Energiainfo 1/2012 Energiakolmio palasi perustajilleen
ENERGIAINFO 1/12 ENERGIAKOLMIO palasi perustajilleen • sivu 4 VESI JA VENÄJÄ hinta-ajureina • sivu 6 NOKIA VAIHTOI strategista kumppaniaan • sivu 1o EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOIDEN KEHITYSNÄKYMÄT sivu 16 ” ENERGIAKOLMIO – Asiakkaiden luottamus kohdistuu Energiakolmioon, mutta ennen kaikkea sen osaavaan henkilöstöön. Jukka-Pekka Nikula ” VAHVAA OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Tätä lehteä tehtäessä Energiakolmio on juuri vaihtanut omistajaa. Yhtiön vuonna 1995 perustaneet Jukka Muilu ja Pasi Valoranta ovat tulleet neljän vuoden jälkeen takaisin omistajiksi ja ovat saaneet seurakseen Midinvest Oy:n, joka on jyväskyläläisen pääomasijoittaja Midinvest Management Oy:n hallinnoima rahasto. Energiakolmio Oy on kehittynyt koko historiansa ajan hyvin ja se on noussut reilun viidentoista vuoden aikana sangen merkittäväksi ja arvostetuksi toimijaksi Suomen energiamarkkinoilla. Tämä kehitys jatkui myös sveitsiläisen pörssiyhtiö Alpiqin osana viimeisten vuosien aikana, vaikkakin Alpiqin käynnistämä Energiakolmion myyntiprosessi on tuonut omat haasteensa viime kesästä lähtien. Alpiq osti Energiakolmion vuonna 2008. Siirtyminen pienestä kasvaneesta perustajavetoisesta kasvuyrityksestä ison pörssiyhtiön osaksi toi varmasti silloin muutoksia. Kansainvälinen ja taloudellisesti vahva omistaja tuo monia mahdollisuuksia liiketoimintojen kehittämiselle ja kasvulle. Samalla voi myös byrokratia (tai toisesta näkökulmasta katsottuna järjestelmällisyys) lisääntyä ja päätöksenteko etääntyä. Alpiqin vetäytyminen Suomesta ja Pohjoismaista ei missään nimessä ole merkki siitä, että Energiakolmiossa olisi jotenkin epäonnistuttu. Alpiqin johdon ja strategian muutos johti keskittymiseen Keski-Euroopan markkinoille ja samalla hieman etäämpänä olevista liiketoiminnoista luopumista. Energiakolmio on menestynyt varsin hyvin myös taloudellisesti niin perustajien omistusaikana kuin Alpiqinkin hallussa ollessaan. Tämä kertoo mielestäni siitä, että yrityksen liikeidea on kestävällä pohjalla ja laajalti ymmärretty ja hyväksytty. Asiakkaat arvostavat Energiakolmion osaamista ja palveluja puolueettomana ja asiakkaiden etuja ajavana yhteistyökumppanina. Tämä luottamus on syntynyt pitkäaikaisen kumppanuuden ja määrätietoisen kehittämisen kautta. Haluan kiittää asiakkaita tästä luottamuksesta ja jatkaa toiminnan kehittämistä yhdessä niin pitkäaikaisten kuin uusienkin kumppaneiden kanssa. Asiakkaiden luottamus kohdistuu Energiakolmioon, mutta ennen kaikkea sen osaavaan henkilöstöön. Vaikka viimeinen vuosi myyntiprosesseineen on ollut raskas, niin se on hoitanut työnsä kunnialla, vaalinut asiakkaiden etua ja onnistunut laajentamaan asiakaspohjaa. Yhtiön maine luotettavana kumppanina on suoraa seurausta sitoutuneesta työskentelystä niin asiakasrajapinnassa kuin tukitoiminnoissakin. Kun Midinvest Oy:lle tarjoutui Pasi Valorannan ja Jukka Muilun kanssa mahdollisuus hankkia Energiakolmio takaisin paikalliseen omistukseen, lähdettiin tähän innolla mukaan. Me näemme yrityksen jyväskyläläisenä, menestyvänä, paljon mahdollisuuksia omaavana yrityksenä, jossa on ainutlaatuista osaamista ja jolla on vahva asema kasvavalla toimialalla. Uusina omistajina pyrimme jatkamaan yrityksen potentiaalin mukaista kehitystä ja tuomme yritykseen jälleen kasvollista omistajuutta, ja päätöksentekoa lähemmäksi ja nopeammaksi. Vaikka yhtiö on kehittynyt suotuisasti, niin näemme potentiaalia myös tulevalle kehitykselle. Haluamme panostaa markkina-alueen ja asiakaskunnan edelleen kasvattamiseen. Tämä vaatii uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämistä yhdessä asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarvitsemme hyvän sidosryhmien verkoston ympärillemme, kaikkea emme voi kuitenkaan tehdä itse. Osaamisemme ja asiantuntijuutemme antavat meille kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa ja toimialan kehityksessä. Haluamme panostaa siihen, että Energiakolmio hyödyntää mahdollisuutensa ja ottaa entistä vahvemman aseman edelleen kasvavilla ja mielenkiintoisilla energiamarkkinoilla. Jukka-Pekka Nikula Energiakolmio Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2 ENERGIAINFO 2Pääkirjoitus Jukka-Pekka Nikula, Energiakolmio Oy:n hallituksen puheenjohtaja 3 Sisällysluettelo 4Energiakolmio palasi alkuperäisille perustajilleen Jukka-Pekka Nikula, Jukka Muilu ja Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy:n hallitus Energiakolmio palasi alkuperäisille perustajilleen s.4 6 Sähkömarkkinakatsaus: Vesi ja Venäjä hinta-ajureina Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 7Päästömarkkinat: Päästöoikeushinnat lähellä pohjaa Jarmo Sillanpää, Energiakolmio Oy 8Kotkan Energia: Uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla Vesa Pirtilä ja Sami Markkanen, Kotkan Energia Oy 10Nokia vaihtoi strategista kumppaniaan: Yhteinen kieli löytyi välittömästi Riku Pentikäinen, Nokia Oyj. 12Keskeisten teollisuusalojen näkemyksiä energiamarkkinoista Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry. Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry. Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry. Kotkan Energia: Uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla s.8 15Muutokset sähköntuonnissa Suomeen Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 16Euroopan sähkömarkkinoiden kehitysnäkymät Matti Supponen, Euroopan komissio 18Energiakolmio kumppanina energiatehokkuussopimuksissa Terhi Harjulehto, Energiakolmio Oy 19”Kaikki mitä luvataan, myös pidetään” Heikki Koikkalainen Energiakolmio Oy 20Nimitysuutisia Seminaarit Keskeisten teollisuudenalojen näkemyksiä energiamarkkinoista s.12 ENERGIAINFO 1/2012 Päätoimittaja Osoitteenmuutokset: Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Heikki Koikkalainen Julkaisija: Graafinen suunnittelu ja toimitus: Berita Korhonen Puh. 020 799 2112 [email protected] Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, 405000 Jyväskylä Puh. 010 420 9300 www.mediataivas.com 3 Energiakolmio PALASI ALKUPERÄISILLE PERUSTAJILLEEN Teksti • Hannele Haltia Henkilökuvat • Tatu Könönen Pasi Valoranta sekä Jukka Muilu ostivat vuonna 2008 myymänsä yrityksen takaisin ja mukaan lähti myös pääomasijoittaja Midin- Kuvassa Energiakolmion uusi hallitus (vas.) Jukka-Pekka Nikula, Jukka Muilu ja Pasi Valoranta. vest Management Oy. Uudet omistajat vastaavat nyt kysymyksiin, joita omistajamuutos on herättänyt. Pasi Valoranta ja Jukka Muilu Mikä johti kansainvälisen Alpiqin vetäytymiseen Suomesta? Kesällä 2011 Alpiq muutti strategiaansa ja päätti keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa kotimarkkinallaan Sveitsissä. Tämä johti siihen, että Alpiq päätti luopua pohjoismaisista liiketoiminnoista. Mikä sai teidät lähtemään uudelleen mukaan? Mahdollisuus hankkia perustamamme yhtiö takaisin tuntui luontevalta. Mukaan saatiin pääomasijoittaja, joka tuo mukanaan tarvittavaa osaamista. Tunnemme yhtiön, markkinan ja asiakkaat hyvin. Tiedämme, että Energiakolmio on hyvä ja hyvin hoidettu yhtiö, joten päätös mukaan lähtemisestä oli helppo. – Vuoden mittainen vapaa on tuonut myös uusia ajatuksia palvelujen ja asiakkuuksien kehittämisestä; asioita näkee uudella tavalla, Valoranta kertoo. Miten osallistutte nyt yrityksen toimintaan? Haluamme olla aktiivisesti mukana hallituksessa ja kehittää yrityksen toimintaa uusille kasvu-urille. Hallituksen puheenjohtajana aloitti Jukka-Pekka Nikula. – Operatiiviseen toimintaan me emme kuitenkaan osallistu, Muilu kertoo. hintaan jne. liittyvät ilmiöt tulevat voimistumaan, joten energiamarkkinoiden asiantuntijapalveluilla tulee olemaan kasvava kysyntä. Kaipaako yritys lisäresursseja ja -panoksia? Minkälainen on Energiakolmion tulevaisuuden visio? Näiden tarpeellisuutta kartoitetaan paraikaa. Kysymyksessä on hyvin ICT-insentiivinen toimiala, joten myös ICT-asioiden prioriteetti on hyvin korkealla. Haluamme jatkaa Energiakolmion hyvää kehitystä ja olemme valmiita tarvittaessa isoihinkin ponnistuksiin. Olemme aloittaneet uuden strategiaprosessin, jonka tuloksia on luvassa kevään aikana. Miten näette kahden eri liiketoiminnan, EnerPron ja EnerControlin, yhteensopivuuden? Millaista kasvupotentiaalia näette Energiakolmiossa? Energia ja kaikki siihen liittyvä on osa ihmisten ja yhteiskunnan arkipäivää. Energian saatavuuteen, ympäristövaikutuksiin, 4 Valtaosa asiakkaistamme käyttää molempia palveluja. Saamamme palautteen perusteella enemmistö asiakkaista arvostaa asiointia ”yhden luukun periaatteella”, vaikkakin henkilötasolla asiointi voi olla eri ihmisten kesken. Mitä haluaisitte sanoa asiakkaille sekä henkilöstölle nyt, kun tilanne on ratkennut? Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että Energiakolmio on jälleen suomalaisissa käsissä. Aika kansainvälisen pörssiyhtiön osana on tuonut paljon positiivista kehitystä ja oppia päivittäiseen tekemiseen. Nyt on kuitenkin aika uudistaa ajatuksia, kääriä hihat ja ryhtyä työskentelemään tulevaisuuden haasteiden parissa asiakkaidemme parhaaksi! Energiakolmion hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Nikula, Midinvest Oy: Miksi Midinvest lähti mukaan sijoittajana? Energiakolmio on mielenkiintoinen yhtiö, jolla on vahva asema kasvavalla toimialalla. Kun sijoituskumppaninamme ovat vielä yri- tyksen perustajat ja toimialan osaajat, niin sijoitus oli helppo perustella. Mikä on Midinvestin rooli Energiakolmiossa? Midinvest Management Oy on jyväskyläläinen pääomasijoittaja, joilla on eri rahastoissa noin 70 MEUR pääomia. Emme sijoita omia varojamme, vaan rahat tulevat muilta sijoittajilta, esim. eläkevakuutusyhtiöiltä. Midinvest toimii Energiakolmiossa aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta. Osallistumme yrityksen strategiatyöhön, mutta emme ole mukana operatiivisessa toiminnassa. Miten aiotte nostaa yrityksen arvoa? EK on ollut hyvällä kasvu-uralla ja kannattavuuskin on ollut hyvä. Haluamme ensiksikin varmistaa, että tämä hyvä kehitys jatkuu. Sen jälkeen tarkoituksemme on luoda yritykselle strategia yhdessä joh- 5 don kanssa. Uskomme, että yrityksen arvo nousee parhaiten siten, että panostetaan kehitykseen ja luodaan yritykselle loistava tulevaisuus. Tämä on hyväksi niin henkilöstölle, asiakkaille, yritykselle itselleen kuin omistajillekin. Kuka vastaa operatiivisesta johdosta? Olemme rekrytoimassa yritykseen toimitusjohtajaa, joka pystyy yhdessä johtoryhmän kanssa toteuttamaan valittua strategiaa. Mikä Energiakolmiossa nyt muuttuu? Yritämme tuoda Energiakolmioon jälleen kasvollisen omistajan, jolle juuri tämä business on tärkeää. Uskomme, että tämä näkyy nopeampana ja läheisempänä päätöksentekona ja kehityspanoksina. Toivon, että tämä näkyy myös positiivisena muutoksena niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin suuntaan. vaikka nyt todennäköisimmältä näyttää altaiden täyttyminen ja voimakas kilpailu vesivoimantuottajien välillä. Aluehintaero poikkeuksellisen suuri Perinteisesti erittäin hyvässä vesitilanteessa Suomen hinta jää selvästi systeemihinnan yläpuolelle. Tällöin Norjan halvalle vesivoimalle ei riitä siirtokapasiteettia muille alueille pullonkaulojen muodostuessa sekä Norjan ja Ruotsin rajalle että Ruotsin ja Suomen rajalle. Suomen aluehintaero on ollut viimeiset kaksi kuukautta poikkeuksellisen korkea. Perussyy on Suomen aliomavaraisuus sähkön tuotannon osalta. Selittävinä tekijöinä tällä kertaa ovat raju romahdus Venäjän tuonnissa ja vikaantumiset sekä huollot Suomen ja Ruotsin välisissä siirtoyhteyksissä. Fennoskan 2 -kaapelin korjaus pitäisi valmistua juuri ennen Olkiluodon keväthuoltoja, joten riski yhtäaikaisesta poissaolostakin on olemassa. Aluehintaero on toteutunut pääosin Suomen ja Ruotsin välillä. Syksyllä aluehintaeroa voi toteutua myös Norjan ja Ruotsin välillä siirtoyhteyksien huollon takia. Aluehintaeron odotetaan laskevan normaalitasolle vasta kun altaat sallivat vesivoiman hinnoittelemisen hiililauhteen rajakustannuksen tasolle. Venäjän tuonnin lasku kiinnittää Suomen entistä vahvemmin hiililauhteeseen. Aluehintaeron ja tehopulan aiheuttamien piikkihintojen odotetaan poistuvan vasta Olkiluodon 3-reaktorin valmistuttua. Suomalaisten kuluttajien kannalta olisi parasta, että vesitilanne laskisi hieman ja aluehintaero kaventuisi. Korkealla aluehintaeron toteumalla on ollut tapana nostaa suojaustuotteiden hintoja. Kuva 1. Kokonaisvesitilanteen poikkeama normaalista, Norja + Ruotsi. Kuva 2. Vuosituotteiden hintakehitys. 6 13.3.2012 29.12.2011 2.8.2011 ENOYR-16 14.10.2011 16.5.2011 25.2.2011 29.9.2010 ENOYR-15 13.12.2010 ENOYR-14 16.7.2010 6.4.2009 ENOYR-13 26.6.2009 21.1.2009 ENOYR-12 31.10.2008 2.1.2008 Termiinihinta EUR/MWh 11/2012 39/2011 15/2011 43/2010 19/2010 48/2009 24/2009 52/2008 4/2008 28/2008 8/2007 32/2007 36/2006 12/2006 40/2005 16/2005 45/2004 21/2004 49/2003 1/2003 ENOYR-11 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 5.6.2008 Summa 30 000 20 000 10 000 0 -10 000 -20 000 -30 000 -40 000 -50 000 -60 000 25/2003 GWh Sähkön spot-hinta (sys) on romahtanut viimeisen kahden kuukauden aikana ollen matalimmillaan alle 30 €/MWh. Taustalla on vesitilanteen nousu hiililauhdehinnoittelun vaihteluväliä -20 - +5 TWh korkeammaksi. Ylärajan ylittyessä kasvaa riski veden menettämisestä sulamiskauden korkeiden virtaamien aikana ja erityisesti altaiden täyttyessä kesän ja syksyn sateiden seurauksena ennen talvea. Välttääkseen veden menettämisen vesivoimantuottajat ovat alkaneet jo kilpailla tuotanto-osuuksista, jolloin hinta on laskenut huomattavasti alle hiililauhteen rajakustannushinnan. 19.8.2008 Vesitilanne korkein kymmeneen vuoteen 29.4.2010 Kuvassa 1 on esitetty hydrobalanssin kehittyminen vuodesta 2003 lähtien. Muutos viime vuoden keväästä, jolloin pelättiin sähkön säännöstelyä, on ollut raju. Suurin selittävä tekijä on ollut voimakkaat sateet, joita on saatu viime vuoden toukokuun alun jälkeen yli 40 TWh päälle normaalin. Toinen merkittävä normalisoitumista selittävä tekijä on ollut alhainen kulutus lämpötilan ja taantuman takia. Teollisuuden kulutus on edelleen noin 15 TWh alempi kuin ennen vuotta 2008. Viimeisen vuoden kulutuksen laskusta pääosa selittyy kuitenkin lämpimällä säällä. Myös lähimpien termiinien hinnat ovat laskeneet, esimerkiksi tuotteen Q2-12 kaupankäynti päättyi alle 28 €/MWh hintaan, mikä on noin 10 €/MWh hiililauhteen rajakustannusta alempi. Kesän hinnan tulee määräämään vesivoimatuottajien keskinäinen kilpailu tai ydinvoimatuotannon vähentäminen. Vasta vesitilanteen heikennyttyä alkaa hiililauhteen rajakustannus uudelleen asettaa spotin hintatason. Muutokset vesitilanteessa voivat olla hyvinkin nopeita molempiin suuntiin. Ennen tulevaa syksyä tilanne ehtii vielä muuttua, 17.3.2008 Sähkömarkkinoiden tärkeimmäksi hinta-ajuriksi on jälleen noussut vesitilanne. Suomen osalta vesitilanteen muutos on jäänyt Venäjän tuonnin romahduksen jalkoihin. Samaan aikaan talouden vaikutus on vähentynyt, joskin päästöoikeus ei ole onnistunut toipumaan viimeaikaisesta laskustaan. Sekä Venäjän tuontia että päästöoikeutta on käsitelty tarkemmin omissa artikkeleissaan. 10.2.2010 Toni Sjöblom • puh. 020 799 2133 • [email protected] 9.9.2009 Vesi ja Venäjä hinta-ajureina 23.11.2009 Toni Sjöblom Eurooppa rämpii Taloustilanne on maailmalla jakaantunut ja hauras. Eurooppa on taantumassa ja Kiinassa kasvuennustetta on laskettu alle 8 %:iin, toisaalta USA:ssa suunta on ylöspäin noin 3 %:n kasvuvauhdilla. Selviä riskejä on olemassa ja valtioiden suuri velkataakka voi edelleen aiheuttaa ongelmia. Sähkön hintaan talous vaikuttaa polttoaineiden ja sähkön kysynnän kautta. Teollisuuden sähkön kysyntä tuleekin pysymään alhaisena verrattuna vuoteen 2007. Lisäksi taloustilanne on ajanut päästömarkkinan kaikkien aikojen alimpiin hintoihin. Useat toimijat odottavat poliittista väliintuloa markkinalle tasapainon saavuttamiseksi. Päästöoikeuden hintaodotus on pitkällä tähtäimellä nouseva nykytilanteesta huolimatta. Hiilen hintataso on tällä hetkellä neutraali eikä odotettavissa ole voimakkaita muutoksia, mikäli Kiinan talouden kasvu hidastuu maltillisesti ennusteiden mukaan. Polttoainemarkkinoiden kautta ei näyttäisi olevan tulossa suuria muutoksia sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä. Kauempien vuosien sähkön hinta on tällä hetkellä hinnoiteltu hieman alle hiililauhteen rajakustannuksen, mikä on perusteltua Pohjoismaiden ylijäämäisen energiabalanssin takia. Vaikka talous tällä hetkellä näyttääkin rauhalliselta, pienempiä kuoppia tullaan näkemään. Toisaalta elvytys inflaation kustannuksella tulee nostamaan polttoaineiden hintoja pidemmällä tähtäimellä. Jarmo Sillanpää Päästöoikeushinnat lähellä pohjaa Jarmo Sillanpää • puh. 020 799 2211 • [email protected] Vuosi 2011 oli päästömarkkinalla kaksija- päästöt vähentyvät, päästöoikeuden hinta las- koinen, ensimmäistä vuosipuoliskoa leimasi kee. Päästöjen laskun takana on tietenkin aitoja Saksan päätös ajaa ydinvoima alas Fukushi- päästövähennyksiä, mutta finanssikriisillä ja sen man jälkeen, mikä antoi tukea markkinalle. jälkiseurauksilla on sittenkin keskeisempi mer- Kesällä markkinasentimentti kääntyi päälael- kitys päästömarkkinan balanssin muutokseen