöille voi iän
myötä niveleen kehittyä ”kulumaa” eli lonkkanivelrikkoa.
- epilepsia:
puhkeaa usein vasta 4-5–vuotiaana, Suomessa todettu yksittäisiä tapauksia
-dilatoiva kardiomyopatia (DCM) eli sydämen laajentuma:
perinnöllinen, ainakin saksalaisissa linjoissa todettu sairaus, johon koira kuolee jo nuorena. Suomessa todettu varmuudella yhdessä pentueessa 2000-luvulla.
- kynsien haurastuminen ja irtoaminen:
etenkin mustilla snautsereilla Suomessa jonkin verran ilmenevä ongelma, jossa kynnet ovat epänormaalin hauraat ja/tai irtoilevat. Selvää yksittäistä syytä tilaan ei tiedetä, perinnöllisyydellä lienee
myös merkitystä.
- varvaskasvaimet:
Suomessa todettu yksittäisiä tapauksia
- kilpirauhasen vajaatoiminta:
puhkeaa yleensä täysi-ikäisenä, Suomessa yksittäisiä tapauksia.
-lihasdystrofia eli perinnöllinen lihassairaus:
puhkeaa 4-6 kk iässä liikuntavaikeuksina, ruuan oksenteluna, mahdollisesti etenevä sairaus.
Ainoa varmasti raportoitu tapaus yksi P&S pentue Suomessa 90-luvulla. Sairaus voidaan testata
verikokeesta / lihaskoepalasta. Vaikea-asteisesti oireileva koira joudutaan lopettamaan.
Nämä snautserilla esiintyvät sairaudet voivat myös rajoittaa koiran käyttöä näyttelyissä, kokeissa,
ym. harrastuksissa ja jalostuksessa.
Onneksi suurin osa niistä on rodussa erittäin harvinaisia.
Mahdollisia lisätietoja pennun sukutaulussa esiintyvistä koirista:
70
9.2. Liite B
SUOMEN SNAUTSERIKERHO RY / jalostustoimikunta
PENTUETIEDUSTELUKAAVAKE A
LUOVUTUSIKÄISISTÄ
KASVATTAJA ______________________________ KENNELNIMI____________________________________
OSOITE______________________________________ PUH.NRO________________________________
PENTUEEN SYNTYMÄAIKA _____________________
VÄRI _________________________
PENTUJEN VANHEMMAT________________________________________________________
PENTUJEN NIMET_____________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
1.Tarvittiinko synnytyksessä lääkitystä / tehtiinkö keisarinleikkaus? Syy(t) ?
________________________________________________________________________
2.Eläviä pentuja syntyi _ urosta ja _ narttua, kuolleita syntyi _ kpl. Jos kuoleman syy tutkittiin, mikä oli tulos?_______________________________________________________________________________
3.Pentulaatikkoon kuolleet pennut __ kpl.Syy (jos tiedossa?)_______________________________________
4.Kasvattajan lopettamat pennut ___ kpl.Syy?___________________________________________________
5.Esiintyikö pennuissa luovutusikään mennessä sairauksia? Jos, niin mitä?
________________________________________________________________________
6.Oliko pennuilla luovutusikään mennessä havaittavissa:
*kivesvikaa_____________________*värivirheellisiä_________________________________
*purentavikoja (ylä- tai alapurenta, sekava hammasrivi, etuhammaspuutoksia, kapea alaleuka tms.)
________________________________________________________________________
*häntämutka/luonnontöpö______________________________________________________
7.Muuta raportoitavaa_______________________________________________________________
8.Lopullinen rekisteröityjen pentujen lukumäärä? ___ urosta ja ___ narttua.
Tiedot annettu ___ / ___ 20 __
_________________________
KÄYTÄ TARVITTAESSA PAPERIN
KÄÄNTÖPUOLTA!
kasvattajan allekirjoitus
Palauta osoitteella
Eila Kettunen
Mäntymäentie 12 A 2
71800 Siilinjärvi
SUOMEN SNAUTSERIKERHO RY / jalostustoimikunta
71
PENTUETIEDUSTELUKAAVAKE B
1-vuotiaista pennuista
KASVATTAJA ______________________________ KENNELNIMI____________________________________
OSOITE_______________________________PUH.NRO_____________________________________
PENTUEEN SYNTYMÄAIKA __________________
VÄRI_______________________________
PENTUJEN VANHEMMAT________________________________________________________
PENTUJEN (JOISTA TIEDOT) NIMET________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
1.Ovatko kaikki pentueen koirat elossa? Ellei, niin kuolinsyy (jos tiedossa)?
________________________________________________________________________
2.Onko pentueen koirissa esiintynyt perinnöllisiä sairauksia? (Esim. sydän- tai lihassairautta)
________________________________________________________________________
3.Onko pentueen koirissa ilmennyt kroonisia tai muita hankalia sairauksia? Jos, niin mitä?
________________________________________________________________________
4.Onko pentueen koirissa 1 v. iässä havaittavissa:
*kivesvikaa __________________*värivirheellisiä____________________________________
*purentavikoja (ylä- tai alapurenta, sekava hammasrivi, hammaspuutoksia, kapea alaleuka tms)
________________________________________________________________________
*häntämutka/luonnontöpö__________________________________________________________________
5.Onko pentueen koirissa selvästi säkäkorkeudeltaan liian pieniä tai suuria yksilöitä? Jos on,niin tarkemmin
kuvattuna______________________________________________________________________
6.Muuta raportoitavaa (esim.luonne)__________________________________________________________
Tiedot annettu ___ / ___ 20 __
_________________________
kasvattajan allekirjoitus
Palauta osoitteella
Eila Kettunen
Mäntymäentie 12 A 2
71800 Siilinjärvi
72
KÄYTÄ TARVITTAESSA PAPERIN
KÄÄNTÖPUOLTA!
9.3. Liite C
SUOMEN SNAUTSERIKERHON PENTUVÄLITYKSEEN PÄÄSEMISEN KRITEERIT
1.1.2010 ALKAEN
>>Kasvattaja on Suomen Snautserikerhon jäsen, Suomessa vakituisesti asuva ja pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan Suomen Kennelliittoon.
>>Pentueen isä ja emä ovat saaneet näyttelyssä virallisen laatuarvostelumaininnan Erinomainen tai kaksi erittäin hyvää (ennen vuotta 2003. 1 SA tai kaksi 1.palkintoa) tai jalostuskäyttöä
puoltavan jalostustarkastuslausunnon. Ulkomailla asuvalta urokselta näyttelytulosta tai jalostustarkastuslausuntoa ei vaadita, vain suositellaan.
>>Pentueen isällä ja emällä on virallinen lonkkaniveldysplasia lausunto. Lonkkaniveltutkimustulosten suhteen noudatetaan seuraavaa pisteytystä: A=0, B=1, C=2, D ja E= ei suositella jalostukseen. Pentueen vanhempien lonkkatuloslausuntojen yhteenlaskettu pistemäärä ei saa ylittää
kolmea pistettä. Ulkomailla asuvalta urokselta lausuntoa ei vaadita, vain suositellaan.
>>Pentueen isä ja emä on tutkittu perinnöllisten silmäsairauksien osalta. Tutkimustuloksissa ei
saa löytyä seuraavia sairauksia: HC, PRA, GRD, TRD, PHTVL/PHPV 2-5 asteet. Snautserien
silmätutkimuslausunto ei saa olla 24 kuukautta vanhempi astutushetkellä. Ulkomailla asuvalta
urokselta tutkimusta ei vaadita, vain suositellaan. PHTVL/PHPV1, MRD, Distichiaris sairasta
koiraa voi käyttää jalostukseen jos partneri on tutkittu terveeksi ko. sairauden osalta.
>>Jalostukseen käytettävän uroksen vähimmäisikä on 12 kuukautta ja nartun synnytys hetkellä
24 kuukautta. Nuoremman nartun tai yli 8-vuotiaan nartun siitoskäyttöön tulee saada jalostustoimikunnan lupa ja esittää sen terveydentilasta tuore eläinlääkärin todistus.
>> Suunniteltu yhdistelmä ilmoitetaan kirjallisesti etukäteen jalostustoimikunnan sihteerille. Ilmoituksessa mainitaan ensisijainen käytettävä uros, terveystutkimustulostiedot ja mielellään
nartun ja uroksen sukutaulu. Mahdolliset vaihtoehtourokset olisi myös hyvä lisätä.
>> Haettaessa jalostustoimikunnalta urossuosituksia nartulle on hakemukset osoitettava jalostustoimikunnan sihteerille vähintään kuukausi ennen arvioitua kiiman alkamisajankohtaa. Jos
toimikunnan suosittelemia uroksia ei käytetä, on yhdistelmä ilmoitettava jalostustoimikunnan
sihteerille ennen astutusta.
>> Astutuksen jälkeen ilmoitetaan toteutunut astutus jalostustoimikunnan sihteerille, jolloin samalla kerrotaan haluaako kasvattaja pentueensa heti pentulistalle vai vasta tiineeksi toteamisen
jälkeen. Jos ilmoitettu uros jostain syystä vaihtui, niin pentue voidaan silti hyväksyä pentuvälitykseen ilmoittamalla asiasta 2 viikon sisällä jalostustoimikunnan sihteerille ja antamalla perustelut uroksen vaihtumisesta. Tällöinkin uroksen on edelleen täytettävä muut pentuvälityskriteerit.
Syntyneet pennut ilmoitetaan pentuvälittäjälle.
>> Jalostustoimikunnalla on mahdollisuus olla hyväksymättä listalle sama yhdistelmä toistamiseen.
>>Kasvattajan tulee palauttaa pentutiedustelukaavake edellisistä luovutusikäisistä pennuista
(lomake A) täytettynä jalostustoimikunnan sihteerille saadakseen seuraavat pentueet jalostustoimikunnan hyväksymiksi.
>> Jalostustoimikunnalla on yksimielisellä päätöksellä oikeus olla hyväksymättä pentue kerhon
pentulistalle. Toimikunnan tulee toimittaa perustelut hylkäyksen syystä pentueen kasvattajalle.
>> Pentupakettiin on oikeutettu vain pentukriteerit täyttävä pentue.
73
9.4. Liite D
Snautserin v.2003 tehdyn terveyskyselyn tulokset
Snautserikerhon ry:n jalostustoimikunta katsoi aiheelliseksi tehdä terveyskyselyn muutaman vuoden
tauon jälkeen. Nyt pyrittiin kartoittamaan lähinnä perinnöllisiä tai usein toistuvia sairauksia/tiloja.
Kysely oli tarkoitettu vv.1995-2000 syntyneille snautsereille, joita ko. aikana Suomessa oli rekisteröity yhteensä 857 kpl (625 P&S ja 232 m) ,käsittäen 119 Suomessa rekisteröityä pentuetta sekä
tuontikoirat. Snautsereitten jalostustoimikunta toimitti kyselykaavakkeita kasvattajille edelleen kasvattien omistajille täytettäväksi. Lisäksi kaavake oli kerhon nettisivuilla ja palautettavissa sähköpostin liitetiedostona.
Muutamia vastauksia tuli myös muista kuin ko. ajanjaksona syntyneistä snautsereista. Niitä ei otettu
yhteenvetoon mukaan, mutta tiedot tallennetaan toimikunnan arkistoon. Jalostustoimikunnan tehtävähän on kerätä ja raportoida tietoa, joten jatkossakin koiranomistajilta saatava suora tieto jalostuksellisesti merkittävistä asioista koirissaan on arvokasta informaatiota (esim. kyselyssä haetut perinnöllistä taustaa omaavat sairaudet).
Kohderyhmän koirista saatiin vastaukset yhteensä 152 P&S (73 u,79 n) ja 62 mustasta (33 u,29 n)
snautserista eli n.neljäsosasta kaikista.
Vastaukset kasvattajien mukaan aakkosjärjestyksessä jaoteltuna:
P&S
vast/pennut vast%
Mustat
vast/pennut vast%
Doctor´s Order
22/26
85
Jettyspoofs
22 /35
63
Eipä´s
14 /15
93
of Leijliden
18/69
26
Epelin
22/29
76
Tacillan
14/28
50
Filmur
5/102
5
Frekko
6/7
86
Ferdinan
7/24
29
Liebgrau
3/20
15
Manetan
19/19
100
Merdico
2/11
18
Mihan
25/45
56
Pfeffer
19/30
63
Seladys
3/29
10
Muut
3
Tuontikoiria
2 kpl
74
Muut
Tuonnit
4
4 kpl
1.Koiran yleinen terveydentila, vaihtoehdot ja vastaukset
a)erittäin hyvä 155 kpl (73%)
b)hyvä
44 kpl (21%)
c)keskinkertainen
3 kpl (1%)
d)huono
-
e)erittäin huono
-
Lisäksi 3 koirasta ei kysymykseen oltu vastattu lainkaan.10 koiraa oli kuollut,ja niistä 8 ei vastannut
kysymykseen.
94% tutkimuksen 3-8 –vuotiaista koirista oli omistajan kokemuksen mukaan terveydeltään vähintään hyviä.
Kuolleista 10 koirasta 4 oli kuollut tapaturmaisesti,2 sydämen laajentumaan,2 oli lopetettu syövän
ja 2 käytöshäiriöitten takia. Kuolleisuus 3-8-vuotiaitten aineistossa oli n.5%.
2.Erilaiset perinnölliset snautserillakin raportoidut tilat ja sairaudet
-purentavikoja
P&S: 3 kpl (rajatapaus,tasa-ja ristipurenta),ei yhtään mustalla
esiintyvyys koko aineistossa n.1%
-piilokiveksiä
P&S: 8 kpl,musta 1 kpl
esiintyvyys koko aineistossa 4% (11% P&S , 3% m aineiston urokset)
-napatyrä
P&S: 2 kpl,musta 1 kpl
esiintyvyys koko aineistossa n.1,5 %
-muut tyrät
P&S: 1 palleatyrä
esiintyvyys koko aineistossa <1%
-luonnontöpö/koukkuhäntä
P&S: 1 luonnontöpö , musta: 1 normaalia lyhyempi töpöhännäksi epäilty
esiintyvyys koko aineistossa <1%
-lihasdystrofia
ei yhtään raportoitua lihassurkastumatapausta
-sydämen laajentuma
P&S: 1 lievä sydämenlaajentuma (ei perinnöll.),2 snautserin dilatoivaa kardiomyopatiaa (pentuesisaret,toinen ruumiinavauksessa todettu ja toinen vastaavin oirein kuollut)
DCM:n esiintyvyys P&S –aineistossa n.1%
-kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi
mustilla 3 kpl,esiintyvyys mustien aineistossa n.5%,koko aineistossa n.1%
-epilepsia
75
P&S: 2 kpl (toisella kerran yksi kohtaus,toisella lääkitys),mustat:1 lievä
esiintyvyys koko aineistossa n.1%
-virtsakiviä
P&S: 1 kpl (omistajan epäily),mustat: 1 kpl (todettu)
esiintyvyys koko aineistossa <1%
-kynsiongelmia
P&S: 1 koira,jolla lohkeilevat kynnet ,mustat: 11 kpl lohkeilevia,hauraita ja kuoriutuvia kynsiä
mustien snautsereitten kynsissä on ongelmia 18%:lla aineiston koirista, koko aineistossa n.6%
3.Kroonisten/usein toistuvien sairauksien ja kasvainten kartoitus
-korvatulehduksia kroonisesti/usein 15 kpl esiintyvyys 7%
-herkkävatsaisuutta,suolisto-ong.
8 kpl esiintyvyys 4%
-vuotohäiriöitä,kohtutulehduksia yms.
-nisäkasvaimia
5 kpl esiintyvyys 5% (nartuista)
4 kpl esiintyvyys 4% ( ”
-muita kasvaimia
)
5 kpl esiintyvyys 2%
-ontumaa,syy tuntematon
3 kpl esiintyvyys 1%
-selkäongelmia
2 kpl esiintyvyys <1%
-virtsaongelmat
2 kpl esiintyvyys <1%
-vesihäntä
2 kpl esiintyvyys <1%
-muut krooniset sairaudet,erilaiset
4 kpl
4.Rokotusten aiheuttamat sivuvaikutukset
4 kpl rokotteen aiheuttamaa sivuvaikutus raportoitiin, mutta reaktiot olivat lieviä ja yleisesti tunnettuja rokotteiden haittavaikutuksia (paikallisreaktiot ja lievät yliherkkyysoireet).Esiintyvyys oli alle
2%.
5.Silmätarkastus
80 kpl:lle koirista oli tehty virallinen silmätarkastus.4:llä oli todettu löydöksiä, mutta koirilla ei ollut
raportoitu niistä mitään ongelmia.
6.Lonkka- ja kyynärpääkuvaus
99 kpl koirista oli lonkkakuvattu (46%).C-ja D-lonkkia näistä oli 26 kpl (26% koirista).
C-lonkkaisista 16:sta koirasta yli 5-vuotiaita oli 11 kpl ja alle 5-vuotiaita 5 kpl. Näistä yksikään ei
ainakaan 3-8-vuotiaana oireillut löydöksen johdosta.
D-lonkkaisista 10:stä koirasta yli 5-vuotiaita oli 4 kpl ja alle 5-vuotiaita 6 kpl. Näistä 4:stä vanhemmasta D-lonkkaisesta koirasta 2 tarvitsi jatkuvaa/toistuvaa lääkitystä lonkkanivelrikon vuoksi.
Kyynärpäät oli kuvattu 50:ltä koiralta. 2:llä näistä oli todettu 1.asteen muutoksia, kumpikin koira oli
oireeton.
76
7.Luonnekuvaus
Kyselyssä pyydettiin vastaajaa kuvailemaan koiransa luonnetta ja kertomaan mahdollisista ongelmista. Huomautettavaa todettiin vajaan 40% kohdalla. Negatiiviset puolet olivat tietenkin erittäin
koirakohtaisia ja vastaajilla erilaisia näkemyksiä siitä,onko jokin piirre koirassa positiviinen vai negatiivinen (esim.vartiointivietti, itsepäisyys).
Parikymmentä koiraa oli omistajiensa arvion mukaan turhan arkoja tai epäluuloisia,kymmenkunta
koiraa todettiin turhan pidättyväiseksi vieraita kohtaan. Uroksissa oli kymmenkunta toisiin uroksiin
aggressiivisesti suhtautuvia.Paukkuarkuutta (ukkospelkoa,ääniherkkyyttä) valittivat myös kymmenkunta vastaajaa. Turhan vartiointiviettisiä oli myös kymmenisen koiraa ja vajaa kymmenen itsepäisyyden perikuvaa. Kaksi vastaajaa raportoi niin voimakkaasta riistavietistä, että se haittaa huomattavasti arkielämää.
Reilu 60% vastaajista oli koiransa luonteeseen tyytyväinen, mitä erilaisimmin termein kuvattuna ja
kerrottuna. Snautseri elää selvästi vastausten perusteella perhekoirana, jolla on oma persoonansa.
77
9.5. Liite E
Terveyskysely 2003 / snautserit
Omistajien kertomat luonnekuvaukset
P&S
”+”
”-”
1.aika rauhallinen,leikkisä,hieman itsepäinen,ei suuria ongelmia
2.erinomainen luonne
3.tottelevainen,seurankipeä,leikkisä,kiltti
4.avoin,temperamenttinen,iloinen,rohkea
5.”merkkausvietti” sisällä,kiltti,ihana koira
vähän vallaton,kasvatus vaatin.työtä
6.vilkas,utelias,hyväluonteinen
7.
hieman vihainen,salakavala
8.rauhallinen,luottaa ihmisiin,mukava ja kiltti
9.rauhallinen,tuttavallinen,ei juuri hauku,hyvä emo
10.rauhallinen,tottelevainen,iloinen,ainoana kotikoirana ihana
myös arka ja epäluuloinen
11.energinen,terävä,huomiokykyinen,vaatii huomiota
12.älykäs,ketterä,paimentava,ei riistaviettiä,nauttii hihnassa kulkemisesta
vierais.nähden varautunut,haukkuu
13.ei hauku,fiksu,yhteistyökykyinen
14.sosiaalinen,seurallinen,rauhallinen,valpas,ihana perheenjäsen
ääniherkkä
15.iloinen,hyväntahtoinen,leikkisä,ei ongelmia ihmisten kanssa
joissain tilant.vähän arka ja epäluul.
16.tyypillinen kiltti snautseri
17.avoin iloinen touhuaja
18.normaali toimintaa vaativa,muuten alkaa vahtia tms. enemmän,ihana
19.hyvähermoinen,vapaa,avoin,rauhallinen,tule toimeen toisten koirien kanssa
20.avoin,sopeutuvainen,hyvä perhekoira
21.ok,tottelevainen,vilkas,aktiivinen
22.yhteistyökykyinen,sosiaalinen,aktiviinen
23.erittäin vilkas,iloinen,hyväntuulinen
jääräpää
24.kiltti,tottelevainen,älykäs,rauhallinen
varauksellinen vieraita kohtaan
25.hyväntahtoinen,aktiivinen,todellinen ystävä,lte +114 p
26.
hieman arka,valitsee ystävänsä
27.seurallinen,kova lenkkeilijä
28.29.30.yhteen ihmiseen kiintynyt,älykäs,oppivainen,energinen,tottelevainen
ylisuojelevainen,vier.koht.epäluul.
31.miellyttävä perhekoira,helppo,lte +95p
uroksille äreä,koulutusmotiv. vaikeaa
32.paras mahdollinen luonne
33.työhaluinen,vilkas,omalle perheelle äärimmäisen uskollinen
vartiointivietti ylikorostunut,epäluuloa
34.hyvä luonne
itsepäinen
78
35.ystävällinen sylissä viihtyvä nautiskelija
herkkähermoinen,paukkuarka
36.reipas,iloinen
ukkospelko
37.reipas,iloinen,ongelmaton
38.
lopetettu häiriintyneenä
39.40.ihana varma luonne,vahtii sopivasti,lapsirakas,ystäväll.energinen
41.
paukkuarka
42.suhteellisen avoin,nopea oppimaan
ajoittain läheisiippuv.,motivointi ong.
43.helposti koulutettava,motivoitunut ”työläinen”,lapsirakas,kiva koira
suht.pidättyv.vieraita kohtaan
44.vilkas,ihmisrakas,kuitenkin myös vartiointivietti
45.vilkas,lte +138p
46.iloinen,ystävällinen,sosiaalinen,rauhallinen,avoin,lte +58 ja +170p
47.ongelmaton
48.mukava seurakoira,arjessa ei ongelmia,mutta lte-14p hermorak.-1 joskus esille
49.aktiivinen,utelias,hyvä luonne
jkv epäsosiaalisuutta vier.koiria koht.
50.rauhallinen,hellyydenkipeä,luotettava,tottelevainen
eritt.epäluul.vieraita koht.,arkuutta
51.tuttujen seurassa vapautunut,ihana luonne
vieraita kohtaan varautunut,ukkospelk
52.ihana otus,tarkkasilmäinen,kova vahtimaan,todella ystävällinen
53.vilkas,tasapainoinen,vahtii,utelias,seurankipeä,uskollinen,lte +59p
hieman pidättyv.vieraita kohtaan
54.viisas
mutta arka ja ylisuojelevainen
55.kaikille ystävällinen ja rakastava,viisas,harkitseva,energinen
56.rauhallinen,kiltti
57.ystävällinen
58.virkeä,aktiivinen
omapäinen,mutta luont.kanssa pärjää
59.tosi kiltti ja hyvätapainen,riehakas ulkona
vaatii paljon lenkkeilyä
60.rauhallinen
61.iloinen ja sosiaalinen,ongelmaton,lte +174 p
62.arkena ongelmaton
hieman varautunut muid.koirien seur.
63.erittäin avoin ja positiivinen
64.65.energinen,leikkisä,sopeutuvainen,utelias,hyvä vahti,oppivainen
itsepäinen
66.ihana luonne
ainoa hankaluus paukkuarkuus
67.eritt.sosiaalinen ja pirteä,kaikesta innostuva
68.energinen,pirteä,iloinen,leikkisä
69.persoonallinen ja hyvä koira
rähjää muille uroksille
70.
toisinaan aggressiiv.toisille uroksille
71.rauhallinen
rähisee joskus toisille koirille(norm.)
72.
kova vahtimaan,eroahdistusta
73.avoin ja ystävällinen
74.reipas,leikkisä,avoin,aina valmis toimintaan
75.76.
vähän poispilattu lälly
79
77.vilkas,ihmisrakas,eläinrakas
78.hyvä marja-ja sienikaveri,tosi mukava
79.
liian arka
80.rohkea,älykäs,oikeudenmukainen,sosiaalinen,huolehtivainen,tottelev.
hiukan laiska
81.rauhallinen,tottelevainen,kiltti,maailman paras
hieman laiska
82.rauhallinen
hieman arka
83.hyvä luonne,sopeutuvainen,itsevarma
84.uskollinen yhden ihmisen koira
voimakas vahtimisvietti,vier.epäluul.
85.vilkas,iloinen,kiltti,hellyydenkipeä,vartioi paljon,hauska
86.hyvä
87.avoin,luoksepäästävä,lapsirakas,ihana ja helppo koira,leikkisä,lte +69p
88.ihana,ystävällinen,vilkas vipeltäjä,uskollinen,aina valmis toimintaan
89.kultainen ja hellyttävä
90.normaali
91.
arka
92.reipas,innostunut,helposti koulutettava ja tottelevainen
93.dominoiva,avoin,sosiaalinen,vartioi,kiintynyt omistaj.,mukava perhekoira liian riistaviettinen,ongelma
94.iloinen,riehakas,malttamaton hösseli,rakastettava
95.tottelevainen,rakastettava
96.vilkas,erittäin avoin,lte +140p
97.pirteä,kärsivällinen,kiltti,viisas
jääräpää
98.iloinen,innokas,aktiivinen,eläväinen
vartioi eritt.voimakk,,mustasukk.
99.erinomainen,tottelevainen
paukkuherkkä
100.itsenäinen,ei pelkää piruakaan
101.maailman paras koira,oravakoira
102.viisas,aktiivinen,leikkisä,rohkea,omistajalle uskollinen,innokas työhön
103.temperamenttinen,iloinen,tottelevainen,kaikkiruokainen
104.105.106.ystävällinen,omatoiminen,leikkisä
hieman epäilevä
107.avoin,iloinen
108.ystävällinen,vahtikoira-asenne
109.koulutuksessa miell.haluinen,ei ongelmia jokapäiväisessä elämässä
pehmeä,mutta ongelmaton
110.yhden perheen koira,hellyydenkipeä,reipas,puolustava
mustasukkainen isäntäväestä,hepuleita
111.erittäin rauhallinen,varma
112.energinen,kova vahtimaan
ärhäkkä muille uroksille
113.114.115.vilkas,terhakka,kontaktialtis,luottavainen,vartioimisviettiä on
116.tottelevainen,kiltti,ystävällinen
117.ei turhan haukkuja,rauhallinen,tarvitt.temperamenttinen,lte tehty
118.80
joskus uhoilee toisille uroskoirille
119.voimakasluonteinen,iloinen,reipas
120.tosi mukava,sosiaalinen,ei riitele,ihana koira
121.maailman paras luonne
122.123.seurallinen,toimiva,kaikessa mukana
jkv hermost.käytös,jkv ylikorost.uros
124.ystävällinen,tottelevainen,ei riistaviettiä
liian voimakas vahtivietti kerrostaloon
125.reipas,toimintahaluinen
126.ihana koira
127.ongelmaton,seurallinen,iloinen,reipas,lapsirakas
128.ihastuttava perhekoira
varauksellinen/arka vieraita kohtaan
129.miellyttämisenhaluinen
turhan voimakas riistavietti,pehmeä
130.lapsirakas,ongelmaton jokapäiväisessä elämässä
jästipäinen,testaa johtajuutta ajoittain
131.helppo,helpohkosti koulutettava,ehdottoman uskollinen,lapsirakas,lte+98p
132.lapsirakas,hellyydenkipeä,mukava perheenjäsen
133.ongelmaton,”anteeksi että olen olemassa”
134.uskollinen,kova vahti,tottelevainen,oppivainen halutessaan
turhan voimakas suojeluhalu,itsepäine
135.reipas,iloinen
136.lapsirakas,seurallinen
kova vahtimisvietti
137.ihana koira
138.hauska tyyppi
139.ongelmaton
140.rauhallinen,avoin,ongelmaton
141.avoin,iloinen,yhteiskuntakelpoinen
142.ystävällinen,iloinen
ehkä hieman pidättyväinen ja äänekäs
143.ongelmaton,lte +225p,hyvä hermorakenne
144.ihan hyvä
145.lte +113 p
nykyisin hallinnassa
voim. vahtimisvietti,epävarma,arka
146.vilkas,iloinen,eritt.luoksepäästävä,pehmeä
laukausherkkä,seksihullu
147.lte +94p
148.149.150.helppo
eroahdistusta,jos pitkään yksin
151.
iän myötä tullut hyökkääväksi
Mustat
152.lte +63 p
153.lte +110p
154.lte +174p
155.energinen,leikkisä,oppii hyvin ja nopeasti
välillä vähän äreä muita koiria koht.
156.
hieman epävarma (arka)
157.158.erittäin mukava kotikoira,oppiva
81
159.lte
160.
kolarin jälk.epäluuloiseksi,hiem. arka
161.lte +95p
162.163.164.lte +139p
165.lte +168p
166.
pidättyväinen
167.erittäin mukava,kiva,lte +128p
tappelee toisten urosten kanssa
168.vahtimisviettinen,harkitseva,kiltti
169.sosiaalinen,mukava,lte +174p
170.rauhallinen,lte +165p
171.172.helppo koulutettava,lte +187p
173.energinen,tarvittaessa rauhallinen,helppo,avoin
174.lte +78p
175.ongelmaton,lte -52p
176.vilkas,toimiva harrastus-ja kotikoira
177.lte +140p,varsin mukava,tervepäinen
”moottoria” työntek. saisi olla enemm.
