1. No category

Tampereen
SLALOMSANOMAT
Tampereen Slalomseuran kausijulkaisu 2011–2012
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Kaupungin paras valikoima
juhla-, kokous- ja saunatiloja.
Juvenes Juhlapalvelu
Juhla-, kokous- ja saunatilat
0207 600 300
[email protected]
www.juvenes.fi
J
älleen on yksi onnistunut Tampereen Slalomseura Ry:n (TSS) alppivuosi takana ja
uusi edessä. Joitakin vuosia sitten, TSS lanseerasi toimintansa rungoksi ympärivuotisen ”Alppivuosi”-teeman. Alppivuosi-teemaan lähtökohtana oli systemaattisen
ympärivuotisen valmennuksen toteuttaminen sekä kannustus omaehtoiseen monipuoliseen lasten ja nuorten liikuntaan ja harjoitteluun. Lanseerattu ”Alppivuosi-teema” on
osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. TSS:n nousu Ski Sport Finland Ry:n seuraluokittelussa on edelleen jatkunut ja ympärivuotinen toiminta on jatkunut vireänä.
TSS:n jäsenmäärä on kasvussa. Seuratoimintaan on tullut mukaan uusia aktiivisia lapsia
ja nuoria, sekä heidän huoltajiaan. Valmentajat ovat olleet aktiivisesti mukana ”Alppivuosi-teemassa” ja heidän panoksensa on ollut merkittävä. Omien harrastusten lisäksi urheilijoille ikäryhmät huomioiden on pystytty tarjoamaan monipuolista kesä- ja syysharjoittelua. Kaikilla näillä aktiivisilla toimilla seuran positiivien vire on saatu säilymään ja
toiminta on ollut vilkasta. Kiitos tästä kuuluu kaikille seuratoiminnassa mukana oleville!
Tulevan lumikauden alkaessa uskon, että urheilijoiden, huoltajien ja valmentajien lähtökohdat kauteen ovat hyvät. ”Alppivuosi-teema” jatkaa toimintaansa ja kehittyy edelleen.
Jo nyt, ennen lumikauden toiminnan käynnistymistä, olen vakuuttunut positiivisen seuratoiminnan jatkumisesta. Tästä on hyvä jatkaa ja helppo toivottaa onnea kaikille seuralaisille kaudelle 2011 – 2012.
Tampereen Slalomseura Ry:n psta
Jouni Mikkonen
Puheenjohtaja
Tampereen Slalomseura ry.
Tampere Alpine Ski Team, Tampere, Finland
Seuranumero – register number 4148 41483
Yhdistysrekisterinumero – register of associations 74.952
Ski Sport Finland ry:n jäsenseura Member of the Finnish Ski Federation
Pankkiyhteys Nordea 114630-1048823
www.tampereenslalomseura.fi
2
3
Tampereen Slalomseuran
vastuuhenkilöt 2011 - 2012
Puheenjohtaja
Jouni Mikkonen
Varapuheenjohtaja, tiedotus
Anna-Maria Tolvanen
Sihteeri
Mikko Petäjistö
kilpailuilmoittautumiset, nettiasiat
Sebastian Freudenthal
Uudet jäsenet, valmennusyhteistyö
Jussi Elo
Kalusto vastaava
Juha Blom
Kilpailuvastaava
Jukka Kinnunen
Ryhmien valmentajat
kaudella 2011- 2012
TULOKKAAT
Harri Saajos
Pia Pulakka
NOUSUKKAAT
Anna-Maria Tolvanen
Erika Kallionpää
KISAJUNIORIT
Pirita Moisanen
Annika Sulanto
AUDI-RYHMÄ
Sara Partanen
Olli Aro
TOIMINTAA KAIKILLE IKÄRYHMILLE
ALOITTAVIEN RYHMÄT TULOKKAAT ja
NOUSUKKAAT ovat uusille harrastajille tarkoitetut ryhmät. Vaatimuksena aloittamiselle on laskettelun perustaitojen hallinta niin, että sukset menevät käännöksessä samansuuntaisesti ja hississä
pärjätään yksin ilman apua. Jokaiselta laskijalta vaaditaan SKIPASSI, jonka voi lunastaa Hiihtoliiton
nettisivulta. Sen hinta on alle 18-vuotiailta 10,- ja
se sisältää kilpailu- ja harjoitustominnan kattavan
ryhmävakuutuksen sekä kansalliselle tasolle riittävän kilpailulisenssin.
