Sampo Järvelän kiitospuhe
Kriminaalityön foorumi 2013 27.11.2013 Sampo Järvelä Kiitospuheenvuoro kriminaalihuollon palkinnosta 2013 Hyvät ystävät Parhaimmat kiitokseni Kriminaalihuollon tukisäätiölle ja vuoden 2013 palkinnonsaajan valitsijalle professori Pentti Arajärvelle saamastani huomionosoituksesta. Haluan välittää palkinnon johdosta kiitokseni myös Silta-Valmennusyhdistyksen KuntoutusSillan työntekijöille, koko Sillan henkilöstölle ja laajalle joukolle eri toimijatahoja edustaville kumppaneillemme. Ilman yhteistä tavoitetta ja siihen tähtäävää työtä olisimme tuskin voineet auttaa ja tukea vankilasta vapautuvia yhteisiä asiakkaitamme yhtä hyvällä menestyksellä. Aloittaessani yli 30 vuotta siten Kriminaalihuoltoyhdistyksen työleirin esimiehenä vasta perustetulla Padasjoen työleirillä varsin eksoottisissa olosuhteissa, oli maailma ja sen meno kovin toisenlaista kuin tänään. Kriminaalipolitiikassa, vankeinhoidossa ja kriminaalihuollossa tulevat muutokset olivat vasta oraalla. Kriminaalihuollossa lakisääteisten seuraamusjärjestelmään liittyvät tehtävät ja vankilastavapautuvien tukeminen olivat kokolailla tasapainossa. Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistojen verkkoa laajennettiin ja samassa yhteydessä kehitettiin voimaperäisesti myös yhdistyksen asumispalveluja ja muita vankilastavapautuville suunnattuja palveluja. Asiakastyössä pakko vai palvelu –keskustelu oli kuumimmillaan ja se ennakoi tulevia muutoksia. Yhdyskuntaseuraamusten käyttöönotto käynnisti seuraamusjärjestelmän, vankeinhoidon ja kriminaalihuollon suuren muutoksen 80-90 lukujen taitteessa. Muutoksen, joka on nyt eri vaiheineen kestänyt yli 20 vuotta. Kriminaalityön foorumi 2013, 27.11.2013 Sampo Järvelä Käytännössä muutoksen käynnisti vuonna 1991 osassa maata alkanut yhdyskuntapalvelukokeilu, joka laajeni koko maahan vuonna 1994. Laki yhdyskuntapalvelusta säädettiin vuonna 1996. Tätä seurasi kokeiluvaiheen jälkeen laki nuorisorangaistuksesta vuonna 2004. Viimeisimmät uudistukset ovat olleet valvontarangaistusta koskeva laki 2011 ja pantavalvontaa koskevan lainsäätäminen 2013. Tämän kehityksen seurauksena vankilakeskeinen täytäntöönpanojärjestelmä ”yhteiskunnallistui” ja nyt tuomituista rangaistuksista yhä suurempi osa pannaan täytäntöön yhdyskuntaseuraamuksina. Vuoden 2012 alussa rikosseuraamusasiakkaita oli Suomessa noin 7.200 ja heistä 55 % oli yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia. Tänä vuonna rikosseuraamusasiakkaita arvioidaan olevan noin 6.600 ja heistä 52 % yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia. Edellisten lisäksi yhdyskuntaseuraamustyyppisessä valvotussa koevapaudessa arvioidaan tänä vuonna olevan keskimäärin päivittäin noin 165 vankia. Laitoskeskeisen täytäntöönpanon vähentäminen on ollut suomalaisen kriminaalipolitiikan menestystarina. Seuraamusjärjestelmän kehittämiseen liittyi hallinnon uudistaminen, joka merkitsi Kriminaalihuoltoyhdistyksen toiminnan lakkauttamista vuonna 2001 ja rikosseuraamuslaitoksen perustamista. Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkauttaminen merkitsi kuitenkin yhdistyksen asumispalvelujen ja muun jälkihuollon lakkauttamista. Ainoana hengissä selviytyjänä oli Tampereen toimintakeskus, jonka toiminta siirrettiin Tampereelle perustettuun SiltaValmennusyhdistykseen. Ilman Kriminaalihuoltoyhdistyksen lakkauttamisen yhteydessä perustettua Kriminaalihuollon tukisäätiötä ja säätiön antamaa tukea Sillan toiminnan käynnistämiseen , en todennäköisesti olisi tänään kiittämässä Kriminaalihuollon tukisäätiötä. Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalvelujen ja muun jälkihuoltoon liittyvän toiminnan alasajo ilman niitä korvaavien palvelujen järjestämistä oli suuri virhe. Virheen vakavuus korostuu nykytilanteessa, jossa rikosseuraamuslaitoksen rakennemuutos jatkuu, eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy ja julkisten palvelujen rahoitus kriisiytyy erityisesti kunnissa. Kriminaalityön foorumi 2013, 27.11.2013 Sampo Järvelä Tänä päivänä rikosseuraamuslaitoksen strategian kolme keskeisintä tavoitetta ovat: · · · Polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä, Turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa ja Mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Yhdyskuntaseuraamusten käytön laajentaminen yhdessä suunnitelmallisemman vapauttamisen ja vaiheittaisen vapautumisen kanssa haastavat aivan uudella tavalla vapaudessa tehtävän kriminaalihuoltotyön mutta tarjoavat samalla