1. No category

Mikalo
1/2013
mikalo oy:n asukaslehti
sivu
10
sivu
4
Yhdeksänkymppisellä Valannalla on
helakka nauru ja nuorekkaat jutut. Hän
en
viihtyisässä kodissaan kirjahylly on täyn
nä mielenkiintoisia historiallisia opuk
sia
ja pöydässä kukoistavia kukkia.
rkukohde .
mäinen pu
Mika
m
torian ensi
lo Oy:n his
Lapset laskettelemaan
tornimäelle, sivu 19
sivu
2
mikalo-asukaslehti - 2013
Toimitusjohtajan mietteitä
Vuosi 2012
Vuosi 2012 oli Mikalo Oy:lle 40-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Juhlavuosi mainittiin useissa eri yhteyksissä, sillä noinkin pitkä ajanjakso yrityksen historiaa ja kasvua on hyvin
merkittävää. Yritys perustettiin aikoinaan helpottamaan Mikkelin kaupungin vuokra-asuntotilannetta, ja siinä tehtävässä yhtiö onkin
onnistunut erinomaisesti. Vaikka lähiaikoina uusien asuntojen rakentamisessa ei enää
päästä vilkkaimpien rakennusvuosien tasolle, on asuntokannassa paljon muutakin tehtävää. Peruskorjaamiseen on varauduttu, ja
korjaustoimenpiteet tullaan toteuttamaan taloudellisten resurssien puitteissa. Kiinteistöjen remontointeja on tehty vuoden aikana n.
1M€:lla. Toiminnassamme on otettu huomioon, että asuntojen kysyntä painottuu yksiöihin ja pieniin kaksioihin. Kysynnän kohdistuminen eri kaupunginosiin ohjaa toimintaamme
myös. Pitkän tähtäimen suunnitelmia hiotaan sen mukaan, kuinka kysyntä ja ympäröivä yhteiskunta meitä ohjaavat. Toimintamme
on nyt ja jatkossa pelkästään vuokra-asumista tukevaa ja vuokralla asumista helpottavaa.
Mikalo Oy:n toimintaa kehitetään edelleenkin asukastyytyväisyyden ja tehokkuuden parantamiseksi. Vuodesta 2005 alkaen tehtyjen
asukastyytyväisyyskyselyiden antamalla informaatiolla muutamme toimintatapojamme ja
korjaamme epäkohtia. Kiitos kaikille kyselyyn
vastanneille ja kiitos niille, jotka jatkossakin
varaavat hetken kyselyyn vastaamiselle!
Näkyvyyttä
Vuoden 2012 aikana Mikalo Oy:ssä suoritettiin merkittävä markkinointipanostus yrityksen tunnettuuden lisäämiseksi. Juhlavuoden
teemaan pohjautuvia ilmoituksia oli paikallislehdessä, ilmaisjakelulehdessä sekä spotteina
alueradiossa elokuusta marraskuuhun. Markkinointiin panostettiin todennäköisesti enem-
män kuin koskaan ennen yrityksen historiassa.
Markkinointia jatketaan myös vuoden 2013 aikana. Mikalo Oy:n on oltava mukana samoissa medioissa kuin kilpailijansa, ja siksi verkostoitumisen ja Internetin tuomat vaihtoehdot
otettiinkin käyttöön. Internetissä näkyvyyttä
lisättiin ja sen sisältöä selkeytettiin. Markkinointitoimenpiteiden tarkoituksena on pitää
asuntojen käyttöaste korkealla tasolla vakauttaen taloudellista tilannetta. Käyttöasteen pysyminen korkeimmalla mahdollisella tasolla
näkyy Mikalo Oy:n kyvyssä pitää vuokrataso
kohtuullisena. Mikalo Oy:n on itse oltava se
toimija, joka tuo esille ne yhtiön vuokra-asunnoissa asumisen edut, joista merkittävimmät ovat yleistä vuokratasoa alempi vuokra
sekä tietoisuus siitä, että asuminen on turvattu pysyvästi. Mikalo Oy:n asukkailla, yhteistyökumppaneilla ja henkilökunnalla tulee olla
nykyaikaisesti toimivasta osakeyhtiöstä muodostuva mielikuva. Pelkkä mielikuva ei riitä,
nykyaikaisuus ja tehokkuus tulee näkyä myös
toiminnassa, kaikissa niissä osa-alueissa, jotka
osakeyhtiön palveluissa asukkaille kuuluu.
Kuntaliitokset
Vuoden 2013 alusta Mikkeliin liittyy kaksi
kuntaa, Ristiina ja Suomenniemi. Tässä kuntaliitoksessa, aivan kuten aikaisemmissakin,
Mikalo Oy:n hallinnoima asuntokanta lisääntyy. Virallisesti asuntoja omistavat yhtiöt sulautetaan Mikalo Oy:hyn vuoden 2014 alussa. Kuntaliitosten myötä asuntokanta kasvaa
reilulla 300 asunnolla. Liitoksissa Mikalo Oy:n
omistukseen tulevien yhtiöiden ja kiinteistöjen hallinnointia on aloitettu jo vuoden 2012
aikana. Kohteesta riippuen niissä suoritetaan
Mikalo Oy:n osaamisen ydinalueisiin liittyviä tehtäviä. Etukäteen tehdyt toimenpiteet
edesauttavat fuusioiden syntymisen mahdollisimman kivuttomasti sekä yllätyksettömästi
kunkin toiminnon osalta.
TäSSä numeroSSA
4
6
7
8
9
10
Toimitusjohtajan mietteitä
Suoraveloitus päättyy
Mikkelin vuokra-asuntojen
haku 1.1.2013
Mikalo purkaa, rakentaa ja korjaa
Häiriöt kiinteistöissä
Taloutta
Työtehtävä isännöinti
Jos virsu luistaa
Roskat saavat Ritva Nurmen
käsissä uuden elämän
Vuoden 2012 aikana aloitettiin yhtiön toimintaan verraten hyvin merkittävä rakennushanke Sammonkatu 24:ssa. Tontilla sijainnut, vuonna 1959 rakennettu asuinrakennus
purettiin uudisrakennuksen alta. Useissa yhteyksissä olen joutunut perustelemaan syitä, miksi purkamiseen peruskorjauksen sijaan
päädyttiin. Purkamispäätös oli helppo tehdä,
kun verrataan peruskorjauksen kustannuksia
vastaavanlaisen talon uudisrakentamiseen.
Epäkäytännöllisten asuntojen, vanhentuneen
kiinteistötekniikan, uusien energiamääräysten ja esteettömyyden poistamisen korjaustoimenpiteet aiheuttaisivat merkittävimmät
kustannukset peruskorjaamisessa. Yksinomaan kolmen rappukäytävän varustaminen
hisseillä ja jatkossa ylläpitokulut olisivat olleet
jo hyvin merkittävä investointi. Uudet asunnot tulevat hakuun kesällä, ja talo valmistuu
syksyn aikana.
Anttolassa olevaa asuntokantaa arvioidaan
erilaisin vaihtoehdoin. Kartoittamalla Anttolan suunnan vuokra-asuntotarvetta tulemme
saamaan pohjaa niille päätöksille, jotka vaikuttavat mahdolliseen uudisrakentamiseen.
Todennäköistä on, että uudisrakentamisen
yhteydessä osasta vanhempaa asuntokantaa
luovutaan. Alustavat selvitykset uudisrakentamisen vaihtoehdoista ja niiden kustannuksista ovat käynnissä. Päätöksiä pyritään tekemään alkuvuodesta 2013.
Vuosi vaihtuu
Lehti on luettavissa Internetissä osoitteessa: www.mikalo.fi
Sieltä on helppo avata artikkeleissa olevat linkit.
2
3
3
Rakentaminen
12
14
15
16
19
20
22
Asukastoimikunnat
Huoneiston muuttosiivous
Cleaning of the aparment
when moving away
Mihin mennä talvisessa Mikkelissä?
Mitä tehdä Mikkelissä – Tornimäki
Roskisnalle muistuttaa
Kättä päälle ja käsirahaa...
Mitä kuuluu Luxemburgiin?
Tämän lehden ilmestyessä vuosi 2012 on historiaa ja eletään uutta vuotta 2013. Tässä
kohtaa on hyvä kiittää Mikalo Oy:n asukkaita,
yhteistyökumppaneita ja henkilökuntaa viime
vuodesta. Vuosi 2013 tulee olemaan työntäyteinen ja tapahtumarikas vuosi kuten aiemmatkin, mutta kuitenkin omalta osaltaan
hyvin erilainen.
Toivotan kaikille lukijoille
Hyvää ja Onnellista Uutta
Vuotta 2013.
hannu Sormunen
toimitusjohtaja
sivu
mikalo-asukaslehti - 2013
3
Suoraveloitus
päättyy
Suomalainen suoraveloituspalvelu päättyy EU-asetuksen mukaisesti viimeistään 31.1.2014
Suoraveloitukset muuttuvat e-laskuksi tai suoramaksuksi yhteistyössä suoraveloituspalvelua tarjoavien pankkien kanssa vuoden 2013 aikana.
Suoraveloitukset muuttuvat uusiksi palveluiksi seuraavan jaon
mukaisesti;
– jos olette käyttänyt verkkopankkia, suoraveloituksenne muuttuu e-laskuksi
– jos käytössänne ei ole verkkopankkia, suoraveloituksenne
muuttuu suoramaksuksi
Miten e-lasku toimii?
E-lasku toimitetaan suoraan verkkopankkiinne, jossa lasku ja siihen muodostettu maksutoimeksianto ovat nähtävissä. Voitte halutessanne muuttaa e-laskun maksutiliä tai summaa tai aikaistaa
eräpäivää. Pankki maksaa laskun automaattisesti eräpäivänä tililtänne. E-laskusta ei tule ilmoitusta postitse kotiin, mutta voitte
halutessanne ottaa verkkopankissa käyttöön sähköposti- tai tekstiviesti-ilmoituksen e-laskujen saapumisesta. Ilmoituspalvelu voi
olla maksullinen.
Miten suoramaksu toimii?
Onnettarena toimi Heidi Tuomi, koria pitelemässä asukassihteeri
Raija Lappi.
Asukastyytyväisyyskyselyyn
vastanneiden kesken arvottiin
muutama juustolautanen.
Voittajat ovat: Kerttu Ylönen, Raili Torniainen, Krista Paappanen, Vieno
Pöyry ja Marja Hokkanen.
Voittajille on asiasta ilmoitettu ja juustotkin varmaan jo syöty.
Toimitamme teille laskun tiedot hyvissä ajoin ennen eräpäivää ja
lähetämme samanaikaisesti laskun maksutiedot suoraan pankkiinne. Saamallanne laskulla on tieto siitä, että pankkinne maksaa sen tililtänne automaattisesti eräpäivänä.
Mitä teidän tarvitsee tehdä?
Jos hyväksytte palvelumuutoksen, teidän ei tarvitse tehdä mitään. Saamme pankiltanne tiedon, tuleeko käyttöönne e-lasku
vai suoramaksu.
Lisätietoja e-laskusta ja suoramaksusta saatte myös Finanssialan Keskusliiton verkkosivuilta.
Tulemme tiedottamaan tarkemmasta aikataulusta ja toimenpiteistä vuoden 2013 aikana.
Mikkelin aravavuokra-asuntojen haku 1.1.2013
Vuoden 2013 alusta vuokra-asuntojen haku on keskitetty Mikalo
Oy:öön.
Seuraavat yhtiöt ovat haun piirissä: Mikkelin kaupunki / Tilakeskus, Ristiinan Vuokratalot Oy, Ovenia Isännöinti Oy, Haukivuoren
Vanhustentalosäätiö, MJK-Vesitekniikka Oy
/ Martti Kääriäisen isännöinnissä olevat kohteet , Mikkelin Sateenkaari, Mikkelin Ropoyhdistyksen Annakoti-säätiö, Mikkelin Vanhainkotiyhdistys ry.
Tehostettuun palveluasumiseen hakeminen
tapahtuu SAS-hoitajien kautta puhelinnumerosta 015 1944 387.
Asunnonhakeminen tapahtuu www.
mikalo.fi sivujen kautta. Hakulomakkeita voi
myös hakea tai tilata toimistostamme. Täytättehän hakemuksen huolellisesti, emme
käsittele puutteellisia hakemuksia.
Asuntohakemus on voimassa 3 kk. Mikäli
hakemuksen voimassaolon aikana ei ole sopivaa asuntoa löytynyt, voitte uudistaa hake-
muksenne sähköpostilla tai soittamalla asukassihteereille.
Teidän ei tarvitse tehdä uutta hakemusta,
jos olosuhteissanne ei ole tapahtunut muutosta.
HUOM! opiskelijat ja kotoa muuttavien
nuorten asuntojen hakijat: 1h-2h+kk kokoisten opiskelija- ja nuorten asuntojen haku on
keskitetty Mikkelin opiskelija-asunnot Oy:lle
( MOAS).
sivu
4
mikalo-asukaslehti - 2013
Mikalo purkaa, rakentaa ja korjaa
Mikalo Oy:n historian ensimmäinen purkukohde ja uuden
asuinkerrostalon rakentaminen on
meneillään.
Osoitteessa Sammonkatu 24 sijaitseva,
vuonna 1959 rakennettu kolmikerroksinen
kerrostalo todettiin kuntotarkastuksissa niin
huonokuntoiseksi, että katsottiin edullisemmaksi ja järkevämmäksi vaihtoehdoksi purkaa vanha talo ja rakentaa tilalle uusi.
Laskelmissa vanhan talon korjaaminen
ajanmukaiseen kuntoon, huomioiden energiavaatimukset ja muut jatkuvasti muuttuvat
rakentamismääräykset, olisi tullut yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen. Uuden kiinteistön suunnittelussa on paljon helpompaa
ottaa huomioon energiatehokkuus, nykyaikaiset materiaalit ja uudistuneet rakentamismääräykset.
Kustannusarvio kohteelle on 3,4 miljoonaa. Hanke rahoitetaan ARA:n korkotukilainalla.
Purkamispäätös oli joidenkin mikkeliläisten vaikea ymmärtää ja aiheutti kirjoittelua paikallisen sanomalehden Lukijoilta palstalle. Pihapuheissa syyteltiin yhteiskunnan
varojen tuhlaamisesta tällaiseen, muka turhaan, hankkeeseen. Myös tiedotusvälineet
kiinnostuivat asiasta ja aiheesta tehtiin radio,
televisio ja lehtiartikkeleita. Pääsimme esittelemään hanketta ja perustelemaan päätöksiämme, jolloin arvostelu loppui lähes kokonaan.
Sammonkatu 24 hanke ei ole turha ja
on vastaus markkinoiden kysyntään pienistä
asunnoista lähellä palveluja.
Työ ovat hyvässä vauhdissa ja rakennuksen nousemista voi seurata valokuvien muodossa Internetissä osoitteessa: www.mikalo.fi.
Mahdollinen Anttolan rakennushanke
on käynnistetty suunnittelukilpailulla. Mikäli, kysyntää on ja suunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia, aloitetaan rakentaminen mah-
dollisuuksien mukaan jo vuonna 2013. Tätä
kirjoitettaessa asia on niin keskeneräinen,
että on syytä palata asiaan lehden seuraavassa numerossa.
Vuoden 2013 talousarvioon otettiin muutama isompi hanke. Soturinkuja 5 /
Rahikaisenkuja 5 puurakenteet maalataan
ja kaikki kiinteistön puuaidat korjataan kesän 2013 aikana. Poppelitie 10 – 12 ikkunat ja parvekeovet uusitaan, Menninkäisentaival 4 parvekelinjat maalataan. Lukituksen
uusimisia tehdään useampaan kiinteistöön.
Urakoitsijat näihin edellä mainittuihin töihin
eivät vielä ole selvillä. Tarjouskilpailut järjestetään kevään aikana.
Ylläpitokorjauksia ja huoltotöitä tehdään
koko ajan. Usein työt käynnistetään asukkaiden huomattua jonkin epäkohdan. On erittäin hyvä, että oman huolto-organisaation
lisäksi kiinteistöjen kuntoa tarkkailevat asukkaat ja myös ilmoittavat vioista mahdollisimman nopeasti.
Muuttojen yhteydessä tehdään huoneisto-
sivu
mikalo-asukaslehti - 2013
5
korjaus, jos asunnon kunto sitä vaatii. Muuttokorjaus ei ole automaatio, vaan kaikki tapaukset harkitaan erikseen. Asunnot ovat
käytettyjä ja uusia niistä ei saa millään, mutta mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman hyviä. Kaikki viat ja rikkoontumiset korjataan toimivaan tasoon.
Jotkut asuvat siististi ja kunnioittavat yhteistä omaisuuttamme, niin ettei vuosienkaan asuminen juuri jätä jälkiä. Joku toinen
asukas saa asunnon tuhottua muutamassa
kuukaudessa. Anttolassa oli syksyllä muutto,
jossa 36 vuotta samassa asunnossa asuneet
muuttivat toiseen asuntoon. He olivat pitäneet kotinsa todella hienossa kunnossa. Oli
ilo olla mukana järjestelemässä ja auttamassa heitä muutossa.
Mikalo Oy:n vuosi- ja ylläpitokorjauksiin
on vuodelle 2013 varattu noin miljoona euroa. Mihin se riittää? Aikaisemmin mainitut
isommat hankkeet vievät osan määrärahoista ja loput sitten jakaantuvat isännöitsijöiden
laatiman talousarvion mukaisiin kohteisiin.
Suurin osa menee huoneistokorjauksiin ja
LVISA- korjauksiin. Vuonna 2012 huoneistoja korjattiin muuttojen yhteydessä noin 500
000 eurolla. Suunnilleen sama määrä on talousarviossa vuodelle 2013. Uusia vuokrasopimuksia tehdään vuosittain noin 800 kappaletta ja lähes kaikkiin vapautuviin joudutaan
tekemään jotain pientä korjausta. Tupakalla
pilattu asunto saattaa vaatia jopa 20 000 euron korjauksen, kun kaikki kiintokalusteet on
vaihdettava ja matot purettava pois.
Mihin rahat ovat
menneet vuonna 2012
Isompia korjauksia on tehty muun muassa:
• Maahisentaival 3 saunaremontti
• Peitsarinkuja 9 C-D saunaremontti
• Peitsarinkuja 7 A-B saunaremontti
• Peitsarinkuja 3 A-B saunaremontti
• Kaurakuja 1-2 puuaitojen korjausmaalaus
• Tiilisaarentie 23 aitojen ja puuosien korjausmaalauksia
• Karjalanharjuntie 3-5 parvekkeiden kaiteiden maalaus
• Kokkokallionkuja 1 parvekkeiden kaiteiden maalaus
• Aurakatu 13 painuneiden pohjaviemärien
korjaustyöt
• Ahonlaita 4 luhtitalon portaikon ja julkisivun huoltomaalaus
• Oravinharju 5 luhtitalon portaikon huoltomaalaus
• Peurankatu 3 palaneen jätekatoksen rakentaminen
• Sokkalantie 32 porrashuoneiden seinien
huoltomaalaus
• Vesitorninkatu 11-13 porrashuoneiden
seinien huoltomaalaus
• Yrjönkatu 19 porrashuoneiden seinien
huoltomaalaus
Kuvassa näkyvä keittiö on korjattu käyttämällä Sammonkatu 24:sta purettuja kaapistoja.
• Maahisentaival 3 porrashuoneiden seinien huoltomaalaus
• Tiilisaarentie 23 vesikattoremontti
• Vuorikatu 2 vesimittareiden uusiminen
(Vesivertojärjestelmä uusittiin)
• Lämmitysjärjestelmä saneeraukset 2012
( Ilmavesi lämpöpumppujen asennus); Tiilisaarentie 23, Länsipellontie 2, Paimenpolku 5, Hiirolantie 4, Notkotie 1-3 ja Pajulantie 9.
• Hauhalantie 2:een rakennettiin maalämpö.
• Soturinkuja 5 / Rahikaisenkuja 5 ja Arinakatu 17 – 19 liitettiin kaukolämpöön.
30.11.2012 mennessä oli huoneistoremontteja tehty vuonna 2012 noin 260. Yhteissummaltaan noin 470 000 euroa. Keskiarvo yhdelle remontille on noin 1 800 euroa.
Lopullinen tilasto saadaan tammikuussa
2013.
Joissakin kohteissa, kuten Kaituentie 41
on mennyt aivan tolkuttomasti rahaa hissien
korjauksiin. Kysymys on kymmenistä tuhansista euroista vuonna 2012. Asiasta on turha
tässä sen enempää kirjoittaa, kun tietää, että
valistus ei saavuta tuota tuholaisporukkaa ollenkaan. Eivät osaa lukea tai eivät kiireiltään
ehdi miettimään mitään älyllistä. Ilkivaltaa
on muuallakin ihan liikaa. Toisen omaisuuden kunnioittamista ei enää ole.
Korjausrahaa menee myös yllättäviin korjauksiin, kuten kattokorjauksiin. Ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmasto on muuttunut ja vettä tai lunta tulee niin suuria
määriä kerrallaan, että toisenlaisiin määriin
rakennetut katot eivät kestä. Myös sadevesi-
viemärit joutuvat koville ja putket katkeavat
ja pihat sortuvat.
Asukkaiden huolimattomuus aiheuttaa
myös paljon yllättäviä korjauksia, kun viemärit tukitaan sinne kuulumattomilla esineillä
ja aineilla. Varomaton tulenkäsittely aiheuttaa kustannuksia joihin ei aina voi varautua.
Näihin kaikkiin pitäisi raha saada riittämään
ilman korkeita vuokrankorotuksia. Vuodelle 2013 tehty vuokrien tarkistus riittää juuri ja juuri kattamaan inflaation vaikutukset.
Kun huomioon otetaan Etelä-Savon Energian
ja Mikkelin Vesilaitoksen järkyttävän suuret
korotukset hintoihinsa ollaan jo aivan äärirajoilla rahojen riittämisen kanssa.
Parhaamme teemme ja iso kiitos asioiden sujumisesta ja kustannusten pysymisestä hallinnassa kuuluu osaavalle huollollemme.
Tapio Lankinen
isännöitsijä AIT, FMA™
sivu
6
mikalo-asukaslehti - 2013
HÄIRIÖT KIINTEISTÖISSÄ
Laki asuinhuoneiston vuokraami- OHJEET
sesta pitää sisällään paljon velvol- Häiriöntuottamusilmoitus. Täytettynä tarkasti tapahtuma-aikoineen. Allekirjoitettulisuuksia ja paljon oikeuksia.
Vuokralaisen tärkein velvollisuus on maksaa
vuokransa ajallaan sopimuksen mukaisesti. Muita velvollisuuksia ovat muun muassa
asunnon kunnosta huolehtiminen ja järjestysmääräysten noudattaminen.
Valitettavasti kaikki asukkaamme eivät
muista ottaa huomioon naapureitaan ja elävät meluisasti, muita häiriten.
YLEISTÄ
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta lähtee siitä ajatuksesta, että häiriöitä kokeneen
asukkaan / asukkaiden on pystyttävä todistamaan kokemansa häiriö. Myös eri oikeusasteissa tehtyjen ennakkopäätösten mukaan
häiriöt on pystyttävä todistamaan aukottomasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain yhden
asukkaan allekirjoittama häiriöntuottamusilmoitus ja siihen liittyvä suullinen todistelu
saatetaan oikeudenistunnossa katsoa riittämättömäksi.
Jokaiseen häiriöntuottamusilmoitukseen
täytyy saada useamman häiriötä kokeneen
allekirjoitus. Vähintään kahden. Allekirjoittajien on asuttava kiinteistön eri huoneistoissa ja oltava oikeustoimikelpoisia. Lisäksi on
muistettava laittaa rasti ruutuun lomakkeessa olevaan kohtaan: Olen valmis todistamaan
oikeudessa.
Kirjatkaa kaikki häiriötapaukset tarkasti
päivämäärä- ja kelloaikatietoineen, selvittäkää mahdollisimman tarkasti mitä on tapahtunut ja onko paikalle kutsuttu viranomaisia
tilannetta rauhoittamaan.
Jatkakaa häiriöiden kirjaamista, vaikka olisitte jo tuoneet yhden häiriöntuottamusilmoituksen isännöitsijälle.
Varautukaa siihen, että asiaa saatetaan käsitellä useiden kuukausien päästä käräjäoikeudessa, siksi on tärkeää säilyttää kopiot
kaikista ilmoituksista. Muistin varassa olevat
asiat saattavat unohtua ja jotain oleellista jää
oikeudessa kertomatta.
na ja rasti ruutuun kohdassa: Olen valmis todistamaan oikeudessa. Vähintään kahden,
eri asunnossa asuvan, asukkaan allekirjoitus.
Varmistakaa, että ilmoituksen kohde on oikein. Asiassa ei saa olla arvauksia.
Häiriöntuottamusilmoitus jätetään isännöitsijälle. Voi myös olla tarpeen käydä tarkentavia keskusteluja isännöitsijän kanssa.
Isännöitsijä:
Soittaa nimetylle häiritsijälle tai käy häiriötä aiheuttaneen asunnolla tai muutoin yrittää varmistaa ilmoituksen asiallisuuden. Tekee kirjallisen varoituksen, joka on Varoitus
numero 1.
Tässä kohtaa huoneenvuokralaki antaa
asukkaalle mahdollisuuden parantaa tapansa.
Mutta, jos metelöinti jatkuu häiriöstä kärsineet naapurit tekevät toisen häiriöntuottamusilmoituksen
Isännöitsijä:
Enää ei välttämättä käydä keskusteluja häirikön kanssa, vaan lähetetään Varoitus numero 2.
Toinen varoitus lähetetään haastemiehen
kautta, tai muuten todistetusti.
Vieläkin huoneenvuokralaki antaa asukkaalle mahdollisuuden parantaa tapansa.
Mutta, jos häiritsevä käyttäytyminen jatkuu, tekevät asukkaat kolmannen häiriöntuottamus-ilmoituksen.