Tulokkaat on nuorimmille laskijoille suunnattu harjoitusryhmä, jossa opetellaan alppiurheilun perustaitoja, oikeaa laskuasentoa ja leikkaavaa
käännöstä. Harjoituksia pidetään kahdesti viikossa yleensä Hervannan rinteessä, joka sopii profiililtaan erinomaisesti laskutekniikan opetteluun. Ryhmän vastuuvalmentaja Harri Saajoksen tavoitteena
on, että tulevat alppitähdet selviävät omin avuin lä-
KISASENIORIT
Mikko Rantanen
Muut valmentajat:
Markus Mäntylä, Iina Junnilainen ja Aino Lintula.
www.elektori.com
4
5
hes mistä tahansa rinteestä ja ovat valmiit ottamaan
vastaan uusia haasteita. Ensimmäiset kilpailukokemukset hankitaan usein tässä ryhmässä Tampereen
Slalomseuran omassa TSS Cupissa.
Nousukkaat ovat jo perusteet oppineita laskijoita,
joiden taidot tekevät ratalaskun alkeiden harjoittelun mahdolliseksi. Ryhmä harjoittelee kahdesti viikossa samaan aikaan tulokkaiden kanssa pääosin
laskutekniikkaa, mutta ratalaskukin kuuluu harjoitusohjelmaan. Tavoitteena on kehittää laskijoiden
taidot sille tasolle, että he ovat valmiita aloittamaan
uransa alppihiihtäjinä. Pisimmälle ehtineet ryhmäläiset hakevat kokemusta paitsi TSS Cupista myös
lähiseudun suuremmista Etelä-Suomen cupin osakilpailuista.
KISAJUNIORIT on 9- ja 11-vuotiaiden sarjoissa
laskeville kilpauransa alkutaipaleella oleville urheilijoille tarkoitettu valmennusryhmä. Näillä urheili-
– kilpailuun, joka kaudella -11 – 12 lasketaan Tampereen Mustavuoressa.
Valmentajina KISAJUNIOREILLA ovat Pirita
Moisanen ja Annika Sulanto. Heidän hyvän työnsä
tuloksena ryhmän laskijat voittivat useita palkintoja
ESA-cupin kilpailuista ja suurelta osalta tämän ryhmän ansiosta TSS sijoittui ESA-cupin seurapisteissä
seitsemännelle sijalle.
joilla ovat perustaidot jo hyvin hallussa ja harjoittelussa keskitytään kilpailussa tarvittavien teknisten
taitojen ja yleiskunnon kohottamiseen
Kesä- ja syyskauden harjoittelu koostuu ketteryys-,
nopeus- ja peruskuntoharjoituksista rullaluistimilla
ja jalkaisin. Lumikauden alettua viikko-ohjelmassa
on sunnuntaisin ja torstaisin ohjatut suksiharjoitukset, keskiviikkoisin sisäharjoitukset ja lisäksi yhdet omatoimiset lumiharjoitukset valmentajan ohjeiden mukaan
KISAJUNIORIT käyvät Etelä-Suomen Alppicupin osakilpailuissa, jotka 9- ja 11-sarjoissa lasketaan
lauantaisin. Näiden isompien kisojen lisäksi KISAJUNIORIT laskevat seuran omaa TSS-cupia ja totta
kai osallistuvat myös perinteiseen Tampere – Turku
AUDI-ryhmät 1 ja 2 ovat saaneet nimensä 13- ja
15-vuotiaiden pääkilpasarjasta, AUDI-cupista.
