Energiainfo 2/2014 Energiakolmio ja Skapat yhdistyivät
E ON AKOLMI ENERGI 4 I I 2/201 HT YHMÄLE SIDOSR Energiakolmio ja Skapat Energia yhdistyivät SIVU 8 Kysyntäjouston suosio kasvaa: kylmälaitteistakin voi katkaista jäähdytyksen SIVU 15 Kunnille taloudellista etua yhteishankinnalla SIVU 6 Energiakolmion sidosryhmälehti • 1 Toimitusjohtajalta Kasvupolku vei Energiakolmion ja Skapatin yhteen Kun vuosi sitten solmimme yhteistyösopimukset Skapatin kanssa EnerKeyn ja etähallinnan alueilla, emme varmasti osanneet odottaa yhteistyön syventymistä yhdistymiseen saakka. Vaaka Partnersin johdolla tehty analyysi mahdollisuuksistamme sai kuitenkin meidät kaikki vakuuttuneiksi siitä, että Energiakolmio ja Skapat ovat yhdessä se kuuluisa voittava yhdistelmä. Energiakolmion 2012 käynnistetty kehitysvaihe on tähdännyt energiahallinnan palvelujen ja järjestelmien markkinajohtajuuteen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Olemme olleet tasaisella kasvupolulla ja onnistuneet kehittämään monia palvelualueitamme merkittävästi eteenpäin. Olemme muun muassa perustaneet 24/7-energiavalvomon, hakeneet ja saaneet MIFID-toimiluvan sekä ottaneet merkittävän askeleen EnerKeyn seuraavaa sukupolvea kohti. Saamamme asiakaspalaute on ollut hyvin positiivista ja asiakaspysyvyytemme on säilynyt korkealla tasolla. Asiantuntijuutemme on vahvistunut noin 20 uudella henkilöllä ja kansainvälinen yhteistyöverkostomme on laajentunut Baltic Energy Services –osakkuutemme myötä. Edellinen kuulostaa siltä, että tulevaisuus olisi näyttänyt hyvältä ilman suurempia sivuille vilkuilujakin. Energiakolmion sisällä olemme kuitenkin monessa yhteydessä todenneet sen, että energiahallinnan markkina niin energiamarkkina- kuin tehokkuuspalveluissakin kasvaa kovaa vauhtia vastavirtaan moneen muuhun taloustrendiin nähden. Olemme pohtineet sitä, miten korkealle rima tulisi asettaa, että aidosti saavuttaisimme asiakkaidemme kannalta parhaan mahdollisen aseman markkinassa. Skapatin toiminta ja kehittyminen erityisesti viimeisten vuosien aikana on tehnyt meihin hyvin positiivisen vaikutuksen. Yhteistyömme syveneminen askel askeleelta on osoitus molemminpuolisesta arvostuksesta sekä kyvystä katsoa tulevaisuuteen asiakkaidemme tarvemaailmassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä muutoksia asiakassuhteissa: halutessaan asiakkaamme saavat edelleen palvelut tutulta luukulta Energiakolmiosta. Joku voisi nähdä yhdistymisessämme merkkejä kilpailun vähenemisestä. Näin voisi ollakin, jos palvelumme ja asiakassegmenttimme olisivat yhteneväiset. Meillä on jatkossa kuitenkin tuplamäärä, noin 30 eri palvelua tarjolla asiakkaillemme läpi koko energiahallinnan kentän pienistä asiakkaista suuriin. Kilpailu on jo aiemminkin ollut varsin kansainvälistä, ja yhdessä aiomme olla valmiita entistä kovempaan kilpailuun ja etenemään samalla erityisesti ulkomaiden toiminnoissamme. Tässä lehdessä on mielenkiintoista luettavaa paitsi Skapatista, myös uusista palveluistamme kuten energiapäälliköstä. Palaamme myös erinomaista palautetta saaneen Nordic Energy Management -seminaarin jälkitunnelmiin. Anssi Kuoppala toimitusjohtaja 2 • Energiakolmion sidosryhmälehti Sisällysluettelo ” Meillä on jatkossa tuplamäärä, noin 30 eri palvelua tarjolla asiakkaillemme. Kasvupolku vei Energiakolmion ja Skapatin yhteen .....................................2 Yötä päivää markkinoilla ...................................................................................4 Sähkönhankinta yhteiskilpailutuksella: Kokonaistaloudellisesti parempi lopputulos .................................................6 Hintaetua volyymiostoilla ja asiantuntevalla konsultaatiolla ......................7 Energiankolmion ja Skapat Energian yhteinen matka alkaa tästä .............8 Tuulen, veden ja auringon armoilla .................................................................9 Digitalisoituminen tulee osaksi kaikkea ........................................................10 Kohti keskitettyä energianhallintaa ...............................................................11 Uusia säästöjä vanhoista rakennuksista .......................................................11 Energiapäälliköstä lisätehokkuutta............................................................... 12 Hinnoilla halutaan Baltiassa jarrua ...............................................................13 Kylmälaitteistakin voi katkaista jäähdytyksen .............................................14 Kinkut pysyvät kylmänä hiilidioksidilla......................................................... 15 Koko ajan pientä viilausta............................................................................... 16 Tärkeintä on ajoitus ..........................................................................................17 Buildercom tiivistää yhteistyötään Energiakolmion kanssa...................... 18 Energiakolmion viestintä Uutiskirje kerran kuussa Aamiaistilaisuudet kolme kertaa vuodessa Energiainfo kaksi kertaa vuodessa Nordic Energy Management kerran vuodessa E ENERG IAKOL MIO 14 FO 2/20 N I A I G R E älehti idosryhm s :n y O olmio io Oy Energiak A: Energiakolm IJ väskylä JULKAIS ari 10, 40500 Jy a k Ohjelma iakolmio.fi erg www.en ITTAJA: ITUS: PÄÄTOIM llitervo JA TOIM O U a L k E k T u n IT n A NN EN SUU GRAAFIN t, Jyväskylä pä Mediase NMUUTOKSET: 2320 EE T 20 799 OSOIT n, puh. 0 kolmio.fi e in r o u Petra V energia orinen@ petra.vu EN N SIDOS RYHMÄ LEHTI I 2/2013 Vih ene reässä rgia k nku onttor lutu issa s vä hen i SI Ene r men gia-ala esty lle li star sää inoi ta VU 8 SIVU 9 Energ iakolm ion sidos ryhmä lehti •1 ABLOGI ENERGI ion ergiakolm n E t u n u tutust kinoihin Oletko jo iin? Sähkömark g lo ittyviä energiab uuteen li k k o h te eessa ia ja energ in osoitte gi/ ta t o k ii v sia .fi/fi/blo postauk iakolmio g r e n .e www i! mmento Lue ja ko Energiakolmion sidosryhmälehti • 3 Yötä päivää markkinoilla Jyväskylän Energia siirtyi keväällä seuraamaan sähkömarkkinoita ympärivuorokautisesti Energiakolmion Valvomo-palvelun avulla. Teksti: Jaana Larsson