Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
5.12.2013 ¡ S. 1/3
Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
Tampere, Luentosali 1
Workshop
Miten puutumme rikoksilla oireileviin nuoriin?
Workshopissa puheenvuoroja käyttivät seuraavat henkilöt:
hanketyöntekijä Jani Purhonen Kris-Tampere ry:stä, toiminnanjohtaja
Jaakko Nuotio Nuorten palvelu ry:stä, johtava sosiaalityöntekijä Taru
Herranen Pirkanmaan sovittelutoimistosta sekä hanketyöntekijä
Reetta Pihl ja kulttuuritulkki Ali Mahamed Hassan Kritsistä.
Workshopin puheenjohtajana toimi Jussi Perälä Ehyt ry:stä.
Keskustelun käynnisti Jani Purhonen omalla puheenvuorollaan. Hän
avasi rikoksilla oireilevien nuorten kokemusmaailmaa omaa
taustaansa esimerkkinä käyttäen. Ongelmat koulussa,
laitoskokemukset sekä ympäristön palaute vahvistavat negatiivista
minäkuvaa ja käsitystä itsestä epäonnistujana - näin myös Purhosen
itsensä kohdalla. Rikoksia tekemällä sai paljon kaivattua huomiota,
onnistumisen kokemuksia ja porukan hyväksyntää. Rikollinen polku
vei aina vankilaan saakka.
Uuden elämän alkuun pääsemisen vaatii usein päihteiden jättämistä,
ympäristön tukea, kokemusta muiden ihmisten luottamuksesta ja
uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Diagnoosikeskeisyys ja jopa
hyvin nuorille ehdotetut eläkejärjestelyt ovat arkipäivää, mutta vievät
harvoin nuorta eteenpäin muutoksen tiellä. Tunne siitä, että joku
välittää, on ensisijaisen tärkeä. Hyväksytyksi tuleminen omana
itsenään, mielekäs tekeminen sekä kokonaisvaltainen ohjaus ja tuki
kantavat nuorta pitkälle.
Workshopin toisen puheenvuoron käyttivät Reetta Pihl ja Ali
Mahamed Hassan Kritsin Jenginuori- hankkeesta. Jenginuori-hanke
on neljävuotinen projekti, jonka tavoitteena on rakentaa
Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi
Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
5.12.2013 ¡ S. 2/3
ennaltaehkäisevä etsivän työn malli rikoksilla oireilevien nuorten
tavoittamiseen. Toimintaa on toteutettu jalkautumalla ja viemällä tuki
sinne, missä nuoret liikkuvat. Hankkeessa työskennellään paitsi
nuoren kanssa myös hänen perheensä kanssa. Reetta Pihl painottikin
perheen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä.
Hankkeen työntekijät ovat havainneet työssään yhä nuorempien
lapsien oireilevan rikoksilla ja väkivallalla. Nuorilla on kova tarve tulla
nähdyksi ja kuulluksi. Moni kaipaa elämäänsä turvallista aikuista,
johon luottaa. Ylisukupolvinen syrjäytyminen ja ulkopuolisuus ovat
asioita, joihin törmätään jatkuvasti. Usein perheillä on useita erilaisia
tukipalveluja käytössään, mutta jostain syystä tuki ei ole riittävää tai
oikein kohdennettua.
Jenginuori-hankkeen vahvuutena on kyky reagoida nopeasti
muuttuviin tilanteisiin ja palvelun joustavuus. Nuorille tarjotaan aikaa,
olemista, järkevää tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia. Jenginuorihankkeessa työskentelee yhteensä neljä kokemusasiantuntijaa ja
kulttuuritulkkia. Kokemusasiantuntijat ja kulttuuritulkit hyödyntävät
nuorten kohtaamisessa omaa taustaansa. Kokemusasiantuntijoiden ja
kulttuuritulkkien avulla on saatu kontaktia sellaisiin rikoksilla
oireileviin nuoriin, joita ei ole aikaisemmin tavoitettu. Heidän
työpanoksensa johdosta myös perhetyötä on päästy tekemään
entistä laajemmin etenkin maahanmuuttajataustaisiin perheisiin.
