1. No category

S A N ,U
{ EL
, RI NTA-NI KKO LAN NUOTTI K I RJA
V.ronto
I 89 I luovutti Kaarlo Spjut Suomalaisen Kirjallisuu-
den Seuran kansanperinnearkistoon Oulusta viilittiimdnsd. 20
vihreeinharm aata lehted siseilteivdnkasikirjoituksen. Tiimii I 700luvun ja seuraavan vuosisadan vaihteen kansanomaisia soitinsdvelmizi sisziltava Rinta-Jtikkolan nuottikirjaj ulkaistiin vuonna I 893
Ilmari
Krohnin
toimittamana
Suomen Kansan Szivelmien kol-
mannessajaksossa.l
Ilmajokelainen talollisen poika, torppari ja raatah ,SAmuel
RintaJ r { i k k o l a( 2 . 1 2 . 1 7 6 3 - 3 1 . 3 .
lBlB) oli piirtzinyt osittain omaa mer-
kinteit apaa kayttaen nuottikirj aansa viululla
sdvelmid, mitkzi kuuluvat
ndytteisiin. Muutamiin
viittaavat
niiden
kansansdvelmistomme kehittyneimpiin
sdvelmiin hein liitti huomautuksia, jotka
kiiyttoon perinteellisisseileintisisseihzieimenoissa.
Samuel Rinta-Nikkola
nostuneena etenkin
poikkeuksellisilla
soitett avia polska-
harrasti mystikkojen kirjallisuuteen kiin-
hengellisten teosten kopiointia
mielipiteillaan
harmia
aiheuttaen
paikallisille kirkonmie-
hille. Tama uuttera, kirjallisuudesta, musiikista ja ruotsin kielestd
kiinnostunut kiisityoldinen kopioi vuosina 1794- 1805 kaikki aan
32 kitjz?, so. l+ eri teosta, joissa on yhteensd 576 arkkia eli 4608
sivua. Luetteloon kuuluu mm. kuusi Jacob Bohmen teosta.zVarsinaista kaannostrzoteiRinta-Nikkola suoritti vzihemmdn.
1 Suomalaisen Kirjallisuuden
'
J. O. I. RnNCKEN Om
Suomi I 855.
Seuran toimituksia, 68. osa.
e n r e l i g i c i s rcjrelse i scidra Osterbotten pfl 1700-talet.
204
Enrxr Ala-KoNNr
Siiilyneessd nuottikirjassa on kaikki aan g+ sdvelm dd, mutta
alkupereiisestdniteestd lienee irronnut viimeisiei lehtie, sillii sen
kitjoittaja on merkinnyt numeron +B kohdalle huomautuksen
'l{:o 100 0n melkeirtsama nuotti. Kiisikirjoituksen sivuille on piirretty
pelkiistzidn 1700-luvun Ruotsi-Suomen suosituimpaan seuratanssiin, polska vn, kuulu vaa sdvelmistod, minkei Samuel Rinta-Nikkola
esittelee kokoelman alkuun kirjoittamillaan
riveillzi seuraavasti:
N u o t t i K i r i a
E l i
IVIuut amat yxinkertaisesti ylos
-"tj-" kujn ne meidein paicka-kunnisamme o\rat endmmd.n ennen
kujn lalla ajaalla tulleet spelatuxi; Ehka ne wanhimmatkin Nuotit
ovat kylla hyvi2i ia koreit, koska ainoastans ne tuleva t taitavan ia
hutjaanduneen kziden kautta spelatuxi.
Wuonna I809. Samuel RindaNickola
Niiiden rivien mukaan sdvelmdt ovat siis Suupohjur kansanperinnettd. Nuotinmerkintd perustunee kuitenkin valtaosaltaan
kopiointiin . Tata olettamusta tukee kaksi poikkeukselliseen kirjoitustyohon viittaavaa huomautusta:
Tama uijmmeinenRebrisi 2S
Polskasa0n2ltis pandu SamuetRindaJttickotalda(n:o 28) ja
Jritkimmriinen Rebrisi eli osa2lds otettuSanruelR. lV. paremminsopiuana(n:o 65).