Kuva: Taina Ristikivi Energiakolmio Oy:n Valvomo 24/7 -palvelun kautta sähkömarkkinoita seurataan nyt reaaliaikaisesti. Palveluun kuuluvat reaaliaikainen taseriskien hallinta Elbas-kaupankäynnillä ja häiriötiedotteiden eli UMM-viestien lähettäminen markkinoille. – Energiakolmion tehtävänä on seurata tasevirheen ennustetta ympärivuorokautisesti ja pyrkiä aktiivisella markkinoiden seurannalla ja Elbas-kaupankäynnillä minimoimaan syntyviä tasesähkökustannuksia, sanoo Jyväskylän Energian energiapäällikkö Petri Rantakokko. Tasesähkökustannuksia syntyy, sillä voimalaitoksissa tehdään kaukolämmön sekä sähkön tuotantoennusteet edellisenä päivänä. Tuotantoennusteet pohjautuvat lämpötilaennusteisiin, jotka päivittyvät kerran 4 • Energiakolmion sidosryhmälehti tunnissa. Rantakokko sanoo, että ennuste on aina hieman epätarkka. Ennusteet kuitenkin sitouttavat voimalaitoksen tuottamaan tietyn määrän sähköä. Ennusteiden päivittyessä syntyy tasevirhettä tuleville tunneille, mikä puolestaan aiheuttaa hintariskiä suhteessa Elspot-hintaan*. – Tyypillisesti kesäaikana ennustevirheet ja riskit ovat maltillisempia, mutta ne kasvavat erityisesti talvijaksolla. Erityisen keskeisessä roolissa Valvomo-palvelu on voimalaitosten vikaantumistilanteissa. Jyväskylän Energian Keljonlahden voimalaitos on teholtaan niin iso, että sen tuotantokapasiteetin muutoksista pitää antaa tietoa markkinoille UMM-viestillä 60 minuutin kuluessa. Lisäksi häiriötilanteissa taseriskit kasvavat suuriksi, joten nopea reagointi on välttämätöntä. – Nyt asiat hoituvat viikonpäivästä ja vuorokauden ajasta riippumatta ilman, että meillä täytyy olla omaa miehitystä. Vikaantumistilanteista syntyvät isoimmat tasevirheet ja tätä kautta myös suurimmat hyödyt Valvomo-palvelussa, Rantakokko summaa. Valvomo 24/7 -palvelun käyttöönotto ja yhteistyö käynnistyivät nopealla aikataululla ja jo puolen vuoden jaksolla yhteistyö on tuottanut tuloksia. – Meillä on ollut aktiivinen vastapeluri, Rantakokko kiittelee. * Elspot on kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjoukset sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella muodostetaan sähkön systeemihinta ja aluehinnat tunneittain. Lähde: Energiateollisuus Jyväskylän Energian asiakkuuspäällikkö Tapo Lehtoranta kertoo, että Jyväskylän Energia seuraa sähkömarkkinoita reaaliaikaisesti. Vikaantumistilanteissa tuotantolaitos saa eniten hyötyä 24/7-markkinaseurannasta. Jyväskylän Energia Jyväskylän Energia Oy on JE-konsernin emoyhtiö. Jyväskylän Energia Oy:n omistaa Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän Energia -konsernin toimialana on sähkön, kaukolämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta. Jyväskylän Energia -konsernissa työskentelee 243 ammattilaista, ja konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli noin 200 miljoonaa euroa. Sähköä myydään koko Suomen alueelle. Yhtiö tuottaa noin yhden prosentin verran Suomen sähköstä ja 1,1 TWh lämpöä. JE käyttää 2,7 TWh (miljardia kilowattituntia) polttoaineita suhteella puu (44 %), turve (40 %), hiili (13 %), öljy (2 %) ja biokaasu (1 %). Jyväskylän Energia toimittaa 7,5 miljoonaa kuutiota vettä asiakkailleen ja 13,7 miljoonaa kuutiota puhdistettavaksi. Myydystä energiasta omaa tuotantoa on 54 prosenttia ja sähköpörssistä hankittua 46 prosenttia. Energiaa yhtiö saa Rauhalahden ja uudesta Keljonlahden voimalaitoksista. – Parhaillaan vuonna 1986 rakennetusta Rauhalahden voimalaitoksessa on meneillään perusparannusinvestointi, jolla laitoksen elinikää jatketaan vuoteen 2030 saakka. Investointi tehtiin IE-direktiivien kiristyvien päästövaatimusten vuoksi, kertoo asiakkuusjohtaja Tapo Lehtoranta. Tiesitkö? Mikä on Valvomo 24/7 -palvelu? Valvomo-palveluun sisältyviä kokonaisuuksia ovat esimerkiksi ennusteiden ja tuotantosuunnitelmien päivittäminen, tasehallinta ja Elbas-kaupankäynti, säätösähkö- ja reservimarkkinoiden tarjousten hallinnointi ja aktivointi sekä häiriötilanteiden hallinta ja UMM-viestien lähetys. Valvomo-palvelun avulla sähkötaseen riskejä ja markkinamahdollisuuksia voidaan hallita ympärivuorokautisesti (24/7) ja reaaliaikaisesti. Palvelu skaalautuu aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Valvomopalvelun keskeiset hyödyt ovat: * Aktiivinen markkinatilanteen seuranta ja toimenpiteiden tekeminen 24/7 * Taseriskien hallinta ja tasesähkökustannusten pienentäminen * Lisäarvoa säädettävälle ja joustavalle kapasiteetille Energiakolmion sidosryhmälehti • 5 Sähkönhankinta yhteiskilpailutuksella yt Hyöd t ja edu 1. Kunta tai muu julkinen organisaatio pääsee valmiiksi kilpailutettuun sopimukseen mukaan. 2. Kunta ei tarvitse omia resursseja kilpailutukseen. 3. Kunta saa käyttöönsä isot hankintavolyymit ja paremmat ehdot sähkömarkkinoilla. 4. Hintariskiä pystytään hajauttamaan, joten riskien hallinta on tehokkaampaa. 5. Vakaa ja edullinen sähkön hinta. 6. Hankinnan helppous ja vaivattomuus. 7. Parhaat mahdolliset resurssit käyttöön. 8. Selkeät raportit ja viestit. 9. Kunnalla on mahdollisuus ostaa uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä lisähinnasta. 6 • Energiakolmion sidosryhmälehti Kokonaistaloudellisesti parempi lopputulos Energiakolmion ja KL-Kuntahankintojen yhteishankinnoilla sähkön hintaa saa alaspäin. Teksti: Jaana Larsson Kuva: Kemin kaupunki Kemin kaupunki kilpailutti sähkönhankinnan KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta. Palvelu toimii jo kolmatta vuotta. Kemin kaupungin tekninen johtaja Tapani Onkalo sanoo, että säästöä on tullut, mutta selvää lukemaa ei ole, kuinka paljon. – Varmasti puhumme kymmenistä tuhansista. Laskettaessa vertailulukuja on se vaikeus, että mihin verrataan. Onkalo sanoo, että päätökseen hankkia palvelu ulkopuoliselta toimijalta vaikutti pari tekijää. – Yksi näistä oli hinta, toinen oli oman osaamisen puute. Olimme todenneet sähkömarkkinoiden seuraamisen ja kilpailuttamisen sen verran vaativaksi tehtäväksi, että se vaatii omaa asiantuntijaa. Kilpailuttamiseen, markkinoiden seuraamiseen ja hintojen kiinnittämiseen käytetty aika olisi poissa muusta