Nuorten palvelu ry: n palvelut pyrkivät kohtaamaan nuoret heidän
omassa arjessaan tarjoamalla tukea siellä, missä nuoret viettävät
aikaansa. Toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio puhui siitä, kuinka
jokaisella nuorella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Toteutuuko
tämä palveluissa? Rikoksilla oireilevien nuorten elämässä on usein
paljonkin eri alojen ammattilaisia. Laaja palveluverkosto ja
”luukuttaminen” väsyttävät nuoren helposti. Nuorten palvelussa
toimii tukihenkilöitä, joilla on aikaa kuunnella ja joilla on osaamista
ohjata nuorta palveluviidakossa.
Ennaltaehkäisevä työote on tärkeä. Ostarilla notkuvien
kaveriporukoiden tavoittaminen ennen ongelmien ilmaantumista on
merkityksellistä. Nuorten elämän keskiössä ovat kaverit ja
Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi
Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
5.12.2013 ¡ S. 3/3
kuuluminen porukkaan. Kuitenkin se, millainen suhde nuorella on
elämänsä tärkeimpään aikuiseen, merkitsee paljon ja toimii joko
haittaavana tai suojaavana tekijänä nuoren elämässä. Nuorille tulisi
tarjota tekemistä. Tekemisen puute ja tarpeettomuuden tunne ajaa
monen nuoren huonoille teille. Nuorelle pitäisikin olla tarjolla
vaihtoehtoinen tapa elää ja toimia, jos tavoitteena on luopua
rikollisesta elämäntavasta.
Workshopin viimeisen puheenvuoron käytti sosiaalityöntekijä Taru
Herranen Pirkanmaan sovittelutoimistosta. Sovittelu on lakisääteinen
viranomaispalvelu, joka pyörii vapaaehtoisten sovittelijoiden voimin.
Sovittelupalveluja tuottavat kunnat ja järjestöt. Rikosten sovittelussa
yhdistyvät oikeusjärjestelmä ja sosiaalinen tuki. Sovittelun
periaatteita ovat puolueettomuus, tasapuolisuus, vapaaehtoisuus ja
maksuttomuus. Sovittelun lähtöasetelma on uhrin kokema vääryys,
joka vaatii sovitusta tai hyvitystä. Sovittelun on tarkoitus olla
oppimiskokemus, joka harjoittaa vastuunkantoon. Keskeistä on se,
että sovittelussa päästään osallistumaan oman asian käsittelyyn ja
vieläpä vaikuttamaan sen lopputulokseen.
Rikoksia tehdään aikaisempaa vähemmän, mutta ne kasautuvat
samoille henkilöille. Nuorten tekemiä rikoksia pyritään usein
sovittelemaan. Sovittelun asiakkaista 42 prosenttia on alle 21vuotiaita, kun taas alaikäisiä on noin 30 prosenttia. Käytännössä
sovittelu tulee kyseeseen yli 10-vuotiaden kohdalla, vaikka
varsinaista ikärajaa ei ole olemassa. Alaikäisen sovittelussa tulee olla
huoltaja läsnä ja sovitteluun vaaditaan aina myös tämän suostumus.
Sovittelussa ei ole kyse siitä, että uhri luopuu korvauksesta, johon
hän on oikeutettu. Myös alle 15-vuotias on vastuussa
aiheuttamastaan vahingosta. Sovittelussa voidaan sopia erilaisista
hyvitystavoista, joita voivat olla muun muassa anteeksipyyntö,
omaisuuden palautus tai työsuoritus. Sovittelusta laaditaan aina
kirjallinen ja konkreettinen sovittelusopimus. Tavoitteena on, että
sovittelu puhdistaa ilmaa, hälventää ennakkoluuloja sekä korjaa
väärinkäsityksiä.
Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi