Vanhemman käsikirja s2013 - Tapiolan Voimistelijat ry

Tietopaketti voimistelijoiden vanhemmille
Sisältö
1. Tervetuloa Tapiolan Voimistelijoihin!
3
2. Tapiolan Voimistelijat
4
3. Seuran toimijat
3.1 Hallitus
3.2 Valmennustoimikunta
3.3 Valmennuskoordinaattori
3.4 Ikäkausien ja tiimien vastuuvalmentajat
3.5 Muut valmentajat
3.6 Joukkueenjohtajat
3.7 Vanhemmat
3.8 Seuran toiminnanjohtaja
5
5
5
5
5
5
6
6
6
4. Laji ja kilpailujärjestelmä
4.1 Kilpailusarjat ja kilpailut
4.2 Arviointi
4.3 Asematapahtumat
5. Valmennusjärjestelmä
5.1 Voimisteluharrastuksen aloittaminen
5.1.1 Joukkuevoimistelu 6-8v.
5.1.2 Mukaan toimintaan yli 7-vuotiaana
5.2 Harrastepolku
5.3 Kilpailupolku
5.3.1 8-10-vuotiaat – asematapahtumat
5.3.2 10-12-vuotiaat – ensimmäiset varsinaiset kilpailut
5.3.3 Yli 12-vuotiaat – kilpasarja tai mestaruussarja
7
8
10
10
11
11
11
11
12
12
12
12
12
6. Voimistelijoiden liikkuminen seuran sisällä
6.1 Vuosittaiset tasotarkistukset
6.2 Muut voimistelijoiden siirtymiset
13
13
14
7. Harjoittelu ja sitoutuminen
7.1 Harjoittelu
7.2 Sitoutuminen
7.3 Motivaatio
7.4 Läsnäolo harjoituksissa
15
15
15
16
16
8. Edustus ja käyttäytyminen
8.1 Edustusasut
8.2 Käyttäytyminen
8.2.1 Käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa
8.3 Katsomokäyttäytyminen ja kannustaminen
17
17
17
18
18
9. Kilpailut ja esiintymiset
9.1 Kilpailupäivän kulku
9.2 Esiintymiset
19
19
19
10. Maksut, lisenssit ja vakuutukset
10.1 Maksut
10.2 Lopettaminen kesken kauden
10.3 Muiden kulujen laskutus
10.4 Laskujen lähetys ja omien laskujen tarkastelu
10.5 Perintä
10.6 Vakuutukset
10.7 Seuran toiminnan vastuuvakuutus
20
20
20
20
20
20
21
21
11. Varainhankinta
11.1 Varainhankinta
11.2 Sponsorit ja kummitoiminta
21
21
21
12. Liikunta
12.1 Liikuntasuositukset
12.2 Monipuolinen liikunta
22
22
22
13. Ravinto
13.1 Urheilijan ravitsemuksen kulmakivet
23
23
14. Terveys
14.1 Urheiluvammojen ennaltaehkäisy
14.2 Urheiluvamman omatoiminen ensiapu
14.3 Antidopingtyö ja dopingvalvonta
24
24
24
25
Tervetuloa Tapiolan Voimistelijoihin!
Tyttärenne harrastaa seurassamme joukkuevoimistelua. Haluamme
toivottaa koko teidän perheenne lämpimästi tervetulleeksi mukaan
Tapiolan Voimistelijoiden toimintaan.
Tästä tietopaketista löytyy tärkeää tietoa joukkuevoimistelusta,
kilpailutoiminnasta ja lajin harrastamisesta seurassamme. Lisäksi
tietopaketissa esitellään seuratoimijat ja valmennusjärjestelmä.
Tietopaketti antaa käytännön tietoa muun muassa harjoituskaudesta,
kilpailupäivistä, liikunnasta, ravinnosta ja terveydestä.
Loiste seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012.
3
2 Tapiolan Voimistelijat
Tapiolan Voimistelijat ry on vuonna 1964 perustettu eteläespoolainen
liikuntaseura. Tapiolan Voimistelijoiden toiminnan pyrkimyksenä on
tarjota kaikenikäisille jäsenille liikunnan ja voimistelun iloa eri taito- ja
tavoitetasoilla.
Laadukkuus ja monipuolisuus
Lähtökohtanamme on, että valmennus on laadukasta ja monipuolista
toiminnan kaikilla tasoilla. Toiminnassa painotetaan niin urheilullisia,
kasvatuksellisia kuin terveydellisiäkin näkökohtia. Ohjaajat ja valmentajat
saavat jatkuvasti koulutusta, ja valmennustoimintaa kehitetään
aktiivisesti.
Yhteisöllisyys ja jatkuvuus
Seuran tavoitteena on sytyttää jokaisessa voimistelijassa liikunnan ilo,
joka kantaa lapsuudesta kypsään aikuisikään. Seuraan ja joukkueeseen
sitoutuneet
voimistelijat
takaavat
joukkuevoimistelutoiminnan
jatkuvuuden. Voimistelijat kasvavat vähitellen osaksi seurayhteisöä
kunnioittaen hyviä tapoja, vastuullisuutta ja rehtiä urheiluhenkeä.
4
3 Seuran toimijat
Valmennuskoordinaattorin työn näkyvin osa-alue on kilpailukauden
aikana tehtävät käynnit joukkueiden harjoituksiin. Harjoituskäynneillä
valmennuskoordinaattori saa käsityksen jokaisen joukkueen tilanteesta
ja voi auttaa harjoitteluun ja valmennukseen liittyvissä seikoissa.
Valmennuskoordinaattori on mukana joukkueiden vuosittaisissa
tasotarkistuksissa sekä voimistelijoiden siirroissa seuran sisällä.
3.1 Hallitus
3.4 Ikäkausien ja tiimien vastuuvalmentajat
Hallitus vastaa seuran joukkuevoimistelutoiminnan laadukkuudesta
ja jatkuvuudesta yleisellä tasolla. Hallitus huolehtii mm. seuraavista
toimintaedellytyksistä:
Kullekin alle 12-vuotiaiden ikäkaudelle sekä yli 12-vuotiaiden tiimille
on nimitetty vastuuvalmentaja, joka vastaa ikäkauden tai tiimin
valmennuksesta. Vastuuvalmentaja toimii aktiivisesti ikäkauden tai tiimin
valmennuksen suunnittelussa ja seurannassa sekä toimii tarvittaessa
ikäkauden muiden valmentajien tuutorina. Vastuuvalmentaja edustaa
ikäkautta tai tiimiä valmennustoimikunnassa. Vastuuvalmentaja
on perillä koko ikäkauden taitotasosta ja on mukana vuosittaisissa
tasotarkistuksissa.
- valmentajien riittävä määrä ja koulutus
- riittävät ja tarkoituksenmukaiset harjoitustilat
- yhteydenpito Suomen Voimisteluliittoon ja edunvalvonta liittotasolla
- valmennustoiminnan kehittäminen valmennustoimikunnassa
Hallitus nimeää keskuudestaan valmennusvastaavan, joka toimii linkkinä
valmennustoimikunnan ja hallituksen välillä. Lisäksi hallitus voi valita
keskuudestaan muita jäseniä hoitamaan yllä mainittuja tehtäviä.
3.2 Valmennustoimikunta
Valmennustoimikunta koostuu seuran valmennusvastaavasta, ikäkausien
ja tiimien vastuuvalmentajista sekä muista joukkuevoimistelutoiminnan
kehittämisestä kiinnostuneista lajin asiantuntijoista. Valmennustoimikunta vastaa seuran joukkuevoimistelutoiminnan kehittämisestä.