Kolmannen asukkaiden tekemän häiriöntuottamusilmoituksen jälkeen lähetetään
häiritsijälle Vuokrasopimuksen purkuilmoitus haastemiehen kautta.
purit ovat tärkeässä asemassa. He ovat kuulleet metelöinnin ja voivat todistaa asian
oikeudessa. Mikkelin Poliisilaitos on tehnyt
joskus aikoinaan päätöksen, että häiriöpaikalla käyneet poliisit eivät tule todistajiksi
mahdolliseen oikeuskäsittelyyn. Emme saa
heiltä mitään apua näissä asioissa!
Mikäli, oikeus toteaa häiritsevän käyttäytymisen olleen lain vastaista, antaa se asiasta
häätöpäätöksen, jota asukkaan on noudatettava ja muutettava pois huoneistosta.
On huomattava, että Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta lähtee siitä ajatuksesta, että häiriköinti on oltava toistuvaa ja
jatkuttava varoituksista huolimatta, ennen
kuin voidaan edes harkita vuokrasopimuksen purkamista. Häiriöiden tapahtumaväli on oltava melko lyhyt, jotta se olisi toistuvaa häirintää.
Asukkaiden on syytä muistaa, että häiriköistä voi myös tehdä rikosilmoituksen poliisille. Nimikkeenä on silloin kotirauhan
häirintä, solvaaminen ja niin edelleen.
Onko silmälläpito aina
kyttäämistä? Vai jopa
hyvä asia?
Puhutaan paljon kerrostalokyttäämisestä.
Milloin ympäristöstään välittäminen muuttuu kyttäämiseksi? On hyvä, että kiinteistöjemme porraskäytävien lasien rikkojat saadaan vastuuseen teostaan, kun naapuri näki
tuhotyön tekijän. Samoin on laita roskaajien
ja parvekkeelta tupakantumppeja heittelevien kohdalla. Jos silminnäkijä pystyy kertomaan tekijän, voimme laskuttaa syyllistä korjaus- ja siivouskuluista.
Purkuilmoituksessa mainitaan päivämäärä, johon mennessä asunto on oltava
tyhjä ja käytössämme, eli vuokrattavaksi uudelle asukkaalle.
Jos, häirikkö riitauttaa asian haetaan oikeudesta häätöpäätös. Tässä vaiheessa naa-
Mikalo Oy:n huoltomiehenä
Tapio Lankinen
isännöitsijä AIT, FMA™
työskentelevä Sirpa Ollikainen oli Motiivi-lehden haastattelussa syksyllä.
Artikkelissa käsiteltiin sitä miten nainen pärjää perinteisellä miesten alalla.
Kannattaa lukea, tarina löytyy Internetistä osoitteesta:
http://proofer.faktor.fi/epaper/mv1112/#/26/
sivu
mikalo-asukaslehti - 2013
7
TALOUTTA
Mikalo Oy:n menot jakautuvat
pääoma- ja hoitokuluihin. Pääomavuokralla katetaan yhtiön
pääomakulut, joita ovat lainojen
lyhennykset ja korkokulut sekä
muut rahoituskulut. Pääomavuokra jyvitetään kaikkien kustannuspaikkojen kesken. Hoitovuokralla katetaan yhtiön hoitokulut.
Vuoden 2013 talousarviossa
hoitokulut ovat yhteensä 58 % ja
pääomakulut 42 % menoista.
LAINAT
Lainoilla on rahoitettu yhtiön kiinteistöjen
peruskorjaukset, hissien rakentamiset ja kiinteistöjen rakentamiset. Yhtiöllä on lainoja 31.12.2012 n. 77 miljoonaa euroa. Näistä 36 miljoonaa on valtiokonttorin lainoja,
rahalaitoslainoja on 28 miljoonaa, vakuutusyhtiölainoja 6 miljoonaa sekä kaupungin
tertiäärilainoja reilut 7 miljoonaa. Lainoja lyhennettiin vuonna 2012 5,8 miljoonaa euroa.
Vuoden 2012 aikana toteutettiin valtiokonttorin lainaryhmän - 1330 konvertointi, jonka
ansiosta korkokulut alenivat vuositasolla lähes 300 000 euroa. Vuonna 2013 lainoja lyhennetään 5,4 miljoonaa euroa ja korkomenoihin on budjetoitu 2,8 miljoonaa euroa.
Uutta lainaa tullaan nostamaan vuoden 2013
aikana 3,5 miljoonaa euroa Sammonkatu 24
uudisrakentamiseen.
Lainojen korot ovat pysyneet jo vuosia varsin alhaisella tasolla. On yhtiön ja myös sen
asukkaiden etu, että korot pysyisivät nykyisellä alhaisella tasolla. Huomattava osa lainakannasta on kuitenkin korkosuojattua ja
näin ollen riski suureen korkokulujen kasvuun on saatu minimoitua. Korkeinta 8 % lainakorkoa maksetaan suurimmasta osasta
kaupungin tertiäärilainoista. Vuonna 2013
maksetaan kaupungille tertiäärilainojen lyhennyksiä 180 000 euroa ja korkokuluja 560
000 euroa. Lisäksi kaupunki perii takaamistaan lainoista 1 % vuotuista provisiota aina
jäljellä olevasta pääomasta, tämä summa tulee olemaan vuonna 2013 yhteensä 140 000
euroa.
HOITOKULUT
Hoitotulot muodostuvat hoitovuokrasta, -liike yms. tilojen ja autopaikkojen, - tallien ja
katosten vuokrista sekä käyttökorvauksista.
Hoitokuluista suurin menoerä on henkilöstökulut 13 % ja euroissa 2,5 miljoonaa. Yhtiössä hoidetaan isännöinti-, huolto- ja sii-
Kaaviossa on esitetty yhtiön keskiarvokulut prosentteina.
voustoimi omana työnä. Oma henkilöstö
tuo säästöä ja parantaa yhtiön palvelutasoa.
Palkkakulut ovat nousseet n. 1,9 % vuositasolla. Oman työn palkkakuluista yhtiö maksaa arvonlisäveroa 324 000 euroa.
Lämmityskulujen osuus yhtiön menoista
on 12 % ja euroissa 2,3 miljoonaa. Kaukolämmön hinta on noussut viime vuosina reilun
15 %:n vuositahtia.
Käyttö- ja huoltopalvelut ovat 5 % kokonaiskuluista eli euroina 0,9 miljoonaa. Ne pitävät sisällään kaapeliteeveen, nettiyhteyden, hissien huollon, talven konelumityöt ja
muita erilaisia huoltotöitä.
Muita menoja ovat hallintopalvelut 3 %,
vesi 5 %, veden hinta on noussut viime vuosina 7-8 % vuosittain, sähkö 2 %, jätehuolto
2 %, kiinteistöjen vakuutukset 1 %, tonttien
vuokrat 1 %, kiinteistövero 2 %, muut hoitokulut 1 %.
Vuosi- ja ylläpitokorjauksiin on vuodelle
2013 varattu 5 % kokonaiskuluista eli 1,0 miljoonaa euroa. Suurimmat vuosikorjaukset
ovat Poppelitie 10 - 12 ikkunoiden ja parvekeovien uusinta, Menninkäisentaival 4 parvekelinjojen maalaukset sekä Tiilisaarentie
23 ja Simeonintie 2 vesikatteen uusiminen.
Oheisessa kaaviossa on esitetty yhtiön
keskiarvokulut prosentteina.
Lähitulevaisuuden suuria haasteita
on kuntaliitoksen myötä Suomenniemen ja
Ristiinan kunnan asunto - ja kiinteistöosakeyhtiöiden haltuun ottaminen. Vuonna 2013
Mikalo Oy hoitaa niiden isännöinnin ja kirjanpidon vielä omina yhtiöinään ja suunnitelmien mukaan ne fuusioidaan 1.1.2014
alkaen Mikalo Oy:n. Näiden ja omien kantakiinteistöjen korjausvelka sekä rahoitusmaailman vaikea ennustettavuus tulevat asettamaan talouden pidolle erityisiä haasteita
lähivuosina. Käyttöasteen pitäminen riittävän korkealla tasolla on ensiarvoisen tärkeää.
Myös kulurakenteisiin tulee kiinnittää huomiota, jotta voimme tulevaisuudessakin tarjota laadukkaat, edulliset sekä turvalliset kodit uusille ja vanhoille mikkeliläisille.
Esa Nordman ja
Timo Romo
sivu
8
mikalo-asukaslehti - 2013
Työpaikka Mikalo Oy
Työtehtävä isännöinti
Maanantai 12.11.2012
Aamu on vielä pimeä, kun ajan autolla Mikalo Oy:n toimiston pihaan Maaherrankatu
44 Mikkelissä. Kello on 7:45 ja pari työntekijää toimiston väestä on ehtinyt ennen minua
työpaikalleen. Käytävillä palaa valot ja muutamassa huoneessa myös.
Kiipeän toiseen kerrokseen ja leimaan itseni sisään työajajanseuranta- järjestelmään.
Sitten kävelen käytävää pitkin työhuoneeseen, ovi auki, valot päälle, takki pois ja istumaan tietokoneen ääreen. Tietokoneen
käynnistyessä tutkin pöydälle perjantaina
jääneitä muistilappuja ja palauttelen mieleeni mitä onkaan edessä tulevalla viikolla.
Tietokoneen käynnistyttyä avaan sähköpostiohjelman ja katson mitä sinne on tullut viikonlopun aikaan. Aika paljon nykyään saamme viestejä asukkailta sähköpostitse ja se
onkin hyvä tapa ottaa yhteyttä, koska sekä
saajalle että lähettäjälle jää sähköinen muistutus asiasta. Posteja on tullut muutama,
luen ja vastaan niihin. Usein myös tulostan
viestin paperille ja jätän tulosteen muistilapuksi pöydälle. Monet pyynnöt ja ilmoitukset vaativat lisätutkimuksia ja jo lukiessa alan
hahmottamaan mitä ja ketä kaikkea on otettava mukaan selvitystyöhön: löytyykö omasta yhtiöstä osaamista vai onko etsittävä yhteistyökumppani muualta.
Puhelin aloittaa koko päivän kestävän vaativan kutsunsa yleensä puoli kahdeksan aikoihin, koska huoltomiehet tietävät, tai
arvaavat, että olen jo töissä. Viikonlopun päivystänyt huoltomies myös soittaa ja kertoo
viikonlopun tapahtumista. Viemärinavauksia
ja ovenavauksia oli paljon.
Kahdeksan maissa saapuvat ensimmäiset
huoltomiehet käymään ja keskustelemme
avoinna olevista työtehtävistä. Mikalo Oy:n
kiinteistöt on jaettu kolmeen alueeseen, joissa kussakin on noin 1 000 asuntoa ja noin 30
kiinteistöä. Kolme isännöitsijää hoitaa oman
alueensa isännöintitehtävät ja lisäksi toimimme huoltomiesten esimiehinä. Jokaisella alueella on huoltomiesten joukosta valittu työnjohtaja, joka jakaa tehtäviä ja vastaa alueen
huoltopuhelimeen. Usein tehtävistä neuvotellaan suoraan tietyn kiinteistön huoltomiehen kanssa ja työnjohtajalle informoidaan,
kun ehditään. Huoltomiehet käyvät toimistolla hakemassa asukassihteerien tulostamat
irtisanomisilmoitukset ja hakevat paperiset
tiedotteet ilmoitustauluille. Samalla käynnillä he käyvät tapaamassa oman huoltoalueen
isännöitsijää. Ja miksei vaikka naapurialueen
isännöitsijää. Pienessä yhtiössä kaikki tuntevat toisensa ja yhteishenki on hyvä, kes-
kusteluilmapiiri avointa ja ongelmat jaetaan
yhteisesti. Usein tuumailemme jotain asiaa pienryhmissä ihan spontaanisti käytävällä, tai jonkun isännöitsijän työhuoneessa. LVI
työnjohtaja Juhani Valjakan kanssa kävimme
läpi tulevan viikon erikoisasioita ja sovimme
muutaman tarkastus- korjauskäynnin.
Viikon käynnistäminen on vienyt aikaa
ja yllättäen huomaan, että kello on jo 10.
Tänä aamuna on lisätyönä ollut ATK- järjestelmäämme tehty muutostyö, joka on aiheuttanut yhteydenottoja työn suorittajaan
ja muihin asiantuntijoihin. Yllättävän hyvin
muutostyö on kuitenkin onnistunut ja lähes
kaikki toiminnot on saatu viikonlopun aikana kuntoon. Pientä viilaamista siellä ja täällä
kuitenkin riittää.
Seuraavaksi otan käsittelyyn ostolaskujen
käsittelyn ja hyväksymisen. Jokainen isännöitsijä huolehtii oman alueensa talouden
pidosta ja siihen kuuluu olennaisesti laskujen
tarkastaminen. Laskut käsitellään ja arkistoidaan sähköiseen järjestelmäämme ja niitä on
helppo ottaa arkistosta uudelleen tutkittavaksi, jos on tarvetta. Samalla vastaan tuleviin puheluihin ja kirjaan ylös asukkailta tulevat työtoiveet.
11.30 on lounasaika ja minäkin maltan
nousta penkiltäni ensimmäisen kerran työpäivän aikana. Suunnistan ulos ja lounaalle.