mahdollisuuden uuden kehittämiseen. Tämä haasteen tiivistän neljään kysymykseen: · · · · Miten lisätä vankilasta vapautuvien ja avoseuraamuksissa olevien asiakkaiden sosiaalista osallisuutta ? Mikä voisi olla nykytilanteeseen ja rikoksiin syyllistyneiden auttamiseen ja tukemiseen soveltuva kansallinen malli ? Millä tavoin mallissa yhdistetään rangaistusten täytäntöönpano, julkiset palvelut, järjestöjen palvelut, kansalaistoiminta ja vertaistuki ? Miten riittävät toiminnan taloudelliset resurssit voidaan turvata ? Lopuksi yritän ammentaa Silta-Valmennusyhdistyksen kokemuksesta joitain konkreettisia vastauksia esittämiin kysymyksiin. Noin 20 vuotta sitten teimme muutamia asiakastyötä koskevia tärkeitä valintoja, jotka ovat vuosien myötä vahvistuneet ja tulleet erottamattomaksi osaksi Sillan toimintakulttuuria. Tärkeimmät näistä valinnoista olivat pyrkimys laaja-alaiseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen eri toimijoiden kanssa, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden korostaminen asiakastyössä ja työyhteisössä, kokonaisvaltaisen työotteen ja monialaisen osaamisen korostaminen, tekemällä oppiminen ja asiakasryhmien laajentaminen. Nämä valinnat ovat lainrikkojien yhteiskuntaan kiinnittymisen näkökulmasta mahdollistaneet toimintamallin ja sisällön kehittymisen, jonka kaksi tärkeintä elementtiä ovat: · Erilaiset valmennusyhteisöt lainrikkoja-asiakkaille, joita ovat vain lainrikkojille tarkoitetut kuntoutumisyhteisöt ja sekä lainrikkojille että muille asiakkaille tarkoitetut valmennus- ja työyhteisöt. Erilaiset yhteisöt tarjoavat lainrikkoja-asiakkaille konkreettisen mahdollisuuden etääntyä vähitellen rikos- ja päihdekeskeisestä elämäntavasta mutta samalla se tarjoaa vanhasta luopumisen tilalle toisen toiminta-areenan, joka toimii väylänä yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Kriminaalityön foorumi 2013, 27.11.2013 Sampo Järvelä Asiakkaiden ja asiakastyön näkökulmasta tällä toimintatavalla on monia syvällisiä vaikutuksia ja merkityksiä, jotka tukevat asiakasta ja asiakastyötä ei ainoastaan lainrikkojien vaan myös muiden asiakkaiden näkökulmasta. · Toinen elementti on toiminnan monipuolisuus ja verkottuminen muiden toimijoiden kanssa. Sillassa sosiaalisen kuntoutuksen palvelut sisältävät lainrikkojien osalta vankeusaikaisia palveluja, kuten rangaistusaikainen kuntoutus ja koevapaus, joihin liittyy voi liittyä sosiaalisen kuntoutuksen, työvalmennuksen, ammatillisen koulutuksen ja tukiasumisen palveluja ja jotka voivat jatkua myös vapautumisen jälkeen. Sosiaalisen tuen jatkuvuuden, asiakkaan muutoksen turvalliseksi kokemisen ja toisenlaisen elämän mahdollistumisen näkökulmasta palvelukokonaisuus tarjoaa asiakkaille useita erilaisia väyliä jäsentää omaa elämää ja kiinnittyä yhteiskuntaan. Erilaiset valmennusyhteisöt ja verkottuminen muiden toimijoiden kanssa ja luottamukseen perustuva yhteistyö avaa Sillan asiakkaille monia sellaisia ovia, joista kulkemiseen heillä ei ilman näitä suhteita olisi juurikaan mahdollisuuksia. Kumppanuuden ja luottamuksen rakentaminen sekä Sillan sisällä että suhteessa muihin toimijoihin on osa sosiaalisten mahdollisuuksien tarjoamiseen perustuvaa työotetta. Normaalien sosiaali-, työvoima- ja koulutuspalvelujen ja myös työelämän on usein erittäin vaikea vastata lainrikkojataustaisten ihmisten palvelutarpeisiin. Kokonaisvaltainen työote ei voi toteutua, koska kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta asiakkaan tilanteesta. Luottamuksen sijaan suhtautuminen asiakkaisiin on varautunutta . Luottamus ja yhteistyö työntekijän ja asiakkaan välillä ei voi kehittyä, koska työntekijät vaihtuvat sekä organisaatiokohtaisesti että asioitaessa eri palveluissa. Palvelujen joustavuus ei riitä vastaamaan yksittäisen asiakkaan nopeasti muuttuviin palvelutarpeisiin ja tilanteisiin. Vankilasta vapautuvien sosiaalisen osallisuuden lisääminen tukemalla heidän omia vaikutusmahdollisuuksiaan omaan elämäänsä ja tarjoamalla heille osallistumismahdollisuuksia erilaisiin yhteisöihin edellyttää asiakastyöltä kokonaisvaltaista työotetta, luottamusta, yhteistyötä ja kumppanuusverkostoja. Näiden lisäksi pysyvien vaikutusten aikaansaaminen edellyttää palveluilta joustavuutta ja pitkäkestoisuutta. Tiivistetysti sanottuna. Osallisuus ja toivo paremmasta tuottavat hyvinvointia. Osallistumismahdollisuuksien ja luottamuksen puute puolestaan ulkopuolisuutta ja voimattomuutta. Kriminaalityön foorumi 2013, 27.11.2013 Sampo Järvelä
© Copyright 2024