3.3 Valmennuskoordinaattori
Valmennuskoordinaattorin tehtävänä on kehittää ja koordinoida seuran
valmennustoimintaa ja toimia tiedottajana hallituksen sekä valmentajien
välillä. Valmennuskoordinaattori toimii seuran valmennustoimikunnan
sekä valmentajakokouksen puheenjohtajana.
3.5 Muut valmentajat
Jokaisella valmennustiimillä tai alle 12-vuotiaiden joukkueella on
joukkuekohtainen valmentaja tai valmentajia (ns. omavalmentajat), jotka
vastaavat joukkueensa valmennuksesta. Valmentajat ovat vastuussa
kommunikoinnista vanhempien kanssa ja suunnittelevat mm. kisamatkat
joukkueenjohtajan kanssa.
Seuramme valmentajat ovat Voimisteluliiton koulutusjärjestelmän
mukaisesti koulutettuja voimisteluvalmentajia, joista suurin osa tekee
valmennustyötä oman työnsä tai opiskelujensa ohella. Valmennustiimit
rakennetaan valmentajien kokemus- ja koulutustausta huomioiden.
Valmentajat tekevät omaa joukkuettaan koskevat valmennukselliset
ratkaisut seuramme yhteisen linjauksen mukaisesti.
Seuran resurssien ja joukkueen tavoitteiden puitteissa joukkueella voi olla
myös apuvalmentajia sekä mahdollisesti erillinen koreografi. Jokaisella
yli 15-vuotiaalla seuramme voimistelijalla on halutessaan mahdollisuus
5
päästä apuvalmentajaksi, ja Tapiolan Voimistelijat tukee heidän
koulutuksiaan seuran omien tarpeiden mukaan. Suurin osa Tapiolan
Voimistelijoiden nykyisistä valmentajista on seuran omia kasvatteja.
3.6 Joukkueenjohtajat
Jokaisella seuran joukkueella on nimetty joukkueenjohtaja eli ”jojo”.
Joukkueenjohtaja toimii yhteyshenkilönä seuran, vanhempien ja
valmentajien välillä. Yleensä jojona toimii joukkueessa voimistelevan
lapsen vanhempi. Joukkueenjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa
- joukkueen budjetin luominen kauden alussa yhdessä toiminnanjohtajan ja valmentajan kanssa,
- seuran ja vanhempien välinen tiedotus,
- joukkueen sisäinen tiedotus,
- joukkueen tapahtumien järjestäminen ja suunnittelu yhdessä valmentajien kanssa,
- varainkeruun järjestäminen,
- joukkueen yleisten käytännön asioiden hoitaminen yhteistyössä valmentajien kanssa.
3.7 Vanhemmat
Vanhempien tehtävänä on muun muassa
6
- kannustaa ja tukea voimistelijaa, joukkuetta ja valmentajia
- harjoitus-, kilpailu- ja muiden maksujen maksaminen
- järjestää voimistelijan kuljetus harjoitus-, kilpailu- ja muihin tapahtumiin
- osallistua joukkueen ja seuran toimintaan (esim. vanhempainillat, varainkeruu ja tapahtumat)
3.8 Seuran toiminnanjohtaja
Seuran
toiminnanjohtajan
tehtävänä
on
huolehtia
joukkuevoimistelutoimintaan liittyvistä käytännön asioista yhdessä
valmennuskoordinaattorin kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa
salivuorojen jakaminen, laskutus, kilpailuilmoittautumisista huolehtiminen
ja tapahtumien käytännön järjestelyt.
Otathan yhteyden suoraan Tapiolan Voimistelijoiden toimistoon, mikäli
kausimaksu, kilpailulisenssi tai muu vastaava mietityttää.
Tapiolan Voimistelijat
www.tapiolanvoimistelijat.fi
Kappelitie 6 D 02200 Espoo
puh 040-734 7084 ma-to klo 9.00-15.00
4 Laji ja kilpailujärjestelmä
Joukkuevoimistelu on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta
kansainväliseksi kilpaurheilulajiksi, ja se on harrastajamäärältään
Voimisteluliiton lajeista suurin.
Joukkuevoimistelu on monipuolinen laji. Laji vaatii voimistelijalta
liikkuvuutta, voimaa, nopeutta, tasapainoa, koordinaatiota ja rytmitajua,
ja siinä korostuvat vartalon liikkeiden virtaavuus, ilmaisullisuus ja
esteettisyys. Kilpailuhjelman suorittaminen vaatii voimistelijoita myös
hyvää aerobista ja anaerobista kestävyyttä. Liikkeet sitoutuvat toisiinsa
sulavasti ja jatkuvasti siten, että edellinen liike synnyttää aina seuraavan.
Joukkuevoimistelun kilpailuohjelma on liikkeiden ja musiikin muodostama
taiteellinen ja urheilullinen kokonaisuus, jonka hyvälle suoritukselle on
ominaista yhtenäisyys ja yhtäaikaisuus.
7-10-vuotiaiden joukkueen kokoa ei ole määrätty. SM-sarjoissa ja 1012v. sarjassa joukkue muodostuu vähintään kuudesta voimistelijasta, ja
kilpasarjoissa joukkueessa tulee olla vähintään viisi voimistelijaa.
Elegia seuramme kevätnäytöksessä vuonna 2008.
7
4.1 Kilpailusarjat ja kilpailut
Alle 10-vuotiaat
- Voimistelu Asemat alle 12 -vuotiaille
- Kaikki osallistujat palkitaan mitaleilla
- Aluekilpailut
- Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailut
- Voimisteluliiton välinemestaruuskilpailut
- Voimistelupäivät
- Seurojen järjestämät kilpailut
- Asematapahtumat
- Voimistelu Asemilla kaikki osallistujat palkitaan mitaleilla.
- Aluekilpailuissa, Voimistelupäivillä ja seurakilpailuissa sarjan kolme parasta
palkitaan samanlaisilla mitaleilla.
- Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa
kaikki 1. kategorian joukkueet palkitaan samanlaisilla mitaleilla.
- Aluekilpailut
- Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailut
- Voimisteluliiton kilpasarjojen
välinemestaruuskilpailut
- Voimistelupäivät
- Seurojen kilpailut
- Aluekilpailuissa, Voimistelupäivillä ja seurakilpailuissa sarjan kolme parasta
palkitaan samanlaisilla mitaleilla.
- Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa
kaikki finaalin kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä
mitaleilla.
- Aluekilpailut
- SM-kilpailut
- SM-välinemestaruus-kilpailut
- Seurojen kilpailut
- Kansainväliset seurojen kilpailut (vain
vapaa ohjelmilla)
- Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä
mitaleilla.
- Aluekilpailut
- Voimisteluliiton kilpasarjojen
mestaruuskilpailut
- Voimisteluliiton kilpasarjojen
välinemestaruuskilpailut
- Seurojen kilpailut
- Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä
mitaleilla.
- Aluekilpailut
- SM-kilpailut
- SM-välinemestaruuskilpailut
- Juniori Cup kilpailut
- Juniorimaajoukkueen karsintakilpailu
- Seurojen kilpailut
- Kansainväliset seurojen kilpailut - IFAGG Challenge Cup ja Junior
Championships -kilpailut
- Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä
mitaleilla.
- Juniori Cup-kilpailuissa palkitaan kolme parasta Cup-pokaaleilla.
Välineillä tai vapaaohjelmilla.
10-12-vuotiaat
Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin
välineohjelmilla (naru/pallo vuorotellen: parillisina
vuosina naru ja parittomina vuosina pallo).
