Kriminaalityön foorumi 27.11.2013 5.12.2013 ¡ S. 1/3 Kriminaalityön foorumi 27.11.2013 Tampere, Luentosali 1 Workshop Miten puutumme rikoksilla oireileviin nuoriin? Workshopissa puheenvuoroja käyttivät seuraavat henkilöt: hanketyöntekijä Jani Purhonen Kris-Tampere ry:stä, toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio Nuorten palvelu ry:stä, johtava sosiaalityöntekijä Taru Herranen Pirkanmaan sovittelutoimistosta sekä hanketyöntekijä Reetta Pihl ja kulttuuritulkki Ali Mahamed Hassan Kritsistä. Workshopin puheenjohtajana toimi Jussi Perälä Ehyt ry:stä. Keskustelun käynnisti Jani Purhonen omalla puheenvuorollaan. Hän avasi rikoksilla oireilevien nuorten kokemusmaailmaa omaa taustaansa esimerkkinä käyttäen. Ongelmat koulussa, laitoskokemukset sekä ympäristön palaute vahvistavat negatiivista minäkuvaa ja käsitystä itsestä epäonnistujana - näin myös Purhosen itsensä kohdalla. Rikoksia tekemällä sai paljon kaivattua huomiota, onnistumisen kokemuksia ja porukan hyväksyntää. Rikollinen polku vei aina vankilaan saakka. Uuden elämän alkuun pääsemisen vaatii usein päihteiden jättämistä, ympäristön tukea, kokemusta muiden ihmisten luottamuksesta ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Diagnoosikeskeisyys ja jopa hyvin nuorille ehdotetut eläkejärjestelyt ovat arkipäivää, mutta vievät harvoin nuorta eteenpäin muutoksen tiellä. Tunne siitä, että joku välittää, on ensisijaisen tärkeä. Hyväksytyksi tuleminen omana itsenään, mielekäs tekeminen sekä kokonaisvaltainen ohjaus ja tuki kantavat nuorta pitkälle. Workshopin toisen puheenvuoron käyttivät Reetta Pihl ja Ali Mahamed Hassan Kritsin Jenginuori- hankkeesta. Jenginuori-hanke on neljävuotinen projekti, jonka tavoitteena on rakentaa Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi Kriminaalityön foorumi 27.11.2013 5.12.2013 ¡ S. 2/3 ennaltaehkäisevä etsivän työn malli rikoksilla oireilevien nuorten tavoittamiseen. Toimintaa on toteutettu jalkautumalla ja viemällä tuki sinne, missä nuoret liikkuvat. Hankkeessa työskennellään paitsi nuoren kanssa myös hänen perheensä kanssa. Reetta Pihl painottikin perheen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Hankkeen työntekijät ovat havainneet työssään yhä nuorempien lapsien oireilevan rikoksilla ja väkivallalla. Nuorilla on kova tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Moni kaipaa elämäänsä turvallista aikuista, johon luottaa. Ylisukupolvinen syrjäytyminen ja ulkopuolisuus ovat asioita, joihin törmätään jatkuvasti. Usein perheillä on useita erilaisia tukipalveluja käytössään, mutta jostain syystä tuki ei ole riittävää tai oikein kohdennettua. Jenginuori-hankkeen vahvuutena on kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja palvelun joustavuus. Nuorille tarjotaan aikaa, olemista, järkevää tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia. Jenginuorihankkeessa työskentelee yhteensä neljä kokemusasiantuntijaa ja kulttuuritulkkia. Kokemusasiantuntijat ja kulttuuritulkit hyödyntävät nuorten kohtaamisessa omaa taustaansa. Kokemusasiantuntijoiden ja kulttuuritulkkien avulla on saatu kontaktia sellaisiin rikoksilla oireileviin nuoriin, joita ei ole aikaisemmin tavoitettu. Heidän työpanoksensa johdosta myös perhetyötä on päästy tekemään entistä laajemmin etenkin maahanmuuttajataustaisiin perheisiin. Nuorten palvelu ry: n palvelut pyrkivät kohtaamaan nuoret heidän omassa arjessaan tarjoamalla tukea siellä, missä nuoret viettävät aikaansa. Toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio puhui siitä, kuinka jokaisella nuorella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Toteutuuko tämä palveluissa? Rikoksilla oireilevien nuorten elämässä on usein paljonkin eri alojen ammattilaisia. Laaja palveluverkosto ja ”luukuttaminen” väsyttävät nuoren helposti. Nuorten palvelussa toimii tukihenkilöitä, joilla on aikaa kuunnella ja joilla on osaamista ohjata nuorta palveluviidakossa. Ennaltaehkäisevä työote on tärkeä. Ostarilla notkuvien kaveriporukoiden tavoittaminen ennen ongelmien ilmaantumista on merkityksellistä. Nuorten elämän keskiössä ovat kaverit ja Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi Kriminaalityön foorumi 27.11.2013 5.12.2013 ¡ S. 3/3 kuuluminen porukkaan. Kuitenkin se, millainen suhde nuorella on elämänsä tärkeimpään aikuiseen, merkitsee paljon ja toimii joko haittaavana tai suojaavana tekijänä nuoren elämässä. Nuorille tulisi tarjota tekemistä. Tekemisen puute ja tarpeettomuuden tunne ajaa monen nuoren huonoille teille. Nuorelle pitäisikin olla tarjolla vaihtoehtoinen tapa elää ja toimia, jos tavoitteena on luopua rikollisesta elämäntavasta. Workshopin viimeisen puheenvuoron käytti sosiaalityöntekijä Taru Herranen Pirkanmaan sovittelutoimistosta. Sovittelu on lakisääteinen viranomaispalvelu, joka pyörii vapaaehtoisten sovittelijoiden voimin. Sovittelupalveluja tuottavat kunnat ja järjestöt. Rikosten sovittelussa yhdistyvät oikeusjärjestelmä ja sosiaalinen tuki. Sovittelun periaatteita ovat puolueettomuus, tasapuolisuus, vapaaehtoisuus ja maksuttomuus. Sovittelun lähtöasetelma on uhrin kokema vääryys, joka vaatii sovitusta tai hyvitystä. Sovittelun on tarkoitus olla oppimiskokemus, joka harjoittaa vastuunkantoon. Keskeistä on se, että sovittelussa päästään osallistumaan oman asian käsittelyyn ja vieläpä vaikuttamaan sen lopputulokseen. Rikoksia tehdään aikaisempaa vähemmän, mutta ne kasautuvat samoille henkilöille. Nuorten tekemiä rikoksia pyritään usein sovittelemaan. Sovittelun asiakkaista 42 prosenttia on alle 21vuotiaita, kun taas alaikäisiä on noin 30 prosenttia. Käytännössä sovittelu tulee kyseeseen yli 10-vuotiaden kohdalla, vaikka varsinaista ikärajaa ei ole olemassa. Alaikäisen sovittelussa tulee olla huoltaja läsnä ja sovitteluun vaaditaan aina myös tämän suostumus. Sovittelussa ei ole kyse siitä, että uhri luopuu korvauksesta, johon hän on oikeutettu. Myös alle 15-vuotias on vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Sovittelussa voidaan sopia erilaisista hyvitystavoista, joita voivat olla muun muassa anteeksipyyntö, omaisuuden palautus tai työsuoritus. Sovittelusta laaditaan aina kirjallinen ja konkreettinen sovittelusopimus. Tavoitteena on, että sovittelu puhdistaa ilmaa, hälventää ennakkoluuloja sekä korjaa väärinkäsityksiä. Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi
© Copyright 2024