1. No category

Arvoisa lukija,
Luette Finnish-Luxembourg Society a.s.b.l:n eli lyhyesti ”Finluxin” 20v- juhlavuoden merkeissä
laadittua uudistettua historiikkiä yhdistyksen taipaleelta vuosilta 1993 - 2013. Teos koostuu 26
luvusta, jotka käsittelevät yhdistyksen hallintoa ja eri toimintamuotoja. Luvut muodostavat kukin
oman tarinansa eivätkä noudata historiikeille tyypillistä aikajanaa. Se kertoo yhdistyksen 20
ensimmäisestä toimintakaudesta, ja päättyy ajallisesti tällä hetkellä toimivan hallituksen valintaan.
Yksittäiset osiot tai luvut on jo julkaistu yksi kerrallaan keväällä 2013 Finlux-tiedotteessa. Teksti on
ensisijaisesti laadittu tätäjulkaisutapaa ajatellen, minkä johdosta muutamat asiat tulevat esiin
useammassa luvussa. Jo julkaistua tekstiä ei ole oheista versiota varten pieniä stilistisiä korjauksia
lukuunottamatta työstetty.
Tiedotteeesssa julkaistiin lisäksi useammasta valokuvasta yhdistettyjä koosteita, joka
sähköpostitoiminnan asettamien tiukkojen rajoitusten johdosta osoittautui valokuvien ainoaksi
julkaisumahdollisuudeksi. Valokuvien koosta ja resoluutiosta jouduttiin tällöin vahvasti tinkimään.
Tässä täydennetyssä historiikkiversiossa julkaistaan nyt tiedotteessa olleet koosteet
suurempikokoisina ja suuremmalla resoluutiolla. Teosta on lisäksi täydennetty lukuisilla tarkemmilla
valokuvilla ja kuvateksteillä. Tunnetusti valokuvatekniikka on kuluneiden vuosien aikana kehittynyt
ratkaisevasti. Alkuaikojen harvat paperiset valokuvat on digitalisoitu scannaamalla ja ne löytyvät
jäljempänä lähes kaikki. Tällä vuosituhannella puhelimilla ja digitaalisilla kameroilla otettua kuvaaineistoa on ollut runsaammin tarjolla, minkä johdosta tämän aikakauden tapahtumista on myös
julkaistavaksi valittu huomattavasti enemmän valokuvia. Viime vuosilta peräisin olevia erityisen
suuren resoluution omaavia digitaalisia valokuvia on jouduttu jo voimakkaasti editoimaan
historiikkitiedoston koon pitämiseksi mielekkäissä rajoissa.
Historiikin laatimiseen käytössä on ollut yhdistyksen arkisto, mukaanlukien Pekka M Sinisalon
laatima historiikki vv 1993-2008 sekä yksittäisten henkilöiden muistelmat. Viimeksi kuluneiden
vuosien osalta olen voinut turvautua myös omakohtaisiin muistoihin. Lehtileikkeet ja valokuvat
ovat yhdistyksen arkistosta. Visualisoinnissa on käytetty usein myös yhdistyksen virallista Heli
Lehtimäen suunnittelemaa logoa sekä Outi Oravaisen suunnittelemaa 20-v juhlalogoa.
Kiitän tässä yhteydessä kaikkia, jotka ovat avustaneet tiedon keräämisessä tähän teokseen sekä
valokuvaajia, jotka ovat ystävällisesti toimittaneet kuva-aineistoa yhdistyksen arkistoon. Kiitän
erityisesti Helena Mäki-Korvela-Pironia, Hannele von Konow-Loukoa sekä Vivianne Vuorta, jotka
ovat olleet suureksi avuksi tekstin tarkastamisessa ja oikolukemisessa.
Luxemburgissa, 23.05.2013
20 vuotta Finluxin perustamisen jälkeen.
Jukka Vuori
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 2
Sisällysluettelo
Esipuhe / Tiivistelmä / Summary
1. Perustaminen
2. Toiminta
3. Aktiivit
4. Jäsenet
5. Illanistujaiset – Round table, Kaljis, Treffis
6. Muut illat – Finlux-illat, ruokatreffikset
7.Retket lähialueelle
8. Pitkät retket
9. Patikkaretket
10. Tutustumiskäynnit
11. Itsenäisyyspäivä
12.Vappu
13. Kesäjuhlat 1993-2001
14. Kesäjuhlat 2002-2012
15. Joulujuhlat
16. Lasten joulujuhlat
17. 10v-juhlat
18. 15v-juhlat
19. Kulttuuritoiminta
20. Kurssit
21. Urheilu
22.Kerhot
23. Yhteistoiminta ja julkinen esiintyminen
24. Newsletter ja painetut julkaisut
25. Sähköinen Finlux-tiedote
26. Internet
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 3
TIIVISTELMÄ
Finnish-Luxembourg Society a.s.b.l. perustettiin 23. toukokuuta 1993. Idean isän,
perustajapuheenjohtajan Yves Pironin jälkeen on yhdistystä johtanut 8 muuta henkilöä. Yhdistyksen
toimintaa on ollut pyörittämässä yhteensä peräti 74 aktiivista toimihenkilöä, viisi perustajäsentä ja
puheenjohtajat mukaanlukien. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut perustamishetken viidestä yli
viiteen sataan. Vaihtuvuus jäsenistössä on ollut suurta johtuen suomalaisen siirtokunnan jatkuvasta
muutoksesta. Satoja jäseniä on muuttanut takaisin, vielä useampi on tullut lisää.
Jo ensimmäisissä kokouksissaan hallitus linjasi yhdistyksen toiminnan. Illanistujaisten lisäksi
suomalaisperäiset juhlat, retket, tiedotus ja kielikurssit nousivat keskeisiksi toimintamuodoiksi.
Tällaisena toiminta on myös pysynyt, lukuunottamatta aktivoiteettitason nousua. Erilaisia tapahtumia tai
retkiä yhdistys on viime vuosina järjestänyt vuosittain yhteenlaskuttuna jo yli 40. Vain harva
vapaaehtoisvoimin toimiva voittoa tuottamaton järjestö pystyy tähän.
Vapaamuotoisia illanistujaisia on monissa eri muodoissa järjestetty lähes kuukausittain eli jo noin kaksi
sataa. Vappua, juhannusta ja joulua on vietetty lähes joka vuosi, osanottajamäärä on seuraillut
jäsenmäärän kasvua ja säitä. Alkuvuosina patikoinnilla aloitettu retkeilyperinne on jatkunut pidemmillä
mm. viiniaiheisilla retkillä aina Reimsiin, Beauneen, Baden-Badeniin, Spahan ja Lyoniin asti.
Mukaanlukien yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa tehdyt retket on bussilla lähdetty matkalle
kolmisenkymmentä kertaa, ja niitä on nykyisin useampia vuosittain. Patikoimalla, pyörällä tai kanootilla
on oltu yhteensä liikkeellä samoin noin kolmekymmentä kertaa.
Alkuvuosien omaa monistettua ”Newsletter”- kirjettä seurasi palsta Luxemburg News-lehdessä ja
vuosituhannen vaihteesta alkaen sähköpostitse lähetetty tiedote. Viimeksimainittuja on lähetetty jo lähes
kuusi sataa.
Suomen kielen kursseja on järjestetty jatkuvasti, yhteenlaskettuna tunteja on ollut jo satoja.
Viime vuosien aikana yhdistyksen yhteistoiminta muiden Luxemburgissa toimivien kansainvälisten
seurojen kanssa on kehittynyt voimakkaasti. Retkien lisäksi on saatu aikaiseksi yhteisiä konsertteja ja
kirpputoreja.
Tämän kaiken ohella yhdistys on pelkän olemassaolonsa, internet-kotisivunsa ja tiedotteensa avulla
tarjonnut toimintaedellytykset myös monille jäsenten harrastusryhmille ja kerhoille.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 4
SUMMARY OF THE HISTORY OF FINLUX
Finnish-Luxembourg Society a.s.b.l. was founded on the 23rd of May, 1993. After the founder Yves
Piron, eight other persons have followed him as president. Including the five founders the society has
been ruled during the years by 74 active committee members. Today, the society has over 500
members, hundred times the amount of the founding day. The sum does not include the maybe
hundreds of members, who have already moved back to Finland and left the society.
Already in their first meetings, the committee fixed the great lines of the activity: come together
meetings, happenings based on Finnish tradition, excursions, public relations / publishing, language
courses. During the years, there has been no significant change to this base, except the increase of
activity level. Today the society arranges over 40 different happenings or excursions yearly.
Come together- meetings have during the years been organized almost every month, until now roughly
two hundred times. The first of May-party, Midsummerparty, and the Christmasparty have been
organized almost every year. There have been over 30 excursions by bus, a.o.to Reims, Beaune, Lyon,
Baden Baden, Spa, Antwerpen and 30 hikes by foot, bike or canoe.
The duplicated ”Newsletter” (1993-95) was followed with an own page in "Luxemburg News” and from
the beginning of this century with a newsletter by email. Until today, the society has published almost
600 emailing newsletters.
Language courses in Finnish have been organized through the years, the amount of arranged lessons
can be counted in hundreds.
During the last years, the society has activated its cooperation with other international clubs in
Luxembourg arranging commonly concerts, excursions and flea markets
Not to forget, the society has offered with its existence, homepage and newsletter for its members a
base for many hobby groups in several interest fields, especially in the field of sports.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 5
FINLUXIN PERUSTAJAN TERVEHDYS
Finnish-Luxembourg Society – 20 years young
20 years is a long time in a man's life, but not so long for an association that just keeps on being
dynamic year after year with new active people taking its helm.
20 years ago, when I got the idea to start this association, then being yet a young man, it can be safely
said that Finland was not well known as a country. It was rare yet to meet a Finnish person or to hear
the language spoken here in Luxembourg. Indeed, my wife Helena often got stopped by strangers when
speaking with a Finnish friend somewhere in town, by a frustrated question "What is this language you
speak?".
Now, having been a member of the EU since 18 years, Finland has truly found its place in Europe, and
nowadays many local Luxembourgers even recognize its language, with some satisfaction.
20 years ago, the Finnish community living in Luxembourg counted around 200 Finns living here
temporarily and working here principally at one of the two Finnish commercial banks. Now there are
over 1000 Finnish citizens living more or less permanently in Luxembourg. There is even a Finnish
section at the European School of Luxembourg. And there are at least four local shops that sell Finnish
products, including food and drinks. No need any longer to arrange rye bread to be send by post.
I notice though that certain things do not change: There are again Finnish language courses for
foreigners. There are get together evenings in local cafés. Excursions related to Luxembourg culture
often have something to do with local wine, crémant or beer. Finnish music is being played and sung at
the Finlux events. It is a good thing it is not the other way round!
Times have changed slightly though. The need for this association to provide interesting programme for
its regular Finnish born members is stronger than any need to help local Finns to integrate in the
country. So be it.
I am delighted that this association is still so strong and kicking even after 20 years. It does its job in
serving the small but solid Finnish community living in this country.
Hoping to see many of you at its 20-year celebrations! Wishing this association, its new and old
members many years of good times ahead for the years to come!
2013 -05 -23
Yves Piron, Founding President of the Finnish-Luxembourg Society asbl
< Kuva: Yves Piron, 2013
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 6
1. PERUSTAMINEN
Luxembourg oli 1990-luvun alussa melko kansainvälinen paikka, jossa puhuttiin lukuisia kieliä. Noin
380.000' sta asukkaasta alle puolet puhui hiljattain virallistettua paikallista luxemburgin kieltä.
Asukkaista huomattava määrä – virallisen tilaston mukaan 29,4% - oli ulkomaalaisia, joilla ei ollut maan
kansalaisuutta. Suomalaiseen siirtokuntaan lukeutui vuonna 1993 234 ihmistä, joista 110 oli töissä.
Lapsia oli saman epävirallisen konsulin sihteerin ylläpitämän tilaston mukaan 60.
Suurin osa suomalaisista työskenteli tällöin jossain täällä toimivasta viidestä suomalaispankista, joista
suurimmat olivat Union Bank of Finland (Yhdyspankki) ja Kansallis International Bank. Pankit kierrättivät
henkilökuntaansa tiheään, joten vaihtuvuus siirtokunnassa oli suurta. Toisaalta pankkilaiset tunsivat
toisensa hyvin eivätkä tunteneet tarvetta paikalliselle suomalaiselle yhteistoiminnalle työn ulkopuolella.
Siirtokunnan rakenne oli kuitenkin muuttumassa. Maahan muutti nuoria ihmisiä, joilla oli paikallisia
kontakteja sekä usein työpaikka paikallisessa yrityksessä. Näillä ei ollut valmiita paikallisia kontakteja
täällä asuviin suomalaisiin, joten he tunsivat tarvetta kokoontua yhteen ja tehdä suomalaisuutta
tunnetummaksi paikallisille. Suomen pankkikriisi heijastui suomalaispankkien konttorien sulkemisina ja
fuusioina. Pankkilaisten osuus siirtokunnan vahvuudesta laski ja jätti jälkeensä eräänlaisen tyhjiön.
Eri maiden ystävyysseuroja ja expatriaattien yhdistyksiä oli jo monia olemassa. Osoituksena tästä jo
kymmeniä vuosia järjestetyt jokavuotiset International bazaar-myyjäiset ennen joulua, joille pääasiassa
expatriaattiyhdistysten toimesta nousi 50 eri kansallisuutta edustavaa standia sekä vuotuiset
expatriaattimessut.
Mutta suomalainen yhdistys puuttui. Oli siis erinomainen idea perustaa eksoottinen
suomalaisluxemburgilainen seura tähän ison portugalilaisen ja lukuisten afrikkalaisten seurojen
dominoimaan ympäristöön.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 7
Kuvateksti:
Heti
perustamisen
jälkeen yhdistys
järjesti lehdistötilaisuuden.
Perustamisesta
uutisoivatkin
monet
paikalliset
lehdet.
Lehdistössä
julkaistu
Pironien
kotiosoite toimi
vuosia
yhdistyksen
virallisena
osoitteena sekä
kaikkien
Suomesta
kiinnostuneiden
tietolähteenä.
Kuvateksti:
Ote perustamiskokouksen
pöytäkirjasta.
Perustajäsenten
lisäksi paikalla
oli myös muita
asiasta
kiinnostuneita,
jotka
myöhemmin
olivat aktiivisesti
mukana
toiminnassa.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 8
Idean isänä pidetään ensimmäiset viisi vuotta puheenjohtajana toiminutta Yves Piron'ia, joka perusti
yhdistyksen 23.05.1993 neljän ystävänsä (Patrick Hein, Jean Georges, Helena Mäki-Korvela ja Outi
Kyytsönen) kanssa. Paikalla tapahtumaa Belairissa todistamassa oli 11 asiasta kiinnostunutta ihmistä.
Tuolloin vielä voimassa olleen yhdistyslain mukaan perustajajäsenten joukossa piti olla maan
kansalaisia.
Perustajien kuningasajatus oli toisaalta hälventää pankkiklikkejä (i.e. Union Bank of Finland vs Kansallis
International Bank), ja tuoda suomalaisia yhteen myös pankkien ulkopuolelta. Toisaalta Suomi oli
Luxemburgissa vähän tunnettu maa, tarkoituksena oli jakaa suomi-tietoutta, kulttuuria sekä tehdä Suomi
tunnetummaksi paikallisten keskuudessa. Perusajatuksena oli tuoda paikallisia toimintaan mukaan, jotta
myös suomalaiset integroituisivat paremmin Luxemburgiin. Yhdistys on alusta asti välttänyt poliittisuutta
ja kieltäytynyt jopa julkaisemasta Suomen vaaleissa valittavana olleiden jäsentensä nimiä poliittisesta
katsantokannasta riippumatta. Myöskään aatteellinen toiminta tai toimiminen suomalaisten etujärjestönä
Luxemburgissa eivät ole kuuluneet yhdistyksen toimintamuotoihin.
Perustajajäsenet pitivät pian perustamisen jälkeen jopa lehdistötilaisuuden. Asiasta uutisoivat monet
paikalliset lehdet, kiitos hyvin ajatellun asiayhteyden Suomen Tasavallan Presidentin Mauno Koiviston
virallisen vierailun Luxemburgiin ja sitä seuranneen Luxemburgin suuriruhtinaan Suomen vierailun, joka
tarjosi lehdille sopivan aasinsillan.
Kuvateksti: Halituksen jäsenet esittelivät itsensä ensimmäisessä Newsletter-lehdessä 1993..
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 9
Kuvateksti:
Finluxin ensimmäinen yleinen
tapaaminen Dudelangessa,
luxemburgilaisen jeux de quillekeilailun merkeissä. Kuvassa
Marianne Tuupainen, Helena
Märi-Korvela-Piron, Patrick Hein
(perustajajäsen), Heli Lehtimäki,
Klaus Van der Velde ja koko
yhdistyksen perustaja Yves Piron.
Lisää alkuvuosien tapaamisista ja
juhlista osioissa 5 Treffikset ja 13
Kesäjuhlat
Kuvateksti:
Hallituksen jäseniä työn
touhussa. Keskellä Marianne de la
Hamette – Tuupainen.
Valokuvatekniikka ei 1990-luvulla
ollut vielä kehittynyt
digitaaliseksi, joten valokuvia
yhdistyksen toiminnasta on hyvin
rajoitetusti.
Kuvateksti:
Festival de l'immigration 1995.
