27.2.2015 Tuusulanjärven tila ja kunnostus vuonna 2014 Jaana Hietala Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Ekologinen luokittelu Veisitöt jaettu tyypin • Vesipuitedirektiivi -> tavoitteena hyvä tila • Järvet jaettu ominaisuuksien mukaan tyyppeihin, joilla erilaiset luokittelukriteerit • Lähtökohtana luonnontilaisuus – millainen vesistö olisi, jos se olisi luonnontilainen? – kuinka paljon vesistön tila poikkeaa luonnontilasta? • Tuusulanjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi (Rr) 1 27.2.2015 Ekologinen luokittelu • Luokittelussa tarkastellaan – veden fysikaalis-kemiallista tilaa – Biologista tilaa: kasviplankton, vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalat – vesistön muuttuneisuutta: hydrologismorfologinen tila • Yhteenvetona ekologinen kokonaistila. Veden fysikaalis-kemiallinen tila • • • Päällysveden kesäaikaisen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus v. 2006– 2012 Kokonaisfosforipitoisuus: 87,5 g/l -> välttävä Luokkarajat (g/l): – – – – – • • Kokonaistyppipitoisuus: 1 000 g/l -> tyydyttävä Luokkarajat (g/l): – – – – – • Erinomainen: < 40 Hyvä: 40-55 Tyydyttävä: 55-75 Välttävä: 75-120 Huono >120 Erinomainen: <780 Hyvä: 780-930 Tyydyttävä: 930-1200 Välttävä: 1200-1800 Huono >1800 FYKE-tila -> välttävä 2 27.2.2015 Biologinen luokka: Kasviplankton • Kesäajan klorofylli a –pitoisuudet (2006–2012) • 33,9 g/l - > Tyydyttävä • Luokkarajat (g/l): – – – – – Erinomainen: <12 Hyvä: 12-20 Tyydyttävä: 20-40 Välttävä: 40-60 Huono: 60- • Kasviplanktonin kokonaisbiomassa 4,9 mg/l • Haitallisten sinilevien osuus: 11,4 % • Vuosien 2012, 2013 ja 2014 levätilanne ennakoi parannusta! Biologinen luokka: Pohjaeläimet • Syvänteen pohjaeläimet luokka määräytyy syvännepohjaeläimille laskettavan PICMindeksin perusteella • Näytteet vuosilta 2008 ja 2011 • Indeksin arvo: 0,92 -> erinomainen • Luokka lasketaan erinomaisesta hyvään lajiston yksipuolisuuden perusteella. 3 27.2.2015 Biologinen luokka: Kalasto • Kalaluokka määräytyy koekalastuksen perusteella (2009 ja 2012) • Biomassa (g/verkkoyö): välttävä • Yksilömäärä (kpl/verkkoyö): huono • Särkikalojen biomassaosuus (%): huono • Indikaattorilajien esiintyminen: tyydyttävä • Kalaluokka: välttävä Ekologinen tila • Fysikaalis-kemiallinen tila: välttävä • Biologinen tila : tyydyttävä – Kasviplankton: tyydyttävä – Pohjaeläimet:hyvä – Kalat: välttävä • HyMo-tila: hyvä • EKOLOGINEN LUOKKA: VÄLTTÄVÄ 4 27.2.2015 Toimenpiteet 2014 • Ravinnekuormituksen vähentäminen (ulkoinen kuormitus) – Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet: vesiensuojelupalkkiot ja ravinnetaseiden laskenta – Vedenlaadun seuranta ja ravinnekuormituslaskennan päivitys • Järven hoitotoimenpiteet (sisäinen kuormitus) – Biomanipulaatio: hoitokalastus ja petokalojen istutus – Alusveden hapetus, sedimentin pinnan hapetus – Lisäveden johtaminen Rusutjärven kautta – Tiheän vesikasvillisuuden poisto Kuva: Jaana Hietala Tikkapiilon allas 5 27.2.2015 120 lahna pasuri 100 Tonnia vuosi-1 lapa särki 80 kiiski ahven 60 kuore 40 kuha muut 20 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kokonaissaalis 1997 - 2013 6 27.2.2015 80 2500 muut 70 särkikalat 2000 60 saalis (tn) 1500 40 1000 30 kg/apaja kg/apaja 50 20 500 10 0 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Syysnuottausten saalis 1997 - 2013 70 120 Kokonaisbiomassa Sinileväbiomassa 60 Klorofylli-a 100 50 80 40 60 Klorofylli-a µg/l Kasviplanktonbiomassa mg/l Klorofyllitason muutokset 30 40 20 20 10 0 0 -74 -76 -78 -80 -82 -84 -86 -88 -90 -92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12 -14 >Ilmastus 72–97 >Jätevedet pois 1979– >Lisävesi 1992– >Tehokalastus ja hapetus 1997– >Kosteikot 2000– Kasviplanktonbiomassan ja klorofylli-a:n määrän muutokset Tuusulanjärven kunnostuksen eri vaiheissa 7
© Copyright 2024