Kriminaalityön foorumi 2013
27.11.2013
Sampo Järvelä
Kiitospuheenvuoro kriminaalihuollon palkinnosta 2013
Hyvät ystävät
Parhaimmat kiitokseni Kriminaalihuollon tukisäätiölle ja vuoden 2013 palkinnonsaajan
valitsijalle professori Pentti Arajärvelle saamastani huomionosoituksesta.
Haluan välittää palkinnon johdosta kiitokseni myös Silta-Valmennusyhdistyksen
KuntoutusSillan työntekijöille, koko Sillan henkilöstölle ja laajalle joukolle eri toimijatahoja
edustaville kumppaneillemme. Ilman yhteistä tavoitetta ja siihen tähtäävää työtä olisimme
tuskin voineet auttaa ja tukea vankilasta vapautuvia yhteisiä asiakkaitamme yhtä hyvällä
menestyksellä.
Aloittaessani yli 30 vuotta siten Kriminaalihuoltoyhdistyksen työleirin esimiehenä vasta
perustetulla Padasjoen työleirillä varsin eksoottisissa olosuhteissa, oli maailma ja sen meno
kovin toisenlaista kuin tänään.
Kriminaalipolitiikassa, vankeinhoidossa ja kriminaalihuollossa tulevat muutokset olivat vasta
oraalla. Kriminaalihuollossa lakisääteisten seuraamusjärjestelmään liittyvät tehtävät ja
vankilastavapautuvien tukeminen olivat kokolailla tasapainossa.
Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistojen verkkoa laajennettiin ja samassa yhteydessä
kehitettiin voimaperäisesti myös yhdistyksen asumispalveluja ja muita vankilastavapautuville
suunnattuja palveluja.
Asiakastyössä pakko vai palvelu –keskustelu oli kuumimmillaan ja se ennakoi tulevia
muutoksia.
Yhdyskuntaseuraamusten käyttöönotto käynnisti seuraamusjärjestelmän, vankeinhoidon ja
kriminaalihuollon suuren muutoksen 80-90 lukujen taitteessa. Muutoksen, joka on nyt eri
vaiheineen kestänyt yli 20 vuotta.
Kriminaalityön foorumi 2013, 27.11.2013 Sampo Järvelä
Käytännössä muutoksen käynnisti vuonna 1991 osassa maata alkanut
yhdyskuntapalvelukokeilu, joka laajeni koko maahan vuonna 1994. Laki yhdyskuntapalvelusta
säädettiin vuonna 1996.
Tätä seurasi kokeiluvaiheen jälkeen laki nuorisorangaistuksesta vuonna 2004.
Viimeisimmät uudistukset ovat olleet valvontarangaistusta koskeva laki 2011 ja
pantavalvontaa koskevan lainsäätäminen 2013.
Tämän kehityksen seurauksena vankilakeskeinen täytäntöönpanojärjestelmä
”yhteiskunnallistui” ja nyt tuomituista rangaistuksista yhä suurempi osa pannaan täytäntöön
yhdyskuntaseuraamuksina.
Vuoden 2012 alussa rikosseuraamusasiakkaita oli Suomessa noin 7.200 ja heistä 55 % oli
yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia. Tänä vuonna rikosseuraamusasiakkaita arvioidaan olevan
noin 6.600 ja heistä 52 % yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia.
Edellisten lisäksi yhdyskuntaseuraamustyyppisessä valvotussa koevapaudessa arvioidaan tänä
vuonna olevan keskimäärin päivittäin noin 165 vankia.
Laitoskeskeisen täytäntöönpanon vähentäminen on ollut suomalaisen kriminaalipolitiikan
menestystarina.
Seuraamusjärjestelmän kehittämiseen liittyi hallinnon uudistaminen, joka merkitsi
Kriminaalihuoltoyhdistyksen toiminnan lakkauttamista vuonna 2001 ja rikosseuraamuslaitoksen perustamista.
Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkauttaminen merkitsi kuitenkin yhdistyksen asumispalvelujen
ja muun jälkihuollon lakkauttamista. Ainoana hengissä selviytyjänä oli Tampereen
toimintakeskus, jonka toiminta siirrettiin Tampereelle perustettuun SiltaValmennusyhdistykseen.
Ilman Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkauttamisen yhteydessä perustettua Kriminaalihuollon
tukisäätiötä ja säätiön antamaa tukea Sillan toiminnan käynnistämiseen , en todennäköisesti
olisi tänään kiittämässä Kriminaalihuollon tukisäätiötä.
Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalvelujen ja muun jälkihuoltoon liittyvän toiminnan
alasajo ilman niitä korvaavien palvelujen järjestämistä oli suuri virhe.
Virheen vakavuus korostuu nykytilanteessa, jossa rikosseuraamuslaitoksen rakennemuutos
jatkuu, eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy ja julkisten palvelujen rahoitus kriisiytyy
erityisesti kunnissa.
Kriminaalityön foorumi 2013, 27.11.2013 Sampo Järvelä
Tänä päivänä rikosseuraamuslaitoksen strategian kolme keskeisintä tavoitetta ovat:
·
·
·
Polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä,
Turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa ja
Mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö.
Yhdyskuntaseuraamusten käytön laajentaminen yhdessä suunnitelmallisemman vapauttamisen
ja vaiheittaisen vapautumisen kanssa haastavat aivan uudella tavalla vapaudessa tehtävän
kriminaalihuoltotyön mutta tarjoavat samalla mahdollisuuden uuden kehittämiseen.
Tämä haasteen tiivistän neljään kysymykseen:
·
·
·
·
Miten lisätä vankilasta vapautuvien ja avoseuraamuksissa olevien asiakkaiden
sosiaalista osallisuutta ?