178.vilkas,temperamenttinen,iloinen,luoksepäästävä,uskollinen
179.erittäin vilkas,lte +97p
180.omaa perhettä,erit.lasta kohtaan ystävällinen
epäileväinen/hieman arka
181.182.eritt.ystävällinen,myös muille uroksille
183.vilkas,ystävällinen
184.normaali
185.normaali,vahva itsetunto
186.kiltti,melko rauhallinen,utelias
itsepäinen
187.188.rauhallinen,tasapainoinen,ongelmaton
189.kiltti,energiapakkaus,ongelmaton
190.hyvin iloinen,aktiivinen,reipas,ihmisrakas
191.erittäin kiltti,normaali
192.
muille uroksille äreä
193.superkiltti,omaan perheeseen luottavainen,halutess.oppivainen
vier.suhteen varauksell,urosaggr.
194.erittäin sosiaalinen,huomionkipeä,ilkikurinen,iloinen,ongelmaton
195.perhepiirissä ihana koira,lapsirakas,kiltti,tottelevainen
kuumakalle alistaja,heikkohermoinen
196.utelias sähläri,ongelmaton
hiukan varautunut
197.iloinen
198.avoin,hyvä,lte +138p
199.energinen,ihmisystävällinen
200.vilkas,terävä,vähän puolustuspainotteinen
82
uusissa tilant.rauhaton,urosaggr.
201.kiltti,lapsirakas
itsepäinen,pyrkii ”johtamaan laumaa”
202.lte +129p,terävä,taistelutahtoinen
terväyys,arkuus:muihin koiriin nähden
203.ihmisrakas,reipas,peloton
itsepäinen,paukkuarka
204.erittäin leikkisä,sosiaalinen,ihana,lapsirakas,tekee kaiken ”täysillä”
205.iloinen,energinen,omaa perh.kohtaan avoin
vier.ihm ja koiria kohtaan varautunut
206.kiltti,hemmotetlu,loistokoira,korvaamaton
UROS,samalla pieni arka poika
207.hyvä vahtikoira,sisällä rauhallinen,ulkona energinen,nauttii seurasta
hyökänn. muut.ihm.kimppuun,kovap.
208.lte +159p
aina vinkumassa ruokaa
209.reipas,tyypillinen
210.rauhallinen,mutta löytyy ärhäkkyyttä,kiltti
varautunut
211.harrastuskoirana mahtava,hauska joskin rasittava tyyppi
ongelmallinen,epäluuloinen
212.viisas,omanarvontuntoinen,lapsirakas
urosaggr,vierais.ensin varautunut suht.
213.-
83
9.6. Liite F
Teveystietokannan avoimet vastaukset listaus.
1.1.4
84
Jos koiran kuolinsyy oli muu kuin vanhuus, niin selitä syy tarkemmin?
"Kasvaimia vatsassa."
"Munuaisessa kasvain"
"Jäi auton alle."
"Perheen kahden uroksen ainainen verinen tappelu."
"Nuorena hakuharjoituksissa loukkaantunut oikea etujalka tulehtui eikä enää parantunut, vaikka jalkaa hoidettiin kolmen
kuukauden ajan kolmella eri antibioottikuurilla ym. lääkityksellä. "
"koira oli isälläni ja sen pitäminen oli hankalaa, varsinkin kun sille tuli hormonikasvaimia peräaukon ympärille ja niitä olisi
pitänyt suihkuttaa päivittäin eikä isälleni tullut vettä taloon."
"Immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia IMHA"
"koira sai pahan epileptisen? kohtauksen, jota ei saatu loppumaan eläinlääkärillä, joten koira jouduttiin lopettamaan. Syyksi
eläinlääkäri epäili kasvainta päässä. jälkikäteen ajateltuna tätä edelsi pari lievää kohtausta. koska koira oli jo vanha asiaa ei
selvitelty enempää."
"Menehtyi äkillisesti ilmeisesti aivoverenvuotoon?? Ei kuolinpäivän aamuna mitään oireita.Päivällä löytyi tajuttomana kotoa."
"koepalasta saatiin syyksi mastikatorinen myosiitti, jos muistan nimen oikein. Puremalihakset hävisivät täysin, aloitettiin
kortisonikuuri, jonka aloittamisesta kuukaudessa vietiin viimeiselle matkalle. Lihakset katosivat niskasta, etujaloista ja suurin
osa takajalkojenkin lihaksista ehti tuhoutua."
"Keuhkosyöpä"
"Lääkehoitoresistentti epilepsia,minkä vuoksi koira jouduttiin nukuttamaan eläinlääkärin toimesta"
"Syöpä maitorauhasissa,joka levesi "
"Jäi auton alle. Tarkkaa kuolinpäivää en ikävä kyllä muista, koska Aku oli avoieroperheestä ja jäi erossa isännälle."
"nopeasti edennyt kasvain keuhkoissa"
"Maksa-arvot nousivat yli 1000.Tilannetta ei saatu hallintaan ei dietillä eika lääkkeillä. Päätyi eutanaasiaan"
"kasvaimia"
"Kasvaimet"
"Lihas dystrophia koepentujen isä."
"Vanhuus + koiralla nisäkasvain, joka tod näköisesti puhkesi sisältäpäin? ei avattu"
"Koira muuttui 7-vuotiaana, ei tunnistanut tuttuja ihmisiä. Epäily kasvain tai jotakin neurologista kuitenkin. Avaus jäi siihen
aikaan tekemättä. "
"Cushingin tauti"
"Koira sairastui 13,5-vuotiaana Cushingin-tautiin.Tautia ei ruvettu hoitamaan sytostaateilla kun koira oli jo niin vanha (omistajan päätös).Tauti kuitenkin pysähtyi ja koira sai elää vielä n.3kk,eli viimeisen kesän,kun ei ollut kipuja ja kuntokin aika hyvä
(toisesta silmästä kyllä kesän aikana lähti näkö kun silmä "painui pään sisälle"). "
"jäi auton alle"
"mahdollisesti masseter myosiitti. leukalihastesten surkastuminen?"
"laajalle levinnyt syöpä (adenokarsinooma), joka alkoi lisämunuaisen kuorikerroksesta"
"Dio jäi auton alle"
"kasvain repesi mahassa"
"Koira jäi auton alle ja kuoli heti ajaessaan rusakkoa takaa."
"Vatsakasvaimia"
"Vanhuus ja koiralle tuli nisäkasvaimia, lopetus. kaikella on aikansa!"
"korkea kuume- maksa suurentunut ja maksa-arvot koholla jo pitempään"
"haiman vajaatoiminta, eivätkä lääkkeet tuoneet apua"
"Kohtutulehdus"
"Eläinlääkärin antaman suullisen lausunnon mukaan kuolinsyynä oli vatsassa olleet kasvaimet."
"Iivari oli n.14-v,kun siitä tuli tosi levoton, eikä rauhoittunut kuin lääkkeillä. Se ravasi ympäri kämppää, kiipesi pöydille ja oli
"hätääntynyt", syyksi epäiltiin syövän leviämistä tai dementiaa."
"Sai syötyä nailon nauhaa, joka kuroutui suolistoon -> suolitukos, vatsakalvon tulehdus, disseminated intravascular koagulation -> kuolema, die."
"sokea, alkoi hiipua"
"Lymfooma"
"Vanhuus ja koiralle tuli nisäkasvaimia, lopetus. kaikella on aikansa!"
"kives-syöpä ja vanhuus"
"Hormooni ongelmia, kohdunpoisto, laihakset surkastuivat ja koira ei pystynyt oikein kävelemään."
"Ihosyöpä / Levyepiteelikarsinooma"
"Henkitorven tukkiva kasvain"
"Munuaisvika, joka todettiin kesällä 2004."
"Addisonin tauti"
"Levinnyt rintasyöpä"
"Kasvaimia korvissa ja oikeassa takakäpälässä."
"Kasvaimia sisäelimissä"
"Koira sairastui, mutta ikäkin oli jo paljon."
"imusolmukekasvain, joka oli arhäkästi leviävä."
"Kolme maksakasvainta"
"Syy ei selvinnyt"
"Takaraajojen heikkous"
"osteosarkoma eli luusyöpä"
"Vatsakasvain"
"kasvain virtsarakossa, siitä johtuen useita virtsatietulehduksia. yleiskunnon huononeminen. "
"Koiralla diagnosoitiin dilatiivinen kardiomyopatia 15.01.2007 ja koira menehtyi siihen 14.02.2007"
"auto-onnettomuus, lannenikaman murtuminen johti takapään halvaantumiseen, eutanasia katsottiin parhaimmaksi"
"Imusolmukesyöpä"
"Eutanasia epilepsian takia."
"Koiralla todettiin 10 vuoden ikäisenä spondyloosi, joka paheni siinä määrin, että katsottiin koiran parhaaksi eutanasia."
"Vanhuus ja maitorauhaskasvaimet alkoivat kasvaa."
"Selkäsairaus"
"Suusyöpä."
"Melanooma"
"Koiralla todettiin "äreä" ihosyöpä"
"Vanhuus ja leikkauksen jälkeen uusiutuneet pahanlaatuiset kasvaimet."
"vanhuuteen liittyvä munuaisten vajaatoiminta todettu noin puoli vuotta ennen kuolemaa"
"Sisäelinkasvaimen aiheuttama äkillinen ja raju verenvuoto vatsaonteloon -> koira lopetettiin"
"Koira oli leikattu narttu,jonka oikea lonkka oli viimeiset vuodet kipeä,söi kipulääkettä ja luontaislääkettä nivelkipuun.Lenkkeilyn vähentyessä se alkoi tiputtelun ja paheni koko ajan lääkityksestä huolimatta.Lisäksi se oli paukkuarka ja
pelkäsi ukkosta ja sai paniikin ukkosella.Viimeinen ukkonen sai sen sekaisin ja se oli kaksi tuntia sekaisin ja pissi yhden
sängyn aivan märäksi ja myös maton.Se oli viimeinen pisara.Muuten koira oli luonteeltaan paras,mitä meillä on ollut."
"Kroonistuneet kivut. Koira sairasti SLO:ta ja kynnet oli amputoitu."
"Koira oli 10-v. Kuoli yhtäkkiä ja syy ei ole tiedossa. Epäilen, että sydän petti."
"Koira juoksi auton alle"
"Pahanlaatuinen nisäkasvain."
2.1.11 Jos luonnetestin osa-alueet eivät mielestäsi kuvaa koiraasi, niin kuvaile poikkeamat?
"Pisteet oli muistaakseni 125. Mutta en muista osioiden pisteitä ulkoa ja luonntestin tulos ei ole nyt lähettyvillä. Minusta testi
kertoi hyvin koirasta ja lisäksi tuomarit osasivat hyvin lukea koiraa. Huomasivat, että koiralla on pitkä pinna joka todellakin
pitää paikkansa."
"Paukkuarka,mutta ei muuten pelokas"
"Testiei ollut ns. virallinen tuolloin. Testasin natun uudelleen 3 vuoden kuluttua,kun se oli ollut yli 8 tuntia vappuyönä äitisä
kannsa hirvijahdissa. Testi oli ihan erilaineen kuin tämä. Testi hylättiin, jota pidin oikeana arvosteluna. Vappuyön tapahtumia
en tiedä, mutta sen jälkeen minulla oli ihan herkkä pehmeä narttu."
"Taisteluhalua kyllä treeneissä on...:) "
"Koko testi on videolla. Normaalia rauhallisempi ja "säyseämpi"."
"vuonna 1991 laukauksiamammuttiin, mutta niiden tulos hväksyttiin tai sitten ei koko koko testiä"
"Muistan vain kokonaispistemäärän 225 "
""Hieman pehmeä" ei mielestäni kuvaa tämän koiran luonnetta. Ikinä ei ole jäänyt arastelemaan normaalielämässä tai agilitykentällä mitään eikä tämä koira muistele pahalla mitään. Luonnetestissä tämä pehmeys näkyi kelkan ja haalarin väistämisellä. Muutoin luonnetestin tulos kuvaa koiran luonnetta. "
"Luonnetesti keskeytettiin, keskeytyksen syy pehmeys. "
"Loputon into supien, jänisten ja hiirien etsimiseen ja tappamiseen. Toimintakyky hyvä, taisteluhalu hyvä, kovuus hyvä, laukauspelottomuus huono."
"Toimintakyky - mielestäni koiran toimintakyky hyvä, testin lelut eivät häntä kiinnostaneet ja kelkka oli jo aiemmin nähty
Kovuus - mielestäni koira on kova, eikä hieman pehmeä, myös koirakouluttaja sitä mieltä"
"Varsin totuudenmukainen tulos, jos jotain pientä tarkennusta, niin puolustushalu tuntuu arjessa hieman isommalta kuin
pieneltä, pehmeyttä ei juuri arjessa huomaa, ei ole traumoja tullut mistään kolhuista tai epämiellyttävistä kokemuksista ja
kohtuullisen vilkas tarkoitti tuomarin mukaan sitä että koira on hieman liian vilkas optimaaliseen verrattuna."
"Koira ei siviilissä antanut kuvaa jonka testi antoi. Koira kilpaili agilityssä maxi 3 sekä tokossa. Oli kaverikoirana monille
vammaisille ihmisille. Hermojaan hallitsematon koira ei kykene niihin suorituksiin. Tulokseen saattanut vaikuttaa kun suussa
tuolloin kaksi rikkinäistä hammasta juurihermot näkyvillä hammaskiven alla, jotka huomattiin vasta myöhemmin. "
"Testi keskeytettiin jo toisessa tehtävässä koiran levottoman ja pelokkaan käytöksen vuoksi."
"Mielestäni koira on laukausvarma. Tuomarin mielestä koira ilmeisesti on laukauskokematon, kun se ensimmäisen laukauksen kuullessaan katselee ympärilleen (rohkeaka ja häntä heiluen), eikä enää reagoi muihin laukauksiin. Tosin en tiedä, miten tuota laukausvarmuutta luonnetestissä tulisi arvioida."
"Muistan vain kokonaispistemäärän 225 (Lohja 25.4.99)"
"pisteet n.150"
"hylätty"
"Koira käyttäytyi kyllä testissä saamiensa pisteiden mukaisesti, mutta käytös ei ihan vastaa arkielämää. Koira ei ole mielestäni mitenkään kova, +1 (hieman pehmeä) kuvaisi sitä paremmin. Lisäksi se on hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Nuorempana ei reagoinut millään tavalla laukauksiin, mutta yllättäen nyt 4-vuotiaana on alkanut reagoimaan hieman 6 mm:n
starttipistoolin ääneen (ei kuitenkaan mihinkään muihin ääniin)."
"Koira testattu ennen minulle tuloa. Edellisellä omistajalla ollut dominanssi ongelmaa"
"hermorakenne - rauhallinen, varma, temperamentti - vilkas, kovuus - kova, puolustushalu - suuri, hillitty"
"Taisteluhalua löytyy satunnaisesti enemmän. LT tuomareiden mielestä pidättyväisyys leimasi monia muitakin testin osaalueita."
"PUOLUSTUSHALUA LÖYTYY YLLÄTTÄVISSÄ, ÄKILLISISSÄ TILANTEISSA. ELI ITSE PISTÄISIN +1 PIENI"
"Koira oli arka ihmisiä kohtaan, paukkuarka myöskin mikä paheni iän myötä"
"toimintakykyä oli mielestäni enemmän kuin testi osoitti. Koira joutui odottamaan autossa 5 tuntia testin alkua, jonka luulen
vaikuttaneen tulokseen."
"Luonnetestiä ei tuolloin hväksytty, jollei ollut laukauspeloton."
"Testin tulokset hukassa. Testissä koira oli hieman ''mieto'' eli valeraskaana"
"148 p."
"Koira on testattu virallisesti muutama vuosi sitten. Testin tuloksia en nyt tähän hätään löytänyt. Todettiin kuitenkin esim.
laukausherkäksi, pehmeäksi. Ei taistelutahtoa etc. Tulokset jotenkin ristiriitaiset. "
"mielestäni koira ei ole rauhaton, tilanne ko. kokeessa on poikkeuksellinen"
"Koira sai hyväksytyn luonnetestituloksen, tulos löytyy kerhon vuosikirjasta"
"OK"
"seurusteluhaluinen, lämmin, utelias ja rauhallinenukkosilmat pelottavat ja tällä hetkellä (24.3.) vieressä olevan kunnallistekniikan rakentamistyöt joiden vuoksi päivällä on useita räjäytyksiä (talo tärähtää!)"
"Kannuskynsi oli revennyt se ehkä syynä toimintakykyyn ja taistelutahtoon Viedään möhemmin uudelleen testiin"
"Jermu ei todellakaan ole vilkas vaan hyvin hidas ja rauhallinen kaikissa reaktioissaan. Lisäksi taisteluhalu on "oikeassa
elämässä" melko pieni."
"Puollustushalua löytyi mielestäni enemmän kuin mitä testi osoitti."
"Koira oli testtaessa 2v4kk. Iän ja elämänkokemuksen tuomia parannuksia olen havaitsevinani mm. toimintakyvyssä ja hermorakenteessa."
"Huom: Luoksepäästävyyden virallinen tulos: Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen +2a"
2.4.6
Muita käytöshäiriöitä, mitä?
85
"Pelkää ukkosta"
"Rähjää toisille uroksille, puolustaa kotiaan ja laumaansa vierailta ihmisiltä äänekkäästi"
"Hiukan levoton yksilö, luultavasti johtuen hermorakenteesta"
"Vieraille uroksille aluksi uhoilua, etenkin hihnalenkillä."
"Musta-asuiset miehet, jotka ottavat kontaktia koiraan, ovat hyvin epäilyttäviä ja koira on hyvin varautunut."
"Haukkuherkkyys alkaen täyttäessään 11 vuotta, ei aiemmin."
"Heh, onhan se energinen mutta mielestäni kyseessä ei ole käytöshäiriö. ;)"
"Kolmesta ensin mainitusta en voi sanoa mitään, kun ei ole kokemusta tai ei ole jouduttu tilanteisiin, jossa voisi ilmetä."
"Työhaluja löytyy. "
"Joskus harvoin haukkuherkkyyttä. Murisee vieraille, eipäilevä, varsinkin kotona."
"koira ei ole tottunut lapsiin, joten tuttujen lasten kanssa kaikki on mennyt ok, mutta vieraiden lasten kanssa täytyy olla tarkkana.Tuli minulle 2,5 vuotiaana "pitovaikeuskoirana""
"Ylienergisyyttä en pidä käytöshäiriönä, koska kotioloissa on rauhallinen. Vaatii paljon huomiota ja todella paljon liikuntaa ja
aktiviteetteja, mutta hyvin liikutettuna ei häslää juurikaan ylimääräistä."
"Pennusta asti tutut urokset ok/vieraat täysikasvuiset "myrkkyä". Erittäin paukkuarka. Toisinaan ylienergisyyttä."
"Eroahdistukseen kuuluu ulvominen ja haukkuminen. Muutoin ei hauku koskaan turhaan."
"Haukkumista ajoittain yksinollessa (lievää eroahdistustako?)"
"Ei sietänyt toisia uroksia. Tosin yritti vältellä tappelua kuitenkin viimeiseen asti toisen oman nuoremman uroksemme kanssa, kunnes "pinna" katkesi lopullisesti. Tappelut jatkuvia loppuaikoina."
"Ylienergisyyttä joskus."
"Vähän ylienergisyyttä."
"Laukauskokematon"
"Uroita kohtaan usein ystävällinen, narttuja kohtaan usein agressiivinen."
"Ulvoo herkästi lasten itkiessä"
"ei varsinaisesti pelkää ilotulitusta, mutta ei lähde mielellään uloskaan"
"Ääni- tai paukkuarkuutta: raketit"
"Remmiräyhääjä tietyssä seurassa. "
"Laumakäyttäytyminen siten puutteellista, että ei rauhoitu aloilleen, vaikka ihmiset istuvat tai ovat muutoin paikollaan. On
koko ajan ylivalpas/ylivilkas ("ADHD::")Vinkuminen, ei rauhoitu äänen painoilla kuten koirat yleensä reagoivat omistajian äänen sävyihin. Vetäminen hihnassa- kuonopanta auttaa ja on normalisoinut hihnassa kävelyn. Tikkujen ja keppien syöminenerityisesti jäisen hangen päältä pienet risut ym nielee n 5 cm:n paloina joita sitten oksentaa. Jyrsii kaarnaa lenkkipolun vieressä olevan männyn kyljestä talvella (?)Olisi pallohullu jossei olis alusta asti rajoitetttu esineiden heittelyä- nyt harvoin frisbeen heittoa."
"paukkuarkuus tullut vasta vanhuuden myötä (noin 10vee), sitä ennen rakasti esim. ilmapalloja ja oli ulkona lähettämässä
rakettaja."
"Huom! ikää on alle 5 kk."
"Vahti/vartio haukkua"
"Yliseksuaalinen"
"Eroahdistus: jonkinasteista "mökötystä". Ylienergisyys: harrastaessa aivan yli-innokas. "
"Agressiivinen muita uroksia kohtaan. Pelkää isoja tummia koiria - rotvailer puri vasempaan etujalkaan n. kaksi vuotiaana
koirapuistossa"
"Esim. kaupan ulkopuolella eroahdistusta. "
"stressaantuu lievästi ilotulitteista"
"Paukkuarkuutta."
"Uudenvuoden raketit (ääni-/paukkuarkuus)"
"Koira on aggressiivinen vain muita narttuja kohtaan, mutta ei kaikkia niitäkään (tuijottavat ovat pahimpia). Haukkuherkkyys
liittyy vahtimiseen."
"Murinaa esim.näyttelyissä (ei aggressiivista). Omien varjojen jahtaamista."
"Pentuna tuhosi kotiamme. Ääni- ja paukkuarkuutta ei ole enää 10-vuotiaana, on lähes kuuro."
"hyppii ihmisiä vasten"
"Ilotulitteet ja ukkonen aiheutti levottomuutta, ei muita oireita."
"Kotona on yksi roskis mistä on näköjään kiva nostella roska papereita ym pois kuin on yksin"
"sisäsiistiksi oppiminen kesti kauan, n. 2v. kun steriloitiin rauhottui ja pissaaminen sisälle loppui."
"Pentunakaan ei mainittavia ajatustöitä. Annettiin muita virikkeitä."
"Sisälle merkkaaminen, joka tapahtuu, jos jättää esim. yöksi (olemme siis kotona, mutta nukumme) irralleen niin, että pääsee koko talon alueelle. Aaamulla saattaa olla merkit kolmessa eri kohdassa. Sama juttu työpäivän aikana. Talossamme
asuu kolme muuta urosta, joten merkkaaminen voinee johtua siitäkin. Todistetusti muut eivät kuitenkaan merkkaa sisälle. "
"ulvoi usein jäädessään "yksin", ilman minua. ei väliä sillä, oliko paikalla muita ihmisiä tai koiria."
"Haukkuu vieraita ihmisiä, jotka käyttäytyvät poikkeavasti tai tulevat yllättäen metsässä vastaan. Ei välitä normaalisti ohikulkevista ihmisistä. Räyhää jonkinverran vastaan tuleville uroksille. Kaikilta yllä mainituilta käytöshäiriöiltä on vältytty riittävän
liikunnan ja aktivoinnin ansiosta."
"Haukkuu aina automatkan alussa, mutta rauhoittuu pian / sisällä vahtihaukkuja esiintyy / ei hauku ulkoiltaessa esim. edes
haukkuvalle koiralle"
"Ilopissa saattaa vieläkin tulla tervehtiessä ja myös moitittaessa saattaa pieni liri tulla lattialle"
"Antää kyllä ymmärtää toiselle, kuka täällä määrää."
"HAUKKUU "OVIKELLOA""
2.5.1
86
Muuta, joko positiivista tai negatiivista, mainittavaa koiran luonteesta?
"todella arka uusia ihmisiä kohtaan"
"Hyvä ja helppo luonne. Koira, jonka voi ottaa mukaan minne vain."
"luonnehan ei ole todellakaan vielä kehittynyt lopulliseen muotoonsa, koirahan on vasta 1 vuotta !"
"Koiran luonne muuttui aggressiiviseksi loppuaikoina johtuen kivuista."
"Aivan mahtava vahtikoira ja seura koira .Upea persoona,puolustaa omistajaa tarpeen tullessa."
"Mahtavan tasainen ja varma peruskoira, tosin ei kovin hyvä valinta harrastuskoiraksi.."
"Kaikki naapurit tietää, kun posti on tulossa."
"Pentu on erittäin reipas, utelias ja kiltti."
"Kiltti, lapsiystävällinen energiapakkaus. Temperamenttia löytyy sopivasti"
"Ei pidä kaikista uros ja naaras koirista"
"Suojeleva, mustasukkainen joskus, leikkisä ikäisekseen..."
"Aivan ihana, kiltti, sosiaalinen, rakastava yksilö."
"erittäin järkevä uros, joka oli hyvä lauman johtaja"
"Turhan "riehakas" tavatessaan muita vieraita koiria"
"HYVÄ TOVERI"
"Todelle lempeä kotikoira, aristaa vieraita ja outoja tilanteita paljon. On myös hankala koulutettava maltin puutteen takia
(varmaan hieman ylienerginen), tosin innostuu asioista helposti."
"Ihanan rauhallinen, mutta sopivasti löytyi luonnetta tarvittaessa! Ihana koira!"
"Koirani osaa ratkaista jännittyneitä tilanteita toisten koirian kanssa. Jos toinen koira jäykistelee ja on varautunut, niin koirani
saa koiran vapautumaan. Loistava sosiaalisuus, jota en ole ennen koirassa tavannut, vaikka minulla on 20 vuotta koiria ollut."
"Pitää lapsista, vartioi heitä pihalla. Melkein "pehmo" kotioloissa, mutta omistajan sairastaessa istuu sängyn vieressä vahtimassa. Isommat uroskoirat ovat kuin punainen vaate, kohtaaminen kunnon rähinöiden kanssa. Pysyy kotipihassa irti olevana."
"Ihana ja uskollinen omalle väelle.Lapsia kohtaan tosi pitkävieterinen,ei koskaan ärähtänyt,vaikka pieni lapsi olisi ryöminyt
yli tai muuten käsitellyt kovakouraisesti.Pehmeäluonteinen.Kova äänenkäyttö ei sille sopinut,se pelkäsi.Paukkuarkuus oli
vaikea ja paheni vuosien mittaan."
"Täydellinen kaveri"
"tutuille ihmisille erittäin ystävällinen"
"Herää aikaisin. Nukkuu päiväunet vasta iltapäivällä."
"Täsmennys kohtaan 2.2 "Agressiivinen": Vain yli-innokkaita nuoria uroksia kohtaan, jotka pyrkivät astumaan."
"Pentu on erittäin reipas, utelias ja kiltti."
"helppo koira"
"Innostuu hyvin pienestä !"
"Tasapainoinen ja iloinen narttu. Riistaviettinen."
"vahtii omaa väkeä"
"Mahtava energiapakkaus!Enaergia purettava metsässä tai toisten koirien kanssa touhutessa. Kotona rauhallinen"
"erittäin mukava periussnautseri. omat ihmiset ihania, vieraista ei paljon välittänyt."
"reipas nuori poikakoira"
"Koira on mainio treenikaveri (haku, toko), motivoitavissa saalistus- ja taisteluleikillä. Lähtee leikkiin myös tuttujen maalimiesten kanssa. Luontaisen taisteluhalun vähäisyys aiheuttaa kuitenkin sen, ettei voi treenata ajallisesti pitkiä rupeamia.
Myös hermorakenne aiheuttaa kouluksessa omat haasteensa, arjessa taas luonnetestissä todettua hermostuneisuutta ei
juuri huomaa."
"Äärettömän lapsirakas"
"PERHEPIIRISSÄ AVOIN,LEIKKISÄ JA SEURALLINEN. HYVÄKSYESSÄÄN VIERAAN IHMISEN ON AVOIN JA
YSTÄVÄLLINEN.HIEMAN VAHTI HERKKÄ. "
"Erittäin energinen, ei sovi laiskalle ulkoiluttajalle"
"pentuna/nuorena erittäin energinen, rauhoittui vanhemmiten. haukkui erittäin vähän."
"Lisänä koiran käytökseen muita koiria kohtaan, että haukkui paljon ja saattoi välillä muristakin kohdatessa, mutta jos sai
"moikata", niin oli heti leikkimässä. Jos käveltiin vain ohi, haukkui koko ohituksen ajan. Muttei siis ollut mitenkään aggressiivinen, eikä vihainen, vaan heti kaveria kun lähelle pääsi. Ellei toinen ärähtänyt, ei omanikaan sanonut mitään. Vastasi kyllä,
jos toinen murisi tai ärähti."
"Erittäin tottelevainen ja hyväilynkipeä, iloinen koira."
"aina iloinen"
"palkää myös ukkosta ja tulee erittäin hyvin toimeen lasten kanssa"
"urhoollinen,joskus rämäpäinen, eli lyhyen elämänsä täysillä."
"Koirasosiaalisuudesta: ei se ketään näyki tai pure, mutta vieraiden poikien kanssa saattaisi tulla kyllä äänekäs rähinä. Tossa ei nyt ollut ihan sopivaa kohtaa kyseisenlaiselle poikapörinälle, joten oli pistettävä pallukoita "vähän sinne päin"-kohtiin.
Positiivista luonteessa on energisyys, rohkeus, rämäpäisyys, reippaus asiaan kuin asiaan. Pitää todella paljon ihmisistä."
"osaa rauhoittua / palautua nopeasti stressaavistakin tilanteista"
"erinomainen ja pitkäkestoinen työmotivaatio"
"Erittäin fiksu ja tasapainoinen koira. Ei stressaa. Ystävällinen kaikille. "
"Iloinen, aina valmis töihin. "
"Vilkas,reipas ja aktiivinen koira. Luonteeltaan melko itsepäinen, oli melko vaikea kasvatettava. Nyt toimii ja tottelee hyvin.
Joitain takaumia jäljellä edellisestä kodista."
"energinen,voimakas vahtivietti,runsas merkkailu myös sisällä (kastroitu),laumakeskeinen,"
"Tottelee hyvin. Kotiväkeen(kahteen aikuiseen)niin sitoutunut, että suhtautuu vieraisiin sisätiloissa joskus ylivarautuneesti, ei
kuitenkaan agressiivisesti. "
"Koulutettavuus erinomainen. Hyvin voimakastahtoinen."
"oma-aloitteinen, ominut reviirikseen myös koirattoman naapurin,lukee ihmisten käytöstä erittäin tarkkaan eikä ole helposti
huijattavissa"
"Vaikka koira on leikattu 5-vuotias uros, vastapuolen urokset pelkäävät aina lähestyä, haukkuvat ja murisevat koiralleni.