leen; energiatehokkuusdirektiivi, tiedot ennak- alijäämästä ylijäämäksi. Euroopan kannalta hai- kohuutokauppojen tuomasta lisätarjonnasta tallista hiilivuotoa on jo tapahtunut ja muutok- ja talousnäkymien heikentyminen puolittivat sen suuntaa lienee mahdoton enää kääntää. päästöoikeuden hinnan. Tammikuussa 2012 Poliitikot kuitenkin näkevät, että tarvi- nähtiin koko Kioto-kauden alimmat noteera- taan korkeampaa päästöoikeuden hintaa, jotta ukset alle 7 €/t. Päästöoikeuksien laskua voi- saadaan vihreät investoinnit kannattaviksi. mistivat loppuvuodesta myös toimijoiden Viime vuoden puolella hintojen laskiessa voi- ”pakkomyynnit”, kun yritykset paransivat rahoi- mistui keskustelu päästömarkkinan kiristämi- tustilannetta myymällä päästöoikeuksia. sestä vähentämällä tarjontaa. Kyseessä on niin Euroalueen velkakriisi ja ajautuminen sanottu set-aside-mekanismi, jossa päästöoi- taantumaan ovat laskeneet päästöennusteita keuksien tarjontaa vähennetään seuraavan ja päästökauppasektorin ylijäämä on edelleen kauden alussa ainakin väliaikaisesti. Keskus- Energiatasapaino muuttumassa kasvanut. Päästömarkkinan kumulatiivinen yli- teluissa on ollut esillä jopa 1400 Mt leikkaus, Pohjoismaiselle markkinalle on tulossa lähivuosina runsaasti uutta muuttuvilta kustannuksiltaan edullista tuotantoa. Samaan aikaan kulutus on kasvamassa, mutta odotettua hitaammin Euroopan kilpailukyvyn heikkenemisen seurauksena. Hinta pohjoismaisella markkinalla tuleekin asettumaan yhä useammin hiililauhteen rajakustannuksen alapuolelle. Hintaliikkeet näyttäisivät olevan muuttumassa entistä rajummiksi Keski-Euroopan hintojen ja sähkön sekä lämmön yhteistuotannon tai ydinvoiman rajakustannuksen välillä. Nyt kannattaa suunnitella strategia huomioimaan pitkät ajanjaksot, jolloin hinta voi olla erittäin alhainen suhteessa hiililauhteeseen. Tilanne on muuttumassa takaisin vasta aivan vuosikymmenen lopussa, jolloin on suunniteltu valmistuvan useita siirtoyhteyksiä kohti Keski-Euroopan jäämä Kioto-kaudelta riittää pitkälle seuraavaa vaikka todennäköisempää on kompromissirat- päästökauppakautta (2013–2020). Ylijäämäi- kaisu 0-1400 Mt väliltä. Set-aside-mekanismia sellä markkinalla hinta määräytyy pankituk- on puollettu sekä Parlamentin ympäristö- että sen kautta seuraavan kauden hintaodotusten teollisuuskomitean äänestyksissä, mutta asian perusteella. käsittely on kesken ja se tulee lopulta vaati- lauhdemarkkinaa. Durbanin ilmastokokouksen tuloksilla ei maan Parlamentin ja Ministerineuvoston hyväk- ollut välitöntä vaikutusta EU:n päästökauppa- synnän. Jäsenmaista Puola on ollut toistaiseksi sektorille, koska todelliset päätökset siirret- päästövähennystavoitteiden kiristyksiä vastaan. tiin vuosien päähän. EU on aiemmin indikoinut Markkinan uskottavuuden kannalta on itses- kiristävänsä päästövähennystavoitetta nykyi- sään vahingollista, että pelisääntöjä muutetaan sestä 20 prosentista 30 prosenttiin, mikäli saa- liikkeessä. Set-aside-keskustelu on muistutus daan aikaan globaali sitova sopimus päästöjen siitä, että markkina on poliittisesti luotu ja vähentämiseksi. Durban ei antanut riittävää ennustaminen tulee jatkossakin olemaan kes- signaalia, emmekä usko lähiaikoina päästöta- kimääräistä haastavampaa. Lähiajan hinta- voitteen kiristämiseen, jonka perusteena olisi ennusteen antaminen on täysin riippuvainen globaali sopimus. set-asiden etenemisestä kevään ja kesän aikana. Alhainen päästöoikeuden hinta on ollut Tarjonnan vähentäminen toisi hinnat todennä- päättäjille myrkkyä, vaikka järjestelmä on toi- köisesti yli 10 €/t, muuten hintanäkymä pysyy minut alkuperäisen ajatuksen mukaisesti; kun alhaisena. 7 Kotkan Energia suojautuu energiapolitiikan vaihteluihin valitsemalla paletistaan sen tuotantomuodon, mistä kulloinkin saa parhaan hinnan. Kuvassa (vas.) Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä sekä tuotantojohtaja Sami Markkanen Kotkan Energia: uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla Teksti ja kuva • Hannele Haltia Kotkan Energia on kaupungin omistama energiayhtiö, jonka liiketoiminta jakautuu energian tuotantoon sekä kaukolämpöpalveluun. Yritys on itsenäinen ja riippumaton energiantuottaja, jolla ei ole verkkoliiketoimintaa eikä sähkönmyyntiä. Yrityksen ainoa jakelukanava on sähköpörssi. Poikkeuksen muodostavat isot tehdasasiakkaat, joille höyryä ja sähköä myydään ”kotiin toimitettuna”. – Kun uuden konseptin rakentaminen vuonna 2003 alkoi, myytiin sähkön verkko- ja myyntiliiketoiminta Kymenlaakson Sähkö Oy:lle. Vapautuvat pääomat keskitettiin energiantuotannon alkupäähän eli kaukolämpöön sekä yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon uusiutuvilla energiamuodoilla. Sähkön siirtoliiketoiminta päätettiin korvata jätteenpoltolla. Tehtiin strateginen liiketoimintojen uudelleenarviointi: karsittiin iso osa pois ja ryhdyttiin kehittämään uusia tilalle, Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä kertoo. Pirtilä ihmettelee, että portfolio-tyyppinen ajattelu ei ole levinnyt muihin energiayhtiöihin. – Me valitsimme täysin toisenlaisen tien kuin sähköyhtiöt yleensä. Strategista ajattelua ja toteutusta, jolle ei energiayhtiöissä ole vielä laajemmin lämmetty, Pirtilä naurahtaa. Panostus uusiutuviin tuotantomuotoihin Kotkan Energia sijoitti toimintojen realisoinnista saadut rahat yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon sekä uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon, biopolttoaineisiin ja tuulivoimaan. – Portfolioajattelua jälleen, Pirtilä huomauttaa. Uuden tuotannon rakentamiskustannukset olivat korkeat ja niiden rahoittamiseksi omaisuudesta myytiin puolet pois; päätös oli rohkea veto silloisilta kuntapäättäjiltä. Rohkea strategia on ollut kannattava. – Mikä tuotantomuoto pystyy markkinasähköä vastaan kilpailemaan, Pirtilä kysyy ja vastaa itse: – Menestyjiä ovat valtion syöttötariffeihin perustuvat tuotantomuodot. Ne saavat takuuhinnan, jolle ei pärjää mikään muu tuotantomuoto, ei fossiilinen, hiili, kaasu, ydinvoima tai kaukolämpökuorman varaan rakennettu biovoimala. Tämä on aika järkyttävää, Pirtilä hämmästelee. Teollisuuden höyrynkysyntä on tasaista ja kasvavaa, joten Kotkan Energia aikoo rakentaa kolmannen teollisuuden energiantarpeesta vastaavan laitoksen. Tuulivoiman lisääminen on kirjattu strategiaan. Hanketta hidastavat enää puolustusvoimien tutkavalvonnan rajoitteet, mutta Pirtilä on optimistinen ratkaisun suhteen. Hyötyvoimalaitos oli seitsemän vuoden ponnistus Hyötyvoimalaitoksella on Kotkan Energialle tärkeä pr-arvo. Tähän ainutlaatuiseen 8 laitokseen tutustuu 3 500 vierasta vuosittain. Teknisesti huippunykyaikaisen voimalaitoksen pääasiallinen energianlähde on kierrätykseen kelpaamaton kotitalous- ja teollisuusjäte. Sitä kerätään muun muassa Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, PäijätHämeen ja Mikkelin alueelta. Keräilyalueella asuu noin 540 000 ihmistä. Laitos tuottaa jätteistä höyryä ja sähköä teollisuuden käyttöön sekä kaukolämpöä Karhulan alueelle. – Se on meidän käyntikorttimme. Uusin, tehokkain ja ensimmäinen virallisen jätteenpolttoluvan saanut laitos Suomessa, tuotantojohtaja Sami Markkanen kertoo. Kotkalaiset ottivat laitoksen ilomielin vastaan, sillä hankkeesta kerrottiin koko ajan avoimesti, kuunneltiin toiveita, poistettiin epäluuloja, annettiin vaikuttaa ja oltiin avoimia. Kun pelko ei saanut kasvoja, kotkalaiset saivat ”kruununjalokivensä”. Yritys vihertyy täysin Biojalanjäljen vahvistaminen jatkuu. Syksyllä 2012 valmistuu Karhulaan uusi 20 MW biolämpökeskus, joka tuottaa kaukolämpöä lämmityskauden aikana puhtaalla biopolt- toaineella, kuten metsähakkeella ja puun kuorella. Sen avulla voidaan kaasukombilaitoksen käyttöä lämmityskaudella rajoittaa ja siten vihertyä entisestään. Kun Kotkamillsin kanssa yhteistyössä toteutettava, teollista kokoa oleva biovoimala valmistuu, on tuotanto täysin vihreää. Päätös voimalan rakentamisesta tehdään vuoden 2012 aikana. – Kun vuonna 1994 tulin taloon toimitusjohtajaksi, ei yhtiöllä ollut ainuttakaan tuotantolaitosta. Nyt arsenaalissa on lähes täydellinen valikoima biopolttolaitoksia. Kaikki lämpökuormat ja yhteistyömahdollisuudet on hyödynnetty. Tämä kaikki 10 vuodessa, aloittaen aivan tyhjästä, Pirtilä listaa tyytyväisenä. – Jatkossa tehtäväksemme jää prosessien tehostaminen, tehokkuuden ja hyötysuhteen parantaminen entisestään. Alkaa pitkä ylläpitovaihe ja laitekannan uusiminen, Markkanen pohtii. Kotkan Energia valitsee kulloinkin suotuisimman tuotantomuodon Valtakunnan energiapolitiikkaa Markka- nen moittii poukkoilevaksi. – Verot ja tuet muuttuvat nopeasti. Kaipaamme pitkäjänteisyyttä vaikkapa 10 vuoden tähtäimellä. Turpeen kohtelu on muuttunut todella paljon ja se harmittaa, sillä se on tärkeä polttoaine uusiutuvien polttoaineiden rinnalla. Päästökauppa toisaalta on meille tuottoisaa, Markkanen kertoo. Pirtilä paheksuu sitä, että energiapolitiikkaa käytetään fiskaalisena välineenä valtion taloudenhoidossa. – Päätöksiä tehdään lyhyin talouspoliittisin perustein. Nostetaan veroja jonkun toisen asian vastapainoksi, Pirtilä arvostelee. Kotkan Energian edustajat pyrkivät vaikuttamaan tilanteeseen olemalla mukana monissa työryhmissä, joihin yrityksen edustajia usein pyydelläänkin. Huoli markkinoiden likviditeetistä Yhteistyökumppani Energiakolmio vastaa Kotkan Energian jakelukanavan riskienhallinnasta. Tehtävänä on hoitaa laaja-alaisesti sähkö- ja päästökauppaa, tasetta ja niihin liittyvää raportointia. 