27.2.2015
Tuusulanjärven tila ja
kunnostus vuonna 2014
Jaana Hietala
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun
liikelaitoskuntayhtymä
Ekologinen
luokittelu
Veisitöt jaettu
tyypin
• Vesipuitedirektiivi -> tavoitteena hyvä tila
• Järvet jaettu ominaisuuksien mukaan
tyyppeihin, joilla erilaiset luokittelukriteerit
• Lähtökohtana luonnontilaisuus
– millainen vesistö olisi, jos se olisi
luonnontilainen?
– kuinka paljon vesistön tila poikkeaa
luonnontilasta?
• Tuusulanjärvi on tyypiltään
runsasravinteinen järvi (Rr)
1
27.2.2015
Ekologinen luokittelu
• Luokittelussa tarkastellaan
– veden fysikaalis-kemiallista tilaa
– Biologista tilaa: kasviplankton,
vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalat
– vesistön muuttuneisuutta: hydrologismorfologinen tila
• Yhteenvetona ekologinen kokonaistila.
Veden fysikaalis-kemiallinen tila
•
•
•
Päällysveden kesäaikaisen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus v. 2006–
2012
Kokonaisfosforipitoisuus: 87,5 g/l -> välttävä
Luokkarajat (g/l):
–
–
–
–
–
•
•
Kokonaistyppipitoisuus: 1 000 g/l -> tyydyttävä
Luokkarajat (g/l):
–
–
–
–
–
•
Erinomainen: < 40
Hyvä: 40-55
Tyydyttävä: 55-75
Välttävä: 75-120
Huono >120
Erinomainen: <780
Hyvä: 780-930
Tyydyttävä: 930-1200
Välttävä: 1200-1800
Huono >1800
FYKE-tila -> välttävä
2
27.2.2015
Biologinen luokka: Kasviplankton
• Kesäajan klorofylli a –pitoisuudet (2006–2012)
• 33,9 g/l - > Tyydyttävä
• Luokkarajat (g/l):
–
–
–
–
–
Erinomainen:
<12
Hyvä: 12-20
Tyydyttävä: 20-40
Välttävä: 40-60
Huono: 60-
• Kasviplanktonin kokonaisbiomassa 4,9 mg/l
• Haitallisten sinilevien osuus: 11,4 %
• Vuosien 2012, 2013 ja 2014 levätilanne ennakoi
parannusta!
Biologinen luokka: Pohjaeläimet
• Syvänteen pohjaeläimet luokka määräytyy
syvännepohjaeläimille laskettavan PICMindeksin perusteella
• Näytteet vuosilta 2008 ja 2011
• Indeksin arvo: 0,92 -> erinomainen
• Luokka lasketaan erinomaisesta hyvään
lajiston yksipuolisuuden perusteella.
3
27.2.2015
Biologinen luokka: Kalasto
• Kalaluokka määräytyy koekalastuksen
perusteella (2009 ja 2012)
• Biomassa (g/verkkoyö): välttävä
• Yksilömäärä (kpl/verkkoyö): huono
• Särkikalojen biomassaosuus (%): huono
• Indikaattorilajien esiintyminen: tyydyttävä
• Kalaluokka: välttävä
Ekologinen tila
• Fysikaalis-kemiallinen tila: välttävä
• Biologinen tila : tyydyttävä
– Kasviplankton: tyydyttävä
– Pohjaeläimet:hyvä
– Kalat: välttävä
• HyMo-tila: hyvä
• EKOLOGINEN LUOKKA: VÄLTTÄVÄ
4
27.2.2015
Toimenpiteet 2014
• Ravinnekuormituksen vähentäminen (ulkoinen
kuormitus)
– Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet:
vesiensuojelupalkkiot ja ravinnetaseiden laskenta
– Vedenlaadun seuranta ja ravinnekuormituslaskennan
päivitys
• Järven hoitotoimenpiteet (sisäinen kuormitus)
– Biomanipulaatio: hoitokalastus ja petokalojen istutus
– Alusveden hapetus, sedimentin pinnan hapetus
– Lisäveden johtaminen Rusutjärven kautta
– Tiheän vesikasvillisuuden poisto
Kuva: Jaana Hietala
Tikkapiilon allas
5
27.2.2015
120
lahna
pasuri
100
Tonnia vuosi-1
lapa
särki
80
kiiski
ahven
60
kuore
40
kuha
muut
20
0
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
Kokonaissaalis 1997 - 2013
6
27.2.2015
80
2500
muut
70
särkikalat
2000
60
saalis (tn)
1500
40
1000
30
kg/apaja
kg/apaja
50
20
500
10
0
0
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
Syysnuottausten saalis 1997 - 2013
70
120
Kokonaisbiomassa
Sinileväbiomassa
60
Klorofylli-a
100
50
80
40
60
Klorofylli-a µg/l
Kasviplanktonbiomassa mg/l
Klorofyllitason muutokset
30
40
20
20
10
0
0
-74 -76 -78 -80 -82 -84 -86 -88 -90 -92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12 -14
>Ilmastus 72–97
>Jätevedet pois 1979–
>Lisävesi 1992–
>Tehokalastus ja hapetus 1997–
>Kosteikot 2000–
Kasviplanktonbiomassan ja klorofylli-a:n määrän muutokset
Tuusulanjärven kunnostuksen eri vaiheissa
7