Syynä lienee koiran synkkä, melkein vihamielinen ilme."
"mahtava energinen tapaus. snautserille omainen itsepäisyys tallella. erittäin ystävällinen toisille koirille ja vieraille ihmisille"
"Sopeutuu jokaiseen tilanteeseen innolla, helppo kuljettaa mukana joka paikassa. Reipas ja iloinen, innostuva."
"Erittäin varautunut ihmisiä kohtaan, menee ihan lukkoon vieraassa paikassa eli ei pysty toimimaan. Koira on kaikenkaikkiaan kaikkea muuta kuin snautseri."
"Vahva oma tahto. Jos ei saa tarpeeksi huomiota kostaa sen tavallaan."
"metsästysvietti iso, lähti aina nuorempana jänisten perään ja viipyi 2-3 tuntia !"
"Luonteeltaan iloinen, energinen, touhukas ja aina kaikkeen täysillä osallistuva. Hauska koira, joka saa aina omistajat hyvälle päälle omilla touhutuksillaan. Luonteeltaan myös hieman pehmeä, esim. käskyttämisen äänensävyn ei saa olla liian tiukka ja kova, koska menee siitä hieman lukkoon."
"Perusvarautunut, mutta tarvittaessa pystyy toimimaan halutulla tavalla, es näyttelyt-"
"erittäin ihana koira, vain toisia uroksia ei siedä liian lähellä omaa "intimiteettialuettaan""
"Reipas ja rohkea"
"Sara on itsenäinen ja omapäinen koira. Ei lainkaan miellyttämisenhaluinen. Ei tee pakosta oikeastaan mitään, komentamalla ei saa tulosta. Ottaa nokkiinsa herkästi, esim. jos sitä komentaa. "
""Vanhanajan" luonne"
"Koira on erittäin omapäinen mutta myös yhteistyökykyinen; innostuu vieläkin uusista asioista ja oppii nopeasti (raunio- ja
hakuharrastus alkoi 11-vuotiaana); hyvin riistaviettinen"
"Koira on temperamentikas, mutta toisaalta hyvin tarkaavainen ja helposti koulutettava."
"iloinen toimelias koira"
87
"Erittäin sosiaallinen vieraita paikkoja kohtaan samoin julkisissa kulkuvälineissä erittäin reipas"
"Tottelee hyvin ja on oman väen kesken luotettava ja helppo koira."
"Aivan mahtava toimintatarmo ja halukkuus tehdä. Nauttii jäljestämisestä, etsimisestä jne. Aina ystävällinen, ei aggressiota.
Itsepäinen ja itsenäinen, pentuna villikko. Energiaa piisaa!"
"Itsepäinen, ei aina tottele."
"Vahtivietti on aika voimakas."
"Koira palautuu nopeasti asioista, joka on erittäin positiivinen piirre. Negatiivisena piirteenä on se, että kun koira on päättänyt olla pitämättä jostain ihmisestä/koirasta niin se päätös myös pysyy. "
"Teki 3v. kaverikoira hommia"
"Pelkää isoja vieraita koiria ja rähjää epävarmuuttaan jos saa tilaisuuden"
"Kovin ohjaajapehmeä. Itsenäinen, taistelutahtoinen herkkis."
"Upea luonne. Tuntuu, että kaikki negatiiviset puolet ovat vain liikunnan tai muun aktivoinnin puutteen tuomia tilapäisiä häiriöitä."
"Kaikin puolin mukava ja luotettava perhekoira. Sopivasti haastetta. Iän myötä paheneva paukkuarkuus, oireet onneksi varsin lievät ja nopeasti ohi menevät."
"Suhtautuu agressiivisesti muihin aikuisiin uroksiin"
"Avoin, helposti lähestyttävä, leikkisä ja helposti innostuva"
"Hyvin itsenäinen ja oman arvon tunteva :)"
"ihmisiä huomioiva,välillä hyvin itsepäinen."
"Kohtalaisen voimakas puolustusvietti reviiriään kohtaan. Itsevarma käytökseltään. "
"Lasten kanssa tulee hyvin toimeen, rauhallinen ja ystävällinen."
"Hieman tarkennusta vastauksiin. Käytös toisia koiria kohtaan menee sukupuolen mukaan, toisten urosten kanssa ei ole
kovin sosiaalinen, narttujen kanssa on sosiaalinen. Uroksia kohtaan on dominoiva, koskaan ei ole purrut, mutta alistaa kyllä.
Ei rähjää uroksille lenkeillä, treeneissä tai näyttelyissä kunhan eivät ihan iholle tule. Narttujen kanssa kiltti mies. Ihmisiä kohtaan avoin, mutta tervehdittyään melko välinpitämätön. Vahtii tiukasti, mutta koulutuksella pysyy hanskassa ja on hyvin varma, ei tarvitse pelätä että napsisi ketään varoittamatta, jos sittenkään, tähän asti kaikki ovat varoitusta uskoneet. Ja heti kun
emäntä ottaa vieraan vastaan, ollaan kavereita. Ei ole arka eikä alistuva koskaan, hyvin rohkea ja melko dominoivakin ihmistä kohtaan, mielellään pompottelisi vieraita ihmisiä jos olisi sallittua. Ei ole moksiskaan paukuista"
"Erittäin sosiaalinen, pehmeäluonteinen, alistuva, varovainen, laumaviettinen"
"Otto on Pertti Vilanderin oppien mukaan testattu ja todettu snautseriurokseksi hyvin pehmeäksi"
"Iloinen"
"iloinen,reipas, hellyydenkipeä"
"Liian tuttavallinen muita koiria kohtaan...pitäisi päästä nuuskimaan heti."
"Rakastaa kaikkea ja kaikkia; ehkä jopa epäsnautserimaisen kiltti ja ystävällinen"
"Toimintakykyinen, taistelunhaluinen, erittäin avoimesti maailmaan suhtautuva koira. "Aina valmis partiopoika""
"vahva metsästysvietti (myyrät, oravat, linnut..) !"
"Mahtava jalkapallon pelaaja ja "keskustelija""
"Miellyttämishaluinen, helposti koulutettava."
"erittäin-jopa häiritsevän- voimakas vartiointivietti oman reviirin suhteen joitakin toisia narttuja ei sulata ollenkaan erittäin
oppimishaluinen ja -kykyinen"
"mielestämme tervepäinen koira, käyttäytyy normaalin koiran tavoin."
"Hallitsee hyvin laumakäyttäytymisen. Vahva alfanaaras. Osaa myös alistua ylemmilleen. Erittäin korkea itsetunto. Ei hermostu helposti."
"Kova vahtivietti,muutoin ihanteellinen lapsiperheen koira"
"Erittäin iloinen ja ystävällinen koira, kaikkien kaveri."
"Iloinen,lapsirakas,aina valmis hommiin"
"Positiivistä sammumaton työskentelyhalu"
"Koira on erittäin omapäinen mutta myös yhteistyökykyinen; innostuu vieläkin uusista asioista ja oppii nopeasti (raunio- ja
hakuharrastus alkoi 11-vuotiaana); hyvin riistaviettinen"
"Todella ihmis ystävällinen ja upea luonne!!!!"
"Luottavainen ja avoin. "
"Hihnassa ollessa todella varautunut toisia koiria kohtaan."
"Oman perheen lapsille todella kiltti ja pitkäpinnainen. Voimakas vartiovietti."
"Todella helppo koira"
"Täydellisesti käyttäytyvä snautseri, (eikä johtunut minun koulutuslahjoistani) joka sai monien ihmisten mielipiteet/asenteet
muuttumaan rotua kohtaan. Se oli minulla mukana töissä päivittäin."
"Ei voi sietää pienempiä ja vaaleita koiria. Joutui itse pentuna useita kertoja kääpiövillakoiran tai bichon frisen hyökkäyksen
kohteeksi, kun lähestyi pennun avoimuudella muita koiria emmekä varoneet ko tilanteessa tarpeeksi. Hyvin signaaliherkkä
koira- malttamaton koulutuksessa.Vaikea saada rentoutumaan esim hieromalla, jotenkin ylijäntevä. Älykäs yksilö, oivaltaa
nopeasti eri asioita. Toisaalta ei haukukuherkkä eikä hauku sisällä turhaan. Autossa ok, jää yksin huoneeseen ei raavi eikä
metelöi. "
"oppi nopeasti, innokas tekemään, mahtava agilitykaveri oli aikoinaan!!!! "
"Hyvin eloisa, luottavainen, leikkisä."
"Harvinaisen peloton pentu."
"leikkisä,aktiivinen,hellittelynkipeä,kiltti,perhekeskeinen,voimakas vahtimisvietti"
"Hyvin voimakas vahti- ja puolustusvietti, on välinpitämätön/sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan kodin ja pihan ulkopuolella,
mutta omalla reviirillä joskus jopa aggressiivinen."
"Kohta 2.2. Epäsosiaalinen muita uroksia kohtaan, narttujen kanssa tulee toimeen poikkeuksetta. Dominoiva ja terävä reagoimaan asioihin, hyvä temperamentti. Epävarmojen ihmisten kanssa korostuvat ko. piirteet. Motivoitunut pk-hakukoira, taistelutahtoinen ja saalistaa."
"Erittäin ihana perhekoira joka rakastaa lapsia/vilpittömästi"
"Hyvin oppivainen, helppo kouluttaa. Ei pidä olla sylissä tai liiemmin silittelystä. Kovapäinen jääräpää."
"Koira selkeästi yhden perheen koira, kiintynyt erittäin voimakkaasti omaan porukkaan."
"Erittäin kiintynyt omiinsa."
"erittäin aktiivinen yksilö, mutta osaa rauhoittua sisällä ja muutenkin tarpeen vaatiessa"
"Koirani on valpas,uskollinen,viisas,leikkisä,kiltti,utelias,hieman itsepäinen,pomottelija toisia koiria kohtaan,ylisuojeleva
emäntää kohtaan,saa hepuli kohtauksia ulkona,erinomainen juoksu kaveri! "
"Aina valmis mukaan lenkille tai leikkimään. Melkoinen koheltaja ja sählääjä, ei tahdo malttaa kuunnella, mutta kenties tasoittuu iän myötä."
"Mahtava, positiivinen, selväpäinen."
88
"Hyvin varauksellinen miehia kohtaan. Naiset hyväksyy jos saa ensin itse tutustua"
""Kuningatar""
"Käyttäytyi aina tosi hienosti eläinlääkärillä käydessä. Lääkärikin totesi, että Bono oli tosi mukava potilas/asiakas."
"Piti hyvin silmällä koko perhettä, katsoi että kenellekään ei tapahtunut mitään. Todella tottelevainen, luki ihmistä kuin avointa kirjaa. Luottavainen. "
"Hiljainen nuori uroskoira. Viihtyy myös yksin lelujen kanssa. Ei tuhoa leluja vaan leikkii (heittelee leluja)."
"Rauhallinen, mukava, helppo perussnautseri"
"oikein on reipas koira, tulee hyvin mukana paikkaan kuin paikkaan. ei arkuutta tms. vieraassakaan tilanteessa. ajoittain
hankala motivoitava, koiralla paljon omaa ajattelua. fiksun oloinen koira, vaistoaa helposti mitä häneltä halutaan ja tekee
useimmiten itse ratkaisun tekeekö oman vai omistajan tahdon mukaan. "tottelemattomuus" lähinnä härnäämistä että viitsiskö vai eikä viitsis, tehtävän kesken jättämistä. ei sen suurempi ongelma, rasittaa ainoastaan ohjaajan huumorintajua ;) oppii
helposti uudet asiat mutta ei jaksa toistaa jo opittua"
"TYÖINTOINEN,HELPPO MOTIVOIDA JA VAATII PALJON VIRIKKEITÄ."
""Pomotti" usein muita koiria."
"Koira on ystävällinen, fiksu ja vahtimisvietti aika kova."
"Omanarvon tuntoinen koira, joka ei mielistellyt."
"Haluaa olla kaikessa mukana. Pelkää polkupyöriä."
"Olen huomannut koiran käytökseen vaikuttavan erittäin paljon "vastapuolen". Toimin perhepäivähoitajan ja snautserimme
ja lapset tulevat erittäin hyvin toimeen."
"Erittäin leikkisä ja toimintatarmoinen. Aistii erityisen tarkasti ja huomioi "kaiken", lukee eleitä tarkkaan ja tulkitsee hyvin
pienistä merkeistä/asioista leikkiinkutsua tai uhkaa."
"erittäin hankala pitää koska pelkäsi ihmisiä joskaan ei nuorena vaan aikuistuttua. Paheni iän myötä. Ukkosen vaistosi kauan ennen kuin alkoi ja silloin tärisi vaatekaapissa. uudenvuoden paukuttelu oli yhtä helvettiä. Koiraa ei saanut koko päivänä
ulos.."
"tykkää pehmoleluista ei riko niitä,ei ole edes pentuaikana tuhonnut mitään .On todella kova vahti, kuuluu tietysti rodun luonteeseen."
"Ei koskaan haasta riitaa muille uroksille."
"Iloinen, aktiivinen ja fiksu koira."
"Koiran emä, joka myös meillä, koulinut hyvin pentunsa. Osaa laumakäyttäytymisen ja tulee hyvin toimenn koirien / ihmisten
kanssa. "
"Väinö ei ole koskaan agressiivinen :)"
"Todella vahvaluonteinen narttu, joka periytti hyvin luonnettaan."
"Tuttujen ja koiraihmisten kesken todella mainio, energinen ja hauska koira. Vieraat, ei-koiraihmiset, ovat hankalampi kohdata, jos nämä kiinnittävät koiraan liikaa huomiota."
"Erittäin iloinen persoona."
"tykkää lapsista "
"Helppo luonne. Hyvä koulutettavuus."
"Rauhallinen, iloinen ja edelleen leikkisä = aivan ihana!"
"Valloittava persoona"
"-haukkuherkkyyttä kun eläin vireällä mielllä, -ja+voimakas riistavietti. + utelias ja huomaa tarkasti poikkeamat,-ja+ oppii
nopeasti itseään kiinnostavat asiat ja sopivat toimintamallit=haasteellinen motivoitava"
"Rauhallinen, sopeutuu hyvin muuttuviin tilanteisiin, ei pomottele "
"Älykäs, ystävällinen ja mukautuva koira. Ymmärtää lähes kaiken puhutun. Rakastaa omaa perhettä ja lapsia yli kaiken.
Ihana perheenjäsen."
"Mielettömän rauhallinen, tasapainoinen. Useat muut snautseri-omistajat todenneetkin, että harvinaisen rauhallinen snautseri. Snakumaisuutta löytyy kyllä sitten tarvittaessa, muttei hötkyile turhia."
"kiltti"
"Välinpitämätön vieraita ihmisiä kohtaan."
"Voimakas vahtimisvietti"
"tulee erittäin hyvin toimeen lasten kanssa "
"Todella vilkas"
"Tottelevainen ja yhteistyöhaluinen, tyypillinen snautseri, mahtava luonne. "
"Todella helppo koira. Nuoresta iästään huolimatta rauhallinen. Kaikkien kaveri, tosin pitää puolensa, jos joku alkaa rähjäämään."
"epätyypillisenkin avoin snautseriksi, ei edes ymmärtänyt, että joku ihminen/ toinen koira voisi tehdä pahaa"
"Erittäin sosiaalinen yksilö!"
"Ystävällinen, iloinen, lapsiystävällinen, melkonen hössöttäjä"
"todella upealuonteinen uros. Rauhallinen, mutta potkua löytyi tarvittaessa."
"energinen,sosiaalinen,kotioloissa rauhallinen,terävä ja temperamenttinen,suht tottelevainen,joskus kuunteluongelmia"
"Alistuu hyvin helposti muille koirille, sekä nuoremmille että vanhemmille naaraille että uroksille. Onko ehkä Snautsereille
omainaista?"
"puolustusministeri; kovin epäluuloinen, terävä ja puolustushaluinen -> aikamoinen pakkaus"
"Tarvittaessa löytyy potkua kun sen aika ja siviilissä lepää. "
"Ei jaksa keskittyä koulutuksessa samaan tapaan kuin kasvinkumppaninsa eli tuo toinenkoirani. On siis hieman kärsimätön
tohottaja. Onneksi tavaton ahneus auttaa kouluttamaan. "
"erittäin sosiaalinen ja iloinen koira"
"Kontaktihakuinen. Melko dominoiva (toisia koiria kohtaan ja mikäli ei olisi tarkka säännöistä niin varmasti pomottaisi ihmisiäkin) innostunut ja innostava :-) Mahtava luonne! "
"Pitää lapsista"
"Rauhallinen, omalle laumallensa omistautuva, ei välitä vieraista."
"ERinomainen lapsiperheen koira."
"mitä vanhemmaksi tuli, luonne tasaantui ja kotona oman perheen kesken ihana koira, joka myös piti pojastamme. automatkailulle jouduimme antamaan koiralle rauhottavia, muuten kiljui."
"Häiritsevässä määrin riistan ja saaliin perään. Ei voi juurikaan pitää sen takia irti."
"Sisäsiistiksi oppi todella hitaasti noin 2 v kesti nyt todella harvinaista et tekisi sisälle."
"erittäin tehokas hiirien&myyrien tappaja !"
"Saalisvietti tosi vahva. Ottaisi meidän vuohet hengiltä, jos päästettäisiin niiden luokse. Hyökkää vuohen kimppuun kuin
leijona ja puree kurkkuun kiinni ja kaataa. Onneksi olemme ehtineet nähdä ikkunasta ja päästy hätiin. Tappanut kaksi kukkoa. Niistä toisen jollain maailmanopilla kanaverkon lävitse. Nämä "maatilan eläimet" on pitänyt suojata verkolla ja sähkö-
89
paimenella tämän snautserin tekosilta. Ei uskalla mennä ahdistelemaan eläimiä, jos ihminen on pihalla, mutta heti yksin jäätyään sitten. "
"Super-iloinen,aina valmis kaikkeen touhuamiseen."
"Koira on aina ioinen ja hyväntuulinen, sen elämä on ihanaa ......."
"rita oli todella helppo koira, ei yhtään tappelua koko sen pitkän elämän aikana. viimeiset vuodet se oli melko välinpitämätön
muita koiria kohtaan. tosin eleet olivat enemmänkin mahtailevia kuin alistuvia. pidin ritaa niin lapsiluotettavana kuin koira voi
olla. ritalle minä olin elämässä se ainut ihminen, muut olivat lähes ilmaa."
"Kotona on rauhallinen, on täysin luotettava oman perheen lapsille, hyväksyy myös lasten kaverit (ei pure, ei uhkaile). Ulkona ei päästä vieraita ihmisiä lähelle, murisee tai haukkuu varsinkin jos joku tuijottaa tai kumartuu kohti. Kotiin tulevat vieraat
ihmiset hyväksyy, (jos sitä ei tuijoteta/kumarruta ylle) kun on saanut nuuhkia heitä rauhassa. Muuten koira on iloinen, pirteä,
leikkisä, oppimishaluinen ja ehdottoman kiltti oman perheen kesken. Koiralla on erittäin voimakas saalistusvietti, lähtee metsässä hajujen perään ja varsinkin nähtyään saalis eläimen."
"Trimmaus ja kynsien leikkaaminen hankalia; agressiivisuutta on esiintynyt. Pesut ja muun turkinhoidon sietää hyvin."
"Hyvin luottavainen pentu ihmisiä kohtaan, pehmeän oloinen luonne."
"Lempeä ja suurisydäminen."
"miellytävä luonne, haluaa olla ihmisten lähellä"
"Reipas, iloinen, ehdottoman kiltti esim. lapsia kohtaan. "
"Koira oli todella itsevarma, jo sen pelkkä olemus riitti."
"Uroskoirien kanssa ei juuri tule toimeen (varsinkaan isompikokoisten), narttujen kanssa kylläkin tulee toimeen aina hyvin.
Pikkukoirat (urokset/nartut) eivät juurikaan haittaa, niiden kanssa tulee hyvin juttuun."
"Ylisosiaalinen, jos vertauskohtana käytetään snautserin rotumääritelmän luonnekuvausta. "
"Hyväntuulinen positiivinen koira, tulee kaikkien kanssa toimeen."
"Erittäin ihana luonne/persoona :)"
"Reviiritietoinen,ilmoittaa vieraiden liikkumisen reviirillään. Ei koskaan aloita mittelöä toisen uroksen kanssa, väistää viimeiseen asti , antaa takaisin vain, jos menee liian pitkälle. Huumorintajuinen ja tasapainoinen. Oppivainenkin, silloin kuin katsoo sen tarpeelliseksi."
"halusi uutena vuotena nimenomaan ulos katselemaan raketteja, ei lähtenyt tappeluihin mukaan vaikka toinen ärsytti, "viilipytty" eli kaikki kävi kunhan asia selitettiin, rakasti uimista"
"Koiralta on jäänyt pentuna sosiaalistumisvaihe kokematta. Tottunut olemaan vaan isossa koiralaumassa. Se heijastuu
koiran aikuisiän käytökseen. Arkailee vieraita ihmisiä ja saattaa olla niille arvaamaton jos kokee tilanteet uhkaaviksi. Omaa
perhettään ja omistajiaan kohtaan mitä kultaisin ja uskollisin luonteeltaan. "
"Agressiivisuuden on osoittanut vain yhtä henkilöä kohtaan, aina kun näkee kyseisen henkilön. Syy tuntematon."
"Minulle LOISTOKOIRA äitinsä kaltainen geeniperimiltään"
"Voimakas riistavietti"
3.2.8
Jos vastasit johonkin ylläolevista kyllä, niin kirjoita tähän sairauden aste? Tai jos koiralla on todettu jokin muu silmäsairaus, niin
selitä se?
"Viime silmäpeilauksessa todettu surkastunut näköhermo.Syyttä ei tiedetä."
"Grd, vasemmassa silmässä"
"rasvarauhasten toimintahäiriö --> jatkuva lääkitys"
"Joitain pieniä verisuonijäämiä toisessa silmässä, niistä ei kuitenkaan mitään haittaa koiralle."
"Ylim.ripsiä alaluomessa (distichiasis, lievä)"
"ripsiä molemmissa silmissä, poistettu leikkauksella 11.10.2008"
"1.peilaus kaksi vuotiaana:silmät ok. Uusi peilaus 2.9.09 tuoksena HC molemmissa silmissä."
"PPM todettiin vasta vanhuuden peilauksessa, siihen saakka ei huomautettavaa."
"Pentuna oli luomessa follikkeleita ja sen takia useita silmätulehduksia. Kun follikkelit "polttettiin" pois, loppuivat tulehdut
heti."
"13.2.08 todettu "Pannus" hoidettu Akuutissa. Jälkitarkastuksessa 11.3.08 ei havaittu enää oireita."
"Vanhana näkö huononi ja sen silmissä oli jotain ,ei tutkittu"
"Koira on vielä sen verran nuori (13kk), ettei sitä ole vielä silmäsairauksien osalta tutkittu."
"Nodeasti etenevä"
"Distichiasis ; kaksi silmäripseä oikeassa alaluomessa;eivät ole vaivanneet koiraa koskaan."
"11.5.07 MRO dex. Osoittaa MRD.?? sairauden oireita"
"Kynnet tippunut (en muista sairauden nimeä). Kaikki kynnet noin 2 vuotiaana"
"tällä hetkellä suht sokea, lääkäri ei tehnyt varmaa diagnosia, ehkä kaihia näkö heikkeni selvästi noin vuosi sitten eli koira oli
yli 10 v"
"Caruncular trichiasis (=silmänurkassa ylimääräistä pehmeää karvoitusta); kahden silmäeläinlääkärin lausunto että enemmän kosmeettinen haitta (saattaa aiheuttaa ylimääräistä silmävuotoa kun karvat "imee" kosteuden silmistä) kuin varsinainen
sairaus. Ei vaadi hoitoa eikä vaikuta jalostukseen eläinlääkärin mielestä."
"Makroblepharon=hieman liian suuret luomiraot"
"12 v. iässä todettu vanhuuden kaihi, ei vaikutusta näkökykyyn että sen olisi huomannut."
"1.aste"
"Eläinlääkärillä huomattiin viimeisinä kuukausina, että jonkintyypin kaihi oli tullut silmiin. Tarkempaa tutkimusta ei enää tehty."
"1 aste"
"en muista astetta.... tuntuu, että näkee nyt paremmin kuin aiemmin. tai sitten oppinut elämään sen kanssa. "
"Hyvin lieviä kaihimuutoksia todettu epävirallisessa silmätutkimuksessa v. 2007 lopulla, tutkitutetaan uudelleen etenemisen
varalta luultavasti vuoden 2008 aikana."
"11-12 vuotiaana lääkäri totesi kaihin, mutta sen asteesta ei ollut puhe."
"Tara on tällä hetkellä melkein 15v. Silmät ovat harmaanutneet iän myötä."
"Määrittelemättömiä ylimääräisiä ripsiä/karvoja todettu."
"Silmätutkimus tehtiin, koska kasvattaja kehoitti kaikkia kasvattejaan siihen."
"Ei itutkittu vielä"
"RD, multifokaali : todettu, mutta toisessa tutkimuksessa silmät todettu terveiksi."
"PHTVL rajatapaus todettu uusintapeilauksessa, joskaan aikaisemmissa peilauksissa ei löydöstä ollut"
"kortikaali katarakta (ei synnynnäinen) oik silmässä, todettu 12/08"
"Silmätutkimuksessa verkkokalvolla näkyi joku olematon piste, joka ei kuulemma eikä näemmä merkitse tai aiheuta mitään."
4.1.3
Jos koiraasi EI ole lonkkakuvattu, niin miksi ei?
"Ei ole ollut vielä ajankohtaista, mutta hyvin todennäköisesti tulevaisuudessa kyllä."
90
"Ei ole ollut tarvetta."
"halusin kyllä kuvata, asuin nuorena kaukana röntgenlaitteista. ritalta otettiin Eläinsairaalassa epäviralliset lonkkakuvat 13
vuotiaana, kun eläinlääkäreiden mielestä vanhaa koiraa ei enää kannattanut nukuttaa virallisia kuvia varten. lonkat olivat
erittäin hyväkuntoiset ja hyvän malliset vieläkin. marjatta snellmanillakaan ei ollut niistä mitään pahaa sanottavaa. että virallinen tulos olisi varmaankin ollut a, surkeimmillaan b."
"Lonkkakuvaus suunnitteilla keväällä -09 tehtäväksi."
"Koiralla ikää 5 kk."
"Kotikoira."
"Ollaan menossa kohtapuolin"
"ei käytetty astutukseen, oli kotikoirana"
"Tarkoitus kuvata n 1kk kuluessa"
"Tarkoitus kuvata kevään kuluessa"
"ikä"
"koiraa ei käytetty jalostukseen ja sen elinaikana lonkkakuvaus ei ollut niin yleistä kuin nykyään"
"Ei vain ole tullut mentyä kuvaukseen."
"Se on kotikoira,ei ole ollut tarvetta"
"Vielä liian nuori kuvaukseen"
"liian nuori"
"On vaan jäänyt kuvaamatta"
"Ei ole ollut mitään syytä."
"Lonkkakuvaus tulossa 11/2008"
"EI OLLUT SYYTÄ"
"Ei ole vain tullut vietyä kuvaukseen"
"En ole kokenut tarpeelliseksi, koska mitään lonkkavikaan viittaavaa ei ole koskaan ilmennyt ja koiraani ei käytetä näyttelyissä eikä teetetä pentuja."
"Ei muistaakseni kuvattu..."
"Ei ongelmia, ei teetetty pentuja."
"kuvaus suunnitteilla"
"Ei käytetä jalostukseen ja liikkuu täysin terveesti."
"Eläinlääkäri suositteli yli kahden vuoden ikää."
"Pentu."
"En katsonut tarpeelliseksi kun ei käytetty jalostukseen"
"Ei ole vielä vain saanut aikaiseksi, vika siis omistajassa"
"liian nuori vielä"
"Ei ole tullut ajankohtaiseksi"
"Liian nuori"
"Ei ole katsottu tarpeelliseksi."
"ei ole vikaa"
"koiralla on purentavika, jonka vuoksi koiraa ei ole voinut viedä näyttelyihin/käyttää jalostukseen, en ole katsonut tarpeelliseksi kuvauttaa"
"Eläinlääkäri totesi oikean lonkan oireilevan .Sitä ei kuvattu."
"Koska ikää vielä vähän (13kk)."
"Odotetaan joukkotarkastusta. Tarkoitus kuvata. "
"Koira siirtyi minulle puolitoistavutiaana ja koska en aikonut käytää sitä siitokseen en katso kuvausta tarpeelliseksi."
"Ei ilmaantunut minkäälaista oireilua."
"Ei ole tuntunut tarpeeliselta"
"Eipä vielä tuohon aikaan pidetty niin merkitsevänä!"
"ei näyttelykoira"
"Koirani kasvoi niin isoksi, että sitä ei kelpuutettu näyttelyihin eikä sitä ole käytetty siitokseen."
"Ei ole ollut mitään syytä"
"ei ollut tarvetta"
"Koira on vielä todella nuori. Lonkkakuvaus suunnitteilla, muttei vielä mielestämme ajankohtainen."
"Ei ole ollut tarvetta"
"koira ei ole oirehtinut lonkistaan"
"Rahakysymys"
"Koiraa ei ole koskaan käytetty jalostukseen. Se on ollut aina terve, eikä lonkissa vanhanakaan ole ilmennyt toiminnallisia
vikoja. Lonkkakuvausta ei ole koettu tämän koiran kohdalla tarpeelliseksi."
"Ei ole kuvattu virallisesti. Ei ole ollut tarvetta. Emme käy esim. näyttelyissä. Röntgen- ja magneettikuvattu on. Katso kohta
4.3."
"Vielä niin nuori."
"Liian nuori."
"Lonkat kuvattu epävirallisesti selkävaivojen selvittämisen yhteydessä; lonkat eläinlääkärin mukaan ok"
"Ei ole tullut tarvetta kuvata, mutta kuitenkin on aina vähintään kerran vuodessa mielessä, että pitäisi kuvauttaa. "
"koiraa ei tulla käyttämään jalostukseen kallon muutoksien ja napatyrän(olen ymmärtänyt ettei napatyräistä ainakaan suositella käytettävän jalostukseen)takia, näin ollen pidän kuvauksia tässä tapauksessa "turhina"."