Kuvassa mm Leila Di Stephano ja
Riitta Casacci-Pihlava
Finlux osallistui kyseiseen
tapahtumaan vuosina 1994 ja
1995, ja sai paljon huomiota
osakseen sekä lehdistössä että
televisiossa. Lisää toiminnasta
julkisuudessa luvussa 23.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 10
2. TOIMINTA
Yhdistyksen toimintaa ryhdyttiin organisoimaan alusta alkaen erittäin monimuotoiseksi, sekä
suomalaisia tapoja että luxemburgilaisia perinteitä mukaellen. Ohjelmaan otettiin heti kesäiset grillijuhlat,
itsenäisyyspäivän ja vapun juhlinta sekä kuukausittaiset vapaamuotoiset illanistujaiset. Lisäksi
järjestettiin retkiä erityisesti liikunnallisessa mielessä patikoimalla tai pyörällä. Tiedotustoiminta
tiedostettiin keskeiseksi ja tärkeäksi, oman lehden lisäksi yhdistys sai pian käyttöönsä palstan
Luxemburg News-lehdessä. Mukana olivat alusta alkaen myös urheilu sekä suomen kielen kurssi.
Lapset otettiin huomioon ohjelmassa.
Luxemburgissa jo pitkään asuneet suomalaiset saivat tiedon yhdistyksen perustamisesta yllätyksekseen
sanomalehdestä. Hallitukselle kantautuneiden tietojen mukaan he pitivät järjestöä tarpeettomana,
jäsenmaksua liian korkeana ja protestoivat englanninkielen käyttöä vastaan yhdistyksen toiminnassa.
Kritiikki oli ymmärrettävää, olihan toiminta suunnattu eri kohderyhmälle eikä heidän mielipidettään
yhdistyksen tarpeellisuudesta ja tavoitteista oltu tiedusteltu Puheenjohtaja vakuutti vastineeksi
Luxembourg News-lehdelle antamassaan haastattelussa, että yhdistys tulee jäsenyydestä riippumatta
pitämään yhteyttä kaikkiin paikalla asuviin suomalaisiin ja perusteli englanninkielen käyttöä sillä, että
suomalaiset tuntuivat osaavan sitä vieraista kielistä parhaiten. Myös tämä ryhmä suomalaisia on
myöhemmin ollut mukana yhdistyksen toiminnassa.
Toimintamuodot eivät periaatteessa ole sen jälkeen muuttuneet. Ohjelma on täydentynyt jouluajan
tapahtumilla, mukaan on tullut enemmän kulttuuripitoista toimintaa ja tutustumiskäyntejä. Emilia
Niskanen tekemässä kattavassa jäsenkyselyssä vuonna 2006 pidettiin viikkotiedotetta, tapahtumia ja
retkiä seuran tärkeimpinä toimintamuotoina. Retkiä ja kulttuuritapahtumia toivottiin tuolloin enemmän.
Yhdistyksen toimintaa onkin kyselyn jälkeen yritetty täydentää toivottuun suuntaan. Vuonna 2012
järjestetty suppeampi kysely tukee näitä tuloksia.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 11
3. AKTIIVIT
Yhdistyksen arkistoa selatessa tulee ainakin yksi asia selväksi – tämä seura on ollut uskomattoman
aktiivinen ja saanut aikaiseksi runsaasti peräti monipuolista toimintaa. Tavanomaisten yhdistysten
keskittyessä 2-3 tapahtuman järjestämiseen vuodessa on Finlux järjestänyt alusta alkaen lähes
kuukausittain eri tyyppisiä tapahtumia. Vuosittaisten tapahtumien lukumäärä nousi 2000-luvulla yli
kahdenkymmenen, eli niitä oli keskimäärin joka toinen viikko. Vuodelta 2008 mainitaan jo 36
tapahtumaa, ja vuonna 2011 niiden lukumäärä ylitti jo 40:n rajan. Lukuihin ei ole laskettu mukaan
kerhoja, kielikursseja eikä toteutumatta jääneitä tapahtumia.
Vireästä toiminnasta seura saa kiittää aktiivisia jäseniään. Hallitustyöhön on osallistunut vuosina 19932012 peräti 74 henkilöä jäsenenä tai varajäsenenä ja puheenjohtajiakin on ollut jo yhdeksän.
Keskimääräinen puheenjohtaja on siis jaksanut pyörittää tätä vilkasta monimuotoista toimintaa vain
kaksi vuotta. Sääntöjen ja yhdistyslain mukaan kaikki toimihenkilöiden palkkiot ovat kiellettyjä, joten
aktiivien työpanos on ollut vastikkeetonta – jäsenmaksustakin aktiivit hallituksen jäsenet vapautettiin
vuosikokouksen päätöksellä ensimmäisen kerran vasta muutama vuosi sitten. Kokousjuomakin on
hyväksytty yhdistyksen kuluksi vasta pari vuotta. Lisäksi yhdistyksen hyväksi työtä ovat tehneet
webmasterit ja kielten opettajat, nimellistä kulukorvausta vastaan.
Yhdistyksen toimintatapana on ollut, että hallituksen nimeämät toimintasektorien ja tapahtumien
vastuuhenkilöt huolehtivat suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä, selvittävät avoimet asiat ja tekevät
päätökset yhdessä puheenjohtajan kanssa. Hallitus valitsee vastuuhenkilöt ja tekee vain tarvittavat
hallinnolliset päätökset. Valittu toimintatapa on käytännössä hyvin tehokas ja selkeä, mutta lisää
merkittävästi puheenjohtajan vastuuta ja työmäärää tehden hänestä hyvin keskeisen henkilön,
tavallaan toimitusjohtajan, jojka koordinoi ja ohjaa jatkuvasti lukuisia innokkaita ja aktiivisia tiimejä.
Lisäksi hän joutuu ottamaan huomioon päätöksissään hallituksen muiden jäsenten moninaiset
mielipiteet. Perinteisesti hallituksen kokouksiin on osallistuttu vilkkaasti, asioita on ollut paljon, niistä on
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 13
keskusteltu intensiivisesti ja kokoukset ovat venyneet pitkiksi. Erilaisten katsantokantojen
yhteensovittaminen on toisinaan ollut haastavaa ja vaatinut puheenjohtajalta hyvää johtamistaitoa.
Vain seuran ensimmäinen puheenjohtaja Yves Piron istui nuijan varressa pidempään kuin viime vuodet
puheenjohtajana toiminut Johanna Kohvakka. Lisäksi puheenjohtajina ovat toimineet Janne Majaniemi,
Sari Kolkka, Merja Kukkonen, Pirjo Holm, Marja Halttunen, Pekka Sinisalo, Sanna van Look-Peltonen ja
Jukka Vuori. Useimmat heistä ovat jaksaneet kaksi vaalikautta.
Pisimpään hallitustyöskentelyyn on osallistunut Marianne de la Hamette, kunnioitettavat 13 vuotta. Muita
huomattavan pitkään aktiivista hallitustyötä tehneitä ovat mm. Anneli Planting, Ilkka Valtonen, Hannele
von Konow-Louko, Kai Åkerblom ja Emilia Niskanen.
Hallitustiimi vaihtui perusteellisesti vuonna 1998, jolloin Janne Majaniemi profiloi toimintaa uudelleen.
Vuonna 2000 tehtiin seuraava puhdistus, kun Pirjo Holm otti puheenjohtajan nuijan. Samalla
laajennettiin aktiivien ryhmää onnistuneesti ottamalla käyttöön hallituksen varajäsenet. Seuraava lähes
perusteellinen nuorennusleikkaus tehtiin vuonna 2008, jolloin Johanna Kohvakka otti ohjakset.
Onnistuneet tiimin vaihdot osoittavat seuran kykyä mukautua jatkuvaan muutokseen suomalaisen
siirtokunnan rakenteessa. Jokainen uusi tiimi onkin linjannut seuraa uudelleen kehittämällä toimintaa
siirtokunnan tarpeita vastaavaksi ja jättänyt täten omat puumerkkinsä yhdistyksen värikkääseen
historiaan.
Seuran hallitus tapasi vuonna 2008 Tasavallan Presidentti Tarja Halosen hänen Luxemburgiin
tekemänsä valtiovierailun yhteydessä, ja antoi tällä eleellä merkittävää tunnustusta yhdistyksen
aktiiviselle toiminnalle.
Kuvateksti:
Finlux ensimmäistä
Grillpartyä viettämässä
vuonna1993. Monena
peräkkäisenä syksynä
järjestettiin perinteiset
rennot grillijuhlat
Finsterthalissa syyskuun
puolessa välissä, koulujen
alettua. Kuvassa oikealta
Riitta Casacci, Eeva-Liisa
Theuerkauf, Helena MäkiKorvela-Piron, Tony
Theuerkauf, taustalla myös
Yves Piron.
Grillijuhlista ja kesäjuhlista
lisää luvuissa 13 ja 14.
Kuvateksti:.
Finluxin hallituksen jäseniä
kunniavieraiden kanssa
eturivissä 10-vuotisjuhlissa
Bourglinsterin linnassa
vuonna 2003.
10-vuotisjuhlasta lisää
luvussa 17.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 14
Puheenjohtajat 1993 - 2012
1 Yves Piron 1993, 1994, 1995, 1996, 1997
2 Kati Viitajoki 1998, 1999
3 Pirjo Holm 2000, 2001. 2002 (kesäkuuhun)
4 Marja Halttunen 2002 (kesäkuusta), 2003 (kesäkuuhun)
5 Pekka M Sinisalo 2003 (kesäkuusta), 2004
6 Sari Kolkka 2005
7 Jukka Vuori 2006, 2007
8 Johanna Kohvakka 2008, 2011, 2012
9 Sanna van Look 2009, 2010
Finluxin toimintaa on
luotsannut tähän mennessä
(vuosina 1993-2012) peräti
9 puheenjohtajaa.
Puheenjohtajien merkitys
on yhdistyksen
toimintatavan johdosta
hyvin keskeinen.
Puheenjohtajista 3 on ollut
miehiä, 6 naisia.
Puheenjohtajan ollessa
estyneenä ovat usein myös
varapuheenjohtajat
hoitaneet yhdistyksen
asioita, mm. Kukka
Lehmuskanto koko
loppuvuoden 2012.
Hallituksessa jäsenenä tai varajäsenenä
VÄHINTÄIN 6 VUOTTA
3 - 5 VUOTTA
2 VUOTTA
Yhden vuoden
Marianne Tuupainen - de la Hamette
Jukka Vuori
Ilkka Valtonen
Hannele von Konow-Louko
Emma Niskanen
Kai Akerblom
Yves Piron
Sari Kolkka
Anneli Planting
Pekka M Sinisalo
Heli Lehtimäki
Ralph- Arthur Treuerkauf
Paula Karttunen
Kukka Melamies
Ari Tapio
Helena Piron- Mäki-Korvela
Pirjo Holm
Anne Lähteenmäki
Kirsti Meyers
Jussi Bright
Outi Grönholm
Irene Haaranen
Wille Westerholm
Riitta Pihlava - Casacci
Luc de la Hamette
Klaus van der Velde
Kati Viitajoki
Janne Majaniemi
Kristiina Kalkas
Juha Nieminen
Janne Siponen
Andrew Young
Markku Äijälä
Merja Kukkonen
Eija Nurmiainen
Tanja Lähteenmäki
Marja Halttunen
Per Nyholm
Kari Paaso
Aila Piticco
Pia Wagner
Sanna van Look-Peltonen
Niko Laine
Heikki Vanharanta
Seija Lantz
Raija Konsala
Marita Vänskä
Leena Leivonen
Patrick Hein
Outi Kyytsönen
Eila Kreivi
Marja Daffern
Tero Murtola
Jarmo Rautio
Matti Yliknuussi
Tarja Silo
Hannu Planting
Marja Ahonen
Anne Jaatinen
Outi Stauffer
Susanna Valloniemi
Aija Riittinen
Teresa Gluskoff
Liisa Tervaskanto
Kukka Lehmuskanto
Anna-Maria Sinkkonen
Anna-Leena Asikainen
Pirjo Helena Rossi
Aija Riittinen
Jukka Koikkalainen
Vesa Valamies
Vesa Korhonen
Ismo Anttila
Yhdistyksen hallituksessa tai sen varajäsenenä on toiminut tähän mennessä – vuosina 1993 –
2012 yhteensä 74 eri henkilöä, mikä osoittaa suurta aktiivisuutta ja kiinnostusta yhdistyksen
toimintaa kohtaan. Luku ei sisällä vuoden 2013 istuvaa hallitusta. Huomattava määrä
aktiiveista on toiminut vain 1-2 vuotta, mikä kertoo jatkuvasta muutoksesta Luxemburgin
suomalaisen siirtokunnan rakenteessa.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 15
4. JÄSENET
Perustamishetkellä seurassa oli viisi perustajajäsentä. Toistakymmentä muuta aktiivista liittyivät seuraan
heti perustamisen jälkeen. Jäsenmäärä on sen jälkeen kasvanut yli satakertaiseksi. 500 hengen raja
ylitettiin vuonna 2007. Jäsenmäärä (lapset mukaanlukien) vuoden 2012 lopussa oli 601. Virallisesti
yhdistys ilmoittaa kuitenkin jäsenmääräkseen luvun 572, joka ei sisällä vuodenvaihteessa edellisen
vuoden jäsenmaksun maksamatta jättämisen takia erotettuja. Mainittakoon vertailuksi, että koko
Luxemburgin väestömäärä oli seuraa perustettaessa n. 380 000, vuosituhanteen vaihteessa n.440 000
ja viime vuonna n.525 000. Ulkomaalaisprosentti on samaan aikaan kasvanut noin 30%sta 37%:in
(2000) ja viime vuoden lukuun 47%. Suomesta yhteensä kaikkiin EU-maihin on 1991-2012 muuttanut
vuosittain 5000-8000 henkeä.
Suomalainen siirtokunta on kokenut seuran 20-vuotisen olemassaolon aikana suuria muutoksia.
Pankkilaisten vähentyessä vastapainon muodostivat 1995-alkaen Euroopan Unionin eri virastoihin töihin
tulevat virkamiehet perheineen. Kolmas 2000-luvun aalto koostui pääosin paikallisissa palvelualan
yrityksissä, mutta myös EU:ssa työskentelevistä perheettömistä toimihenkilöistä. Suomalaisia lasketaan
asuvan Luxemburgissa nykyään vähintäin 1000 henkeä, tarkkaa tilastoa ei kuitenkaan ole olemassa.
Yhdistys saa olla ylpeä tavoittaessaan näistä siis noin puolet.
Finluxin ottaessa hoitoonsa Luxemburgissa asuvien suomalaisten osoitelistan v. 1993 oli listalla 233
henkilöä. Kaikki listalla olevat eivät olleet yhdistyksen jäseniä. Puheenjohtaja vakuutti kuitenkin
Luxemburg News-lehdelle antamassa haastattelussaan, että seura lähettää jatkossakin postia koko
siirtokunnalle, siis myös ei-jäsenille. Internet-sivun perustamisen jälkeen on tästä tavoitteesta luovuttu.
Nopeasti kasvavan jäsenmäärän seuraaminen ja jäsenluettelon laatiminen tuottivat alkuvuosina
päänvaivaa hallitukselle. Asiasta keskusteltiin kokouksissa usein, ja ongelman johdosta jäsenmaksunkin
ilmoitettiin välillä olevan vapaaehtoinen.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 16
Väliaikatietona jäsenmäärästä arkistoon on jäänyt maininta 251 jäsenestä vuodelta 2000, jolloin
jäsenluettelon kerrottiin vihdoin olevan ajan tasalla ja jäsenille oli jaettu jäsenkortit. Luku vastasi
todennäköisesti siis jaettujen jäsenkorttien lukumäärää. Nopeasti kehittynyttä tietotekniikkaa
ymmärtäneet uudet hallituksen jäsenet olivat tuolloin siirtäneet jäsenluettelon tietokoneelle Windows
access- tietopankkimuotoon. Vuoden 2001 toimintakertomuksessa kerrottiin maksavien jäsenten
määrän nousseen 115:stä 184:än. Luvulla tarkoitettiin ilmeisesti kirjattujen jäsenmaksujen lukumäärää
eikä edellisenä vuonna mainittua henkilöjäsenten lukumäärää. Oikean jäsenmäärän laskemista pidettiin
vaikeana seuran perhejäsenyysjärjestelmän johdosta, koska kirjaukset lasten nimistä ja lukumäärästä
eivät välttämättä olleet ja pysyneet ajan tasalla.
Jäsenmäärällä on suuri merkitys yhdistykselle, jolla ei käytännössä ole muita tuloja. Jäsenmäärän kasvu
on antanut seuralle vastaavasti parantuneet taloudelliset toimintaedellytykset.
Koska seuraavalla jäsenluettelon hoitajalla ei access-ohjelmaa ollut muunnettiin tiedosto Windows
Excel-muotoon, jossa se on vielä tänä päivänäkin. Tarkat luvut jäsenmäärästä ja yhdistyslain vaatima
vuoden lopun tilanteen mukainen jäsenluettelo on jäänyt arkistoon kuitenkin vasta vuodesta 2007
alkaen, jolloin yhdistyksen tiedot tietokoneaikaan siirtyneessä yhdistysrekisterissä RCS:ssä päivitettiin
ensimmäistä kertaa.