9 – Kumppanin valintaan vaikuttivat kollegojen kokemukset, uskottavuus sekä ennen kaikkea ainutlaatuinen raportointiväline, EnerKey.com, Markkanen kertoo. Reaaliaikainen raportointi on kiihkeästi elävässä kaupankäynnissä tärkeää, mutta salkun reaaliaikaisen tilanteen eteenpäin raportoinnissa se on korvaamaton. – Myös päätösten tueksi EnerKey antaa hyvää tietoa, se lisää uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä, kun salkun tilanteen voi tarkistaa milloin vain, Pirtilä kiteyttää. Yhteistyön myötä vastuu kaupankäynnissä on siirtynyt yhä enemmän Energiakolmiolle. Viikoittain sovitaan suositukset, joiden rajoissa Energiakolmion meklari saa valtuudet tehdä kauppoja. – Hänen taustansa on tuotantopuolelta, mikä on meille todella tärkeää. Toiveita Energiakolmiolle? – No, tuotantopuolen tehokas suojaus on meille tärkeintä. Energiakolmio voisi yrittää vaikuttaa markkinoiden likviditeetin säilymiseen. Riittävä volyymi ja läpinäkyvyys pitäisi säilyttää, jottei ajauduta OTC-kauppoihin, Pirtilä huomauttaa. Teksti ja kuva • Hannele Haltia Nokia vaihtoi strategista kumppaniaan: Yhteinen kieli löytyi välittömästi Riku Pentikäisen tehtävänä Nokiassa on vastata kiinteistöjen toimintoihin liittyvistä palveluntuottajista globaalisti. 10 Kaikkien suomalaisten tuntema Nokia kertoo: ” Tehtävämme on yksinkertainen: Connecting People. Valmistamme upeita mobiilituotteita, joiden avulla yli 1,3 miljardia ihmistä käyttää Nokian laitteita tallentaakseen ja jakaakseen kokemuksia.” Ydintehtävästä selvitäkseen Nokia tarvitsee monia palveluja, ja ammattilaisia niitä tekemään. Riku Pentikäisen (Head of Strategic Partners) tehtävänä Nokiassa on vastata kiinteistöjen toimintoihin liittyvistä palveluntuottajista globaalisti. Kumppanin pitää kehittää Nokiaa Kumppanuuksien johtamista varten Nokiassa on globaalit sekä myös regioonakohtaiset toimintamallit. – Emme palkkaa vain firmaa ja sen palvelua. Me palkkaamme firman, joka perustehtävänsä lisäksi auttaa meitä toteuttamaan strategiaamme. Suomalaisilla yrityksillä on tässä suhteessa vielä paljon kehitettävää. Onneksi on poikkeuksia, kuten Energiakolmio, joka vuoden 2011 lopulla osoittautui innovaattoriksi, joka pitkän prosessin päätteeksi valittiin uudeksi strategiseksi kumppaniksi. Yhteistyöllä Nokia uskoo saavansa merkittävän lisäedun sähkömarkkinoilla aikaisempaan toimintamalliin verrattuna. Kokemus, joka sai toimimaan Pari vuotta sitten Pentikäinen osallistui sattumoisin tilaisuuteen, jossa esiteltiin erään Portfolio Hedging -kilpailun tuloksia. Kilpailun kohteena oli lähes Nokian kokoinen sähkösalkku. Huonoimman ja parhaimman hedging-tuloksen absoluuttinen ero oli huomattava! Pentikäinen ryhtyikin heti selvittämään Nokian suojauspolitiikkaa. Kävi ilmi, että Nokiassa se perustui 2000-luvun alun tarpeeseen, tasaiseen hintaan. Sähkömarkkina on kompleksinen, joskin johdannaismarkkina siinä missä muutkin, mutta opittavaa tuli paljon. - Vuoden verran opettelimme osto-osaston kanssa termejä, ennen kuin pystyimme puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kumppanin valinta oli pitkä prosessi Alkoi perusteellinen selvitystyö. Kaikki sähkömarkkina-alan toimijat kartoitettiin, erilaiset toimintamallit etsittiin ja mahdolliset kumppanit short-listattiin. – Energiakolmio erottui edukseen heti alussa. Heidän kanssaan löytyi yhteinen kieli välittömästi, Pentikäinen muistelee. Seuraavat vaiheet olivat Request for Information and Request for Proposals. Nokia antoi portfolionsa ja tietonsa toimijoiden käyttöön ja pyysi ehdotuksia toimintamalleista. Pitkän prosessin päätteeksi kumppaniksi valikoitui Energiakolmio. – Seuraavaksi suojauspolitiikkamme tarvitsi päivitystä. Energiakolmio teki ehdotuksen, jonka pohjalta pidimme yhteisiä workshoppeja heidän, meidän sekä suojauksistamme vastaavan rahaston kanssa. Kolmikantakeskusteluissa ehdotusta työstettiin ja lopputuloksena saatiin linjaus, joka vastaa nykyistä sähköntarvetta ja tilannetta, Pentikäinen toteaa. Energiakolmio kilpailutti myös fyysisen sähkön hankkijan, joka vaihtui. Pentikäinen on jo nähnyt ensimmäisiä Energiakolmion toimittamia raportteja. – Näyttää siltä, että ratkaisu on osoittautunut oikeaksi. Aion kyllä kolmen vuoden päästä tehdä ”apinamallin”, jolla vertaan sähkönkustannustamme aikaisempaan, Pentikäinen hymähtää. Pitkä prosessi, mutta helppo vaihto Energiakolmio toimii täydellä mandaatilla. Siihen kuuluu sähkösalkun hallinta ja tasepalvelu sekä energianseuranta ja laskulogistiikka. Nokia on käyttänyt EnerKey.com -järjestelmää lähes 10 vuoden ajan, ja Energiaseurantasopimus on juuri uusittu. Energiakolmio on vastuutettu kumppaniksi, eikä Nokialla ole halua panostaa resurssejaan tähän työhön. Energiakolmio hoitaa suoraan yhteyden sähkön fyysiseen hankkijaan ja hoitaa toimintakentän kokonaisvaltaisesti. – Olen kyllä hämmästynyt siitä, miten hel- 11 polla selvisimme tästä transitiosta. Vaihto on aina riski, jonka pyrimme toki minimoimaan, mutta muutos meni todella helposti, ilman mitään ongelmia, Pentikäinen hämmästelee. Vihreä Nokia laskee Lumiankin hiilijalanjäljen Nokian pyrkii vähentämään hiilijalanjälkeään globaalisti 25 %:lla vuoteen 2015 mennessä vuoden 2009 tasosta. Suomessa Nokia käyttää täysin vihreää sähköä, joten vihreisiin tuotantotapoihin panostetaan lähinnä muualla maailmassa. Uutena innovaationa Pentikäinen kertoo Kaliforniassa käytettävistä Bloom Boxeista, joiden ansiosta suuren tutkimus- ja tuotekehityskiinteistön päästöt ovat alentuneet melkein 90 %. – Rakennusautomaatio on tärkeä työväline. Suomessa EnerKey:n kautta tulevan mittauskohtaisen energiatiedon merkitys tulee entisestään kasvamaan. Greenpeace arvioi vuosittain teknologiayritysten vihreyttä. Nokia on ollut tilaston kärjessä jo monta vuotta. Jokaisen tuotteen, niin uusimman Lumian kuin kaikkien muidenkin laitteiden hiilijalanjälki tiedetään tarkkaan. – Arvostaako kuluttaja tätä vielä, sitä en osaa sanoa, mutta Nokialle se on tärkeä kilpailutekijä, Pentikäinen toteaa. Toive Energiakolmiolle Nokia toivoo, että Energiakolmio kehittää EnerKey-järjestelmään toiminnon, joka laskisi automaattisesti kiinteistön tai tuotantolaitoksen hiilijalanjäljen. – Hiilijalanjäljen vähentäminen on vahvana strategiassamme, joten toivomme, että strateginen kumppanimme auttaa meitä tässä asiassa. Jäämme kiinnostuneina odottamaan Energiakolmion ratkaisua, Pentikäinen päättää. Keskeisten teollisuusalojen näkemyksiä energiamarkkinoista Teksti • Heikki Koikkalainen Teollisuuden yksi merkittävä kustannuserä on energia. Toimintaympäristötekijöiden muutokset, markkinakehitys ja poliittiset päätökset vaikuttavat keskeisesti kilpailukykyymme ja ovat asioita, jotka meille suomalaisille ja teollisuudelle ovat erityisen tärkeitä. Kuinka eri teollisuuden alan vaikuttajaasiantuntijat kokevat kilpailukykymme ja toimintaedellytyksemme, millaisin mielipitein markkinoita voitaisiin kehittää? Näitä kysymyksiä esitimme elinkeinoelämän ja teollisuuden edustajille. Kysyimme: 1.Miten näette energian ja sen hinnan merkityksen toimialallanne? 2.Millaisia energiapoliittisia ratkaisuja odotatte teollisuuden ja investointien pysymiseksi Suomessa – oliko energiaveroleikkuri oikea ja riittävä toimi kilpailuaseman turvaamiselle? 3.Millaisin toimin voitaisiin pohjoismaisia ja suomalaisia sähkömarkkinoita vielä kehittää – Yksi helppo ja yksi vaikea pulma korjattavaksi? 4.Mikä on toimialanne pahin uhka ja paras mahdollisuus sähkömarkkinakehityksessä? 5.Tarvitaanko Suomeen lisäkapasiteettia ja miten / kenen mahdollinen tarve tulisi tyydyttää, mikä on uusiutuvien ja niiden tukien rooli? 6.Miten arvioitte nykyistä päästökauppajärjestelmää ja kuinka sitä tulisi kehittää? 