työajasta. – Koska muitakin töitä on riittävästi, niin säästynyt aika on käytettävissä palvelutuotannon ylläpitämiseen. Resurssit ovat rajalliset ja myös teknisissä palveluissa joudutaan priorisoimaan mikä on ydintehtävää ja mikä tukipalvelua. Onkalo piirtäisi keskistetyn kilpailutuksen arvosanaksi 1-5 -skaalalla 4 miinus. – Täysiä pisteitä laskee tämä suomalainen epäilys siitä, että joku muu voi toisella tavalla saada sähköä halvemmalla. Onhan ihminen sen verran epäileväinen luonteeltaan. Onkalo kuitenkin kuittaa pienen miinuksen sillä, että Kemissä ei haluta uhrata vähäisiä resursseja toimintaan, jonka voi hoitaa ostopalveluna ja todennäköisesti kokonaistaloudellisesti paremmalla lopputuloksella kuin omana työnä. – Omalla työlläkin on hintansa ja sekin maksaa, vaikka siitä ei laskua kukaan lähetäkään, Onkalo arvioi. Kokemuksia kilpailutuksesta Hintaetua volyymiostoilla ja asiantuntevalla konsultaatiolla Teksti: Jaana Larsson Kuva: Maskun kunta Liki kymmenen tuhannen asukkaan Maskun kunnassa on totuttu tekemään yhteishankintoja. Sähkönhankintaa on kilpailutettu jo kymmenisen vuotta. Tätä aikaisemmin Masku on ollut mukana Raision seudun hankintarenkaassa. Takana on neljä erilaista kokeilua. – Olemme esimerkiksi rakentaneet erilaisia kannustimia ja bonuksia, joilla hintaa on pyritty pitämään kurissa. Tämä ei toiminut, kertoo Maskun talousjohtaja Kalle Palmros. Hän kokee, että pienen kunnan ainoa tapa saada hintaetua ovat isot volyymiostot muiden kuntien ja kaupunkien kanssa yhteisesti asiantuntevan konsultoinnin kautta. – Itse olen perehtynyt näihin asioihin tarkasti, sillä olen ollut monessa hankinnassa mukana. Lisäksi seuraan kiinteistöja energiaratkaisuja täällä Maskussa, Palmros sanoo. Hän ihmettelee, että yhteiskilpailutuksissa on mukana näinkin vähän kuntia, sillä pitkä kokemus on osoittanut Palmrosille, että itse tehty kilpailutus harvoin kannattaa. – Voihan sitä pörssiinkin sijoittaa itse, mutta todennäköisesti asiantuntija tietää paremmin. Kun kunta kilpailuttaa itse sähkönhankinnan, voi prosessiin helpommin liittyä valituksia. Palmros kokee, että pahimmillaan energian hankinnan kilpailutuksen tekeminen voi olla hankalaa. Maskussa on parhaillaan meneillään isoja hankkeita. 80 hehtaarin alueelle rakennetaan isoa uutta yritysaluetta, Rivieraa. Sinne nousee myös 19 hehtaarin kauppakeskus. – Tämä on pienelle kunnalle iso hanke. Tässäkin hankkeessa kiinnitämme energiaratkaisuihin huomiota, Palmros kertoo. Martti Pietikäinen, kunnaninsinööri, Kärsämäki ”Lähdimme mukaan vuosi sitten, sillä halusimme pitää hinnat kurissa sekä päästä nykyistä vähän parempaan lopputulokseen. Olemme tyytyväisiä, vaikka takana on vasta lyhyt kokemus palvelusta.” Arto Nuuttila, talotekniikkamestari, Hollola ”Haimme rahallista etua kilpailutuksesta ja sitä on saatu. Toinen meille tärkeä etu näkyy budjettia laatiessa, sillä näppärä tilastointi tarjoaa ennusteita tulevasta sähkön hinnasta. Tämä on meille tärkeää.” Energiakolmio ja KL-Kuntahankinnat yhteistyössä edullisemman sähkön puolesta Teksti: Jaana Larsson Energiakolmio Oy ja KL-Kuntahankinnat Oy aloittivat yhteistyön sähkömarkkinoilla huhtikuussa 2012. Yhteistyö kahden yhtiön välillä on alkanut jo vuonna 2008. KL-Kuntahankinnat Oy on Suomen Kuntaliitto ry:n omistama yhteishankintayksikkö. Kuntahankinnat toteuttaa hankintalain mukaisia puitejärjestelykilpailutuksia, huolehtii puitesopimusten tekemisestä sekä niiden ylläpidosta asiakkaittensa puolesta. Kuntahankintojen asiakkaita voivat olla suomalaiset kunnat, kuntayhtymät, hankintarenkaat, kunnalliset liikelaitokset sekä kuntien omistamat konserniyhtiöt, tai muita julkisia hankintayksiköitä kuten Keva ja Suomen evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko. Energiakolmio toimii asiantuntijana sähköenergian kilpailutuksessa sopimuskaudella 2013-2017 ja huolehtii uuden puitesopimuksen sähkösalkunhallinnasta. Nykyisessä sähkösopimuksessa on sitoutuneita kunta-asiakkaita mukana yli 50 ja niiden vuosikulutus on yhteensä noin 250 GWh. Kuntahankinnat kilpailuttaa puitejärjestelyjä ns. avoimina kilpailutuksina, joka mahdollistaa sen, että puitejärjestelyyn voi liittyä edellä mainittuja asiakkaita koko sopimuskauden aikana. – Liittyminen on helppoa, KL-Kuntahankintojen verkkosivuilla oleva liittymissopimus täytetään ja lähetetään meille. Tämä löytyy sivuilta sopimus-osiosta, sanoo KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintajohtaja Harri Hartikka. Samasta paikasta löytyy myös tiedot palvelumaksuista. – Kuntahankinnat ei peri asiakkaalta mitään suoraan, vaan palvelumaksu ja salkunhallinta sisältyy sähkölaskuun, Hartikka kertoo. Energiakolmion sidosryhmälehti • 7 Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja ja Skapat Energia Oy:n toimitusjohtaja, nykyinen konsernijohtaja Tommi Vekka kertovat uuden konsernin tavoittelevan markkinajohtajuutta Itämeren alueella. Energiakolmion ja Skapat Energian yhteinen matka alkaa tästä Energiakolmio Oy ja Skapat Energia Oy yhdistyivät lokakuun alussa Suomen suurimmaksi energiahallinnan asiantuntijayritykseksi. Teksti ja kuva: Annukka Ollitervo Energiakolmio Oy ja Skapat Energia Oy yhdistyivät lokakuun alussa Suomen suurimmaksi energiahallinnan asiantuntijayritykseksi. Samalla molempien yritysten pääomasijoittajaksi tuli Vaaka Partners. Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja Anssi Kuoppala ja Skapat Energia Oy:n toimitusjohtaja Tommi Vekka vastaavat kysymyksiin. Mitä muutoksella tavoitellaan? Anssi: Tavoittelemme Itämeren alueen 8 • Energiakolmion sidosryhmälehti (Pohjoismaat & Baltia) markkinajohtajuutta energiahallintaan liittyvissä energiamarkkina- ja tehokkuuspalveluissa. Tarjoamme asiakkaillemme yhä laajemman palveluportfolion ja maantieteellisen kattavuuden Ruotsissa sekä Baltiassa. Yhdistetäänkö Skapat ja Energiakolmio nyt saman brändin alle? Tommi: Ei ainakaan lyhyellä aikajänteellä. Asiakkaat saavat edelleen palvelunsa sieltä, mistä ovat he ovat tottuneet ne ostamaan. Ajan myötä tutkimme tarkemmin brändien rooleja ja määrittelemme ne tar- vittaessa uudelleen. Ketkä yhtiötä jatkossa johtavat? Anssi: Konsernin johdossa toimii Tommi Vekka. Minä jatkan Energiakolmion toimitusjohtajana. Kummankin yhtiön avainhenkilöt jatkavat tehtävissään. Miten muutos vaikuttaa asiakassuhteiden hoitamiseen? Vaihtuvatko yhteyshenkilöt? Tommi: Palveluja saa edelleen samojen yhteyshenkilöiden kautta kuin ennenkin – samat yhteyshenkilöt jatkavat. Tuulen, veden ja auringon armoilla Sähkömarkkina-analyytikko heittäytyy vapaalla energian alkulähteiden äärelle. Teksti: Jaana Larsson Kuva: Sami Saarenpää Toni Sjöblom on riskienhallinnan varmaotteinen ammattilainen. Hän toimii Energiakolmio Oy:ssä Senior Portfolio Managerina ratkaisten asiakkaiden päivittäisiä energiahallinnan haasteita. Päivittäinen työ koostuu pääasiassa sähkömarkkinan analysoinnista ja asiakkaiden sähkösalkkujen hoitamisesta. Onnistunut markkinan liikkeiden ennakointi ja suojausten ajoittaminen vaatii kylmäpäistä asennetta ja kykyä tunnistaa faktat fiktiosta. Työpisteessä häntä ympäröivät tietokoneen näyttöruudut, joista seurataan reaaliaikaisesti markkinatilannetta. Analyyseistään Toni rakentaa ehdotuksia siitä, mitä ostetaan ja mitä myydään. – Olenhan minä analyyttinen, ei siitä pääse mihinkään, hän myöntää. Mies kuvailee itseään myös pitkäjänteiseksi ja täydellisyyshakuiseksi. – Ovatko nämä sitten hyviä vai huonoja asioita? Olen rauhallinen tyyppi, enkä vaihda mielipiteitäni koko ajan. Kotona tätä kutsutaan itsepäisyydeksi, joskus on sanottu kaavoihin kangistuneeksi. Itse ajattelen, että tämä on rationaalinen ominaisuus, haluan varmistaa asiat. Unelmissaan Toni matkaisi kauemmaksi. Vaimo taas asettelee reunaehtoja: valtamerta ei ainakaan ylitetä. – Voisihan sitä vaimolle varata lennot määränpäähän, Toni toteaa naureskellen. – Tämä purjevene on merikelpoinen, mutta jos maailmalle päätyisi lähtemään, kannattaisi hankkia parempi vene. Minua kiehtoo, että olisin tekemisissä asioiden kanssa, joita ei voi täysin hallita. Vaikka aikataulut eivät ulotu purjeveneeseen, on hiljaisia tuulia varten moottori. – Purjeveneellä voi mennä minne vaan. Kai tämä kaipuu vesille tulee lapsuudesta. Siellä saaristomökille kuljettiin aina veneellä. Lue lisää sähkömarkkinapalveluista energiablogista www.energiakolmio.fi/blogi Välillä rationaalinen sähkömarkkinoiden asiantuntija heittäytyy tuulen, veden ja auringon armoille. Niiden elementtien äärelle, joista energia-asiantuntijan päiväkin koostuu. 27-jalkainen purjehdusvene vie miestä maailmaan, jossa kaikkea ei voi hallita. – Ajatus ei karkaa purjehtiessa normaaliympyröihin, eivätkä aikataulut sovi tähän hommaan. Itse ajattelen, että kun pääsen veneeseen, olen jo perillä. Energiakolmion sidosryhmälehti • 9 Finlandia-talo 23.9.2014 http://nordicenergymanagement.fi Nordic Energy Managment 2014 ASIANTUNTIJASEMINAARI 2014 Digitalisoituminen tulee osaksi kaikkea Teksti: Annukka Ollitervo Nordic Energy Management 2014 -seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt Esko Aho vertaa digitalisoitumista maatalouden murrokseen 1960-70-luvuilla. – Suomessa ei ole vielä tajuttu, miten valtava muutos on tapahtumassa digitalisoitumisen myötä, hän huomauttaa. ETLAn muistion (ETLA Brief 22, 13.1.2014) mukaan jopa kolmannes suomalaisista työpaikoista uhkaa hävitä digitalisoitumisen myötä. Samalla kuitenkin syntyy myös uusia työpaikkoja. Aho arvioi, että lähestyvää yhteiskunnallista murrosta ei ole otettu vakavasti, eikä osaamistarpeita ei ole tunnistettu riittävästi. – Muutos tulee koskettamaan kaikkia sekä yksityisellä puolella että yhteiskunnan tasolla. Palvelujen, liikenteen, logistiikan ja perusteollisuuden saralla tapahtuu aikamoinen muutos, kun digitalisoituminen muuttaa tapaa tehdä ja toimia, hän sanoo. Muutokseen valmistautuminen edellyttää ajattelutapojen muutoksia. – Digitalisaatioon pitäisi valmistautua jokaisella elämänalueella: mitä se tarkoittaa ja mitä kilpailuetuja tuo tullessaan. Suomella on mahdollisuudet pärjätä, kun vain olemme hereillä ja teemme oikeita asioita. Aho on myös hyvin huolissaan Suomen taloudellisesta tilanteesta. – Meillä on kuviteltu, että olemme suhdannetaantumassa, ja kysynnän heikentymisen takia on velkaantumalla yritetty paikata kuoppa, kunnes taloustilanteen virkistyessä palat- 10 • Energiakolmion sidosryhmälehti taisiin takaisin aikaisemmalle tasolle. Todellisuudessa on tehty virhearvio ongelmista, ja siksi myös johtopäätökset ovat vääriä. Tämän seurauksena emme ole pystyneet kehittämään riittävästi esimerkiksi teknologiaosaamistamme. Ero 1990-luvun lamaan on Ahon mukaan se, että tuolloin vakavasta tilanteesta huolimatta kasvu lähti uudelleen käyntiin jo kahden vuoden kuluttua. – Tällä hetkellä olemme vuoden 2006 tasolla, talous ei ole kasvanut kahdeksaan vuoteen. Valtion menot ovat sen sijaan kasvaneet 25 prosenttia. Kahdeksassa vuodessa olemme kaksinkertaistaneet velan, Aho sanoo. Suomi elää henkisesti edelleen 2000-luvun alun maailmassa, jolloin meillä meni hyvin. – Olemme liian tyytyväisiä siihen, mitä olemme aikaisemmin saavuttaneet. On korkea aika herätä menneisyyden saavutuksista ja siirtää katse tulevaisuuteen. Monessa kohtaa Suomessa ollaan jo ratkaisujen äärellä – jos vain näkee metsän puilta. – Ei pitäisi puhua vain innovaatioista, ettei syntyisi harhaanjohtavaa kuvaa, että pitää keksiä jotain ihmeellistä. Monella alalla on teknologia valmiina. Kysymys on siitä, kuka oppii ja osaa käyttää sitä hyväksi. Aho uskoo, että Suomi voi nousta takaisin huipulle, jos pystyy johdonmukaisesti edistämään teknologian kehittymistä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. – Nokia-vuosina Suomi päätti olla informaatioja mobiiliteknologiassa maailman johtava maa. Nyt pitäisi päättää, että olemme teknologian soveltajana maailman paras maa. Sekä yksityisen sektorin että yhteiskunnan voimavarat tulisi virittää yhteisen tavoitteen edistämiseen. Oli kyse tutkimuksesta, koulutuksesta, verotuksesta tai kansantaloudesta – päätöksentekoalasta riippumatta pitää aina kysyä, miten tämä edistää teknologian kehittämistä niin, että lopputulos on käyttökelpoista