Omaperdisen merkintdtavan perusteella voimmc pitaa myos
alkupereiisten kitj aanpanojen suorittajia tyossziein maallikkoina,
mistd nuottikitjoituksessa esiintyvdt virheet ja epajohdonmukaisuudet ovat osaltaan todistuksena.
Vaikka Rinta-Nikkola unohti ilmo rttaa, mille soittimelle hdnen
polskansa olivat tarkoitetut, niin varmaa or, ettei kyseessd on
viulumusiikki. Perimdtiedon mukaan huin oli itse viulunsoittaja.l
Saman soittimen keisittelyyr viittaavat myos hdnen sanansa koska
1 Kirjoittajalle kertoi Fredrik
Risku (s. Ilmajoella v. 1870) Kaskisissa v. 1947.
Ilmajoen Yrjci Flonkavaara (s. 1BB4) kertoi v. 1947, ettd perimeitiedon mukaan
Samuel Rinta-Nikkola oli purjehtinut merillei kielitaitoisena >>seilimaakarina>>.
I
_.t
;
I
SeuuBr
205
NLIoTTIKIRJA
Rtxra-NIKKoI-AN
kridenkautta spelatuxi
ainoastans ne tuleuat taitauan ia haryjaanduneen
(nimilehti) , Irrallinen ueto utindildri otetan aldilda muolla paitzi JV:o 2
t2ktinci (n:o B) ja Toinen sormi altisa pidetrin oikiasa tilasans 2 Rebrisissri(53).t Viulumusiikkiin viittaa lisiiksi sdvelmien siivelikko eli
ambitus, mikii on pienen oktaavialan
g:stei kolmiviivaisen
ok-
taavtalan d :hen tan sita suppeampi. Viulun g-kieltii matal ampaa
seivelteitarkoi ttavaa nuottimerkkiei kokoelmaan ei siis siszilly.
Useat
seuraavista, nuottikirjan
lehdilta
poimituista
nimistd
ovat paikallistettavissa sen aikaiseen Suur-Ilmajokeen :
Samuel RindaNickola (nimilehti sekzi
n:ot 28, 42,65 ja BB)
Pringar (n:o 9)
Hullu Sakari (7 ju B)
Hendrikin Polska (13)
Alegsanteri Konni (16)
P a k a n aJ u h a ( 1 i )
Eliaxen speli (23)
Kamari Maija (26)
Matts Niisi (29)
Elia (31ja32)
-lan Lijsan bolsk (31)
Kahman Anti (35)
Kouon frouva (51)
Johans Ylinickola (55)
Konnin faari (58)
Salom. Saartenoia nurmoos (61)
Jacob Konni (66)
Mickell Bringar (67)
Kirckoherra Wegelius (68)
Pulkilan plotin bolska (75)
Kopsin Jonas (83)
Klockar Samuell Dikstrom (84)
Mats Moyroo (91)
Vaikka
monet
neiistei henkilonimistd
on
lisiitty jalkikdteen,
niin ne ovat ilmeisesti kaikki saman kitjoittajan merkintojei.
1 Viulun e-kieltii kutsutaan kansanomaisessa kielenkiiytdsszi >kvintiksi>> eli )>vrntiksi> ja a-kielta >altoksi>>eli >altiksi>.
206
Enrrr
Ara-KoNNr
Kahteentoista sdvelmeidn kuuluvat mielenkiintoiset lisiinimikkeet:
Nuorten miesten speli (l )
Morsianspeli ptjkans kansa (1)
Wanha harmaa, eli harmaa-peiiden speli,
koska he nuorta miestei hyppyytteiveit ( l4)
Koskas Prjka Potjur tiellta (lB)
Niirbolatisten braa speli (21)
Yxi kaunis papillinen Polska (27)
Nuoren waimon speli (30)
pirun polska (39)
Varpuisen weisu (48)
Wanhan harmaan kumppani N :o I + (49)
Lamp aan bolska (70)
Herttiginnan speli (85)
Numerot | , 4, I+,30 ja a9 ovat entisiin skandinaavisiin haatapoihin kuuluvaa seremoniamusiikkia.
