1. No category

METABOLINEN OIREYHTYMÄ HEVOSELLA
01/01/2015
(Equine metabolic syndrome, EMS, vanha nimitys: equine peripheral cushing’s syndrome)
Yleistä
Metabolisen oireyhtymän määritelmä on esitelty vuonna 2002. Metabolinen oireyhtymä:
 Ylipaino
 Insuliiniresistenssi. Insuliinin verensokeria laskeva vaikutus kudoksissa on heikentynyt.
Jolloin veren insuliinipitoisuus on korkea (hyperinsulinemia)
 Kaviokuume tai kaviokuumeriski
Laitumeen liittyvä kaviokuume (Pasture associated laminitis) on metabolisen oireyhtymän
muoto. Sairaus on samantyyppinen kuin ihmisen II-tyypin diabetes. Perimä altistaa
sairaudelle. Ajan kuluessa saatu liikaenergia ja liikkumattomuus voi laukaista sairauden.
Sairastuneet hevoset ovat yleensä 5–15-vuotiaita. Ponit ja miniatyyrihevoset ovat alttiimpia
sairastumaan. Teorian mukaan vatsaontelon rasvasolut ovat metabolisesti aktiivisia. Ne
erittävät hormoneja kuten kortisolia ja leptiiniä. Kortisoli on insuliinin vastavaikuttaja.
Hevosella on insuliiniresistenssi eli insuliinilla on odotettua vähäisempi veren sokeripitoisuutta
alentava vaikutus. Tämän seurauksena elimistö alkaa tuottaa insuliinia enemmän, mikä
voidaan havaita verinäytteellä. Verensokeri sen sijaan on harvemmin koholla.
Insuliiniresistenssiä voi olla myös Cushingin taudissa (kortisolin liikatuotanto) tai
hypelipemiassa (rasvamaksa), joka on tavallisemmin ponien tai aasien sairaus. Veren korkea
insuliinipitoisuus altistaa kaviokuumeelle.
Ylipainolle altistavia asioita ovat
 Liiallinen rehun määrä
 Vähäinen liikunta
 Ponien ja joidenkin suomenhevosten luonnollinen kyky tulla toimeen vähällä ruualla
hevoset ovat ns. ”easy keepers”.
Oireet





Ylipaino lähes aina
Rasvan kertyminen niskaan, hännän tyveen, utareen eteen tai esinahan alueelle
Kaviokuume tai alttius kaviokuumeelle
Tammoilla voi olla hedelmättömyyttä
Kavioissa voi olla vaakasuuntaisia uurteita
Diagnoosi




Tyypillinen olemus: ylipaino, rasvan kertyminen niskaan, hännän tyveen, utareen eteen ja
esinahan alueelle.
Veren insuliinipitoisuus on kohonnut. Mutta aina näin ei ole, vaan diagnoosiin vaaditaan
sokerirasituskoe. Normaalisti arvo on 5–20 μIU/ml. Sairaalla hevosella arvo voi olla 21–
300 μIU/ml. GT ja LDH arvot ovat usein koholla
Verensokeri on yleensä normaali
Sokerirasituskoe Karo maissisiirapilla
1
Otetaan 0-verinäyte insuliinimääritykseen yön yli tai kuuden tunnin paaston jälkeen
Annetaan maissisiirappia 15 ml/100kg ruiskulla suuhun
Otetaan 60–90 minuutin kuluttua 1-verinäyte insuliinimääritykseen
Paastoarvon tulisi olla alle 20 μIU/ml ja rasitusarvon alle 60 μIU/ml
o
o
o
o
Diffit
Cushingin tauti, ylipaino ilman metabolista oireyhtymää.
Hoito





Kaviokuumeen hoito
Laihdutus ja painon seuranta mittanauhan avulla
Päivittäinen liikunta (ei akuutissa kaviokuumeessa).
Vähäsokerinen heinä
Väkirehut ja sokerit pois ruokinnasta
Liikunta
Liikunta parantaa kudosten aineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä ja auttaa painonhallinnassa.
hevonen olisi hyvä liikuttaa hikeen esimerkiksi neljä kertaa viikossa 50 min tai 30 min liikuntaa
joka päivä (viikon liikuntamäärä 200 min). Akuutissa kaviokuumeessa hevosta ei saa liikuttaa,
mutta kun kaviokuume on mennyt ohi, voidaan liikunta aloittaa vähitellen
Metabolista oireyhtymää sairastavan ruokinta ja laihdutus










Rehuista pois väkirehut ja sokerit kuten melassi
Syötä vain analysoitua heinää ja jokaisena päivänä heinäannos punnitaan, eikä anneta
silmämääräisesti. Voidaan punnita koko päivän annos ja jakaa se valmiiksi osiin
esimerkiksi heinäpusseihin tai ämpäreihin (5–6 osaa).
Jos analyysiä ei ole vielä tehty ja kaviokuume on päällä, anna heinää joka on kasteltu
upottamalla 30–60 minuutin ajaksi hiilihydraattien vähentämiseksi. Vesi tulee vaihtaa joka
kerta. Heinien kastelu pidemmän päälle ei ole järkevää, koska myös tärkeitä ravintoaineita
häviää heinästä samalla.
Ei omenoita, melassia, leipiä tai mitään makeaa. Makupalojen antaminen aiheuttaa aina
insuliinipiikin.
Myös porkkanassa on hiilihydraatteja.
Vehnälesettä tai esimerkiksi Greenlinea voi antaa 1-2 dl, vain sen verran että saa
sekoitettua kivennäiset. Annetaan kasteltuna. Hevonen tarvitsee kivennäisiä ja vitamiineja
mm. kavion kasvuun.
Suolakivi, kivennäiset ja vitamiinit annetaan päivittäin.
Painon seuranta painomittanauhan avulla esimerkiksi kerran viikossa.
Laihduttamisessa heinää voidaan aluksi antaa 1,5 % hevosen painosta. Esimerkiksi 270 kg
shettikselle annetaan 4 kg heinää päivässä. Jos tällä heinämäärällä laihtumista ei tapahdu
1–2 kuukauden aikana. Voidaan heinää antaa 1,25 % painosta eli 3,4 kg heinää päivässä.
Erittäin tiukka dieetti on 1 % hevosen painosta vuorokaudessa eli 2,7 kg heinää kyseiselle
shettikselle. Heinät annetaan useassa erässä päivän aikana, jotta maha ei olisi
yhtäjaksoisesti pitkään tyhjänä (mahahaavan vaara). Näin rajusta dieetistä voi tulla
käytöshäiriöitä. Seuraa tarkkaan hevosen oireita. Painomittanauhoja ja heinävaakoja saa
edullisesti hevostarvikeliikkeistä ja nettikaupoista.
2



Pieniverkkoista heinäverkkoa voi käyttää, jotta heinät riittävät pidempään, mutta verkko
on kiinnitettävä sen verran ylös kahdesta kohtaa että verkko ei pääse sotkeutumaan
hevosen jalkoihin (slow feeding verkko)
Lisäksi voidaan antaa havuja ja oksia pureskeltavaksi
Noin 1/3 heinämäärästä voidaan korvata oljella, mutta siinäkään ei saisi olla paljoa
sokeria, eikä hometta. Suuri olkimäärä voi aiheuttaa ummetusta ja heinämahaa, joten sen
käytössä täytyy olla varovainen.
Heinän sokeripitoisuus



















Heinän hiilihydraatteja ovat: selluloosa, pektiinit ja glukaanit sekä sokerit, tärkkelys ja
fruktaanit. Sokerit ovat tärkeitä heinän maittavuuden kannalta.
Heinän sokeripitoisuutta ei pysty päättelemään heinän ulkonäöstä.
Sokerin määrä on alhainen, jos heinä on korjattu varhain, koska sokeria kuluu kasvuun.
Kortisessa heinässä voi hyvinkin olla enemmän sokeria kuin lehtevässä heinässä, koska
kasvi on varastoinut sokeria korteensa.
Kitukasvuisella ja ns. köyhällä laitumella voi olla sokeria enemmän kuin lannoitetulla ja
rehevällä laitumella. Lannoitetun laitumen ruoho saa kasvaa ”vapaasti”. Jos ruoho joutuu
kituuttamaan kuivuudesta, ravinteiden puutteesta tai hallasta johtuen, se alkaa varastoida
itseensä enemmän sokeria. Yksi kuulemani idea on lannoittaa laidunta ja ajaa siitä alue
ruohonleikkurilla matalaksi ja päästää hevonen vasta sitten syömään. Tällöin hevonen
pääsee laitumelle, mutta ei saa liikaa ruohoa.
Kuivaheinässä voi olla enemmän sokereita kuin säilöheinässä ja päinvastoin.
Heinän sokeripitoisuus 50-150 g/kg ka on yleensä hyvä, mutta herkille liikaa.
Sokeripitoisuus suosituksia
50–100 g/kg ka sopii akuuttia kaviokuumetta sairastavalle
100–120 g/kg ka hiilihydraattiherkälle hevoselle
120–140 g/kg ka tavalliselle hevoselle tai herkälle hevoselle liotettuna
140–180 g/kg ka tavalliselle hevoselle joka on kohtalaisessa työssä
180 g/kg ka laukaisee kaviokuumeen hiilihydraatti herkälle hevoselle
250 g/kg ka aiheuttaa ripulia monille hevosille
Heinää voidaan liottaa sokereiden vähentämiseksi. Kylmässä vedessä 1–2h tai kuumassa
vedessä 30 min. Heinä valutetaan ja joka kerralle vaihdetaan uusi vesi.
Heinän sokeripitoisuudella on suuri merkitys. Esimerkki.
Jos kuivaheinän kuiva-aineprosentti on 80 % ja rehun sokeripitoisuus 100 g/kg ka.
Hevoselle annetaan päivässä heinää 10 kg, tästä on silloin sokeria 800 g. Jos
sokeripitoisuus on 150 g/kg ka, on samassa määrässä heinää sokeria 1200 g. Tämä on
400 g eli 4,7dl enemmän sokeria.
Oljessa on myös sokereita ja olki voi olla helposti myös pölyistä. Sokereille herkille
hevosille ei tulisi syöttää olkeakaan, jos sitä ei ole analysoitu.
Heinänäyte voidaan lähettää tutkittavaksi Viljavuuspalveluun tai Valio Artturi
heinäanalyysiin.
Laidun
Jos hevosta on tarkoitus laihduttaa, sitä ei yleensä voi laittaa laitumelle. Hevonen syö yleensä
laitumella 2–2,5 % painostaan rehua (kuiva-ainetta). Rajoitettu laiduntaminen on myös huono
laihdutuskeino, koska hevonen voi syödä kolmen tunnin aikana 2/3 päivän energiatarpeesta.
Jos hevosella on ollut aikaisemmin vain lievä kaviokuume, sen insuliiniarvo on nyt normaali ja
sillä ei ole ylipainoa, voidaan hevonen ehkä laittaa tunniksi päivässä laitumelle tai syötellä
narusta. Jos hevosella on ollut paha kaviokuume, useita kaviokuumeita ja korkea insuliini, ei
3
hevosta tule koskaan laittaa laitumelle. Akuutissa kaviokuumeessa hevosta ei koskaan saa
laittaa laitumelle.
Lääkehoito
Kaviokuumeiselle hevoselle, jota ei voida liikuttaa ja laihtuminen on tiukasta ruokavaliosta
huolimatta erittäin hidasta, voidaan kokeilla ihmisten diabeteslääkettä, metformiinia. Hevosella
lääke imeytyy kuitenkin huonosti ja ei ole niin tehokas insuliiniherkyyttä parantava lääke kuin
ihmisillä. Levotyroksiinia, joka on kilpirauhasen vajaatoimintalääke, on myös käytetty
tehostamaan aineenvaihduntaa. Lääkettä on tarkoitus käyttää vain lyhytaikaisesti laihdutuksen
apuna.
Lähteitä
Dudgale A. Managig weight loss in the hyperinsulinaemic pony, Beva congress, Liverpool 2011
Durham AE, Rendle DI, Newton JE. The effect of metformin on measurements of insulin
sensitivity and beta cell response in 18 horses and ponies with insulin resistance. Equine Vet.
Journal 2008 Jul;40(5):493-500
Frank N, Geor RJ, Bailey SR, Durham AE ja Johnson PJ. Equine Metabolic Syndrome, ACVIM
Consensus statement, J Vet Intern Med 2010;24:467-475
McGowan C. Treatment and Management of equine metabolic syndrome. Eläinlääkäripäivien
luentokokoelma, Fennovet, Helsinki, 2009.
McGowan C. The role of hyperinsulinaemina in the development of laminitis, Beva congress,
Liverpool 2011
4