ja hyödyllistä kaikkien elämänalueiden osalta, hän jäsentää. selkeä takaisinmaksuaika. Myös kuluttajien odotukset kestävää energiankäyttöä kohtaan ovat kasvaneet, Fenton listaa. Hän näkee energianhallinnan lähitulevaisuudessa kolme keskeistä muutosta. – Energiantuotannossa siirrytään keskitetyistä malleista kohti hajautettuja tuotantomalleja. Samaan aikaan yritykset siirtyvät hajautetusta energianhallinnasta kohti keskitettyä energiajohtamista. – Regulaation myötä energialaskusta yhä suurempi osa on kiinteää kulua, mikä tarjoaa investoijille paremmat lähtökohdat. – Sijoittajien, tuotantoketjun ja kuluttajien suunnalta tuleva paine kestävän kehityksen mukaisiin energiaratkaisuihin kasvaa tulevaisuudessa. Uusia säästöjä vanhoista rakennuksista Teksti ja kuva: Annukka Ollitervo Total Concept on CIT Energy Managementin kehittämä malli, jossa ei-asuinkiinteistöistä – pääosin toimisto- ja julkisrakennuksista – pyritään löytämään energiansäästömahdollisuuksia. Menetelmän kunnianhimoinen tavoite on päästä lähelle nollaenergiatasoa. – Jos haluamme laskea energiankulutusta, meidän pitää investoida myös vanhoihin rakennuksiin, sanoo Nordic Energy Managementissa Total Concept -menetelmää esitellyt Åsa Wahlström. – Toimiakseen konseptin edellyttämät investoinnit tulee tehdä kokonaisena toimenpidepakettina. Muuten tavoiteltuja tuloksia ei saavuteta, Wahlström avaa menetelmän logiikkaa. Pitkäjänteisyys on yksi menetelmän kulmakivistä. – Kiinteistön omistajat olisi saatava ymmärtämään suurempien ja pitempiaikaisten sijoitusten kannattavuus, eikä tyytyä poimimaan ’alimpana roikkuvat hedelmät’ eli vain kaikkein tuottavimmat investoinnit, Wahlström painottaa. – Kokonaisuudessa on kolme vaihetta, joiden toteuttaminen vie yhteensä muutamia vuosia. Myös seurantaa pitää tehdä ainakin vuoden verran, että tavoitteeksi asetetut tulokset voidaan saavuttaa. Lisätietoja www.totalconcept.info http://nordicenergymanagement.fi Teksti ja kuva: Annukka Ollitervo Charles Fenton johtavasta kansainvälisestä energianhallinnan asiantuntijaorganisaatio EnergyQuotesta puhui Nordic Energy Management -seminaarissa muutoksista, joita kansainväliset eurooppalaiset yritykset lähitulevaisuudessa kohtaavat. – Energianhallinta – hankinta ja käytön tehostaminen – on tähän asti ollut käytännössä yritysten paikallisten yksiköiden omissa käsissä. Korporaatiotasolta ei ole yleensä johdettu energia-asioita mitenkään systemaattisesti, hän sanoo. Nyt tilanne on muuttumassa. – Moni tekijä ohjaa organisaatioita kohti keskitetympää energianhallintaa, Fenton arvioi. Energia-asioiden hallinta on monimutkaistunut niin paljon, ettei kokonaisuutta voi enää hoitaa jonkun toisen tehtävän ohessa. Markkina-alueiden yhdentyminen ja voimakkaiden hintavaihteluiden, volatiliteetin, lisääntyminen tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia pienentää hintariskiä keskitetysti. Direktiiveillä, kuten energiatehokkuusdirektiivillä, pyritään tehostamaan ja vähentämään energiankäyttöä. Samalla energiatehokkuusinvestoinneille tulisi pystyä laskemaan Nordic Energy Managment 2014 Kohti keskitettyä energianhallintaa Gummerus Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Janne Ukkonen on täydentänyt kiinteistötiimin osaamista hankkimalla energiapäällikkö-palvelun Energiakolmiolta. Kiinnostuitko? Marko Puolakka Business Development Manager Puh. 020 799 2215 [email protected] Energiapäälliköstä lisätehokkuutta Energiapäällikkö-palvelu tuo tarpeeseen sopivaa asiantuntijuutta. Teksti: Jaana Larsson Kuva: Sami Saarenpää Gummerus Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Janne Ukkosta kiehtoo, minkälaisia energiasäästöjä tuore energiapäällikkö löytää. Energiakolmion asiantuntija, Account Manager Otto Kohvakka ei istu perinteisesti samassa kiinteistössä Ukkosen kanssa, vaan hän on käytettävissä erilaisissa energiaprojekteissa. Ulkoistettu energiapäällikkö tuo Ukkosen mielestä tekemiseen tarvittua ulkopuolista näkemystä. – Uskon, että teemme monia asioita hyvin. Haluamme tälle tuntemukselle varmistusta, mutta myös omien kiinteistötyöntekijöidemme käytännön arkeen uutta kulmaa. Palvelu on hankittu kiinteähintaisena, eikä Ukkonen pidä hintalappua korkeana. – Koen, että hinta on kohtuullinen ostamallemme asiantuntijuudelle. Lisäksi odotamme, että tämäkin investointi tuottaa itsensä takaisin. 12 • Energiakolmion sidosryhmälehti Gummerus Kiinteistöillä on yhteensä 25 000 neliötä ja 75 vuokralaista. Vuokrausaste on korkea, 99 prosenttia. Ukkosen mukaan kiinteistönhallinnassa ei lähdetä liikkeelle pelkästään energiansäästöjen näkökulmasta. Vuokralaisten viihtyvyys on tärkein tekijä. – Rakennuksissa työarkeaan viettävillä työntekijöillä pitää olla puhdasta ilmaa, talvella lämpimiä ja kesällä jäähdytettyjä tiloja. Puutumme kiinteistössä yksittäisiin asioihin heti, kun huomaamme, että meillä on ongelma ja kiinteistöjä kehitetään yhteistyössä vuokralaisten kanssa. Ulkoistettu energiapäällikkö tuo tekemiseemme kokonaisuuden hallintaa, uskoo Ukkonen. Energiapäällikkö on yritykselle helppo ja kustannustehokas tapa ostaa energia-asiantuntijan osaamista käyttöönsä ilman erillistä rekrytointia. Energiapäällikön toimenkuva räätälöidään aina asiakkaan toi- veiden ja tarpeen mukaan. – Energiapäällikön takana ovat kaikki Energiakolmion palvelut ja asiantuntijat. Tämä osaaminen tulee asiakkaan ulottuville. Asiakkaan ei tarvitse tietää niin syvällisesti energiatehokkuusasioista, sanoo Otto Kohvakka. Energiapäällikkö voi esimerkiksi ostaa sähköä asiakkaan puolesta ja hallita sähkömarkkinan riskejä. Hän voi myös toteuttaa energiakatselmointeja ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia tai analysoida energian hankinta- ja kulutusprofiileja. Energiapäällikkö osallistuu myös asiakkaan energiatyöryhmiin asiantuntijan roolissa ja tarvittaessa vastaa energiatehokkuussopimukseen liittyvästä raportoinnista. Hän myös asettaa tavoitekulutuksen ja suunnittelee, miten niihin päästään. – Nämä asiat ovat asiakaskohtaisesti räätälöitävissä, Kohvakka sanoo. Hinnoille halutaan Baltiassa jarrua Latvian