Ajomatkan aikana soitan ja vastaan useisiin
puheluihin. Myös ruokailu keskeytyy usein
tuleviin puheluihin. Soittaja ei voi tietää missä vastaanottaja on, joten on reilua vastata
puheluun. Myös asukkailla on lounastauko
työssään ja mahdollisuus hoitaa omia asioitaan. Lounaalta lähtiessäni käyn tarkastamassa erään tyhjentyneen asunnon muuton
jäljiltä ja hoidan muutaman muun toimiston ulkopuolisen työtehtävän. Takaisin työpöydän ääreen pääsin noin kello 12.30.
Työpäivä jatkuu lounaan ja muiden tehtävien aikana tulleiden sähköpostien lukemisella
ja niihin vastaamisilla. Laskujen kierrätysjärjestelmä suoltaa uudet laskut tarkastettavaksi kello 13.00. Jos on aikaa, tarkastan laskut heti, mutta usein ne jäävät odottamaan
rauhallisempaa hetkeä. Tarkastaminen, tilastointi, mapittaminen ja niin edelleen on aikaa vievää ja vaatii tarkkuutta, jonka aikana
ei toivoisi häiriöitä.
Olen osavastuussa kiinteistöhallintajärjestelmämme toimivuudesta ja saankin muutaman ylläpitoasian hoidettavakseni. Myös toimiston kulunvalvonta on vastuullani ja siihen
liittyviä päivityksiä on myös tälle maanantaille työn alla. Näitä töitä hoitaessa joutuu
samalla keskustelemaan puhelimessa asuk-
kaiden ja huollon kanssa. Välillä tulee aika
sekava olo, kun ei meinaa muistaa omaa rooliaan eri tehtävien hoidossa.
Kello 14.00 on kahvitauko, joka usein käytetään epäviralliseen palaverin pitoon. Kukin
tuo esille itseään vaivaavia asioita, jos sellaisia on, ja niitä sitten yhdessä pohditaan
auki. Erittäin hyödyllistä. Usein kuitenkin voidaan työasiat hetkeksi unohtaa ja jutella niitä näitä.
Kahvitauon jälkeen lähdemme usein asunto- ja kiinteistötarkastuksille ja muille toimiston ulkopuolisille asioille. Tapaamme edustajia, yhteistyökumppaneita, pidämme omia
kokouksia ja niin edelleen. Tänään lähdin tarkastamaan asuntoa Kaurakujalle. Otin kameran mukaani, koska siivoamattomat tai
vastoin ohjeitamme siivotut asunnot laskutetaan ja laiminlyöntien dokumentoimiseen
käytetään valokuvia. Palasin toimistolle kello 15.00 ja siirsin kuvat kovalevylle talteen
odottamaan laskun muodostamista ja tulostusta.
Lisätyönä tuli vielä yllättäen Sammonkatu 24 rakennustyömaakameran asennukseen liittyvät asiat. Tarkoitus on laittaa Internet- sivuillemme näkyviin videokuvaa koko
rakentamisen ajalta. Sivujen ylläpito on Helsingissä ja tekninen tuki kameralle täällä
Mikkelissä, joten taas on löydettävä osaavat
henkilöt tekemään työt. Toimin linkkinä neljän yhtiön välillä!
Aika kuluu nopeasti ja yllättäen huomaan,
että kello on jo lähes 16.00. Paljon asioita jää
kesken, mutta monia sai myös liikkeelle. Kello 16.10 leimaan itseni ulos ja totean, että on
yhtä pimeää kuin töihin tullessa. Kokemuksen myötä suhtautuminen isännöitsijän työhön on muotoutunut ja työasiat eivät enää
seuraa kotiin, vaan on aikaa omille harrastuksille ja vaimon kanssa elämiseen. Samalla
alalla kun olemme, niin kyllä työasiat tulevat
joskus puheeksi illalla, mutta eivät onneksi
kovin usein!
Meidän oletetaan olevan riitojen selvittäjiä ja erotuomareita asukkaiden keskinäisissä
riidoissa. Monet luulevat, että olemme ikään
kuin viranomaisia, joilla on valtuuksia ja oikeuksia mitä erikoisimpiin ratkaisuihin. Mutta siis ei ole. Olemme kiinteistön omistajan,
eli Mikalo Oy:n edustajia ja lain mukainen
velvollisuutemme on ajatella aina osakeyhtiön parasta. Tässä tulee helposti ristiriitaa,
koska meiltä edellytetään myös, että huolehdimme asukasviihtyvyydestä kiinteistöissä.
Välillä tuntuu, että: mahdoton yhtälö toteuttaa. Täytyy myös pitää huolto asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta.
sivu
mikalo-asukaslehti - 2013
9
Henkisesti raskasta on käydä asunnossa,
jossa näkee, että asukkaan elämänhallinta on
ajat sitten lähtenyt ja kukaan ei auta. Sosiaalitoimi on aivan ylikuormitettu ja poliittiset
päättäjät eivät edes käsitä millaista elämää
heidän kuntalaisensa elävät. Ei ole rahaa,
ei tietoa, ei halua puuttua asioihin. Ikävää,
mutta totta. Oman isännöitsijän työurani aikana olen tehnyt havainnon, että asumisen
ongelmat ovat lisääntyneet muutaman viime
vuoden aikana jyrkästi.
TÄYTYY muistaa, että suurin osa asukkaistamme on aivan tavallisia työssäkäyviä,
mukavia ihmisiä, mutta häiriöitä aiheuttava
joukko on erittäin työllistävä ja kanssaihmisiä
terrorisoiva. Eivätkä ongelmat ole ainoastaan
meidän yhtiössämme, vaan niin sanotulla yksityissektorilla on aivan samoja asioita edessä päivittäin. Meidän asunnoissamme asuu
10 % Mikkelin asukkaista, joten lukumäärällisesti ikäviä asioita tulee hoidettaviksi aika
paljon enemmän yksityispuoleen verrattuna.
Kaikesta huolimatta mukavien ihmisten kanssa on mukavaa toimia ja tehdä työtä
kaikkien parhaaksi.
Isännöitsijän työ on erittäin haastavaa ja vaatii osaamista talouden hoitamisesta ja teknisten asioiden tietämystä sekä kykyä hakea oikeat osaajat erilaisiin tilanteisiin.
Sosiaalisen alan koulutusta meillä ei ole kenelläkään, vaikka nykyisin joudumme yhä
enemmän tekemisiin henkilöiden kanssa,
joiden ongelmat eivät ole vuokranantajalle
kuuluvia. Päätyömme on hoitaa kiinteistöjä
ja niissä olevia asuntoja niin, että niiden arvo
säilyy ja että asunnoista saadaan kaikki neliöt hyötykäyttöön, eli vuokralle.
Tapio Lankinen
isännöitsijä AIT, FMA™
Jos virsu luistaa
Kiinteistön omistaja on lain mukaan vastuussa kiinteistön piha-alueen ja kiinteistön edessä kulkevan jalkakäytävän kunnosta. Tältä osin vastuut vaihtelevat kunnittain.
Mikkelissä noudatetaan kuntaliiton tekemää
ohjeistusta, jonka mukaan kevyenliikenteen
väyläksi merkattu väylä on kunnan vastuulla,
mutta vain jalankulkuun tarkoitettu väylän
kunnosta huolehtii tontin omistaja tai tontin
vuokraaja.
Jos kaatumisesta aiheutuu korvattavia vahinkoja, on korvausvaatimus osoitettava Mikalo Oy:lle kirjallisesti. Vaatimuksesta tulee ilmetä vahingon laatu, syntyneiden
kustannusten määrä, kuitit kuluista, todistajien nimet ja puhelinnumerot. Lisäksi täytetään isännöitsijän avustuksella vakuutusyhtiön lomake tapahtuneesta.
Vältä liukastuminen
Mikalo Oy on tehnyt sopimukset paikallisten huoltoyhtiöiden kanssa lumien koneelKenkien valinta ja kävelyreitin valinta ovat
lisesta poistosta ja kulkuväylien hiekoituktärkeimmät keinot estää kaatuminen. Korksesta. Joka paikkaan ei koneella pääse ja ne
kareissa ja sileäpohjaisilla sisäkengillä on
alueet hoidetaan huoltomme toimesta niin
suuri vaara liukastua talvisissa olosuhteissa.
sanottuna käsilumityönä ja käsin hiekoitukKenkiin voi ostaa erilaisia liukumista estäviä
sena.
irrotettavia lisänastoja.
Kesää ei hiekoittaOn myös syytä tiedostaa Suuri merkitys on vamalla saada aikaisekoma kunto- ja taitotaso. rovaisella kävelytavalsi. Hiekoituksesta huola, jossa huomioidaan
limatta pihoihin jää
mahdollinen liukkaus.
aina kohtia, joissa huolellisestikin kävelemäl- Jos, edessä oleva kadun tai pihan osa näyttää
lä saattaa liukastua. Mikäli liukastuminen taliukkaalta, kannattaa se kiertää ja välttää turpahtuu ja syntyy henkilö- tai omaisuusvahin- ha kaatumisriski.
koja on toimittava näin:
1. pyydä apua paikalla olevilta ihmisiltä,
On myös syytä tiedostaa oma kuntovarsinkin jos tunnet että kaatuessa sait
ja taitotaso, eikä mennä kävelemään liukraajavammoja, liiku mahdollisimman väkaalle. Nimittäin, jos tasapainon pitäminen
hän, pyydä tarvittaessa auttajia soittaon hankalaa jo sisätiloissa, ei se parane ulos
maan, tai soita itse, hätäkeskukseen.
mennessä. Enkä tarkoita mahdollista itse ai2. ota todistajien tietoja muistiin. Nimi ja
heutettua tasapainon huonontumista, vaan
puhelinnumero vähintään.
esimerkiksi sairaudesta tai iästä johtuvaa
3. heti kun mahdollista ilmoita vahingosoman kehon hallinnan huonontumista.
ta Mikalo Oy:n edustajalle huoltoon tai
toimistolle. Voit myös pyytää todistajia /
http://www.liukastumis.info/index.htm
auttajia ilmoittamaan asiasta.
– kiinteistön omistajalla on oltava mahdolliTapio Lankinen
suus tarkastaa liukastumispaikka mahdolliisännöitsijä AIT, FMA™
simman pian, eli heti.
”
sivu
10
mikalo-asukaslehti - 2013
Roskat saavat Ritva Nurmen
käsissä uuden elämän
Ritva Nurmi on muovannut ympäriltään löytyvistä esineistä aina omansa näköisiä. Luonnon hiomista oksista ja muista aarteista syntyi jo nuorena asetelmia. Sittemmin halosta
tippunut erikoinen tuohikappale sai hänet
maalamaan tuohen muotojen pohjalta maisemia.
Hylätyistä
tumpuista
tauluiksi
Varsinaisen sysäyksen kierrätystaiteen tekemiseen hän sai vuosituhannen vaihteessa.
Nurmi asui koulun vieressä Kirkkonummella,
missä hän keräsi ulkoroskiksesta talteen parittomiksi jääneet koululaisten sormikkaat ja
sukat. Niistä syntyi erilaisia maisematauluja,
jotka innoittivat laajentamaan harrastusta.
Ensiksi tekstiilimateriaalit viehättivät ja materiaaleina toimivat purkulangat ja rikkoutuneet pitsit. Sittemmin materiaalien kirjo on
muuttunut moninaiseksi.
– Tutut ihmiset alkoivat tuoda esimerkiksi vanhoja poisheitettyjä moppeja ja lopulta
aloin näkemään melkein kaikessa poisheitettävässä aineksia taiteeksi. Hyviä materiaaleja ovat esimerkiksi pullot ja kanisterit, joita
verhoilemalla moni teos on syntynyt. Muovipulloista olen tehnyt enkeleitä ja tonttuja.
Nykyisin muovipullot ovat niin pehmeää materiaalia, että niitä on helppo muokata, Nurmi kertoo.
Kyyhkylän
navetasta
satunäyttelytila
Vuonna 2001 Nurmi alkoi taiteilla Mikkelissä,
jossa hovihankkija toi hänelle erilaisia roskamateriaaleja. Materiaaleihin lukeutuu nykyisin esimerkiksi muovihansikkaita, rikkinäisiä
leluja, vanhoja pyöräilykypäriä, juomatölkkien klipsejä, maitotölkkejä, moppeja, harjoja
ja kaikkea muuta mitä ikinä kuvitella saattaa.
Nurmi ei ole asettanut mitään rajoitteita sille, mitä materiaaleja käyttää taiteeseensa.
Nurmen teoksista syntyi Mikkeliin tultua
näyttely Kyyhkylän navettaan. Navetassa ja
sen ympäristössä on käynyt jo vuosia ihmisiä
ihastelemassa ja innostumassa taiteilijan oivalluksista. Erikoisilla taideotuksilla on myös
omaperäisiä nimiä, jotka saavat mielikuvituksen laukkaamaan.
– Taide, mitä teen, on eräänlainen satumaailma, jossa hylätyt asiat heräävät henkiin
ja saavat uuden elämän. Toivon, että saan
ihmiset tämän satumaailman nähtyään ajat-
Muovipussit taipuvat moneksi.
telemaan uudelleen, mitä kaikkea olisi mahdollista hyödyntää uudelleen. Moni lapsi on
etenkin ilmoittanut töitäni nähtyään, että he
alkavat tehdä roskis-taidetta ja pistävät näyttelyn pystyyn. Lapsilla on loputon mielikuvitus ja omien lastenlasteni kanssa teemme
myös usein kierrätysmateriaaleista uusia asioita.