"En katsonut tarpeelliseksi kun ei ole käytetty jalostukseen"
"Ei ole ollut aiheellista?"
"kotikoira,karvan laatu ja luonne ovat eliminoineet näyttelyt = astutuksen"
"Ollut kotikoirana, eikä lonkissa näytä vikaa olevan!"
"Kuvattu 12.2. lähetetty Kennelliittoon yllä mainituin esitiedoin. Lausunto 25.2.09"
"Koska ikää vielä vähän (13kk)."
"Ei ole käytetty jalostukseen eikä muutenkaan tarvetta. "
"ei ole ollut tarvetta"
"EI Jaloskoira"
"Ei vielä ole kuvattu."
"ei nähty tarpeelliseksi, koska ei käytetty jalostukseen"
"Ei ole suunniteltu käyttää jalostukseen.Koska ongelmia ei ole ollut ei ole koettu tarpeelliseksi."
"Ei jalostuskäyttösuunnitelmia; koira ei myöskään oireile lonkistaan; koira kuvataan jos joku on kiinnostunut käyttämään sitä
jalostukseen"
"ei vielä"
91
"Ei ole ollut tarvetta kuvata lonkkia, koska koira ei oirehdi mitenkään."
"On vielä niin nuori,kuvataan möhemmin"
"Ei ollut tarvetta."
"ei jalostuskäytössä"
"Ei siihen aikaan pidetty tarpeellisena."
"ei ole ollut tarvetta<ei näyttelykoira"
"Koska ikää vielä vähän (13kk)."
"Ei ole vaan tullut käytettyä kuvissa"
"Ei ollut tarkoitus käyttää koiraa jalostukseen, enkä ymmärtänyt muinoin lonkkakuvauksen tarpeellisuutta muussa tapauksessa. Vanhemmalla iällä kuvautin ontumisen yhteydessä ja lääkäri totesi olevan erinomaisessa kunnossa. (Kyseessä oli lihasrevähtymä.)"
"En ole kokenut sitä tarpeelliseksi, sillä koiraa ei ole tarkoitus käyttää jalostukseen."
"Olen saanut neuvon että koiran kannattaa olla yli kaksivuotias ennen kuvausta eli hoidan asian lähiaikoina"
"Ei ole koettu tarpeelliseksi."
"Ei ole vielä ehditty."
"Ei syytä kuvaukseen."
"Koiraa ei käytetä jalostuseen ja lonkat eivät ole oireileet vaikka harrastaakin esim. agilityä."
"Ei virallista tulosta (lausuntoa), koira kuvattu muun sairauden tutkimuksen yhteydessä n 1,5vuotiaana jolloin jo tiedossa
ettei koiraa tulla käyttämään jalostukseen sen pentueessa ilmenneen perinnöllisen sairauden vuoksi"
"nuori koira"
"Ikää on alle 5 kk."
"Kuvattu polvivamman yhteydessä"
"Koska ikää vielä vähän (13kk)."
"-"
"ikäjuttu "
"Nuori vasta reilu vuoden ikäinen uros"
"Koira ollut erittäin terve ja liikunnallinen, emmekä ole ajatelleet käyttää jalostukseen."
"lonkkakuvat ovat tällä hetkellä paneelissa (4.3.2009)koska lähtivät B / B"
"Lonkissa ei ole ollut vikaa niin en ole koennut tarvetta kuvaamiselle."
"On vielä liian nuori."
"Miksi olisi?"
"Kasvattaja pyysi tietoja lonkkakuvausta varten, mutta asiasta ei ole sen jälkeen kuulunut mitään."
"Ei ole ollut tarvetta/oireita."
"Ei ole tullut ajankohtaiseksi, koska ei oireita eikä pentujen hankintaa olla harkittu."
"Ei ollut mitään tarvetta."
"En ole nähnyt asiaa tarpeelliseksi."
"Ei vaan ole ehditty.."
"ei ehditty"
"Ei syytä."
"ei ole ollut tarvetta, emme osallistu näyttelyihin"
"Koira vaikuttaa terveeltä eikä se käy näyttelyssä eikä myöskään jatka sukua. Koira ei myöskään ole vielä kisannut esim
agilityä tai tokoa. Koiralle ei ole ollut lonkkavaivoja."
"Ei tullut ikinä ajankohtaiseksi, kallis hinta, vanhemmalla iällä olisin voinut viedä, mutta tuntui turhalta. "
"pidetään kotikoirana ja lenkkikoirana, ei aiota tehdä pentuja "
"Liian nuori, tarkoitus kuvata vuoden sisällä."
"on juuri täyttänyt vuoden (tullaan kuvaamaan piakkoin)"
"Pentu 10 kk, ei vielä ole ollut ajankohtaista"
"ei jalostukseen = ei tarvetta; ei oireita; ei sopivaa aikaa joukkokuvauksissa"
"On vain jäänyt kuvaamatta. Nero kivesvikainen joten näyttelyissä ei ole käyty eikä tästä syystä tietysti jalostukseen kelpaava."
"Ei ole koskaan ollut ongelmia."
"Kuvaus on tavoitteena suorittaa pian, tämän vuoden aikana. Koska tavoitteena olisi löytää koiralle narttu, ja teettää pentuja."
"Nuori koira"
"ei mielestäni oireillut"
"koira on palautunut lähes 8-vuotiaana kasvattajalle takaisin"
"ei ole ollut tarvetta,koira on leikattu joten en pennuta,kaikinpuolin terve"
"Miksi olisi pitänyt kuvata?"
"rahakysymys"
"tarkoitus lähiaikoina"
"Ei silloin nähty tarpeelliseksi, ei pennutettu"
"Ei ole ollut tarvetta"
"Monta kertaa mielessä käynyt, mutta jäänyt kuvauttamatta..."
"ei tullut koskaan mieleen, kun ei tehty pentujakaan"
"koira on vielä pentu"
"Täysin kotikoira -ei näyttelyitä, ei pentueita, ei oireita."
4.1.5
92
Minkä ikäisenä oireet alkoivat ja miten oireet ilmenevät?
"Lievää oirehdintaa nuoresta asti. Lähinnä hierottaessa lihasjäykkyyttä ja venyteltäessä arkuutta. Ei ongelmia liikkumisessa
sinänsä, hyppää ja juoksee normaalisti."
"noin 7 vuoden iässä.Rasittavat metsälenkit se jätti mieluiten väliin ja rasituksen jälkeen oli kivulloinen ja vaikea päästä ylös
tai hypätä autoon"
"N.11-vuotiaana ylösnousu makuulta alkoi käydä hankalammaksi kuin nuorempana. Johtuuko lonkista vai jostain muusta, ei
varmuutta."
"8v. vaikea nousta ylös yli 10v. käveleminen vaikeaa"
"4 vuotiaana jouduttiin tapaturman takia poistamaan toinen lonkanpää. Kuntoutui hyvin vaikkakin liikkui tämän jälkeen hieman epäpuhtaasti. 10 vuotiaana alkanut lihasten heikkenemisen myötä näkyä enemmän. Ei kuitenkaan kivulias."
"7-vuotiaana. Oireet ilmenevät jäykkyytenä. Katso kohta 4.3"
"Noin 12-vuotiaana. Lievää jäykkyyttä takajalkojen liikkeissä. "
"Em. epävirallisessa kuvauksessa lonkat huonot, arviolta D/E-tasoa kuvauksen aikoihin toisessa lonkassa pientä napsumista"
"6 vuotiaana."
"8 vuotiaana piikki lonkassa"
"ikä 10+, aristaa oikeata lonkkaa ylösnoustessa, pitkän lenkkeilyn jatkona haluaa pysytellä enemmän paikoillaan ja levätä,
pitää toista takajalkaa ylhäällä välillä, sohvalle hyppääminen tuottaa joskus vaikeuksia"
4.2.3
Jos koiraasi EI ole kyynärkuvattu, niin miksi ei?
"?"
"ei mielestäni oireillut"
"tuli meille 7v ikäisenä, ei ole toistaiseksi ollut aikomusta käyttää jalostukseen.."
"en katsonut tarpeelliseksi"
"ei ole ollut tarvetta"
"Miksi kuvata?"
"Ei ole käytetty jalostukseen"
"Syy sama kuin edellä."
"rahakysymys"
"tarkoitus lähiaikoina"
"Ei ole ollut tarvetta"
"Sama syy kuin lonkkakuvauksiin..."
"ei tullut koskaan mieleen, kun ei tehty pentujakaan, "
"ei ole ollut mitään oireita"
"Kts.yllä"
"Ei vielä"
"Ei ole ollut tarvetta."
"kuvataan lonkkien yhteydessä"
"Ei ole ollut tarvis.."
"Ei vain tullut kuvattua"
"en ajatellut sen tarpeellisuutta koskaan."
"Kyynärkuvaus suunnitteilla keväällä -09 tehtäväksi."
"Sama kuin edellä."
"Kotikoira."
"Ei ole vaan tullut tehtyä."
"Ei ole vain tullut tehtyä."
"tarkoitus kuvata lähiaikoina"
"Ei ole ollut tarvetta."
"ikä"
"snautsereita ei koiran elinaikana kyynärkuvattu"
"Ei ole ollut tarvetta"
"ikä"
"lonkat hyvät, el. katsoi tarpeettomaksi kuvata"
"Koiraa ei käytetä siitokseen, kastroitiin hiljattain"
"Ei ole ollut mitään syytä."
"Kuvaus 11/2008"
"Omistajansa tietämättömyys? Lonkkakuvauksen yhteydessä kyynärkuvauksesta oli puhetta, mutta mielestäni kuitenkin
tarkoituksena oli vain lonkkien kuvaus, joten jäi kuvaamatta. "
"EI OLLUT SYYTÄ"
"EI OLE OLLUT TARVETTA"
"Sama kuin edellä"
"Vuonna 1994 kun koira lonkkakuvattiin asia ei ollut ajankohtainen."
"En ole kokenut tarpeelliseksi."
"En ymmärtänyt pyytää kuvausta lonkkakuvauksen yhteydessä, enkä ole katsonut vielä tarpeelliseksi viedä koiraa kuvattavaksi."
"(Ei aihetta)."
"Koiraa ei ole käytetty siitokseen."
"Ei ongelmia, ei teetetty pentuja"
"Kun lonkkakuvattu aikoinaan ei ollut vielä juuri kyynärtutk. "
"Sama kuin edell."
"Eläinlääkäri suositteli yli kahden vuoden ikää."
"Pentu."
"sama kuin edellä"
"liian nuori vielä"
"Liian nuori"
"Ei ole katsottu tarpeelliseksi."
"ei ole vikaa"
"Ei kukaan ole suositellut kyynärkuvausta"
"en ole katsonut tarpeelliseksi"
"Kuten e.m. koira on vasta 13 kk vanha."
"Odotetaan joukkotarkastusta. Tarkoitus kuvata."
"Sama kuin edella."
"Ei tarvetta."
"Ei oireilua."
"Ei ole tuntunut tarpeeliselta"
"90-luvulla ei juuri kuvattu. "
"ei ole ollut syytä"
"Ei ehkä ole ollut tilaisuutta"
"Ei ollut oireita"
"Koira on vielä todella nuori."
"Ei ole ollut tarvetta"
"sama syy kuin edellisessä"
93
"Ei ole käytetty jalostukseen. "
"Samat syyt kuin lonkkakuvauksen kohdalla."
"en katsonut tarpeelliseksi tilastojen valossa :), kun lonkat oli jo kuvattu ja olisi ollut uusi nukutus kyynäriä varten, kun en
silloin lonkkien aikaan hoksannut"
"Rahakysymys"
"Ei ole ollut tarvetta kuvata"
"Vielä niin nuori."
"Liian nuori."
"Emme katsoneet tarpeelliseksi"
"Ei ole tullut tarvetta kuvata, mutta kuitenkin on aina vähintään kerran vuodessa mielessä, että pitäisi kuvauttaa. "
"En ole kokenut kyynärien kuvauttamista tarpeelliseksi."
"koiraa ei tulla käyttämään jalostukseen kallon muutoksien ja napatyrän(olen ymmärtänyt ettei napatyräistä ainakaan suositella käytettävän jalostukseen)takia, näin ollen pidän kuvauksia tässä tapauksessa "turhina"."
"Ei ole ollut tarvetta."
"sama kuin edellä"
"Ei katsottu tarpeelliseksi, kun ei ole pakollinen."
"Ei ole ollut aiheellista?"
"Ktso 4.1"
"Kuvattu 12.2.09 ja lausunnolle SKL:oon. Lausunto 25.2.09"
"Kasvattajan mukaan p&s snautsereilla ei ole ollut ongelmaa kyynärien kanssa, joten ei ole tullut tutkittua kun ei ole ollut
ongelmia."
"Ei ole vaan tullut vietyä."
"Ei kai ollut 90-luvulla tapana. Ei ole oireillut."
"ei ole ollut tarvetta"
"Ei vielä ole kuvattu."
"Samasta syystä, kun lonkkakuvaukset ovat jääneet väliin."
"Ei oireita tai ongelmia."
"Kuvataan kunhan tulee ikää lisää"
"Ei ollut tarvetta."
"Ei siihen aikaan pidetty tarpeellisena."
"ei tarvetta"
"ei pidetty tarpeellisena"
"Tilanne sama, kuin lonkkakuvissakin."
"Ei ollut tarkoitus käyttää koiraa jalostukseen, enkä ymmärtänyt muinoin kuvauksen tarpeellisuutta muussa tapauksessa."
"Ei ole käytetty jalostukseen eikä muutenkaan tarvetta."
"ks.edellinen kohta"
"ei ole ollut syytä"
"Ei ole koettu tarpeelliseksi"
"Ei ole vielä ehditty."
"Ei syytä/oireita."
"Ei aihetta."
"Koiraa ei käytetä jalostuseen ja lonkat eivät ole oireileet vaikka harrastaakin esim. agilityä."
"Ei hoksattu kuvauttaa lonkkien yhteydessä."
"Kts. yllä"
"Jäi aikanaan tutkituttamatta kun ei kaiketi koettu tarpeelliseksi."
"Kuten e.m. koira on vasta 13 kk vanha."
"-"
"ikäjuttu"
"En koe sitä vielä tärkeäksi"
"?"
"Kuten edellä."
"Ei ole ollut tarvetta kuvata."
"On vielä liian nuori."
"kts edellä, kyynärkuvat siistit (0 tasoa), ei virallista lausuntoa"
"ei syytä"
"Siihen aikaan ei ollut tapana"
"Kuten e.m. koira on vasta 13 kk vanha."
"Koiralla ei ole teetetty pentuja eikä mitään oireilua ole ollut."
"Ei ole ollut tarvetta/oireita."
"Kts. edell. vastaus."
"Eläinlääkäri ei katsonut kuvausta tarpeelliseksi."
"En ole nähnyt asiaa tarpeelliseksi."
"Sama syy.."
"en ole katsonut tarpeelliseksi"
"Ei syytä."
" emme osallistu näyttelyihin, eikä ole tarvittu sitä muutenkaan."
"Koira vaikuttaa terveeltä eikä se käy näyttelyssä eikä myöskään jatka sukua. Koira ei myöskään ole vielä kisannut esim
agilityä tai tokoa. Koiralle ei ole ollut kyynärvaivoja."
"?"
"Kuten e.m. koira on vasta 13 kk vanha."
"En ole kokenut tarpeelliseksi. "
"Siihen aikaan ei vielä paljon kuvattu. Jossain vaiheessa varmaan kuvataan. "
"sama kuin ed. (lonkkakuvaus)"
"Ei ole koskaan ollut ongelmia."
"kotikoira ja lenkkikoira, ei aiota tehdä pentuja "
"Liian nuori, tarkoitus kuvata vuoden sisällä."
"Siihen aikaan ei kuvattu."
"Pentu 10 kk, ei vielä ole ollut ajankohtaista"
"ei jalostukseen = ei tarvetta; ei oireita; ei sopivaa aikaa joukkokuvauksissa"
94
4.3.8
Jos on, niin selitä mitä, miten oirehtii, miten hoidettu, etc.
"Aktiivisen harrastamisen aikoina selkälihakset pahasti jumissa, lääkitys kortisonipistokset, kipulääkkeet ja fysioterapia. Nyt
koira on vanha, ei harrasteta mitään, selkä on kunnossa."
"Spondylosis deformans T 6-7"
"kerran n 9 vuotiaana rita hyppäsi minua vasten, ulahti ja sen jälkeen käveli vähän huonosti. hoitona oli lepo. koira parani
hyvin, eikä silloin tutkittu sen enempi eikä tehty diagnooseja. noissa vuonna 2006 otetuissa röntgenkuvissa näkyi kuitenkin
lannenikamien välinen kaventuma ja luusilloittuma. että välilevy ongelma oli ollut."
"Ei nyt virallista sairautta, mutta 3-vuotiaana selkä meni jumiin pahasti. Ilmeisesti sen takia, että oli harrastanut itseään kaksi
kertaa suuremman koiran kanssa pystypainia liikaa. Hieronnalla ja tulehduskipulääkkeillä saatiin asia kuntoon. Hieroja totesi, että selässä oli jotakin erikoista, sillä helposti reagoi pyöräyttämällä nahkaa, kun keskiselkään koskee. Koska koira ei ole
enää oirehtinut, niin asialle ei ole tarvinnut tehdä sen enempää."
"Hoiodettiin akupunktiolla, hieronnalla ja lääkkeillä"
"Niin, siis ei ole mitään diagnosoitua, mutta selässä menee säännöllisesti sama kohta jumiin. Tilannen normalisoituu, kun
käydään n. puolen vuoden välein hierojalla. Luusto kuvattiin ja siellä ei näkynyt mitään, joten onko sitten joku trauma mikä
on tullut selkään joskus, vai vetääkö esim. rakenteen puolesta aina tietyt lihakset jumiin, vaikea sanoa."
"9. ja 10. nikaman väli kaventunut huomattavasti. Oireina kipuilu ja haluttomuus liikkua; tutkimuksissa korjasi vasemman
takajalan virheasennon muutaman sekunnin viiveellä. Hoitona 3 viikon koppilepo ja tulehduskipulääkkeet, sen jälkeen pysynyt oireettomana."
"lanneselässä sillottuma rangan alapuolella; lisännyt jäykkyyttä selässä sekä sitä kautta kipua; lihakset jumissa"
"Kesällä -08 todettu lieviä kulumia. Oireilee jäykkyytenä ja aristeluna. Selkä ja lonkat röntgen- ja magneettikuvattu kesällä 08. Alkuvaiheessa lääkkeenä Rimadyl-kipulääke. Syksystä -08 alkaen säännöllinen hieronta ja vesiterapia, minkä jälkeen
kipulääkkeitä ei ole tarvittu."
"Nivelrikko, jota hoidettiin Rimadylillä ja akupunktiolla."
"Ristiluu aavistuksen epäsymmetrinen. Kennelliiton eläinlääkärin mukaan kosmeettinen haitta, ei vaivaa koiraa. Koira hierotaan raskaan harrastuksen vuoksi säännöllisesti auki."
"ei ole ollut tarvetta"
"Spondyloosi 10 vuotiaana diagnoosi. Liikkuminen oli normaalia, mutta aamuisin ei tahtonut päästä auttamatta jaloilleen.
Lääkkeenä Cartivet ja kipulääkitys."
4.4.2
Jos on, niin mitä, minkälaiset oireet, missä iässä alkoivat ja vaatiiko jatkuvaa lääkitystä?
"Ontui oikeaa etujalkaansa n. 10-vuotiaana ehkä 3-4 kuukautta. Sai silloin lääkityksen, mutta myöhemmin annettiin vain
ravintolisänä Fortiflexia."
"Lihas dystrophia pentueen terve pentu."
"ehkä nivelrikkoa tuossa 13-14 vuoden iässä, syötin vihersimpukkakapseleita, jotka auttoivat, vaiva ei ollut merkittävä"
"typistetty häntä"
"Kuuluisiko se kuolemaan johtanut tauti sitten tähän kohtaan? Alusta saakka pää oli paljon pienempi kuin muilla snautsereilla ja siitä kysyinkin monesti lääkärissä, muttei kuulemma mitään vikaa. Kunnes sitten lokakuussa 2006 lääkäri sanoi heti,
etteihän sillä ollut puremalihaksia lainkaan, ja siitä johtui pään pienuus. "
"Oireet alkoivat noin 11-vuotiaana. Iän aiheuttamaa kulumaa nivelissä. Oireina kankeutta istumaan mennessä ja ylös noustessa sekä välillä yleisessä liikkumisessa. Saanut lääkkeitä, mutta ei tarvitse kuitenkaan jatkuvaa lääkitystä."
"Typistetty häntä"
"D lonkassa nivelrikkoa, Cartivet- nivelvalmistetta syö ajoittain. "
"Vaikeuksia nousta makuulta, jäykkyyttä jäsenissä, alkanut n. 11-vuotiaana."
"Koiralla havaittiin "luusilta" lantion alueella selässä. Agilitykoiran ongelma... "
"Synnytyksessä vaurioitunut polvi. Polvi leikattu 3kk ja 9kk ikäisenä."
"vanhemmiten ehkä nivelrikkoa oikeassa etujalassa, syötän vihersimpukkakapseleita"
"Koiralla luultin ensin olevan hyönteisenpisto päässä noin vuoden ikäisenä. "Patti" ei kuitenkaan hävinnyt, päinvastoin lääkekuureista huolimatta. Monien tutkimusten jälkeen todettiin muutoksia pään rakenteessa. Varsinaisesta sairaudesta ei voitane puhua tässä tapauksessa, vaikka onkin jonkinlainen arvoitus eläinlääkäreillekin esim. syntymisajankohtaa on mahdoton sanoa. Koira ei tarvitse lääkitystä. "
"Kylmällä ilmalla väliaikaista ontumista"
"Hmm... ei mitään diagnosoitua, mutta vanha kangistuu jo eikä hyppy sänkyyn tai autoon enää aina luonnistu ilman pientä
apua."
"oik takajalan polven eturistiside- ja kierukkavamma leikattu 4/2008"
"Typistetty häntä"
"Synnynnäinen töpöhäntä."
"erittäin satunnaista lievää etupään ontumista 9v iästä alkaen. Tunnustelemalla, puristamalla, hieromalla tai venyttelemällä
ei mitään löydy. Helpottaa päivän, parin päästä."
"Nikamarappeumia todettu koiran ollessa noin 9-vuotias; oireina haluttomuus liikkua; hoidettu tulehduskipulääkkeillä ja kortisonipistoksilla, ei jatkuvaa lääkitystä"
5.1.11 Mikäli vastasit johonkin kyllä, niin kerro tarkemmin oireista, alkamisajasta, kuinka usein, tms.?
"en tiedä onko sairaus, mutta koiralle tulee silloin tällöin ylimääräisiä ripsiä, jotka ärsyttävät silmiä. Niitä ollaan poistettu tarvittaessa."
"Tassutulehdus on ollut 1 tai 2 kertaa."
"Hammaskiveä kertyy nopeimmin verrattuna muihin (Saksanseisoja, Suursnauteri ja Suomen pystykorva) koiriimme."
"8v iässä todettiin runsaasti virtsakiteitä (kalsium-oksalaatti), ruokavaliolla pysyneet poissa (rasvaista, vähäproteiinista ruokaa + B6-vitamiinia)"
"Tiputti verta. Virtsakivi epäily oli n. 2 v ikäisenä, hoidettiin silloin C-vitamiinilla. "
"eturauhas tulehdus,2007 ekakerran koira ollessa 11v6kk,nyt ollut 3kertaa"
"nuorena reagoi stressiin, esim päivystysvuorossa mukanaoloon, oksentamalla/ripuloimalla; oireilu loppui aikuisiän myötä"
"Märkäinen kivestulehdus X 2, kivekset poistettu 2008"
"Kaksi kertaa on ollut kurkkutulehdus. Hoidettu antibiooteilla."
"Kotimainen vilja aiheutti paksusuolen tulehduksen.Ruokinnanmuutoksen jälkeen oireeton"
"N. 5-vuotiaana ientulehdus (hammaskiven aiheuttama)."
"ihotulehdus joskus parin vuoden iässä, iho oli hankautunut rikki ja "Tupulle" tuli kuumetta, antibioottihoito"
"Syyskuu 2005, pahanhajuinen hengitys hoidettiin antibiooteilla."
"ensimmäinen vti tuli vuodenvaihteessa 06-07. eka kerralla ultrattiin "lehmäultralla" ja rakko näytti normaalilta. virtsasta tehtiin myös labratutkimukset, bakteeriviljely. hoidettiin antibioottikuurilla. tulehdus uusi heti viikon-parin päästä kuurin loppumi-
95
sesta pari kertaa. kunnes keväällä ultrattiin paremmalla ultralla ja nähtiin rakossa kasvain. tämän jälkeen koira jäi estolääkitykselle. tulehdusten syynä oli siis kasvain."
"Hän ei halunnut hypätä, esim. sohvalle."
"hormoniperäisiä kasvaimia peräaukon ympärillä. oireet loppiuivat hormoonipiikillä jota käytettiin noin 2v ja sitten teho loppui. Oireet alkoi noin 8v iässä."
"Koiralla alkoi ruoka-aine allergia n.2-vuotiaan.Vatsa oireili (löysä maha)samoin korvat (kuona-aineet kerääntyivät korvakäytävään joka oli toistuvasti täynnä suklaakiisselin näköistä mönjää)ja korvalehdet punoittivat ja karstottuivat.Myös hiivaa tuli
korviin ja varpaiden väliin.Koira oli allerginen kaikelle mahdolliselle esim. naudanliha,kana,soija,vehnä,lisäaineet,sulfaatti. "
"KESÄLLÄ 2008 VUOTOA , JONKA TÄHDEN ELÄINLÄÄKÄRILLÄ. POISTETTU KOHTU, MUNASARJAT JA KOHDUSSA
OLLUT SORMENPÄÄNKOKOINEN KASVAIN, JONKA LAATUA EI TUTKITTU."
"Tiputti verta. Virtsakivi epäily oli n. 2 v ikäisenä, hoidettiin silloin C-vitamiinilla. "
"Oireet: punaiset veriset ikenet, kuume. Toistunut 3 kertaa ennen 2-v ikää. Sen jälkeen ei ole oireillut."
"Naudanliha-allergia. Maha menee sekaisin ja iho alkaa kutisemaan."
"tassut tulehtuu, furunkuloosi"
"Erittäin herkkä saamaan suolisto-oireita. Syynä on joko stressi tai vääränlainen ravinto tai ylenmääräinen heinän syönti.
Ensimmäinen vakava tilanne yksivuotiaana. Pysyy hallinnassa tarkalla ruokavaliolla ja liian stressin välttämisellä. Heinän
syömisen estäminen on se vaikein juttu."
"Nyt koiran ollessa 8v. alkaneet prostata vaivat. Eli useampia tulehduksia ja ultrassa kysta. Siksi koiran terveyden vuoksi
kastroitu 4/-08."
"Lievä virtsatietulehdus juoksun loppupuolella tammikuussa 2009. Koira joi paljon, pissasi paljon ja oli hieman apaattinen."
"2 virtsatien tulehdusta koko elin aikana,joskus 3-5 vuotiaana en ihan tarkasti muista aikaa"
"anaalirauhastulehdus muutaman kerran,rauhaset leikattiin"
"Koiralle ilmestyi joskus märkivä rupi takajalkaan. Luulimme sen johtuvan stressistä, mutta aiheuttajana olikin ilmeisemmin
joku ruoka-aine. Nykyään koira syö viljatonta nappulaa ja raakaa lihaa ollen täysin kunnossa."
"Ruoka-aineallergia, joka alkoi ilmeisesti n. vuoden iässä ja paheni vuosi vuodelta. Oireina olivat kutina (korvat, leuka, tassut) ja toistuvat korvatulehdukset. Löytyi eliminaatiodieetin avulla koiran ollessa 3,5-vuotias. Nyt koira on itselleen sopivalla
ruokavaliolla ja täysin oireeton."
"Koiralla erittäin herkkä maha, ennen sopivan ruoan löytämistä koira oli yhtenään ripulilla. Koiraa on myös jouduttu lääkitsemään vakavan suolistotulehduksen vuoksi monta kertaa."
"sairaudesta ei ole varmuutta, mutta koira jouduttiin lopettamaan leukojen jäykistymisen takia. oireet alkoivat v 2005 talvella,
ja oirehtivat noin puolenvuoden välein, vuoden 2007 syksyllä tauti ei enää parantunut lääkityksellä."
"Hieman jo krooninen, koska lähes jatkuvasti tarvitsee hoitoa kutinaan"
"6-14 kk:n iässä sitkeä nielutulehdus, jota ei enää. Suunniteltiin risojen poistoa, mutta ei liene enää tarpeen"
"Virtsatietulehdus kerran kesällä 2007; lisääntynyt virtsaamistarve."
"parina kesänä ollut ihottumaa etenkin karvattomilla ihoalueilla , mennyt ohi lyhyellä antib.kuurilla"
"Ruoka-allergioita, alkoivat koiran ollessa 4-vuotias. Syö erityisruokia. Oireina korvien kutiaminen, silmissä rähmää. Jossain
vaiheessa ripulia. Kun syö erikoisruokia, ei oirehdi."
"Kesällä 2008 alkoi kova kutina ja raapi joka puolelta itseään sekä liikkui yöllä vikistin. Saatiin antibioottikuuri.Koska elääkäri epäili kapia myös liuosta . Parantui hyvin."
"Keväällä ja kesällä koiran ollessa paljon vedessä,sen rintaan tuli pannan alle paha ihottuma mikä voi jopa mennä vereslihalle hoitamatta."
"Turkki kuivuu ja hilseilee nyppimisen jälkeen."
"Paha hammastulehdus ja hampaat poistettu 2007"
"Koiralla diagnosoitu ihosairaus SA 2.7.2009. Pentueessa myös toisella nartulla sama perinnöllinen sairaus."
"Kutiaa voimakkaasti jos ajetaan koneella ihan ihoa myöten täysin lyhyeksi (esim. UÄ-tutkimuksen yhteydessä) ja raapimisen/nuolemisen seurauksena iho tulehtuu."