ja Liettuan markkina kärsii kilpailun puutteesta, Virolla pyyhkii paremmin. Teksti: Jaana Larsson Kuva: 123rf Energiakolmio Oy osti viime vuonna kolmanneksen virolaisesta Baltic Energy Services -yhtiöstä. Sopimus vahvisti Energiakolmion asemaa Baltiassa ja tarjoaa laajemman palvelukokonaisuuden yhtiön koti- ja ulkomaisille asiakkaille Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yhtiön toimitusjohtaja Kaido Veldemann kertoo, että Baltiassakin yhä useampi asiakas on ymmärtänyt, kuinka tärkeää on hallita energiasalkkua ja sitä kautta hintoja. – Tämä muutos näkyy erityisesti Virossa ja samaa kehitystä odotetaan Liettuassa ja Latviassakin, kun energiamarkkinat saadaan täysin toimivaksi. Ensi vuoden lopussa Liettuasta Ruotsiin ylettyvä kaapeli tuottaa tunnissa 700 lisämegawattia liettualaisille markkinoille. Tämän odotetaan laskevan hintoja ja purkavan painetta Viron ja Latvian pullonkaulasta, Veldemann arvioi. Energiatehokkuus ja sen tuominen yritysten työlistoille ei vielä ole Baltiassa samanlainen ykköstehtävä kuin esimerkiksi Suomessa. Viro on kuitenkin sitoutunut laskemaan kulutustaan 1,5 prosenttia joka vuosi vuosina 2014-2020. – Tämä muuttaa energiamarkkinoitamme huomattavasti ja se tarkoittaa, että meidänkin pitää olla valmiina auttamaan asiakkaitamme saavuttamaan sovitut tavoitteet ja saada heille kustannussäästöjä. Baltian energiamarkkinoista puhutaan monesti yhtenäisenä alueena. Veldemann kuitenkin muistuttaa, että alueen sisällä on suuria eroavaisuuksia. Hänen mielestään Viro eroaa tästä alueesta eniten. Se on Baltian maista ainoa, joka pystyy tuottamaan paikallisilla energialähteillä energiaa oman maan tarpeisiin. Latvian ja Liettuan tilanne on toinen. Maat ovat riippuvaisia tuonnista. Viron ja Latvian välinen raja on erityinen pullonkaula energianjakelulle. Myös hinnat ovat korkeampia, jopa 10-20 euroa/ MWh enemmän kuin Virossa. Viro aukaisi omat energiamarkkinansa kahdessa vaiheessa. Huhtikuussa 2010 isommille yritysasiakkaille ja tammikuussa 2013 kaikille. – Kaksi Estlink-kaapelia yhdistää Viron tiukemmin Pohjoismaiseen markkinaan. Latvia ja Liettua taas ovat toisenlaisessa tilanteessa. Pienen markkina-alueen, korkeiden hintojen ja korkeiden riskien vuoksi markkinoilla ei ole kilpailua. Tämän vuoksi asiakkailla on edessään kovat ajat. Veldemann ei näe merkkejä siitä, että Ukrainan kriisi olisi vaikuttanut energiamarkkinoihin. Hän arvioi, että kaikki päätökset, jotka liittyvät Venäjän energiamarkkinoihin, on tehty itsenäisesti ja erillään poliittisesta tilanteesta. Baltic Energy Services on Baltian alueen johtavia toimijoita energiamarkkinoilla. BES on toiminut suunnannäyttäjänä avautuvilla markkinoilla. Vuonna 2012 BESin markkinaosuus Virossa oli noin kymmenen prosenttia ja liikevaihto 42,6 MEUR. Energiakolmion sidosryhmälehti • 13 Kylmälaitteistakin voi katkaista jäähdytyksen Kysyntäjousto puree myös kylmämarkkinoilla. Kysyimme Energiakolmion Business Development Manager Marko Puolakalta, mistä on kyse. Teksti: Jaana Larsson Kuva: Taina Ristikivi Mitä tarkoittaa kysyntäjousto? Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkulutuksen siirtämistä hintapiikeistä edullisempiin ajankohtiin sekä kulutuksen leikkaamista ja sen säätämistä järkevälle tasolle. Voidaanko tätä hyödyntää kylmälaitteissa ja voidaanko kylmälaitteiden jäähdytys katkaista ilman, että lämpötila laskee? Kylmälaitteiden jäähdytystehoa voidaan leikata tai katkaista lyhytaikaisesti, koska kylmävarastot ovat tyypillisesti hyvin eristettyjä ja energiaa on myös varastoituneena jäähdytettyihin materiaaleihin. Katkeaako kylmäketju? Ei katkea, mikäli palvelu toteutetaan luotettavan kumppanin kanssa. Miten tätä kontrolloidaan? Valvonta tapahtuu automatiikalla tilojen lämpötilaa kontrolloimalla. Erityisesti mikäli kyseisissä jäähdytetyissä tiloissa säilytetään elintarvikkeita tai muita lämmölle herkkiä tuotteita, elintarviketurvallisuus tulee taata. Millaisia säästöjä asiakas voi saavuttaa? Säästöjen suuruuteen vaikuttaa asiakkaalla käytössä oleva tehomäärä ja markkinat, jolle kuorma tarjotaan. Esimerkiksi taajuusohjatulta häiriöreservimarkkinalta on saatavissa korvausta 1 MW:n varallaolosta yli 30 000 euroa vuodessa. Lyhytkestoisten aktivointien ansiosta markkina soveltuu myös kylmävarastoille. Kenelle palvelu soveltuu? Palvelu soveltuu kaikille asiakkaille, koska 14 • Energiakolmion sidosryhmälehti Energiakolmion toimintamallissa myös pienemmät toimijat voivat osallistua markkinoille, vaikka heillä ei itsellä olisikaan tarjota vaadittavaa minimitehoa. Tämä on mahdollista Energiakolmion toimiessa aggrekoijana, joka kokoaa tarjouksia yhteen riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi. Energiakolmio toimii siis asiakkaan kumppanina taaten parhaan mahdollisen hyödyn asiakkaalla käytössä olevalle, joustoon pystyvälle kuormalle. Miksi Energiakolmio olisi paras kumppani myös kysyntäjoustossa? Kartoitusvaiheessa Energiakolmio selvittää asiakkaan puolesta kuorman hyödyntämismahdollisuudet ja laskee tuottopotentiaalin asiakkaalle. Tämän jälkeen asiakas voi tilata palvelun ”Avaimet käteen” –periaatteella tai osallistua itse valittuihin perustamistöihin. Vankan asiantuntemuksen lisäksi Energiakolmion vahvuus on Valvomo 24/7 -palvelu, joka mahdollistaa markkinoiden jatkuvan tehokkaan hyödyntämisen. Mitä uutta on meneillään? Energiakolmio haluaa olla edelläkävijä ja tälläkin hetkellä Energiakolmiolla on Fingridin kanssa käynnissä pilottiprojekti, jossa testataan perinteisten kuormien sijaan varavoimakoneiden ja tietyntyyppisten UPS-varmennettujen kysyntäjoustokohteiden hyödyntämistä markkinalla. Suur-Seudun Osuuskaupan kiinteistöinsinööri Tuomo Lappalainen esittelee Perniön uutta S-markettia. Kinkut pysyvät kylmänä hiilidioksidilla Jo satakunta suomalaista kauppaa on siirtynyt käyttämään kylmäkalusteissaan hiilidioksidia, jota syntyy kemian teollisuuden prosessien sivutuotteena. Teksti ja kuva: Jaana Larsson Uusi ilmastolle ja kasveille turvallisempi tekniikka on vielä noin 25 prosenttia kustannuksiltaan kalliimpaa. Rovaniemeläinen