7.Mitä toimia energiatoimialalla tulisi tehdä kauppatasevajeen korjaamiseksi? Jukka Leskelä, johtaja, sähköntuotanto, Energiateollisuus ry. 1. Energia-ala voi menestyä vain, jos se säi- ja Suomesta välittyisi kuva harkintaveron maana. lyttää kilpailukykynsä. Energialla on keskeinen Myös energia-alan omat investoinnit on näh- rooli kansalaisten hyvinvoinnissa ja ostovoi- tävä teollisina investointeina. Alamme inves- massa sekä yritysten kilpailukyvyssä. Siksi Ener- toinnit ovat kolmasosa kaikista teollisuuden giateollisuuden yhtenä keskeisenä tehtävänä investoinneista ja olemme lähes ainoa kasvava on kehittää energiamarkkinoita ja yritysten toi- teollisuudenala. Yleistä investointiympäristöä mintaympäristöä siten, että energian hinta voi voidaan kansallisesti parantaa selkeyttämällä pysyä kohtuullisena. kaavoitus- ja lupaprosesseja. Juuri käynnisty- 2. Suomessa on hyvin korkea energiaverotus jopa nyt ympäristönsuojelulain uudistus on erityinen EU:n sisäisessä vertailussa. Yritysten energiavero- mahdollisuus tässä suhteessa. tuksessa olemme kärkipäätä, vaikka taloutemme 3. Suuntaisin huomion ennen kaikkea pohjois- perustuu energiaintensiiviseen vientiteollisuu- eurooppalaisten markkinoiden kehittämiseen. teen. Kovin kilpailu tulee muista talouksista, joissa Haastavaa on harmonisoida uusiutuvan ener- energiaverotus on vielä merkittävästi kevyempää. gian tuet ja siten saattaa investoinnit tasaver- Verotusta ei missään tapauksessa tule kiristää. Eri- taiseen asemaan. Helpompaa – joskin työlästä tyisesti hallitusohjelmassa kaavaillut windfall-vero – on sopia markkinoiden pelisäännöistä, verkko- ja uraanivero olisivat jättimunauksia hallitukselta. yhteyksien rakentamisesta ja muusta toimivan Ne horjuttavat paitsi energia-alan investointiympä- sähkömarkkinan alustasta. Markkinoiden läpi- ristöä, vaikuttavat myös Suomen kuvaan investoin- näkyvyyssääntely sekä eurooppalaisten mark- tiympäristönä ylipäätään. Energian hinta nousisi kinasääntöjen valmistelu kantaverkkoyhtiöiden 12 (ENTSO-E), viranomaisten (ACER) ja komission tulee kasvamaan, jos Suomi säilyy hyvinvoivana yhteistyönä ovatkin jo hyvää vauhtia etene- teollisuusvaltiona. Lisäksi olemme toivottaman tuontiriippuvaisia. Siinä mielessä tilaa kyllä on, jos investoinnit ovat taloudellisesti kannatta- Jouni Punnonen, Energia- ja infrastruktuurijohtaja, Metsäteollisuus ry. via. Uusiutuvia tuetaan jättimäisesti koko EU:ssa tällä vuosikymmenellä. Ei voi olla järkevää, että 1. Metsäteollisuus on energiavaltaista, ja esi- yli 80 % investoinneista on tuettuja. Viimeis- merkiksi massa- ja paperiteollisuuden tuotanto- tään 2020-luvulla tukien pitää kohdentua vain kustannuksista energian osuus on keskimäärin uuden tekniikan kehittämiseen ja kaupallista- kymmenen prosenttia. Näin ollen energia on miseen. Uusiutuvien kilpailukyky tulee kevy- alalle merkittävä kilpailukykytekijä. Energian esti riittämään, jos kasvihuonekaasupäästöjä tulee olla hinnaltaan kohtuullista ja mahdol- leikataan siinä suhteessa kuin EU tavoittelee. lisimman hyvin ennustettavissa. Erittäin kes- 6. Päästökauppajärjestelmä toimii suunnitel- keisessä asemassa on myös energian saannin lusti. Kun päästöt leikkautuvat syystä tai toi- varmuus. sesta runsaasti, niin päästöoikeuden hinta 2. Energiaveroleikkuriin työmarkkinoiden raa- mässä. Myös verkkoinvestointien edistämisessä laskee. Jos päästöt pyrkivät kasvamaan, pääs- miratkaisun yhteydessä päätetty ja vuoden otetaan isoja askeleita: ENTSO-E:n tänä vuonna töoikeuden hinta nousee ja hillitsee kehityk- 2012 alusta voimaan tullut muutos oli metsä- julkistettavan kymmenvuotissuunnitelman odo- sen. Koko muu toimintaympäristö sen sijaan teollisuuden osalta iso askel oikeaan suuntaan. tetaan olevan edellistä kunnianhimoisempi ja on rakennettu kuin päästökauppaa ei olisi- Hallitusohjelmassa luvatulle EU:n minimitasolle komission infrastruktuuripaketti toteutuessaan kaan. Minä kehittäisin uusiutuvien tukijärjes- ei muutoksella kuitenkaan metsäteollisuuden helpottaisi luvitusta ja rahoitusta. Mutta verkon telmiä ja poistaisin päällekkäisen verotuksen osalta päästy, ja tältä osin uusia hallitusoh- kehittäminen markkinoiden tarpeiden mukaan ja jättäisin päästökaupan toimimaan. Nyt pitää jelman toteuttavia päätöksiä on tehtävä mah- on edelleen suuri haaste. vakavasti keskustella päästökaupan tavoitteista dollisimman nopeasti. Hallitusohjelmassa on 4. Pahin uhka on yhteisten markkinoiden pirs- vuodelle 2030. myös maininta windfall-verosta, joka rokottaisi toutuminen. Sellainen on nyt käynnistynyt, kun 7. Energiatoimialalla voi itse asiassa tehdä päästötöntä sähköntuotantoa. Metsäteollisuus valtaosa tuotantoinvestoinneista tehdään kan- yllättävän paljon. Oman visiomme mukaan toimii globaaleilla markkinoilla, ja metsäteolli- sallisten tukien perusteella ilman, että inves- pelkästään sähkön ja polttoaineen tuonnin suustuotteille ei synny minkäänlaista windfall toija joutuu ottamaan markkinahintaa lainkaan vähentäminen ja korvaaminen kotimaisella -voittoa. Siksi tällaista rangaistusveroa ei tule huomioon. Kun näillä tuilla syntyy epäoptimaa- tuotannolla voi tuoda miljardien parannuksen ottaa käyttöön. Lisäksi turveveroa tulee alen- linen kapasiteettirakenne, joudutaan tukemaan kauppataseeseen. Olisimme toivoneet, että taa ja muutenkin on varmistettava, että energia- kohta myös muuta tuotantoa sähkön saannin esimerkiksi Jorma Elorannan sinänsä erinomai- politiikalla kuten uusiutuvien energialähteiden varmistamiseksi. Suomen en usko menestyvän sessa raportissa investointien saamiseksi Suo- tuilla ei vääristetä puumarkkinoita. tukikilpailun tai pirstoutuvien markkinoiden meen olisi enemmän korostettu energia-alan Euroopassa. merkitystä niin investointikohteena kuin kaup- Yhteisillä markkinoilla meillä olisi paljon voi- pataseenkin kannalta. Erityisesti hallitusohjelmassa kaavaillut windfall-vero ja uraanivero olisivat jättimunauksia hallitukselta. Turveveroa tulee alentaa ja muutenkin on varmistettava, että energiapolitiikalla kuten uusiutuvien energialähteiden tuilla ei vääristetä puumarkkinoita. tettavaa. Meiltä edellytetään muutosta lähes nollapäästöiseen sähköntuotantoon. Olemme hyvissä lähtöasetelmissa nykyisen kapasiteetin suhteen, kantaverkkomme on hyvässä kunnossa, energiapolitiikkamme tavoittelee vahvaa kotimaista, päästötöntä ja toimintavarmaa kapasiteettia. Energiankäytön sähköistyminen antaa meille mahdollisuuden tarjota asiakkaille yhteisillä markkinoilla päästötöntä sähköä. Vastaavasti oma osaamisemme ja teknologiateollisuutemme voi menestyä, koska tuotteemme 3. Yksi melko nopeasti käyttöön otettava keino sopivat mainiosti siihen muutokseen, joka ener- sähkömarkkinoiden toiminnan kehittämiseksi giantuotannossa ja käytössä pitää tehdä. olisi kysyntäjouston käyttömahdollisuuden 5. Investoijat arvioivat lisäkapasiteetin tar- laajentaminen pieniin ja keskisuuriin sähkön peen. Oleellista on, että poliittisin keinoin ei käyttäjiin. Nykyisin mahdollisuutta voi hyödyn- estetä investointeja, vaan pyritään tekemään tää lähinnä paljon sähköä käyttävä teollisuus. ne houkutteleviksi ja mahdollisiksi. Meiltä Kysyntäjoustolla voitaisiin osaltaan tasata säh- poistuu vanhaa kapasiteettia ja näkemykseni kömarkkinoiden hintavaihteluita. Sähkön varas- mukaan pidemmällä aikavälillä sähkön kulutus tointitekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto 13 auttaisi myös tasaamaan hintoja, mutta niiden köä vastaavasti. Näin vältettäisiin päästöoikeus- kehittämisen tiellä on vielä monia haasteita. kustannusten moninkertainen laskuttaminen 4. Parhainkaan sähkömarkkina ei voi toimia sähkön käyttäjiltä. Toiseksi: Pohjoismaissa on hyvin ilman riittävää tuotantokapasiteettia. kiirehdittävä sähkönsiirtoverkkojen prioriteet- Tällöin pahimmillaan ajauduttaisiin sähkön tihankkeiden rakentamista valmiiksi, jotta pul- säännöstelyyn tai peräti toimitushäiriöihin. lonkaulat Ruotsin ja Norjan väliltä saadaan Keskeisenä uhkana on tilanne, jossa sähkön poistettua. siirtoverkkoon ei investoida eikä siirron pullon- 4. Pahin uhka on uuden päästökauppadirek- kauloja avata, joka johtaisi sähköverkon jakau- tiivin myötä vähenevät päästöoikeudet ja nii- tumiseen entistäkin pienemmiksi hinta-alueiksi. den hinnan kohoamisen vaikutukset sähkön Hyvin toimivilla sähkömarkkinoilla tuotanto- markkinahintaan. Ellei sähkömarkkinoiden toi- kapasiteettiä on riittävästi, sähkö virtaa ilman mintaa muuteta, sähkön hinta voi nousta niin merkittäviä rajoituksia, hinta on kohtuullinen korkeaksi, että energiaintensiivinen teollisuus ja sääntely ei ole kohtuutonta. joutuu lopettamaan toimintansa Suomessa. 