1. No category

HEVOSEN KAVIOKUUME
(Laminiitti, laminitis)
01/01/2015
Muut ohjeet aiheeseen liittyen: metabolinen oireyhtymä, cushingin tauti
Kaviokuumeen aiheuttaa tavallisimmin metabolinen oireyhtymä. Usein kaviokuume tulee
kesällä laitumella. Kaviokuume voi tulla myös talvella heinäerän vaihtuessa, etenkin jos
hevosella on ylipainoa. Joillakin hevosilla lieväkin ylipaino altistaa kaviokuumeelle. Ponirotuiset
hevoset sairastuvat muita herkemmin. Ponit tulevat luontaisesti pienellä rehumäärällä
toimeen, ponit myös lihovat helposti. Kaviokuume on hätätapaus. Sairauden hoidossa
ensimmäiset 24 tuntia ovat ratkaisevia ja pahat vauriot voivat kehittyä jo 10 tunnin sisällä.
Jos on pienikin epäilys, että hevosella saattaisi olla kaviokuume, hevosta hoidetaan
kaviokuumeisena, kunnes toisin todistetaan.
Kaviokuumetyypit
I Enokrinologinen kaviokuume









Kaviokuumeen taustalla ovat aineenvaihdunnalliset syyt
Tavallisin kaviokuumeen tyyppi
Metabolinen oireyhtymä, jossa veren korkea insuliinipitoisuus altistaa kaviokuumeelle.
Hevonen on lähes aina ylipainoinen.
Laitumeen liittyvä kaviokuume (pasture associated laminitis) on metabolisen oireyhtymän
alalaji
Cushingin tauti
Kortisonilääkityksen aiheuttama kaviokuume
Maksatulehdus (hepatiitti)
Hypelipemia l. rasva-aineenvaihdunnan häiriö
II Tulehduksellinen kaviokuume



Jälkeisten jääminen ja kohtutulehdus
Väkirehun ylensyönti lisää maitohappoa tuottavien bakteereiden kasvua suolessa, jolloin
suolen pH laskee. Tämä johtaa gramnegatiivisten bakteerien tuhoutumiseen ja niistä
vapautuvien endotoksiinien lisääntymiseen.
Ähky eli vatsaontelon kiputila, jonka syynä on suolikierre, suolitukos tai
vatsakalvontulehdus. Suolen läpäisevyys muuttuu, minkä seurauksena tulee endotoksemia
(bakteerimyrkytystila).
II Mekaaninen kaviokuume


Toisen jalan sairaus kuten ontuma tai murtuma, jolloin toinen jalka joutuu ottamaan
enemmän painoa.
Rasitus kovalla alustalla (kovat tiet) ja ohueksi kuluneet anturat.
1
Anatomiaa ja fysiologiaa
Kavion uloin rakenne on tunnoton sarveiskavio, jossa ei ole hermoja eikä verisuonia.
Sarveiskavion sisäpuolella on verisuonitettu ja hermotettu martokavio. Sarveiskavio ja
martokavio yhdistyvät toisiinsa sälekerroksen avulla, mikä näkyy kavion pohjassa
valkoviivana. Kaviokuume on näiden säleiden eli laminoiden tulehdus. Kaviokuume on kaikkien
jalkojen sairaus, mutta yleensä oireet ovat selvemmät etujaloissa. Kaviokuumeen
syntymekanismista ei olla yksimielisiä vaan on esitetty erilaisia teorioita:
Shunttiteoria: Verenkierto kavion sälekerrokseen estyy verisuonien supistumisen, veritulppien,
turvotuksen ja uusien verisuoniyhteyksien (shunttien) muodostumisen vuoksi ja säleet
tuhoutuvat
Entsyymiteoriat: Säleiden metalloproteinaasit (entsyymit) aktivoituvat ja verisuonet
laajenevat, mikä aiheuttaa solutuhoa martokaviossa ja säleissä. Tämän seurauksena
verenkierto heikkenee ja veri kulkee käymättä kavion alaosissa
Säleiden tulehduksen ja verenkiertohäiriön seurauksena kavioluun alaosan etureuna erkanee
kauemmaksi kavion seinämästä ja syväkoukistajajänne pääsee vaikuttamaan kavioluuhun ja
kavioluu kääntyy. Kääntymisen aste voidaan määrittää röntgenkuvilla. Jos kääntymisen aste
on alle 5o, ennuste on hyvä, 5–11o kohtalainen ja yli 11o on yleensä huono ennuste.
Sinking eli vajoaminen tarkoittaa koko martokavio irtoaa sarveiskaviosta ja kavioluu vajoaa
alaspäin. Ruununrajassa tuntuu kuoppa
Oireet