"Ei toistuvana, mutta kerran jolloin leikattu. 11-vuotiaana alkoi pissimään verta, joka kuvattiin jatkuttuaan pari viikkoa. Leikkaamalla poistettu kivet, jonka jälkeen ollut eläinlääkärin määräämällä dieetillä."
"Eturauhasen tulehdus, koira kastroitiin sen takia"
"Oireili aika harvoin, meni aina parissa päivässä ohi.Alkamisajasta ei tietoa, koira tuli meille 4-vuotiaana. "
"Tiputti verta. Virtsakivi epäily oli n. 2 v ikäisenä, hoidettiin silloin C-vitamiinilla. "
"Eturauhasongelmia jonkin verran."
"Tassutulehdus on ollut noin 5 tai 6 kertaa."
"SA-ihosairaus diagnosoitu ihon koepaloista keväällä 2008. Alkuun iho hilseili voimakkaasti joka puolella kehoa. Tämän
jälkeen ilmeni rajuja ihotulehduksia mm. kuonossa, päälaella, niskassa ja kyljissä. Tulehdukset hoidettiin lääkkeillä. Jatkohoitona käytetty säännöllisiä öljykylpyjä (2-3 viikon välein), erikoisshampoita ja -hoitoaineita sekä rasvahappovalmisteita
(mm. Omega Aid). Koiran iho ja turkki pyritään kaikenkaikkiaan pitämään mahdollisimman puhtaana tulehdusten estämiseksi."
"Paksusuolentulehduksia on ollut pentuna usein, johtuen tod.näk. jostain ulkoa syömästään. Veristä ripulia ja pakonomaista
tarvetta kyykistyä ulostamaan. Aikuisiällä on ollut myöskin paksusuolen tulehduksia, jotka johtuivat koiran vehnä-allergiasta.
Kokonaisuudessaan koirallani on erittäin herkkä vatsa ollut aina. Virtsatietulehduksia on ollut muutaman kerran pentuna.
Virtsakivet on kerran liuotettu pentuna."
"Vehnä allergia"
"puoli vuotiaana virtsatulehdus (ns. lastentauti)"
"tassutulehdus 3-5 krt vuodessa (vaihtelee)"
"Allergia jotain ruoka-ainetta kohtaan. Aiheuttajaa ei ole selvitetty. Oireet (jatkuvat korva-ja silmätulehdukset, paljo juominen,
jatkuva pissahätä ja isot ulostemäärät) loppuivat, kun aloin syöttää hypo-allergisoitua kuivamuonaa. Eli nyt viimeiseen 4
vuoteen ei ole ollut oireita."
"Ulosteen löysyyttä ja ripulointia muutaman kerran vuodessa noin 8-vuotiaasta alkaen. Siitä lähtien vähärasvaisella erikoisruokavaliolla, mikä on auttanut tilanteen normalisoimista."
"vehnäallergia, jos saa ruuan joukossa jatkuvasti vehnäpitoista ruokaa, aiheutta kutinaa ja ihottumaa, sekä korvien punoitusta ja oksentelua"
"puoli vuotiaana virtsatulehdus (ns. lastentauti) kohtutulehdus seitsemän ja puoli vuotiaana (kohdunpoisto)"
"Alle vuoden ikäisenä muutamia VT-infektioita, sen jälkeen ei ole ollut."
"syksyllä 2008 ilmaantui kutisevia läikkiä. Ei löydy syytä. Antibiootti auttaa."
"Gastritis todettu 10/2008, oksentelua, mahaneste suuhun, röyhtäilyjä, kivuliaisen oloinen; 3. lääkekuuri menossa. Jonkinasteisena ollut ilmeisesti jo aiemmin, koska hampaissa kiillevaurioita johtuen mahanesteen joutumisesta suuhun."
"Ensimmäinen 14viikkosena...4vuoteen oireeton jonka jälkeen noin kerran vuodessa."
"Furunkoloosi, anaaliadenoomat"
96
"Hemorrhaginen akuutti gastriitti n 1,5 vuoden iässä yhden kerran , oireilu vesi-veriripuli ja oksentaminen parisa tunnissa
kehittynein oirein,usean litran nesteytyksellä/vrk 4 vrk:n hoidolla toipui täysin. Satunnaisesti löysät ulosteet ilman erityistä
syytä. Syö paljon heinää jota oksentaa, epäilemme gastriittia/refluksia ja saa ajoittain Antepsiniä."
"Krooninen korvatulehdus. Alkoi melko nuorena. Kutina, töhnää, paha haju. Raapii korvaansa ja puistelee päätänsä, jolloin
kuuluu "lotinaa" korvasta. Tutkittu ja lääkärin toimestakin imetty töhnät pois nukutuksessa. Puhdistettava lähes kerran viikossa."
"1 virtsatietulehdus pentujen ollessa noin 5 viikkoisia."
"Lohkeilevat kynnet."
"Virtsatulehduksia ollut 2. Molemmat juoksujen yhteydessä ja kerran emättimessä ollut tulehdusta, tämäkin juoksun yhteydessä. Oireet: virstaamisvaikeudet, levottomuus, ruokahaluttomuus, kivulias. Hoidettu: antibiooteilla/sulfalla ja kipulääkkeillä."
"Koiralla epäiltiin vehnäallergiaa jo parivuotiaana. Asiaa ei tutkittu, mutta oireet korjaantuivat, kun ruoka vaihdettiin vehnättömään. Oireina oli ihon kutina."
5.2.4
Johtuuko korvatulehdus jostain muusta, mistä?
"en tiedä mistä johtui"
"Hiiva"
"kun koira palautui kasvattajalle, sillä oli erittäin pahaksi päässyt, hoitamattomana kauan ollut korvatulehdus. Korvista valui
mätää. Kesti lähes vuoden saada korvat kuntoon, tulehdus iski aina uudelleen,koira kuuroutui, korvat ovat nyt kunnossa."
"Ei korva-, silmä- eikä ihotulheduksia siitä huolimatta että ui paljon kesäisin. Karvan laatu karkea eikä korvakäytävissä karvoja tukkimassa."
"Eläinlääkärin mukaan vasen korvakäytävä on ahdas, missä on jatkuvasti tulehduksia. Kuuroutunut varmaan tulehdusten
takia (oma mielipiteeni). Karvoja kasvaa myös runsaasti. nypitään usein pois."
"Hiivatulehdus"
"Koiralla oli n. 10 vuotiaana hyvänlaatuinen kasvain korvakäytävässä ja se poistettiin. Tulehduksia oli kyllä ollut aikaisemminkin noin parin vuoden välein."
"Hiiva yhden kerran korvassa, noin 2vuotiaana."
"Oletettavasti väli-/sisäkorvantulehdus ilman ulkokorvantulehdusta, bakteeri noussut ilmeisesti nielun kautta sisäkorvaan.
Aiheutti tasapaino-ongelmia ja kasvohermohalvauksen."
"Ei tietoa miksi tuli. Kerran sairastanut."
"Pentuna ollut 1 korvatulehdus syytä en valitettavasti muista"
"hiiva"
"ei tietoa"
"On ollut nuorempana yhden kerran. Sen jälkeen ei ole ollut."
"Vetoinen makuupaikka, sieni-infektio, liika putsaaminen."
"Hiivan aiheuttamia korvatulehduksia 3 kpl."
"Korvapunkeista, mahd. jostain bakteerista.."
"omistájan laiskuudesta korvien puhdistuksessa"
"Saanut pari kertaa eläinlääkäriltä korvatippoja Canofite 15 ml. n. kerran vuodessa korvat punoittavat ja niihin kertyy tummaa "tervaa", joka on hoitunut puhdistamalla koirien korvienpuhdistusaineella."
"Korvatulehdukset johtuivat ruoka-aine allergiasta."
"Pentuna ollut 1 korvatulehdus syytä en valitettavasti muista"
"Trimmaamattomina korvat painavat, eikä ilma kierrä korvaan tarpeeksi."
"Mahdollisesti karvankasvusta"
"lähinnä varmasti johtuu liiasta piehtaroinnista, jolloin voi päästä pöpö korvaan"
"Kerran elämässään ollut korvatulehdus ja juuri koska pääsi karvat kasvamaan käytävässä. Jäänyt ainoaksi kerraksi. "
"Korvassa ollut hiivasieni, joka aiheutti kutinaa, koira raapinut korvaa, pöpöt päässeet ilmeisesti aihteuttamaan tulehduksen"
"ei tietoa"
"Kesällä uiminen aiheuttaa helposti korvatulehduksen, koska koira sukeltaa laiturilta veteen pää edellä."
"Jostain syystä toinen korva keräsi mustaa töhnää korvakäytävään korvatipoilla parani"
"Ruoka-aineallergiasta."
"innokkaasta uimisesta"
"Leikin tiimellyksessä sai haavan korvalehteen,joka sitten aiheutti tulehduksen"
"Uimisen jälk. ilmeisesti jäänyt vettä..."
"ei tietoa."
"Sen kerran mitä korvatulehdus oli, se johtui teipatuista korvista. Tuuletusaikaa oli liian vähän teippausten välillä. Koiralla on
hyvin pienet korvat ja niitä piti pentuna pitää kauan teipattuna. "
"Eläinlääkäri epäili allergiaa.Ulkokorva alkoi oireilla ja punottaa ja usei keväällä"
"Korvatulehdus ollut yhden kerran pentuna. Siitä on jo niin kauan aikaa etten muista syytä."
"Jokin ruoka-aine aiheutti yhtenä vuona useita korvatulehduksia. Ruoka-ainetta ei saatu selvitettyä, söi BARF tai allergiakoiran ruokaa, tulehdukset loppui,"
"Korvatulehdukset johtuivat tod.näk. ruoka-aineallergiasta, nyt kun ruokavaliosta on poistettu vehnä korvatulehdukset jääneet pois"
"Pentuna ollut 1 korvatulehdus, nimeä ei muistissa voi joskus ilmetä koko pentueessa"
"En osaa sanoa syytä, Jekku alkoi ravistella korviaan vein lääkäriin ja saatiin lääkkeeet :) "
"Pentuna vanhempi koira "hoiti" kovasti ja korvakäytävä aina kostea."
"Pentuna ollut 1 korvatulehdus syytä en valitettavasti muista"
"hiiva"
"Verikorva leikattu ja ei oireile enää."
"Uimisesta. 1 krt."
"Todennäköisesti ainakin osittain kohdassa 5.1 kerrotusta SA-ihosairaudesta."
"Bakteereista jotka päässyt korvakäytävään koiran riehuessa metsässä alle 6kk:n ikäisenä."
"Korvakanavassa kasvaa jonkin verran karvaa, mutta tulehdusta ei ole yhdistetty siihen. "
"Putosi lampeen ja painui veden alle."
"En tiedä mistä johtuu, mielestäni karvoja ei ole liikaa"
"pentuna n 66 iässä yksi tulehdus ei muuta"
"Kuten edellä kirjoitin, allergiasta."
"En osaa vastata johtuuko tulehdus karvankasvusta, nykyään kun nypin korvakäytävän karvat aina silloin tällöin pois, ei
korvatulehduksia juurikaan ole ollut."
97
"Vähän ennen kuolemaansa, korviin alkoi kasvaa veristä visvaa vuotavia kasvaimia, ne eivät aristaneet, hoidettiin antibiooteilla, jotka eivät kuitenkaan auttaneet. Yksi syy lopettamiseen olivat nämä kasvaimet samoin koiran huono ja nopeasti huononeva yleiskunto."
"Ehkä tuuletuksen puutteesta..."
"Verikorva kerran vanhana"
"Korvatulehdukset ovat loppuneet sen jälkeen kun koira on saanut James Wellbelowed -merkkistä hypoallergeenista ruokaa. Oletuksena on siis että tulehdukset johtuivat vehnä tms. allergiasta."
"Tulehduskierre, ks. seuraava kysymys."
5.3.2
Muita tulehduksia?
"Ei."
"Ei."
"Juniorina suolistotulehdus. "
"vesihäntä nuorena, keväällä jäisessä vedessä uinnin jälkeen"
"yhden kerran noin 1 vuotiaana"
"Ei."
"Ei ole ollut koskaan mitään tulehdusta."
"Ei"
"Tulehduskierre (korvatulehdus, silmätulehdus, esinahan tulehdus, antureiden välien tulehdus) alle 1v iässä. Sen jälkeen ei
tulehduksia."
"Ei."
"Vihreässä nuoruudessa eli noin vuoden ikäisenä."
"1-5 kertaa."
"Ei."
"Koirallani on ollut kerran ilmeisesti alkava vatsakatari (ei tarkkaa diagnoosia, ell epäily), jonka seuraksena koira laihtui paljon ja sen lihaskunto romahti (koira oli muutoin normaali iloinen itsensä). "
"Ei."
"Ei."
"Vesihäntä todettu kerran n. 1,5v, sen jälkeen ei ole ilmennyt vastaavaa"
"Ei."
"Vesihäntä ollut siis vain kerran."
"Ei."
"Ei."
"Ei."
"Ei."
"1-5 kertaa."
"Ei."
"Ei."
"Pentuvaiheessa nopeasti ohi mennyt."
"Tulehtunut punkinpurema."
"Vesihäntä todettu kerran n. 1,5v, sen jälkeen ei ole ilmennyt vastaavaa"
"Vaginiitti x1"
"Uintireissu joulukuussa kun jäitä ei ollut ...Eli kerran ollut. "
"Silmätulehduksia ja korvatulehdus"
"koiran häntä oli typistetty"
"Ei."
"Ei."
"Ei."
"Kohtutulehdus."
"Eturauhastueldhus"
"Ei."
"Paise, kerran. "
"1 lievä vesihäntä kerta, ei lääkitystä"
"Anaalirauhanen tulehtui niin pahasti että ne poistettiin"
"Paksunsuolen tulehdus 1,5 v ikäisenä"
"VESIHÄNTÄ ON OLLUT NUORENA 2 KERTAA"
"Ei."
"Ei."
"Ei."
"tod näk vesihäntä kerran, ei lääkärin diagnosia,parani itsestään parissa päivässä"
"Vesihäntä todettu kerran n. 1,5v, sen jälkeen ei ole ilmennyt vastaavaa"
"Ei."
"Ei. "
"Niveltulehdus 1 kerta."
"Ei"
"Ei."
"Vesihäntä tullut kylmässä vedessä uinnista."
"Anaalirauhaset pitää puhdistaa säännöllisesti, koska ne tulehtuvat heti jos maha mene löysälle vehnäallergian vuoksi."
"Ei."
"Kohtu poistettu 12 vuotiaana."
6.1.6
Jos vastasit kyllä tai koiralla on ollut jokin muu syöpäkasvain, niin kerro toteamisikä, oireet, tms.?
"Levyepiteelikarsinooma vuonna 2002"
"varvaskasvain 7 vuotiaana toisessa takajalassa, johti yhden varpaan poistamiseen. Ei oireilua sen jälkeen."
"Ihosyöpä, joka levisi tosi nopeasti. Todettiin 2/2007, n 1 vko expot-tipoista lavoista lähti siltä kohdalta karvat, sai antibioottikuurit/kortisoni mutta kun lääkkeet ei auttaneet vaan karvanlähtö levisi niin otettiin biopsi, jossa näkyi selvät syöpäsolumuutokset. Eli lopetus n 3 kk ensimmäisten oireiden ilmestyttyä."
"Etsin paperit ja täytän myöhemmin."
"Maitorauhaskasvain leikattu samalla kerralla, kun kohtu poistettiin. Varvaiskasvain todettu 15 vuotiaana; iso, pehmeä, aristamaton, kuin ylimääräinen polkuantura."
98
"Koira lopetettiin sisäelinkasvaimen takia; biopsiaa ei tehty, joten kasvaimen laatu jäi selvittämättä"
"Nisäkasvain todettiin ja poistettiin n. 9-vuotiaana. Oireena oli vuoto nisästä. Varvaskasvain tuli etujalkaan n. 12-vuotiaana
ja oireena oli ontuminen. Varvas poistettiin kokonaan eikä kasvain ole ainakaan vielä uusinut."
"10 vuotiaana löytyi iso patti kaulasta ja suurentuneet imusolmukkeet myös nivusista. Koira eli sen jälkeen 3 kk."
"Maitorauhaskasvain leikattiin 2005."
"9v."
"Maitorauhaskasvaimet tulivat vanhempana ja sitten niitä leikattiin ja samalla poistettiin kohtu. Muistini mukaan n.1,5 vuotta
tämän jälkeen kunto romahti hetkessä ja kuolinsyyksi todettiin kasvainmassa sisäelimissä. Diagnoosin ja kuolinhetken välillä
oli vain 3 viikkoa."
"2006 kesällä kynsi tulehtui.5 antib.kuuria,ei auta,varvas pois,keratinisoituva tyvisolukas- vain, hyvin rajoitt.basaalisolukasvain. 2007 sama toisessa jalassa ja lopulta levisi imusolmuk"
"Koiralta leikattiin useita kertoja maitorauhaskasvaimia, mutta niitä ei todettu syöpäkasvaimiksi."
"Nisäkasvain todettiin noin 8,5 vuoden iässä, oli aluksi harmiton mutta valeraskauden vuoksi nisä alkoi 9,5 vuoden iässä
vuotamaan verta, kasvain leikattiin."
"Todettu 7-vuotiaana kiveksessä ylimääräinen massa (patologin lausunto: Sertolinsolukasvain) -> kastraatio."
"Vanhemmalla iällä tullut nisäkasvaimia ja päässä oli patti, joka poistettiin."
"Suusyöpä todettu n. 5kk ikäisenä Porissa, hoidettu Helsingissä leikkaamalla ja sytostaattihoidolla ja jatkohoidot Porissa "
"hyvänlaatuista ihokasvainta on tullut nyt 10 vuoden iässä vatsan alle ja toiseen etujalkaan"
"Pieni, hyvänlaatuinen (el. lausunto) nisäkasvain leikattu 9,5v iässä. Ei oireita, herneen kokoinen kasvain tuntui alimman
nisän vieressä. Toistaiseksi ei uusiutunut, koira nyt 10v *10v9kk iässä alkoi oireilla vesitystautia -> avauksessa löytyi lisämunuaisen kuorikerroksen pahanlaatuinen kasvain, joka lähettänyt laajalti etäpesäkkeitä mm maksa, aivot, munuaiset,
keuhkot"
"8 vuoden vanhana todettiin pernassa oleva lymfooma. Perna poistettiin kohdunpoistoleikkauksen yhteydessä. "
"yksi "rasvapatti" yli 10 vuoden iässä, joka poistettiin leikkauksella. sijainti oli etujalkojen välissä"
"Cushingin syndrooma"
"Kuoli johonkin kasvaimeen, mutta ei muista mihin."
"Maitorauhaskasvaimia leikattu 14-vuotiaana"
"Karvatuppikasvain v.2008 ja maitorauhaskasvain v.2008"
"virtsarakkokasvain. oireina oli sisälle pissailu, tihentynyt virtsaamistarve, verivirtsaisuus, toistuvat virtsatietulehdukset. koira
oli kasvaimen toteamishetkellä n14 vuotias. eka virtsatieinfektio hoidettiin kun koira oli n. 13v 10kk. "
"Suusyöpä."
"Todettu 5,5v. Pahkuroita nisien vieressä."
"13 v ikäisenä alkoi yskiä, vatsa turvota; kuvattiin: vatsassa oli nesteen peitossa mitä ilm. kasvaimia."
"Kasvain toisen etujalan anturan sisällä joka oireilee vähän väliä. Siten että tassu aukeaa eikä meinaa mennä umpeen."
"Maitorauhaskasvaimet levinneet sisälmyksiin ja koira jouduttu lopettamaan."
"Maitorauhaskasvain 7v. Varvaskasvain 8v.(Varvas amputoitu,parantunut todella hyvin)"
"keuhkosissa syöpäkasvaimia ,oireiden alkamisesta(yskä) n.1kk myöhemmin kuoli ,eteni tosi nopeasti"
"levyepiteelikarsinooma, syylän näköinen patti takajalassa 1 v,3 kk."
"7 vuotias, oli lenkillä epätavallisen vaisu, väsynyt, alkoi nuolla mahan alustaa. Kun aloin tutkia tarkemmin, löysin n. 3 cm
levyisen kovemman alueen nisän kohdalta ja vein heti seuraavana päivänä lääkäriin. Leikattiin välittömästi. uusia ei ole ollut"
"Koiralla todettiin varvaskasvain oikean etujalan sisimmäisessä varpaassa koiran ollessa 12-vuotias.Varvas piti amputoida
kokonaan pois.Oireet:ontuminen ja jalan arkuus, kun varvas osui esim. maton reunaan niin koira ulahti. "
"9 v. lääkäri havaitsi muun tark. yhteydessä."
"Todettu rutiinitarkastuksessa, leikattu 2006"
"7vuotiaana"
"Koiralla todettiin vasem. etujalan ulommaisessa varpaassa luumätä koiran ollessa 9-vuotias. Varvas amputoitiin ensim.
niveleeseen asti.Kaksi vuotta myöhemmin eli koiran ollessa 11-vuotias varvasta jouduttiin amputoimaan lisää toiseen niveleen asti.Molemmilla kerroilla oireet olivat pitkäkestoinen ontuminen ja jalan arkuus."
"Kuuden vuoden iässä koiralta irtosi kynsi, eikä sen ydin parantunut lukuisista antibioottikuureista huolimatta. Lopulta epäiltiin kasvainta, varvas poistettiin ja lähetettiin patologille. Diagnoosina oli pahanlaatuinen melanooma."
"Henkitorven tukkiva kasvain."
"vanhemmiten on tullut myös pieniä patteja, mutta niitä en ole tutkituttanut, ehkä luomia, ehkä kasvaimia.Rasvapatteja useita"
"Verdin ollessa noin 6,5v katkesi varpaasta kynsi, joka rupesi märkimään. Kynsi poistettiin, mutta haava tulehtui, ja varpaaseen kasvoi jonkinlainen möykky- eläinlääkärin mukaan se oli kasvain. Varvas amputoitiin, ja nyt siltä osin kaikkin ok. Kahdesti on leikattu anaaliadenoomakasvaimet (7vuotiaana 4kpl ja 8,5vuotiaana 3kpl)."
"Koiralta on poistettu useita kasvaimia 2000"
"kiveskasvain havaittiin noin 14 vuoden iässä"
"12-v leikattiin kannuskynsi tai siis koko varvas pois, pahanlaatuinen kasvain."
"9v,normaalia maitorauhaskasvaimia ja seassa pahan laatuisia,jotka uusiutuivat parin vuoden päästä ja leikattiin uudelleen"
"Imusolmukesyöpä todettiin koiran ollessa 10 v 7 kk. Kaikki imusolmukkeet olivat turvonneet ja verikokeessa näkyi anemia.
Koira oli ollut jonkin aikaa ajoittain väsyneen oloinen. Rasituksen jälkeen joskus oksensi juomansa veden (en tiedä oliko oire
syövästä)."
"7 vuotta (hyvänlaatuinen), 8 vuotta (pahanlaatuinen)ja 10 v. Kaikissa tapauksissa rauhasien poistoleikkaus."
"Koiralla on leikattu oikeasta takajalasta marraskuussa 08 ihokasvain, ei pahalaatuinen sekä samasta takajalasta hermotupen kasvain elokuussa 09. Kummassakaan tapauksessa ei laskenut yhtään painoa jalalle, eikä suostunut liikkumaan eikä
syömään."
"toteamisikä liki 12 vee, nopeasti kasvanut patti, ei koepalaa otettu, vuoti toisinaan verta."
"7v. poistettu ykan kerran maitorauhaskasvaimia 10v. toisen kerran samalla kohtu poistettu"
"Kasvain peräaukon vieressä ja 2 x maitorauhaskasvain. Kaikki leikattu, mutta ei tarkemmin tutkittu. Eli EI todettu SYÖPÄkasvaimiksi."
"Vatsakasvain. Sisälmykset tuhoutuneet täysin, joten koira lopettu."
"10 vuotiaana. Kasvain leikattu ja samalla kastroitu."
"Melanooma."
"Koirallani todettiin hyvälaatuinen kasvain rinnassa v. 2004 ja se leikattiin. Kyseessä oli joku karvatupin kasvain tjs. en muista tarkalleen."
"Anaali adenoma"
"Maitorauhaskasvain=nisäkasvain? "
99
"Todettu hieman alle 10v, pahkuroita nisien vieressä."
6.2.2
Missä iässä, diagnoosi, hoito, tms.?
"sydänmen hidaslyöntisyys, todettu vuonna 2008, koira 10v., ei lääkitystä"
"Todettiin 14 vuoden iässä. Lääkityksenä Prilium."
"endokardoosi siis vanhuuden läppävika 2006 todetty"
"lievä läppävika todettu helmikuussa 2009, koira täyttää 9.3. 2009 12 vuotta"
"käynyt sydänultrassa vuoden ikäisenä koska veljellä havaittu sydänvaivaa. ultrassa ei mitään poikkeavaa tällä koiralla"
"2-vuotiaana todettu todennäköinen dilatoiva kardiomyopatia. Lääkitys päivässä: vetmedin 5mgx2,furesis 20mg,carniking 1g
ja prilium painon mukaan. "
"13v sydämmen vajaatoiminta,VETMEDIN vet 5mg lääkitys"
"Kammioperäinen rytmihäiriö todettiin kohdun poistuleikkauksen yhteydessä 12 vuoden iässä, ei ole vaatinut hoitotoimenpiteitä. Myöhemmässä tutkimuksessa määritettiin johtumishäiriöksi, mikä johtuu johtumissäikeen vaurioitumisesta. Ei sydänlihassairautta."
6.4.3
Missä iässä, millaiset oireet, tms.?
"Tästäkään en tiedä muuta kuin, että lääkitys oli ja muistaakseni oireet ilmaantuivat kun se joutui ekan kerran auton töytäisemäksi...ehkä n. 6- vuotiaana."
"muut kk ikäisestä liev.oireita.2/08 Vantaalla Aisti-eläinsairaalassa eeg ja mri.aloitettiin phenobarbital.lääkityksestä huolimatta yleistyneisä kohtauksia,viimeisellä viikolla useita isoja kohtauksia päivittäin."
"Kesällä 2008 saanut 2 epilepsiatyyppistä kohtausta. Eläinlääkäri on tutkinut sen jälkeen veriarvot. Ne olivat normaalit. Epilepsian aiheuttajasta ei ole tietoa. Epilepsiadiagnoosia ei ole, koska se edellyttäisi kalliita lisätutkimuksia. Koira elää edelleen normaalia koiranelämää, mutta ei enää jaksa kulkea pitemmillä lenkeillä. Saattaa välillä oirehtia horjumalla ja kompuroimalla. Tällaisen kohtauksen yhteydessä esiintyy takaraajojen värinää (viittaa epilepsiaan). Eläinlääkärin mukaan epilepsia
saattaa johtua tuosta aiemin todetusta lymfoomasta tai muusta kasvaimesta."
"Melko nuorena. Oireet hävisivät vanhemmiten. Läähätti mahallaan tai kyljellään, tärisi. Kesti noin puoli tuntia. Haki turvaa
meistä, jota ei muuten tehnyt."
"synnynnäinen vesipää aiheutti epilepsian, oireet alkoivat 4 kuukautisena. Pysyi kurissa lääkityksellä, jota lisättiin vähitellen."
"Yksi hieman epätyypillinen grand mal -kohtaus 2v iässä. 6v iässä ensin ilmeisesti pieniä "pysähtymiskohtauksia" useita
kertoja (ei tällöin tajuttu yhdistää vielä epilepsiaan) ja sitten kaksi tyypillistä, rajua grand mal -kohtausta vuorokauden sisällä
-> lääkityksen aloitus."
"Kouristuskohtaukset alkoivat 1-vuotiaana, kohtauksia viikoittain/useamman kerran viikossa. Koira sairasti vuoden ennen
lopetusta, lääkkeet (phenobarbitaali ja kaliumbromidi) eivät auttaneet."
6.6.4
Kerro tarkemmin alkamisiästä, oireista, hoidosta ja kestoajasta?
"Koiran kynnetliuskottuivat n. 4-5v iässä, mutta paranivat itsestään."
"Oireet alkaneet n. 6 vuotiaana, kynsistä irtoaa kuori. Ruoka vaihdettu sellaiseksi, joka on kynsille, karvoille ja iholle hyväksi
(sis. mm. biotiinia) ja 2 viikon piikuuri otetaan tarvittaessa (homeopaatin lääke)."
"kynsien välissä toistuva paiseen tyyppinen kasvain"
"Alkoi 4v iässä kynsien sarveisten irtoamisella, joka paheni koko ajan, pahimmillaan 12 sarveista yhtäaikaa irti. Kynsivallien
märkivä tulehdus. SLO-diagnoosi tehty hoitovasteen perusteella, patologista tutkimusta ei ole kynsistä tehty. Hoitona jatkuva elinikäinen kortisonilääkitys, alkuvaiheessa ja myöhemmin ajoittain oireiden pahentuessa lisäksi laajakirjoinen antibiootti
(kefaleksiini). Tukihoitoina käytetty osa-aikaisesti rasvahappovalmistetta, niasiinia ja E-vitamiinia. Tällä hetkellä melko hyvässä hoitotasapainossa, joskin kynnet edelleen epämuodostuneet ja normaalia alttiimmat tapaturmille."
"Oikean etutassun uloin varvas: kynsi alkoi märkiä alaosastaan, jouduttiin postamaan viikolla 37."
"Koira alkoi oireilemaan kynsiään 3v 2kk iässä. Ensin kynnet liuskottuivat. Koiralla diagnosoitiin SLO. Hoitona kokeiltiin
kaikkia mahdollisia hoitoja joiden tiedettiin saattavan auttaa. Sairaus ei ollu juurikaan ns. lepovaiheessa koiran elinaikana.
Lopulta päädyttiin amputoimaan koiralta kynnet."
"2002 --> levyepiteelikarsinooma"
"koiran olessa melkein 3-vuotias oikean etutassun 2:s varpaan kynsi halkesi. koira syö kuuriluontoisesti Biotiinia sekä Efarasvahappoja"
"Ei ole ollut varsinaisesti mitään hoitoa"
"pari kertaa metsässä revittämisen jälkeen kynsi haljennut, kerran revennyt kokonaan, hoitona puhdistus ja tassuside, parani nopeasti"
"Osa kynsistä lohkeilee kärjistään helposti ja saattaa leikattaessa tuntua pehmeiltä."