Vaatteet
ovat aatteet
Hylätty tai toisten silmissä kelvoton materiaali taipuu taiteen lisäksi Nurmen käsissä
myös esimerkiksi vaatteiksi.
– Olen vaatteissanikin hyödyntänyt juomatölkkien klipsejä ja korjannut vanhoista
virkatuista peitoista ajan syömät reiät niin,
sivu
mikalo-asukaslehti - 2013
että niistä on syntynyt takkeja ja hattuja. Itse
tekemät vaatteet herättävät usein huomiota ja ihmiset tulevat herkästi juttelemaan. Aikuiset miehetkin tulevat välillä kehumaan,
kuinka hienoja vaatteet ovat. En pelkää näyttää erikoiselta, vaan antaa esimerkkiä, että
jokainen saa olla sellainen kuin on.
Luonto inspiraation
lähteenä
Nurmen kierrätysintoon vaikuttaa tärkeä
suhde luontoon. Hän käy hakemassa voimaa
11
luonnon parista viettämällä siellä paljon aikaa.
– Tuohimaalaus opetti käyttämään muotoja ja luonnonmaisemissa esiintyvät värit
ovat inspiroineet värienkäytössä. Etenkin talven herkkä, vaalea ja puhdas värimaailma
viehättää.
Nurmi kertoo halustaan jatkaa taiteilua
niin kauan kuin vain kunto kestää. Taiteilu on
mukavaa ja terapeuttista vieden mukanaan.
Oma koti ja näyttelytilat alkavat olla jo melko
täysiä vuosien taiteilusta, joten osan teoksis-
ta Nurmi on antanut lahjoiksi ystävilleen ja
vanhustyöhön.
heta heiskanen
Helppoja vinkkejä kierrätykseen
Tee itse helposti
enlaisia säi• Maitopurkeista voi koristella mon
lytysasioita
teista voi lei• Vanhoista ja rikkoontuneista vaat
kuukoukulvirk
a
isoll
et
kata kuteita ja virkata kute
iksi
la matoiksi tai kore
mällä niihin
• Vinyylilevyistä syntyy kelloja lisää
kellokoneisto
iita säilytys• Lasipurkeista saa näppäriä ja kaun
etikettililla
maa
liitu
purkkeja, jos niihin maalaa
pinnan
Tuohimaailmat innoittivat tarkastelemaan maailmaa uudella tavalla.
Kierrätä fiksusti
in elektroni• Ekotorille voi kierrättää isompiak
linekotoikke
://m
sia laitteita ja huonekaluja: http
ri.net/
tarpeettoman
• Netcycler-palvelussa voi vaihtaa
ycler.fi/
netc
ww.
tavaran tarpeelliseen: http://w
kirpputori• Vaatteita voi kierrättää perinteisten
la.
en lisäksi vaatekeräyslaatikkojen avul
vaatekeräGraanin liikekeskuksen yhteydessä on
yslaatikkoja.
Tiskiharjat ja pyöräilykypärä ovat taipuneet veikeäksi ötökäksi.
Nämä henkarit saavat hymyilemään pilvisempänäkin päivänä
Näyttävä riikinkukko syntyi rikkoontuneista haravoista.
sivu
12
mikalo-asukaslehti - 2013
ASUKASTOIMIKUNNAT
Kesänviettoa Nuijamiestenkatu
22–24:n pihalla!
Runsaasti asukkaita
kertyi majalle ja
keinulle juhlimaan
tulevaa Juhannusta.
Grillattiin makkaraa ja nautittiin maukkaat
kahvit suurien munkkien kera. Kesäpäivää
vietettiin seurustellen ja laulaen. Kesäiltaan
kaikui taas tutut rakkauslaulut ”Ja kaikki oli
ihanasti rempallaan..”
Tilaisuuden järjestivät asukastoimikunnan
Anja ja Ritva sekä hyvät naapurit.
Anja Liimatainen
sivu
mikalo-asukaslehti - 2013
13
Nuijamiehen Ella Valanta inspiroi
Juuri 90 vuotta täyttänyt, Mikkelin maalaiskunnan puolella syntynyt Ella Valanta on asunut Nuijamiestenkadulla yhtäjaksoisesti jo 54
vuotta. Ja nykyisessä asunnossakin 48 vuotta. Sinä aikana moni asia on muuttunut niin
Suomen yhteiskunnassa, Mikkelissä kuin Nuijamiesten talossakin.
nuoruudeSSA PikkuLoTTAnA jA LoTTAnA Ella Valanta toimi esimerkiksi esikunnassa, puhelinpiirissä, teki sukuselvityksiä evakoille ja saneli lääkärien diagnooseja.
Muistoissa ne näyttäytyvät nyt kiireisenä yhdessä tekemisen aikana. Ennen siviilityötä
hän veti lottapuvun päälle ja jakoi aamuteetä
kasarmilla. Töiden päätyttyä hän kiiruhti vielä auttamaan sotilaita.
– Välillä piti juosta pommisuojaan. Talvisin sirpalesuojana toimi valkoinen tyynyliina ja lakana, sillä eiväthän ne erottuneet lumisesta ympäristöstä. Toisina päivinä Marski
tervehti juhlavasti meitä lottapukuisia naisia.
Kerran Marsalkka kysyi siskoltani Laitisen kulmalla, minne lotta on niin aikaisin menossa.
Sisko vastasi tuolloin, että aamuteetä sotilaille keittämään.
SodASSA PALoi huomattava määrä asuntoja, ja pula taloista oli kova. Hän muistaa tarkasti muuttonsa Nuijamiestenkadulle 13. lokakuuta 1958, sillä tuolloin hänen 11-vuotias
poikansa odotti kiivaasti neljän päivän päästä
häämöttäviä syntymäpäiviään ja epäili, ehtisivätkö he niitä viettää muuton keskellä lainkaan.
– Asuimme perheeni kanssa ensin Jääkärinkadulla, jossa oli vain yksi huone ja keittiö,
eikä lämmintä vettä tai sähköä. Kun olin kaupungilla töissä toimistovirkailijana, kaupunginjohtaja Häyrinen järjesti Nuijamiestenkadulta nykyisen asunnon naapurista kaksion,
johon seitsenhenkinen perheeni muutti.
Vuonna 1964 muutimme sitten tähän asuntoon, jossa on kolme huonetta ja keittiö.
Asunnon mukavuudet ja palvelut ovat
vaihdelleet kovasti. Alkuaikoina Nuijamiehenkadulla sähköhella ja kylpyhuoneen kylpyvanna tuntuivat todella suurelta helpotukselta arjen sujuvuuden kannalta.
– Siihen aikaan naapurusto oli täynnä lapsia. Alkuun jännitti, miten saa omat lapset
pysymään pois nurmikoilta. Kaupat ja muutkin palvelut ovat vuosien varrella muuttuneet. Suur-Savon ja työväen kaupat sijaitsivat
ennen lähellä, samoin lähellä olivat kirjakauppa, leipomo, liiviliike ja rautakauppa.
Nykyisin omat lapset ovat jo itsekin varttuneita, eikä tarvitse huolehtia, että he häiritsi-
Yhdeksänkymppisellä Valannalla on
helakka nauru ja nuorekkaat jutut.
Hänen viihtyisässä kodissaan kirjahylly
on täynnä mielenkiintoisia historiallisia opuksia ja pöydässä kukoistavia
kukkia.
sivät talonmiehiä. Lapset järjestivät hiljattain
mukavat 90-vuotissyntymäjuhlat Elomaan talolle, jonne sukua kerääntyi 60 henkilöä. Musikaaliset lapset ja lapsenlapset esittivät musiikkiohjelmaa omasta takaa.
– Olen pitkäikäisestä suvusta ja sukuni
vanhin on nyt 99 vuotta vanha. Josko ainakin niin vanhaksi eläisin itsekin. Ainoa isompi häiriö on vain tämän kuulon kanssa, jota
harmittelen. Lauloin vuosia kirkkokuorossa ja
Laulusiskoissa sekä tykkäisin käydä konserteissa ja teatterissa. Kuulokoje ei ole kuitenkaan viimeisen kolmen vuoden aikana asettunut niin, että esityksissä voisi käydä. Sen
suhteen pidän kuitenkin toivoa yllä, ehkäpä
laite saadaan vielä toimimaan paremmin.
Myös asukastoimikunta on ollut aktiivinen
läpi vuosien, vaikkakin viimeisten kuukausien
aikana toiminta on loppunut kokonaan.
– Kahvituksia ja joulupuurojuhlaa asukastoimikunta on järjestänyt. Olisihan se mukava, jos jatkajia siihen vielä löytyisi.
heta heiskanen
sivu
14
mikalo-asukaslehti - 2013
HUONEISTON MUUTTOSIIVOUS
Huoneiston muuttosiivous tulee
tehdä huoneistosta muuttaessa
ennen avainten luovuttamista.
Siivous tehdään siten, että uusi
vuokralainen voi ottaa huoneiston
siivouksetta käyttöön.
Mikäli muuttosiivous laiminlyödään, on
vuokranantajalla oikeus laskuttaa siitä vuokralaista erikseen kulloinkin voimassa olevan
siivoustyötä koskevan hinnaston mukaan.
Keittiö
• jää/yhdistelmäkaapin sulatus huolellisesti, etteivät vedet valu lattialle
• lieden ja jääkaapin pesu sisä- ja ulkopuolelta sekä niiden taustojen puhdistus
• keittiökaapistojen puhdistus sisä- ja ulkopuolelta
• ilmanvaihtoventtiilien puhdistus, liesikuvun suodattimen puhdistus
Kylpyhuone, sauna
ja WC
teasemalle, vaan ne on toimitettava suoraan
kaatopaikalle! Autoja, polkupyöriä ja harrastusvälineitä ei tule jättää kiinteistön alueelle / tiloihin. Mikäli laiminlyöntiä mainituissa
asioissa havaitaan, laskutetaan taloyhtiölle aiheutuneet ylimääräiset kustannukset
muuttajalta sellaisenaan!
Kaikki huoneet
Muuton jälkeen tehdään huoneiston
tarkastus, jossa todetaan huoneiston kunto ja siisteys. Asukkaan on mahdollisuuksien
mukaan oltava tarkastuksessa mukana. Mikäli tarkastuksessa ei havaita puutteita tai vikoja, vakuusmaksu palautetaan vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti.
Asumisesta ja huoneiston iästä johtuva
normaali kuluminen otetaan tarkastuksessa huomioon. On kuitenkin muistettava, että
kulunut ja likainen pinta ovat eri asioita.
• WC-istuimen, ammeen ja käsienpesualtaan puhdistus
• lattiakaivon puhdistus
• saunan lauteiden pesu
• ilmanvaihtoventtiilien puhdistus
• korvausilmanventtiilien ja pattereiden
taustojen puhdistus
• kiintokaapistojen puhdistus sisä- ja ulkopuolelta
Huoneiston kaikki lattiapinnat tulee imuroida ja pestä sekä tahrat ovista ja seinistä
tulee poistaa. Huoneisto, varastokoppi ja kylmäkellari tulee tyhjentää huolellisesti kaikista tavaroista. Myös ikkunat täytyy pestä (ainakin sisäpuolelta) ja parveke tulee siistiä.
Käytöstä poistettuja huonekaluja, televisioita, jääkaappeja, akkuja ym. suuria tavaroita ei missään tapauksessa saa viedä talon jä-
Muuttosiivous on
tervetulotoivotus uudelle
asukkaalle!
CLEANING OF THE APARTMENT
WHEN MOVING AWAY
Cleaning of the apartment when
moving away must be done
before handing back the keys to
the apartment. Cleaning in this
context means such a degree of
cleaning that the new tenant can
move in without needing to do
any cleaning.
If the tenant moving away defaults on cleaning the apartment before moving away,
the lessor shall have the right to bill that tenant separately for the cleaning work based
on the currently valid price list for cleaning
work.
Kitchen
• Carefully thaw the refrigerator/freezer
unit so that no water gets onto the floor
• Clean cooker and refrigerator (inside and
outside) and clean the wall behind these
• Clean the kitchen cupboards inside and
outside
• Clean the ventilation valves and the cooker hood filter
Bathroom, sauna, and
toilet
• Clean the toilet seat, bath, and hand basin
• Clean the loor drain
• Wash the sauna benches
• Clean the ventilation valves
All rooms
• Clean the replacement air valves and wall
behind radiators
All of the floor areas of the apartment must
be vacuumed and washed, and stains must
be wiped away from the doors and walls.
The apartment, storage compartment, and
the refrigerated cellar need to be thoroughly
emptied. The windows must be washed (at
least from the inside) and the balcony must
be tidied.
Under no circumstances may discarded
furniture, televisions, refrigerators, car batteries, and other such items be disposed of by
leaving them at the building’s waste-collection point. These kinds of items must be taken
to the municipal waste-collection station!
Vehicles, bicycles, and leisure-time equip-
ment must not be left within the area covered by the real estate property nor in its facilities. In cases of defaulting in regard to the
said matters, any extra costs incurred by the
housing company will be collected from the
person(s) in question!