Hevonen ei halua liikkua ja liikkuu varovasti, hitaasti ja jäykästi.
Kääntyminen on vaikeaa
Liikkeelle lähteminen on vaikeaa
Jaloissa on voimistunut digitaalipulssi
Hevonen voi seistä etujalat eteen työnnettynä takajalat mahan alla
Vaihtelee painoa etujalalta toiselle
Ei halua nostaa etujalkaa ylös
Kaviot ovat lämpimät ja aristavat kaviopihtejä (mutta eivät aina selvästi).
Hevonen liikkuu mieluummin pehmeällä alustalla
Hevonen voi makailla karsinassa normaalia enemmän
Pitkälle edenneessä kaviokuumeessa antura voi olla kupera
Kavion valkoviiva levenee
Pitkälle edenneessä ja hoitamattomassa kaviokuumeessa kaviossa on voimakkaita uurteita
ja se on suksimainen.
Diagnoosi






Tyypilliset oireet
Liikkumisen ja kääntymisen tarkkailu
Digitaalipulssin tunnustelu
Kaviopihtitutkimus
Röntgenkuvalla tutkitaan kavioluun kääntymisen määrä. Röntgenkuvat kannattaa ottaa
vasta kun tilanne on rauhoittunut ja kavioluun kääntyminen on pysähtynyt.
Endokrinologisten syiden selvittämiseksi, voidaan tutkia verinäytteellä insuliiniarvo, maksaarvot (asat, gt, afos, ldh, sdh), rasva-arvot (kol, trigly) ja vanhemmilla hevosilla cushingin
taudin toteamiseksi tehtävät testit (ACTH, deksametasonisupressiokoe).
2
Hoito












Taustalla olevan sairauden hoito (metabolinen oireyhtymä, cushing, kohtutulehdus jne.)
Hevonen otetaan pois laitumelta karsinalepoon.
Tulehduskipulääke (fluniksiini, karprofeeni, meloksikaami) 7–21 päivän ajan korkealla
annoksella. Kokemukseni mukaan paras kipulääke kaviokuumeessa on fluniksiini, joka
tulee annostella kaksi kertaa päivässä.
Vähäsokerinen heinäruokinta (heinän sokeri 50–100 g/kg ka)
Jos heinästä ei ole analyysiä liotetaan heinää vedessä ennen syöttämistä, liiallisen sokerin
poistamiseksi, kunnes saadaan analysoitua heinää.
Hyvä kivennäinen, jossa ei ole joukossa melassia, esimerkiksi Formula for Feet.
Väkirehut ja makupalat pois ruokinnasta
Metabolisessa oireyhtymässä laihdutus ja painon seuranta mittanauhan avulla.
Hiekkakarsina tai 30–40 cm kerros kuivikkeita
Voidaan laittaa etujalkoihin tueksi Styrofoamit / Finnfoamit (rakennuksissa käytettävä
styroksi 3–5 cm paksu) tukemaan sädettä viikon ajaksi. Styroksista leikataan kavion
pohjan kokoinen pala ja se kiinnitetään ilmastointiteipillä. Styroksit vaihdetaan jos ne
menevät huonoon asentoon eli tarkkailu päivittäin. Kanta saa olla aluksi korkeammalla,
mikä vähentää syvän koukistajajänteen vetovaikutusta kavioluuhun. Normaalisi suurin osa
kavion painosta on kavion seinämällä. Tarkoitus on, että säde kantaisi suuremman osan
painosta ja helpottaisi painetta.
Hevosta ei saa väkisin kävelyttää. Karsinalepoa 3–4 viikkoa. Karsinalepoa niin kauan
kunnes hevonen on ilman kipulääkettä kivuton. Karsinalevon jälkeen laitetaan aluksi
pieneen tarhaan, jotta ei liiku aluksi liikaa.
Akuutissa vaiheessa jalkoja voidaan myös kylmätä. Kylmäys tehdään polvesta ja
kintereestä alaspäin (ei siis pelkkää kaviota), jotta se olisi tehokasta.
Kengitys