"Kynnet alkoivat irtoilla 2,5 vuotiaana, välillä mätiviä kynsiä, joita hoidettiin antibiooteilla, vaivasivat koko iän (13v)"
"kynnet ovat katkenneet metsälenkillä pari kertaa"
"takajalan kynsi tulehtui, johon antibiotit eivät purreet.koira 6v. ja lopulta se myös irtosi ja sit poistettin koko varvas. ja toisesta takajalasta toinen vuoden päästä. "
"Kynsien liuskottumista ollut n. pari vuotiaasta, saanut omega 3&6 rasvahappoja ja pidetty kynnet lyhyenä."
"Kynnet ovat aina olleet melko pehmeät ja etenkin kannuskynnet murtuvat helposti tarttuessaan johonkin, mutta eivät kuitenkaan liuskoitu tai irtoile. "
"Kynnet ovat olleet pehmeät aina, mutta keväällä 2008 ( koira tuolloin reilut 3 v) kaikki kynnet kuoriutuneet irti. Nyt paranemaan päin. Hoitona omega"
"Muutaman kerran kynnet lohkeilleet, ruokavaliolla asia saatu kuntoon."
"Etutassun kynsi irtosi pari kertaa eikä parantunut kunnolla, lopulta varvas alkoi "mätiä" kynnen kasvukohdasta ja varvas piti
poistaa."
"useita kynsiä jouduttu poistamaan, kun ovat katkeilleet"
"2 ½ vuotiaana, nuolee ja aristaa kovin tassua. Nukutus + leikkaushoito, side + kuuri n. 3 vkoa. Kynnen kasvu kestää pitkään 3-4 KK:tta. Kynsi on irronnut 3 krt/vuosi ihan kokonaan."
"Kynsien leikkaaminen ongelmallista, koska ne on mustat ja usein on tullut leikattua liikaa, vaikka kuinka vähän leikkaisi."
"Alkoi n. vuoden ikäisenä. Yksi kynsi jouduttiin poistamaan eläinlääkärillä. Toinen poistettiin, vaikka ei olisi ollut tarve. Johtui
lääkärin kokemattomuudesta. Muuten kynsistä ei ollut sanottavasti vaivaa. Leikata ei tarvinnut, koska ne pysyivät sopivan
mittaisina "itsestään". Vanhemmiten asia korjaantui ja kynsiä jouduttiin jopa leikkaamaan."
"Yksi tapaturmainen kynnen irtoaminen, ei muita ongelmia. Ell siisti kynnen juuren+ pensiliinikuuri. Paikalle kasvoi uusi ja
vahva kynsi, jonka kanssa ei ole ollut ongelmia."
"Kannuskynsi revennyt onnettomuuden seurauksena"
"Osa kynsistä on hauraita ja lohj keilee helposti. Alkoi ehkä kaksivuotiaana. Hoidetaan pitämällä kynnet lyhyinä, leikkaus
viikottain ja viilaamalla lohkeilevat kohdat."
100
"Ajoittain kynnet ovat olleet "haperot", murtuvat vähäsen leikattaessa, mutteivat kuitenkaan itsekseen irtoile. Ajoittain ja
nyttemmin kynnet ovat olleet varsin kovat ja hyvät. Epäilen, että ravinto saattaa vaikuttaa jotenkin?"
"Kynnet koventuneet Piimax kalkki D ansioista!"
"Lievää liuskoittumista etujalkojen kynsissä; pahin kannuskynsissä, jotka ovat lohjenneet ydintä myöten pari kertaa"
"Huomattu kynsien liuskottuminen n. vuosi sitten, eli koiran olessa viisi vuotias. Koiralla muutenkin kuluu hyvin kynnet käytössä, joten usein kynsien leikkuu vain "lume-toimenpide". Leikatessa kynnestä saattaa irrota liuskittain ulommainen kerros,
maksimissaan koko näkyvän kynnen osalta. Ilmeisesti vain kuiva/kuollut osa kynnestä irtoaa koska koira ei koe asiaa kivuliaaksi, eikä liuskottumista ole kuin n. 2-3 kertaa vuodessa, eli siis jatkuvasti. Eläinlääkäri ei antanut vaivaa mitään hoitoa,
vaan neuvoi seuraamaan tilannetta."
"Yksi kynsi irronnut vamman seurauksena."
"Kannuskynnet vaurioituvat herkästi mm. kovassa lumihangessa ja lohkeavat tai katkeavat tyvestä asti."
"Kannuskynsi repeytynyt tapaturmaisesti vuodenvaihteessa 2008-009"
"Kannusvarpaan kynsi haljennut tai katkennut useasti. Kannusvarvas tulehtunut, tulehdus ilmeisesti (ei diagnosoitu) päässyt
luuhun asti, koira lopetettu parahntumattoman kannusvarpaan (etujalan nivelrikon?) tulehduksen takia. "
"Mielestäni kynnet ovat olleet välillä nyt vanhemmiten hieman "liuskaiset", mutta mitään hoitoja ym. näihin ei ole tarvinnut
hakea, lukuunottamatta yhtä joka irtosi ilmeisesti varvaskasvaimen seurauksena. Rasvahappovalmisteita olen syöttänyt
omatoimisesti."
"Kynsien lohkeilua ja tippumista 1-5 kertaa. Pidetty kurissa biotiinilla ja helokkiöljykapseleilla."
"Katso kohta 6.1"
"laihdutuskuurin yhteydessä kynsien liuskoittumista kerran. Kynnet kyllä kasvavat hitaanlaisesti ja kuluvat käytössä. Harvointarvii leikellä."
"Silloin tällöin lohkeaa joku kynsi jostain kohtaa ja on kipeä muutaman päivän. Asiaa tutkittu mutta mitään selvää syytä ei
ole löydetty. "
"kynsissä ei ole varsinaisesti mitään vikaa, mutta ne ovat rakenteeltaan hyvin pitkät "
"en uj´muista milloin alkoi, mutta kynnet oli erittäin hauraat eikä nniitä tarvinnu koskaan leikata. koitra oli arka kynsistään ja
ne liuskottuivat"
"No, siis se kannuskynsi ensin liuskottui ja hapristui, ennenkuin tajuttiin siinä olevan jotain vakavampaa. En ollut kuullut
kyseisestä sairaudesta aikaisemmin ja ei kait eläilääkärikään."
"Osa kynsistä haurastuu ja liuskottuu erityisesti märillä keleillä. Hoidettu kerran antibiootilla ja kortisonilla syksyllä -07, kun
kaksi kyntä oli katkennut ja toinen märki. Ei isompia oireita sen jälkeen. Syö rasvahappoja säännöllisen epäsäännöllisesti."
"Joskus kynnet "lohkeilevat". Saattaa johtua siitä, että kynsi on osunut metsässä johonkin ja sitten lohkeaa pala."
"Ensimmäisen kerran kynsi repesi ja irtosi 3 vuoden iässä. Ei vaivannut koiraa ja kynsi kasvoi takaisin. Pari kertaa koiran
eliniän aikana löysin irronneen kynnen lattialle pudonneena. Koiraa se ei tuntunut vaivaavan, eikä sitä hoidettu millään lailla.
Kynnet kasvoivat takaisin. Syötin muutaman kerran Biorion-valmistetta kuurina. Kerran kynsi vääntyi törmätessä ja jäi sojottamaan sivulle. Kynsi leikattiin eläinlääkärin toimesta pois. Uusi kasvoi tilalle."
"Hypotyreoosi todettu 2 vuotiaana, Thyroxin 0,1 mg 3+3 lääkitys."
"Muutaman kerran olemme huomanneet varsinkin takajalan kynsien liuskottumista. Talvella 2006 vasemmasta takajalasta
yläkynsi irti leikin yhteydessä. Ei vaatinut toimenpiteitä, kasvoi takaisin, oli ilmeisesti vain katkennut. Elokuussa 09 oikean
takajalan sisin kynsi irti, antibioottikuuri 10 päivää ja kipulääkettä. Aristeli ja nosteli tassuaan."
"kynsi irronnut, tulehduhdus, varpaan amputointi"
"noin 2 vuotiaana, kynnet tippuivat"
7.2.3
Selitä hammaspuutokset tai muut hampaisiin ja purentaan liittyvä asiat?
"hammaskiveä poistettu x1 "
"Oik. yläetuhammas katkesi kärjestä."
"Väinöllä on paha yläleuan kehityshäiriö. Alaleuka normaali, mutta yläleuka alaleukaan nähden pieni."
"Leikkiessä katkesi hammas edestä ylhäältä. Jäljelle jäänyt osa poistettiin."
"Yhdestä etuhampaasta on katkennut kärki toisen koiran kanssa leikkimisen seuraksena. Rajut on leikit..."
"vas alaleuan DI13 Haljennut niin ,että pulpa (Ydinkanava ) näkyvissä ,jonka vuoksi poistettiin"
"Oikealla puolella ylä- ja alainsisiivi 1 ovat tasapurennassa. Muuten normaali saksipurenta."
"Etuhammas katkesi tapaturmaisesti ja poistettiin."
"Purenta luisunut iän myötä tasapurennasta alapurennaksi (on tosin vain alapurennassa kahden alaetuhampaan osalta)"
"7,5 vuotiaan tapaturman takia ylä-etuhammas irtosi."
"Puhdistan itse hammaskiven 3-4 kertaa vuodessa"
"Alaetuhampaat kuluneet, purenta muuttunut edestä tasapurennaksi."
"Etuylähampaasta nuorena katkennut osa."
"En tiedä mikä hammaspuutos on, mutta Wiiwillä on molemmat yläkulmahampaat litteäpäiset, ihan kuin olisivat kovasti kuluneet tai katkenneet."
"Yksi etuhammas poistettu v. 2007 sen katkettua tapaturmaisesti."
"Pari etuhammasta pois"
"Lohjennut molaari poistettu"
"vain viisi alaetuhammasta"
"Kiillevaurioita (refluksioireiden takia)"
"Toinen alaetuhammas katkennut trauman seurauksena."
"2 kpl:ttaps poskihampaita ylhäällä, toisella puolella"
"Puhdistan itse hammaskiven 3-4 kertaa vuodessa"
"en tiedä mikä purenta koirallani on, mutta "norm./hyvä" purenta...(en tiedä onko se tuo saksipurenta)"
"Upeat valkoiset hampaat loppuun saakka."
"uupuu ylhäältä vasemmalta P1, tarkistettu röntgenkuvalla"
"P3 puutos vasen yläleuka"
"Pentuna yksi yläleuan etuhammas katkesi."
"Yksi hammas ylhäältä,pala lähtenyt pois,ilmeisesti leikin tiimellyksessä sen kolhaissut johonkin.Ei vaivaa mitenkään,eikä
lääkärin mukaan ole mitään haittaa tuosta"
"Tanella on ollut hammasraudat, alakulmureita "siirrettiin" sivullepäin, kun olisivat kasvaneet väärään paikkaan.Niiden lyhentäminen olisi kuulemma ollut koiran kannalta huonompi vaihtoehto. Eivät vaivaa millään tavalla enää."
"Koiralta puuttu yksi alaetuhammas."
"Puhdistan itse hammaskiven 3-4 kertaa vuodessa"
"Taka yläpurentahammas lohjennut ja poistettu. Etu ylähampaaseen tehty juurihoito."
"yksi etuhammas irronnut tapaturman seurauksena"
"alaleuka P3 puutos vasen puoli"
101
"yksi iso poskihammas alhaalta poistettu. Oli halennut todennäköisesti yhteentörmäyksessä lumilapion kans (koira hyppäsi
liian aikaisin ottamaan lentävää lunta kiinni)"
"Ei ole kokonaisen hampaan puutetta, mutta uhdestä etuhampaasta puuttu pieni pala."
"Yksi alahammas puuttui syntymästä"
"Ylimääräinen P1 vasemmalla puolella"
"Luuta syödessä yksi hammas halkesi pituussuunnassa ja eläinlääkäri poisti sen."
"M3,molempipuolinen"
"1 tapaturmaisesti juureen asti haljennut hammas poistettu."
"Hampaiden kiille vaurioitunut metallin puremisesta koiran ollessa kaksi vuotias. Ampiainen pisti kurkkuun näyttelyssä ja
koira paniikkiin joutuessaan yritti päästä häkistä puremalla häkkiä. Tällöin lähes kaikki hapaat vioittuivat pinnan osalta. Ei
hammaspuutoksia."
"Vasen kulmahampaan viereinen alahammas puuttuu kun hevonen potkaisi kaviolla leukaan. Hampaan juuri poistettiin
eläinlääkärissä."
"Alaleuan kulmahampaiden välistä puuttuu 2 hammasta"
"Hampaat ikää vastaavat."
"Kaksi alaetuhammasta puuttuu."
"kulmahammas katkennut koiran syödessä naudan reisiluuta"
"Kummaltakin puolelta takaa alhaalta puuttuu yksi hammas. Ei huomattu / huomioitu näyttelyissä (SF muotovalio)"
"koiran leuat on saman mittaiset, mutta jostain syystä koiran yläetuhampaat ovat alahampaita taaempana"
"Pureskellut savustettua isoa luuta... Yksi hammas poistoon ja juurihoidettu toinen. Eläinlääkärin todistukset sai tapahtuneesta. Luonnetestattu ennen kuin tapahtuma huomattiin. Saattanut vaikuttaa tulokseen kun kipuja, koska "vapautui" leikkausten jälkeen kun suu saatiin kuntoon. Eipä ole meillä sen jälkeen tarjottu mitään savustettua...."
"1 yläetuhammas jouduttu poistamaan koiran juostua päin kiveä"
"Koiralta katkennut tapaturmaisesti (törmäsi betonilohkareeseen) kulmahammas sekä lohjennut samasta syystä kaksi etuhammasta. "
"Jouduttiin poistamaan 2 hammasta, kun koira hyppäsi ja otti kiven lennosta suuhunsa, halkesi. "
"Vasemmalla ylhäällä yksi ylimääräinen poskihammas"
"Pentuna lievä AIII., mutta korjaantui kasvun mukana jo ennen ensimmäisiä rokotuksia."
"Alaleuasta yksi hammas jouduttu poistamaan. Katkesi leukaan tulleesta iskusta."
"noin 2 vuotiaaksi oli leikkaava(niukka) purenta. purenta muuttui pikkuhiljaa huonommaksi ja 2 ala hammasta edessä on
ihan"vinksallaan".koiralla kasvaa ikenissä hyvä laatuista kasvainta...ja uskon että tämä vaikuttaa 2 hampaan työntymiseen
alas.ikeniä on kerran poltettu mutta kasvaa aina takaisin."
"1 alaetuhammas puuttuu"
"Koiralla on ahdas alaleuka, pentuna maitoalakulmahampaat painaneet syvät reiät yläleuan ikeniin. Maitohampaat poistettu
leikkauksellisesti koiran ollessa 12 viikkoa. Pysyviä alakulmahampaita "oiottu" manuaalisesti niiden puhjettua (n. 4 viikon
ajan 10-15 kertaa päivässä 1-2 min kerrallaan). Nyt purenta on normaali."
"ylä etuhampaat(2kpl) katkesi reilun vuoden ikäisenä koiran törmättyä puistonpenkkiin koirapuistossa. Hampaan jämät vielä
suussa (noin puolikkaat)."
"Kaksi keskimmäistä alahammasta ovat sijoittuneet alemmaksi rivissä ja ovat päässeet liikkumaan iän myötä tasapurentaan. Nuorena ollut kuitenkin saksipurennassa."
"2 ylähammasta edestä niukassa saksissa"
"Yksi ylimääräinen hammas "
"yhdestä kulmahampaasta on pienen pieni pala pois, todennäköisesti leikkimisen seurauksen"
"Pieni etuhammas irtosi yläleuasta, kun riehui muiden koiriemme kanssa."
"Yläetuhammas 103 katkennut"
"Pysyviä hampaita on vasta pari-kolme."
"8-9 vuotiaana edestä alhaalta hammas irtosi tapaturmaisesti (metsälenkillä,ilmeisesti keppiin kun kisusivat toisten koirien
kans samasta kepistä)"
8.1.3
102
Jos on, niin miksi?
"Kastroitiin, koska oli niin innokas hinkkaamaan jalkaa ja hyppi ihmisten selkään. Koira oli myös erittäin energinen."
"Kiveskasvaimen takia 10-vuotiaana."
"11v. eturauhasvian vuoksi"
"Koiraa ei voinut käyttää jalostukseen purennan vuoksi."
"Kivekset olivat vatsaontelossa. Poistettiin kun koira oli neljän ikäinen."
"Kivekset ei laskeutuneet, eläinlääkärin suosituksesta poistettiin. "
"Hormoonitoiminnan "vähentämiseksi": anaaliadenoomia ei kastroinnin jälkeen enää tullut."
"Piilokives poistettu 1,5 vuoden iässä terveysriskin vuoksi. Koira kastroitu kokonaan 3 vuoden iässä voimakkaiden hormonihuurujen vuoksi ja narttukoiran saavuttua samaan talouteen."
"Laajentunut eturauhanen"
"Kastroinnilla yrittettiin vaikuttaa mahdolliseen stressitasoon, jotta SLO olisi saatu lepovaiheeseen. Ei auttanut."
"Toinen kives ei laskeutunut normaalisti vaan sijaitsi vatsaontelossa. Koira leikattiin 1-vuotiaana."
"Hoidettu märkäinen kivestulehdus kaksi kertaa ja lisäksi vähän ärhenteli muille koirille"
"syksy 2008, toinen kiveksistä suurentunut"
"- ylikorkeus 57 cm - yliseksuaalinen toisia koiria kohtaan - perheeseen tulossa nartu jollakin aikataululla"
"Niin hirveä panomies, ettei kaverin kanssa voinut mennä minnekkään, koska käytös oli tosi rajua. Auttoi :-)"
"Koepalaa päästä otettaessa kastroitiin samalla varmuuden vuoksi, koska koiralla oli peräpäässä epämääräinen "patti", ja
lääkäri halusi sen pois ja sekin tutkittiin, todettiin vaarattomaksi. Lääkäri suositteli kastrointia koska koira oli kovin rauhaton
ja yliaktiivinen, kuitenkin sitten lopulta taudin löydyttyä lääkärikin sanoi että nuo oireet luultavimmin johtuivat taudista."
"Toistuvien eturauhastulehduksien takia (5 krt)."
"Piilokiveksen poisto."
"kiveskasvaimen vuoksi 7-vuotiaana"
" Laskeutumaton kives vatsaontelossa ja halusin poistattaa mahdollisen terveysriskin varalta, samalla poistettiin laskeutunutkin."
"Kasvattaja suositteli"
"Helpotukseksi koiralle itselleen! Koiran itsensä takia."
"Uroshormoonin(anaaliadenooma) aiheuttama kasvaimen uusiutumisen estämiseksi koira kastroitiin 11-vuotiaana."
"Pentuna ei laskeutunut kives, asia korjaantui luovutuksesta n. 1 kk:n kuluttua."
"jatkuva merkkailu sisällä n2v iässä"
"Peräpäässä oli pieniä hormoonikasvaimia, jotka vuotivat. Kastration myötä vaiva poistui."
"Anaalikasvaimen poisto + kastraatio 8.4.2004"
"Monta vuotta jatkuneiden eturauhastulehdusten takia."
"Koiralla ei näyttelymeriittejä eikä luonnekaan parhain, joten ei sovellu jalostukseen. Lisäksi kyllästyin toisille uroksille rähjäämiseen sen vuoksi jätimme agilityn harrastamisen toistaiseksi."
"Nyt koiran ollessa 8 v.Muutamia sitkeitä virtsatie tulehduksia jotka prostata peräisiä. Ultrassa kystia nähtävissä. Siksi terveyden vuoksi. Koira "nuortunut" kastroinnin myötä. "
"toivottu yliseksuaalisuuden rauhoittumista ja luonteen tasoittumista"
"Koira oli nuorena erittäin kukkoileva ja joutui joskus tappeluihin muiden urosten kanssa. Luonteen helpottamisen vuoksi
sekä siitä syystä, ettei koiraa aiottu käyttää jalostukseen."
"Samalla kastroitu 11-vuotiaana, kun leikattu virtsakivet eläinlääkärin suosituksesta."
"Kastroitiin 9-vuotiaana pahan eturauhastulehduksen takia."
"Eläinlääkärin suosituksesta 7 v. iässä kun taloudessa toinen nuorempi uros, jonka kanssa alkoi tulla kärhämiä. Turha toimenpide."
"Käytännön syistä. "
"Jalostuskelvoton hammaspuutoksen takia; hyperseksuaalinen"
"9:n vuoden iässä."
"koira on tullut minulle 2,5 vuotiaana "pitovaikeus" koirana ja edellinen omista oli tehnyt toimenpiteen agressiivisuuden ja
vilkkauden takia."
"Anaaliadenoomaleikkauksen yhteydessä, eläinlääkärin mukaan jotta eivät kasvaimet uusiutuisi - niinpä vain reilun vuoden
päästä kasvaimia oli taas!"
"Yliseksuaalisen käytöksen vuoksi"
"Se tehtiin n. 8-vuotiaana. Syynä oli anaaliadenoomat(muistaakseni), jotka leikattiin ja jotta niitä ei olisi tullut lisää suositeltiin
kastrointia.. eikä tullut."
"Koira kastroidaan 10.10.2008, koska toiveena päästä eroon liiallisesta innosta narttuja kohtaan sekä lievästä rauhattomuudesta, yritämme myös tulosta toko- ja bh-kisoissa"
"Narttukoira talossa eikä omistajalla jalostusaikomuksia."
"10 vuoden iässä anaaliadenooman vuoksi."
8.2.2
Jos on, niin minkä ikäisenä vaiva todettiin ja miten sitä on hoidettu?
"11v6kk, hormomipiikki"
"kerran muistaakseni 4 tai 5 vuotiaana. Antibioottikuurilla. "
"4,5 vuotiaana ensimmäisen kerran. Eläinlääkäri hoitanut antamalla tardak-hormonipiikkejä, lopulta kastroitu tulehduksien
estämiseksi."
"11 vuotiaana antibioottikuurilla meni ohi"
"Koiralla oli nuorena poikana suurentunut eturauhanen, mutta se meni ohi kun sai hormonipiikin. Ei ole uusiutunut sen jälkeen."
"Koiralla oli jatkuvasti etrauhastulehduksia 1,5-8 vuoden ikäisenä. Tulehduksia hoidettiin antibiooteilla ja pari kertaa hormonipiikeillä.Kastroinnin jälkeen tuli myös muutamia eturauhastulehduksia joita hoidettiin antibiooteilla."
"Yksi paha eturauhastulehdus 9-vuotiaana.Koira sai 2 hormonipiikkiä."
"Noin kahden vuoden iässä, hoitona hormonipiikki."
"4 v, kastroitiin"
"virtsarakon tulehdus okkut kerran,sai lääke kuurin."
"alle vuoden ikäisenä, parani antibioottikuurilla"
"n. 4 vuoden iässä. Hormoonipistoksin. Oireili kun narttuja juoksulla samassa taloudessa."
8.3.3
Jos on, niin selvitettiinkö syy ja mikä se oli?
"Narttu oli ulkomaalainen, ei varmistettu progesteroni,ilmeisesti ei tärppi päivät. Uros kuitenkin astunut. 4 muuta narttua
tiinehtyni."
"ei selvitetty, yksi ainut kerta kokeiltu"
"ei löytynyt siittiöitä, eli steriili"
"myöhäinen ajankohta"
"Ei diaknosoitu. Oli ehkä väärät päivät."
"Ei selvitetty."
"Todennäköisesti koira oli jo liian vanha.(9-10-vuotias). Spermatutkimuksessa selvisi että toinen siemen johtimista on tukossa."
"Astutte 23.8 joten ei tietoa tuloksesta"
"nartulle tuli märkäkohtu ja näin ollen astumistulosta ei tiedetä varmuudella."
"Sperma tutkittiin keväällä 08 ja todettiin erinomaiseksi."
8.3.5
Minkälaisia?
"ei ole kokeiltu"
"Liian herrasmies,kun pitäisi käydä tositoimeen..."
"Yhdellä astutuskerralla oli haluton astumaan."
9.1.2
Jos on, niin onko käytetty lääkehoitoa? Onko lääkkeestä ollut apua?
"Ei ole käytetty lääkkeitä."
"EI"
"Ei ole käytetty lääkehoitoa."
"Ei lääke hoitoa."
"On käytetty. On ollut hyötyä."
"EI"
"Galastop. On ollut apua."
"Lääkettä kokeiltu, ei ollut apua. Lääkkeen nimeä en muista."
"Nuori koira, mutta suunnitteilla on"
"ei ole"
"on ollu lääkitystä, ei aina tehonnut,nyttemmin koira leikattu.leikkaus 2008"
"Niitä alkoi olla 10 ikävuoden jälkeen. Loppuivat kohdun poiston jälkeen. Ei lääkitty."
"Ei lääkehoitoa."
"hormonihoidosta oli apua."
103
"Lievää oireilua (petaamista, pientä yleisturvotusta, vaisuutta), ei kuitenkaan mitään tavaroiden hautomista tai maidon tuloa."
"EI LÄÄKEHOITOA"
"Ei ole käytetty lääkehoitoa. Lievä valeraskaus oli vain kerran, nuoremmalla iällä."
"Käytettiin muutama kerta ja lääke auttoi. Kohtu poistettiin, koska valeraskaudet toistuivat niin rajuina ja samalla lääkäri
huomasi, että koiralla oli parastaikaa kohtutulehdus."
"Lääkehoitoa ei ole käytetty."
"Ei lääkehoitoa. Hoitona liikunnan lisäys ja ruuan niukentaminen"
"yhden kerran."
"Koira steriloitu kolmannen juoksun jälkeen. Sitä ennen sekä valeraskauksia ja lieviä kohtutulehdusoireita, mutta ei ns märkäkohtua. Yksi valeraskaus vielä steriloinnin jälkeenkin."
"EI"
"ei lääkehoitoa"
"Ei ole käytetty kuin kerran, kun valeraskauteen liittyi märkäkohtuepäilys ja nisäkasvain. Ei auttanut."
"Ei ole käytetty lääkehoitoa"
"on käytetty lääkehoitoa, joka on tuonut toivottavaa apua koviin kipuihin ja pitkittyneisiin valeraskauksiin."
"ei lääkehoitoa, mutta homeopatiaa. Toimi."
"Ei ole käytetty lääkehoitoa, vaan luonnon menetelmää: lelut piiloon, lisää lenkkiä ja ruoka minimiin, näillä on pärjätty."
"-hoita lelua pari viikkoa, ei lääkitystä"
"galastop auttanut"
"Ei käytetty lääkehoitoa, eikä kovin selkeää valeraskautta. Masentunut ja uroksia kiinnostava narttu n. kuukausi juoksun
jälkeen ainoat oireet."
"Lääkehoitoa käytetty ja auttanut, nyttemmin kohtu poistettu (2 v. sitten)."
"Galastop-lääkitys, joka auttoi. Myöhemmin kohtu poistettiin."
"ei ole tarvinnut käyttää, kun oireet ovat olleet lieviä."
"Ei"
"Sterilisaatio tehty n 1,5vuoden iässä pentueessa ilmenneen hereditäärisen sairauden vuoksi ja koska tällä yksilöllä huonot
lonkat"
"Steriloitu 3v iässä"
"Ei ole hoidettu lääkkein."
"Ei"
"Ei ole käytetty lääkehoitoja."
"Ei ole."
"Jonkinlainen "juoksun jälkeinen masennustila" esiintyi koiran nuoruusvuosina. Kun perheeseen tuli uusi snautserinarttu,
valeraskaudet loppuivat."
"ON KÄYTETTY KERRAN.HAVAINNOT EPÄVARMOJA."
"Cinna on nyt 3v. ja vain kerran ollut valeraskaus, ei lääkehoitoa."
"Ei niin pahoja oireita, että olisi edes harkittu lääkitystä."
"Ei lääkehoitoa"
"Ei ole lääkitty. Maidon nousua ja masennusta."
"Ei olla käytetty lääkehoitoa, oireet ovat melko pienet, ainoastaan nisät kasvavat."
"Ei ole käytetty. "Kotihoidolla" ohi mennyt."
"ei ole lääkitty. lievillä oireilla selvitty."
"Koira ei ole tarvinnut lääkehoitoa. Riittää kun nostaa lelut siksi aikaa jemmaan."
"Ei lääkehoitoa."
"Ei lääkehoitoja"
"Ei käytetty."
"EI"
"Ei lääkitystä"
"Ei ole käytetty mitään. Yritetty järjestää muuta miettimistä, kuten pitkiä lenkkejä ja touhuilua muiden eläinten kanssa. "
"EI"
"Ei ole käytetty lääkehoitoa, ovat menneet itsestään ohi ja olleet suhteellisen lieviä ja lyhytkestoisia vaiheita."
"Ei käytetty."
"on ja auttoi"
"Koira on steriloitu jatkuvien hormonihäiriöiden takia v 2004."
"Ei ole käytetty lääkehoitoa. "
"Galastop:ia käytetty, oli apua"
"ei lääkehoitoa"
"EI"
"Ei ole käytetty."
"lievänä, ei ole hoidettu lääkkeillä"
"ei ole käytetty lääkehoitoa"
"Steriloitu 1-2 vuoden iässä. Ei käytetty lääkityksiä. "
"Ei ole lääkitty."
"Ei ole käytettylääkehoitoa."
"Ei ole kätetty lääkehoitoa."
"Mielestäni sillä on ollut "psyykkistä" valeraskautta, kuten käsittääkseni nartuilla lähes aina(?) on. En nyt vastannut mitään,
kun ei fyysisiä oireita ole kuitenkaan ollut."
"aivan lieviä , kyseessähän on fysiologinen ilmiö"
"ei ,olleet lyhytkestoisia ja lieviä"
"Siinä vaiheessa kun noin 10 v. lenkkeilyä vähennettiin, ilmeni oireita muutaman kerran ja pari kertaa lääkittiinkin."
"ei lääkehoitoa"
"EI"
9.3.4
104
Onko syytä tutkittu ja mikä se oli?