Vaihtuvuus siirtokunnassa ja sitä kautta myös yhdistyksen jäsenistössä on ollut huomattavaa, joka vuosi
paikkakunnalle muuttaa ja täältä pois muuttaa kymmeniä suomalaisia. Ei ihme, että myös
tilintarkastajilla on ollut aika ajoin vaikeuksia seurata jäsenmäärää ja –maksuja, josta vuosikokouksen
pöytäkirjaankin on jäänyt useampi merkintä.
Seuran jäsenmäärästä vajaa kolmannes on henkilöjäseniä eli singlejä, lähes puolet aikuisia
perhejäseniä ja loput perhejäsenten lapsia. Oheisessa pylväikössä osuudet vuosilta 2002-2005
perustuvat laskelmaan, muut jäsenluetteloon. Kunniajäseniä on 6. Ammatinharjoittajille otettiin vuonna
2012 alkaen käyttöön oma jäsenmaksu, jolloin heille perustettiin oma palvelurekisteri. Vajaassa
vuodessa rekisteriin on merkitty jo 16 palveluntuottajaa.
Kuvateksti:
Finluxin joulujuhlan suosio oli
huipussaan vuosina 2004-2006, jolloin
osallistujamäärä ylitti reilusti sadan.
Kuvassa joulujuhlan osallistujia
Bonnevoien kasinolla vuonna 2005.
Joulujuhlista enemmän luvussa 15.
Kuvateksti:
Kesäjuhlien suosio oli suurimmillaan
vuosien 2003 -2006, enimmillään
kirjattiin noin 140 osanottajaa.
Kuvassa vasemmalla Finluxin jäseniä
kesäjuhlassa 2005.
Kesäjuhlista kerrotaan enemmän
luvuissa 13 ja 14.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 17
5. YHTEISIÄ ILLANVIETTOJA – Kaljailta, kaljis, treffis
Ensimmäinen hallitus aloitti kuukausittaiset kaikille jäsenille ja potentiaalisille uusille jäsenille tarkoitetut
vapaamuotoiset tapaamiset Stammtisch-nimellä jo heinäkuussa 1993 Skyline-baarissa, ihan
Luxemburgin keskustassa. Tähän tapaamiseen osallistui 12 henkeä, mutta kahta viikkoa myöhemmin
luku kasvoi jo 30 henkeen. Tätä suurempaa suosiota kuluneen kahden vuosikymmenen aikana on
harvoin saavutettu, viime vuosina järjestettyjen markkinatreffisten lisäksi merkintöjä 50 osanottajaa
lähentelevistä luvuista on vain muutama.
Sittemmin tapahtuma siirrettiin Secret garden-nimiseen baarin kaupungissa Round table- nimisenä.
Tähänkin tilaisuuteen olivat kaikki tervetulleita. Hallitus pyysi jäseniä osallistumaan virallisen näköisellä
kirjeellä, myöhemmin koko vuoden kokoontumispäivät julkaistiin kuukausia ennakkoon "Newsletter"issä.
Illanistujaiset jatkuivat tiheään ainakin vuoden 1996 loppuun vaihtelevissa paikoissa.
Vuonna 1999 perinne herätettiin uudelleen eloon kuukausikaljat-nimisenä Ilkka Valtosen ja Sari Kolkan
ideoimana ja vetämänä. Aluksi paikka vaihteli ja osanottajiakin oli jopa viidenkymmenen tienoilla,
sittemmin paikaksi vakiintui White rose-baari Avenue Liberten poikkikadulla.
Paria vuotta myöhemmin aloitettiin uudelleen kierros ympäri kaupunkia, jolloin onnistuttiin tavoittamaan
erityisesti kulloisessakin kaupunginosassa asuvia suomalaisia rupattelemaan. Viimeiset kahdeksan
vuotta ilta on järjestetty usein myös keilailun tai biljardin merkeissä, välillä osanottajille oli valmisteltu
pieni visailu. Kesäaikaan on kokoonnuttu ulkoilmaterassilla Place de Paris'lla tai Place d'Armes'illa.
Elokuun lopulla Schueberfouerilla on järjestetty suosittu markkinatreffis jo kahdeksan vuotta.
Ehdoton edellytys konseptin toimivuudelle on ollut yhdistyksen viikottainen toimiva sähköposti, joka
mahdollistaa tilaisuuden koollekutsumisen lyhyellä varoitusajalla.
Vakiomiehityksen vanhentuessa ja muuttaessa pois Luxemburgista illanistujat nuorentuivat vähitellen
merkittävästi, nykyisin naispuoliset osanottajat ovat olleet selvänä enemmistönä. Toisaalta illat ovat
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 18
toimineet uusille tulokkaana erinomaisena mahdollisuutena tutustua paikalla jo asuviin suomalaisiin ja
saada neuvoja käytännön asioissa. Viimeksi kuluneiden vuosien aikana koollekutsujina ovat toimineet
Kai Åkerblom ja Kukka Melamies.
Tilaisuuden nimi muuttui ensin kaljaillaksi, modernisoitui sitten nuoremman polven mukana kaljikseksi.
Nimestä jäi kuitenkin vaikutelma, että tarkoituksena oli juoda vain olutta, joten hallitus julisti vuonna
2010 runsaasti vastauksia keränneen nimikilpailun. Uudeksi nimeksi valittiin voittaneen ehdotuksen
mukaisesti "treffis". Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä...
Illanistujaisia ei ole systemaattisesti luetteloitu, mutta niitä on ollut lähes kuukausittain 20 vuotta. Kun
vuosittain on järjestetty kymmenkunta tulee kokonaislukumääräksi kunnioitettavat noin kaksi sataa.
Kuvat yllä. Markkinatreffikselta
Schueberfouerilta vuosilta 2008 ja 2011
Alla Treffis The Scott’s pubissa
tammikuussa 2011.
Vasemmalla Kokouskutsu vuodelta 1994
”Round table” -nimellä kulkeneeseen
illanistujaiseen.
Alla ”Kaljis” vuodelta 2011. Kuvassa
Johanna Kohvakka ja kantavieras Arvid
Svahn.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 19
6. TEEMAILLANVIETOT
- Saunaillat, nuortenillat, Finluxillat, ruokatreffikset
Finluxin ensimmäinen saunailta järjestettiin v. 1994 Mondorfissa. Kristiina Kalkas ja Kati Viitajoki vetivät
naisten saunaillat Badanstaltilla vuosina 1998-2000. Seuraavan kerran saunomaan kokoonnuttiin vasta
v. 2012 hotelli Chateletiin.
Nuorisolle tarjotun ohjelman vähäisyys on vaivannut hallitusta jatkuvasti. Erillistä omaa nuorten
illanistujaista ”kaljailta”-konseptilla on yritetty useana vuonna. Ensimmäinen yrityksen teki Kristian Vuori
vuonna 2004. Tämän jälkeen järjestäjät ovat vaihtuneet tiheään. Illan isäntänä tai emäntänä on toiminut
yleensä joku au -paireista, osanottajia on ollut kymmenkunta.
Suomalais-luxemburgilaisena yhteistyönä järjestetty Finlux-illan nimellä kulkenut tapahtuma on kerännyt
jo kahteen kertaan noin 30 osanottajaa. Illan ovat organisoineet yhdistyksen luxemburgilaiset jäsenet.
Tapahtuma on aloitettu kierroksella kasemateissa, jonka jälkeen on keräännytty yhteiselle illalliselle
tyypilliseen luxemburgilaiseen ravintolaan.
Yhteisiä tapaamismuotoja ideoitaessa otettiin käyttöön aluksi ruokaklubin nimellä toiminut, myöhemmin
ruokatreffikseksi uudelleen nimetty illallistaminen ravintolassa. Tavoitteena oli tutustua johonkin
paikalliseen ravintolaan ja testata sen ruoka. Tähän mennessä on testattu mm Däiwels kichen, Palais
de Maroc, Namaste, um Dierfgen, Kama kura, El Pozo, Tibet, Lisbon II.
Etsittäessä vaihtoehtoja suositulle kaljaillalle järjestivät Paula Karttunen ja Pekka M Sinisalo viiitisen
vuotta sitten kahdesti leikkimielisen tietokilpailun ”Marrasvisa”-nimellä ja Johanna Kohvakka ”Finlux-ilta”
nimellä. Koolle kutsuttiin myös katsomaan jääkiekko-otteluja ja juhlimaan Suomen Euroviisuvoittoa sekä
jääkiekon EM-voittoa.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 20
Tämän osion lopuksi mainitsen vielä Finluxin jouluajan glögitreffikset, jotka aloitettiin vuonna 2004.
Ensin New Crossfiressa, sitten Viking-baarissa, Ecosse-baarissa, suomalaisilla joulumarkkinoilla (2008)
ja viime vuodet paikallisilla joulumarkkinoilla Place d’Armes’illa. Finlux on tarjonnut kaikille paikalle
tulleille jäsenilleen lasillisen glögiä ja halunnut tällä eleellä kiittää jäsenistöään aktiivisuudesta
toimintavuotensa päättyessä.
Yhtään yhdistystä ei olisi olemassa ilman jäseniä, eikä yhdistyksellä olisi toimintaa ilman aktiivisia
puuhailijoita.
Kuvat ylhäällä: Finluxilaisia kasemateilla
vuonna 2008. Illan järjestäjinä olivat
hallituksen luxemburgilaiset jäsenet 90luvulta. Kasemattiyhdistyksen oppaan
esitelmää kääntämässä Luc de la Hamette.
Kuva vasemmalla Tibet-ravintolasta toimii
esimerkkinä ruokatreffikseistä, joita
järjestettiin useita 2000-luvulla.
Alla vasemmalla Glögitreffis vuodelta 2012.
Alla oikealla Finluxin ja Melusiinan yhteiseltä
treffikseltä yhdistyksen Place d’Armesilta
heidän Luxembourginvierailunsa yhteydessä
vuonna 2011.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 21
7. RETKET LUXEMBURGIN SUURALUEELLE
Viinimuseossa Luxemburgin Moselilla käytiin ensimmäisen kerran jo v. 1994, jolloin tutustuttiin
patikkaretken jälkeen Ehnenin viinimuseoon. 90-luvulla yhdistyksen ohjelmassa oli lukuisia pyörä- ja
patikkaretkiä, mutta bussimatkoista ja tutustumiskäynneistä ei ole merkintöjä. Vuosituhannen vaihteessa
innostuttiin taas uudelleen retkeilemään, järjestämällä bussimatka Mettlachiin posliininvalmistusta
katsomaan v. 2000. Retki tehtiin toistamiseen v. 2002. Vuonna 2012 bussi vei shoppailijat
Zweibrückeniin.
Idean lähietäisyydelle suuntautuvasta teemallisesta puolen päivän retkestä keksi Sari Kolkka vuonna
2001, jolloin hän toteutti myöhemmin kuuluisaksi tulleen Olwi-retken Wiltziin. Panimon ja olutmuseon
lisäksi ohjelma oli muutenkin olutpitoinen olutkapakoineen ja olutpohjaisine ruokineen. Retkestä tuli
suosittu ja onnistunut, ja sitä muisteltiin kaikissa mahdollisissa yhteyksissä vielä vuosia myöhemmin.
Olutretken jälkeen innostuttiin hakemaan tietoa paikallisesta viineistä ja viininviljelyksestä. Paikaksi
valiutui Stronck Pinnellin kellari Greiveldangessa, johon ajettiin bussila vuosina 2002 sekä uusintana
vuonna 2010. Saadun vinitietouden lisäksi osanottajat nauttivat talon tarjoamasta hyvästä ruuasta ja
viinistä. Talon snapsit täydensivät illan. Jälkimmäisellä kerralla joutui bussi palaamaan noutamaan
kellariin unohtuneita retkeläisiä.
Vastaavalla konseptilla Poll Fabairen cremantkellari Wormeldangessa oli vuorossa v.2006, kuohuviinin
valmistukseen tutustumisen lisäksi nautittiin kellarissa illallinen ja talon viinejä.Riesling open –
tapahtumaan Moselille tehtiin bussimatka v. 2009. Samana vuonna käytiin myös bussilla patikkaretkellä
Nittelin viinivuorilla saksalaisia bioviinejä maistelemassa. Viimeksimainittu retki koki epäonnea, sen piti
alunperin suuntautua Perliin, mutta oppaan sairastuttua päivää ennen retkeä oli löydettävä äkkiä saman
konseptin täyttävä uusi opas ja kohde. Onneksi sellainen järjestyi nopeasti Nittelistä; ainoastaan lämmin
ruoka jouduttiin korvaamaan kylmillä sämpylöillä. Lisäksi bussi ei käynnistynyt paluumatkalle
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 22
lähdettäessä, ja osanottajat joutuivat siirtymään paikallisbussilla Perliin viinijuhlia katsomaan bussin
korjausta odotellessa. Viimeisin juomapitoisista tapahtumista oli Kristian Vuoren järjestämä tutustuminen
Bofferdingin olutpanimoon Bascharagessa vuodelta 2011.
Suomalaisten Formula-1-ajajien suosio innoitti järjestämään kimppakuljetuksen eli bussikuljetuksen
ilman oheisohjelmaa Formula-1 kisoihin Spa:han, joka toteutui vuosina 2006 ja 2007. Suomen v. 2007
euroviisuvoittajan ”The Lords”- yhtyeen konsertti Saarburgissa oli seuraava aihe kimppakuljetukseen.
Vuonna 2009 järjestettiin samalla periaatteella hieman pidempi bussimatka taitoluistelukisoihin Berniin
Sveitsiin.
Historia tuli kuvaan, kun seura teki vuonna 2007 retken sotamuseoon Diekirchiin, oppaana ja
asiantuntijana toimi seuran aiempi puheenjohtaja Pekka M Sinisalo.
Lasten retkiäkään seura ei ole kokonaan unohtanut. Suunnitelmia retkistä on viritelty jatkuvasti, mutta
ainoastaan Pia Wagnerin v. 2006 organisoima lasten ikioma maatilaretki Robescheieriin on toteutunut.
Uusin tulokas retkiohjelmaan ovat joulu- eli adventtimarkkinat ennen joulua. Nämä retket on tehty
yhteistyössä Nordic Women’s Clubin kanssa vuosina 2011 Siegburgiin ja Bonniin sekä vuonna 2012
Strasburgiin. Yhteistyön ansiosta bussi on saatu lähes täyteen.
Kuvat ylhäällä: Finluxin ensimmäinen viiniretki vuonna 1994 suuntautui Ehnenin
viinimuseoon Moselilla. Se oli yhdistetty vaellukseen viinivuorien läpi. Mukana oli jäsenten
lisäksi myös lukuisia suomenkielen opiskelijoita.
Kuvat alhaalla: The Lords-yhtyeen voitettua Eurovision laulukilpailun vuonna 2007 konsertoi
yhtye seuraavana syksynä mm. Saarburgissa Moselin toisella puolella. Finlux järjesti
tilaisuuteen bussikuljetuksen vieden yhtyettä kuuntelemaan lukuisia faneja..
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 23
Kuvateksti:
Poll Fabairella cremantteja maistelemassa
vuonna 2006
Kuvateksti: Bofferdingin panimolla
Bascharagessa tutustumassa oluen
valmistukseen vuonna 2011.
Kuvateksti: Bonnin joulumarkkinoilla
yhteisretkellä Nordic Women’s Clubin kanssa
vuonna 2011.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 24
8. ULKOMAANRETKET
Suomen merimieskirkon joulumyyjäiset Antwerpenissä innostivat ensimmäisen yhteisen retken
järjestämiseen heti perustamisvuonna. Hankintalistalla oli ennenkaikkea suomalaisia makeisia, joita ei
siihen aikaan ollut saatavilla Luxemburgista eikä postimyynnistäkään. Matka sujui rattoisasti porukalla
junalla.Muista lähiseutua eli Luxemburgin suuraluetta kauemmas suuntautuineista koko päivän retkistä
90-luvulta ei ole merkintöjä.
Järjestettyään vuonna 2001 suositun olwiretken Wiltziin innostui Sari Kolkka Kari Paason avustamana
kehittelemään samppanjaretkeä Champagnen alueelle, joka toteutui 2003. Samppanjakellarin ohella
matkaohjelmaan oli sisällytetty yllätyksenä myös käynti viskitislaamossa, minkä jälkeen paluumatka
sujui rattoisasti.
Suosion innoittamana jatkettiin kehitettyä konseptia heti, vuoden 2004 viiniretki suunnattiin
lähietäisyydelle Elsassiin. Matkakohteiksi oli valittu kaksi viinikellaria, toinen nimekäs Dopff Irion- kellari
Riquewihristä ja toinen osuustoiminnallinen (Cave cooperative) kellari Ribeauvillestä. Viimeksi mainittu
kellari oli valittu kohteeksi suurehkon viinimuseonsa johdosta. Kellarien ohella erityisesti vanhat idylliset
elsassilaiskaupungit ja elsassilainen ruoka olivat kiinnostuksen kohteina.