Ereis perinndisen hiiiikarkelon
neikyvimpiii kohokohtia
olivat
morsiuskruunun poistoon liittyviit nelja tanssivaihetta, missd naimattomat
pyorittiveit
nuorikot
jaahyviiisiksi ja
naineet terve-
tulijaisiksi. Tata >>kruununpudotusvaihetta>>tarkoittivat Ruotsissa
sanat dansa bruden ( brudgummen) bort, maamme
suomenkielisilla
hdd-, npfu- ja loppuringit, piirit sekei Pohjanmaan
ruotsinkielisellii rannikkoseudulla dansa kronan aa bruden, dansa
paikkakunnilla
brudparettf,"d, sig tai lyhyesti ringarna. Edellinen eli jiiiihyvziisvaihe
suoritettiin tanssimalla poikain rinki ja flikkain rinki, so. kaksi erillistii
kaksoistanssia, joissa marssien suoritettua esitanssiaseurasi parittain
tapahtuva pvorotanssi. Edelliseen tanssiseremoniaan Rinta-Nikkola
liitti sdvelm an Jtfuotenmiestenslteli (n :o I ), mita soitettiin myohemmin tavallisena soitinsdvelm dnd nimill a pirunpolskaja koko maailman
polska, jujalkimmdiseen
sdvelmdn Morsianspelipijkans kansa (n:o 4) .
Ereieissiivuonna lBBg julkaistussa etelaipohjalaisten hiiiitapojen
kuvauksessal kerrotaan) ettd aterian jiilkeen )>on piiiisty neiiden
Il
***;
E t e l a - P o h j a n m a a l l a .K n r K U n z o 2 B l B B g .
SanruEL Rrxre-NTKKoLAN
207
NUorrrKrRJA
c ,'fr " l.d.t1:-fi;l!
,E,f*.t1
Polska
n:o
I
soitettiin
morsiuskruunun
ji i i i h y v i i i s t a n ssi n
yh te yd e ssi i ja
Si i v e l m z i t
Ri n ta -N i kkolan
o va t
polska
n:o
mer kint
poistoon
liittyr,,dn naimattomien
4 vastaavasti
dtavan
osalta
tyttoje n
miesten
tans s i n y htey des s z i .
per uss dv el l aj i na
pi ti i m ui s s z i
l) - cluur issa.
haiden ydinaikaan. Nuori pari alkaa tanssin>>ja >pyorii kolme
polskaa keskend.6n>>.Erds ensimmdisen hiiiipiiivdn kohokohdista
on edessd kziytziesseirls. >flikkain rinkiin>. >Kaikki tytot mita
paikalla on, kokoontttvat eteiseenja valitsevat parin, nyt alkavaan
rinkitanssiin.>>Morsiuspari kiertrid tanssituvassavierekkain marssien
ja kumartaa joka kierroksella ovea kohti. Ensi kierroksella ei kukaan yhdy mukaan. Sen jiilkeen parljono kasvaa joka kierroksella
vhdella, kiidestii kiinni pitavalla parilla, kunnes kaikki halukk aat
ovat kehdssd. Tiimzi pysiih tyy siten, ettzi morsiuspari jaa seisomaan
soittajien kohdalle. Niimii virittavdt nyt >polskan tahdin)), ja
ylkiimies pyoriihtaa lyhyen polskavaiheen morsiamen kanssa ja
poistuu. Morsian tanssittaa karkelon keskeisend henkilonei ensin
yksitellen kaikki tytot, sitten kaksittain ja kolmannella eraa kolme
tyttoii kerrallaan Alkoholijuomaa tarjotaan t6mdn pdzitteeksi
kaikille tanssijoille kolmesti, jolloin sen nauttijat joka kerralla
208
Enrrr Are-KoNNr
panevat rahalahjansa kiisillii olevalle tarjottimelle.