"Narttu on steriloitu n. 5-vuotiaana. Ei ole käytetty jalostukseen."
"Ei vielä juoksuja"
"Ei ole. Epäilen syyksi sitä, että meidän muilla koirilla on eri aikaan juoksut, ja sekin sitten kehittää "mukamas" juoksut samaan aikaan. Ei vuoda silloin ollenkaan mutta käyttäytyy kuin olisi juoksut. (Jos tässä sitä tarkoitettiin). Kunnolla vuotavat
juoksut on 2krt/v."
"Ei ole vielä tutkittu"
"En tiedä mikä on hiljainen juoksu"
"En muista enää milloin ensimmäinen juoksu alkoi."
"Rosa on syntynyt 1997. Juoksut ovat vähentyneet paljon, mutta tulevat usein lähes samaan aikaan toisen narttukoiramme
juoksujen kanssa."
"kiiman yht putsasi itseään niin hysteerisesti, että nuoli vulvan limakalvolle reiän -> pissatessa kirveli -> kauluri jotta sai parantua"
"Vasta ensimmäinen juoksu takana"
"Juoksut 10 - 11 kk välein"
"En tiedä kuinka usein nartulle tulee juoksuja, koska vasta yksi on ollut."
"Koira ei juoksuja on leikattu;"
"Minulla on kaksi narttukoiraa. Kun vanhemmalta nartulta poistettiin kohtu, lakkasivat (ainakin näkyvät) juoksut myös tältä
yksilöltä. Nyt on kulunut noin vuosi viimeisestä juoksusta. Aikaisemmin juoksut olivat säännöllisesti 6 kk:n välein molemmilla
ja samaan aikaan."
"Koira on steriloitu 2006"
"Pentu."
"Parhaillaan eka juoksu"
"Kohtu poistettu 9-vuotiaana."
"Koira siirtyi omistukseeni vuoden ikäisenä, joten en tiedä koska ensimmäinen juoksu on ollut. Steriloitu 3-vuotiaana, sitä
ennen säännölliset juoksut."
"Narttu steriloitu n.7 vuotiaana. Ensimmäinen juoksu 15 kk tämän jälkeen säännöllisesti 12 kk välein. Hiljaisia juoksuja en
huomannut."
"välijuoksuja on ollut"
"Kiimakierto n 9-11 kk"
"Narttuaei ole astutettu"
"Narttua ei onneksi saatu koskaan kantavaksi( luonne) Kun kohtu poistettiin v95 se oli täysin epänormaali. Kohtu oli kuin
helmirihmasto eikä se olisi koskaan voinutkaan tulla kantavaksi. Leikkauksen jälkeen ell sanoi että voi tulla ongelmia koska
se oli niin erikoinen värkiltään, ei uros eikä narttu. Ongelmat alkoivatkin aika pian eli lihakset surkastuivat ja kaikkea kokeiltiin mutta mikään ei auttanut. Kun lopetettiin koira painoi enää 11kg. Jos meni makaamaan ei päässyt ylös."
"Ei ole vielä ollut yhtään kiimaa, on vielä nuori."
9.5.2
Jos on, niin selitä tarkemmin?
"ensimmäinen pentue: koiralla oli mahassaan 13 pentua ja kohtu väsyi 7. pennun jälkeen eli supistukset olivat niin heikkoja,
että loput leikattiin pois (2 oli kuollut eli jäljelle jäi 11)"
"nartulla vain yksi pentue, synnytys keskeytyi joko huonojen polttojen vuoksi (-> yksi pentu kuoli synnytysteihin) tai sitten
poltot olivat huonot sen vuoksi, että pentu oli jostain syystä kuollut "
"Nartulla on ollut kaksi pentuetta, joiden molemmat synnytykset alkoivat normaalisti, mutta supistukset loppuivat kesken ja
johtivat keisarinleikkaukseen."
"Rotvailernarttu tappoi kohdussa 7 kolmeviikoista sikiötä, yksi uros kohdunsuulla jäi henkiin,siis keisarinleikkaus. Vuoden
kuluttua uusi keisarinleikkaus,josta vain 2 pentua"
"Nattu astutettiin yhden kerran. Ei tyllut pentuja.Sen jälkeen kaikki juoksut vapaana,ei tullut koiran eikä suden pentuja. Pelottavaa oli, kun näin suden jälkiä enkä omaa koiraani."
"Toisessa synnytyksessä (joka kesti pitkään) tarvittiin kalkkipistoksia, sen jälkeen synnytys eteni normaalisti ja supistuket
vahvistuivat uudelleen."
"Nartulla oli suuri pentue tulossa (7 pentua)."
"Supistukset loppuivat kesken synnytyksen, liikuttaminen tai lääkitys ei auttanut. Lopulta tehtiin keisarinleikkaus."
"vain 2 pentua"
"Kohdussa ollut kuollut pentu tukki synnytyskanavan, pentu oli ns. U-asennossa synnytyskanavassa eikä emä jaksanut
ponnistaa kuollutta pentua omin avuin ulos."
9.5.4
Jos on, niin miksi?
"synnytys ei käynnistynyt ja siksi se laikattiin, nykypäivänä olisi varmaan vielä odotettu. Ekasta astutuksesta 65vrk"
"Kuollut pentu oli tukkinut toisen synnytyskanavan ja emä ei jaksanut ponnistaa sitä omin avuin ulos. Pentu oli ns. Uasennossa synnytyskanavassa."
"narttua ei ole astutettu"
"em syystä"
"Kohdunkiertymä"
"Pentue oli kuollut kohtuun (4kpl) "
"Ensimmäisessä pentueessa ensimmäinen pentu oli suuri ja virheellisessä asennossa tulossa niska edellä kanavaan."
"Viimeinen pentue suuri,kohtu poistettu samalla.Narttu leikkauksen aikana 8 vuotias. Leikkaus ei ollut pakko suorittaa."
"em syystä"
"Supistukset loppuivat kesken synnytyksen."
"ei pentueita"
"Toinen kohdun sarvi tulehtunut."
"ei ole ollut pentuja"
"viimeisin pentue : 2 pentua, 1 normaali ja 1 keskenkehityksen ollut "rääpäle", synnytys ei lähtenyt käyntiin luonnollisesti.
Tämä rääpäle elikin vain pari päivää."
"pentu väärin tulossa, ei onnistuttu oikaisemaan koska seuraava pentu oli jo takana"
"Leikattu kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla kaksi pentua tulossa synnytyskanavaan samaan aikaan."
"Pentu irronnut istukasta.Kohtu poistettiin keisarileikkauksen yhteydessä"
"Heikot supistukset"
"Nattu ei ollut tyypiltään oikean snautserin näköinen,siis ei astiutettu."
9.6.8
Muita sairauksia?
"Ei pentuja"
"Yhdellä lohkeilevat kynnet"
"Kahdella pennulla purentavikaa."
"1 kivespuutos"
"yhdellä pennuilla kivespuutos, yhdellä häntämutka, yläpurenta"
"1 kivespuutos"
105
"1 imusolmukesyöpä ja 1 vesipää."
"En tiedä pentueen sairauksista"
"kilpirauhasen vajaatoimintaa. tasapurentaa"
"1 pentu "monivammainen", useita sairauksia, kuten krooninen tulehdustila ja ongelmia selässä jne. Asiasta tehty selvitys
jalostustoimikunnalle."
"SLO,Masseter myosiitti.,"
"Yhdellä pennulla toinen kives ei ole vielä laskeutunut pussiin, mutta on melkein pusissa."
"yksi häntämutka, kivesvikaa yhdessä pentueessa kahdella uroksella"
"yhden pennun yksi alaetu hammas vinossa"
"ei pentuja"
"Nartulla ei ole ollut pentuja"
"pentupurenta (lievä yläpurenta) todettiin eläinlääkärissä kolmella pennulla 6 viikon iässä, yksi lähti uuteen kotiin lievällä
yläpurennalla"
"1 kivespuutos"
"yksi yläpurenta"
"Kaksi pentua kuoli vuoden ikäisinä - toisesta diagnoosi dilatoiva kardiomyopatia, toista ei avattu mutta diagnoosi todennäköisesti sama"
"korvatulehduksia (allergiaa?)kahdella P-pentueen uroksella"
"Ollut yksi pentue. Nartut terveitä. Uroksilla valkosolujen vajaatoiminta."
"Yhdellä pennulla lievä napatyrä, ei aiheuttanut toimenpiteitä. "
"kasvattaka muistais kyl paremmin...."
"pentu lopetettu 1vrk:ikäisenä, lääkäri totesi vääristymän selkärangassa, töpöhäntä"
10.1.1 Muita sairauksien tai tapaturmien aiheuttamia eläinlääkäriä vaativia asioita?
"Ainoastaan rokotukset."
"lihas revähtymä 7kk iässä"
"-vierasesine silmässä -polvi ja lonkka murtuivat, kun hyppäsi neljästä metristä -ommeltu tassu x 2, astunut lasinsiruun"
"6 kk:n ikäisenä oli kennelyskä,samoin 3-vuotiaana."
"Vanhemmiten tassut olivat välillä todella huonossa kunnossa, ei auttanut pesut ja föönailut. Siihen oli välillä joku kuuri,
furunkuloosia luulisin.."
"peräkärryn alle juoksi ja sai 18 tikkiä selkäänsä - vain sentti valtimosta. tästä jo vuosia."
"puutikku ylähampaiden välissä ja kurkussa vaati nukutuksessa poiston. Tassu(kainalossa repeämä 9 kun omistaja ajoi
autolla vahingossa päälle."
"Ei mitään jatkuvaa hoitoa tarvitsevaa."
"Koiraamme on vaivannut tasaisesti ilmaantuva silmätulehdus. Se tosin menee nopeasti ohi, muutamassa päivässä tippojen
laiton aloittamisen jälkeen. Mutta kun tippojen laittaminen lopetaan, muutaman viikon päästä silmä alkaa taas tulehtua, jolloin pitää hakea uudet tipat ja vaiva häipyy taas hetkeksi. "
"Paha suolitukos."
"takajalan polvivamma leikattu ,korjautunut hienosti ,liikkuminen normaalia"
"Vilkas koira, astunut lasiin, vääntänyt kannuskyntensä pahasti perheen suursnautserin kanssa metsässä riehuessaan,
joten kynsi piti poistaa. Ei muita eläinlääkäriä vaatineita asioita rokotusten ja edellisissä kysymyksissä mainittujen lisäksi."
"-"
"Koiran takajalasta (vas.) murtui muutama ohut luu tuntemattomasta syystä v. 2001. Ell. epäili syyksi sitä, että koira olisi
hypännyt ja alastullessa jalka on ollut vähän väärässä asennossa ja nuo luut murtuneet siinä vaiheessa. Jalka leikattiin,
murtumakohta korjattiin nauloin ja ne voitiin muutaman kk:den kuluttua poistaa. Jalka on ollut ihan ennallaan sen jälkeen."
"Kohdun ja munasarjojen poisto 12 vuotiaana. Todettu kurkunpään vasemman puolen osittainen halvaus 13 vuotiaana, ei
toimenpiteitä."
"Kerran anaalirauhastulehdus: hoitona anaalirauhasten tyhjennys ja antibiootit"
"4 kpl rasvapatteja, joistä yksi poistettiin kirurgisesti."
"Akillesjänne poikki tapaturmaisesti. Lääkärin mukaan helppo ommeltava, koska oli leikkautunut siististi poikki. Toipui erinomaisesti."
"koiralla todettiin jo alle luovutusikäisenä palleatyrä, ennuste oli huono, mutta koira on selvinnyt tyränsä kanssa jo 12 vuotta.
"
"Eläinlääkärissä käyty rokotuskäynneillä ja rtg- tutkimuksissa x1 ( lonkka- kyynärnivelet). Tapaturmia ei ole ollut."
"Loukkasi kannus varpaan, joten molemmat leikattiin pois, katkennut hammas paikattu ja tasoitetttu."
"-"
"Synnynnäinen napa- sekä palleatyrä. Leikattu koiran ollessa noin 3 kk ikäinen. Tyrät olivat työntäneet esim maksan keuhkojen puolelle. Leikkaus onnistui hyvin eikä tulehduksia tullut. Väinö parani pian. Napa/palleatyrän ei katsottu aiheuttaneen
IMHAa."
"Lanka nenässä pentuna."
"Terve koira"
"haavoja tassuissa lasinsiruista"
"raju vatsatauti (muutaman päivän jatkunut oksentelu ja ripuli)"
"kyy käärmeen purema 07/08. nesteytystä ja kortisoonia ensiapuna. käärme puri takajalkaan josta lähti kaikki karvat n.1kk
puremasta"
"Koiralla on vehnäallergia."
"tulehtunut ihohuokonen jonka vuoksi antibioottikuuri noin kolme vuotiaana."
"Koiralla on ollut ongelmia ruoansulatus kanavassa koko eliniän ajan. Koiraa on tutkittu eläinlääkärissä, mitään syytä ei ole
löytynyt, kaikki siis pitäisi olla kunnossa. Ongelmana on että uloste on usen löysää, ripuliakin esiintyy usein. Koiralle on kokeiltu erilaisia ruokia, kovin sopivaa ei ole vieläkään löytynyt. Koira ei ole ahne eli syö aika huonosti, paino ei tahdo millään
nousta, paino tällä hetkellä 16 kg (v. 2008 tammik. 15 kg) Toisaalta mitään herkkua, joka auttaisi painon nousuun, ei voi antaa, koska silloin tulee ripuli ja vatsa on kipeä."
"Urostappelun jälkeen kainalo auki. Antibiootit. Silmän lähelle samoin tappelun jälkeen haava. Lääkekuuri."
"Ylähengitystie tulehdus kerran"
"niskassa tulehtunut talirauhanen, vas takareiden revähtymä, valeraskaudet ennen leikkausta"
"Eläinlääkäriä tarviitiin rokotuksiin ja tapaturmien paikkailuun"
"Nuorempana ajoittaista tiputtelua (joka provosoituu juoksuaikaisten narttujen vaikutuksesta). Tilanne on nyt rauhoittunut."
"Eläinlääkärissä käyty rokotusten lisäksi silmätulehdus ja virtsaamisoireiden vuoksi."
"Oli perusterve kotikoira siihen asti kunnes todettiin IMHA, johon Sandi sitten menehtyi viikossa."
106
"Kerran toinen koira puri kylkeen haavan, joka (kesä kun oli) tulehtui. Tähän jouduttiin antamaan antibioottikuuri. Muuten ei
ole ollut mitään."
"Hännässä oleva kasvain selvästi rajoittunut dermoidikysta Oikella kaulallla ja vas alaleuassa kulmahampaan alapuolella
pienet syylät"
"Nuorena tapaturmainen silmän verkkokalvon hankauma joka aiheutti lääkärissä käyntejä, muutamia korvatulehduksia,
nisäkasvaimien- ja kohdunpoisto mutta muuten lääkärissä käytiin vain rokotuksilla."
"Ollut terve"
"Joskus nuorena kannuskynsi katkesi rajun leikin yhteydessä."
"kynsi lohkesi metsälenkillä"
"Ns rasvapahkoja leikattiin pään ihon alta noin 3 v:n ikäisenä. Ei uusineet. Naapurin pystykorvan hyökkäyken jälkeen käytiin
ompeluttamassa puremahaavoja koiran ollessa 8 vuotias."
"ei ole"
"Etutassussa haljennut luu (kompastui portaissa) runsas vuosi sitten (alle vuoden ikäisenä)"
"Kurkkutulehdus kaksi kertaa."
"Kerran reväyttänyt lavan seudun lihaksia hölmöyksissään painiessaan. Normaali tapaturma"
"Vanhemmiten rasvapatteja käyty näyttämässä, muuten terve."
"Rosa ei ole koskaan ollut sairas. Lääkärissä olemme käyneet rokotuksilla ja nisäkasvaimen poistolla."
"Juoksuaikoina kovin kiukkuinen eikä astutukset onnistuneet, kun urokset eivät astuneet, sterilisoitiin 4 vuotiaana"
"Käärmeenpurema puolen vuoden iässä."
"v.2006 keskikorvan tulehdus kesti 3 kk, viottuneen kannuskynnen leikkaus 13.2.08, 29.2.08 vaikea henkitorven tulehdus,
Kefavet 500 mg kuuri, 15.9.08 oikean etujalan kannuskynnen katkeaminen, eläinlääkärissä näyttö, ei kir.toimenpiteitä."
"ei"
"Koira jäi 6 kk:n ikäisenä auton alle ja sen etujalka katkesi ja takaraajat ruhjeentuivat. Koira kuntoutui kuitenkin lähes normaaliksi (etujalkaan jäi löysyyttä). 9-vuotiaana koiralta löytyi nisäkasvain, joka ei ole vaatinut leikkausta, mutta sitä tarkkaillaan säännöllisesti."
"Esinahan tulehdus"
"Nuorena murtanut takajalan"
"ei"
"ei"
"Vain hammaskiviongelmia."
"Huulet liian "löysät" ->tulehdus huulessa oikealla alhaalla. Dio kävi eläinlääkärillä "kiristämässä" huulia."
"ei ole, oli todella terve "
"Kerran ollut suolistotulehdus ja kerran tullut oik.silmän yläpuolelle haava jossa oli 10 tikkiä. Oli kinaa toisen koiran (suursnautseri nartun) kanssa."
"deni kävi eläinlääkärillä vain rokotuksilla ja kerran tappelussa tulleen pureman tulehduttua ja sitten se eturauhastulehdus.
terve koira loppuun asti."
"ei mitään."
"Häntä tapaturma 8-9 vkon ikäisenä (jäi oven väliin)"
"Sterilointi ensimmäisen juoksun jälkeen, koska juoksu kesti 2-kuukautta, ja selkä ongelmat. "
"ei"
"kts hemorrhaginen gastriitti josta tiedot aiemmin"
"emänsä juossut kovassa vauhdissa kupeeseen päin, tästä aiheutunut ongelmia, kipuilua lantion alueella, hermotusongelmaa, osteopatiasta saatu apua sekä back on track-takista, aktiivinen agility jätetty em kipuilun takia n 6 vuotiaana"
"Nuorella iällä törmäsi kotikadulla auton etupyörään ja kuulemma lensi auton kton kautta asfalttiin. Sisoi kadulla autonkuljettajan kiinnipitäen niskasta. Ei siis mitään poikki.Asfaltti-ihottumat hoiti eläinlääkäri"
"Kertaalleen paha vatsatauti joka pitkään jatkuttuaan vaati lääkärissä käynnin. Kerran silmässä tapaturmaisesti tullut haava."
"Takapolven ristide revennyt kerran. "
"Silmäluomesta leikattu pieni kasvain (jokin rauhanen, ei pahanlaatuinen kasvain)"
"-kesällä -07 paise poskessa-> tod.näk. joku tökkäsi poskeen oltuamme esineruututreeneissä edellisenä iltana, meni ohi
puhdistuksella ja ab-kuurilla. -kesä 08 tibia poikki tapaturman seurauksena, leikkaushoito, parani täysin."
"Terve koira ollut"
"n. 5 kk iässä ontui vasenta etujalkaa. Todettiin kasvuhäiriöksi, joka meni ohi ilman mitään hoitoa."
"vasen polvi operoitu tapaturman johdosta (eturistisiteen repeäminen). polvi kuntoutui ja on parantunut hyvin. "
"etujalan kannuskynsi katkesi lenkillä -> kynsi poistettiin. "
"Anaalirauhaset tulehtuneet kerran koiran ollessa neljä vuotias"
"Omat koirat ovat pari kertaa ottaneet yhteen ja lääkekuuria on tarvittu reikien takia, ei tikkejä."
"Ylipitkät kannuskynnet ovat vahingon seurauksena revenneet ja nämä on pitänyt käydä katkaisemassa rauhoituksessa
eläinlääkärissä. Kynnet kasvaneet normaalisti takaisin. "
"Yksi varvasvälin ihon tulehdus, pensiliinikuuri. "
"Koira oksenteli useasti yhden päivän aikana ja oli todella kipeän oloinen huhtikuussa 2007. Koira leikattiin vielä samana
päivänä eläinlääkärin pääteltyä röntgenin (lateraalista paksuuntumaa suoliston kohdalla) ja ultran (Duodenumin alueella
suoliston seinämä paksumpi eikä suolen seinämäkerrokset erotu hyvin) perusteella, että suolistossa jotain hämminkiä. Leikkauksessa havaittu: Ei vierasesinettä, maksa vaaleahko, haima hieman turvoksissa olevan näköinen, massoja suoliliepeen
alueella ja haiman lähellä -> biopsia. Löydös: Tyypillinen imukudoksen reaktiiviselle hyperplasialle. Muutos viittaa immunologiseen ärsytykseen imukudoksen vastuualueella. "
"Ientulehduksen hoito antibiooteilla + hammaskiven poisto."
"Koira astutettu 3 kertaa ja jokaisella kerralla hedelmöittynyt, mutta loi pois sikiöt. Syyksi todettiin kohdun seinämien polyyppikasvaimet. Kohtu poistettu 6-vuotiaana."
"30.5.2008 virtsasta löytyi struviittikiteitä, myös kivi. Söi 18.2.2009 asti erikoisruokaa, mikä sulatti ne."
"Ei ollut."
"9 vuotiaana todettiin pari kystaa kohdussa. Lääkäri poisti kohdun ja munasarjat. Toipui hyvin ja sangen noprasti leikkauksesta."
"Varpaan amputointi 8v. Hyvän laatuinen kasvain"
"Kynsi jouduttu poistamaan repeytymisen takia; uusi kynsi kasvanut tilalle ilman ongelmia"
"Nenän vuotamiselle (kirkasta nestettä) ei löytynyt syytä, vaikka kallo kuvattiin ja onteloista otettiin näyte. Vuotoa alkoi esiintyä n. 10 vuotiaana."
"Söi xylitolia ja sen vuoksi kävimme tarkastuksessa. Muuten ollaan eläinlääkäriä tarvittu vain rokotuksissa."
"Kohtutulehduksen seurauksena sterilisaatio."
"Metacam-kipulääkkeen aiheuttama veriripuli eli ko. lääke ei soveltunut koiralleni."
107
"Nuorena (alle 2-vuotiaana) oireili selkäänsä voimakkaasti. Syy ei koskaan selvinnyt, vaikka koira magneettikuvattiin kokonaan silloin."
"Täysin terve koira, jonka ainut muu kuin rokutusta varten tehty eläinlääkärikäynti ollut posken ihottuman takia. Tullut poskeen ihottuma, joka ollut piilossa ja päässyt tulehtumaan. Hoidon jälkeen ei ole tullut uudestaan, eli ollut poissa n. 2 vuotta."
"Toisen koiran puremasta johtunut tulehdus hännässä, joka hoidettu antibiootilla ja kipulääkkeellä."
"Toisen etujalan kannus poistettu tapaturman vuoksi."
"Sai pääsiäiskokosta kipinän silmään , johon sai lääkityksen ja korjautui ennalleen"
"koira jäänyt auton alle 1 vuotiaana.oik. takajalka leikattu ja naulattu silloin naula poistettu<siitä asti jalassa ollut lievä virheasento<astuu tassua ulospäin. ei kipuja."
"koiralla oli kohdunkaulassa kasvaimia, jotka kuihtuivat kohdunpoiston myötä"
"jalan murtumia"
"Koiralla on diagnosoitu Addisonin tauti 26.11.2009 Hoidetaan kortisonilla / kortikosteroidilla."
"Silmätulehdus on ollut kerran elämässä, muuten koira on ollut terve kuin pukki sairauksien osalta, mutta kaikenlaista pientä
vauhdista johtuvaa kolhua on silloin tällöin elänlääkärillä paikkailtu."
"takakorkeus aiheuttanut sillottuman lisäksi kipuilua selkään/lantioon; joutui jättämään agilityn"
"Muutama vuosi sitten koira hyppäsi autoon ja teloi kyntensä hypätessään. Poistettu mutta kasvanut takaisin. "
"Pentuna tuntemattoman tapaturman seurauksena murtuneet oikean takajalan kantavat varpaat.Molemmat varpaat leikattu,
mutta toisessa ei ydinnaula pysynyt.Koira on ollut kuitenkin oireeton."
"Koiraa joskus jouduttu viemään paikattavaksi, koska nuorena joutui välillä tappeluun. Keväällä 2008 sai pari pahaa maksatulehdusta, jotka hoidettiin kuntoon, syytä näihin ei koskaan selvinnyt. Kesällä 2008 sai kyynpureman, joka meinasi tappaa
vaikka sai eläinlääkärin hoitoa välittömästi tapahtuneen jälkeen. Oli huonona pari kuukautta ja heikensi yleiskuntoa huomattavasti."
"V.2007 kesällä pyörtyminen, sen jälkeen ei oireita."
"Orapihlajan piikki meni kerran tassun sisälle. Se poistettiin eläinlääkärissä."
"Vasemman polvinivelen eturistiside revennyt 07/2006 tapaturmaisesti, korjausleikkaus onnistui ja jalan liikkuvuus on hyvä
ja kestää rasitusta."
"Venäytti selkänsä tapaturmaisesti. Hoidettu fysioterapiassa."
"Koiratappeluista tulleet haavat (välienselvitty oman toisen uroksen kanssa tai sitten irtokoira hyökännyt päälle)."
"Haava silmän sarveiskalvolla vaatinut eläinlääkärin hoitoa."
"Kapi. Antura halki lasinpalasta."
"perusterve lukuunottamatta ulkokorvan ja silmätulehduksia.Kohdunpoisto ja anaalirauhasten poisto.Viime vuodet lonkkavika ja pissantiputtelua."
"Tapaturmia: häntä murtunut, haavoja"
"Vuosi steriloinin jälkeen alkanut inkontinenssi. Hoidettu koko ajan Rinexinillä, annos puoli tablettia joka toinen päivä."
"Todettu pieni napatyrä, jota ei ainakaan toistaiseksi lääkärin mukaan ole tarvetta leikata. "
"Pentuna varvasmurtuma (litistyi oven rakoon)."
"Kynsi jouduttu poistamaan repeämisen takia; parantunut täysin ja uusi kynsi kasvanut tilalle"
"Ruuansulatushäiriö, pieni puremahaava."
"Keväällä 2007 todettu perianaalifistelia, tauti pysynyt kurissa Atopica 25 mg päivittäisannoksella. Sairauden toteamisen
jälkeen tulehdusherkkyys näyttäisi lisääntyneen (mm. korvatulehduksia ollut pari, parhaillaan hoidettu ärhäkkää ientulehdusta, vastaavaa ei ole ollut lainkaan aiemmin) - hoitava lääkäri arvioi perustaudin herkistäneen tulehduksille."
"Toisen silmän värikalvotulehdus, joka johtui sarveiskalvovammasta. Syynä "törmääminen" metsässä johonkin esteeseen.
Parantui hyvin."
"Silmaluomen talirauhasen liikakasvu, operoitu. Verikorva ja korvatulehdus. Kannusvarpaan tulehdus."
"Yksi tulehtunut ihohuokonen leikattu (+korvatulehduksia), muuten ei lääkäriä ole tarvinnut."
10.1.2 Muuta mihin tahansa liittyvää asiaa?
"Koiralla ei yhtään raskautta eikä pentueita. Koira steriloitu 2005."
"Tarkoitus olisi käyttää jalostukseen nartulle Jettyspoof´s Little Gloomy "
"Kilpirauhasarvot testattu normaaleiksi (allergiatutkimusten yhteydessä testattiin)."
"Perianaalifisteliaa on hoidettiin ensin antibiooteilla, sitten kortisonilla, kunnes syksyllä 2007 aloitettiin Atopica 100 mg, joka
vähitellen pudotettiin 25 mg. Lääke ei aiheuttanut mitään sivuoireita, vaste hoidolle oli hyvä, haavaumat hävisivät täysin.
Kokeiltiin lääkkeen lopettamista: 1,5 viikossa sairaus uusi. Aloitettiin uudestaan 100 mg annoksella sitä vähitellen alentaen,
nyt neljäs kuukausi 25 mg annoksella, jolla pysyy oireettomana."
"Koira on yllättänyt hyvällä terveydellään ja mahtavalla luonteellaan. "
"Kuten vastauksista ilmenee, nartulla ei ole teetetty pentuja. Kohdun poisto 8-vuotiaana "nuorensi" koiraa ja vielä nytkin 13vuotiaana se on hyväkuntoinen."
"Erinomaisen terve koira 10 vuotiaaksi asti, sen jälkeen alkoi tulehduskierre."
"Terve kuin pukki. Tosikarkea karva."
"Vasta-ainetesti ei mennyt ensimmäisellä kerralla läpi."
"-"
"leikattu narttu, kun taloon muutti uros ja helpotti harrastamista jne. "
"Terve kuin "pukki"!"
"Koira on yllättänyt hyvällä terveydentilallaan ja mahtavalla luonteellaan. "
"Kohtu poistettu 7-vuotiaana."
"Koiramme on pian 15-vuotias ja ollut nisäkasvaimia lukuunottamatta hyvin terve."
"em. syystä, sekä siksi, että pentueessa on yksi uros, jolla on epileptis-tyyppisiä kohtauksia, Seladys W-pentueen koiria ei
ole käytetty jalostukseen."
"Koira on yllättänyt hyvällä terveydentilallaan ja mahtavalla luonteellaan. Miinuksena harrastuskäytössä tarvittava keskittymiskyvyn puute."
"Perusterve koira ollut koko ikänsä. Steriloitu n. 5 vuoden iässä."
"Koira on yllättänyt hyvällä terveydentilallaan ja mahtavalla luonteellaan. Miinuksena harrastuskäytössä tarvittava keskittymiskyvyn puute."
"Rankan varvas"sodan" jälkeen olin päättänyt, etten ikinä ota snautseria, koska olin kuullut, että niiden varpaita hoidetaan
paljonkin. toisin kävi meillä on ihana p&s narttupentu."
"Siiri antanut verinäytteen geenitutkimusta (Hannes Lohi) varten helmikuussa 2009."
"Koira oli etenkin pentuna erittäin vauhdikas, itsenäinen ja peloton varsinkin korkeita paikkoja kohtaan, joten ihme on, että
mitään vakavampaa ei ole sattunut (kerran on mm. pudottu/hypätty kerrostalon 2. kerroksen ikkunasta ulos). Myös riistavietti on todella kova."