Seuraavan vuoden (2005) retkeä suunniteltiin alunperin kaksipäiväiseksi, mutta osanottajagallupin
mukaan bussi oli tulossa täyteen vain yhden päivän matkalle. Niinpä matkaan Bourgogneen lähdettiin
aikaisin aamulla, ja Beauneen saavuttiin vasta puoleltapäivin. Beauneen tutustumisen jälkeen siirryttiin
kaupungin ulkopuolella sijainneeseen viinikellariin, jonka vanhoissa holveissa nautittiin viiniesittelyn
jälkeen tynnyrien lomassa todellinen tunnelmallinen gourmet-illallinen. Paluumatkalle lähtö venyi
rattoisissa merkeissä iltamyöhään ja takaisin oltiin vasta puolenyön jälkeen.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 25
Parsaa ja viiniä käytiin maistelemassa Badenissa v.2006. Ohjelmaan kuului tutustuminen BadenBadenin kaupunkiin, parsapäivällinen, viiniesittely ja käynti parsapellolla. Tuomisina oli paikallisen
parsan painikkeeksi soveltuvan viinin lisäksi paljon tuoretta samana päivänä pomittua parsaa.
Muunnelma samppanjaretkestä oli vuorossa v. 2007. Reimsissä käytiin Piper Heidsieckin vanhassa
kellarissa, johon kävijöille oli rakennettu opastettua kierrosta tunnelissa ajava juna. Kellarin
omistajanvaihdoksen johdosta paikka suljettiin vielä samana vuonna ja toiminta siirtyi varastohalliin
kaupungin ulkopuolelle. Opastetun kaupunkikierroksen jälkeen nautittiin lounas paikallisissa
ravintoloissa, jonka jälkeen suunnattiin vielä maistiaisille toiseenkin - Castellanen samppanjakellariin
läheiseen Epernayn kaupunkiin.
Päivän pituiset viiniaiheiset retket palasivat ohjelmaan vuonna 2011, jolloin matka suuntautui idylliseen
Bernkastel-Kuesiin Moselille. Ohjelmassa oli jälleen opastettu kaupunkikierros, viininmaistiaiset, käynti
viinivuorilla patikoimassa sekä yhteinen illallinen.
Vuoden 2012 viiniretken kohdealue oli Rheingaun kuuluisa viinialue. Rüdesheimiin tutustuttiin
omatoimisesti, ruokailun jälkeen käytiin Kloster Eberhardtin viinikellarissa ja heidän viinikaupassaan.
Pitkiin retkiin voidaan lukea myös kulttuuriretket. Vuonna 2007 lähdettiin Saarbrückeniin Esa-Pekka
Salosen johtamaa Lontoon sinfoniaorkesteria kuuntelemaan sekä kahden päivän matkalle vuonna 2010
Lyoniin Emily-oopperaa katsomaan. Näistä enemmän tämän historiikin kulttuuriosiossa.
Kuva:
Samppanjaretken
osanottajia tauolla
Reimsissä vuonna
2003. Vasemmalla
olevaan kattilaan
tutustuttiin samalla
retkellä.
Kuvat:
Viini- ja parsaretkellä
Baden-Badenissa
vuonna 2007.
Ylhäällä vasemmalla
oppaamme Maria
Spranger, oikealla
ylhäällä BadenBadenin torilla,
vasemmalla parsan
poimintaa pellolla. Ja
okieaalla herkullinen
parsapäivälllisemme.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 26
Kuvat:
Viiniretkeltä Beauneen, Bourgogneen.
Viinikellarissa opastettavana ja syömässä.
Kuvat vasemmalla
retkeltä Reimsiin vuonna
2008. Vasemmalla
retkeläiset katedraalia
ihmettelemässä ja
oikealla Epernayssä
samppanjakellarissa
juoman tekotaitoa
oppimassa.
Kuvat viiniretkeltä Bernkasteliin vuonna 2011.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 27
9. LIIKUNNALLISET RETKET
- Patikkaretket, pyöräretket ja kanoottiretket
Patikkaretket aloitettiin jo vuonna 1993, jolloin lähdettiin vaeltamaan Pohjois-Luxemburgiin,
perustajapuheenjohtajan Yves Pironin johdolla. Patikkaretkue matkusti ensin junalla Troisviergeen ja
siitä vaeltaen Clervaux’hon, jossa syötiin yhteinen illallinen paikallisessa ravintolassa. Liikunnallisessa
mielessä oltiin liikkeellä myös vuonna 1995, jolloin ohjelmassa oli Hike & Barbeque Wormeldangessa
halki viinitarhojen. Vuodelta 1996 arkistossa on vielä merkintä vaellusretkestä Moselille.
Uusi sarja patikointeja alkoi vuosituhanteen vaihteen tienoilla Anne Lähteenmäen johtamina, ja niiden
mainitaan jatkuneen vielä vuonna 2003. Ohjelmassa oli vuosittain 2- 4 retkeä, jotka suuntautuivat eri
puolille Luxemburgia tarjoten mahdollisuuden tutustua maan eri osiin jalankulkijan perspektiivistä.
Pöytäkirjamerkintöjen mukaan retkillä oli vankka suosio ja ne keräsivät jatkuvasti runsaasti osanottajia.
Pienen tauon jälkeen (v. 2005) käytiin tarpomassa opastettu Wenzel-kierros Luxemburgin kaupungissa.
Luxemburgin ”pikku-Sveitsissä” käytiin jälleen vaeltelemassa Wille Westerholmin opastuksella v. 2011,
yhteistyössä juuri perustetun Luxemburgin suomalaisen seurakunnan kanssa.
Myös pyöräretket keksittiin jo 1994. Tämä ensimmäinen retki suuntautui aluksi junalla pohjoiseen
Luxemburgiin, josta palattiin kaupunkiin pyörällä. Seuraava ”biking tour” on kirjattu vuonna 2004. Uusi
sarja pyöräretkiä aloitettiin vuonna 2011, jolloin järjestettiin useampia pyöräilyjä yhteistyössä pyöräretkiä
järjestävän yrityksen kanssa. Retket suuntautuivat Moselille, viinivuoria katselemaan, toisinaan myös
viinejä maistelemaan sekä Luxemburgin kaupunkiin kotikulmien historiaa tutkimaan.
Jatkuvasti suosiossa on ollut Sauerille suuntautunut kanoottiretki, jonka Kai Åkerblom keksi aloittaa
vuonna 2003. Sekä aikuisille että lapsille soveltuvasta retkestä on tehty sen jälkeen suurella
osanottajamäärällä uusintoja vuodesta toiseen. Retki alkaa kokoontumisella Echternachiin, josta ajetaan
bussilla ylävirtaan kanoottien vuokrauspaikalle. Paluu Echternachiin tehdään kanooteilla meloten.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 28
Kuva ylhäällä vasemmalla patikkaretkellä joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla, oikealla
historiakävely Luxemburgin kaupungissa vuodelta 2004.
Alhaalla kuvia viiniaiheisilta pyöräretkiltä vuosilta 2011 ja 2012.
Kuva kanoottiretkeltä Sauerilta vuodelta
2011. Kanoottiretket ovat olleet suosiossa ja
niitä on järjestetty jo lukuisia..
Kuva: Viininmaistiaiset yhdistettiin välillä
myös patikointiin. Vuoden 2009 retki Nitteliin
(yllä) onnistui kiitos aurinkoisen sään
loistavasti huolimatta järjestelyjä
kohdanneesta epäonnesta.
Samaa ei voi sanoa vuonna 2010
Greiveldangssa viininmaistiaisten yhteydessä
tehdystä patikoinnista viinivuorilla
(vasemmalla). Hyvä viini ja ruoka korvasivat
tällöin vahingon.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 29
10. TUTUSTUMISKÄYNNIT JA VIERAILUT
Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, jota seurasi Suomen Luxemburgin suurlähetystön avaaminen. Tässä
yhteydessä seuralaiset tapasivat suurlähettiläs Mennanderin 21.06.1995, joka esitteli noin 30 läsnä
olleelle finluxlaiselle lähetystön toimintaa. Suurlähetystö kutsui Finluxin hallitusta usein erilaisiin virallisiin
tilaisuuksiin mukaan, mikä vahvisti tavallaan seuran asemaa Luxemburgissa.
Vastaavat tutustumiskäynnit paikallisiin yrityksiin ja laitoksiin otettiin uudelleen ohjelmaan ”työpaikat
tutuiksi”- nimisenä sarjana vuonna 2008, jonka Olavi Ala-Nissilä aloitti esittelemällä Euroopan
tilintarkastustuomioistuimen ”Cour de compte”n toimintaa Kirchbergisssä.
Tapahtuma ei jäänyt ainoaksi, vaan muutama kuukausi myöhemmin yhdistyksen jäsenille saatiin
järjestettyä tilaisuus tutustua Euroopan komissioon. Komissiossa toimivat suomalaiset virkamiehet
antoivat viraston eri osastojen toiminnasta tyhjentävän kuvauksen. Sarjassa seurasi tutustumiskäynti
”Cour de justice”en eli Euroopan yhteisön tuomioistuimeen vuonna 2009, jossa niinikään tuomioistuimen
suomalaiset juristit tekivät selkoa Euroopan unionin monimutkaisesta oikeuslaitosjärjestelmästä.
Viimeisin vastaavanlainen tutustuminen tehtiin Euroopan investointipankkiin v. 2010, jossa pankin
monipuolinen toiminta ja merkitys tuli tutuksi.
Työpaikat tutuksi- sarjaan kuuluvat myös vuonna 2009 tehty käynti Findelissä luxemburgilaisessa
rahtilentoyhtiössä Cargoluxissa, sekä tutustuminen Luxembourg Air Rescuen pelastushelokopteri- ja
lentotoimintaan. LAR on tarjonnut tästä lähtien yhdistyksen jäsenille jäsenalennuksena alennettua
jäsenmaksua liittymisvuonna. Myös uuteen Luxemburgin Filharmoniarakennukseen Place d’Europella
Kirchbergissä järjestettiin vielä samana vuonna opastettu kierros.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 30
Kuvassa vasemmalla Finluxilaisia
tutustumiskäynnillä Eurooppatuomioistuimen
”Cour de justice”:n upouusissa tiloissa
Kirchbergissä vuonna 2009. Rakennukseen
tutustumisen lisäksi osanottajat saivat
asiallista tietoa tuomioistuimen toiminnasta
laitoksessa työskentelevien suomalaisten
opastuksella.
Kuvat: Vuonna 2011 Finlux pääsi
tutustumaan niinikään uipouuteen ja
innovatiiviseen Euroopan investointipankin
(EIB) toimistorakennukseen, ja sai tässäkin
yhteydessä perusteellisen selvityksen pankin
toiminnasta pankissa toimivien suomalaisten
opastuksella. .
Kuva: Vuonna 2008 yhdistys kävi
tutustumassa pelastushelikopteri- ja
ambulanssilentotoimintaan Findelissä, jossa
luxemburgilainen LAR pitää tukikohtaansa.
Vierailusta lähtien LAR on myöntänyt uusille
Finluxlaisille liittymisalennuksen
jäsenmaksustaan.
LAR:llä on käytössään useita helikoptereita ja
ambulanssilentokoneita. Jäsenetuihin kuuluu
ilmainen lento vakavassa
sairastumistapauksessa kotiin kaikkialta
maailmasta riippumatta vakuutusyhtiön
myöntämän korvauksen suuruudesta.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 31
11. ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLINTAA
Suomen Luxemburgin kunniakonsuli Henri Ahlborn ja myöhemmin hänen seuraajansa kauppakamarin
puheenjohtajana Paul Hippert kutsui perinteisesti itsenäisyyspäivän vastaanotolle Luxemburgin
kauppakamarin tiloihin suomalaisen aikuisväestön sihteerinsä rouva Weinachtenin pitämän osoitelistan
perusteella. Juhlat olivat erittäin suosittuja keräten toisinaan lähes koko suomalaissiirtokunnan
itsenäisyyttä juhlimaan.
Finlux osallistui perustamisensa jälkeen vastaanoton järjestämiseen v. 1993 mm organisoimalla
kutsuvieraiden lapsille omalla kustannuksellaan ohjelmaa eli au -pairien askarteluja, leikkejä sekä
joulupukin vierailun. Jolulupukin kontin täyttämistä tukivat pankit ja kauppakamari. Vuonna 1994 seura
järjesti itsenäisyyspäivänä omat pienehköt juhlat hotelli Parc Belairissä. Pöytäkirjan mukaan myös tähän
juhlaan oli lapsille järjestetty oma erillinen leikkihuone ja omaa ohjelmaa, ja kauppakamari oli lahjoittanut
makeisia lasten joululahjoiksi.
Suurlähetystön perustamisen jälkeen 1995 suurlähettiläs profiloi juhlat uudelleen, jolloin seura jäi
järjestelyistä vähitellen sivuun. Itsenäisyyspäivän tapahtuma Park Hotel Alvissessa Dommeldangessa
oli ensimmäinen suurlähettilään järjestämä, ja siellä oli jo hurja määrä ihan uusia EU-virkamiestulokkaita
suoraan Suomesta paikallisen suomalaisen siirtokunnan ja kutsuvieraiden lisäksi. Kun lapsia ei kutsuttu,
ei seuran apua lastenjuhlan järjestämisessä enää tarvittu. Uutena loistavana ideana seura yritti järjestää
erillisiä illanistujaisia ravintolassa vastaanoton jälkeen. Ensimmäinen pizzaillallinen oli jo vuonna 1995,
jolloin hallituksen jäsenet tutustuivat EU:hun töihin tuleviin suomalaisiin. Toinen merkintä on vuodelta
1998, le Fourchette-ravintola Place d’Armesilla. Tämäkin idea kuivui vähitellen kokoon kun suurlähettiläs
joutui rajoittamaan osallistujien määrää voimakkaasti siirtokunnan kasvaessa. Osanottajat ja juhlan
konsepti vaihtuivat vuosittain, erityisesti EU:n ulkopuolella työskenteleviä seuran jäseniä oli
suhteellisesti entistä vähemmän kutsuttujen joukossa.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 32
Seuran omat itsenäisyypäivän juhlat aloitettiin uudelleen vasta vuosia myöhemmin, riehakkaat erityisesti
varttuneelle nuorisolle tarkoitetut itsenäisyyspäiväbileet vietettiin vuosina 2008 ja 2009 Viking-baarissa.
Soittamassa oli The Hercules. Rauhallisen vuonna 2010 Foyer europeenissä vietetyn
itsenäisyyspäiväjuhlacocktailin jälkeen järjestivät Kukka Melamies ja Emilia Niskanen jälleen
vauhdikkaammat varttuneelle nuorisolle tarkoitetut bileet Marx baarissa vuonna 2011 sekä O-barissa
v.2012.
Kuvat ylinnä Finluxin järjestämästä lasten
juhlasta itsenäisyyspäivän vastaanoton
yhteydessä vuonna 1993. Kunniakonsuli
Hippert kutsui yhdistyksen edustajat myös
seuraavina vuosina vastaanotolleen
itsenäisyyspäivänä. Suurlähetystön
perustaminen vuonna 1995 muutti käytäntöä.
Seuraavat yhdistyksen omat
itsenäisyyspäivän juhlat järjestettiin vasta yli
10 vuotta myöhemmin. Oikealla lipunmyyntiä
Viking-clubilla. Lipunmyyjänä Kai Åkerblom
Viking-clubilla vuonna 2008..
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 33
12. VAPPURIEHAT
Vappuriehat Finlux aloitti jo ennen ensimmäisen toimintavuotensa päättymistä. Vuonna 1994 ravintola
Um Lomperang’issa Hesperangessa pidettiin koko perheen vappujuhla.Ravintola oli täynnä ja lapsia oli
paljon, joten riemua ja meteliä riitti. Myös aikuisille oli järjestetty leikkejä ja yhteislaulua. Seuraavana
vuonna juhla siirtyi samalla konseptilla Hotel de Rocheen Septfontainiin.
Vappua 1996 juhlittiin Belairin tennisklubilla ”Les Arquebusiers”’issa – joka toimii edelleenkin
Luxemburgin kaupungin toimesta perusteellisesti remontoituna Schéiss-Arquebusiers-nimisenä
juhlasalina. Suomalaisia lauluja laulettiin kitaran säestyksellä, mukana oli monia ulkomaalaisiakin EU:n
suomenkielen kursseilta. Juhliin osallistui runsaasti lapsia, ja vapusta tuli jälleen peräti äänekäs,
vauhdikas ja iloinen. Ravintolavappua ei tämän jälkeen ole enää järjestetty.
Vuonna 1998 seura aloitti vappupiknik-perinteen Luxemburgin ”Ullalinnanmäellä” Bambeschissa, joka
on siitä lähtien pysynyt poikkeuksetta ohjelmassa joka vuosi. Ilkka Valtonen, apunaan mm Pekka
Sinisalo ja Kai Åkerblom on pitänyt yhdistyksen grilliä lämpimänä osallistujien omien eväiden
lämmittämistä varten. Ohjelmassa on ollut lisäksi mm. kitaransoittoa ja yhteislaulua. Tapahtuman
suosiosta kertoo toisinaan yli kahteensataan noussut osanottajajoukko. Osansa suosioon kantaa
onnistunut lapsiperheille sopivan paikan valinta suuren leikkipuiston vierestä. Luxemburgin oikutteleva
sää on joinakin vuosina verottanut juhlijoiden määrää, mutta edes rankkasade ei ole pitänyt
innokkaimpia vappujuhlijoita poissa. Vappuaattona on toisinaan järjestetty myös ravintolailta tai treffis.
Vuonna 1999 seuran jäsenet kerääntyivät Irene Haarasen ideoimana lakittamaan vappuaattona Amelian
patsasta kaupungin keskustassa. Tapahtuma ei ole koskaan ollut yhdistyksen virallisessa ohjelmassa,
vaikka siitä on toisinaan tiedotteessa mainittu. Perinne on jatkunut siitä asti, vain vuonna 2000 lakitettiin
Victor Hugon patsas, koska Amelian patsas oli korjattavana.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 34
Kuva vasemmalla ylhäällä Finluxin
ensimmäisestä vappujuhlasta vuodelta 1994
ravintola um Lomperangista Hesperangista.