12-14-vuotiaat kilpasarja
Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin
välineohjelmilla (naru, pallo tai vanne,
vapaavalintainen väline)
12-14-vuotiaat SM-sarja
Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin
välineohjelmilla (vanne pakollinen väline)
Juniorit 14-16-vuotiaat kilpasarja
Keväällä vapaaohjelmilla ja syksyllä
välineohjelmilla (väline vapaavalintainen)
Juniorit 14-16-vuotiaat SM-sarja
Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin
välineohjelmilla (keilat pakollinen väline)
8
Noviisit 16-20-vuotiaat kilpasarja ja naiset yli
16 v. Kilpasarja
Keväällä vapaaohjelmilla ja syksyllä
välineohjelmilla (väline vapaavalintainen)
- Aluekilpailut
- Voimisteluliiton kilpasarjojen
mestaruuskilpailut
- Voimisteluliiton kilpasarjojen
välinemestaruuskilpailut
- Seurojen kilpailut
Noviisit 16-18-vuotiaat SM-sarja ja naiset yli 16
v. SM-sarja
- Aluekilpailut
- SM-kilpailut
- SM-välinemestaruuskilpailut
Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin
- Suomen Cup kilpailut (naiset yli 16 v.)
välineohjelmilla (väline vapaavalintainen,
- Maajoukkueen karsintakilpailu
välinesarjoissa ja kansainvälisissä kilpailuissa vain - Seurojen kilpailut
naiset yli 16 v. sarja)
- Kansainväliset seurojen kilpailut - IFAGG World Cup ja World
Championships kilpailut
- Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä
mitaleilla.
- Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä
mitaleilla.
- Suomen Cup-kilpailuissa palkitaan kolme parasta Cup-pokaaleilla.
Pilke, Tuike ja Team Tapiola seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012.
9
4.2 Arviointi
4.3 Asematapahtumat
Tapiolan
Voimistelijoissa
alle
10-vuotiaiden
kilpailujoukkueet
osallistuvat Voimistelun asemalle. Asematapahtumiin voi osallistua
joko vapaavalintaisella vapaa- tai välineohjelmalla tai Voimisteluliiton
valmisohjelmalla. Asemilla joukkueille ei anneta suorituksesta pisteitä,
vaan joukkueet saavat kirjallisen palautteen asematapahtumien
tuomareilta eli arveilta. Asemilla on käytössä kaikille voimistelulajeille
yhteinen arviointi, joka perustuu lasten liikkumisen arvostamiseen ja
perusvoimistelutaitoihin. Asematapahtumien yhteydessä järjestetään
Touhuamisen piste, jossa voimistelijat voivat kokeilla turvallisesti uusia
Tekninen tuomaristo (TV) arvioi ohjelmassa suoritettavia liikkeitä ja liikkeitä sekä esittää omia taitojaan.
liikesarjoja. Taiteellinen tuomaristo (AV) arvioi ohjelman rakennetta,
voimistelullista arvoa sekä ilmaisullisuutta, omaperäisyyttä ja musiikkia.
Suoritustuomaristo (EXE) merkitsee ohjelmassa tapahtuvat virheet ja
vähentää niistä pisteitystaulukon mukaisesti.
Kilpailuohjelma koostuu vartalonliikkeistä, hypyistä, tasapainoista ja
muista vaikeusosista sekä näiden sarjoista ja yhdistelmistä. Voimistelijoiden tulee suorittaa ohjelma hyvällä joukkuevoimistelutekniikalla
mahdollisimman yhtenäisesti ja samanaikaisesti. Arvostelu jaetaan
kolmeen osa-alueeseen: sommittelun tekniseen, sommittelun
taiteelliseen ja suoritukseen. Tuomarit antavat kustakin osa-alueesta
pisteitä Voimisteluliiton kilpailusääntöjen mukaisesti. Jokaista osaaluetta arvioi useampi tuomari.
10-12-vuotiaiden sarjassa joukkueet arvioidaan kategorioihin 1-10.
Joukkueet sijoitetaan oikeaan kategoriaan tuomareiden antamien
yhteispisteiden perusteella. Joukkuekohtaisia pisteitä ei julkisteta.
Kilpasarjassa 12-14-vuotiaiden joukkueet arvioidaan kategorioilla AE. Joukkueet sijoitetaan oikeaan kategoriaan tuomareiden antamien
yhteispisteiden perusteella. Joukkuekohtaisia pisteitä ei julkisteta.
Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa
sarjan kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä. Muissa
kilpailuissa sarjan kolme parasta joukkuetta palkitaan samanlaisilla
mitaleilla.
Yli 14-vuotiaiden kilpasarjoissa joukkueet arvioidaan pistein, ja
tuomaripaneelien antamat pisteet ovat julkisia. Kilpailun kolme parasta
palkitaan tulosjärjestyksessä.
Yli 12-vuotiaiden SM-sarjassa joukkueet arvioidaan pistein. Tuomarien
antamat pisteet ovat julkisia. Kaikissa kilpailuissa kilpailun kolme parasta
joukkuetta palkitaan mitaleilla tulosjärjestyksessä.
10
Elmeri-jääkarhu hurmasi seuramme
järjestämän Etelä-Suomen alueaseman maskottina syksyllä 2011.
5 Valmennusjärjestelmä
5.1 Voimisteluharrastuksen aloittaminen
5.1.1 Joukkuevoimistelu 6-8v.
Joukkuevoimistelupolku aloitetaan Tapiolan Voimistelijoissa 6-7vuotiaana. Ensimmäisenä vuonna voimistelun maailmaan tutustutaan
leikinomaisten harjoitteiden kautta. Monipuolisten harjoitteiden avulla
pyrimme saamaan jokaisen lapsen innostumaan liikkumisesta ja
voimistelusta, valitsee hän sitten myöhemmin lajikseen voimistelun tai
jonkin muun urheilulajin. Kaikki voimistelusta kiinnostuneet voivat liittyä
mukaan itselleen sopivan ryhmän toimintaan kauden alussa.
Toisena vuonna valmennusjärjestelmä jakautuu kahteen eri polkuun:
harrastepolkuun ja kilpailupolkuun. Tytöt jatkavat voimisteluharrastusta
oman taito- ja tavoitetason mukaisesti joko harrasteryhmässä
harrastepolkua pitkin tai kilpajoukkueessa kilpailupolkua pitkin. Toisena
vuonna molemmilla poluilla keskitytään perusvoimisteluun ja lajitaitojen
alkeisiin leikkiä ja hauskanpitoa kuitenkaan unohtamatta.
Kahden ensimmäisen vuoden harjoittelusta vastaa kyseisen ikäkauden
vastuuvalmentaja.
5.1.2 Mukaan toimintaan yli 7-vuotiaana
Yli 7-vuotiaat joukkuevoimistelusta kiinnostuneet tytöt voivat aloittaa lajin
harrastamisen harrastepolkua pitkin. Mukaan pääsee sekä syys- että
kevätkauden alussa. Harrastepolulta on mahdollisuus siirtyä kilpailupolulle vuosittain tehtävien tasotarkistusten kautta (ks. tasotarkistuksista
kohta 6.1).
11
Uusilla, kilpailemisesta kiinnostuneilla voimistelijoilla on mahdollisuus päästä suoraan kilpailupolulle vuosittain järjestettävien
katsastustilaisuuksien kautta. Seura järjestää vähintään kerran vuodessa
(yleensä kevätkauden lopulla) katsastustilaisuuksia eli ikäluokkien
yhteisharjoituksia. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille joukkuevoimistelusta
kiinnostuneille. Katsastustilaisuuden perusteella osallistujille osoitetaan
mahdollisuuksien mukaan kunkin voimistelijan omaa taito- ja tavoitetasoa
vastaava kilpajoukkue tai harrasteryhmä.