kylmäalan yritys Jetitek Oy:n toimitusjohtaja Väinö Jaako sanoo, että kun kylmälaitetekniikka ja talotekniikka yhdistetään, saadaan parempi kokonaishyöty kuin perinteisellä järjestelmällä. – Tämä tarkoittaa, että LVI-alallakin pitää heittää perinteiset ajatukset romukoppaan. Kyse ei ole vain jäähdyttämisestä, vaan myös lämmittämisestä, sillä uusi kylmätekniikkajärjestelmä tuottaa sekä kylmää että lämmintä. Jaako ennustaa, että kun vuoden 2020 jälkeen ei enää vanha tekniikka ole käytössä, karkaavat kylmäaineiden hinnat käsistä jo ennen kuin tuotanto loppuu. – On mahdollista, että verotuksellakin vielä nopeutetaan tätä muutosta. Perniöön juhannuksena 2013 noussut uusi S-market edustaa tulevaisuuden myymälää. Liikekiinteistö lämpenee ja jäähtyy maalämmöllä. Pihan parkkipaikka kätkee kymmenen kaivoa, joista pumpataan maalämpöpumpuilla ympäristöystävällistä energiaa. Myymälässä kinkut ja muut kylmälaitteissa esillä olevat elintarvikkeet pysyvät kylmänä hiilidioksidin avulla. Perniön liiketilassa asiakkaat ottavat kinkkupakettinsa vielä avohyllyiltä, mutta Kosken Sale-kaupassa 60 kilometrin päässä kylmäkalusteet ovat ovellisia. Tämä tarkoittaa, että sisätiloissa lämpötila on tasaiset 22 astetta kesällä ja talvella. – Toinen ero asiakkaalle on se, että lauhduttimet pitivät ääntä ulkona, nyt ääntä ei kuulu, sanoo Suur-Seudun Osuuskaupan kiinteistöinsinööri Tuomo Lappalainen. Hänen mukaansa uusissa liiketiloissa energiakustannukset ovat jopa 30-40 prosenttia pienemmät kuin 15 vuotta sitten rakennetuissa myymälöissä. Osa energiasäästöstä tulee valaistuksen kautta, sillä sekä liikkeen valaistus että kylmähyllyjen valaistus on toteutettu led-tekniikalla. – Hiilidioksidin tuomat säästöt asettuvat noin 15-20 prosentin luokkaan, Lappalainen sanoo. Energiakolmion sidosryhmälehti • 15 Teksti: Jaana Larsson Kuva: Sami Saarenpää Harvian tekninen johtaja Teemu Harvia esittelee tuotekehitysyksikön tuottamaa uutuutta: Harvia Smart foldia, kokoontaittuvaa ja muunneltavaa kylpyhuonesaunaa – tilaihmettä, joka mahdollistaa oman saunan pienempäänkin tilaan. Tuotekehitysyksikössä onkin tilaa lennätellä ideoita, sillä uudet 300 neliön tilat valmistuivat juuri maaliskuussa 2014. Harvialla vuoden 1972 jälkeen on rakennettu kaikkiaan noin 35 000 lisäneliötä. Tuoreimpana näkyy Muuramen korkein rakennus, 27 metriä korkea automaattinen levyvarasto. – Kun tiloja on paljon, kulutamme paljon energiaakin. Olemme tuotannon kasvun vuoksi rakentaneet koko ajan lisää. Uusimmat rakennukset rakennetaan aina uusimpien normien mukaan, vanhempia uusitaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, kertoo Teemu Harvia. Koko ajan pientä viilausta Harvialla kiinnitetään huomiota kiinteistöjen käyttökustannuksiin ja tavoitteena on löytää kohteita, joissa voidaan tehdä asioita kustannustehokkaammin. Maaliskuussa Harvia uutisoi myyneensä perheyhtiöstä 80 prosenttia sijoitusrahasto CapManille. Kaupat veivät Harvian uuteen kokoluokkaan. Nykyisin suuryritykseksi luokitellulla Harvialla tehdään parhaillaan Eu-määräysten mukaista energiakatselmusta. Takana on jäähdytys- eli kesäkauden energiakatselmus. Tavoitteena on löytää kohteita, joissa voidaan tehdä asioita kustannustehokkaammin. – Haemme säästöjä investoinneilla ja korjauksilla, joissa takaisinmaksuaika on järkevä. Olemme itsekin tutustuneet uuteen tekniikkaan ja tarkastelleet epäkohtia, mutta haluamme lisätietoa siitä, mitä kannattaa toteuttaa. Harvian energiakatselmuksesta vastaa Energiakolmion asiantuntija Simo Koistinen. – Näyttäisi siltä, että säästökohteita löytyy muun muassa maalaamouunien lämmöntalteenotosta ja sähköliittymien järkeistämisestä. Ensin teemme analysointivaiheen jälkeen raportin ja sen jälkeen toimenpide-ehdotukset. Tarkastelemme aina kokonaisuutta ja pureskelemme yksityiskohtia, jotta asiakas näkee investointien vaikutukset, Koistinen sanoo. Energiakatselmuksessa suositus säästötoimenpiteistä Energiakatselmuksessa arvioidaan kohteen energian ja veden kulutus ja tarpeenmukaisuus. Samalla tarkistetaan kiinteistön järjestelmien kunto ja toiminta. Katselmukseen sisältyy suositus säästötoimenpiteistä ja arvio niiden takaisinmaksuajasta. Valtio tukee Motivan ohjeistuksen mukaisesti toteutettuja energiakatselmuksia 40–50 prosentilla kustannuksista. Katselmuksen takaisinmaksuaika on välittömien toimenpiteiden osalta yleensä alle vuosi ja investointien osalta keskimäärin alle kaksi vuotta. 16 • Energiakolmion sidosryhmälehti Asiakaslähtöisessä kehitystyössä Tärkeintä on ajoitus Teksti: Annukka Ollitervo Kuva: Taina Ristikivi – Kun tehdään kehitystyötä yhdessä asiakkaan kanssa, ei yleensä kannata kysyä häneltä ‘mitä saisi olla?, sanoo Energiakolmiossa syyskuussa aloittanut Senior Concept Designer Kimmo Kinnunen. – Sen sijaan kehitystyötä tekevän vastuulla on tarjota jotain konkreettista, jota asiakas voi kommentoida ja jota voidaan sitten kehittää eteenpäin hänen palautteensa perusteella. Yhtälö ei ole helppo, sillä mitä pitemmälle palvelua on kehitetty, sitä vaikeampi sitä on muuttaa. Yhteistyön oikea-aikaisuus nouseekin keskeiseen rooliin. Uuden EnerKey’n käyttöliittymä esiteltiin asiakkaille ensi kertaa syyskuisessa Nordic Energy Management -tapahtumassa. Muun muassa EnerKey’n konseptoinnista ja kehitystyöstä vastaava Kinnunen kertoo, että ensimmäinen näkyvä ja suuri muutos järjestelmän käyttäjille on uusi avausnäkymä, dashboard. – Kun käyttäjä kirjautuu sisään, hänelle avautuu yleisnäkymä, josta hän saa silmäiltyä itselleen tärkeän tiedon ja kokonaiskuvan heti. Yleisnäkymä on helposti muokattavissa itselleen sopivaksi. Tietoa voi syventää menemällä yksityiskohtaisiin raportteihin – tarkempi tieto on asiakkaan saatavilla samalla tapaa kuin aikaisemminkin, Kinnunen näyttää. Tiedon visualisointi on myös yksi keskeinen käyttäjäkokemukseen vaikuttava näkökulma, johon EnerKey’n kehityksessä kiinnitetään huomiota. Kehitystyötä tehdään syksyn 2014 aikana pilottiasiakkaiden kanssa. Pilottiasiakkaat siirtyvät ensimmäisinä käyttämään vaiheittain valmistuvaa uutta EnerKey’tä vuoden Tekninen Johtaja Teemu Harvia sanoo, että Harvialla ykkösasia rakennusprojekteissa on toiminnallisuus. Toisena kulkee rinnalla kustannustehokkuus ja sitä kautta energiaasiatkin. 