108
"Koira on edelleen pirteä, iloinen ja leikkisä. Kuulo on huono, mutta näkö vielä hyvä. Koira lenkkeilee päivittäin vielä usean
kilometrin mittaisia lenkkejä."
"Mikäli lisää kysyttävää SLO:sta, niin minuu ja koiran kasvattajaan saa olla yhteydessä."
"Koira on kerrassaan mainio vesseli."
"Narttu ei ole vielä penikoinut."
"Uros asuu Englannissa, lonkkakuvattu ja silmäpeilattu Suomessa"
"Silloin tällöin ripulia vaikka aina syö samaa ruokaa. Korjaantuu maitohappobakteereilla"
"Todella kivuliaat (kouristuksia) juoksut - sterilointi auttoi."
"Perusterve, hyväkuntoinen ja virkeämielinen mummeli. Lenkkeilee päivittäin pari tuntia."
"Koirani koki menetyksen, kun sen isäntä yllättäen kuoli. Minä otin/sain sen, koska se muuten olisi joutunut hakemaan vieraampia isäntiä ja kotini oli sille jo entuudestaan tuttu."
"ei"
"Vuodesta 1974 ollut snautsereita 3:sta eri kennelistä. Manetan kennelin nämä kaksi vanhusta huipputerveitä yksilöitä!"
"erittäin täyspäinen koira ! Oli erittäin hyvässä kunnossa vielä 15 v, kunto romahti yhdessä viikonlopussa."
"Eläinlääkärissä ei ole juuri tarvinnut käydä (lukuunottamatta eturauhastulehduksia), terve, toiminnanhaluinen koira."
"nykyinen terveydentila hyvä lonkkien takia ei agility maxi-hyppyjä, muutoin normaali liikunta: lenkkeily vapaana maastossa
ja pyöräillessä ravivauhti. Sitruunapanta käytössä vapaan ollessa varmistamaan ettei hyökkää muiden koirien perään tai aja
jänistä tms."
"Nartulla ei ole vielä pentuja"
"Ei ollut terve vanhemmiten. Joi todella paljon. Tutkittiin, mutta mitään ei löytynyt."
"Zorro on ollut tähän asti terve pentu. Eläinlääkärillä käyty rokotuksissa."
"Lievä napatyrä josta ie ollut haitaa"
"Narttu on sterilisoitu 8 vuotiaana."
"-näyttelyistä palkittu FI & EE MVA, EEV-09, 6xrop,1xvsp 6xCACIB -hyväksytty BH-koe -tokosta TK1 -harrastuksena toko,
agility, pk-jälki ja -haku -2x1-tulos tokon alo-luokasta -harrastamme lisäksi jälkeä ja agilityä"
"Napatyrä"
"Lonkkakuvaus ja silmätutkimus aika 12.2.2009. Samalla otettu verinäyte Lohen geenitutkimukseen"
"Koira on vasta vuoden ikäinen, mutta muusta syystä emme ole käyneet vielä kertaakaan eläinlääkärillä kuin ainoastaan
hakemassa rokotukset."
"koira kuollut 16v. iässä jonka aikana koira kävi vain kerran ell. hoidossa muusta kuin perushoitoon (rokotukset) liittyvästä
syystä! Tämä oli 14v. iässä."
"Pienikokoinen (säkä 43-44cm, paino 14kg). Pitänyt aina itse huolen painostaan, ei liho. Jättää ruoan välitä jos on saanut
tarpeekseen. Valikoiva ruoan suhteen, oksentaa syötyään raakoja luita. 10-vuotiaana yhä erittäin pirteä ja energinen, kisaa
satunnaisesti agilityssä. Pallo- ja uimahullu."
"Hyvin sosiaalinen ja energinen koira. Tarvitsee paljon toimintaa."
"Saunoo päivittäin. On lauman pomo, vaikka kaverina on Irlis narttu. Tekee aina kaikki täysillä, on sitten kyseessä kissan
ajaminen takaa tai juoksukilpailu irliksen kanssa. Kantaa edelleen tavaroita joka päivä. Parhaimmillaan on pakkaspäivänä
tuonut ulkoiluttajalle toppahousut eteen, joten jotain ajatustoimintaa sen päässä on. "
"Anturoiden välit "aukeaa" helposti märkine ja kylmien kelien aikaan."
"kohdunpoisto v. 2001"
"koiralla napatyrä"
"Ei pentuja. Kerran yritettiin, mutta ei onnistunut. Tehtiin sterilointi."
"Vasta reilun vuoden ikäinen koira. Ei tehty mitään virallisia tutkimuksia. Ja kaksi kertaa ollut näyttelyssä arvosteltavana."
"Toimii kaverikoirana lasten tapahtumissa"
"Terveystutkimukset tehdään, mikäli koiran jalostuskäyttöä harkitaan"
"Koiralla on herkkä vatsa ja ruoka imeytyy huonosti. Tämän takia joudumme käyttämään eläinlääkäriltä saatavaa helposti
imeytyvää ruokaa."
"Rekisteröit P&S väriseksi vaikka on musta vielä tarkoitus olisi käyttää jalostukseen myöhemmin astuttaa P&S uroksella"
"Koiran selkä kuvattu n. 2-vuotiaana ja 8,5-vuotiaana. Selässä ei näkynyt muutoksia kummankaan kuvauksen yhteydessä.
Koira on välillä ontunut vasenta etujalkaansa ja syyksi eläinlääkäri epäili 1-kyynärää. Varma ei kuitenkaan voi olla ja kuvissa
ei nivelrikkoa näkynyt."
"Koska koira ollut niin terve, ei ole koettu tarvetta esim. lonkka- tai kyynärkuvauksiin. Vaikuttanut myös se, että koettu niiden
olevan lähinnä näyttely- ja jalostuskoiria varten. Nyt jäänyt mietityttämään kokeiden teon tärkeys myös ns. kotikoiralla."
"Koira on ollut koko ikänsä terve"
"Koira on ollut tähän astisen elämänsä 4,5 v. erittäin terve. Tarmokas ja aktiivinen, aina valmis kaikkeen kaveri."
"täydennän, kun tutkimuksia tulee :) "
"MINULLA ON OLLUT ONNI SAADA TERVE HYVÄ SNAUTSERI"
"Palveluskoirakokeista koulutustunnus"
"Ajoittain koiralla huono ruokahalu."
"koiran käyttäytymiseen on varmaan vaikuttanut "kodin vaihto" ja pentuajan kokemukset, joista minä tiedän hyvin vähän.
Erittäin älykäs, iloinen ja tykkää tutuista lapsista."
"Häntämutkasta ei tietoa, koska häntä on typistetty. "
"Käytämme koiran kerran vuodessa eläinlääkärissä tarkastuksessa, ei koskaan mitään ongelmia."
109
9.7. Liite G
Keskusjärjestön jalostusneuvoston väri- ja roturisteytys ohjeet
Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry, Jalostusneuvosto, 27.2.2003
RISTEYTYSPROJEKTIEN SÄÄNNÖT/TOIMINTAOHJEET
EHDOT
SUOMEN
KENNELLIITTO
RY:N
POIKKEUSLUPAA
JALOSTUSYHDIS-TELMÄN (RISTEYTYS) PUOLTAMISELLE
EDELLYTTÄVÄN
1. Kasvattajan tulee anomuksessaan esittää selkeä tavoite aikomalleen yhdistelmälle sekä
suunnitelma risteytysjälkeläisten jatkokäytöstä
2. Kasvattajan toivotaan nimeävän anomuksessaan useampia ehdokkaita yhdistelmän ”luovuttajakoiraksi” (= koira, jolla aiotaan parantaa toisen populaation ominaisuuksia)
3. Anomuksessa tulee antaa riittävä kuvaus kyseessä olevien koirien taustoista.
4. Käytettävien koirien tulee täyttää jalostustoimikunnan asettamat pentuvälityksen pääsyvaatimukset
5. Käytettävien koirien taustat tulisi tuntea hyvin ja niiden erilinjaisuutta suositellaan.
6. Käytettävillä koirilla ei saa olla samoja vakavampia ulkomuotovirheitä eikä niillä saa olla perinnöllisiksi oletettuja vikoja ja sairauksia.
7. Uroksen tulee olla iältään vähintään 3-vuotias ja nartun vähintään 2-vuotias, kun lupaa haetaan.
8. Molemmilla yhdistelmässä käytettävillä koirilla olisi suotavaa olla aiempaa jälkeläisnäyttöä.
9. Käytettäväksi ehdotetut koirat tulee jalostustarkastaa.
10. Kasvattaja sitoutuu siihen, että yhdistelmästä syntyneet jälkeläiset jalostustarkastetaan noin
1,5-vuotiaina tai hän antaa tuolloin kirjallisen kuvauksen jokaisesta jälkeläisestä jalostustoimikunnalle.
9.8. Liite H
Paperinen terveyskysely lomake
110
SUOMEN SNAUTSERIKERHO ry
JALOSTUSTOIMIKUNTA
1.2.2009
Hei Snautseriystävät!
Snautserikerho on valmistanut laajan snautserien luonne- ja terveystietokyselyn omistajien täytettäväksi nettiin.
Kaikilla jäsenillämme ei ole mahdollisuutta täyttää kyselyä netissä joten olemme valmistaneet kyselystä myös
paperiversion. Paperiversiota on mahdollista monistaa ja toivommekin, että täyttäisitte lomakkeen kaikista
omistamistanne snautsereista. Ensisijaisesti pyydämme täyttämään lomakkeen netissä snautserikerhon
sivuilla, mutta mikäli teillä ei ole mahdollisuutta siihen voitte toki palauttaa lomakkeen myös paperilla.
Terveyskysely netissä http://www.ssnk.fi/snaku_db/
Edellinen snautserien terveystietokysely on tehty vuonna 2003. Tällöin saimme vastukset 152 snautserista.
Tällöin kysely oli tarkoitettu 1995 – 2000 syntyneille snautsereille. Tämänkertainen kysely on tarkoitettu kaikille
Suomessa asuville snautsereille. Toivommekin, että lomaketta täytetään myös ”edesmenneistä” snautsereista;
saisimme täten tärkeää tietoa mm. snautserien eliniästä ja kuolinsyistä.
Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan snautsereita on rekisteröity Suomessa 4397 kappaletta.
Terveystietokysely on avattu viime syksynä ja tämän mennessä lomake on käyty täyttämässä n. 300 koirasta.
Toivomme, että pystymme moninkertaistamaan kyseisen luvun.
Tietokanta perustuu Suomen Kennelliittoon rekisteröityihin koiriin. Jos koiraanne ei ole rekisteröity Suomen
Kennelliittoon, toivomme että täytätte paperisen kyselylomakkeen, ja annatte arvokasta tietoa
jalostustoimikunnalle myös näistä koirista.
Tietokantaan tulee rekisteröityä omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Tietokantaan syötettyjä koirien tietoja ei
pysty ulkopuoliset näkemään. Jos palautatte kyselylomakkeen paperilla, tarvitsemme hyväksyntänne tietokannan
käyttölupaehtoihin ja luvan siihen, että saamme jalostustoimikunnassa syöttää koiranne tiedot tuohon kyseiseen
tietokantaan jalostustoimikunnan nimissä. Tarvittaessa tarkempaa ohjeistusta tai opastusta saa
jalostustoimikunnan sihteeriltä Anu Alaselta, puh. 050 3853158
Toivomme, että vastaatte kyselyyn internetissä tai palautatte paperisen kyselylomakkeen 15.3 mennessä
jalostustoimikunnan sihteerille osoitteella: Anu Alanen, Hiiroksentie 21 B 20, 37500 Lempäälä.
Terveystietokyselyn tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Kyselyn koontitietoja tullaan julkaisemaan,
mutta yksittäisen koiran tietoja ei.
Tämä kirje lähetetään vain snautserikerhon jäsenistölle eli jos tiedät myös muita snautserien omistajia, niin
annathan vinkin myös heille kyselyyn vastaamisesta.
Lomakkeen täyttäminen on arvokasta rodun eteen tehtävää työtä eli jalostustoimikunta kiittää jokaista, joka
lomakkeen täyttää!
Ystävällisin terveisin,
Snautserien jalostustoimikunta
1/6
SUOMEN SNAUTSERIKERHO ry
JALOSTUSTOIMIKUNTA
1.2.2009
Snautserien Terveystietokanta - Käyttöehdot
1§
Tarkoitus.
Snautserien Terveystietokannalla tarkoitetaan Suomen Snautserikerho ry Finlands Schnauzerklubb rf (myöhemmin "SSnK")
ylläpitämää tietokantaa (myöhemmin "Terveystietokanta") osoitteessa www.ssnk.fi. Terveustietokannan tarkoitus on toimia SSnK:n
toimihenkilöiden työkaluna, jolla mahdollistetaan snautseri-rotua koskeva tiedonkeruu SSnK:n jäsenistöltä ja muilta snautserien
omistajilta. Terveystietokannan käyttäjiksi luetaan kaikki jotka selaavat, lukevat, syöttävät tai muutoin käsittelevät Terveystietokannan
sisältöä (myöhemmin "Käyttäjä"). Näiden käyttöehtojen tarkoitus on määrittää ne ehdot, joita sovelletaan SSnK:n ja Käyttäjän välisessä
suhteessa Terveystietokantaa käytettäessä.
2§
Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet.
Käyttäjällä on oikeus käyttää Terveystietokantaa näiden käyttöehtojen, lain säännösten ja hyvän tavan mukaisesti. Käyttäjä vastaa siitä,
että Terveystietokantaan Käyttäjän syöttämät tiedot ovat oikein ja kulloinkin ajantasalla. Käyttäjä sitoutuu luovuttamaan tekijänoikeuden
kaikkeen siihen materiaaliin, jonka Käyttäjä syöttää Terveystietokantaan. Käyttäjä on tietoinen ja hyväksyy sen, että SSnK voi julkaista
Terveystietokantaan Käyttäjän syöttämää materiaalia haluamallaan tavalla tilastoina kuitenkin siten, ettei julkaisusta voi yksilöidä
yksittäistä Käyttäjää ja/tai koiraa. Käyttäjä sitoutuu siihen, ettei esitä mitään korvaus- tai muita vaatimuksia aineistoon liittyen. Käyttäjä
vastaa kaikesta siitä SSnK:lle vahingosta, jonka Käyttäjä joko huolimattomuudellaan tai tahallisesti on Terveystietokantaa käyttämällä
aiheuttanut.
3§
SSnK:n oikeudet ja velvollisuudet.
SSnK ei vastaa Terveystietokannassa olevien tietojen oikeellisuudesta tai luotettavuudesta. Mikäli Käyttäjä huomaa
Terveystietokannassa olevassa materiaalissa virheitä, lainvastaista tai loukkaavaa materiaalia tai muuta huomautettavaa, niin Käyttäjää
pyydetään ottamaan yhteyttä osoitteeseen webmaster ssnk.fi. SSnK ei vastaa Terveystietokannan käytöstä aiheutuvasta välittömästä
tai välillisestä vahingosta ellei vahinkoa ole aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai tahallisesti. SSnK ei vastaa Terveystietokannan
jatkuvasta saatavuudesta. SSnK varaa oikeuden milloin tahansa estää pääsyn Terveystietokantaan, muuttaa sitä tai sulkea se
kokonaan. SSnK voi milloin tahansa poistaa Käyttäjän Terveystietokantaan syöttämän aineiston. Terveystietokannasta löytyvä kaikki
materiaali on tekijänoikeuslakien alaista aineistoa, jonka tekijänoikeudet omistaa SSnK välittömästi sen jälkeen, kun aineisto on
syötetty Terveystietokantaan. Aineistoa koskevat kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston uudelleenkäyttäminen, edelleen jakaminen,
muuttaminen, kaupallinen tai ei-kaupallinen hyödyntäminen missä tahansa tarkoituksessa on kielletty ilman SSnK:n lupaa.
4§
Käyttäjätiedot ja rekisteriseloste.
SSnK voi kerätä Terveystietokannan Käyttäjän Terveystietokantaan antamia henkilötietoja ja Käyttäjän Terveystietokannan käyttöä
koskevia tietoja. Käyttäjien henkilötietoja käsitellessään SSnK noudattaa henkilötietolakia sekä muuta tietosuojaan liittyvää
lainsäädäntöä ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Näitä rekisteritietoja voidaan käyttää SSnK:n ja Käyttäjän välisen käyttöoikeussuhteen
hoitoon ja ylläpitoon sekä SSnK:n toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. SSnK ei luovuta Käyttäjästä keräämiään tietoja kolmansille
osapuolille. Käyttäjällä on oikeus tarkistaa ja muuttaa itseään koskevia rekisteritietoja ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään osoitteessa
webmaster ssnk.fi.
5§
Käyttöehtojen voimassaolo.
Nämä käyttöehdot ovat voimassa toistaiseksi. Mikäli käyttöehtoja muutetaan, SSnK ilmoittaa siitä Käyttäjälle sähköpostitse tai
Internetin kautta Käyttäjän käyttäessä Terveystietokantaa. Jatkamalla Terveystietokannan käyttöä Käyttäjä hyväksyy käyttöehtojen
muutokset.
6§
Riitojen ratkaiseminen.
Näitä käyttöehtoja ja Terveystietokannan käyttöä koskevat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Hyvinkäällä 28. heinäkuuta 2008
SSnK ry:n Hallitus
Hyväksyn allekirjoituksellani Terveystietokannan Käyttölupaehdot ja lisäksi hyväksyn, että jalostustoimikunta saa omia
tietokannassa koirani jalostustoimikunnan tunnuksen alle ja syöttää tässä lomakkeessa antamani tiedot tietokantaan.
Paikka ja Aika:
____________________________________________________________
Allekirjoitus:
____________________________________________________________
Nimen selvennys:
____________________________________________________________
2/6
SUOMEN SNAUTSERIKERHO ry
JALOSTUSTOIMIKUNTA
1.2.2009
SNAUTSERIN TERVEYS- JA LUONNEKYSELY
Koiran virallinen rekisteröintinimi: ____________________________________________________
Rekisteröintinumero:
_________________________________________________________
Syntymäaika
_________________________________________________________
Sukupuoli:
_________________________________________________________
Koiran Isän nimi:
_________________________________________________________
Koiran Emän nimi:
_________________________________________________________
Omistajan Nimi:
_________________________________________________________
Osoite:
_________________________________________________________
Puhelinnumero:
_________________________________________________________
Sähköpostiosoite:
_________________________________________________________
1. Koiran elinikä ja kuolema (rengasta sopivin vaihtoehto)
1.1 Kuolema
Onko Koirasi jo kuollut?
Kyllä / Ei
Jos koirasi on jo kuollut, niin anna kuolinpäivä niin tarkasti kuin muistat? _____________________
Koiran kuolin syy?
Vanhuus
Koirasta johtumaton pitovaikeus
Sairaus
Luonne
Onnettomuus
Jokin muu syy
Jos koiran kuolinsyy oli muu kuin vanhuus, niin selitä syy tarkemmin?
______________________________________________________________________________
2. Luonne
2.1 Luonnetesti
Onko koirasi luonnetestattu? Kyllä / Ei
Toimintakyky: ______
Terävyys:
______
Puolustushalu:
______
Taisteluhalu:
______
Hermorakenne:
______
Temperamentti:
______
Kovuus:
______
Luoksepäästävyys:
______
Laukauspelottomuus:
______
Jos luonnetestin osaalueet eivät mielestäsi kuvaa koiraasi, niin kuvaile poikkeamat
______________________________________________________________________________
2.2 Koiran käytös muita koiria kohtaan? (rengasta sopivin vaihtoehto)
Ystävällinen/sosiaalinen:
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
Agressiivinen(näykkii, puree):
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
Alistuva:
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
Varautunut:
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
Arka:
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
2.3 Koiran käytös vierasta ihmistä kohtaan?
Ystävällinen/sosiaalinen:
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
Agressiivinen(näykkii, puree):
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
Alistuva:
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
Varautunut:
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
Arka:
Aina / Usein / Joskus / Harvoin / Ei koskaan
2.4 Onko Koiralla?
Ääni- tai paukkuarkuutta:
Kyllä / Ei
Eroahdistusta:
Kyllä / Ei
Haukkuherkkyyttä:
Kyllä / Ei
3/6
SUOMEN SNAUTSERIKERHO ry
JALOSTUSTOIMIKUNTA
1.2.2009
Ylienergisyyttä:
Kyllä / Ei
Tuhoamista aikuisiällä:
Kyllä / Ei
Muita käytöshäiriöitä, mitä? ________________________________________________________
2.5 Muuta joko positiivista tai negatiivista, mainittavaa koiran luonteesta?
______________________________________________________________________________
3. Silmäsairaudet
3.1 Silmätutkimukset
Onko koiralle tehty virallinen silmätutkimus?
Kyllä / Ei
Onko koiralla todettu jokin seuraavista silmäsairauksista?
PRA (verkkokalvon etenevä surkastuminen):
Kyllä / Ei
PHTVL/PHPV (pysyviä jäänteitä mykiön suonikalvosta) :
Kyllä / Ei
PPM (persistoiva pupillamembraani):
Kyllä / Ei
HC (harmaakaihi):
Kyllä / Ei
RD (retinaali dysplasia):
Kyllä / Ei
Glaukooma (viherkaihi):
Kyllä / Ei
Pannus:
Kyllä / Ei
Jos vastasit johonkin ylläolevista kyllä, niin kirjoita tähän sairauden aste? ____________________
Tai jos koiralla on todettu jokin muu silmäsairaus, niin selitä se?
______________________________________________________________________________
Onko koiralla ollut silmätulehduksia? ei / 1-5 kertaa / enemmän / krooninen (jatkuva lääkitys)
4. Dysplasiat
4.1 Lonkkakuvaus
Onko Koira lonkkakuvattu?
Kyllä / Ei
Lonkkakuvaustulos?
___________
Jos koiraasi EI ole lonkkakuvattu, niin miksi ei?_________________________________________
Oirehtiiko koira lonkistaan? Kyllä / Ei
Minkä ikäisenä oireet alkoivat ja miten oireet ilmenevät? _________________________________
4.2 Kyynärkuvaus
Onko koira kyynärkuvattu?
Kyllä / Ei
Kyynärkuvaustulos?
_________
Jos koiraasi EI ole kyynärkuvattu, niin miksi ei? ________________________________________
4.3 Selkäsairaudet
Onko koiralla diagnosoitu selkäsairauksia? Kyllä / Ei
Jos on, niin selitä mitä, miten oirehtii, miten hoidettu etc. _________________________________
4.4 Muut luusto- ja nivelsairaudet
Onko koiralla muita luusto/nivel sairauksia? Kyllä / Ei
Jos on, niin mitä, minkälaiset oireet, missä iässä alkoivat ja vaatiiko jatkuvaa lääkitystä?
______________________________________________________________________________
Onko koiralla todetttu häntämutka? Kyllä / Ei
5. Tulehdukset
5.1 Onko koirallasi ollut toistuvana jokin seuraavista sairauksista?
Niveltulehdus:
Kyllä / Ei
Lihastulehdus:
Kyllä / Ei
Suolistotulehdus:
Kyllä / Ei
Virtsatietulehdus:
Kyllä / Ei
Virtsatiekivet:
Kyllä / Ei
Ientulehdus:
Kyllä / Ei
Ihotulehdus:
Kyllä / Ei
Allergia:
Kyllä / Ei
Kutiseva kuiva iho:
Kyllä / Ei
Muu:
Kyllä / Ei
Mikäli vastasit johonkin kyllä, niin kerro tarkemmin oireista, alkamisajasta, kuinka usein, tms.?
______________________________________________________________________________
4/6
SUOMEN SNAUTSERIKERHO ry
JALOSTUSTOIMIKUNTA
1.2.2009
5.2 Korvatulehdukset
Onko koiralla ollut verikorva?
Ei / 1-5 kertaa / Enemmän / Krooninen (jatkuva lääkitys)
Onko koiralla ollut korvatulehduksia?
Ei / 1-5 kertaa / Enemmän / Krooninen (jatkuva lääkitys)
Johtuuko korvatulehdus liiallisesta karvankasvusta korvakanavassa?
Kyllä / Ei
Johtuuko korvatulehdus jostain muusta, mistä?_________________________________________
5.3 Muut tulehdukset
Onko koiralla ollut vesihäntä?
Ei / 1-5 kertaa / Enemmän / Krooninen (jatkuva lääkitys)
Muita tulehduksia?
Ei / 1-5 kertaa / Enemmän / Krooninen (jatkuva lääkitys)
6. Muut Sairaudet
6.1 Onko koiralla todettu syöpäkasvaimia?
Luusyöpä:
Kyllä / Ei
Maitorauhaskasvaimia:
Kyllä / Ei
Imusolmukesyöpä:
Kyllä / Ei
Kiveskasvain:
Kyllä / Ei
varvaskasvain:
Kyllä / Ei
Jos vastasit kyllä tai koiralla on ollut jokin muu syöpäkasvain, niin kerro toteamisikä, oireet, tms.?
______________________________________________________________________________
6.2 Sydänsairaudet
Onko koiralla ollut sydänsairauksia?
Kyllä / Ei
Missä iässä, diagnoosi, hoito, tms.? _________________________________________________
6.3 Onko koiralla todettu verisairauksia?
IMHA/AIHA:
Kyllä / Ei
Trombocytopenia:
Kyllä / Ei
Von Willebrand:
Kyllä / Ei
Muu, mikä?
__________________________________________________________________
6.4 Epilepsia
Sairastaako koira epilepsiaa?
Kyllä / Ei
Onko diagnoosi varmistettu eläinlääkärillä?
Kyllä / Ei
Missä iässä, millaiset oireet, tms.? ___________________________________________________
6.5 Onko koiralla todettu jokin seuraavista sairauksista?
Sokeritauti(diabetes):
Kyllä / Ei
Kilpirauhasen vajaatoiminta:
Kyllä / Ei
Kilpirauhasen liikatoiminta:
Kyllä / Ei
Cushingin tauti:
Kyllä / Ei
Maksavika:
Kyllä / Ei
Munuaisvika:
Kyllä / Ei
6.6 Kynnet
Onko koiralla kynsien liuskottumista?
Kyllä / Ei
Onko koiralla kynsien irtoamista?
Kyllä / Ei
Onko koiralla muuta oireilua kynsissä?
Kyllä / Ei
Kerro tarkemmin alkamisiästä, oireista, hoidosta ja kestoajasta?
______________________________________________________________________________
7. Purenta ja Hampaat
7.1 Purenta
Koiran purenta on? (rengasta sopivin vaihtoehto)
Saksipurenta (rodunomainen)
Ristipurenta
Tasapurenta
Yläpurenta
Alapurenta
7.2 Hammaspuutokset
Onko koiralla synnynnäisiä hammaspuutoksia?
Kyllä / Ei
Onko koiralla tapaturmaisia hammaspuutoksia?
Kyllä / Ei
Selitä hammaspuutokset tai muut hampaisiin ja purentaan liittyvät asiat?
______________________________________________________________________________
5/6
SUOMEN SNAUTSERIKERHO ry
JALOSTUSTOIMIKUNTA
1.2.2009
8. Uros kysymykset
8.1 Kivespuutos
Onko koiralla kivespuutoksia?
Kyllä / Ei
Onko koira kastroitu?
Kyllä / Ei
Jos on, niin miksi?
_________________________________________________________
8.2 Eturauhastulehdus
Onko koiralla ollut eturauhastulehdus?
Kyllä / Ei
Jos on,niin minkä ikäisenä vaiva todettiin ja miten sitä on hoidettu?
______________________________________________________________________________
8.3 Astutus
Onko uros astunut nartun?
Kyllä / Ei
Onko uroksesi jättänyt narttuja tyhjäksi?
Kyllä / Ei
Jos on niin selvitettiinkö syy ja mikä se oli? ____________________________________________
Onko uroksella ollut ongelmia astumisen kanssa? ______________________________________
8.4 Uroslista
Saako SSnK:n jalostustoimikunta käyttää urostasi antaessaan urossuosituksia?
Kyllä / Ei
Saako jalostustoimikunta julkaista antamasi koiran tiedot antaessaan urossuosituksia?
Kyllä / Ei
9. Narttu kysymykset
9.1 Valeraskaus
Onko nartulla ollut valeraskauksia? Kyllä / Ei
jos on, niin onko käytetty lääkehoitoa? Onko lääkkeistä ollut apua? _________________________
9.2 Kohtutulehdus
Onko nartulla ollut kohtutulehdus?
Kyllä / Ei
Missä iässä?
_____________
Tuliko kohtutulehdus astutuksen yhteydessä?
Kyllä / Ei
Tuliko kohtutulehdus pennutuksen jälkeen?
Kyllä / Ei
9.3 Kiima
Minkä ikäisenä nartullasi alkoi ensimmäinen juoksu? ____________________________________
Kuinka usein nartullasi on juoksu? ___________________________________________________
Onko nartullasi ”hiljaisia” juoksuja?
Kyllä / Ei
Onko syytä tutkittu ja mikä se oli? ___________________________________________________
9.4 Pentueet
Onko pentueet olleet keskimääräistä pienempiä? (esim. alle 4 pentua)
Kyllä / Ei
Moniko pentu on syntynyt kuolleena tai kuollut alle viikko synnytyksestä? ____________________
9.5 Synnytys
Onko nartulla ollutn heikot supistukset?
Kyllä / Ei
Jos on, niin selitä tarkemmin? ______________________________________________________
Onko koira synnyttänyt keisarinleikkauksella?
Kyllä / Ei, Jos on niin miksi? ________________
9.6 Onko nartun pennuilla ollut jotain seuraavista?
Napatyrä:
Kyllä / Ei
kitalaki- tai suuhalkio:
Kyllä / Ei
suolistoavanne:
Kyllä / Ei
kivesvika:
Kyllä / Ei
purentavika:
Kyllä / Ei
Swimmeri(sammakkopentu):
Kyllä / Ei
Häntämutka:
Kyllä / Ei
Muita sairauksia? ________________________________________________________________
10. Muuta
10.1 Muuta mainittavaa
Muita Sairauksien tai tapaturmien aiheuttamia eläinlääkäriä vaativia asioita?
______________________________________________________________________________
Muuta, mihin tahansa liittyvää asiaa?
______________________________________________________________________________
6/6