Once the apartment has been vacated,
an inspection will be conducted to determine the state and tidiness of the apartment.
Where possible, the resident leaving the
apartment will participate in the inspection.
If no shortcomings or faults are noted in the
inspection, the rent security payment will be
refunded in accordance with the conditions
of the tenancy agreement.
The normal wear and tear resulting from
living and the age of the apartment will be
taken into consideration in the course of the
inspection. However, it should always be
borne in mind that a worn surface and a dirty surface are two different things.
The moving-away cleaning
serves as a welcoming
greeting to the new
residents!
sivu
mikalo-asukaslehti - 2013
15
Wanha Talo, joka on osa vanhaa Mikkeliä edustavaa Pulkkisen kulmaa osoitteessa Savilahdenkatu 12.
Mihin mennä talvisessa Mikkelissä?
Lähimatkailu piristää, eikä käy
kukkaron päälle. Tässä muutama
testattu vinkki, jonka voi toteuttaa
talvella.
Tekisikö mielesi kylpylälomalle, mutta aika
ei riitä, eikä joulun jälkeen ole ylimääräistä
nappulaa ja kaupungin molemmat uimahallit
on jo niin nähty?
Lauantaisin voit mennä Kyyhkylän kylpyläosastolle uimaan tai osallistumaan vesijumppaan (kurkkaa tähän lisätietoja). Kyyhkylästä
voi varata myös erilaisia yrttiporekylpyjä tai
hierontoja. Puolipäiväretken voi tehdä myös
Anttolanhoviin, sillä torstaisin uimaan pääsee 3 eurolla klo 17-20 välillä.
Mieli haikailee Tallinnan idyllisiin kahviloihin? Oletko jo käynyt kahvilla tai teellä Tertin meijerikahvilassa? Tunnelma vetää vertoja keskieurooppalaisille paikoille ja
muutaman kilometrin reissu irrottaa hyvin
omasta arjesta.
Uusia kahviloita löytyy myös Wanhasta Talosta, missä saa suomalaisesta lampaanvillasta Hiirolassa valmistetuista langoista samalla
väriterapiaa tai voi ihastella maailmalla pientuottajien valmistamia käsitöitä.
Moderneissakin ympäristöissä on monelle uusia kahvila-lounasravintolatuttavuuksia. Mikkelin ammattikorkeakoulun Dexissä
voi saada tuulahduksen opiskelijaelämästä ja
toisella puolella Sammonkatua uutuuttaan
kiiltelevässä Tuma-rakennuksessa palvelee
kaupungin uusin Rami.
Monelta on saattanut jäädä välistä vanhassa viljamakasiinissa toimivan Suur-Savon
Tertin kartanon päärakennus.
museon. Idyllinen paikka tarjoaa piipahduksen muinaisiin tunnelmiin omassa maakunnassa.
Päivittäiset tapahtumavinkit löytyvät kätevästi paitsi lehtien ja radion menovinkeistä
myös netistä osoitteesta mikkelinyt.fi
Tapahtumavinkkejä
tammikuulle:
Työväen Näyttämöpäivät 25.–27. tammikuuta 2013.
sivu
16
mikalo-asukaslehti - 2013
Ilmakuva koko alueesta.
Mitä tehdä Mikkelissä – Tornimäki
Sarja erilaisista harrastusmahdollisuuksista jatkuu. Nyt esittelen
laskettelun ja nimenomaan laskettelun täällä kotisuomessa, Mikkelissä.
Meillähän on täällä hyvin hoidettuna talviurheilukeskuksena mainetta
saanut laskettelukeskus Tornimäki. Korkeutta ei ole tuntureihin tai
Alppeihin verrattuna kovin paljon, mutta kyllä ”Tornitunturin” laelta
ihan kunnon vauhdit saa ja varsinkin toistoja tulee paljon.
Tornimäen historia laskettelun osalta on alkanut vuonna 1970. Mikkelin kaupungin
omistuksessa oleva, tyypillinen Etelä-Savon
maisemaan kuuluva mäki, keksittiin valjastaa
urheilukäyttöön. Mäelle rakennettiin ankkurihissi, jolla pystyi vetämään slalom- harrastajia molemmilta puolelta rinnettä. Toinen
puoli mäestä laskeutui läheisen, Saimaaseen
yhteydessä olevan Mustaselän jäälle ja toinen puoli keskuksen päärakennuksen eteen.
Saimaan läheisyys mahdollisti ja mahdollistaa edelleen alueella olevan latuverkon yhdistämisen Mikkeliä ympäröivään laajaan
latuverkkoon, jolloin Tornimäeltä on mahdollista hiihtää useiden kymmenien kilometrien pituisia lenkkejä vaihtuvissa maisemissa
ja vaihtelevissa maasto-olosuhteissa. Latuverkko ylettää kuuluisalle Kalevankankaan
urheilualueelle saakka. Myös moottorikelkkasafareita on helppo järjestää jääalueita
hyödyntäen. Mäen päälle rakennettiin 70 -luvulla hyppytorni, josta kaikkein rohkeimmat
leiskauttivat muutaman kymmenen metrin
pituisia hyppyjä. Nyt torni ei ole enää käytössä, vaan seisoo mäen laella suunta kohti käytöstä poistettua rinteen osaa. Entinen alastulorinne kasvaa matalaa risukkoa.
Lasketteluharrastuksen suosio on
mahdollistanut keskuksen toiminnan jatkumisen jo yli 40 vuotta. Mikkelin kaupunki
myi keskuksen suksihuolto-, vuokraustoiminnat ja osan kalustosta nykyiselle yrittäjälle
Keijo Andersenille 1992. Keijo, eli Keke, Andersin oli tullut Mikkeliin 1982 autokoulunopettajaksi ja myöhemmin autokouluyrit-
täjäksi. Yritystaustansa takia hän otti riskin
ja uskalsi rohkeasti vaihtaa alaa, kun hänelle alueen ylläpitoa tarjottiin. Aluksi hän toimi kaupungin vuokralaisena, mutta vuonna
2009 kaupunki myi kiinteistöt, rinne- ja lumetustekniikan SkiTornimäki Oy:lle, joka on
siis nykyisen toimijan nimi.
Keke kertoi vuosien olleen vaihtelevat.
Välillä laskettelun suosio oli aika alamaissa,
mutta uusien lajien ja muuttuneiden varusteiden myötä suosio on lähtenyt uuteen nousuun. Keke pitää ihmisten kanssa touhuamisesta. Rinneyrittäjän täytyykin nauttia alan
rennosta ilmapiiristä. Työssä tapaa paljon ihmisiä ja saa olla ulkona. Alueella on tapahtunut runsaasti kehitystä ja tulee tapahtumaan
jatkossakin. Aloilleen ei voi koskaan jäädä ja
täytyy olla valmis kehittymään ja pitää aistit
mikalo-asukaslehti - 2013
auki uusille trendeille.
Keijo Andersin toivottaa kaikki jo lajin parissa touhuavat ja myös uudet lajiin vielä
tutustumattomat tulemaan tornimäelle ja
nauttimaan mukavasta talvisesta harrastuksesta. Tarjolla on hyvin hoidetut rinteet, siisti kahvila, hyvää palvelua ja mukavaa harrastusseuraa. Tervetuloa!
Laskettelu harrastuksena on varsinkin nuorison suosiossa. Tornimäelläkin on
asia huomioitu varaamalla päärinteestä osa
hyppyreille, reileille ja muille maallikon silmissä oudoilta näyttäville rakenteille, joista
nuoret ja uhmakkaat laskevat kuin vesi hanhen selästä. Mikkelistäkin on maailman tietoisuuteen noussut muutama kansainvälisesti tunnettu lumilautailija, kuten Janne
Lipsanen, jonka meriitteihin kuuluu lautailufilmien tekeminen ja muu alan touhu. Hän
on kaikille asiaan vihkiytyneille tuttu nimi.
Laskettelun puolelta on mainetta niittänyt
Riitta Pitkänen, joka aikoinaan kiersi maailmaa osallistuen pujottelun maailmacupiin
saavuttaen 1999 Vailin MM-pujottelussa viidennen sijan. Nykyisin nuorisoa on niin paljon päivittäin rinteissä, että on vain ajan kysymys milloin sieltä taas nousee joku nimi
maailman kärkeen.
Sujuvan pääsyn rinteeseen takaa kaksi hissiä, joista sompahissi kuljettaa temppuilijat ja ankkurihissi meidät vähän vähemmän
temppuilevat. Päärinteen korkeus on noin 60
ja pituus noin 500 metriä ja mukavan jyrkkä,
jotta siinä saa kunnon vauhdit. Rinteen muotoilu on toteutettu niin, että lähinnä temppurataa oleva alue sisältää kumpareita. Jos, antaa vauhdin kasvaa ilman mutkittelua, sukset
nousevat helposti irti lumen pinnasta. Lähinnä hissiä oleva alue soveltuu pujotteluharrastajille ja MH Alppi Ski Team ry:n nuoriso harjoittelee siellä lähes päivittäin, valmistautuen
isompien tunturien rinteillä pidettäviin kisoihin. Kolmantena rinteenä on niin sanottu
Banaani-rinne. Alueella ei kasva banaanipuita, mutta nimi on vakiintunut radan muodon
vuoksi. Ylhäältä katsottuna se muistuttaa tasolla olevaa banaania. Tämä rinne soveltuu
laskettelun opetteluun. Profiili on sopivan
loiva, jotta nykysuksilla tapahtuva curvailu
onnistuu vauhdin kasvamatta liikaa. Tornimäellä toimii myös laskettelukoulu, jonka opettajat ovat saaneet oppinsa Rukan ja muiden
jättikeskusten rinteillä. Neljäs ja ehkä tärkein
rinne on lasten rinne, jossa ylösveto tapahtuu turvallisella naruhissillä. Rinne on mielestäni tärkein siksi, että siellä tuleva laskettelija joko innostuu lajiin, tai alkaa harrastaa
jotain muuta. On mukava käydä pojan pojan
kanssa naruhissirinteessä ja nähdä kuinka kehitystä tapahtuu joka reissulla. Rinne on loiva ja takaa sen ettei vauhti pääse kasvamaan
liian suureksi, vaikka käännökset olisivat vielä niin sanotusti hakusessa. Alueella on myös
pulkkamäki, jos perheen mukana on suksille,
sivu
17
Yrittäjä Keijo,
Keke, Andersin
vuokrasuksivalikoiman edessä.
Monitoimimies
Jouni Hyle huoltamassa suksia.
Suksihuolto
tai laudoille haluamattomia, mutta tykkäävät
lumessa peuhaamisesta.
Lasketteluharrastus on välineurheilua. Tarvittavat välineet ovat: laskettelusukset, monot ja kypärä. Ei kuullosta paljolta.
Kuten kaikkiin harrastuksiin saa tähänkin uppoamaan rahaa vaikka kuinka paljon. Jos,
pitää kohtuuden mielessään, niin pienellä sijoituksella pääsee harrastukseen kiinni.
Kokeillakseen ei tarvitse ostaa mitään. Kaikki laskettelukeskukset vuokraavat välineitä
suhteellisen edullisesti. Jos ei ole koskaan lajia harrastanut kannattaa joko ottaa opetustunteja, tai pyytää enemmän harrastaneelta
kaverilta apua. Perusasiat, kuten rinnesäännöt, voi opettaa kuka vaan, mutta jotta lajista
saa kaiken irti suosittelen ammattiopettajaa.
Rinnesääntöjen opettelu ja noudattaminen
on aivan ensisijainen asia. Vauhdin hurma ja
sivu
18
mikalo-asukaslehti - 2013
omien taitojen yliarviointi voi johtaa vakaviin
onnettomuuksiin. On myös hyvä muistaa,
että alkoholi ja laskettelu eivät sovi yhteen.
nyT käyTöSSä olevat lasketteluvälineet
ja tekniikat ovat muuttuneet 60 – 70-lukujen tyylistä. Takavuosina puhuttiin slalomista. Lasketteluun käytettiin aika pitkiä suksia
jolloin 180 cm:n pituinen henkilö laittoi monoihinsa yli kaksimetriset sukset. Niillä sitten mentiin rinteitä alas ja käännökset olivat jyrkkiä ja samalla vauhti putosi roimasti.
Nyt suositaan Curving- mallisia, lyhyitä suksia ja sama 180 cm harrastaja käyttää 160
cm:n pituisia, tiimalasin muotoisia suksia.
Niillä käännökset tehdään polvilla ja alavartalolla sulavasti kurvaillen. Rintamasuunta
pysyy koko ajan alarinteen suuntaan. Meno
on vauhdikasta, mutta lyhyet sukset on helppo hallita ja vauhdin saa nopeasti pois, jolloin turvallisuus lisääntyy. Kuten nimikin sanoo, nykysukset on tarkoitettu kurvailuun,
suoraan laskiessa sukset alkavat väpättää ja
meno on epämukavaa. Laskettelutyylin voi
myös valita entisten ja lyhyiden suksien välimuotoon, eli suurpuikkareihin, jolloin varsinkin tuntureilla ja Keski-Euroopan pitkillä
rinteillä laskettelu on helpompaa. Usean kilometrin pituisten rinteiden tiheärytminen
kurvailu voi olla aika raskasta, mutta suurpuikkareilla voi välillä antaa mennä ihan suoraan.