5.2 Harrastepolku
Seuramme
harrastepolulla
toimivat
voimisteluryhmät
ovat
joukkuevoimisteluun suuntautuneita ryhmiä. Ryhmissä harjoitellaan
joukkuevoimistelun alkeita ja tähdätään siihen, että jokainen oppii
hallitsemaan voimistelun perustaidot. Tämä mahdollistaa haastavampien
liikkeiden opettelun ja antaa hyvät valmiudet muidenkin urheilulajien
harrastamiseen. Tavoitteena on kehittää monipuolisesti ketteryyttä,
tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiokykyä musiikkia sekä erilaisia
välineitä hyödyntäen.
kilpailujärjestelmän mukaisiin kilpailuihin. Joukkueet muodostetaan
tavoite- ja taitotason mukaisesti, ja joukkueiden kokoonpanot tarkistetaan
vuosittaisissa tasotarkistuksissa (ks. kohta 6.1).
5.3.1 8-10-vuotiaat – asematapahtumat
8-10-vuotiaiden ikäsarjan valmennuksesta vastaa kyseisen ikäluokan
vastuuvalmentaja yhdessä muiden valmentajien kanssa. Kilpajoukkueita
on kolme, ja harjoituksia on 2-3 kertaa viikossa. Joukkueet osallistuvat
seuran näytösten lisäksi Voimisteluliiton asematapahtumiin. Ikäluokan
harjoittelussa korostuu lajitaitojen ja voimistelun avainliikkeiden
kehittäminen monipuolista liikkumista unohtamatta. Tavoitteena on
oppia liikkeet oikeilla suoritustekniikoilla ja mahdollistaa haastavampien
liikkeiden opettelu. Fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä
painopisteenä ovat liikkuvuus, ketteryys ja nopeus. Harjoitteet suoritetaan
leikinomaisesti ja samalla yritetään sytyttää voimistelunkipinä jokaisessa
tytössä.
5.3.2 10-12-vuotiaat – ensimmäiset varsinaiset kilpailut
10-12-vuotiaiden
ikäsarjan
valmennuksesta
vastaa
kyseisen
ikäluokan vastuuvalmentaja yhdessä muiden valmentajien kanssa.
Harjoituksia on 1-2 kertaa viikossa, ja ryhmät esiintyvät seuramme Kilpailujoukkueita on ikäluokan sisällä kolme, ja harjoituksia on 2näytöksissä. Yli 12-vuotiaiden nuorten voimisteluryhmällä on mah- 4 kertaa viikossa. Joukkueet osallistuvat 10-12-vuotiaiden sarjassa
dollisuus osallistua lisäksi Voimisteluliiton muihin tapahtumiin. Voimisteluliiton kilpailuihin ja lisäksi seuran näytöksiin. Valmennuksessa
Esiintymiset tuovat harjoitteluun mukavaa vaihtelua ja tavoitteellisuutta, korostetaan kokonaisvaltaisuutta ja fyysisten ominaisuuksien
ja ennen kaikkea ne tarjoavat elämyksiä.
kehittämistä. Voimistelun avainliikkeiden hallinnan myötä aloitetaan
haastavampien liikkeiden opettelu. Tavoitteellisen harjoittelun avulla
Harjoitussuunnitelmat on tehty tukemaan mahdollisuutta siirtyä voimis- lajitaidot karttuvat, ja voimistelijat kokevat onnistumisia oppiessaan
telun harrasteryhmistä kilpailupolulle.Valmennus on suunnitelmallista ja tavoiteliikkeitä. Kilpaileminen kehittää voimistelijoiden itsevarmuutta ja
huomioi voimistelijoiden kehityksen kokonaisuudessaan. Näin pyritään suorituspuhtautta, voimistelijat pääsevät nauttimaan esiintymisistä ja
takaamaan laadukas valmennustyö myös harrastepolulla sekä joustava kokevat elämyksiä onnistuessaan omalla tavoitetasollaan.
liikkuminen harraste- ja kilpailupolun välillä.
5.3.3 Yli 12-vuotiaat – kilpasarja tai mestaruussarja
5.3 Kilpailupolku
12 ikävuoden jälkeen kilpajoukkueet jakautuvat kilpasarjan tiimiin
ja mestaruussarjan tiimiin Voimisteluliiton suositusten mukaisesti.
Seuramme kilpailupolulla toimivat kilpajoukkueet harjoittelevat Kilpasarjan tiimi osallistuu kilpasarjaan, ja harjoitusmäärä on 3-4
tavoitteellisesti ja sitoutuneesti tavoitteenaan osallistua Voimisteluliiton kertaa viikossa ikäsarjasta riippuen. Mestaruussarjan tiimi osallistuu
12
mestaruussarjaan ja harjoituksia on vähintään 4 kertaa viikossa
ikäsarjasta riippuen. Tiimien valmennus on suunnitelmallista, ja
tavoitteena on menestyä oman sarjansa kilpailuissa. Voimistelijat oppivat
ottamaan enemmän vastuuta omasta harjoittelustaan, ja onnistumisia
koetaan sekä henkilökohtaisten että joukkuekohtaisten tavoitteiden
saavuttamisen myötä. Seuramme tavoitteena on, että mahdollisimman
moni jatkaa voimisteluharrastusta aikuisiälle asti. Harjoittelu pyritään
tekemään mahdollisimman terveellisesti ja turvallisesti jokaisen fyysiset
ominaisuudet huomioon ottaen.
6 Voimistelijoiden liikkuminen seuran sisällä
6.1 Vuosittaiset tasotarkistukset
Voimistelijoiden siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu pääsääntöisesti
ikäluokan tasotarkistusten kautta. Tasotarkistukset tehdään vuosittain
kevätkauden päätteeksi. Tarkistuksia voidaan tehdä myös syyskauden
päätteeksi. Tasotarkistusten tekemisestä ilmoitetaan etukäteen.
Tasotarkistuksissa huomioidaan sekä voimistelijan motivaatio että
taitotekijät. Arvioinnissa huomioidaan kuluneen kauden harjoittelu,
kehitys, motivaatiokyselyt sekä ikäluokan yhteisharjoituksissa tehtävät
tasotestit. Testeissä arvioidaan muun muassa liikkuvuutta, koordinaatiota,
akrobatiaa ja muita voimistelun perustaitoja.
Tasotarkistusten pohjalta muodostetaan joukkueiden seuraavan
kauden
kokoonpanot.
Tasotarkistusten
järjestämisestä
sekä
joukkueiden kokoonpanopäätöksistä vastaavat yhteistyössä seuran
valmennuskoordinaattori, ikäluokan vastuuvalmentaja sekä ikäluokan
muut valmentajat.
Kaste ja Usva seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012.
13
6.2 Muut voimistelijoiden siirtymiset
Jos voimistelija on joukkueessa, joka ei selkeästi vastaa hänen taitoja tavoitetasoaan, voidaan hänet tarvittaessa sijoittaa myös kesken
kauden hänelle sopivampaan joukkueeseen. Voimistelijan mahdollisuus
siirtyä toiseen joukkueeseen arvioidaan huomioiden voimistelijan taitoja tavoitetaso, motivaatiotekijät sekä muut mahdolliset tekijät, ja jokaisen
siirron on oltava hyvin perusteltu. Siirtoa voidaan ehdottaa valmentajan
tai voimistelijan itsensä aloitteesta. Voimistelijan on aina keskusteltava
mahdollisesta siirtymisestä ensin oman joukkueensa valmentajan
kanssa.