Niinpä ryhmän laskijatkin ovat iältään 12 – 15vuotiaita . Ryhmä on jaettu kahteen osaan, joista
toinen on tarkoitettu tosissaan huipulle pyrkiville
nuorille urheilijoille, joiden taidot , fyysiset ominaisuudet ja halu riittävät lähes päätoimiseen harjoitteluun. Useimmat heistä pyrkivät ajan koittaessa alppikouluun ja sitä kautta lajin huipulle.
Toinen AUDI-ryhmistä on tarkoitettu hieman vähemmän alppihiihdolle omistautuneille urheilijoille, jotka kuitenkin haluavat harjoitella ja kilpailla
ilman suuria elämäntavoitteita lajin parissa. Molemmat ryhmät harjoittelevat pääosin yhdessä ja
siirtyminen ryhmästä toiseen on kykyjen ja kunnianhimon puitteissa mahdollista.
Audi-ryhmät harjoittelevat ympäri vuoden. Kesäharjoituksilla parannetaan peruskuntoa, ketteryyt-
tä, motoriikkaa ja nopeutta. Lumikaden AUDIryhmä aloittaa syksyllä jäätikköleirillä ja Suomessa
suksille noustaan heti, kun se on mahdollista. Suurin osa talvikauden harjoituksista pidetään Mustavuoressa ja Himoksessa, mutta myös pohjoisen
tuntureilla ryhmä käy useamman kerran vuodessa.
Valmennuksesta vastaavat Sara Partanen ja Olli Aro
KISASENIORIT on valmennusryhmä yli 15- vuotiaille nuorille ja aikuisille, jotka kilpailevat eri tasoilla alueellisista cupeista aina FIS- kilpailuihin
asti. Ryhmässä on parikymmentä aktiivista laskijaa,
yhteisiä harjoituksia on kolme kertaa viikossa ja lisäksi omatoiminen harjoittelu on tärkeässä roolissa
harjoitteluohjelmassa. Ryhmän valmentajana toimii Mikko Ranta.
AIKUISILLE on oma ryhmä, MASTERS. Kaikille
seuran aikuisjäsenille tarkoitettu MASTERS-ryhmä harjoittelee joka perjantai lumikauden alusta
loppuun. Harjoitusten päämääränä on paitsi MASTERS kilpasarjojen laskijoiden harjoittelu myös
tarjota kaikille ratalaskusta kiinnostuneille mahdollisuus kokeilla ja harjoitella keppien kiertämistä.
Varsinaista valmennusta ei ryhmässä tarjota, mutta
neuvoja annetaan keskenään kaikille vasta-alkajista
vanhoille ratatykeille.
Ryhmän aktiiviporukka koostuu monen tasoisista laskijoista. Ensikertalaisten lisäksi harjoituksis-
6
7
sa käy huvin vuoksi rataa laskevia kuntoilijoita ja
kansallista MASTERS-cupia kiertäviä aktiivisia kilpailijoita. Tuloksiakin on saavutettu, TSS oli MASTERS –cupin seurapisteissä kahdeksannella sijalla ja suurpujottelun SM kulta sarjassa M44-49 tuli
TSS:n Henri Artamalle.
Tässä ryhmässä jokainen huolehtii vakuutuksistaan itse, suositeltavaa on ainakin SKI passin hankinta, sillä tavalliset tapaturmavakuutukset eivät
kata järjestettyä harjoittelua. SKI passin hinta ei liene este kenellekään, se kun on aikuisille vain 20,-
VARUSTEURHEILUA?
K
un lapsi ilmoittaa haluavansa uudeksi
Kalle Palanderiksi, aikuisten on mentävä
suksikauppaan. Suksia on monenlaisia,
samoin monoja. Hinnatkin vaihtelevat alle satasesta ties minne asti yläpäässä. Niinpä valinta on vaikea, ja väärät varusteet tekevät laskemisesta vaikeaa. Twintip-suksilla ratalasku ei onnistu, kun taas
temppuilu streetillä on kilpasuksilla mahdotonta.
