1. No category

Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
4.12.2013 ¡ S. 1/4
Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
Tampere, Juvenes-Kokouskeskus
Workshop
Osaammeko huomioida ihmisten erilaisuuden?
Nasima Razmyar pj. (hallituksen puheenjohtaja, Monika-Naiset Liitto ry), tutkija Helena Huhta
(Nuorisotutkimusseura ry), projektikoordinaattori Inka Jeskanen (Romano Missio ry), palveluohjaaja
Tuula Nyman (Romano Missio ry), asiamiessosiaalityöntekijä Marjatta Kaurala (Krits), koordinaattori
Irene Komu (Sininauhaliitto ry)
Monika-Naiset Liiton hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar aloitti
workshopin kuvailemalla kokemuksiaan siitä, millä tavoin Suomi on 20
vuodessa muuttunut: parikymmentä vuotta sitten vain peruspalvelut sekä
TE-toimiston palvelut olivat ulkomaalaistaustaisten saatavilla, kun taas
nykyisin maahanmuuttajien taustoja huomioidaan laaja-alaisemmin.
Razmyar toivoo kehitystä siinä, että jatkossa maahanmuuttajien koulutusta
arvostettaisiin myös Suomessa. Lisäksi olisi syytä muistaa, miten taustat
saattavat vaihdella saman maan sisälläkin esimerkiksi sen mukaan, onko
maahanmuuttaja elänyt lähtömaassaan maaseudulla vai pääkaupungissa –
siten edes samasta maasta lähtöisin olevat ihmiset eivät ole keskenään
samanlaisia.
Razmyar korostaa, että palveluiden kehittymisen ohessa yleinen
asenneilmapiiri on kuitenkin muuttunut suvaitsemattomampaan suuntaan, ja
epäasiallisesta
huutelusta
on
tullut
Razmyarin
mukaan
jopa
”salonkikelpoista”. Tällä hän viittaa siihen, miten politiikassa ja mediassa
siedetään epäasiallisia, rasistissävyisiä kommentteja enemmän kuin
aiemmin. Erilaisuutta ei huomioida ruoka- ja muuta kulttuuria fiilistelemällä,
vaan kohtaamalla ”ihminen ihmisenä”. Razmyar päättää alustuksensa
kysymällä, pitäisikö kenelläkään meistä edes olla vain yhtä identiteettiä?
Huhta jatkaa esittelemällä etnografisia tutkimuksiaan siitä, millaista on olla
maahanmuuttajana suomalaisessa vankilassa. Vankilanjohtajista kahdeksan
myöntää, että vartijoiden puheissa esiintyy jossain määrin rasistisia
asenteita. Kielitaidottomuus (suomi, ruotsi, englanti) on rajoite, sillä vankilat
eivät huomioi heitä aina riittävästi ja kielitaidottomat vangit ovat muiden
vankien avun varassa. Kielikysymys rajoittaa toimintoihin osallistumista,
mikä asettaa kielitaidottomat epätasa-arvoiseen asemaan muihin vankeihin
nähden.
Vankilarasismin kohteena ovat pääosin afrikkalais- ja arabitaustaiset vangit.
Rasistinen käytös ilmenee nimittelynä, uhkailuna ja ”painimisena”.
Vartijoiden asenteissa sekä puheissa ilmenevä rasismi on Huhdan mukaan
passiivis-aggressiivista, mikä ilmenee esimerkiksi haluttomuutena puuttua
rasistiseen toimintaan. Rasistisesta käyttäytymisestä aiheutuva pelko ajaa
Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi
Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
4.12.2013 ¡ S. 2/4
ulkomaalaistaustaisia vankeja suljetuille osastoille, mikä sulkee heidät pois
toimintojen piiristä ja on kielitaidottomuuden ohella toinen eriarvoisuutta
aiheuttava rakenteellinen tekijä. Keskustelun kautta löydetään ratkaisu
helpottamaan tilannetta: romani- ja maahanmuuttajataustaisia vartijoita on
saatava vankiloihin rikkomaan perinteistä asetelmaa.