Akuutissa vaiheessa kengitystä ei suositella koska jalan tärähtely ja seisominen pitkän
aikaa toisella etujalalla tekevät kipeää. Aluksi kengät on hyvä ottaa pois.
Myöhemmin (noin 14–21 päivän kuluttua), kun hevonen on kipulääkkeettä kivuton ja
kavion kääntyminen on vakiintunut, kaviot kengitetään röntgenkuvan mukaan ja yritetään
kavioluu saada mahdollisimman normaaliin asentoon. Yleensä kärjeltä katkaistaan, jotta
kavio pyörähtäisi paremmin ja syvän koukistajan vetovaikutus olisi pienempi ja kannalta
lasketaan. Alkuvaiheessa kannat saavat siis olla ylhäällä.
Sydänorsikenkä tukee sädettä, tukee ja tasapainottaa kavioluuta, ottaa painoa pois
vaurioituneilta laminoilta, ehkäisee kavioluun vajoamaa ja kiertymää. Orsi ei saa ottaa
kiinni säteeseen. Sydänorsikenkää (w-kenkä) saa myös edesta auki olevaa mallia, jolloin
painoa ei tule edestä kannatinpinnalle.
Toinen kenkä, mitä voidaan käyttää, on Natural Balance-kenkä sädetukipohjallisen kanssa.
Natural balance kenkää ei ole shetlanninponikokoa.
Paljon käytetään myös idioottikenkää, jossa kenkä laitetaan väärinpäin. Tämä korottaa
kantoja ja helpottaa kavion nopeampaa pyörähtämistä, kun etuosassa ei ole kenkää.
Kaviota vuoltaessa ei saa ohentaa anturaa! Kengät eivät ole aivan välttämättömät, mutta
tärkeintä on saada kavio mahdollisimman normaalin malliseksi.
Kaviokuume tekee usein sen, että kaviot alkavat kasvaa tavallista nopeammin ja
suksimaisesti, jolloin kavion on vaikeampi pyörähtää. Silloin on tärkeää hoitaa kavioita
tavallista useammin, jotta ne pysyisivät oikeassa mallissa.
Tyypilliset virheuskomukset kaviokuumeesta
Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska sillä ei ole kuumetta.
3
Vastaus: Hevosella ei yleensä koskaan ole kuumetta kaviokuumeessa.
Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska kaviot eivät ole kuumat.
Vastaus: Kavioiden lämpö vaihtelee päivän aikana normaalistikin ja lämpöä voi olla vaikea
tunnustella. Kaviokuumeessa kaviot eivät kuitenkaan ikinä tunnu käteen kylmiltä, kaikki muut
lämpötilat ovat mahdollisia kaviokuumeessa.
Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska digitaalipulssi ei tunnu.
Vastaus: Digitaalipulssia on vaikea tunnustella, jos siitä ei ole aikaisempaa kokemusta. Eli
yleensä kokeillaan väärästä kohdasta. Digitaalipulssissa on myös yksilökohtaisia eroja
Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska se ei seiso tyypillisessä asennossa.
Vastaus: Oppikirjoihin on otettu usein kuvia, jossa hevosella on voimakkaat oireet. Omalla
hevosella voi olla lievemmät oireet ja tyypillistä seisomisasentoa on vaikea havaita. Silti hoito
pitäisi aloittaa heti.
Hevosella ei voi olla kaviokuume, se on vain laiska eikä viitsi liikkua.
Vastaus: Hevonen liikkuu yleensä mielellään ja ei tiettävästi osaa "näytellä" laiskaa tai kipeää
yms. Jos hevonen on ennen liikkunut hyvin ja nyt ei liiku, silloin hevosella on jokin sairaus ja
kaviokuume on yksi mahdollinen syy.
Hevosella ei voi olla kaviokuume, koska se on ollut joka vuosi laitumella ja sille ei ole
aikaisemminkaan tullut kaviokuumetta.
Vastaus: Iän myötä hevosen aineenvaihdunta voi hidastua ja jos hevonen on ajan myötä
lihonut tai sitä on liikutettu vähemmän kuin aikaisemmin, se voi sairastua kaviokuumeeseen.
4