Mihin siis tulisi kiinnittää huomiota, kun valitaan
varusteita uudelle kilpalaskijalle? Tässä hieman valmentajien mietteitä , vastaajina tulokkaiden valmentaja, hiihdonopettaja Harri Saajos ja entinen
kilpalaskija, suksikauppias Pave Heikkinen
4. Milloin on tarve hankkia erikseen pujottelu- ja
suurpujottelusukset ja mitä eroa niillä on?
Pave: Suksien ero on pituudessa ja kääntösäteessä.
Eri sukset pujotteluun ja suurpujotteluun tarvitaan,
kun perustekniikka on hallussa ja kilpaura alkaa tosissaan, eli muutaman harjoittelukauden jälkeen.
5. Usein kuulee puhetta kanttikulmista. Mitä se tarkoittaa ja mikä merkitys sillä on aloittelevalle laskijalle? Entä millaiset kulmat kanteissa sopivat
aloittelevalle alppiurheilijalle?
1. Minkä tasoiset sukset sopivat aloittelevalle ratalaskijalle ? Tarvitaanko heti alkuun huippuluokan ”tallisukset” vai pärjääkö hieman taipuisammilla perussuksilla ?
Harri: Tulokkaille, eli vasta harrastuksen aloittaneille riittää hyvin leikkaavat nykyaikaiset sukset, joissa
kääntösäde ei ole mahdottoman iso. Olisi hyvä jos
suksi olisi keskitasoa, eikä hinnat alkaen -malli.
Pave: Perussukset sopivat parhaiten aloittelijoille.
Jäykät kilpasukset ovat aloittelijoille liian vaikeat
kääntää, jolloin laskemisen ilo katoaa helposti
2. Mikä on suksen sopiva pituus?
Pave: Aloitellessa suksi voi olla 10-15 cm laskijaa
lyhyempi. Kokeneemmilla laskijoilla pujottelusuksi on hieman laskijaa lyhyempi, suurpujottelusuksi
ta riittää ja laskutekniikka on riittävästi kehittynyt.
Myöhemmässä vaiheessa ratalaskun aloittavat voivat siirtyä suoraan kilpasuksiin, mikäli laskukokemusta on runsaasti.
taas laskijaa pidempi. Alle 13-vuotiaiden sarjasta alkaen kilpailusäännöt määrittelevät suksien pituudet
eri lajeissa.
3. Missä vaiheessa uraa tarvitaan oikeita kilpasuksia, ja mistä tietää, mitkä sukset ovat hyvät juuri
meidän juniorille?
Pave: Kanttikulmat kertovat, millaiseen kulmaan
suksen pohjaan nähden kantin on hiottu. Mitä terävämpi kulma on, sitä ärhäkämmin suksi puree
rinteen pintaan. Muutaman ensimmäisen harrastusvuoden aikana kantit eivät saa olla liian terävään
kulmaan hiotut, sopiva pohjakulma on n 1´ja kanttikulma 88 – 89 astetta. Yleensä suksissa on tehtaan
jäljiltä sopivat kulmat.
Harri: Aloittavien laskijoiden ei tarvitse kiinnittää
huomiota kanttikulmiin. Omassa laskussa on riittävästi huomioitavaa vielä vuosiksi.
7. Monoja ostettaessa puhutaan flex-indeksistä eli
monojen jäykkyydestä. Mitä merkitystä sillä on
ja kuinka jäykät monot tulisi valita?
Harri: Aloittelevilla laskijoilla olisi hyvä olla jäykkyydeltään keskiverto jäykät monot. Ei missään nimessä jäykkiä, jolloin mukavuus kärsii. Monot pitää olla jalassa monta tuntia.