Oikealla ylhäällä vappu Belairin tennisklubilta
”Arquebusiersilta”vuodelta 1995, Sali on
täysin remontoitu ja mykyiseltä nimeltään
”Schéiss”. Vasemmalla musisoijat samasta
tilaisuudesta, keskellä suomea opiskellut
englantilainen viulisti Viviane Molitor, takana
laulamassa Helena Mäki-Korvela-Piron.
Kuvissa vapunviettoa Bambeschissa, Ylhäällä
vuonna 2003, vasemmalla vuonna 2007 sekä
alempana vuosina 2009 ja 2011.
Bambeschissa vappua on viuetetty vuodesta
1998 alkaen, ja kuten kuvista näkyy, perinne
on jatkunut ja pysynyt perinteisenä.
Osanottajia on ollut runsaasti.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 35
13. KESÄ- JA GRILLIJUHLAT -- OSA 1 – 1993 - 2001
Juhannusjuhla on suomalaisille juhlista tärkein. Finluxin ensimmäinen kesäjuhla järjestettiinkin jo
kuukausi seuran perustamisen jälkeen 26.06.1993. Dudelangessa juhlittiin tuolloin noin 50 osanottajan
voimalla. Osallistujia tutustutettiin hallituksen jäsenten lisäksi heidän toimestaan illan aikana myös
luxemburgilaiseen jeux de quilles-keilailuun.
Juhlaa seurasi vielä samana syksynä myös koko perheen grillijuhla 18.09.1993 Finsterthalissa, johon
osallistui 62 aikuista ja 21 lasta. Ravintolan tarjoaman grillivartaan lisäksi ohjelmassa oli yhteislaulun
lisäksi mm. saappaanheittoa, josta järjestettiin miesten, naisten ja lasten sarjat. Lapset bongasivat
kotieläimiä naapurin pellolta. Tapahtuma toistettiin samassa paikassa ja lähes samalla konseptilla
kahtena seuraavanakin syksynä.
Saappaat lensivät syystä tai toisesta useampaan otteeseen poikkeaville reiteille, esim. yleisön joukkoon
tai naapuritalon katolle. Lehdistökin oli paikalla – Seuran oman ”NEWSLETTER”in lisäksi ”Luxembourg
news” raportoi v. 1994 juhlasta ja saappaiden pelastusoperatiosta.
Uusi hallitustiimi palautti juhlan takaisin keskikesään. Vuosina 1998 ja1999 vietettiin uusittua kesäjuhlaa
grillijuhlana ”omat eväät”- periaatteella Kockelscheuerissa. Upouutta jäsenkorttia juhlittiin tarjoamalla
kaikille jäsenkortin haltijoille ilmaista kossua. Vuonna 2000 ohjakset ottanut johtoryhmä vei juhlan
takaisin ravintolaan, silloin saappaita heitettiin Petangessa Chalet Longuichissa.
Vaikka vuonna 2001 järjestettiin helluntaitanssitkin riitti Pirjo Holmin johtamalla hallituksella innostusta
myös juhannusjuhlan järjestämiseen. Juhannuksen osuminen Luxemburgin kansallispäivän kanssa
samaan viikonloppuun teki paikan löytämisen vaikeaksi, mutta lopulta juhlapaikaksi valittiin Bernard
Massardin mahtava kellari Grevenmacherissa Moselin rannalta, juhannusjuhlille erinomaisesti
sopivassa ympäristössä. Sisätilojen lisäksi käytössä oli hieno ulkoilmaterassi lähes veden ääressä.
Tilaisuus saavutti todella suuren suosion, juhlaväki täytti koko salin. Kylmä mutta monipuolinen
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 36
buffettiruoka oli hankittu cateringistä ja juomana oli talon omia viinejä ja rypälemehua. Finlux-bändi teki
tilaisuudessa ensiesiintymisensä ja disc-jockey käänteli levyjä loppuillan.
Nämä otteet on Luxembourg News-lehdestä, joka
julkaisi Finluxin järjestöpalstaa 1990-luvulla.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 37
14. KESÄ- JA GRILLIJUHLAT - OSA 2 , 2002-2012
Kesäjuhla haluttiin profiloida vuonna 2002 Marja Halttusen johdolla uudelleen, viedä ulos ravintolasta,
tarjota grilliruokaa ja siirtää lähelle jäseniä. Juhlaan tulemista piti helpottaa ja bussikuljetuksesta haluttiin
luopua.
Luxemburgin kaupunki tarjosi paikaksi Centsin kulttuurikeskusta „Centre societair’ea“, jossa juhla
järjestettiinkin siitä lähtien kuusi vuotta. Aluksi tarjoilusta huolehti seuran jäsen Felix Meyes, sittemmin
luxemburgilaiset catering-yritykset. Paikka oli Felixin mielestä epäkäytännöllinen ja grillin paikka pihalla
huono. Kun epäkuntoisesta pakastimesta lasten jäätelöt löytyivät ruokailun jälkeen puoliksi sulaneina
heitti hän koko laatikon suuttuneena pihalle. Lapset ryntäsivät kuitenkin pihalle innolla noukkimaan
laatikosta puoliksi sulaneita yllätysjäätelöitä, ja katastrofi oli pääkokin yllätykseksi pelastettu.
Kirsti Meyers keksi lapsille varman vetonaulan – pomppulinnan, jonka lisäksi heille on järjestetty joka
vuosi erilaisia leikkejä. Aikuisten leikit muuttuivat vuosittain, mukana oli mm saappaanheittoa ja tanssia
ilmapallojen kanssa. Soittamassa oli vuoroin Finlux-bändi tai Suomesta tuotettuja muusikoita, mm
Ismo’s ja Pablo. Puhumassa oli usein myös suurlähettiläs.
Kun Centsissä oli pari vuotta juhlittu sisätiloissa investoi hallitus pihalle pystytettäviin telttoihin
saadakseen juhlaan enemmän kesäistä tunnelmaa.
Teltat olivat välttämättömiä, jotta orkesterille ja katsojille voitiin taata kuivat oltavat. Edellisenä vuonna
rankkasade oli nimittäen yllättänyt kesken juhlan. Catering keksi silloin siirtää grillin tulisine hiilineen
keittiöön ja aiheutti palohälytyksen. Paikalle rynnännyt talonmies soitti onneksi välittömästi palokunnalle
ja ilmoitti viallisesta hälytyksestä. Pomppulinna muistutti sateen jälkeen enemmänkin uima-allasta, mutta
lapsia ei pystytty pitämään siitä loitolla. Kuivausoperaatioon tarvittiin kaikki mahdolliset pyyheliinat ja
rätit. Seuraavaksi vuodeksi hankittiin katolla varustettu pomppulinna. Pari vuotta myöhemmin cateringin
rasvakeittimen 30-metrinen jatkojohto suli ylikuumentuneena ja aiheutti lyhytsulun pimentäen koko talon.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 38
Osanottajamäärä poukkoili 60 ja 150 hengen välillä tehden budjetoinnista todella vaikean. Juhlaa
yritettiinkin volyymin kasvattamiseksi laajentaa pohjoismaalaiseksi vuosina 2006 ja 2007, jolloin
järjestäjinä olivat myös tanskalaisten järjestö ja ruotsalainen kauppakamari. Ennenkaikkea huonon sään
johdosta osanottajatavoitteita ei saavutettu, vaikka laulamaan oli Suomesta tuotettu kaikkien tuntema
Pablo - ja vieraana mm. kreivi Bernadotte. Odotettua suuremmasta tappiosta puhuttiin järjestäneiden
seurojen kesken pitkään, eikä seuraavana vuonna kesäjuhlaa järjestetty lainkaan.
Vuoden 2009 hallitus elvytti perinteen järjestämällä (jälleen) grillijuhlat nyyttikestiperiaatteella
Kockelscheuerissa. Tilaisuus keräsi lukuisia uusia osallistujia. Grillipaikka oli valittu lähelle lampia mikä
toi juhlaan todellista juhannustunnelmaa. Valitettavasti villinä juhlivia lapsia ja koiria jouduttiin
noukkimaan tavan takaa lammikosta.
Puheenjohtaja Sanna van Look nosti seuraavana vuonna tämänkin juhlan tasoa siirtämällä sen Belairin
kulttuurikeskukseen „Institut St Jeaniin“, jossa juhlat vietettiin kolmena peräkkäisenä vuonna.
Aikaisempien vuosien tapaan suomalaiset esiintyjät, hyvät muusikot, arvostetut juhlapuhujat,
pomppulinna ja leikit kuuluivat ohjelmaan. Uutuutena oli oma baari, omatekoinen salaattipöytä ja
grilliruoka, joista seura sai kiittää uusia aktiivisia avustajiaan. Vuonna 2010 esiintymässä oli Pablo, v.
2011 Aki Louhela ja Krisse Salminen. Seuraavana vuonna Kukka Lehmuskannon järjestämässä
juhlassa soitti Niko Virkki & Guest Stars, keittiöstä vastasivat Anna-Leena Asikainen ja Raija Konsala.
Kuvissa kesäjuhlia Centsin
kulttuurikeskuksessa.
Vasemmalla saappaanheittoa vuonna 2005.
Alhaalla vasemmalla Suomesta vuoden 2006
juhlaan tuotettu ”Ismo’s”, suurlähettiläs
Laitiainen. Takana luxemburgin
tanskalaisyhdistyksen ddfl:n
varapuheenjohtaja Jan Lange, joka osallistui
vuioden 2006 juhlan järjestämiseen.
Alla juhlayleisöä vuonna 2006
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 39
Kuva vasemmalla yhteispohjoismaisissa
kesäjuhlissa vuonna 2007 Centsin
kulttuurikeskuksessa, jossa juhlaa vietettiin
viidettä kertaa. Pihalle oli pystytetty lukuisia
telttoja ja soittamassa oli Pablo.
Alla olevissa kuvissa vietetään kesäjuhlaa
2009 grillijuhlana Kockelscheuerissa. Grilli oli
koko illan kuumana ja lammet loivat aitoa
juhannustunnelmaa..
Vuonna 2011 kesäjuhlapaikaksi oli valittu
Belairin kulttuurikeskus ”Institut St Jean”.
Viihdyttämässä oli humoristi Krisse Salminen
ja puhumassa Olavi Ala-Nissilä.
Kuva: Vuoden 2012 kesäjuhlassa Belairin
kulttuurikeskuksessa lapsia oli
viihdyttämässä ihan oikea taikuri.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 40
Yllä keittiötiimi vuonna 2012: Anna-Leena
Asikainen, Kukka Lehmuskanto, Raija Konsala
ja Vivianne Vuori sekä grillimestarit Jyrki
Konsala ja Karo Nuortila.
15. JOULU
Ensimmäinen merkintä joulujuhlasta seuran arkistossa on Parc Belair - vuodelta 1995. Vuodelta1999
mainitaan koko perheen pikkujoulu ravintola Everestissä, jossa yhdistyksen tiernapojat (Kimmo Rossi,
Esa Peltola, Pekka M Sinisalo ja Mauri Saikko) esiintyivät ensimmäisen kerran. Ohjelmanumero kuului
juhlaan vuoteen- 2007 asti lähes joka vuosi. Seuraavana vuonna joulujuhla oli Belairin tennisklubilla,
Arquebusiers’ssä. Sali on nyttemmin täysin kunnostettu ja uudelta nimeltään ”Shéiss”.
Joulujuhlan suosion ja osanottajamäärän kasvu edellytti suurempaa salia, joka löytyi seuraavana
vuonna (2001) Bous-kylän kulttuurikeskuksesta. Käyttöön otettiin heiluriliikenneperiaatteella toiminut
bussi, joka kuljetti juhlan alkaessa ja loppuessa juhlijoita pääkaupungista ja takaisin.
Saliin kerääntyikin ennätysmäinen 200 – päinen juhlijoiden joukko. Yhdistyksen jäsen Felix Meyersin
tarjoilu käsitti suomalaista jouluruokaa à la Felix, joka maistui kaikille hyvin. Ohjelmaa oli sekä aikuisille
että lapsille. Koko perheelle tarkoitettu juhlakonsepti toistettiin vielä Greiveldangessa seuraavana
vuonna hieman pienemmällä yleisöllä ja vain yhdellä bussilla.
Vuonna 2003 joulua juhlittiin pikkujouluna Felixin omassa ravintolassa Café Schlassstuffissa Weiler la
tourissa. Lapsille järjestettiin tällöin ensimmäistä kertaa oma erillinen juhla, samoissa tiloissa
seuraavana päivänä. Ohjelma oli vastaavasti muokattu aikuisille sopivammaksi, toisaalta juhlijat saatiin
mahtumaan ravintolaan. Soittamassa oli suomalaismuusikoista koostunut Pohjantähteet-yhtye
Brysselistä. Juhlabudjettia tuettiin myös arvonnalla, jossa pääpalkintona oli Felixin lahjoittama halkopino.
Toinen palkinto osui Felixin omalle arvalle. Hän ei kuitenkaan halunnut vastaanottaa itse palkinnioksi
lahjoittamaansa viinipulloa, joten se jouduttiin arpomaan uudelleen.
Uudet tuulet veivät pikkujoulujuhlat vuonna 2004 Ibis-hotelliin lentokentän viereen, jonne bussikuljetusta
ei tarvinnut järjestää. Esiintymässä olivat jälleen Pohjantähteet. Ainakin orkesteri vakuuti, että heillä oli
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 41
hauskaa, ilmeisen hauskaa oli myös noin sadalla osanottajallakin. Hotelli järjesti buffettityyppisen
ruokailun.
Koska ravintola tuli täyteen etsittiin seuraavaksi vuodeksi jälleen tilavampi yli sata henkeä vetävä
juhlapaikka, joksi valikoitui kahdeksi vuodeksi Bonnevoien kasino. Kasinolla vuonna 2005 esiintymässä
oli Ismo’s Suomesta, seuraavana vuonna Nitrotytöt Saksasta.
Vaihtelua kaivannut hallitus teki juhlista seuraavana vuonna (2007) entisistä poikkeavan, jolloin niitä
vietettiin jälleen bussimatkan päässä ja pienemmällä ryhmällä brasialaisten rytmien tahdissa Perroquetravintolassa sekä vuonna 2008 niinikään eksoottisessa Blue beach-ravintolassa.
Sanna van Lookin johdolla vuonna 2009 joulujuhlasta tehtiin juhlallisempi. Vuorossa oli jälleen 14
vuoden tauon jälkeen Parc Belair-hotelli. Kokoon saatiin noin 50 juhlavierasta, joita viihdyttämässä oli
hollantilaisia muusikkoja ja taikuri. Samalla linjalla jatkettiin seuraavanakin vuonna, Knuedlerin kulmalle
ravintola Guillaumessa järjestetty juhla keräsi Niko Virkin laulua kuuntelemaan jälleen viitisenkymmentä
osanottajaa.
Jukka Kuoppamäen ja Totti Hakkaraisen ansiosta juhlan suosio onnistuttiin nostamaan vuonna 2011
jälleen yli 80 juhlijaan ravintola Petruksessa. Ohjelmassa oli lisäksi leikkimielisten kunniakirjojen jako ja
joulupukki.
Joulujuhlijoita riitti viime vuoden (2012) juhlaankin viitisenkymmentä ravintola Parc Belle-vuehen.
Soittamassa olivat the Bank City Rollers, laulamassa Sari Kolkka, paremmin tunnettuna räväkkänä
seuran tiedotteen toimittajana ja tarmokkaana puheenjohtaja kymmenen vuoden takaa.
Joulujuhlien suosio oli
suurimmillaan vuosina 20022006. Yläkuvassa
juhlayleisöä Bonnevoien
kasinolla vuonna 2005 sekä
illan suosikkiesiintyjät
Tiernapojat. (Kimmo Rossi,
Esa Peltola, Pekka M Sinisalo
ja Mauri Saikko
Vasemmalla vuoden 2009
joulujuhlien hollantilaiset
taikuriesiintyjät hotelli Parc
Belairissä.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 42
Kuvia pikkujoulun juhlinnasta
vuodelta 2011 ravintola la
Petruksessa. Soittamassa oli
viulisti Totti Hakkarainen ja
laulamassa itse Jukka
Kuoppamäki, jolle joulupukki
lahjoitti aidon kunniakirjan.
Juhla keräsi yli 80
osanottajaa.
Juhlayleisöä joulujuhlissa
2012 ravintola Parc
Bellevuessa. Vasemmalta
Hannele von Konow-Louko,
Marita Bright, Vivianne
Vuori, Sari Kolkka ja
suurlähettiläs Marja Lehto.
Alakuvassa saman illan
bändi the City Bank Roller’s
solistinaan Sari Kolkka.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 43
16. LASTEN JOULUJUHLA
Vuosituhanteen alussa aloitettiin ikiomien joulujuhlien järjestäminen lapsille. Päätös oli tavallaan korvaus
joulun juhlinnasta sivuun jääneille perheiden pienimmille, kun perhejuhlatyyppisestä joulujuhlasta
luovuttiin ja vain aikuisille tarkoitetut pikkujoulut vakiintuivat yhdistyksen toimintaan.