Ennen mahdollista siirtoa konsultoidaan ikäkauden tai tiimin
vastuuvalmentajaa. Kyseessä olevien joukkueiden valmentajat tekevät
yhdessä päätöksen voimistelijan siirtymisestä. Valmentajat ja vanhemmat
keskustelevat joukkueen vaihtamisen tarpeellisuudesta ja siihen
liittyvistä käytännön asioista. Tämän jälkeen voimistelija harjoittelee
kuukauden koeajalla ennen lopullista siirtoa. Koeajan jälkeen käydään
palautekeskustelu valmentajan, voimistelijan ja voimistelijan vanhempien
kesken. Palautekeskustelussa käydään läpi, miten koeaika on sujunut.
Joukkueesta toiseen siirtyminen suunnitellaan mahdollisimman
sujuvaksi.
14
Halla ja Joiku seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012.
7 Harjoittelu ja sitoutuminen
7.1 Harjoittelu
Joukkueet harjoittelevat ikä- ja tavoitetason mukaisesti 1-7 kertaa
viikossa. Lajiharjoitusten lisäksi viikko-ohjelmaan voi sisältyä lajia
tukevia oheisharjoitteita kuten balettia, tanssia, juoksulenkkejä tai
lihaskuntoharjoitteita. Oheisharjoitteet voivat olla ohjattuja tai itsenäisesti
suoritettavia. Itsenäisen harjoittelun merkitys kasvaa varsinkin
vanhemmilla voimistelijoilla. Itsenäisellä harjoittelulla voidaan kehittää
tehokkaasti voimistelijan henkilökohtaisia heikkouksia ja ehkäistä
loukkaantumisia.
Lajiharjoitukset koostuvat joukkuevoimistelun eri osa-alueiden
monipuolisesta harjoittelusta. Harjoitukset sisältävät muun muassa
voimistelun vaikeusosia kuten vartaloliikkeitä, hyppyjä ja tasapainoja
sekä vaikeusosien suorittamista tukevia harjoitteita. Yksi tärkeimmistä
asioista yhteisissä harjoituksissa on joukkueena toimiminen: joukkueen
sisäinen dynamiikka muodostuu vain yhteisten harjoitusten aikana.
Kilpailuohjelman onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että
tytöt suorittavat liikkeet yhtenäisesti. Harjoitusten tavoitteena on saada
joukkueelle yhtenäinen taitotaso.
Team Lumi Sade ja Kipinä seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012.
7.2 Sitoutuminen
Seuramme tarjoaa useita eri mahdollisuuksia harrastaa voimistelua,
ja näin jokaiselle voimistelijalle pyritään löytämään juuri sopiva
harjoitusmäärä. Harrastepolulla osallistuminen on vapaampaa, kun
taas kilpailupolulla edellytetään koko perheen aktiivista osallistumista
harrastukseen.
15
Joukkuevoimistelun tavoitteellinen, kilpailuihin tähtäävä harrastaminen
vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista harrastukseen. Kyseessä on
joukkuelaji, joten harrastuksen aloittamisella voimistelija sitoutuu koko
joukkueeseen ja sen toimintaan: harjoituksiin ja leireihin sekä näytöksiin
ja kilpailuihin osallistumiseen. Voimistelija sitoutuu myös joukkueen
yhteisiin tavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen
harjoitteiden suorittamiseen. Säännöllinen harjoittelu ja sitoutuminen
harrastukseen takaavat mielekkään edistymisen ja lisää motivaatiota
harrastamiseen.
7.4 Läsnäolo harjoituksissa
Harjoituksissa ollaan pääsääntöisesti aina paikalla. Kilpailevien
joukkueiden harjoittelu kärsii aina, kun joku joukkueen voimistelijoista on
pois harjoituksista, leireiltä tai kisoista. Mitä vanhemmaksi tullaan ja mitä
korkeammalle tähdätään, sitä tärkeämpää on, että kaikki voimistelijat
ovat harjoituksissa. Perheen muut menot (matkat ym.) tulee suunnitella
niin, ettei niistä aiheudu turhia poissaoloja. Erityisesti ennen esiintymisiä
ja kilpailuja poissaoloja tulisi välttää.
Vanhemman rooli sitoutumisessa on tärkeä, koska juuri he ovat esimerkin Kipeänä ei saa osallistua harjoituksiin. Lepopäivänä voi tulla kuitenkin
näyttäjiä. Kilpailuharrastus on aina koko perheen harrastus. Tukeminen seuraamaan harjoituksia. Muista poissaoloista sovitaan tapausja kannustus ovat tärkeä osa lapsen harjoittelua ja lajissa kehittymistä.
kohtaisesti erikseen.
7.3 Motivaatio
Määrätietoisen harjoittelun ja taitojen kehittämisen ehdoton edellytys
on voimistelijan oma motivaatio. Seuramme tavoitteena on herättää
voimistelijoissa luontainen halu ja innostus omaehtoiseen harjoitteluun.
Pyrimme siihen, että kunkin joukkueen voimistelijoilla on mahdollisimman
yhtenevä tavoitetaso. Tällöin harjoittelu on mielekästä ja motivoivaa.
Kokoonpanoja
muodostettaessa
voimistelijoiden
motivaatiolla
on siis suuri merkitys. Teemme motivaatiokyselyjä, joiden avulla
selvitetään esimerkiksi kuinka monta kertaa viikossa voimistelija on
valmis harjoittelemaan. Myös kauden mittaan harjoituksissa osoitettu
harjoittelumotivaatio ja tsemppaaminen otetaan huomioon joukkueiden
kokoonpanoja muodostettaessa.
Lapselle on tärkeää, että hänen vanhempansa ovat kiinnostuneita
hänen harrastuksestaan. Vanhempien on hyvä välillä kysyä voimistelijan
tuntemuksia harjoitusten jälkeen. On luonnollista, että välillä tulee kausia,
jolloin motivaatio on hakusessa. Tällöin vanhempien tehtävänä on tukea
voimistelijaa ja kannustaa jatkamaan.
16
Poissaoloista on aina ilmoitettava valmentajalle etukäteen, mieluiten heti,
kun mahdollista (esim. perheen lomamatkat, leirikoulut ja lauantaiset
koulupäivät), sillä tiedossa olevat poissaolot vaikuttavat kauden
suunnitteluun ja esimerkiksi leirien ajankohtiin.
Valmentajalle on ilmoitettava etukäteen myös, jos voimistelija myöhästyy
harjoituksista tai tulee ainoastaan toipilaana seuraamaan harjoituksia
sivusta.
Vaikka harrastepolulla sitoutuminen on vapaampaa, myös harrasteryhmän voimistelijoiden tulee ilmoittaa poissaoloista. Lisäksi on tärkeää,
että aina ennen esiintymisiä myös harrasteryhmän tunneilla käydään
ahkerasti.
8 Edustus ja käyttäytyminen
8.1 Edustusasut
Tapiolan Voimistelijoiden edustusasuun kuuluvat Piruetin valkoinen takki,
johon on painettu seuran logo, sekä Piruetin mustat narupunttihousut
(kuva edustusasusta sivulla 25). Kilpailutapahtumissa jokaisen joukkueen
on edustettava seuraa kyseisellä edustusasulla. Asemaikäisiltä ei vielä
vaadita edustusasun hankintaa. Edustusasun tilaaminen tapahtuu
internetistä seuran kotisivuilta kohdasta ”Seuran tuotteet”. Samalla
sivulla voit tutustua myös muihin seuran tuotteisiin, kuten laukkuihin ja
reppuihin.