Pave: Sopiva jäykkyysindeksi on valmistajasta riippuen 60 – 70, eli keskiluokkaa. Liian jäykät monot
ovat paha, sillä kevyellä laskijalla oikean polvikulman saavuttaminen on jäykillä monoilla mahdotonta ja laskusta tulee takapainoista. Liian pehmeitä
monoja ei aloittelijoilla yleensä ole. Pehmeillä monoilla voiman siirtäminen suksiin käännöksissä on
vaikeaa ja kääntäminen hankalaa.
8. Vielä hieman suojavarusteista. Kypärä on pakollinen varuste harjoituksissa. Millainen sen pitäisi
olla?
Harri: Oikeita kilpasuksia tarvitaan vasta kun kehittyy ja osaa jo laskea.
6. Sitten monokauppaan. Mistä tietää, että monot
ovat sopivan kokoiset?
Pave: Oikeita kilpasuksia, tallisuksia, tarvitaan
muutaman harrastuskauden jälkeen, jos innostus-
Harri: Monot eivät saa olla liian isot. Kasvuvaraa ei
tarvitse jättää monoon.
Harri: Laskettelussa pitää olla laskettelukypärä.
Suosittelen umpikypärää, joka on myös erittäin
lämmin.
Pave: Kaupan kokomittarilla mitattu jalan pituus
on sopiva monon koko, korkeintaan yhden sentin
kasvuvara on hyväksyttävä. Perussääntönä koko on
sopiva,monon ollessa kiinni taakse nojatessa varpaat osuvat kärkeen, mutta eteen nojatessa eivät.
Pave: Ratalaskussa kypärän olisi hyvä olla lasketteluun hyväksytty ``kovakorvainen`` malli . Pidemmälle ehdittäessä FIS-hyväksyntä on suositeltava.
Kyseessä on tärkein suojavaruste, joka saattaa pahimmassa tapauksessa pelastaa urheilijan hengen.
8
9
C
JUNNUJEN
SUKSET JA LAUDAT
HUOLTAA SEKÄ
VOITELEE
M
Y
CM
MY
CY CMY
K
monipuolinen, palveleva
sisustus- ja kaihdinliike
Pienistä projekteista-suuriin kokonaisuuksiin
PYÖRÄPAJA SAMPO
1. Kaihtimet - puiset ja metalliset,
uutuutena acryylikaihtimet, pystylamellikaihtimet, rullaverhot
2. Pimennysjärjestelmät, moottorilla tai ilman
3. Turvakalterit - rullaimet, moottorilla tai ilman
SAMMONKATU 13 TAMPERE
PUHELIN 050 5019188
4. Uutuus taitto-ovet ...myös taite- ja paljeovet
11. Täydellinen mittaus ja asennuspalvelu
Koulutetut ja kokeneet asentajamme, joilla pysyy myös IMURI kädessä
9. Entäs selkäpanssari? onko siitä mitään hyötyä?
12. Kokemuksemme projektien hoidoista vuodesta 1972 alkaen
Harri: Selkäpanssari suojaa lasta ja nuorta pahoissa
kaatumisissa. Aloitellessa pyrimme toki pitämään
vauhdin rauhallisena.
Trendi-Kaihdin Oy
Matti Leppänen 0400 872 145 • [email protected]
Kari Pukkila 050 353 2447 • [email protected]
[email protected] • www.trendikaihdin.fi
Pave: Selkäpanssari on ehdottomasti suositeltava
suojavaruste, vaikkei olekaan pakollinen. Suojaamisen lisäksi selkäpanssari myös lämmittää mukavasti
kylmällä ilmalla.
Wienerberger Oy Ab
Aluemyyntipäällikkö Keijo Laine
Länsi-Suomi ja Pohjanmaa
p. 0400 235 268, www.wienerberger.fi
Building value
9. Markiisit (täydellinen markiisipalvelu)
10. Materiaalinäyttelypalvelu, hoidamme projektit
alusta loppuun suunnittelusta asennukseen
Tiili. Luotu ihmiselle.