Myymälässä toimii lipunmyynti, varusteiden ja välineiden vuokraus- ja myynti ja varusteiden
vaihtopörssi, joka mahdollistaa edellisvuonna ostettujen välineiden vaihtamisen uusiin todella
edullisesti. Tämä on hieno palvelu, varsinkin lasten varusteiden osalta, kun kasvu aiheuttaa
välineiden jatkuvaa päivittämistä. Myymälästä voi myös varata opetusaikoja
Tilava, siisti kahvila kutsuu kaakaolle ja tuoreelle pullalle.
Hinnoista ja aukioloajoista saa ajankohtaista
tietoa Tornimäen Internet- sivuilta osoitteesta: http://www.skitornimaki.fi
Tapio Lankinen
isännöitsijä AIT, FMA™
mikalo-asukaslehti - 2013
sivu
19
Roskisnalle muistuttaa
kierrättämisen tärkeydestä
Roskisnalle on Birgitta Wulffin luoma pehmoleluhahmo,
joka esiintyy ja vierailee kaikkialla, missä sen sanomaa kaivataan.
– Kierrättämällä pidennämme tuotteiden elinkaarta
ja opimme ymmärtämään, että uudet tavarat eivät aina
ole välttämättömiä. Kulutusta järkeistämällä vähennämme myös kaatopaikoille menevän käyttökelpoisen jätteen
määrää.
Wulffille itselleen kierrätys on elämäntapa, joka on
ollut itsestään selvä asia hänen koko ikänsä. Roskisnallena
Wulff valaa uskoa lapsiin ja aikuisiin heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan.
– Muutos lähtee yksilöistä. Koko elämäntapamme pitäisi
muuttua tavarakeskeisestä elämäntavasta yhdessä olemisen ja kokemisen elämäntavaksi. Voimme päättää hymyillä vastaantulijoille ja olla ystävällisiä läheisillemme, jolloin
hyvää mieltä ei tarvitse etsiä tavaroista. Silloin myös luonto kiittää.
Roskisnalle opastaa ihmisiä erilaisissa tapahtumissa
kierrättämään ja harkitsemaan kulutusta entistä tarkemmin.
– Kierrätetty tavara on usein yhtä käyttökelpoinen kuin
uusi. Lapsille kannattaa ostaa käytettyjä vaatteita sekä leluja. Myös lelulainaamot ovat hyviä, jos sellaisia sattuu
paikkakunnalla olemaan. Sellaisen voi toki itsekin perustaa tuttavapiirissä siten, että perheet vaihtavat vanhaa tavaraa keskenään.
Roskisnalle rohkaisee myös käyttämään palveluita
tavaran ostamisen sijaan. Ostopalvelujen lisäksi Roskisnalle kannustaa tavalliseen arkiseen puuhasteluun ja yhdessäoloon.
– Läheisilleen voi antaa lahjaksi vaikkapa siivousapua siihen ovat kaikki tyytyväisiä!
Heta Heiskanen
Lapset laskettelemaan Tornimäelle
Mikalo Oy tarjoaa vuokralaistemme lapsille (alle 11-vuotiaille) mahdollisuuden lasketteluun viikolla yhdeksän, eli
25.2.–3.3.2013.
Lippuja on rajallinen määrä ja ne ovat noudettavissa 28.1.–15.2. välisenä aikana. Lippu sisältää myös munkin + kaakaon. Laskettelulippuja on saatavissa joko varusteineen tai pelkästään hissilippuna.
Lippuja on rajallinen määrä ja ne ovat noudettavissa 28.1.–15.2. välisenä aikana toimistoltamme. Toimistomme
osoite on Maaherrankatu 44 ja aukioloaikamme on klo 9.00–11.30 ja 13.00–15.00.
Tarjoamme makkaraa ja mehua Tornimäellä lauantaina 2.3. klo 12.00–14.00. Tarjoilusta huolehtii Mikalo Oy:n henkilökunta.
Asiasta tarkemmin Hannele Vehmanen, 015 3213536 tai [email protected].
sivu
20
mikalo-asukaslehti - 2013
Arvan – Muisto, voittokuva 17.11.2012 Lappeenranta
Kättä päälle ja käsirahaa...
Raviurheilu on Suomen suosituimpia urheilulajeja, vuosittain raveissa käy 800 000 ihmistä. Lisäksi raveja seurataan etäpelipaikoissa sekä nykyään yhä kasvavassa määrin
Internetissä. Mikkelissä raviurheilulla on
aina ollut erityinen asema kaupungin urheilutarjonnassa. Ei vähiten legendaarisen toimitusjohtaja Jaakko Laitisen käden jäljiltä,
Pro Mikkeli – mitalin saaja vuodelta 2001 ja
valinta Vuoden Mikkeliläiseksi vuonna 2006.
Hänen luotua radasta Eugen Pylvänäisen
kanssa maailmankuulun raviratojen Alma
Atan, yksiselitteisesti maailman nopeimman
kaviouran vielä tänäkin päivänä, ei ole vaikea
yhtyä näihin näkemyksiin. Jaskan luomus,
perinteinen St Michel ajo aina heinäkuussa on takuuvarma suuren yleisön vetonaula
vuodesta toiseen.
konloppuna lähes 20 000 ihmistä saapuu
kaupunkiin tuoden elintärkeitä turistieuroja
maakunnan matkailulle ja elinkeinoelämälle.
Etelä-Savossa on aina ollut poikkeuksellisen
hyvin pärjänneitä hevosia sekä hevosihmisiä.
Mainittakoon tässä Laitisten tallin ikäluokkahevoset jo 70-luvulta, Ahokkaan Jukan Ebony
Eyes, Juvan suunnalta Liimataisen Matin ravikuningatar Uja, ravikuningas Patrikin takaa
Seppo Suuronen, häneltä viimeisin työnäyte
vuoden 2011 ravikuningas Villihotti sekä lukemattomat muut arvostetut huippunimet.
mikkeLin koLmAnneT kuninkuusravit 2012 onnistuivat loistavasti, sen takasivat 52 000 kävijää. Normaalina St Michel vii-
Mäntyharjulla vaikuttaa Suomen tämän hetken ylivertainen valmentajakuningatar Kati
Lindsberg, jo 1980-luvulla menestyneen Alpo
”
Mikkelissä raviurheilulla on aina ollut erityinen
asema kaupungin urheilutarjonnassa.
Paasosen tallin jatkajana. Listaan kun lisätään vielä Viisterät, Valentinit ja Riipisen Risto, saa Mikkelin seudun tasosta raviurheilun
osaajina Suomessa oikean ja arvoisensa kuvan usean vuosikymmenen ajalta.
Ensimmäinen mieleen painunut ravimuistoni on Mikkelin heinäkuun illasta 1977, jolloin eräs Charme Asserdal juoksi Euroopan
ennätyksen 4-vuotiaana tammana km-ajan
ollessa 1.13,9. Vuoden 1979 kuninkuusravit
on myös jäänyt mieleeni vesisateineen, joissa Kausalan Cassiuksen Kaarlo Partasen Vieteri hävisi ravikuninkuuden Pentti Savolaisen liinakko-ori Vekselille. Kolmas mieleen
painunut tapahtuma oli heinäkuussa 1980.
Tuolloin Ponsse-mies Einari Vidgrenin ohjastama jenkkituonti Barbo Assassin pysäytti kellot lukemaan 1.13,3., Suomen ennätykseen ja Euroopan silloiseen kärkiaikaan.
Samassa juoksussa oli toinen kotiradan Risto Riipisen Lager ajalla 1.14,4., joka taas noteerattiin ensimmäiseksi Suomessa synty-
mikalo-asukaslehti - 2013
neiden haamumaileri-ajaksi. Muistaakseni
hevosten lähtönumerot olivat 3 ja 5. Sattui
olemaan sama lähtö, johon pelasin elämäni ensimmäisen 50 markan kaksarin, joka siten osui. Kerroin ei ollut iso, mutta panos oli
aika monta kesätyötuntia pikkuisen toisella
kymmenellä olevalle pojanklopille.
Kruununjalokivenä mainittakoon vielä Laitisen Jaskan toimitusjohtajakaudelle vuonna
2002 sattunut Varennen uskomaton ME-aika
1.09,3 sekä lähes 30 000 yleisömäärä juoksua seuraamassa. Nämä lähdöt ovat varmasti säilyneet monen muunkin raviharrastajan
muistoissa hyvin kirkkaina. Lisäksi jää mainitsematta kymmenet maailmankuulut ravurit vuosikymmenten aikana, jotka ovat aina
vuorollaan tulleet rikkomaan euroopan- ja
maailman ennätyksiä kuuluisalla raviradalla.
Ja ovat siinä myös onnistuneet lukemattomia
kertoja, puhumattakaan erilaisista Suomen
ennätyksistä sekä hevosten omista ennätystuloksista. Täytyy todeta, että olemme hyvin
etuoikeutettuja voidessamme seurata näitä lähes vuosittaisia ennätysten murskajaisia omassa kotikaupungissamme, vertaansa
vailla olevassa ravipyhätössä. Henkilökohtaisella tasolla tietysti omien hevosten juoksut
jo edesmenneen isäni matkassa ovat oma lukunsa.
Itse olen hevosharrastuksen saanut verenperintönä, ja kotitilallani Kangasniemen Läsäkoskella oli aina vähintään yksi suomenhevostamma. Samainen tammasuku on ollut
meillä lähes sata vuotta. Valokuvilla on eroa
noin 40 vuotta, ensimmäisessä kuvassa on
Arvan Muiston emän emän emä valioperiyttäjä Arpa, 1970-luvun alussa. Kuvanotosta
muistan, että itku meinasi päästä kun ei itse
onnistunut kunnolla hyppäämään poseerauspaikalle. Eikä ollut soveliasta kenenkään
tulla tulevaa raviohjastajaa auttamaan.
Valmennustoiminta oli siihen aikaan hyvinkin erilaista, ainakin maalaistalossa, jossa
hevonen osallistui täysipainoisesti tilan töihin. Silloin hevonen oli valjaissa useamman
tunnin päivässä, nykyään kiireisessä elämänrytmissä tämäkin on muuttunut paljon. Ajetaan useasti vain se tunnin mittainen ”valmennusajo” ja sitten ihmetellään, kun tulee
niitä urheiluvammoja hevosillekin useasti.
Ennen valmennus olikin pitkälti erilaista kotitarveajoa sekä talvisin metsätöissä puun
ajoa. Sieltä tuli voimaharjoittelua sivutuotteena, jota sitten kesällä kevyemmällä ajolla herkisteltiin ja pääasiassa viikonloppuisin
osallistuttiin ravikilpailuihin. Omalla kasvattamalla, opettamalla, valmentamalla ja ohjastamalla hevosella tunne voittajakehässä
on sanoinkuvaamaton. Puhutaan yhdenkin
hevosen kohdalla vuosien työstä sekä lukemattomista tunneista, joita leipätyön ohella
käydään talvisin kuutamon valossa tekemässä. Ei sellaiselle ajalle voi laskea tuntihintaa, kyllä se virike ja halu täytyy tulla jostain
muualta. Vianhan ei tarvitse olla iso, kun se
sivu
21
Arpa ja Timo
1970-luvun
alussa.
on korvien välissä. Tosin eihän harrastus saa
koskaan tuntuakaan työlle, silloin ollaan väärässä paikassa.
Arvan Muiston emä Uusi - Arpa on palkittu valioperiyttäjä, joka teki kaikkiaan 8
varsaa. Uusi - Arpa starttasi 187 kertaa, ennätyksen 1.25,8 ja tienasi raviradoilta palkintoja 34 000 euroa. Jälkeläisistä on tällä
hetkellä kolme tähtijuoksijaa. Arvan Muisto on emänsä viimeinen varsa, nyt 6-vuotiaan tamman ennätys on 1.32.2 ja toivottavasti tulevaisuudessa emänsä neljäs 1.30.0
rajan alittaja. Palkintoja jälkeläiset ovat juosseet tähän mennessä 40 000 euroa. Yleensä
suomenhevoset kehittyvät hitaammin kuin
lämminveriravurit ja ovat parhaimmillaan
10 vuoden kahta puolen. Emälinjan merkitys kasvatustoiminnassa on suuri, meilläkin
kaikki tähtijuoksijat ovat tulleet eri isä oriista. Toinen omistuksessani oleva hevonen on
Arvan Muiston sisar tähtijuoksija Arvan Tähti
1.29,0, joka odottaa ensimmäistä varsaansa
periyttäjäori Liisingistä. Liisingin isä on moninkertainen juvalainen ravikuningas Patrik.
enemmän tätä harrastetaan niiden suurien tunteiden kuin taloudellisen menestyksen
toivossa. Nykyään hevosen pitäminen ammattitallilla on kohtuullisen arvokasta, keskimääräinen kuukausimaksu lienee 700 euron
haarukassa. Lisäksi tulevat vakuutukset, kilpailumatkat ja eläinlääkärikulut sekä mahdolliset ohjastuspalkkiot. Ravihevosen pitää
juosta raviradoilta palkintoja lähes 10 000
euroa vuodessa, jotta se peittää kulunsa.