Joukkueet voivat myös halutessaan painattaa itselleen joukkuepaidat.
Joukkuepaidat saavat olla väriltään vihreät, mustat tai valkoiset.
Joukkuepaitojen painatusohje löytyy seuran kotisivuilta kohdasta
”Seuran tuotteet”.
8.2 Käyttäytyminen
Tavoitteenamme on, että Tapiolan Voimistelijat tunnetaan hyvästä
käyttäytymisestä. Muistathan hyvän käytöksen harjoituksissa,
esiintymisissä, kilpailuissa, katsomossa tai missä tahansa kulkiessasi
seuran edustusasu päällä. Nämä säännöt koskevat sekä voimistelijoita,
valmentajia ja vanhempia että muita seuran toimijoita.
Team Lumi Kide ja Pinja seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012.
Seuramme joukkuevoimisteluharjoituksissa jokainen voimistelija
on vastuussa hyvästä käytöksestä. Joukkueet voivat luoda omia
pelisääntöjä harjoituksissa käyttäytymisestä. Pelisäännöistä voi kysyä
lisää joukkueen valmentajilta.
17
8.2.1 Käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa
Tapiolan Voimistelijoiden sivuilta löytyy ohje sosiaalisessa mediassa ja
internetissä käyttäytymisestä. Alla ohjeesta tärkeimmät kohdat, koko
ohjeen voit käydä lukemassa seuran kotisivuilta.
- Muista, että internetissä edustat omaa seuraasi ja joukkuettasi.
- Älä koskaan luovuta salasanoja tai henkilökohtaisia tietojasi ulkopuolisille.
- Kuvia saa julkaista internetissä vain, jos kuvassa esiintyviltä henkilöiltä ja kuvaajalta on pyydetty lupa kuvan julkaisuun.
- Näytä internetissäkin hyvää esimerkkiä muille, älä kiusaa tai nimittele.
- Palautetta joukkuevoimistelusta voi antaa suoraan joukkueen valmentajille tai seuralle, ei julkisesti internetin kautta.
8.3 Katsomokäyttäytyminen ja kannustaminen
Seuramme joukkueiden kesken tulisi aina pyrkiä hyvään kannustavaan
henkeen ja ilmapiiriin. Kilpailutapahtumiin kuuluu muiden joukkueiden
tasapuolinen kannustaminen ja reilu urheiluhenki. Kannustaa saa kovaa,
mutta se ei kuitenkaan saa häiritä joukkueiden suoritusta tai suoritukseen
keskittymistä.
Muistathan katsomossa istuessasi, että edustat seuraa sekä omaa
tai lapsesi joukkuetta. Katsomossa on muistettava aina asiallinen
käyttäytyminen. Koskaan ei voi tietää, kuka lähettyvillä istuu, ja
keskustelusi voi vahingossa tallentua esimerkiksi videotallenteelle.
Muistattehan myös, että katsomossa ei saa liikkua kilpailusuoritusten
aikana. Annetaan rauha esiintyvälle joukkueelle sekä tuomarien
arvioinnille.
18
Joiku seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012 ja Aava kisakatselmuksessa
keväällä 2012.
9 Kilpailut ja esiintymiset
9.1 Kilpailupäivän kulku
Kilpailupaikalle saavutaan seuran edustusasussa valmentajan kanssa
sovitun aikataulun mukaisesti. Huolehdithan, että mukanasi on kaikki
tarvittava kilpailupäivää varten.
Kilpailupäivä alkaa virallisella kilpailuharjoituksella. Jokaista joukkuetta
varten on varattu 1-3 minuuttia harjoitusaikaa kilpailualueella.
Oman harjoitusvuoron näkee kilpailun järjestäjän laatimasta
harjoitusaikataulusta. Harjoitussuoritus on tärkeä osa kilpailupäivää,
sillä tuomarit saattavat jo olla seuraamassa harjoituksia.
kilpailutapahtumaa ja antaa voimistelijoille ja vanhemmille ohjeet,
kuinka päivän aikana toimitaan. Pääsääntö on, että valmentaja
huolehtii tytöistä päivän aikana, eivätkä vanhemmat osallistu kilpailuihin
valmistautumiseen. Vanhemmat voivat tarvittaessa avustaa valmentajia
esimerkiksi hiustenlaitossa ja ruokailuissa. Vanhemman tärkein tehtävä
kilpailuissa on olla läsnä sekä kannustaa ja tukea voimistelijaa.
Muistathan ilmoittaa valmentajalle, kun poistutte kilpailujen jälkeen
kilpailupaikalta.
Kilpailujen jälkeen olisi hyvä käydä yhdessä läpi päivän iloja ja mahdollisia
suruja. On tärkeää, että lapsi ja nuori kokee, että hänen harrastustaan
arvostetaan ja että onnistumiset ja epäonnistumiset otetaan vakavasti
myös muun perheen kesken.
9.2 Esiintymiset
Joukkueilla on mahdollisuus osallistua esiintymisiin, joita erilaiset yritykset
tai muut tahot meiltä toivovat. Esiintymisistä tytöt eivät välttämättä
saa suurta rahallista korvausta, vaan arvokasta esiintymiskokemusta.
Mahdollisilla esiintymisistä saaduilla korvauksilla voidaan maksaa
Kilpailuihin valmistautumiseen kuuluu myös hiusten ja mahdollisen esimerkiksi kilpailupukuja ja -matkoja. Joukkueenjohtajan tulee
meikin laitto, lämmittely sekä vaikeusosien ja ohjelman kertaus. Ennen neuvotella seuran toiminnanjohtajan kanssa korvauksen käyttökohteesta
matolle menoa nostatetaan yhdessä hyvä kilpailutsemppi ja keskitytään ja maksujärjestelyistä.
suoritukseen. Suorituksen jälkeen käydään läpi joukkueen tunnelmia, ja
valmentaja antaa joukkueelle palautteen suorituksesta. Tämän jälkeen
jokainen tekee onnistuneet toistot liikkeistä, joissa ohjelman aikana
tapahtui virheitä. Viimeiseksi tehdään yhdessä loppuverryttely.
Olennainen osa kilpailupäivää on myös muiden suoritusten seuraaminen
ja joukkueiden tasavertainen kannustaminen. Muiden joukkueiden
suoritusten seuraaminen on tärkeä oppimistilanne voimistelijoille läpi
harrastuksen.
Kilpailupäivän pituus riippuu kilpailevien joukkueiden määrästä.
Valmentaja käy läpi kilpailupäivän aikataulun hyvissä ajoin ennen
Hohde seuran näytöksessä jouluna 2012.
19
10.3 Muiden kulujen laskutus
10 Maksut, lisenssit ja vakuutukset
10.1 Maksut
Seuran hallitus käsittelee ja hyväksyy valmennusmaksut syyskaudelle
syyskuussa ja kevätkaudelle tammikuussa.
Valmennusmaksut lasketaan valmentajien tekemien harjoitussuunnitelmien perusteella. Kausi on sama kuin viralliset koulujen
käyttövuorot. Virallisten käyttövuorojen ulkopuolella pidetyistä
harjoituksista laskutetaan erillinen maksu.
Mahdolliset valmennussuunnitelman ylittävät palkkakustannukset
laskutetaan kauden jälkeen erillisellä laskulla. Sisaralennuksen
lajimaksusta myönnämme mikäli molemmat sisarukset kuuluvat
valmennusryhmiin ja molempien valmennusmaksu on yli 100e/kevät tai
syksy. Sisaralennus on 15 % isommasta valmennusmaksusta.