Mikä voisi olla nykytilanteeseen ja rikoksiin syyllistyneiden auttamiseen ja tukemiseen
soveltuva kansallinen malli ?
Millä tavoin mallissa yhdistetään rangaistusten täytäntöönpano, julkiset palvelut,
järjestöjen palvelut, kansalaistoiminta ja vertaistuki ?
Miten riittävät toiminnan taloudelliset resurssit voidaan turvata ?
Lopuksi yritän ammentaa Silta-Valmennusyhdistyksen kokemuksesta joitain konkreettisia
vastauksia esittämiin kysymyksiin.
Noin 20 vuotta sitten teimme muutamia asiakastyötä koskevia tärkeitä valintoja, jotka ovat
vuosien myötä vahvistuneet ja tulleet erottamattomaksi osaksi Sillan toimintakulttuuria.
Tärkeimmät näistä valinnoista olivat pyrkimys laaja-alaiseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen
eri toimijoiden kanssa, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden korostaminen asiakastyössä ja
työyhteisössä, kokonaisvaltaisen työotteen ja monialaisen osaamisen korostaminen, tekemällä
oppiminen ja asiakasryhmien laajentaminen.
Nämä valinnat ovat lainrikkojien yhteiskuntaan kiinnittymisen näkökulmasta mahdollistaneet
toimintamallin ja sisällön kehittymisen, jonka kaksi tärkeintä elementtiä ovat:
·
Erilaiset valmennusyhteisöt lainrikkoja-asiakkaille, joita ovat vain lainrikkojille
tarkoitetut kuntoutumisyhteisöt ja sekä lainrikkojille että muille asiakkaille tarkoitetut
valmennus- ja työyhteisöt.
Erilaiset yhteisöt tarjoavat lainrikkoja-asiakkaille konkreettisen mahdollisuuden
etääntyä vähitellen rikos- ja päihdekeskeisestä elämäntavasta mutta samalla se tarjoaa
vanhasta luopumisen tilalle toisen toiminta-areenan, joka toimii väylänä yhteiskuntaan
kiinnittymiseen.
Kriminaalityön foorumi 2013, 27.11.2013 Sampo Järvelä
Asiakkaiden ja asiakastyön näkökulmasta tällä toimintatavalla on monia syvällisiä
vaikutuksia ja merkityksiä, jotka tukevat asiakasta ja asiakastyötä ei ainoastaan
lainrikkojien vaan myös muiden asiakkaiden näkökulmasta.
·
Toinen elementti on toiminnan monipuolisuus ja verkottuminen muiden toimijoiden
kanssa.
Sillassa sosiaalisen kuntoutuksen palvelut sisältävät lainrikkojien osalta vankeusaikaisia
palveluja, kuten rangaistusaikainen kuntoutus ja koevapaus, joihin liittyy voi liittyä
sosiaalisen kuntoutuksen, työvalmennuksen, ammatillisen koulutuksen ja tukiasumisen
palveluja ja jotka voivat jatkua myös vapautumisen jälkeen.
Sosiaalisen tuen jatkuvuuden, asiakkaan muutoksen turvalliseksi kokemisen ja
toisenlaisen elämän mahdollistumisen näkökulmasta palvelukokonaisuus tarjoaa
asiakkaille useita erilaisia väyliä jäsentää omaa elämää ja kiinnittyä yhteiskuntaan.
Erilaiset valmennusyhteisöt ja verkottuminen muiden toimijoiden kanssa ja luottamukseen
perustuva yhteistyö avaa Sillan asiakkaille monia sellaisia ovia, joista kulkemiseen heillä ei
ilman näitä suhteita olisi juurikaan mahdollisuuksia. Kumppanuuden ja luottamuksen
rakentaminen sekä Sillan sisällä että suhteessa muihin toimijoihin on osa sosiaalisten
mahdollisuuksien tarjoamiseen perustuvaa työotetta.
Normaalien sosiaali-, työvoima- ja koulutuspalvelujen ja myös työelämän on usein erittäin
vaikea vastata lainrikkojataustaisten ihmisten palvelutarpeisiin. Kokonaisvaltainen työote ei
voi toteutua, koska kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta asiakkaan tilanteesta. Luottamuksen
sijaan suhtautuminen asiakkaisiin on varautunutta . Luottamus ja yhteistyö työntekijän ja
asiakkaan välillä ei voi kehittyä, koska työntekijät vaihtuvat sekä organisaatiokohtaisesti että
asioitaessa eri palveluissa. Palvelujen joustavuus ei riitä vastaamaan yksittäisen asiakkaan
nopeasti muuttuviin palvelutarpeisiin ja tilanteisiin.
Vankilasta vapautuvien sosiaalisen osallisuuden lisääminen tukemalla heidän omia
vaikutusmahdollisuuksiaan omaan elämäänsä ja tarjoamalla heille osallistumismahdollisuuksia
erilaisiin yhteisöihin edellyttää asiakastyöltä kokonaisvaltaista työotetta, luottamusta,
yhteistyötä ja kumppanuusverkostoja. Näiden lisäksi pysyvien vaikutusten aikaansaaminen
edellyttää palveluilta joustavuutta ja pitkäkestoisuutta.
Tiivistetysti sanottuna. Osallisuus ja toivo paremmasta tuottavat hyvinvointia.
Osallistumismahdollisuuksien ja luottamuksen puute puolestaan ulkopuolisuutta ja
voimattomuutta.
Kriminaalityön foorumi 2013, 27.11.2013 Sampo Järvelä