rNyt
kokoon-
tuvat kaikki yhteiseen piiritanssiin, josta morsiamen kruunusta
otetaan pois osa, jota
nimitetadn'kunnian
kruunuksi'. Talla
koettaa sitten morsian ummistetuin silmin koskettaa jotakin
ty-
toistai, merkiksi muka kuka ensiksi morsiameksi tulee. Sitten nostetaan morsian.)>
Samana iltana on viela >poikain piiri>>, mikii on samanlainen,
talla kerralla sulhaseen kohdistuva seremonia.
>>Toisenahaapaiweinii edelliipuolenpeiiwiin tanssitaan taas polskaa, sillii se, piiritanssia lukuunottam atta, on ainoa tanssilai. Nyt,
samoin kuten eilen, tanssitetaan nuorta paria 25 pennin erest6,
ehkiipii enemmdnkin, jor wiinaa oikein mieli tekee.>>Ruokailun
jiilkeen jatketaan tanssimalla >akkain piiri> ja pian sen jiilkeen
narjiiin piiri>>, jotka
olivat liikunnaltaan
samanlaisia kuin edel-
lisen peiivzin >>piirit>.
Niiihin jalkimmeiisiin eli naineiden rinkitansseihin, joita esim.
Lapviiiirtin
ja Tjockin pitiijissii nimitettiin
yksinkertaisesti >>toisen
peiiviin polskiksi> (annindagspolskorna),
liittyi useinkin vapautunutta
ilonpitoa ja pilailua. Tiimii saattoi piiiittya taianomaisiin >>retkiin>
saunaan ja kurjasuojiin eli niihin paikkoihin, mihin vastavihityn
aviovaimon
piiivitteiiset askeleet tulevat johtam aan
Tallainen
naineiden karkelon peiaitteivii ketjutanssivaihe suoritettiin
ndisend jonona
kayden, mihin
siita kiiytetyt
nimetkin
yhtekoukku-
rinki eli krokdansja pitkritanssi eli ldngdansviittaavat.
Rinta-Nikkolan
nuottikirjasta loydiimme myos kahdelle jiilkim-
maiiselle >>haaringille> nimikkosivelmiit.
Niinpei >akkain rinki>
tuli tanssia seivelmalla J{uoren waimon speli (n:o 30)t, minkei myos
1 Saman sdvelmdn toisintoja ovat v. 1806 piiiviityn AJ. SranrN nuottikirjan
n:o 5r4ja kansansoittaja Emil Riskulta (s. lBB0) Kauhajoella tallennettu >>Kruununpudotuspolska>>.Oskari Merikanto on liittanyt Rinta-Nikkolan toisinnon sovittamaansa sdvelmipotpourriin.
209
Nl:orrlKIRJA
SavruEL Rtxre-NTKKoLAN
,,,.:t;J*
* * * + -
rf
Naineet
'fahan
naiset
tanssittivat
tavanomaista
eilisen
tervetttlleerksi omaan
morsiarnen
laajemp aan. G-duurissa
t't*
kavvddn
toisintoon
>szidtyvnsd>>.
kuulunee
2-3
er i sd' ,' elmr iii.
ruotsalainen sdvelmdperinne tunteel. Wanha harmaa eli harmaa(n:o 11) ja lfanhan
priiden speli, koska he nuorta miestcih_yPP-vlttriucit
harmaankumltpani.ltf:o 14 (n:o 19) kuuluvat neljdnnen tanssivaiheen
eli rraljien rinein> musiikkiin. Jalkimmziinen sdvelmd on ollut
Suomessa soitin- ja laulutoisintoina niin laajassa kdytossl, ettd
Ruotsalaisen
kansansoittajat ovat nimenneet sen >yleispolskaksi>>.