10.2 Lopettaminen kesken kauden
Mikäli voimistelija joutuu lopettamaan voimistelun loukkaantumisen tai
sairastumisen takia kesken kauden, perimme häneltä valmennusmaksun
kahden viikon ajalta lopettamispäivästä eli päivästä, jolloin lopettaminen
on saatettu seuran toiminnanjohtajan tietoon kirjallisesti. Seuralle pitää
myös toimittaa lääkärintodistus asiasta.
Mikäli voimistelija lopettaa voimistelun muun syyn takia kesken kauden,
perimme valmennusmaksun kuukauden ajalta lopettamispäivästä laskien
eli päivästä jolloin lopettaminen on saatettu seuran toiminnanjohtajan
tietoon kirjallisesti.
20
Muiden kulujen, kuten kilpailumatkojen, leirien, pukujen ja välineiden
laskutussäännöt vahvistetaan hallituksessa aina kauden aluksi ja ne
tiedotetaan sen jälkeen perheille erillisellä Joukkuevoimisteluinfolla.
10.4 Laskujen lähetys ja omien laskujen tarkastelu
Kaikki seuran laskut tulevat sähköpostilla jäsenrekisterissä olevaan
sähköpostiin.
Seuran jäsenrekisterissä voi käydä katsomassa omia laskuja. Kirjaudu
sisään jäsenrekisteriohjelmaan;
https://www.jasentieto.fi/public/Login.aspx?OmanSeuranID=107
Käyttäjätunnus on oma sähköpostiosoite, unohtuneen salasanan saat
tilattua sähköpostiisi. Sisään kirjauduttuasi valitse vasemmalta Omat
Tiedot. Valitse sitten, kenen tietoja haluat tarkastella. Voit tarkastella
omia tietojasi tai alikäyttäjiesi tietoja.
Laskut-välilehdellä voit tarkastella kaikkia rekisteröitymisesi jälkeen
luotuja laskuja. Listaa voi järjestellä esimerkiksi laskun eräpäivän ja
maksutilanteen mukaan napsauttamalla taulukon otsikkosarakkeita.
Laskun tila muuttuu maksetuksi, kun seuran vastuuhenkilö on kuitannut
laskun maksetuksi. Suurennuslasi-ikonista lasku avautuu uuteen
ikkunaan, josta sen voi tulostaa.
10.5 Perintä
Laskut pitää maksaa eräpäivänä. Erääntyneistä laskuista lähetetään kaksi
muistutusta, joista ensimmäinen tulee sähköpostitse. Toinen muistutus
tulee sähköpostitse tai postitse ja siihen lisätään maksumuistutuskulut.
Maksumuistutuksien jälkeen maksamattomat laskut siirretään
perintätoimistolle.
10.6 Vakuutukset
Voimistelijoilla on mahdollisuus ottaa kilpailu-lisenssin yhteydessä
määräaikainen urheiluvakuutus. Vakuutuksen voimassaoloaika on 1.9.31.8. Mikäli voimistelijalla on oma, urheilutapaturmakorvaavuusehdon
sisältämä vakuutus, hänen ei tarvitse ottaa vakuutusta Voimisteluliiton
kautta. Vakuutuksen kattavuus pitää selvittää omasta vakuutusyhtiöstä.
Jos ottaa vakuutuksettoman lisenssin, on itse vastuussa vakuutuksen
kattavuudesta.
11 Varainhankinta
11.1 Varainhankinta
Joukkuevoimistelun asematapahtumiin osallistuvilla tulee olla asemalisenssi. Asemalisenssi sisältää vakuutuksen.
Joukkueilla on mahdollisuus varainhankintaan valmennusmaksujen,
puku- ja kilpailukulujen kattamiseksi. Hyviä keinoja kartuttaa joukkueen
Urheiluvakuutuksen ehdot ja toimintaohjeet vahinkotilanteissa löytyvät varoja ovat erilaisten tuotteiden myynti, esiintymiset, kirpputorimyynti
Suomen Voimisteluliiton kotisivuilta;
sekä talkootyöt. Yleissääntönä on, että osa varainkeruusta menee
seuralle, ja loput joukkue saa käyttöönsä. Varainhankintaa ei voi
http://www.voimistelu.fi/@Bin/4724069/Lisenssituoteselosteuusi2012- harjoittaa yksittäisten voimistelijoiden hyödyksi, vaan tuotto menee aina
2013.pdf
koko joukkueelle.
ja myös seuramme kotisivuilta
http://www.tapiolanvoimistelijat.fi/joukkuevoimistelu-tanssi/joukkueinfot/
10.7 Seuran toiminnan vastuuvakuutus
Tapiolan Voimistelijoilla on toiminnan vastuuvakuutuksena ja
vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutuksena Pohjolan ja SLU:n
Tuplaturva-vakuutus.
11.2 Sponsorit ja kummitoiminta
Joukkueet voivat hankkia yrityksiä sponsoroimaan joukkueen tai koko
seuran toimintaa. Sponsorointiyhteistyö on yrityskohtaista ja yhteistyöstä
tulee aina luoda virallinen sponsorointisopimus. Sopimuksen ehdot on
käytävä huolella läpi, ja joukkueen mahdollisuudet vastata ehtoihin on
myös varmistettava. Sponsorointiyhteistyöstä sovittaessa tulee ottaa
yhteys seuran toiminnanjohtajaan.
Joukkueet voivat kartuttaa varoja myös kummitoiminnalla. Joko yritys tai
yksityishenkilö voi toimia joukkueen kummina tukien joukkueen toimintaa
esimerkiksi stipendillä. Kiitokseksi tuesta joukkue antaa kummille
kummitodistuksen.
21
12 Liikunta
12.1 Liikuntasuositukset
Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on terveen kasvun ja kehityksen
edellytys. Fyysisen aktiivisuuden perussuositukset kertovat, millaista
liikuntaa kasvun ja kehityksen turvaamiseen tarvitaan. Huomioitavaa
suosituksessa on liikunnan monipuolisuus ja säännöllisyys. Suositukset
kuvaavat terveyden kannalta riittävän liikunnan vähimmäismäärän.
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Lasten ja nuorten liikunLiikkumalla suositusta enemmän saavutetaan enemmän terveys- nan asiantuntijaryhmä 2008. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry.
hyötyjä.
Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä
monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia
istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla
korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
12.2 Monipuolinen liikunta
Monipuolinen liikunta on edellytys fyysisten ominaisuuksien
kehittymiselle. Lajiharjoittelu ja kilpailut eivät riitä läheskään kaikkien
fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen, joten fyysisiä
ominaisuuksia on harjoitettava myös omatoimisesti niin lajiharjoittelun
ohella kuin varsinaisen kilpailu- ja lajikausien ulkopuolella. Lisäksi
liian yksipuolinen harjoittelu voi pitkään jatkuessaan altistaa erilaisille
urheiluvammoille. Voimistelijalle erityisen tärkeää on harjoittaa ja
venyttää asentoja molemminpuolisesti.
22
Liikuntasuositus 13–18-vuotiaille. UKK-instituutti ja Nuori Suomi ry 2008.
yksittäisen aterian tai palautusjuoman merkitys jää vähäiseksi, jos
arkiruokailu ei ole kunnossa.
13 Ravinto
Hyvä arkiravinto on edellytys jaksamiselle, fyysisten ominaisuuksien
kehittymiselle, onnistuneelle harjoittelulle ja palautumiselle. Siksi on
hyvä tarkistaa, että ravintoasiat ovat kunnossa. Rento, mutta järkevä
ote ravintoasioihin takaa luonnollisen suhtautumisen ruokaan. Ravinto
vaikuttaa:
- vireystilaan ja jaksamiseen
- liikuntavammojen riskiin
- kunnon kehittymiseen
- liikuntasuorituksesta palautumiseen
- hyvään oloon
- painonhallintaan
13.1 Urheilijan ravitsemuksen kulmakivet
B. Riittävä juominen
Hyvä nestetasapaino parantaa vireystilaa ja ehkäisee liikuntavammoja.