Nykyään on lisääntynyt kiitettävän paljon
kimppaomistukset. Se antaa mahdollisuuden jokaiselle osallistua niihin sanoinkuvaamattomiin tunteisiin, jonka oman hevosen pärjääminen raviradoilla saa aikaan.
Monet todella hyvin menestyneet kimppalaiset ovatkin sitä mieltä, että jaettu ilo
on moninkertainen ilo. Riskikin on tietys-
ti paljon pienempi, riippuen kimpan koosta sekä omistusosuudesta. Tällä alueella
tulee ensimmäisenä kimppahevosena mieleen 2000-luvun taitteesta mäntyharjulainen Mayday Birdland, voittosumma lähes
250 000 euroa. Omistajaharrastajat kävivät
omilla linja-autokuljetuksilla raveissa paikan
päällä jännittämässä hevostaan aina Ruotsia
myöten. Voi vain kuvitella niitä riemun kiljahduksia ja elämyksiä, mitä nämäkin ihmiset
saivat yhteisillä retkillään kokea. Miten monta erilaista ihmistä ja perhettä voikaan yksi
hevonen yhdistää. Sitähän se on parhaimmillaan, harrastaminen.
Mikkelissä on nykyään monia menestyksekkäitä hevoskimppoja, mainittakoon Voittotili-talli, hevosen nimi on sama, voittosumma 50 000 euroa ja omistajina hyvinkin
tunnettuja mikkeliläisiä.
iTSeLLe tulee joskus kovakin tarve perustella harrastustaan, että kaikki harrastaminen
maksaa ja harvasta on mahdollisuus voittaa tai saada jotain sijoitetusta pääomasta
takaisin. Vanha sanonta kuuluukin, että hevosmiehen laskentataito on neljä ja uskonto kymmenen. Toivon mukaan omassa työssäni suhde on edes toisinpäin, numeroista ei
uskalla puhua, jospa se tarvittava vastapaino
työelämälle tuleekin siitä.
Nähdään taas ensi kesänä Kalevankankaalla, ainutlaatuisen hienoissa puitteissa hankkia uusia elämyksiä ja kokemuksia, vaikkapa
uuden orastavan harrastuksen parissa. Toivotan
Hyvää ja Menestyksellistä
Uutta Vuotta kaikille
Mikalolaisille ja Mikkeliläisille!
Timo romo
Mikalo Oy:n talouspäällikkö
sivu
22
mikalo-asukaslehti - 2013
Luxemburgissa korkeuserot ovat huomattavat ja pääkaupunkia halkovat valtavat sillat ja ylikulkurakennelmat. Kaupungin vanhaan linnoitusmaiseen keskustaan pääsee myös hissillä. Taustalla näkyy uudempana rakennuskantana Kirchbergin alue, missä kansainväliset organisaatiot
toimivat.
Mitä kuuluu Luxemburgiin?
Luxemburg on pieni, mutta vaikutusvaltainen
pankkimaa, jossa toimii myös joukko EU:n
toimielimiä. Suomen uutisiin Luxemburg
nousi YK:n turvallisuusneuvostokampanjan
yhteydessä, kun lilliputtivaltio vei Suomen
nenän edestä vaihtuvan edustajan paikan.
Asumisen hinta
on karannut käsistä
Maan pienuuden ja korkean palkkatason
seurauksena asumisen hinta on jo aikaa sitten noussut taivaisiin. Kalustettu yksiö maksaa Luxemburgissa keveästi 1800 euroa ja
kalustamaton yksiö voi tarkoittaa kokonaan
keittiötöntä asuntoa. Moni Luxemburgissa
työskentelevä matkaakin naapurimaihin töihin päivittäin halvempien asuntojen perässä.
Englantilainen lakimies Michael-James
Cliffton valitsi Luxemburgin asuinpaikakseen
Brysselin sijaan kuitenkin monesta syystä.
– Maa on huomattavasti turvallisempi ja
puhtaampi kuin Bryssel. Välimatkat ovat ly-
hyitä, mikä tekee myös matkustamisesta
helppoa. Itse asun pääkaupungin keskustassa, mutta vuokra on 500 euron paikkeilla, sillä olen alivuokralaisena. Monet hyvätuloisetkin alivuokraavat isojen talojensa huoneita
tai soolostudioita sen takia, että heidän oma
asumisensa halpenisi. Huoneen hinnat vaihtelevat 500 eurosta lähemmäs 900 euroon,
vaikka sijaitsisivatkin esimerkiksi 14 kilometrin päässä keskustasta.
Asumisen hinta-laatusuhde ei kohtaa Luxemburgissa. Hinnalla, jolla saa Helsingistä yksiön, Luxemburgista irtoaa vain
alivuokralaisasunto autotallin yhteydestä.
Tällaisissa asunnoissa ei useinkaan ole omaa
keittiötä. Jos keittiö on, saattaa se toimittaa
myös omistajaperheen pyykkituvan virkaa.
Oma wc ja kylpyhuone eivät kuulu välttämättä vuokrasuhteeseen ja ne saattavat sijaita kolmen valokytkimen päässä. Lisäksi näissä vuokrasuhteissa on määritelty lähes aina,
että arkisin on tultava kymmeneen mennessä ja yövieraista on sovittava erikseen. Monet vuokranantajat perivät vierailevasta nukkujasta muutaman kympin per yö.
Autovaltainen ja
puhdas minimaa
Luxemburgin pääkaupungissa työssäkäyvät
asuvatkin hintojen takia usein
pääkaupungin ulkopuolella tai lähimaissa.
Koska maa on vain 82 kilometriä pitkä etelä-pohjoissuunnassa ja leveydeltään vaivaiset 57 kilometriä, matkat jäävät silti lyhyiksi,
vaikka asuisi rajan toisella puolella. Jos ei ole
tarkkana tieviittojen kanssa, on huomaamattaan Ranskan, Belgian tai Saksan puolella.
Liikkuminen ympäri maata on edullista, sillä neljällä eurolla saa matkustaa koko päivän
ympäri valtiota ja reilulla neljälläkymmenellä eurolla ajelee kuukauden koko maassa niin
junilla kuin busseillakin.
Vaikka maa on pieni ja yli kymmenen ker-
sivu
mikalo-asukaslehti - 2013
taa tiheämmin asuttu kuin Suomi, Luxemburg on täynnä pikkuruisia kyliä ja laajoja
peltoja. Pienissä kylissä on usein vain kirkko ja taloja tusina tai pari. Näihin taloihin sisäänkäynti käy usein autotallin kautta. Autotallit ovatkin tarpeen, sillä luxemburgilaiset
ovat eniten autoja käyttävä kansa Euroopassa. Vaikka Luxemburgista luodaan mielikuvaa
kuvankauniina maana, omakotitalojen puutarhaistutukset kalpenevat Suomen, Sveitsin,
Saksan ja Itävallan kukkaloistoille.
Maanviljelyllä ja esimerkiksi viinituotannolla on lisäksi tärkeä rooli. Pieniä lehmälaumoja voi nähdä pelloilla tien varret täynnä huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
Naudoista osa on lihakarjaa, sillä luxemburgilaiset syövät lihaa eniten maailmassa, yli 120
kiloa per henki vuodessa.
Luxemburg on tarkka ympäristön siisteydestä, mikä näkyy kierrätysasioissa. Omakotialueilta roskien lisäksi oven edestä haetaan
myös kierrätettäväksi menevä paperi ja lasi.
– Kierrättäminen on tehty niin helpoksi, ettei sen eteen tarvitse nähdä paljoakaan
vaivaa. Samanlaista pullojenpalautusjärjestelmää meillä toisaalta ei ole kuin Suomessa, islantilainen sihteeri Hrafnhildur Ejolfsdottir pohtii.
23
Luxemburgin erikoisuuksiin kuuluvat
myös vanhat linnat,
joista kuuluisin on
Vianden.
Pankit ja EU-elimet
ovat keskittyneet
Kirchbergin alueelle,
jossa arkkitehtuuri
on modernia ja
rakennustyöt aina
kesken.
Monikielisyys on
Luxemburgissa
todellista
Luxemburg on lisäksi yksi Euroopan aidosti monikielistä maista. Kun Suomessa ruotsi
taipuu sujuvasti vain pieneltä vähemmistöltä, Luxemburgissa puhutaan saksaa, ranskaa ja luxemburgin kieltä. Luxemburgin puoli
miljoonaa asukasta opiskelee maan viralliset
kielet jo lapsena ja monikielisyys kuuluu kaduilla. Lisäksi lähes puolet asukkaista on etniseltä alkuperältään muualta kotoisin, joten
kaduilla kuulee myös paljon esimerkiksi espanjaa ja portugalia.
– Vielä 70-luvulla enemmistökieli oli selvästi saksa, mutta nyt ranskaa puhuvista
maista on tullut niin paljon työvoimaa, että
siitä on tullut hallitsevampi kieli. Omat lapseni puhuvat ranskaa, saksaa, luxemburgia,
englantia ja islantia. Pienempinä heidän vahvin kielensä oli ranska, mutta nykyisin luxemburgin kieli. Toisaalta he pärjäävät kaikilla
muillakin puhumillaan kielillä. Tuttavapiirissämme on kuitenkin myös lapsia, joille kie-
lien oppiminen on ollut niin haastavaa, että
vanhemmat ovat päättäneet siirtää lapset
esimerkiksi Belgiaan tai Saksaan yksikieliseen
koulujärjestelmään, Hrafnhildur Ejolfsdottir kertoo.
Heta Heiskanen
Lehmät voimalinjojen tai teiden varsilla ovat hyvin tuttu näky Luxemburgissa. Pienen maan yllä pörrää myös jatkuvasti lentokoneita.
sivu
24
mikalo-asukaslehti - 2013
KÄYTTÖKORVAUSMAKSUT
Autopaikka
Autokatos
Autotalli
6,00 euroa / kk
(ulkopuoliset 10,00 tai
sopimuksen mukaan)
8,00 euroa / kk
(ulkopuoliset 18.00)
20,00 euroa / kk
(ulkopuoliset 40,00)
Saunavuoro
6,70 euroa / kk
Ovenaukaisulaskutus
Perintäkulu
Viivästyskorko
5,00 euroa
Korkolain mukainen
tällä hetkellä 8,00 %
Maksu suoritetaan heti:
kello 7.00 – 16.00
kello 16.00 – 7.00
Vesimaksu ennakko
Lämminvesi
Kylmävesi
Pelkkä lämminvesi
0,50 euroa/ m2
(k= 0,22 ja l=0,28 euroa)
7,19 euroa/m3
4,18 euroa/m3
15,57 euroa/m3
Laskutuksen kautta asukkaalta perittävä hinta:
kello 7.00 – 16.00
kello 16.00 – 7.00
Hinnat sisältävät 5 € laskutuslisän.
TOIMISTO
MIKALO OY
Maaherrankatu 44
50100 Mikkeli
Puh. (vaihde):015 321 350
Fax: 015 321 3549
Sähköposti:
[email protected]
Internet-sivut: www.mikalo.fi
Toimisto avoinna
Toimistomme palvelee
– maanantaista torstaihin
­­ klo 9.00–11.30 ja 13.00–15.00,
– perjantaisin 9.00–11.30
– juhlapyhien aattoina
klo 9.00–11.30
Vakuusmaksu 1h+kk-k
Vakuusmaksu 2h+kk-k
Vakuusmaksu 3h+k
Vakuusmaksu 4h+k
Vakuusmaksu 5h+k
300,00 euroa
400,00 euroa
500,00 euroa
500,00 euroa
500,00 euroa
10,00 €
20,00 €
25,00 €
50,00 €
KIINTEISTÖHUOLLON ALUEELLISET YHTEYSTIEDOT
Huollon numerot palvelevat ympäri vuorokauden. Arkisin klo 07.00 – 16.00 huollon numerot
palvelevat kaikissa huoltoon liittyvissä asioissa.
Päivystyaikana (arkisin klo 16.00 – 07.00 ja viikonloppuisin) numeroihin vastaa yksi päivystävä huoltomies.
Päivystysaikana otetaan vastaan ainoastaan kiireellisiä vikailmoituksia ja ovenavauspyyntöjä.
Alue 1
HUOLTO: 015 321 3511
Alue 2
HUOLTO: 015 321 3512
Alue 3
HUOLTO: 015 321 3513
isännöitsijä
asukassihteeri
isännöitsijä
asukassihteeri
isännöitsijä
asukassihteeri
Tetra Venäläinen
Pirjo Marita Pulkkinen
Pia Sutinen
Raija Lappi
Tapio Lankinen
Mirja Liimatta
015 321 3531
015 321 3539
015 321 3523
015 321 3538
015 321 3522
015 321 3540
Haukivuori
VUOKRAVALVONTA
Eeva Valanta 015 321 3534
Päivi Himanen 015 321 3533
Luhtitie 19 – 21
Mustikkatie 1 – 7
huoltomies
vapaapäivien sijaisuus
Hannu Kääriäinen
Juha Kantanen
040 171 6242
040 752 9744
www.mikalo.fi
Mikalo-asukaslehti
Painosmäärä: 3.600 kpl – Julkaisuja: Mikalo Oy – Päätoimittaja: Hannu Sormunen
Toimitustyö: Tapio Lankinen – Taitto- ja painotyö: AO-paino, Mikkeli