perinteen mukaan sdvelmd liittyi hiiiden soihtutanssiin, joka kerrotaan aikoinaan tanssitun mm. ferikki XIV:n (1560-68) kruu>>prinnajaisissa. Siella sdvelmzistzikavtetaan nimizi >fackeldans>>,
1 K s . e s i m . S v n N S K AL A r ; r n \ z i r k e . n : o 2 9 3 i " - I . R e c c ; r , 7 6 P o l s k o r l r i n O s t e r g o t land, n:o 2.
ru
2r0
Enrrr
Are-KoNNr
'*,,ii nl
t;llif ' rryyrig
fi,i*u"p&['
:t$"t,
{)rrict"'
A vi o mi e h e t
s d .d n >>,j o l l o i n
r&:w,&,;&*,,,*,,;fi*ir*io'ffi f&
ta n ssi ttivat
so i te ttiin
vastavihitvn
ylkeim iehen
>>har m aa- pziiden
ter vetul l eek s i
speli>>. Edellinen
ja jalkimmdinen
om as s a >ai j i en
s dv el m d
r i ngi s -
on m er k i tty
G-
D-duuriin.
ja >all vdrldens polska> seka Suo>skrziddarepolska>r
senspolska>>,
messa nimiei >brudpolska>>,>>kd.rahjiirtandes herre>> (seivelmddn
sepitettyjen sanojen mukaan) ju oyleispolska>>.
Ainoa
Rinta-Nikkolan
nuottikirjan
muotorakenteen osalta jyrkiisti
tavanomaisista polskista
poikke ava sdvelmzi on Lantpaart
bolska (n:o 70), mika kasittaa teeman ja sen kolme viilittomeisti
seuraavaa) yha
pienemmissd kestoarvoissa kayvaa varraatiota.
f eeman yhteyteen on kirjoitettu
ilman
selventavaa tavutusta
seuraava runonsdkeisto:
Yksi kaxi kolme nelja, anna iloinen olla,
koska suru tule, Anna hdnen mennd.
Barmat ne laulaa, neUa htjrtei hyppele,
kissi lvopi Trummun peieille,koko majlma pauhaa.
I
-l
I
I
I
I
I
j
1
j
!
SarvruEt-Rrxre-Nr
:i,
Lampaan
KoLAN
n;;;?ili{:-
polskan
Vuonna
sanojen ja
sdvelmdn
2IT
NUOTTIKIRJA
'q"i*r:/
jtruret
ovat
kansainrrhlisessd perinteessii.
1953 tallensin Nivalassa samasta, lapsen viihdytteimi-
seen kaytetystei laulusta toisinnor,l minkei sdvelmd on rytmiltddn
edellistei selvemmin kolmivaihtoinen :
Yksi, kaksi, kolme neljd, anna iloisen olla.
Kun suru tulee, anna hdnen mennd.
l lHnt
5mln5;ffii#,"-B?xT?ff
Laulun
anssaa'
melodialla on myos kansainvdlisiei sukulaisia, joista
mainittakoon
tunnettu messusdvelmd >>AgnusDei> sekei Corellin
>>Lafolian, ja Max Bruchin >Kol Nidrein>>teemat.zToivo Kuulan
pianosovitus >>Lampaan polska> (opus 37, n:o 3) perustuu RintaNikkolan kiisikirj oitukseen.