Riittävästä juomisesta kannattaakin huolehtia jo päivän aikana ennen
urheilua. Silloin nestevajetta ei pääse syntymään helposti.
C. Valmistautuminen kilpailuihin
Kilpailupäivänä syömiseen tuovat lisähaasteita muun muassa
poikkeavat aikataulut, kilpailujännitys ja eväskäytännöt. Kun kilpailuun
tai suoritukseen tullaan täysillä energiavarastoilla, nämä eivät tuota
ongelmaa.
Usein pitkät kilpailu- tai leiripäivät on pärjättävä pelkillä eväillä. Omat
hyväksi havaitut käytännöt urheilija oppii kokeilemalla. Kilpailupäivien
ruokailut kannattaa kuitenkin aina suunnitella etukäteen. Harjoituskauden
arkisyöminen luo pohjan kehitykselle ja menestymiselle myös
kilpailuissa.
Urheilijoiden suorituskykyä ja kehitystä häiritseviä tekijöitä ovat:
A. Arkiruokailu
Arkiruokailulla ja sen rytmittämisellä on ravitsemuksen osalta suurin
merkitys
urheilijan
suorituskykyyn.
Mikäli
urheilijan arkiruokailu on puutteellista, hyvinkään toteutettu harjoittelu tai kilpailuihin valmistautuminen ei tuota parasta mahdollista tulosta. Harjoituksen aikainen kehittävä vaste jatkuu elimistössä harjoituksesta riippuen muutamasta tunnista useampaan vuorokauteen. Niinpä Kasvuiässä paljon liikkuvan energiankulutus voi kasvaa huomattavasti.
On siis hyvä huolehtia siitä, että energian ja ravintoaineiden saanti on
riittävää kulutukseen nähden. Polttoaine ei saa loppua. Jos elimistössä
ei ole liikuntaan tarvittavaa polttoainetta, liikuntasuorituksesta ei saa
haluttua hyötyä ja tehoa irti, eikä liikunta silloin huvita. Väsyneenä ja
vajaalla energialla liikkuminen altistaa myös vammoille.
- väärä asenne syömiseen
- kehityksen kannalta liian vähäinen syöminen
- huonolaatuinen ruokavalio
- syömisestä aiheutuva stressi
- tiukat ruokarajoitukset, säännöt ja kielletyt ruoat
- laihdutusyritykset
- epäsäännöllinen ateriarytmi
- aamupalan tai aamupäivän aterioiden väliin jättäminen
- trendikkään dieetin kokeileminen (taikakeinoja hyvään suorituskykyyn ei ole)
- hätiköiden tehdyt ruokaostokset ja huonot ruokavalinnat ravintoloissa
- kiire ja syömistilanteen hallitsemattomuus tai suunnittelemattomuus (välipaloista ei huolehdita riittävästi)
23
14 Terveys
14.1 Urheiluvammojen ennaltaehkäisy
Lämmittely ja loppuverryttely kuuluvat jokaiseen harjoitukseen. Ne
ovat tehokas tapa torjua urheilussa sattuvia pehmytkudosvammoja.
Valmentaja vastaa siitä, että alkulämmittely ja loppuverryttely tehdään
jokaisissa harjoituksissa. Alku- tai loppuverryttely voidaan myös toteuttaa
käytävällä saliajan ulkopuolella.
14.2 Urheiluvamman omatoiminen ensiapu
Valmentajilla on harjoituksissa mukanaan ensiapupakkaukset, ja
ensiapua tulisikin loukkaantumistilanteessa saada nopeasti.
Hyvä muistisääntö on KKK:
24
1. Kompressio eli puristus. Purista vammakohtaa heti käsin, jos voit, tai pyydä apua.
2. Kohoasento. Nosta vammautunut raaja tai kehonosa kohoasentoon sydämen yläpuolelle.
3. Kylmähoito 20 minuuttia. Sido kylmäpakkaus tai jääpussi vamma-alueelle puristuksen säilyttämiseksi. Laita kylmän ja ihon väliin esimerkiksi sukka tai pyyhe.
Toimi oikein ja nopeasti – minimoi vamman aiheuttamat haitat. Kaikki
ensiaputoimet tähtäävät pienempään verenvuotoon vamma-alueen
sisällä. Mitä pienempi vuoto, sitä pikaisempi paraneminen.
Team Tapiola keväällä 2013.
Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus liikkua kykyjensä
ja terveydentilansa mukaan.
Mikäli voimistelija loukkaantuu tai kärsii rasitusvammoista, tulisi vammat
hoitaa huolella, käymällä heti lääkärissä, ottamalla tarvittavat kuvantamiset ja tarvittaessa huolehtimalla kuntoutumisesta (fysioterapiasta).
Vammat on hyvä tutkia ja hoitaa heti, jotta ne eivät jää kroonisiksi
vaivoiksi. Harva vamma tai sairaus estää liikkumisen kokonaan, mutta
joskus innokkaimpienkin liikkujien on annettava levolle ja toipumiselle
aikaa. Liikunta kannattaa aloittaa tauon jälkeen asteittain ja opetella jo
nuorena kuuntelemaan kehoaan.
Sairauksien, tapaturmien ja vammojen ehkäisy on tärkeä osa jokaisen
nuoren liikkujan terveydenhoitoa. Suojavarusteet, säännöt ja terveet
elämäntavat maustettuna ripauksella malttia ehkäisevät jo tehokkaasti
liikuntavammoja ja ylläpitävät liikkujan terveyttä.
14.3 Antidopingtyö ja dopingvalvonta
Dopingilla tarkoitetaan urheilijan suorituskyvyn parantamista WADA:n
listaamien kiellettyjen menetelmien keinoin, kuten kiellettyjä lääkeaineita
käyttämällä.
Lähteitä ja hyödyllisiä linkkejä
Seuran kotisivut
http://www.tapiolanvoimistelijat.fi/
Voimisteluliiton sivut
http://www.voimistelu.fi/voimistelutoiminta/lajit/joukkuevoimistelu/
Kansainvälisen joukkuevoimisteluliiton sivut
http://www.ifagg.com/
Nuori Suomi
http://www.nuorisuomi.fi/urheilu
Terve urheilija
http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/monipuolinenliikuntajaurheilu
http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/kehonhuoltojapalautuminen
http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/urheilijanravitsemus
http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/terveydenhuolto
Dopingvalvonnan tarkoitus on estää terveydelle vaarallisten ja/tai
kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttö, turvata urheilijoiden
oikeus reiluun ja puhtaaseen kilpailuun, puolustaa urheilun oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta sekä kunnioittaa niin urheilun kuin
lääketieteenkin etiikkaa.
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry vastaa dopingvalvonnasta
Suomessa. ADT:n keskeisiä toiminta-alueita ovat dopingtestaus,
koulutustoiminta sekä kansainvälinen toiminta. Toiminnan arvot
ovat eettisyys, oikeudenmukaisuus, laatu ja asiantuntijuus. Tapiolan
Voimistelijat noudattaa ADT:n ohjeita. Myös joukkuevoimistelussa
suoritetaan dopingvalvontaa. SM-kilpailuissa voimistelijoille saatetaan
tehdä dopingtestaukset.
Tapiolan Voimistelijoiden edustusasu ja tuubihuivi.
25