2015 alkupuolella. Pilottiryhmä ei suinkaan ole ainoa järjestelmän toiminnallisuuksiin vaikuttava ryhmä, sillä asiakaspalautetta on kerätty EnerKey’n kehittämiseksi jo pitkän aikaa. – Kaikki nämä aikaisemmatkin palautteet ovat meille erittäin arvokas apu konseptointi- ja kehitystyössä, Kinnunen korostaa. Käyttöliittymän lisäksi uudistetaan myös käyttäjille näkymättömät taustajärjestelmät. – EnerKey sisältää valtavasti dataa, ja tämän datan luotettavuus on meille erittäin tärkeää. Taustajärjestelmän kehitystyössä laatu nostetaan keskeiseen asemaan, jotta pystymme reagoimaan esimerkiksi asiakkaan mittarointitiedon siirrossa ilmeneviin vikatilainteisiin mahdollisimman nopeasti. EnerKey’n uudistuminen ei pysähdy uuden järjestelmän käyttöönottoon. Luvassa on myös eri käyttäjäryhmät huomioivia, kokonaan uusia sisältöpalveluja ja työkaluja. EnerKey’n kehitystyöstä vastaava YTM, ekonomi Kimmo Kinnunen siirtyi Energiakolmiolle syyskuun alussa Jyväskylän yliopistolta. Yliopistolla kertynyttä pilvipalvelu- ja datan visualisointiosaamista täydentää pitkäaikainen kokemus konseptointi-, markkinointi- ja tuotekehitystehtävistä Nokian palveluksessa. Buildercom tiivistää yhteistyötään Energiakolmion kanssa Buildercom ja Energiakolmio solmivat yhteistyösopimuksen vuonna 2013. Sillä haluttiin vastata asiakastarpeeseen kiinteistötiedon ja energiaseurannan integroimiseksi ja sen tarkoituksena on yhdistää Buildercomin ja Energiakolmion palveluja asiakkaalle helposti käytettävään muotoon. Lainsäädäntö on ajanut kiinteistön omistajat tilanteeseen, jossa kiinteistöjen energiankulutusta on ryhdyttävä seuraamaan ja etsimään keinoja kulutuksen vähentämiseksi. Buildercom Oy:n FacilityInfo-palveluun on jo pitkän aikaa kaivattu energiankulutuksen seurantamoduulia. Palvelussa Energiakolmion EnerKey-raportointijärjestelmä tuodaan osaksi FacilityInfoa, jolloin kiinteistön kaikkia tietoja voidaan hallinnoida yhden rajapinnan kautta. Nykyiset ja tulevat asiakkaat saavat käyttöönsä markkinoiden johtavat energiankulutuksen seurantavälineet ja osaamisen. – Me Buildercomissa olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että osaava yhteistyökumppani löytyi samasta kaupungista. Uskomme, että Buildercomin ja Energiakolmion yhteistyö energiankulutuksenseurannassa ja kulutuksen vähentämiseen liittyvässä konsultoinnissa tuottaa asiakkaillemme rahanarvoista hyötyä summaa toimitusjohtaja Matti Luhtanen. Tiesitkö? Buildercomiin näkökulmasta yhteistyö Energiakolmion kanssa tarkoittaa sitä, että yhtiö voi tarjota asiakkaille laajemman palvelukokonaisuuden ja laaja-alaisempaa osaamista. – Asiakkaan näkökulmasta olemme yhdessä enemmän kuin yksi plus yksi. Asiakkaat tulevat hyötymään merkittävästi yhteisestä osaamisestamme tavoitellessaan säästöjä energiankulutuksessa, Luhtanen sanoo. Buildercom Oy Buildercom toimii kiinteistö- ja rakennusalan tilaajaorganisaatioiden IT-palvelujen tuottajana ja sillä on tällä hetkellä asiakkaana noin 400 alan yritystä. Sen asiakkaana on muun muassa kuntien ja kaupunkien sekä muiden julkishallinnon yksiköiden kiinteistönylläpitoa sekä rakennuttamistoimintoja hoitavia yksiköitä. Buildercomin palveluita käyttää yli 8 000 organisaatiota ja käyttäjätunnukset on yli 50 000 rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisella. Palveluun on liitetty yli 15 000 kiinteistökohdetta ja rakennusprojektia. Iloista tekemistä ja kavereita kaikille Entä jos voisit tarjota jollekin lapselle viikon kohokohdan koko kouluvuodeksi? Suomessa on tälläkin hetkellä 50 000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Lapsuuden yksinäisyys ja syrjäytyminen ennakoivat vaikeuksia myös aikuisuudessa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että lapsille tarjotaan tekemistä, kaverisuhteita ja elämänhallinnan taitoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisevä työ on ratkaisevaa. TeamPlanet on jyväskyläläinen yritys, joka järjestää harrastustoimintaa paitsi tavallisille, myös erityistukea tarvitseville lapsille. TeamPlanetin harrastusryhmissä muun muassa pelataan pallopelejä, sirkustellaan, harjoitellaan myytinmurtajien tieteellisiä kokeita, näytellään ja musisoidaan sekä tehdään käsitöitä. TeamPlanetin kautta yritykset voivat tarjota harrastuspaikan sellaisille lapsille, joilla ei siihen olisi normaalisti varaa tai mahdollisuuksia. Sponsoripaikka maksaa yritykselle vain 400 euroa, mutta lapselle se voi olla hänen viikkonsa kohokohta ja tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä. Energiakolmio on mukana tukemassa TeamPlanetin toimintaa. Tutustu toimintaan ja lähde sinäkin mukaan! www.teamplanet.fi 18 • Energiakolmion sidosryhmälehti INFO 170 työntekijää 2013 liikevaihto +45,7 Meur • Toimialueena pohjoismaat ja Balttia • Toimipisteet Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tukholmassa ja Tallinnassa Suomi SÄHKÖMARKKINAPALVELUT PÄÄSTÖOIKEUSMARKKINAPALVELUT VALVOMOPALVELUT 24H LASKUNHALLINTA ALKUPERÄTAKUUT JA VIHREÄT SERTIFIKAATIT KONSULTOINTI JA KOULUTUS Viro RAPORTOINTIPALVELUT ELINKAARIPALVELUT Latvia Liettua Asiakkainamme on Puolet Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä (lv) • • Puolet Suomen kunnista ja kaupungeista (180) • Lähes puolet kiinteistökannasta* (90 Mm2) Yli viidennes Suomen kokonaissähkön kulutuksesta (20 TWh /a) • Energiakolmion sidosryhmälehti • 19 LASKUVIRHE SÄHKÖLASKUSSA SINUN EDUKSESI! Pelaatko energiapeliä työksesi vai iloksesi? Jos haluat pelata varman päälle, etkä kärsiä päivittäin stressipiikeistä, kutsu Energiapäällikkö paikalle. Hän on kokenut energia-alan asiantuntija, joka auttaa energiahankinnan, kilpailutusten, kulutustietojen seurannan ja tehokkuuden kehittämisessä. Tutustu palveluun tarkemmin. Näet miten paljon hän helpottaa työkuormaasi. Katso, mitä Energiapäällikkö tekee puolestasi: lue tämä koodi älypuhelimellasi tai vieraile osoitteessa: WWW.ENERGIAPAALLIKKO.FI/EPOLI
© Copyright 2024