6. Suihkuseinät, suihkunurkkaukset
8. Verhokiskojärjestelmät, verhotangot
Poltettu tiili
on näyttävä, kestävä,
huoltovapaa, ekologinen
ja arvostettu
kate- ja julkisivumateriaali.
5. Peililiukuovet ja -kaapistot mitattuina ja asennettuina
Peililiukuovemme ovat huippuluokkaa
laakeroidut ovet takaavat keston ja helpon liikkuvuuden
Building value
Poltettu tiili
on näyttävä, kestävä,
huoltovapaa, ekologinen
ja arvostettu
kate- ja julkisivumateriaali.
Tiili. Luotu ihmiselle.
10. Kokeneemmilla laskijoilla nakee rysty- ja leukasuojuksia sekä säärisuojuksia. Milloin niitä tarvitaan?
Harri: Harrastuksen alkuvaiheissa emme tarvitse
vielä suojia, kypärää lukuun ottamatta.
Wienerberger Oy Ab
Aluemyyntipäällikkö Keijo Laine
Länsi-Suomi ja Pohjanmaa
p. 0400 235 268, www.wienerberger.fi
Varustehankintoja suunniteltaessa kannattaa seurata alppihiihtoseurojen nettisivustoja. Niiden KAMAPÖRSSI-osastoilta löytyy useimmiten sopivia varusteita käytettyinä ja hyväkuntoisina. Kannatta myös
kysellä aktiivisesti muilta vanhemmilta, sillä varusteiden kierrätys säästää usein suuria summia rahaa.
Building value
Building value
Poltettu tiili
tiili
on näyttävä, kestävä, Poltettu
Building value
huoltovapaa, ekologinen on näyttävä, kestävä,
huoltovapaa, ekologinen
ja arvostettu
Poltettu tiili
ja arvostettu
kate- ja julkisivumateriaali.
on näyttävä,
kestävä,
kateja julkisivumateriaali.
Pave: Säärisuojia saattaa tarvita muutaman kauden
harrastuksen jälkeen pujotteluradalla, kun laskulinjat alkavat löytyä. Rystysuojia tarvitaan vasta, kun
pujottelussa siirrytään pitkiin keppeihin , siis alle
13-vuotiaiden sarjassa. Leukasuoja on suurpujottelussa kielletty, eikä sitä yleensä pujottelussakaan
tarvita ennen pitkiä keppejä.
huoltovapaa, ekologinen
ja arvostettu
Tiili. Luotu ihmiselle.kate- ja julkisivumateriaali.
Tiili. Luotu ihmiselle.
Wienerberger Oy Ab
Aluemyyntipäällikkö Keijo Laine
Wienerberger Oy Ab
Länsi-Suomi ja Pohjanmaa
Aluemyyntipäällikkö Keijo Laine
p. 0400 235 268, www.wienerberger.fi
Tiili. Luotu ihmiselle.
Länsi-Suomi ja Pohjanmaa
p. 0400 235 268, www.wienerberger.fi
Wienerberger Oy Ab
Aluemyyntipäällikkö Keijo Laine
Länsi-Suomi ja Pohjanmaa
p. 0400 235 268, www.wienerberger.fi
10
11
YHTEISESTI SOVITTUA
Oma loma-asunto
laskettelurinteessä
Voiko vapaa-ajan vietto olla näin helppoa ja mukavaa?
Tulet milloin haluat ja laskettelurinteisiin pääset heti oveltasi. Palvelut pelaavat ja vuokratuloakin voit saada.
Täydellisesti kalustetut ja varustetut Levi Chalets 1 loma-asunnot sijaitsevat
Koutalaen mahtavalla näköalapaikalla hotelli Levi Panoraman vieressä. Hotellin palvelut ovat sisäkäytäväyhteyden päässä ja gondolihissi vie kolmessa
minuutissa alas Levin kyläkeskukseen. Käytössäsi on kattavat kiinteistö-,
siivous- ja liinavaatepalvelut.