Tama
>>variaatiopolska> jAA seuraavan suppean sdvelopillisen
selostuksenulkopuolelle. Muut 93 szivelmddovat rytmiltaan tyypillisiii kolmitasaisia eli ns. poloneesirytmisiii polskia, joille suhteellisen pienet kestoarvot tuovat eloisan liszin. Iskualoista on 43 o/o
joko nelisd.veliii tai daktyvlejii :
1 l,auloi
"Iyhtilei
(s. 1915) ; oppinut sen isoiseiltzizin.f aakko Karjaluototallensi lisiiksi samaa sdvelmdii kiiyttdvdn mutta eri sanoin
esitetyn kiuruveteldisen toisinnon. Ks. myos S. J. Ahlholmin (\\Iald. Castrdn) sdvelm d m u i s t i i n p a n o a R e i s j d r v e l t d v . l 8 8 6 ( S K S : n k a n s a n p e r i n n e a r k i s t o )j u S t r r o H e r r Matti
Tyhtilalta. Kirjoittaja
s o N E NK i s s a t r u m p u a l y c i v i t , K a u k o m i e l i V I I / t S a S .
2 K s . l i s i i k s i F n a x z N { . R o r r v n G e s c h i c h t ed e s T a n z e s i n I ) e u t s c h l a n d f f , n : o 1 2 0 .
212
Enrrr
Are-KoNNr
Spondee(b)
Nelisiivel(h)
Tiiysipitka (u)
Daktyyli (.)
Sekalaiset
34,5o7'o
22,0o/o
21,2o/(,
2l ,oo/o
1,4','o
Alkupitka iskuala (.) on siis harvinainen, mikii on tunnusomaista
myos samanaikaiseen A. J. Staren nuottikirj aan siseiltyvillepolskasdvelmille.l
Jot vertaamme nditri Suupohjan polskia vastaaviin ruotsalaisiin
sdvelmiin, loydiimme iskualojen laaclun perusteella niille liiheisizi
polskasdvelmidetenkin maan eteldistenmaakuntien kuten Skooner,
Smoolannin seka Gotlannin ja Oolannin saarten
Blekingin ja
perinteestd. \riitattakoon tassa vain ohimennen siihen vilkkaaseen,
meritse tapahtuneeseen taloudelliseen kanssakiiymiseen, mika
vallitsi varsinkin 17O0-luvulla Pohjanmaan ja toisaalta Gotlannin
ja Kalmarin seudun vzilillzi.
Polskat tahditetaan tavanomaisessa nLrottikirjoituksessakolmen
tihentyneen iskualan ryhminei. Tama erilaisten iskualojen ryhmittyminen tahdeittain on niin rikasta, ettd olen poiminut mainitusta nuottikitjasta 67 rytmiltddn erilaista tahtia.2 Tavallisimpia
tahtityyppeja ovat prosenttimeieirinlueteltuna :
h a a
h b b
b b b
e e b
e bb
? Lb b
b e a
e e a
ll,1
7,8
6 , 9
6 , 8
5,5
3,7
3,1
3r1
b
h
h
e
b
h
e
h
h a
hb
hh
aa
hb
b a
h b
e b
3
2
2
2
2
2
2
2
, 2
,9
,9
r7
,+
, 3
, 0
, 0
Poikkeuksellinen etumerkiston kziyttoon Rinta-Nikkolan nuottikirjoituksen omaperdisin piirre. \/arsinkin kokoelman alkupuo1 Otto Anderssonin mukaan tdmd
vuodelta I806 oleva kokoelrna edustaa Trrrun
s e u d u n s d v e l m e i p e r i n n e t t aB
. rnc,u A.rrkrift VIII-xI.,
s. 31.
2 E. '\re-Kdxxr Die Polska-Tanze
in Finnlancl.s. I19.
I
S e H rL ' E L R r x r e - N T K K O L A N
NLrorrl KIRJA
2r3
I
I
j
lella han on usein viulunsoittaj ana pitzinyt D-duurin sdvelikkoii
perusasteikkona, mikii ei kaipaa etumerkistoa. Sen mukaan dmollisdvelmissziviivastolle kuului ennen muuta viidennelle viivalle
tasoitusmerkki, minkd asemestahan kavtti alennusmerkkia. Liszind
saattaa olla kolmanteen vziliin piirretty ylennysmerkki. N.ljdnteen
viiliin sijoitettu alennusmerkki korvaa toisinaan c-mollin ja viidennelle viivalle kiUoitettu alennusmerkki F-duurin etumerkiston.