5. Lisää sähkön tuotantokapasiteettia tarvi- Paras mahdollisuus liittyy uuden sähköntuo- taan sekä korvaamaan poistuvaa kapasiteettia tantokapasiteetin rakentamiseen. Suomeen on ja sähkön tuontia että kattamaan lisääntyvää valmistumassa yksi uusi ydinvoimalaitosyksikkö kysyntää. Avoimilla sähkömarkkinoilla lisäka- 1. Kohtuuhintaisen energian saatavuus ja kahdelle yksikölle on myönnetty periaate- pasiteetin rakentavat luonnollisesti sähkön on erittäin tärkeää suomalaisille tekno- päätös. Kun vielä otetaan huomioon uusiutu- tuottajat. Uusiutuvilla energialähteillä on oma logiateollisuuden yrityksille. Erityisesti vien energialähteiden velvoitepaketin myötä roolinsa monipuolisessa energiapaletissamme. metallinjalostuksessa energian osuus tuo- rakennettavat voimalaitokset, näyttää siltä, että EU:ssa maallemme sovittujen uusiutuvan ener- tantokustannuksista on suuri. Sähkön osuus sähkön tarjonta Suomessa kasvaa riittävästi eikä gian velvoitteiden täyttyminen ilman tukitoimia ferrokromin tuotantokustannuksista on kol- nettotuontia välttämättä tarvita. vaikuttaa haasteelliselta. Tukitoimilla ei saa vää- mannes ja sinkin valmistuksessa peräti 5. Suomeen tarvitaan sähköntuotannon lisä- ristää kilpailua puumarkkinoilla. 40 prosenttia. kapasiteettia korvaamaan poistuvia fossiili- 6. EU:ssa päästökauppa on nyt ja näköpiirissä 2. Teknologiateollisuus odottaa yrityksille sia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia sekä olevassa tulevaisuudessa keskeinen keino hii- suotuisaa toimintaympäristöä, mikä tarkoit- kiinteää sähkön tuontia. Tavoitteena pitää olla, lidioksidipäästöjen vähentämiseen. Järjestelmä taa investointeja sähkön tuotantokapasiteetin että Suomessa tarvittava sähkö pystytään tuot- sinänsä ohjaa haluttuun suuntaan. Päästökau- lisäämiseen. Teollisuuden energiaverotus on tamaan omilla voimalaitoksilla. Uusiutuvien pan pitäisi antaa vaikuttaa itsenäisesti, ja sille säilytettävä kohtuullisena. Energiaveroleikkuri energialähteiden rooli on merkittävä ja Tekno- päällekkäisiä ohjauskeinoja kuten energiavero- oli oikea ja välttämätön ratkaisu energiainten- logiateollisuus näkee tärkeäksi, että uusiutuvien tusta pitää vähentää ja mieluiten poistaa koko- siivisen vientiteollisuuden toimintaedellytysten energialähteiden velvoitepaketin tavoitteet saa- naan. Myös korkeat uusiutuvaan energiaan kannalta. Valitettavasti pienet ja keskisuuret yri- vutetaan. Uusiutuvien energialähteiden syöt- liittyvät tuet heikentävät päästökaupan ohjaus- tykset eivät pääse leikkurin piiriin 50 000 euron tötariffit ja polttoaineiden verot pitäisi nyt vaikutusta. Jatkossakin on pidettävä huolta siitä, kynnysrajan takia. Tämä kynnys pitäisi poistaa. säilyttää muuttumattomina vuoteen 2020 asti. että maailmanlaajuisessa kilpailussa kamp- Näin luotaisiin edellytykset pitkäjänteisille pailevalle teollisuudelle myönnetään riittävä investoinneille. määrä ilmaisia päästöoikeuksia. 7. Ulkomaankaupan piristyminen on kauppatasevajeen korjaamisessa keskeisessä asemassa. Erityisesti energiavaltaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja tätä kautta viennin lisäämiseksi kohtuuhintaisen energian saatavuus on varmistettava. Poliittisilla päätök- Sähkömarkkinoita pitäisi kehittää siten, että päästöoikeuskustannukset kerättäisiin suoraan sähkön käyttäjiltä. sillä ei pidä aiheuttaa energia-alallekaan lisää 6. Päästökauppajärjestelmässä ei sinänsä ole vikaa. Vika on siinä, että päästöoikeuksien kustannukset kiertyvät sähkön markkinahinnassa moninkertaisina sähkön käyttäjien maksettavaksi. EU:ssa pitäisi lopettaa puheet päästöoikeuksien laittamisesta sivuun ja keskittyä siihen, että vuodelle 2020 asetetut kunnianhimoiset energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet kustannuksia. Lisäksi kauppatasevajetta voi- saavutetaan. daan lieventää rakentamalla lisää omaa säh- 3. Päästökauppa nostaa kohtuuttomasti poh- 7. Paras lääke on investoida uuteen tuotanto- kön tuotantokapasiteettia tuontia korvaamaan. joismaista sähkön markkinahintaa. Ensiksi: kapasiteettiin ja kotimaisiin energialähteisiin. sähkömarkkinoita pitäisi kehittää siten, että Näin saadaan vähennettyä sähkön tuontia ja päästöoikeuskustannukset kerättäisiin suoraan korvattua fossiilisia tuontipolttoaineita metsä- sähkön käyttäjiltä. Päästökauppavelvolliset säh- hakkeella ja turpeella. Martti Kätkä, Ryhmäpäällikkö, Teknologiateollisuus ry. kön tuottajat saisivat Energiamarkkinavirastolta päästöoikeuskompensaation tuottamaansa säh- 14 Muutokset sähkön tuonnissa Suomeen Antti Kouvo • puh. 020 799 2136 • [email protected] Suomen sähkönkulutus on valtaosan ajasta korke- Nettovientiä Viroon mennessä. Suomen toteutuvan aluehinnan kan- ampaa kuin oma sähköntuotanto. Hyvässä vesiti- Viron ja Suomen välillä on merikaapeli, jonka nalta on ensiarvoisen tärkeää, että aikataulu ei lanteessa, joka nyt vallitsee, ensimmäisenä laskee kapasiteetti on talviaikaan 350 MW, muuna pitkittyisi, sillä tällä hetkellä siirtoa Ruotsista lauhdetuotannon määrä. Suomi on siis hyvin riippu- ajankohtana hieman enemmän. Yhteys on kak- Suomeen on ollut täydellä kapasiteetilla lähes vainen tuonnista. Edes Olkiluoto 3:n valmistuminen sisuuntainen, jolloin sähköä voidaan joko tuoda yhtäjaksoisesti koko päivän. ei riitä lähimainkaan poistamaan Suomen tuonti- Suomeen tai viedä Suomesta suunnan mää- riippuvuutta. Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu räytyessä täysin markkinaehtoisesti eli hinnan Säätötarve kasvaa Suomessa nykyisessä tilanteessa siirtoyhteyksiä Suomeen sekä perusteella. Viimeaikoina on Suomesta ollut pää- Kuvassa 2 on esitetty tuntitasolla sähkön kulu- niiden vaikutusta Suomen hintaan. osin nettovientiä ja hintataso on ollut suurimman tus Suomessa viikolla 11. Samassa kuvassa on osan ajasta sama. Voidaankin sanoa, että Viron esitetty käyrä, jossa kulutuksesta on vähennetty Venäjän tuonti laskussa hintataso, joka perustuu palavan kiven tuotan- Venäjän ja Viron siirrot. Tämä käyrä kertoo sen, Kun vielä viime vuoden syksyyn asti tuonti Venäjältä tokustannukseen, on heijastunut voimakkaasti paljonko Suomen kulutuksesta on pystyttävä oli vuosihuoltoja lukuun ottamatta melko tasaista Suomeen asti. kattamaan joko omalla tuotannolla tai tuonnilla noin 1400 MW:n, on tuontiprofiili muuttunut syk- Vuoden 2014 aikana Suomen ja Viron välille muista maista, käytännössä Ruotsista. Kuvasta systä alkaen huomattavasti. Kuvassa 1 on esitetty on valmistumassa uusi 650 MW:n merikaapeli. nähdään, että Venäjän ja Viron siirrot ovat kas- Venäjän tuonti tuntitasolla viikolta 11, joka on ollut Tämän jälkeen Suomen ja Viron hinnat linkitty- vattaneet päivän sisäistä vaihtelua huomatta- tyypillinen syksystä alkaen. Kuten kuvasta nähdään, vät lähes täysin samoiksi. vasti. Suomen sähköntuotannolta vaaditaan siis tuontivolyymi on laskenut arkipäivisin matalaksi yötuntien ja viikonlopun tuonnin ollessa edelleen totutulla tasolla. jo nykyisin entistä suurempaa säädeltävyyttä. Ruotsin siirtoyhteydessä ongelmia Tämä säätö on tehty pääosin sekä vesivoima- että hiililauhdetuotannolla. Syy matalalle tuonnille on Venäjällä käytössä Ruotsin ja Suomen kantaverkot linkittyvät Poh- Jatkossa hiililauhdetuotantoa ollaan vähen- oleva kapasiteettimarkkina, joka kohdistuu juuri arki- jois-Suomessa 400 kV:n ja 220 kV:n ilmalinjoilla tämässä korvaten sitä uusiutuvilla energia- päivien päivätunneille. Vaikka siis Venäjällä sähkön (yhteensä 1500 MW) ja näiden lisäksi Rauman muodoilla. Kasvava tuulivoimatuotanto lisää spot-hinta on ollut pohjoismaista hintatasoa edulli- korkeudella kahdella merikaapelilla, Fennoskan säätökapasiteetin tarvetta kuten myös hiililauh- sempi (n. 1000 RUB/MWh eli karkeasti 25 €/MWh), 1 (550 MW) ja Fennoskan 2 (800 MW). Fennos- teen alasajo. Jäljelle jää joko oma vesivoima- nostaa kapasiteettimarkkina päivätunneille hankin- kan 2 tuli markkinoiden käyttöön viime vuoden tuotanto tai säätö eli vesivoimatuotanto muissa takustannusta. Lisäksi aivan viime aikoina on ollut lopulla, mutta helmikuussa kaapeli vaurioitui Pohjoismaissa. Mutta voidaanko jatkossa jättäy- nähtävissä, että Venäjän tuonti on ollut myös öisin lähellä Ruotsin rannikkoa todennäköisesti ank- tyä ainoastaan muiden maiden säädön varaan? ja viikonloppuisin matalaa, mutta tämä on johtunut kurin vioittamana. Tällä hetkellä on ilmoitettu, Suomessakin on toki sekä toteutettu että ollaan todennäköisesti erittäin matalasta spot-hintatasosta. että vika saataisiin korjattua toukokuun alkuun toteuttamassa merkittäviä tehonkorotuksia nykyisissä vesivoimaloissa, mikä on erinomai- Kuva 1: Tuonti Venäjältä viikolla 11, lähde Nasdaq OMX Commodities 1400 1350 1300 1250 1200 1150 1100 1050 1000 950 900 850 800 750 700 650 600 550 Kuva 2: Suomen kulutus ja oma tuotanto lisättynä Ruotsin siirroilla viikolta 11 12000 nen asia. Ikävä totuus on kuitenkin, että tämä ei 11000 järkeä nostaa asia uudestaan esiin. 10000 dön osalta on kulutus. Suuremmille sähkönkäyt- vielä riitä. Nähtäväksi jää, halutaanko lukittautua vanhoihin päätöksiin vai löytyykö rohkeutta ja Osittain kääntämätön kortti päivittäisen säätäjille tämä tarkoittaa, että fyysinen sähkösopimus kannattaa olla mahdollisimman lähellä pörssiä eli 9000 Nord Pool Spottia hyödyntäen heidän mahdollistamansa joustavat hintarajalliset tarjoukset perin- 8000 teisen ”ostamme kaiken -hinnasta viis” sijaan. 7000 Kotitalouskäyttäjien osallistuminen sähkön hintaSuomen kulutus 15 18.3.2012 Sun 17.3.2012 Sat 16.3.2012 Fri 15.3.2012 Thu 14.3.2012 Wed 13.3.2012 Tue 6000 12.3.2012 Mon Kulutus vähennettynä Venäjän ja Viron siirroilla eli tuotanto + muut siirrot joustoon vaatii edelleen, että käyttäjille tarjotaan voimakkaammin tuntihintapohjaista sopimusrakennetta, jotta asennetuista tuntimittauslaitteista saadaan todellinen hyöty esiin. Referaatti: Mikko Askolin • puh. 020 799 222 • [email protected] Euroopan sähkömarkkinoiden kehitysnäkymät Matti Supponen, Sähkömarkkinan ajankohtaisbrunssi 8.3.2012, Helsinki Euroopan Unionin tavoitteena on sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen Euroopassa vuoteen 2014 mennessä, jolloin sähkön pitäisi virrata vapaasti EU:n jäsenmaiden välillä yhteisillä energiamarkkinoilla. Maakaasulle on asetettu samat tavoitteet. Supponen uskoo vahvasti tavoitteen saavuttamiseen aikataulussa. Pääkohtina EU:n tavoitemallissa on, että spot-kauppa ohjaa rajasiirtoja, rajakapasiteetti lasketaan ”flow-based” -menetelmällä ja Euroopan laajuinen pitkän aikavälin kauppa toteutetaan finanssikauppana. ”Flow-based” -menetelmällä tarkoitetaan, että energiavirtoja ei tarkastella pelkästään hinta-alueiden välisinä, vaan suurempina kokonaisuuksina. Tällöin voidaan ottaa paremmin huomioon ns. silmukkavirrat, joita kantaverkoissa väkisinkin muodostuu. Varsinkin tuulivoimasta peräisin olevat silmukkavirrat ovat muodostuneet ongelmaksi Keski-Euroopassa. Pohjoismaissa silmukkavirroista ei ole vielä tullut suurempaa ongelmaa, mutta näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa, kun siirtoyhteydet kasvavat mm. Baltian suuntaan. Euroopan kantaverkkoyhtiöillä erisuuntaisia intressejä KANTAVERKKOYHTIÖIDEN INSENTIIVI Kantaverkkoyhtiöiden insentiivi rakentaa RAKENTAA RAJAJOHTOJA (2008) rajajohtoja (2008) Positiivinen insentiivi Neutraali insentiivi Negatiivinen insentiivi Riippumaton kantaverkkoyhtiö Melko riippumaton kantaverkkoyhtiö Vertikaalisesti integroitunut kantaverkkoyhtiö Kuva 1. Kantaverkkoyhtiöiden insentiivi rakentaa rajajohtoja (2008), Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011 Supponen on väitöskirjassaan (Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011) tutkinut kantaverkkoyhtiöiden insentiiviä rakentaa rajajohtoja alueiden välillä. Supponen jakaa kantaverkkoyhtiöt riippumattomiin, melko riippumattomiin integroituneisiin. Riippumattomat kantaverkkoyhtiöt ajavat kuluttajan asiaa ja pyrkivät alentamaan energianhintaa alueellaan, ja heillä on myös insentiivi lisätä rajajohtoja suuntaan, joka laskisi hintaa. Melko riippumattomien kantaverkkoyhtiöi- sursseja, jonka vuoksi heidän insentiivinsä on melko neutraali rajajohtojen rakentamisen suhteen. Vertikaalisesti integroituneilla kantaverkkoyhtiöillä on sen sijaan negatiivinen insentiivi lisätä rajajohtoja alhaisen hinnan alueiden suuntaan oman (omistaa myös tuotantoa) ja vertikaalisesti den omistajat omistavat myös tuotantore- etunsa (korkea markkinahinta) vuoksi. 16 MATTI SUPPONEN Energiaa pohjoisesta etelään Energiavirrat liikkuvat luontaisesti pohjoisesta etelään, eli halvemmalta ylijäämäalueelta alijäämäalueille. Supposen mukaan olemassa olevien suunnitelmien mukaiset alueiden väliset siirtokapasiteetin investoinnit ovat riittämättömiä verrattuna laskennalliseen optimiin (Supponen, 2008). Esimerkiksi Pohjois-Euroopasta Keski-Euroopan suuntaan olevat suunnitelmat ovat noin 2250 MW (2008), kun optimaalinen lisäys olisi noin 7200 MW Supposen mukaan. Supposen laskelma optimikapasiteetista on tehty olettaen, että pohjoisen Euroopan ja Keski-Euroopan optimi hintaero olisi noin 5 €/MWh. Rajasiirtokapasiteetin lisäys optimitasolle nostaisi Supposen mukaan Pohjois-Euroopan hintaa noin +12 €/MWh, kun nykyisten voimassa olevien suunnitelmien vaikutus olisi luokkaa +5 €/MWh. Supponen esittää, että kaupankäynti Euroopassa voisi perustua viiteen hintaindeksiin, joskin hinta-alueita näiden indeksialueiden sisällä tarvittaisiin useita. Näin ollen pohjoismainen malli laajenisi myös muualle Eurooppaan. Usko markkinoiden toimivuuteen vaihtelee Euroopassa esiintyy edelleen runsaasti markkinasääntelyä johtuen siitä, että usko markkinoihin ei ole vahvaa koko alueella. Sääntelyä esiintyy mm. investointitukien, kapasiteettimaksujen ja hintasäännöstelyn muodossa. Supposen oma toive on, että mentäisiin enemmän markkinaehtoisen yhteismarkkinan suuntaan. Tulevaisuuden sähkönhinta Pohjoismaissa riippuu alueen tuotanto- ja rajasiirtokapasiteetti-investoinneista, sekä siirtokapasiteetin kehityksestä maiden sisällä. Keski-Euroopassa siirtoverkkoinvestoinnit muodostavat erittäin suuren haasteen, sillä kantaverkkoyhtiöiden intressit nykyisellään eriävät toisistaan merkittävästi. Supponen uskoo kuitenkin, että yhteiset Euroopan laajuiset tukkumarkkinat ovat saavutettavissa jopa aikataulussaan vuoteen 2014 mennessä, mikä edellyttää kuitenkin suuria ponnisteluja yhteisen päämäärän Matti Supponen on toiminut virkamiehenä Euroopan komission energian ja liikenteen pääosastolla vuodesta 1998. Nykyisin hän työskentelee sähkö- ja kaasuyksikössä Brysselissä erilaisien sähkön sisämarkkinoihin liittyvien asioiden parissa, erityisesti siirto- ja markkinarakenteisiin liittyvissä asioissa. Ennen siirtymistään Euroopan komissioon Matti Supponen on työskennellyt TEKESissä, Suomen kauppa-ja teollisuusministeriön alaisessa valtion virastossa, Suomen suurlähetystössä Brysselissä tieteellisenä neuvonantajana ja suomalaisissa yrityksissä EKONO ja Strömberg. Matti Supponen on väitellyt 31.10.2011 Aalto-yliopistossa otsikolla “Influence of National and Company Interests on European Electricity Transmission Investments” MATIN MatinHINTAINDEKSIT hinta-indeksit Northern Electricity Price Index NEPI Wind Electricity Price Index WEPI Central Electricity Price Index EPI Iberian Electricity Price Index Southern Electricity Price Index IEPI SEPI Kuva 2. Supposen hintaindeksit, Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011 Markkina Sääntely • Päästökauppa • Vihreiden sertifikaattien kauppa • Piikkihinnat sallittu • Kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet • Investointituet • Kapasiteettimaksut • Hintasäännöstely Kuva 3. Markkina vastaan sääntely, Matti Supponen, esityksestä Sähkömarkkinabrunssilla saavuttamiseksi. 17 Energiakolmio kumppanina energiatehokkuussopimuksissa Terhi Harjulehto • puh. 020 799 2118 • [email protected] Vuosiraportointi on yksi keskeisistä sopimusvelvoitteista Energiatehokkuussopimukseen liittyessään yhteisö/ organisaatio asettaa vuodelle 2016 määrällisen, energiayksiköissä (MWh) ilmoitetun energiansäästötavoitteen. Tavoite pyritään saavuttamaan aktiivisilla energiansäästötoimenpiteillä, joiden tulee olla voimassa vuonna 2016. Elinkeinoelämän, kiinteistöalan, öljyalan sekä kunta-alan sopimuksiin liittyneet yritykset tai yhteisöt raportoivat vuosittain energiankäytöstään ja siihen liittyvistä tehostamistoimista Motivan ylläpitämään internetpohjaiseen seurantajärjestelmään. Energia-ala raportoi toimenpiteet helmikuun ja energiankulutukset huhtikuun loppuun mennessä. Kunta-alan raportointi tapahtuu huhtikuun loppuun mennessä, ja muiden tahojen Motiva-vuosiraportoinnin takaraja on helmikuun lopussa. Liikenteen ja maatalouden alueella olevilla sopimuksilla on oma seurantansa; liikenne raportoi huhtikuussa ja maatilat kysyttäessä. Säästötavoitteen saavuttamista seurataan vain raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksen perusteella. Pelkkä energiansäästötoimien nimeäminen ei siis riitä, toimien energiansäästövaikutus (MWh/a) on myös raportoitava. Energiakolmion palvelut ja energiatehokkuussopimusvelvoitteet Energiakolmion energiatehokkuus-palvelut koostuvat EnerKey-raportoinnista sekä erilaisista asiantuntijapalveluista. Tehokas ja monipuolinen kulutusseurantajärjestelmä mahdollistaa tarvittavan raportoinnin ja on edellytyksenä energiatehokkuustoiminnan