Nyman ja Jeskanen Romano Missiosta esittelevät Naisten vuoro –hanketta,
jonka avulla pyritään lisäämään romaninaisten erityispiirteiden huomiointia
vankiloissa. Tarkoituksena on lisätä tietoutta sekä tehdä käytännön työtä
ryhmä- ja yksilötoimintana. Nyman kertoo, miten oman identiteetin ja
kulttuuri-identiteetin vahvistuessa on helpompi lähteä mukaan vankilan
kuntouttaviin toimintoihin, mikä on havaittu käytännön työssä
Hämeenlinnassa ja Vanajalla. Nyman ja Jeskanen korostavat Huhtalan ja
workshopin osallistujien tavoin sitä, että vankiloihin on saatava eritaustaisia
työntekijöitä; Nyman on toiminut tienraivaajana työskennellessään
romaninaisena vankilassa - hankkeen alkuvaiheessa hän kohtasi vankilassa
ennakkoasenteita myös työntekijänä. Keskustelussa nousee esiin se, että
yhteistä kulttuurista taustaa olennaisempaa on kuitenkin aito kohtaaminen
ihmisten välillä.
Asiamiessosiaalityöntekijä Kaurala Kritsistä kertoo tuoreesta selvityksestä
vankien terveydelliseen tilanteeseen liittyen. Jopa 88 prosentilla vangeista
on alkoholiongelma, somaattisia sairauksia on huomattavasti enemmän kuin
valtaväestöllä ja 18 prosenttia vangeista on työkyvyttömiä (kuitenkin vain 5
prosentilla on työkyvyttömyyseläke). Naisvangeista jopa puolet on
työkyvyttömiä. 37 prosenttia vangeista on vailla ammatillista koulutusta.
Kaurala korostaa, että selvityksen osoittaman kasautuneen huonoosaisuuden merkityksiä palvelujärjestelmälle on syytä pohtia. Kasautunut
huono-osaisuus
asettaa
haasteita
vankiloiden
kuntoutustyölle,
vapautumisen valmisteluun sekä yhteiskunnalle, että saadaan pidettyä vangit
palvelujärjestelmän piirissä vapautumisen jälkeenkin. Pienillä paikkakunnilla
vangeille ei välttämättä ole palveluita tarjolla. Isommilla paikkakunnilla
vangit sen sijaan saattavat hukkua massaan. Kaurala heittää ilmoille
haasteen siitä, kuka ottaa vastuun palvelun koordinoinnista – valvojat,
hankkeet, kolmannen sektorin tukihenkilöt? Sosiaalihuoltolaissa on
Kauralan mukaan valmisteilla uudistus, jonka mukaan sosiaalitoimen
puolelta tulisi vastuuhenkilö selvittelemään ja koordinoimaan vangin asioita.
Vapauttamissuunnitelmat tulisi lisäksi valmistella kaikille vapautuville
vangeille, mikä ei vielä nyt toteudu.
Workshopin päättää Komun esteettömyyden edistämistä koskeva
puheenvuoro.
Hän
työskentelee
Sininauhaliitossa
Esteettömän
mielenterveys- ja päihdetyön parissa. Esteettömyys tarkoittaa Komun
mukaan ”palveluja kaikille”. Tämä ei kuitenkaan toteudu, sillä vammaiset
pääsevät WHO:n mukaan noin neljä kertaa huonommin avun piiriin – syynä
fyysinen ympäristö sekä ennakkoluulot. Jokainen voi miettiä omia
asenteitaan, sillä Komu korostaa asenteen merkitystä esteettömyyden
Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi
Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
4.12.2013 ¡ S. 3/4
edistämiseen tähtäävässä työssä. Hänen mukaansa olisi syytä pohtia, miten
toimimme ja ajattelemme, kun joku asia tuntuu hankalalta tai vieraalta.
Asenneilmapiirin muutoksen ohella esteettömyyttä edistämään suositellaan
esteettömyyssuunnitelmia.
Hanna Mäki-Tuuri
Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi
Kriminaalityön foorumi 27.11.2013
4.12.2013 ¡ S. 4/4
Kriminaalihuollon tukisäätiö | Kinaporinkatu 2 E 39 | 00500 Helsinki | puh. 09 7743 6120 | [email protected] | www.krits.fi