Ensimmäinen lapsille tarkoitettu joulujuhla järjestettiin pienehköllä osallistujamäärällä vuonna 2003
Weiler-la Tourissa, Felix Meyersin ravintolassa.
Osanottajia juhlaan haluttiin kuitenkin enemmän, joten ne siirrettiin pääkaupunkiin ja tilaisuutta varten
vuokrattiin kaupungilta urheiluhalli. Sellaiseksi tarjoutui Rollingergrund vuonna 2004, Dommeldange
vuosina 2005, 2006, 2007 ja 2008, Kiem vuosina 2009 - 2010 sekä viimeksi Weimerskirchin
kulttuurikeskus v. 2011. Urheilusali piti saattaa juhlakuntoon, mikä edellytti mattojen levittämistä,
kalusteiden pystyttämistä, koristeiden ripustamista, tarjoilutilojen varustamista sekä siivousta juhlan
jälkeen. Kahden tunnin tilaisuuteen suhteutettuna vähintäin neljän avustajan usean tunnin työ tuntui
suhteettomalta, mutta lasten vilpitön riemu ja ilonpito korvasi avustajille heidän vaivannäkönsä.
Juhlat aloitettiin järjestämällä ohjattuja leikkejä ja askartelua lapsille, jotta kaikki osanottajat olisivat
ehtineet paikalle ennen varsinaisen ohjelman alkua. Osaa lapsista ei saatu rauhoittumaan keskittymään
leikkeihin, riehuminen ja juoksu suurehkossa salissa oli paljon hauskempaa.
Alkuverryttelyn jälkeen lapset kerääntyivät rauhoittumaan ja joulupukkia odotellemaan lattialle
näyttämön eteen. Joululauluja lauleltiin yleensä kitaransoiton tahdissa - vahvistimen tukemana tai ilman.
Yhdistyksen omien tiernapoikien (Kimmo Rossi, Esa Peltola, Pekka M Sinisalo ja Mauri Saikko)
esiintyminen sai lapset vihdoin hiljenemään. Vuonna 2007 yllättivät pääosin Brightin perheen
jälkikasvusta koostuvat tiernapojat loistavalla tulkinnallaan. Toisinaan nähtiin myös Luciakulkue tai
Eurooppakoulun lasten esityksiä. Vuonna 2009 lapsia hankittiin viihdyttämään itse voimamies Georges
Christen ja vuonna 2011 tuotettiin Suomesta laulava Loiskis-trio.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 44
Ohjelma päättyi aina joulupukin tuloon, jolla oli lapsille lahjoja.
Tarjoilustakin oli huolehdittu. Lapsille ja vanhemmille yhdistys tarjosi mehua, kahvia, teetä, leivonnaisia
ja tietenkin suomalaisia karkkeja.
Osanottajina oli vuodesta riippuen noin 40 - 70 lasta. Kun jokaisella lapsella oli saattajana 1-2 aikuista
oli salissa kaikkiaan kunnioitettavat yli sata henkeä. Lukumäärä on ollut suuresti riippuvainen mm.
liikkeellä olleista flunssa-aalloista. Lisäksi ajankohdan yhteensovittaminen Suomikoulun vastaavan
juhlan sekä kauneimmat joululaulut-tapahtuman kanssa on tuottanut vuosittain ongelmia. Näistä
huolimatta lasten joulujuhlaa voidaan pitää todellisena menestystarinana.
Tiernapojat lasten pikkujoulussa
Dommeldangessa vuonna 2008.
Vuonna 2009 oli
lapsia
Kirchbergiin
hankittu
viihdyttämään
itse voimamies
Georges
Christen.
Oikealla lapsia
v. 2011
Weimerskirchin
kulttuurikeskuksessa.
Vuonna 2011 lapsia viihdyttämässä oli
Weimerskirchissä Suomesta tullut Loiskistrio.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 45
Weimerskirchin keittiötiimi Marianne de la
Hamette, Sanna van Look-Peltonen ja Hannele
von Konow-Louko tarjosivat leivonnaisia,
mehua ja glögiä.
17. 10-VUOTISJUHLA 2003
10-vuotinen taival antoi seuralle aiheen juhlia perustamistaan Marja Halttusen puheenjohtajakaudella
vuonna 2003. Sari Kolkan johtama juhlatoimikunta järjesti unohtumattoman juhlan arvokkaassa
tunnelmassa Bourglinsterin linnassa.
Juhlapuhujina olivat mm. suurlähettiläs Feodorov. Klassista musiikkia soittivat Merja Kukkonen ja Clare
Donega, Marja Liettilän tanssiryhmä esiintyi. Musiikillisesta viihteestä piti huolen Marie + Finlux-bändi.
Satapäinen juhlijoiden joukko täytti kaikki linnan käytettävissä olevat tilat, osa juhlijoista ei mahtunut
enää pääsaliin ruokailemaan, koska sinne oli sijoitettu tanssilattia ja baari. Onneksi aulassakin oli pöytiä.
Tilaisuuteen oli järjestetty kaupungista Glacikselta bussikuljetus. Paluu tapahtui kahdella eri bussilla
vajaan tunnin välein, jolloin osalle juhlijoista tarjoutui mahdollisuus jäädä vielä linnaan juhlimaan ja
tanssimaan yli puolenyön.
Yhdistyksen 10v-historiikki oli Pekka M Sinisalon käsialaa. Pekan esittelyn jälkeen historiikkia jaettiin
monistettuna. Monistun version oli Sari Kolkka viimeistellyt ja täydentänyt omilla ja Heli Lehtimäen
ottamilla valokuvilla. Juhlasalin aulaan oli koottu näyttely yhdistyksen toimintaan liittyvistä valokuvista ja
julkaisuista.
Juhla ylitti monen paikallisen lehden uutiskynnyksen: mm. La Voix, Tageblatt ja Le Jeudi uutisoivat
asiasta.
10-vuotisjuhlan kunniaksi seura oli valinnut neljä 90-luvulla seuran hyväksi aktiivisesti toiminutta
jäsentään uusiksi kunniajäsenikseen: Yves Piron, Finluxin perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja
(1993-1997), Marianne de la Hamette – Tuupainen, Helena Piron – Mäki-Korvela, sekä Kati Stockmans.
Finluxin ensimmäinen v.1994 nimetty kunniajäsen Claude Keller Finnairin Luxemburgin toimistosta sai
siten seuraa. Juhlan jälkeen kunniajäsenlistaa on täydennetty vielä Olavi Ala-Nissilällä v. 2012.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 46
Kuvassa vasemmalta Kirsti ja Felix Meyers ja
Anneli Planting.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 47
Puhujat vasemmalta Pekka M Sinisalo ja
suurlähettiläs Feodorov.
18. 15-VUOTISJUHLA 2008
15v- juhla järjestettiin vuonna 2008 Johanna Kohvakan puheenjohtajakaudella ja johdolla. Juhlapaikaksi
oli valittu tällä kertaa pääkaupungissa sijaitseva hotelli Le Royal, jota pidettiin arvokkaana ja
nimekkäänä paikkana. Yli sadan hengen noussut osanottajamäärä ylitti ravintolan kanssa sovitun
maksimimäärän ja aiheutti heidän stressaantuneelle keittiöpäällikölleen odottamattomia käytännön
ongelmia.
Esiintyjiksi oli Suomesta tuotettu Äänipäät-kuoro ja start-up koomikko Arimo Mustonen. Soittamassa
olivat Niko Virkki ja the Hercules. Yli 120 juhlavieraan joukossa oli mm. suurlähettiläs Tarja Laitiainen.
15-vuotisjuhlia juhlistettiin tilaamalla yhdistykselle omalla etiketillä varustettua luxemburgilaista
Cremant’tia Stronck-Pinnelin kellarista, jota nautittiin myös tervetuliaismaljana. Yhdistys myi juhlan
yhteydessä ja sen tueksi satoja pulloja samaa jaloa juomaa jäsenilleen.
Muistolahjaksi yhdistys lahjoitti kaikille osallistujille pullollisen saman kellarin viiniä. Myös muista
lahjaideoista oli hankittu tarjouksia, mutta asiasta tehtiin päätös niin myöhään, ettei niitä enää
toimitusaikojen johdosta ehditty tilata.
Pekka M Sinisalo oli tehnyt päivitetyn version yhdistyksen historiikistä, jonka hän esitteli.
Tilaisuutta varten oli valmistettu myös vanhoista valokuvista koostettu power point- esitys jota oli
tarkoitus esittää salissa seinälle heijastettuna taustakuvana. Lähes 120 kalvosta koostuvasta tiedostosta
tuli niin iso, ettei sen pyörimisestä senaikaisella tavanonmaisella läppärillä ollut varmuutta, joten siitä
tehtiin myös diashow-versio. Viime hetkellä kuitenkin selvisi, ettei tietokonetta ja videoprojektoria saliin
saatu lainkaan järjestymään, joten kyseisestä materiaalista tuotettiin vielä viime hetkellä movie-versio
dvd:lle, joka pyöri juhlatilan aulassa olevassa tv-monitorissa.
Myös lehdistö huomioi tilaisuuden, asiasta uutisoivat mm. Le Jeudi, Tageblatt ja La Voix.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 48
Kuvissa ylinnä
Äänipäät-kuoro,
seuraavassa rivissä
vasemmalta
suurlähettiläs Tarja
Laitiainen, Johanna
Kohvakka, Pekka M
Sinisalo.
Vasemmalla. Arimo
Mustonen. Oikealla
Niko Virkki ja the
Hercules. Alla Sari
Kolkka sekä muuta
juhlayleisöä.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 49
19. KULTTUURI
Kulttuuritarjonta ei kuulunut aluksi yhdistykseksen keskeisiin painopistealueisiin, lukuunottamatta
innokasta yhteislauluperinnettä. Suomalaisia lauluja laulettiin ahkerasti lähes joka tilaisuudessa, yleensä
kitaran säestyksellä. Kimmo Rossi ja Helena Määttänen yrittivät perustaa Finlux -kuoroa vuonna 1998.
Vanhan historiikin kertoman mukaan miesääniä ei ollut riittävästi eikä kuoro pysynyt koossa montaa
vuotta. Samana vuonna alkoi kauneimmat joululaulut -perinne protestanttikirkossa, ei kuitenkaan
suoranaisesti seuran järjestämä.
Kirjailijavierailut keksittiin vuonna 2001, kun Tarja Silo oli pyytänyt Luxemburgissa vieraillutta kirjailija
Kari Levolaa esittelemään tuotantoaan Finluxin jäsenille Café beim Zeutziukseen Centsiin. Raili
Miikkanen oli vuorossa 2002. Vuonna 2004 saapui kirjailija Henry Hirvenoja kaupunkiin ja piti suurelle
osanottajajoukolle ravintola Chi-chissä runokurssin.
Hotel Francais’in sali tuli seisomapaikat mukaanlukien täyteen, kun Heli Laaksonen tuli Hannele von
Konow-Loukon kutsumana viihdyttämään finluxilaisia vuonna 2008. Hän kertoi kirjoistaan hauskasti
rehevällä Turun murteella. Vuonna 2009 tuotantoaan esitteli kirjailija Riikka Ala-Harja.
Kohokohtana kirjailijatapamisissa oli Johanna Kohvakan ideoima Authors panel – tapahtumaksi nimetty
paneeli vuonna 2011, jolloin esittelyssä oli 5 suomalaista dekkarikirjailijaa: Max Manner, Ari Paulow,
Susanna Yliluoma, Tero Somppi ja Rake Tähtinen. He kertoivat Finluxin järjestämässä illassa työstään
ja kirjoistaan. Kirjailijoiden matka jatkui Brysseliin, jossa he järjestivät vastaavan paneelin myös Belgian
Suomiklubille. Matkasta sai alkunsa kirjailijoiden yhteinen novellikokoelma, joka julkaistiin hiljattain. Max
Manner kävi seuraavanakin vuonna esittelemässä seuran jäsenille uutta kirjaansa.
Teatteri, elokuvat ja konsertit eivät nekään ole jääneet yhdistykseltä huomaamatta. Marja-Leena
Junckerin ohjaamaa ranskankielelle käännettyä suomalaista näytelmää käytiin katsomassa pienessä
Theatre Centauresa. Suomalaisen Rare exports-jouluelokuvan ensiesitykseen seura osallistui v.2011
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 50
Luxemburgin elokuvafestivaaleilla tarjoamalla yleisölle ensi-illan jälkeen glögiä. Elokuva pyöri
Kinematique-teatterissa seuraavanakin vuonna. Pirjo-Helena Rossi järjesti pianisti Iiro Rantalan
fanitapaamisen ennen konserttia 2012 sekä käynnin museossa ruhtinasperheen hopea-astiastoja
katselemassa.
Vuonna 2007 ajettiin bussilla Hannele von Konow-Loukon järjestämälle retkelle Saarbrückenin
peruskorjattuun konserttisaliin Esa-Pekka Salosen johtamaa Lontoon sinfoniaorkesteria kuuntelemaan.
Konserttia ennen oli osanottajille järjestetty opastettu kiertoajelu kaupungilla ja aikaa riitti myös ostoksiin
ja lounastamiseen.
Vuonna 2010 matka suuntautui Irene Haarasen johdolla Lyoniin oopperaan, Carita Mattilan tulkintaa
oopperasta ”Emily” kuuntelemaan. Retken ohjelmaan sisältyi pysähtyminen Vittelissä paikalliseen
kylpylähistoriaan tutustumaan sekä paluumatkalla opastettu käynti vanhassa munkkien rakentamassa
viinikellarissa.
Kuvat: Heli Laaksonen
keräsi hersyvää Turun
murretta kuuntelemaan
runsaasti Finluixlaisia
Hotel Francaisiin vuonna
2008.
Kuvat vasemmalla:
Vuonna 2009 kävi
Luxemburgissa hotelli
Simoncisinissä kirjojaan
Finluxilaisille
esittelemässä kirjailija
Alahaara.
Kuvassa useamman
kirjailijan ”Author’s
panel” yliopistolla
vuonna 2011. Kirjailijat
kokosivat käynnin
jälkeen jopa yhteisen
novellikokoelman.
Kuvat vasemmalla: Pirjo
Rossi järjesti Finluxille
vuonna 2012 pianisti Iiro
Rantalan fanitapaamisen
ennen hänen
konserttiaan syksyllä
Philharmoniassa.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 51
20. KURSSIT
Suomen kielen kurssien järjestäminen alkoi pöytäkirjojen ja tiedotteiden mukaan jo seuran
perustamisvuonna, ja jatkui tiettävästi 1-2 ryhmällä ainakin vuoteen 1996 asti. Yhteistyötä tehtiin muun
muassa Inlingua-kielikoulun kanssa. Kurssien järjestämiseen tiloja antoi korvauksetta käyttöön Polarlux,
mutta myös paikallisista kouluista saatiin tiloja maksutta. Kurssin pitopaikat ja ajat vaihtuivat jatkuvasti ja
toiminnassa oli katkoja. Suomen kielen opiskelijoiden haastteluja julkaistiin sekä seuran omassa
Newsletter-lehdessä että Luxemburg News-lehdessä.
Seuraavat merkinnät alkeiskurssin järjestämisestä ovat vuosilta 1999 ja 2006, jolloin kerrotaan niiden
uudelleen aloittamisesta. Vuodesta 2006 alkaen kurssit on voitu järjestää asiallisissa tiloissa, osanottajia
on ollut riittänyt kahteen ryhmään, toisinaan kokoon on saatu jopa kolme eri tasoryhmää. Myös
kiinnostuneita opettajia on ollut useampia, joka on helpottanut järjestämistä. Suurlähetystö antoi
kurssien järjestämisestä yhdistykselle tunnustusta v. 2008, jolloin myös paikalliset lehdet huomioivat
asian.
Muutama vuosi sitten kielikurssitarjonta täydentyi suomalaisille tarkoitetulla ranskankielen kursseilla,
joihin Luxemburgin kaupunki osoitti luokkahuoneen.
Outi Grönlund keksi ruokapitoiset kurssit järjestämällä sushi-kurssin vuonna 2008. Heikki Vanharannan
ideoima nuorten kokkikurssi sai aluksi esitetyistä epäilyksistä huolimatta niin suuren suosion, että sen
innoittamana Kristian Vuori veti vuonna 2012 peräti kahdet aikuisille tarkoitetut vastaavat kokkikurssit
täydelle salille. Ruoanlaittoa ohjasi aito ranskalainen kokki.
Kursseja on lisäksi järjestetty mitä erilaisimmissa aihepiireissä. Hannele von Konow-Louko järjesti
vuonna 2004 selluliitin poistokurssin itsehoitomenetelmällä. Pukeutumis- ja tyylikurssit 2008 veti Kaija
Hentunen. Vuonna 2012 Päivi Kallio opasti yhdistyksen jäseniä oikeaoppisen CV:n laatimisessa.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 52
Urheilun piiristä seura on järjestänyt omatoimisesti sauvakävelykurssin sekä Marianne de la Hametten
johdolla ratsastuskursseja.
Itse järjestämiensä kurssien ohella yhdistys on suositellut jäsenilleen usein myös jäseniensä ja
sidosryhmiensä järjestämiä kursseja, mm. askartelua, käsityötä, golfia, yogaa, reikiä, itsepuolustusta,
lasten jalkapallokoulua. Näihin kursseihin on yhdistyksen jäsenillä useimmiten ollut mahdollisuus
tutustua ilmaiseksi ennen osallistumistaan tai saada jäsenalennuksia.
Kuva vasemmalla: Yhdistys on järjestänyt
suomen kielen kursseja koko olemassaolonsa
ajan, pieniä taukoja lukuunottamatta. Viime
vuosina on pystytty järjestämään jatkuvasti
kursseja 2-3 eri tasoryhmässä, kiitos
aktiivisten opettajien ja oppilaiden.
Suurlähettiläs Tarja Laitiainen antoi
kurssitoiminnalle tunnustusta vuonna 2008,
jonka myös paikalliset lehdet huomioivat.
Kuvat alla: Esimerkkeinä yhdistyksen muusta
kurssitoiminnasta on alle valittu kuvia
ruuanlaitto- eli kokkikursseilta. Ylemmän
rivin kuvat ovat vuonna 2011 nuorille
kokeille tarkoitetusta kurssista ja alemman
rivin kuvat seuraavana vuonna – 2012 järjestetyiltä aikuisille tarkoitetuilta
kursseilta. Muusta kurssitoiminnasta ei
arkistoon ole jäänyt valokuvia.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 53
21. URHEILU
Yhdistys on aina tukenut jäsentensä liikunnallista toimintaa. Tässä historiikissä on erikseen käsitelty
kaikille jäsenille tarkoitettuja hallituksen toimesta järjestettyjä patikkaretkiä, pyöräretkiä ja kanoottiretkiä.
90-luvulla yritettiin aktiivisesti innostaa jäseniä harrastamaan myös pesäpalloa (1995) ja lentopalloa,
mutta vain Yves Pironin johtama jeux de quilles-keilailu keräsi jatkuvasti osanottajia.
Myöhemmin hallitus organisoi hölkkäilyä (1999), ohjattua sauvakävelyä (2000), ratsastuskursseja ja
sarjan rantalentopalloa vuonna 2009. Urheilun piiriin voidaan laskea myös miniformuloiksi kutsutut
carting-ajot, joita Niko Laine on organisoinut vuosina 2010-2012 sekä Susanna Valloniemen
organisoima lasersota v. 2011.Yhdistyksen geokätköjä on voinut etsiä vuodesta 2008.
Yhdistys organisoi jäsenilleen tarkoitettuja kuntotestejä vuosina 2006, 2007 ja 2008. Aluksi
urheilukentällä ja myöhemmin kuntosalissa, mutta asiantuntevien valmentajien (personal trainer)
opastuksella.
Pääosan liikunnallisesta toiminnastaan seura on delegoinut sen sisällä omaehtoisesti toimiville
aktiivisille harrastusryhmilleen, joita on jatkuvasti lisääntyvä määrä. Lajien kirjo on ollut suuri: jalkapallo,
kaukalopallo, seinäkiipeily, pesäpallo, koripallo, golf, minigolf, kaukalopallo, jääkiekko... Seuran apua
näiden kerhojen muodostamisessa on tarvittu aloitteesta tiedottamiseen asiasta kiinnostuneiden
kokoamiseksi, pelitilojen vuokraamiseen seuran nimissä ja vastuuvakuutukseen.
Yhdistys tuki FC Finlux- jalkapallojoukkuetta ja koripallojoukkuetta vuosituhannen vaihteessa
osallistumalla pelipaitojen hankintaan. Golf-kisoja on järjestetty Juha Niemen aloittamana vuodesta
1999. Luxemburgin avoimiin golfin suomenmestaruuskisoihin Finlux lahjoitti kiertopalkinnon v. 2001.
Jäsenille on neuvoteltu mahdollisuus osallistua myös urheilutoimintaan, mikä ei ole suoranaisesti tai
lainkaan itse järjestettyä, mm. yoga, lasten jalkapallo ja Krav Maga itsepuolustuskurssi.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 54
Relais pour la vie-hyväntekeväisyysjuoksu, suomeksi syöpäjuoksu tuli ohjelmaan yhteistyössä Suomen
suurlähetystön kanssa vuonna 2009. Yhdistys on osallistunut tähän urheilulliseen paikallisen
syöpäsäätiön järjestämään viestijuoksutapahtumaan Coque- hallissa aluksi kaksi vuotta yhdellä
joukkueella, sitten toiset kaksi vuotta kahdella joukkueella. Tarkoituksena on kerätä rahaa syöpäsäätiön
tueksi juoksemalla, osanottomaksut menevät lyhentämättömänä keräykseen.
Yhdistys on järjestänyt laaja-alaista
liikunnallista toimintaa. Valitettavasti
osanottajilla ei ole ollut tapana kuljettaa
kameraa mukanaan, joten yhdistyksen
arkistoon ole kertynyt aihepiiriin liittyviä
valokuvia.
Ohessa on kuvia jokavuotisesta Relais pour la
vie – hyväntekeväisyysjuoksusta, johon
yhdistys on osallistunut Suomi-joukkueella
vuodesta 2009 alkaen, yhteistoiminnassa
suurlähetystön kanssa.
Finluxin jäsenetuihin ovat jo vuosia kuuluneet
myös omat Geokätköt, joita on voinut etsiä
vuodesta 2008 alkaen. Juha Marienbergin
yhdistykselle järjestämiä kätköjä ovat jo
lukuisat asiasta kiinnostuneet käyneet
etsimässä.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 55
22. KERHOT JA SIDOSRYHMÄT
Yhdistyksessä katto on ollut aina korkealla ja seinät leveällä. Se on tukenut kaikkea mahdolista
toimintaa, joka on tavalla tai toisella liittynyt jäsenten tarpeisiin ja toimintaan. Toiminnan laajentaminen
mahdollisimman laajalle eri harrastusaloista ei olisi ollut mahdollista sitomatta siihen mukaan näistä
aloista kiinnostuneita henkilöitä. Toisin sanoin ilmaistuna yhdistyksen olemassaolo on ollut auttanut
erilaisista harrastuksista kiinnostuneita jäseniä antamalla toiminnalle puitteet: tiedotustoiminnan, tilat ja
vakuutukset. Harrastuspiireistä on luontevasti muodostunut itsenäisesti toimiva harrastusryhmiä, joita
yhdistys itse on kutsunut kerhoiksi. Lukuunottamatta kiertopalkinnon lahjoittamista golfkisoihin ja
pelipaitahankintojen tukemista ei seura ole taloudellisesti tukenut kerhojaan.
Käytännössä yhdistyksen tukea on tarvittu ryhmien toiminnan käynnistämisessä, siitä tiedottamisessa
riittävän harrastajaryhmän keräämiseksi sekä soveltuvien tilojen vuokraamisessa yhdistyksen nimissä.
Lisäksi yhdistyksen vastuuvakuutus suojaa myös kerhoja.
Suurin osa kerhoista toimii urheilullisilla aloilla, mm jalkapallo, golf, koripallo, itsepuolustus. Aiemmin
aktiivista toimintaa on ollut myös mm pesäpallossa, sauvakävelyssä, jääkiekossa, kaukalopallossa.
Harrastusryhmiä on lyhyen aikaa toiminut myös kuorolaulussa, käsitöissä, askartelussa jne... Myös noin
kolmekymppisten jäsenten joukko perusti vuonna 2006 seuran sisällä muutaman vuoden aktiivisesti
toimineen ”noin 30+-ryhmän”, joka kokoontui usein ryhmää kiinnostavien tapahtumien yhteydessä tai
yksinkertaisesti viettämään iltaa treffiksen tapaan kahvilaan.
Kokonaan eri lukunsa on vakaasti toimiva äiti-lapsikerho, joka perustettiin vuonna 1998. Kerho on
toiminut siitä lähtien erittäin aktiivisesti ja täysin omatoimisesti. Ohjelmaan kuuluvat viikottaiset
leikkitunnit sisätiloissa sekä valvottu toiminta leikkipuistossa. Kerholle on järjestynyt käyttöön
yhteistoiminnan ansiosta ”Centser Fraen a Mammen” -yhdistyksen kanssa heidän ylläpitämänsä
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 56
leikkihuone Centsin centre societaire’ssä. Myöskään tätä toimintaa yhdistys ei ole kerhon
olamassaolosta tiedottamisen lisäksi tukenut, eikä puuttunut käytännön työhön.
Seuran toimintaan liitetään usein myös Suomi-koulu ja kauneimmat joululaulut-tilaisuus. Poiketen
monista muista suomalaisyhdistyksistä ulkomailla ei seuralla ole ollut suomikoulun kanssa
sidonnaisuuksia, vaan Suomi-koulu on toiminut itsenäisesti ilman Finluxin tukea, lukuunottamatta koulun
yhteystietojen julkaisemista seuran nettisivulla. Selityksenä asiaan on Suomikoulun toiminnan
alkaminen Luxemburgissa jo vuonna 1984, kauan ennen yhdistyksen perustamista. Järjestettäessä
kauneimmat joululaulut-tapahtumaa ensimmäistä kertaa oli yhdistys mukana asiaa ideoimassa, mutta
itse tilaisuuden ovat järjestäneet ilman seuran osallistumista aktiiviset suomalaiset aluksi Suomen
Antwerpenissä toimineen merimiekirkon suojeluksessa. Suosittu perinne jatkuu nykyään hiljattain
perustetun Luxemburgin suomalaisen seurakunnan järjestämänä.
Kuva: Yhdistyksen kerhojen
toiminnasta on todella vähän
arkistoon jäänyttä kuvamateriaalia.
Monipuolista pääasiassa
urheilupitoista kerhotoimintaa
kuvaa tässä vasemmalla FC Finlux,
joka toimi aktiivisesti vuosituhannen
vaihteen tienoilla.
Kuva: Hieman toisenlaista
urheilutoimintaa edustaa Vesa
Korhosen vetämä lasten
jalkapallokoulu, joka on toiminut
yhdistyksen suojissa jo vuosia.
Itsepuolustuskursseja Krav Maga –
nimellä ovat järjestäneet Vesa
Valasuo ja Wille Westerholm.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 57
23. YHTEISTYÖ JA JULKINEN ESIINTYMINEN
Finluxin ensiesiintyminen julkisuudessa oli paikalliselle lehdistölle järjestetty tiedotustilaisuus
suomalaisen Polarlux SA:n tiloissa Place de la Garella, jossa perustajapuheenjohtaja Yves Piron esitteli
yhdistyksen toimintaperiaatteen ja upouuden hallituksen. Koska yhdistyksen perustaminen ajoittui
sopivasti Suomen Presidentin Mauno Koiviston virallisen Luxemburgin vierailun kynnykselle, lehdistö
raportoi varsin mittavasti yhdistyksen perustamisesta. Seuran tarkoituksena olikin saada
mahdollisimman moni paikallinen ei-suomalainen toimintaan mukaan tutustumaan silloin niin
eksoottiseen maahan ja sen kulttuuriin.
Luxemburgin Festival d’immigration- tapahtumassa v.1994 Finluxin edustus exoottisilla suomalaisilla
kansallispuvuilla höystettynä ylitti jopa paikallisen television uutiskynnyksen. Myyntiin oli leivottu
porukalla mm. korvapuusteja ja karjalanpiirakoita. Lakkalikööriäkin oli tarjolla. Samana vuonna
järjestetty suomalainen kansantanssiesitys Place d’Armesilla ei mahdollisesti olisi toteutunut ilman
yhdistyksen myötävaikutusta ja hallituksen jäsenen Helena Piron -Mäki-Korvelan aktiivisuutta.
Pöytäkirjamerkintä ulkomaalaisfestivaaliin osallistumisesta on myös vuodelta 1995. Seuraavaan
julkiseen ulkomaalaisjärjestöille tarkoitettuun tapahtumaan ”fête culturel Dudelange”en seura osallistui
vasta v. 2003. Muihin vastaaviin ulkomaalaisille tai ulkomaalaisjärjestöille tarkoitettuihin tapahtumiin
yhdistys ei ole osallistunut. Myös vuotuisesta ”International bazaar”-tapahtumasta yhdistys on
pysyttäytynyt poissa ollakseen kilpailematta kaikkia pohjoismaita edustavan ”Scandinavian Stand”iä
järjestävän Nordic Women’s Clubin kanssa, jonka toimintaan myös monet suomalaiset osallistuvat.
Yhdistyksen alkuperäisenä tavoitteena oli jakaa suomitietoutta, kulttuuria ja tehdä Suomi tunnetummaksi
luxemburgilaisten ja muun paikallisväestön keskuudessa, sekä edistää kulttuurivaihtoa
luxemburginsuomalaisen ja luxemburgilaisten yhteisöjen välillä. Tavoitteena oli tuoda paikallisia
toimintaan mukaan, jotta myös suomalaiset integroituisivat paremmin Luxemburgiin. Käytännössä
seuran toiminta on keskittynyt pääasiallisesti vapaa-ajan ohjelman järjestämiseen
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 58
luxemburginsuomalaisille jäsenilleen ja heidän perheilleen, viimeisetkin paikalliset aktiivit jäivät
toiminnasta pois vuosituhannen vaihteessa.
Vasta vuodelta 1999 on ensimmäinen maininta yhteistoiminnasta muiden paikallisten
ulkomaalaisjärjestöjen kanssa. Tällöin järjestettiin pubi-iltoja yhteistyössä irlantilaisseuran kanssa.
Finluxin hallittuksen jäsen Andrew Young kunnostautui soittamalla tilaisuuksissa koko illan yksin kitaraa.
Luonnolliseen yhteistyökumppaniinsa Belgian Suomiklubiin seura on ollut koko ajan löyhässä
yhteydessä. Vuonna 2006 yritettiin kehittää konkreettisempaa yhteistyötä tarjoamalla Finluxin
tilaisuuksien jäsenhintoja myös heidän jäsenilleen, josta saatiin vastavuoroisesti mahdollisuus osallistua
heidän olutretkilleen v 2006 ja 2008.
Seuralla on ollut hyvät kontaktit myös vuonna 2009 perustettuun suomalaiseen Melusiina-yhdistykseen,
jonka jäseninä on paljon Luxemburgista Suomeen palanneita seuran jäseniä. Melusiinan tehdessä
retkiä Luxemburgiin on onnistuttu järjestämään yhteisiä tapaamisia sekä tarjota Finluxin jäsenille
mahdollisuutta osallistua heidän Luxemburgissa toteuttamille retkilleen, mm Esch-sur Alzetteen ja
Viandenin pähkinämarkkinoille.
Yhteistyötä muiden pohjoismaalaisten järjestöjen kanssa kokeiltiin kesäjuhlien järjestämisessä
tanskalaisten kanssa vuonna 2006, seuraavana vuonna mukana oli myös pohjoismainen ruotsalaisia
edustanut kauppakamari. Yhteistyöhön ei kuitenkaan saatu mukaan norjalaisia ja islantilaisia järjestöjä,
eikä se jatkunut. Sensijaan vuosina 2011 ja 2012 tehtiin yhteistyötä viini- ja adventtitorirekien
järjestämisessä Nordic Women’s Clubin kanssa. Yhteistyön ansiosta saatiin bussin käyttöaste nostettua
kannattavalle tasolle.
Samaan aikaan on yhteistyö myös hiljattain perustetun virolaisen Eesti Selts- seuran kanssa kehittynyt
järjestetämällä hyvin menestyneitä suomalais-virolaisia yhteiskonsertteja Melusiinassa – vuonna 2012
Tuomari Nurmio & Kosmikud ja vuonna 2013 Kauko Röyhkä & Tönis Mägi. Lisäksi yhteistyönä saatiin
aikaiseksi suuren yleisösuosion saanut kirppis tartolaisen orpokodin hyväksi vuonna 2012.
Poliittinen tai aatteellinen toiminta sen enempää kuin toimiminen suomalaisten etujärjestönä
Luxemburgissa eivät ole lainkaan kuuluneet yhdistyksen toimintamuotoihin. Yhdistys on vasta hiljattain
liittynyt Suomi-Seuran jäseneksi, mutta ei ole osallistunut edes suomalaisen Ulkomaalaisparlamentin
toimintaan ajaakseen ulkosuomalaisten etuja. Myöskään ulkomaalaisten etuja Luxemburgissa ajaviin
järjestöihin Finluxilla ei ole ollut yhteyksiä.
Yritys luoda kontakteja muihin kansainvälisiin järjestöihin vuonna 2006 keräämällä järjestöjen
yhteystietoja ja vaihtamalla mielipiteitä poiki Finluxin puheenjohtajan Sanna van Lookin aviomiehelle
hollantilaisseuran puheenjohtajalle Stefan van Lookille idean järjestää puheenjohtajien tapaamisia
vuosina 2008 ja 2009, joihin myös Finlux osallistui. Tavoitteena oli jakaa yhdistysten kesken tietoa itse
kunkin yhdistyksen toiminnasta, koordinoida yhdistysten tapahtumia ja avustaa tiedottamisessa etenkin
niiden merkittävämpien tapahtumien osalta, joita ei ole tarkoitettu ainoastaan kunkin yhdistyksen omalle
jäsenistölle.
Kuva Kirchbergistä vuonna
2012 yhteistyössä virolaisen
Eesti les-seuran kanssa
Tartolaisen orpokodin hyväksi
järjestetyistä myyjäisistä.
Myytävänä oli runsaasti
vaatteita ja kirjoja.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 59
Kuvassa
vasemmalla
konserttimainos
vuodelta 2013.
Finlux järjesti
Melusiinassa
konsertin
yhteistyössä Eesti
les-seuran kanssa jo
toista vuotta.
Esiintyjinä olivat
Kauko Röyhkä sekä
Tönis Mägi.
Edellisen vuoden –
2012 – konsertissa
olivat esiintyneet
Tuomari Nurmio
Suomesta sekä
Kosmikud-yhtye
Virosta.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 60
Yllä Festival d’immigration
Victor Hugo-hallissa. Heli
Lehtimäki suomen lipun alla.
Alla ”Newsletter”- lehdessä
julkaistu selostus yhdistyksen
osallistumisesta kyseiseen
festivaaliin vuonna 1994.
24. NEWSLETTER, ESITTEET JA MUUT PAINETUT
JULKAISUT
Marianne Tuupaisen toimittama postitse jäsenille toimitettu ”Newsletter”-niminen tiedote aloitti
yhdistyksen tiedotustoiminnan 1993 – 1994. Tiedote käsitti 6-12 kuvitettua mustavalkoista monistettua
A4-sivua. Asiasisältö koostui yhdistyksen toimintaa koskevista artikkeleista, tapahtumailmoituksista,
haastatteluista matkakertomuksista sekä mainoksista. Aineisto editoitiin hallituksen yhteisvoimin ja
kopioitiin Polarluxin luvalla heidän kopiokoneellaan.
Haastateltavina oli suomenkielen opiskelijoita, jotka antoivat hyvän kuvan ulkomaisten
aikuisopiskelijoiden motivaatiosta ja suomenkielen haasteista. Haastateltavana oli myös pitkään
Luxemburgissa asunut Kirsti Lejeune, joka valaisi suomalaisten toimintaa Luxemburgissa ennen
yhdistyksen perustamista sekä hänen aktiivisesta toimintaansaa suomalaisuuden tunnetuksi
tekemisestä Luxemburgissa mm scandinavian standillä Bazaar international-tapahtumassa. Samoin
Suomi-koulun nuoria oppilaita pyydettiin vertaamaan Luxemburgin arkea Suomen lomiin, ja yllättävää
kyllä – Suomessa lomalla on aina kivempaa. Luonnossa on enemmän tekemistä.
Yves Piron sopi ”Luxembourg News”-lehden kanssa kuukausittaisen englanninkielisen Finlux-osion
julkaisemisesta lehdessä 1994-95. Yhdistyksen jäsenet eivät kuitenkaan tilanneet lehteä edullisesta
hinnasta ja monipuolisesta ulkomaalaisille suunnatusta sisällöstä huolimatta toivotulla tavalla, joten
tavoite kaikkien jäsenten saavuttamisesta jäi toteutumatta. Yhdistyksen oma visuaalinen logo laadittiin
kilpailun perusteella, voittajaksi tuli Heli Lehtimäen versio, jossa sekä Suomen että Luxemburgin liput
esiintyvät.
Tiedotteiden lisäksi jouduttiin postittamaan vuosittain satoja kirjeitä, jotka sisälsivät pyyntöjä maksaa
jäsenmaksuja, kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin jne. Näiden lähettämiseen tarvittiin lukuisia kirjekuoria ja
postimerkkejä sekä jatkuvaa osoitteiden kirjoittamista, jota tehtiin toisinaan talkoina hallituksen
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 61
kokouksessakin. Työtä, jota nykyisenä sähköpostiaikakaudella tuntuu kovin vieraalta ja uskomattoman
työläältä.
Yhdistys toimitti Timo Tiihosen johdolla vuonna 1994 paikkakunnalle muuttaville tarkoitetun ”Expatriate’s
handbook”in, jota myytiin kohtuuhintaan erityisesti EU:hun töihin tuleville. Hallitus laati kirjasen sisällön,
Timon hankkiessa sille rahoitusta mainostuloista.
Yhdistyksen ensimmäinen mainoslehtinen eli esite oli A6-kokoinen kaksikielinen ja kaksipuolinen
moniste, jossa oli kontaktitietojen ohella lyhyt selostus yhdistyksestä. Esitettä jaettiin EU:n virastoissa ja
suurlähetystössä tulokkaille. Yhdistyksen puhelinnumeroksi oli lentolehtisessä mainittu Yves ja Helena
Pironin kotipuhelin, Suomi-tiedon jakamisen lisäksi he joutuivat järjestämään monta merkillistä juttua
seuran alkuaikoina: Mondorfin kylpylän saatua uuden suomalaisen saunamökin pyydettiin seuralta
kansallispukuinen suomalainen neito saunaosaston avajaisiin patsastelemaan. Tai oululainen
partiolippukunta etsi ilmaista yöpaikkaa bussilastilliselle leiriläisiä. Tai luxemburgilainen palokuntaleiri
haki sanakirjoja ”lainaksi” Suomen kesäleirille.
2000-luvun alussa laadittiinkin tarmolla yhdistykselle uutta omaa painettua moniväristä esitettä, jolla
seuran toimintaa ja uutta nettiosoitetta haluttiin tehdä tutuksi uusille tulijoille. Tekstin hiominen vei
moninaisten mielipiteiden johdosta kuitenkin odotettua enemmän aikaa, joten esite tuli lopulta vasta
runsaan vuoden työstämisen jälkeen ulos painosta vuonna 2002. Se sisälsi lyhyen selostuksen
yhdistyksestä ja kontaktitiedot, joista tärkein oli näkyvästi esille laitettu uusi internet-osoite;
puhelinnumeroa ei ollut. Jakelutie oli sama kuin aiemmalla esitteellä. Esite vanhentui valitettavasti pian
seuran pankkitilinumeron, muutamaa vuotta myöhemmin myös sähköpostiosoitteen ja kotisivuosoitteen
muuttumisen johdosta. Esitteen tarkkaan hiottu esittelyteksti lainattiin internet-kotisivua uudistettaessa
sen pohjaksi, jossa se on pysynyt lähes muuttumattomana. Seuraava esite laadittiin vasta kymmenen
vuotta myöhemmin, vuonna 2012.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 62
Kuvissa esimerkkejä Newsletterissä julkaistuista artuikkeleista sekä 2000-luvun alkupuolella
painetun 3 osaan taitettavankaksipuolisen esitteen etusivu.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 63
25. SÄHKÖINEN FINLUX-TIEDOTE
Internet ja sähköposti yleistyivät nopeasti vuosituhanteen vaihteessa. Seuran valveutunut tiedotustiimi
Markku Äijälä, Janne Siponen, Juha Nieminen ja Andrew Young olivat jo aikaisin ajan hermolla ja
alkoivat sähköpostimuotoisen tiedotteen kehittämisen sähköpostiosoitteita keräämällä vuonna 1998.
Kokeilujen jälkeen sähköinen viikottainen ”Newsletter” saatiin toimimaan vuonna 2000. Paperinen kopio
tiedotteesta lähetettiin postitse niille, joilla sähköpostiosoitetta ei vielä ollut. Kehityksen nopeudesta
kertoo, että käytännöstä voitiin luopua jo runsasta vuotta myöhemmin.
Kehittäjien jälkeen tiedotetta toimitti pitkään Kirsti Meyers. Sen jälkeen toimittajan roolin otti Sari Kolkka,
jonka vireä kommentointi herätti huomiota ja nosti tiedotteen suosiota. Lisäksi Sari onnistui
laajentamaan tiedotteen asiasisältöä mm. paikallisilla tapahtumilla ja suomalaisilla uutisilla. Sarin jälkeen
tiedotetta toimittivat mm. Johanna Kohvakka, Sanna van Look-Peltonen, Jussi Bright, Niko Laine, Kukka
Melamies ja Wille Westerholm. Tiedotteen ulkoasu on kohentunut sähköpostiohjelmien kehittymisen
myötä ja ohjelmia vaihdettaessa. Kun aluksi vain mustavalkoinen teksti oli mahdollista saatiin vuosia
myöhemmin käyttöön myös värilliset tekstit. Pienikokoisten piirroskuvien eli clipartin lisääminen
mahdollistui vuosikymmenen puolivälissä ja julkaisukelpoiseksi työstettyjen valokuvien käyttö
vuosikymmenen lopulla.
Suurehkon, satoja tilaajia käsittävän osoitteiston johdosta tiedotetta ei voinut lähettää yksityiskäyttöön
tarkoitetuista postilaatikoista. Niissä ei ollut osoitteistonhoito-osiota ja kerralla lähettävissä olevien
osoitteiden määrä oli rajoitettu muutamaan kymmeneen. Useaan osoitteeseen sarjana lähetettävien
ryhmäsähköpostituksen tekniikka oli toisaalta vasta kehitteillä ja vielä vuosia lapsenkengissä. Hakkerit ja
virukset häiritsivät ja suorastaan terrorisoivat toimintaa jatkuvasti. Toimitus taistelikin jatkuvasti
monenlaisten teknisluontoisten ongelmien kanssa. Aluksi myös tekijöiden ja vastaanottajien toisistaan
poikkeavat käyttöjärjestelmät aiheuttivat yhteensopivuusongelmia.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 64
Vuosien mittaan spammien ja virusten määrä kasvoi tunnetusti sietämättömäksi ja
sähköpostiliikenteessä seurasi erilaisten filtterien käyttöönotto, joilla haittapostia pyrittiin rajoittamaan.
Vastaanottajien käyttämät domänit suhtautuivat peräti eri tavoin ja eri menetelmin sähköpostimäärän
rajoittamiseen ja virustorjuntaan. Aika oli yhdistyksen tiedotteen kannalta erittäin hankala ja haastava.
Toisinaan kaikki tai osa tiedotteista jouduttiin lähettämään yksityisistä postilokeroista tiedotteen
jäädessä useiden käyttäjien palomuuriin tai koko sähköpostiohjelman romahdettua. Toisinaan koko
finluxin operaattori joutui jonkun toisen asiakkaansa johdosta spam-listalle, jolloin tiedotteita meni perille
vain hyvin rajoitetulle vastaanottajajoukolle. Virheilmoituksia analysoimalla saatiin laadittua luettelo
ongelmallisista osoitteista ja jälkilähetysten lukumäärä saatiin putoamaan runsaaseen sataan. Mm EU:n
ATK-osaston neuvoilla ja omien webmasteriemme avustuksella saatiin finluxin sähköposti vapautettua
muutama kuukausi myöhemmin väliaikaisesti spam-listalta. Jääräpäisyydellä ja pitkällä pinnalla selvittiin
pahimmista vaikeuksista vähin erin mm. vaihtamalla sähköpostiohjelmia ja operaattoria. Muutama
yrityspostilaatikko ei hyväksynyt sarjakirjeitä lainkaan ja asianosaisia jouduttiin pyytämään vaihtamaan
yhdistykselle ilmoitettu sähköpostiosoite yksityiseen.
Nykyisin käytössä oleva tiedoteohjelma on jo kehittyneempi ja ammattimainen versio, mutta
toiminnoiltaan varsin rajoitettu. Yksinkertaisuus takaa sen toimimisen teknisesti tyydyttävästi vaativassa
ympäristössä, mutta asettaa tiedotteen laatimiselle hankalia rajoituksia. Esimerkiksi kuvia voi ladata vain
valokuva eli jpg-muodossa eikä niitä lähetetä tiedotteen mukana, vaan ne latautuvat tiedotetta
avattaessa operaattorin serveriltä joko automaattisesti, manuaalisesti - tai ei ollenkaan. Tosin serverille
ladattavat kuvat operattori scannaa virusten varalta välttääkseen postinsa joutumisen filtterien
seulomaksi. Operaattori perustelee rajoituksia sillä, että useimmat haittaohjelmat ja virukset on viime
aikoina koodattu juuri valokuvatiedostoihin. Liitteet on kielletty. Kuvaruudulla itse kullakin näkyvä tiedote
on lisäksi eri näköinen riippuen siitä, mitä sähköpostiohjelmaa tai selainta vastaanottaja käyttää. Tiedote
on siis yritettävä mukauttaa ympäristöön eikä päinvastoim. Käytännössä noin kolmasosa vastaajien
postilaatikoista näyttää luokittelevan tiedotteen riskialttiiksi, toiset domänit kieltävät myös kuvien
lataamisen tai ilmoitettujen sähköposti- tai internetosoitteiden avaamisen.
Tiedotteen layout vuonna 2009, 2010 ja 2012. Vuonna 2010 oli värillisten piirroskuviien
käyttö tullut mahdolliseksi, vuonna 2012 pystyttiin jo käyttämään rajoitetusti valokuviakin.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 65
26. INTERNET
Seura on ollut edelläkävijä, ei vain sähköisen viestinnän käytössä, vaan myös internetin ja sosiaalisen
median suhteen. Finluxin kotisivu internetissä saatiin toimimaan jo vuosituhannen vaihteessa, aluksi
melko vaatimattomalla sisällöllä amerikkalaisen palveluntuottajan serverillä osoitteella www.finlux.org.
Vaihdettaessa operaattoriksi luxemburgilainen Visual online v. 2002 kehitti Hannu Planting uuden
sivuston. Sisältö sai jo silloin lähes nykyisen muotonsa, ja jakautui eri osioihin. Etusivun tavoitteena oli
esitellä yhdistystä ulkopuolisille, tarjota täsmällistä faktatietoa ja julkaista kontaktiosoitteet. Toisessa
osiossa jaettiin hyödyllistä tietoa Luxemburgista käyttökelpoisine linkkeineen. Seurasta kertovat sivut
täydensivät painettua esitettä ja Luxemburg-osio korvasi seuran 1994 julkaiseman Timo Tiihosen
toimittaman ”Expatriate handbook”in.
Nettiin päivitettiin aluksi myös tietoja tulevista tapahtumista, mutta tiedotteen toimiessa tehokkaampana
viestintämuotona ylimääräistä työtä aiheuttaneesta ilmoitusten kopioinnista tiedotteesta nettiin luovuttiin.
Toisaalta internetsivu tiedostettiin avoimeksi kaikille ja osa tapahtumatiedoista haluttiin julkistaa vain
jäsenistölle. Pelättiin myös, että tiedoteaineiston julkaiseminen kokonaisuudessaan internetsivulla olisi
vesittänyt yhden jäsenedun (tiedotteen) ja täten voinut rajoittaa jäsenmäärän tasaista kasvua.
Kolme vuotta myöhemmin sivustoa kehitettiin jälleen, muunnetusta asusta vastasi Juha Marienberg.
Näyttävämmän ulkoasun lisäksi tärkeimmät täydennykset olivat kuvagalleria ja ilmoitustaulu.
Suuritöisestä seuran jäsenten osto-, myynti ja kontakti-ilmoitusten julkaisemisesta tiedotteessa voitiin
tällöin luopua. Ennen operaattorin vaihtoa vuonna 2008 tätä Visual onlinella ollutta uutta sivustoa oli
käyty avaamassa yli 79 000 kertaa. Sivulla on käyty sulkemisen jälkeenkin yli 10 000 kertaa, koska
operaattori ei ole sitä sopimuksen loppumisesta huolimatta vielä poistanut.
Siirryttäessä käyttämään suomalaista operaattoria v. 2008 uudet sivut loi Jarkko Kohvakka. Sivusto sai
jälleen täysin uuden ilmeen ja layoutin, mutta asiasisältö pysyi lähes muuttumattomana. Suurin muutos
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 66
oli ilmoitustaulun kehittyminen foorumiksi, jossa ilmoitukset oli järjestetty aihepiireittäin ja kävijöiltä voitiin
vaatia tunnussana. Sivustosta tuli entistä näyttävämpi ja asiallisempi. Kuvagalleria laajeni. Hieman
myöhemmin sivustoa on laajennettu vielä lastenvahtilistalla, jota on avattu tiheään.
Myös nettisivu on kärsinyt hakkeroinnista. Kerran sivusto oli tyhjennetty kokonaan ja etusivulla loisti
arabiankielistä tekstiä mustalla pohjalla. Viime vuonnakin hakkeri hyökkäsi Foorumia vastaan yrittämällä
ilmoittaa automaattisesti tasaisin puolen minuutin väliajoin yhteensä kymmeniä tuhansia keksittyjä
email-osoitteita foorumin käyttäjiksi. Hakkeri onnistui estämään uusien käyttäjien sisäänkirjoittautumisen
ja kaatamaan ylikuormituksella hetkeksi jopa operaattorimme serverin. Tapahtuma häiritsi myös
yhdistyksen sähköpostiliikennettä, joka toimii edelleenkin uuden hyökkäyksen varalta rajoitettuna.
Postilaatikosta jouduttiin poistamaan kymmeniä tuhansia virheilmoituksia. Forumin toiminta ei oletätä
kirjoitettaessakaan saatu palautettua ennalleen.
Johanna Kohvakka laajensi tiedotustoimintaa vuonna 2011 perustamalla Facebook:iin seuralle oman
sivun ”Suomalaiset Luxemburgissa”. Sivu auttaa erityisesti tapahtumista tiedottamisessa ja korvannut
nettisivun kuvagalleriaa, joka on jo pitkään kärsinyt teknisistä ongelmista. Vuonna 2012 perustettiin
Facebookiin lisäksi ennglanninkielinen ”Finlux for foreigners”-sivu, jonka tavoitteena on tavoittaa
Suomesta kiinnostuneita ulkomaalaisia ja viestittää heille yhdistyksen toiminnasta.
Jukka Vuori
23.05.2013
Motto: Ryhmästä tulee tiimi silloin kun ryhmän kukin jäsen on kyllin varma itsestään ja omasta
panoksestaan uskaltaakseen antaa tunnustusta muiden jäsenten taidoille ja saavutuksille.
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 67
Finlux historiikki 1993-2013 sivu 68