kehittämiselle. Energiankulutus- ja kiinteistötietojen siirtäminen onnistuu EnerKeystä suoraan Motivan seurantajärjestelmään. Kaikki muut tiedot, kuten energiansäästötoimenpiteet, tulee raportoida Motivan käyttöliittymän kautta. EnerKey-raportointiportaalin kommenttityökalun avulla kiinteistöille tehdyt energiansäästötoimenpiteet voidaan dokumentoida sitä mukaa kuin toimia tehdään, päiväkirjatyyliin. Energiakolmio kokoaa yhteenvedon säästötoimista vuosiraportointia varten, ja toimenpiteillä aikaansaatu energiansäästö raportoidaan eteenpäin Motivalle. Energiakolmion energiatehokkuussopimuksiin liittyviä asiantuntijapalveluja ovat konsultaatio sopimukseen liittymisen yhteydessä, energiatehokkuuden toimintasuunnitelmahankkeiden koordinointi sekä sopimustahon avustaminen vuosiraportoinnissa. Energiatehokkuuden ja -kustannusten hallinta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, joka edellyttää tehokkaita työkaluja ja asiantuntemusta. Energiakolmio tarjoaa tarvittavan osaamisen, tuen ja työkalut. Case Kokkolan kaupunki Energiakolmion ja Kokkolan kaupungin yhteistyö alkoi syksyllä 2010, kun Energiakolmio avusti kaupunkia energiatehokkuussopimuksen liittymisasiakirjan laadinnassa. Yhteistyö jatkui energiatehokkuuden toimintasuunnitelmalla, joka Kokkolassa laadittiin Energiakolmion koordinoimana. Keväällä 2012 käynnistyi yhteistyö energian kulutusseurannan ja energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnin parissa, lisäksi joukolle kaupungin julkisia palveluja tarjoavia kiinteistöjä laadittiin lakimuutoksen (119/2011) edellyttämät energiatodistukset. – ”Energiatehokkuussopimustoiminnassa tarvittiin ulkopuolista apua, sillä omat henkilöstöresurssit eivät yksinkertaisesti riittäneet”, kertovat Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Olli Karikko ja kiinteistöjen isännöitsijä Jouko Kätevä. – ”Yhteistyöstä käytiin keskusteluja muidenkin tahojen kanssa, mutta Energiakolmion tarjoama palvelu oli kattavin ja selkein”, Karikko ja Kätevä toteavat. 18 Yleistä energiatehokkuussopimusjärjestelmästä Energiapalveludirektiivi edellyttää, että energiankäyttöä tehostetaan 9 % vuoden 2016 loppuun mennessä, kun vertailutasona käytetään vuoden 2005 kulutusta. Suomen kansallisena tavoitteena on tehostaa energian käyttöä vuositasolla 17,8 TWh. Energiapalveludirektiivin velvoitteita tavoitellaan Suomessa vapaaehtoisuuteen perustuvalla energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. Energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti ja ne kattavat seuraavat toiminta-alueet: -elinkeinoelämä (teollisuus, energia-ala, palveluala) -kiinteistöala -kunta-ala -öljyala -tavara- ja joukkoliikenne -maatalous Energiatehokkuussopimuksen 9 %:n energiansäästöä tavoitellaan organisaation omia toimintoja tehostamalla; käymällä läpi organisaation toiminnat energiatehokkuuden näkökulmasta tunnistetaan mahdolliset säästö- ja tehostuskohteet. Tärkeitä tarkasteltavia osaalueita ovat esimerkiksi hankinnat ja kiinteistöt. ”Kaikki mitä luvataan, myös pidetään” Heikki Koikkalainen • puh. 020 799 2106 • [email protected] Tutkimme Asiakkaidemme tyytyväisyyttä ja odotuksia sekä Sähkösalkun että Energiatehokkuuden ja Laskulogistiikan palvelujen osalta viime marras-joulukuun aikana. Selvitys oli jatkoa jo vuodesta 1999 alkaneelle säännölliselle seurannallemme. Kyselyt toteutettiin pääosin sähköisinä, vastauksia saimme yhteensä 181 kyseisiä palveluitamme käyttäviltä asiakkailtamme, vastausprosentiksi tuli 48 %. Tuloksena saimme molemmissa tutkimuksissa lujan luottamuksen toiminnallemme ja yhteistyön edelleen kehittämiselle. Selvityksissä vastanneista peräti 95 % suosittelisi palveluitamme kollegoilleen tai muille toimialan edustajille. Yhteistyökumppanina Energiakolmio koetaan hyvämaineiseksi ja luotettavaksi toimijaksi – ”kaikki mitä luvataan, myös pidetään” todetaan vastauksissa. Myös puolueettomuutemme koetaan edelleen korkeaksi. Toiminnallisen laadun osalta ammattitaitomme ja palvelualttiutemme saavat yleisesti kiitettävää arviointia, sen sijaan yhteydenpitomme aktiivisuus kaipaa vielä osin lisäystä. EC-palveluidemme osa-alueista kiitettävimmät arviot saavat AlaMi- ja Ostolaskupalvelumme. EnerKey -raportoinnin hyödyllisyys on myös kovaa luokkaa (keskiarvo 9.1). – ”EnerKey on täydellinen tehtävässään” arvio kuvaa hyvin sen onnistumista asiakastarpeen täyttämisessä. Sen sijaan mittaustietojen luotettavuus (ka. 8.2) on kärsinyt mittaustekniikan muutoksista. Sähkösalkun hallintapalvelu sai kokonaistyytyväisyyden arvosanaksi 8.6. Palvelualttiutemme ja ammattitaitomme arvioitiin kiitettäviksi. Myös yhteistyön tuloksellisuus ja näkemys markkinoista olivat nousseet nyt hyvälle tasolle. Yhteistyön tärkeimmiksi tekijöiksi vastaajat kokevat Salkkupalvelussa asiantuntemuksen, näkemyksen markkinoista ja yhteistyön tuloksellisuuden. EC-palveluiden Tyytyväisyys EC-palveluiden osa-alueisiin HelpDesk-palvelu Ostolaskupalvelu AlaMi-palvelu Energiatodistuspalvelu Hälytyspalvelu EnerKey-raportointi EnerControl-palvelu Energiakolmion toiminta 4 5 6 7 8 9 10 9 10 Tyytyväisyys salkunhallintapalveluun Kokonaistyytyväisyys palveluun Asiakkaan tarpeiden huomioiminen Viestinnän ymmärrettävyys Yhteistyön tuloksellisuus Palvelun hinta-laatusuhde Päätöksenteon ohjaus Reagointinopeus Näkemys markkinoista Palvelualttius Ammattitaito, asiantuntemus Toiminnan puolueettomuus Toiminnan luotettavuus Maine palvelun tarjoana 4 osalta korostuu tuloksellisuuden ja ammattitaidon ohella asiakastarpeiden huomioiminen. Saatu arvokas palaute ohjaa kehittä- 19 5 6 7 8 mistyötämme ja uskomme sen pohjalta pystyvämme vastaamaan Asiakkaidemme odotuksiin jatkossa entistäkin paremmin. NIMITYSUUTISIA Insinööri Mika Kolari on aloittanut ohjelmistosuunnittelijana Energiakolmion ICT-tiimissä. Mika on valmistunut tietotekniikan insinööriksi Savonia-ammattikorkeakoulusta, ja hän on aiemmin työskennellyt mm. Sanoma Data Oy:llä. Tradenomi Kaisa Rusanen on aloittanut salkkupalvelun back-office-tehtävissä määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena. Kaisa on opiskellut Vaasan ammattikorkeakoulussa, ja työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän Vuokra-asunnoilla palvelusihteerinä. Tradenomi Eero Tuuliainen on aloittanut salkkupalvelun back-office-tehtävissä määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena. Eero on valmistunut Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Aikaisemmin Eero työskenteli Go Excellentin palveluksessa. Tradenomi Petra Vuorinen on aloittanut määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena palveluvastaavana Enerkey Data Management -tiimissä. Petran on valmistunut Vaasan ammattikorkeakoulusta, ja hänen aiemmat työtehtävänsä ovat olleet PwC:n palveluksessa sekä erilaisissa vientialan yrityksissä. FT, DI Minja Hänninen työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa energiatehokkuus- ja Enerkey Data Management -tiimeissä. Minja on aiemmin työskennellyt tutkijana Jyväskylän yliopistossa. SÄHKÖMARKKINAT-SEMINAARI Sähkömarkkinat 2011 – Energiapolitiikka – haasteet ja vaikutukset Finlandia-talolla 5.10.2011 pidetyn Sähkömarkkinat 2011 -seminaarin teemana oli Energiapolitiikka - sen haasteet ja vaikutukset. Ajankohtainen aihe kokosi edustavan osanottajajoukon, läsnä oli 170 osallistujaa, lämpimät kiitokset vielä kaikille mukana olleille. Vuotuinen tapahtumamme vastasi hyvin vaativan kuulijajoukon odotuksiin, jokainen palautteen antanut vastasi ”kyllä” ko. kysymykseen. Tilaisuus kokonaisuudessaan saikin arvosanan 4,54 (asteikolla 5 erittäin hyvä – 1 erittäin huono). Onnistumisen keskeinen tekijä oli ”Erinomaiset luennoijat tähän ajanhetkeen!”, jotka toivat ”erilaisia näkökulmia vanhoilliselle alalle” ja ”laaja-alaisesti, osin jopa provosoivasti”. Haastavasta aikataulusta selvittiin ”nopeasti asioihin tarttuvan puheenjohtajan” Peter Nymanin vetämänä. ”Hienoa, että oli ”varaa” palkata ammattilainen Nyman tehtävään” ja odotukset tehtävän suhteen vaan kasvavat: ”ensi vuonna kun juontaja valmistautuu ja tuntee aihepiirin paremmin, on mahdollisuus täyteen vitoseen”. Tähän annamme Nymanille nyt mahdollisuuden 9.10.2012 jälleen Finlandia-talolla. Päivän lopuksi pidetty paneeli koettiin mielenkiintoiseksi ja kokoonpanoltaan oivaksi, ”paneeli oli piste iin päälle”. Palautteissa kehotettiin ”Jatkakaa samaan malliin” ja tätä velvoitetta vastaamaan olemmekin jo käynnistäneet syksyn 2012 tapahtuman valmistelut – Tervetuloa. Sähkömarkkinat 2012 – Tapaamisiin jälleen 9.10.2012 Finlandia-talolla Päivän puheenjohtajana Peter Nyman Merkitsethän tapahtumapäivän kalenteriisi!
© Copyright 2024