G-cluurilta puuttuu toisinaan etumerkisto, kun taas a-mollisdvelmdt
on ennakoitu alkuperziiselle periaatteelle uskollisena viidennelle
viivalle kuuluvalla alennusmerkilla ja toiselle viivalle sijoitetulla
ylennysm erkilla.
Selviytydkseen nuottimerkinndn
osittaisesta epa.iohdonmukai-
suuclesta kokoelman julkaisrja on tarpeettomasti transponoinut
15-18' 20-22,
7, ll-13,
kaikkiaan 30 sdvelmdd(n:ot l-4,
25 --26, 32 -3+, 10, 15, +B - 50, 52, 63, 65 66 ja 68) suurta
sekuntia matalammalle eli korvannut D
d-muunnossdvellajit
C-duurilla ja c-mollilla.
o/omolliKokoelman polskista on noin 66 ?,u duurisdvelmid, 3l
szivelmiii ja 3oio kummassakin sdvelsuvussakiiyviei. Kaikkien Suomesta tallennettu.jen soitinpolskien osalta vastaavat luvut ovat
likimiidrin 75 o/o
23 o,,'o 2,5 o,'u,joten mollisku on selostettussa
nuottikirjassa selvdsti suositump ana. Viulumusiikin keskeisetsd"vellajit ovat hallitsevia, sillii numeroista on D-duurissa 34 Yu dmollissa 20 o/oja G-duurissa 16 o/o.
Keiytettyjen sdvelikkojen \aajuuden ja
aukollisuuden vuoksi
on vaikea meiziritellii kussakin tapauksessaniiden tonaalinen Yleissdvy. Plag aah ulottuvuus osoittautuu kuitenkin autenttista selvdsti yleisemmdksi. Ambituksen matalimpana sdvelend on tavalli",'") tai g (26 'A)
simmin dr (31 o7o)
iu ylimp ana h2 (+5 Y) tai
, a (26
az (35 Yr).
2t+
Enxrr Ale-KoNiNr
viivaston alkuun kuulu yv, tahtiosoituksen naytt dvdt
murtoluku
on merkitty ensi kerran vasta n:on 83 kohdalle.
Sdvelmdsdkeet ovat joko kolmi- tai kuusi-iskuisia. Objektiivista
sde-erittelya ei voida suorittaa, sillii usein jaa tulkinnanvaraiseksi,
onko kysymyksessd yksi kuusi-iskuinen vaiko kaksi
erillistzi kolmiiskuista sdettd. Saeryhmien rajat ovat sen sijaan
lopukkeiden ja
ja kertausten perusteella selvdt. Tavallisin
sdvelmdrakenne on
kahden szieryhmdn mitta:
Kaksisderyhmeiisiei
Kolmisiieivhmiiisiei
Nelisiieryhmeiisiii
Viisisziervhmeiisiri
Seitsensderyh mziisiei
59 polskaa
16
))
l3
+ ) >
l
>
>
Neliseieryhmdiset polskat koostuvat useimmiten kaksiseieryhmdisestd melodiasta ja sen tuntuvasti muunnetusta
kertauksesta.
I''aajimmat polskat lienevdt sen sijaan sdvelmaketjuja. parillinen
rakenneperia ate hallitsee aineist ov, silla vain yksi
ainoa sdvelmd
(n:o 63) on kahdenpuolinen lauseke.
Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirj aan sisiilryy paljon
sd.r,elmid,
joille on vaikea loytiiii vastaavia toisintoja
muusta polska-aineistosta.
Nykyiiiin kokoelman savelmid soitetaan szivelteijienOskari
MeriKuulan, Eino I-,innalan ja Eino Rauta vaaran
sovituksina, mutta teimei raikas kansanmusiikkimme
laji tarjoaa
edelleenkin musiikin viljelylle sopivaa ainesta.
kannon, Toivo
Erkki Ala-Ktinni
I