Levi Chalets 1
Tunturitie 205, 99130 Sirkka
Muuttovalmis
mh. alk. vh. alk.
2 h+alkovi+kt+s 45,0 m2 71 200 195 000
Velaton hinta sisältää sisustuspaketin.
Osta loma-asunto 40 %:n alkupääomalla.
Lopulle tarjoamme edullista taloyhtiölainaa.
Soita ja kysy lisää!
YIT Asuntomyynti
Jari Alaiso, puh. 040 519 5900
yit.fi
www.facebook.com/yitchalets
O
hjatuilla harjoituksilla on suuri merkitys
nuorten urheilijoiden elämässä ja kehityksessä. Valmennuksen järjestäminen
yksittäiselle urheilijalle on kallista ja hankalaa, ja
useimmissa lajeissa kilpaileminen vaatii taustalle
urheiluseuran, jota kilpailija edustaa. Tärkeämpää
on kuitenkin ryhmän innostava vaikutus ja yhteinen tekeminen kaveriporukassa. Tutussa porukassa
on mukavaa tehdä usein tylsiltä ja turhiltakin tuntuvia harjoituksia. Harjoituksiin tuleminen on kivaa, kun on muita samanikäisiä ja –henkisiä nuoria
tekemässä samoja asioita. Ja hauskuus on merkittävä tekijä urheiluharrastuksen jatkumiselle, kunnes
ikää ja viisautta on tarpeeksi ymmärtämään, että
huipulle pääsemisen vaatima harjoittelu ei aina ole
kovin mukavaa.
Jotta yhdessä harjoittelu olisi tehokasta ja tarkoituksenmukaista, on ryhmän noudatettava sovittuja sääntöjä. Jokainen harjoitusryhmä sopii kauden
aluksi pelisäännöt, joita jokainen sitoutuu noudattamaan. Kaikkien ryhmien perussäännöt ovat samat:
1. Saavu ajoissa harjoituksiin. Treenit alkavat ilmoitettuun aikaan, jolloin kaikkien on oltava
valmiina kokoontumispaikalla. Mahdollisista
myöhästymisen seurauksista sovitaan ryhmäkohtaisesti.
2. Ellet pääse paikalle tai myöhästyt, ilmoita siitä
valmentajalle ajoissa. Näin muut eivät menetä
arvokasta harjoitusaikaa odotellessa.
3. Kuuntele ja tottele valmentajaa. Älä häiritse
harjoituksia liian levottomalla käyttäytymisellä.
4. Ole Urheilija. Älä käyttäydy epäurheilijamaisesti. Kunnioita muita, sekä oman ryhmäsi jäseniä
että muita paikalla olijoita.
5. Noudata aina hyviä tapoja sekä hissi- ja rinnesääntöjä.
12
Kohtuuhintaisten
autojen ostopaiKKa
Tampereen auTovalio
www.autovalio.fi
13
MAARAKENNUSKONEET
ISKUVASARAT
MAANTIIVISTYSKONEET
TRUKIT
KUROTTAJAT
HENKILÖNOSTIMET
NOSTURIT
VAHVASTI
JÄRKISYISTÄ.
ROTATOR.
HUOLTO
VARAOSAT
AIKUISEN OSA
O
n hyvä, että nuoret voivat harrastaa alppihiihtoa. Tampereen Slalomseura järjestää
valmennusta, kilpailuja ja leirejä lapsille
ja nuorille, jotka haluavat kiitää rinnettä alas suksilla ja ottaa mittaa toistensa kyvyistä. Lumikaudella
lähes joka päivä joku ryhmä harjoittelee paikallisessa rinteessä keppien kiertämistä ja siihen liittyvää
laskutekniikkaa. Neljästi talvessa rinteeseen ilmestyy kilparata ajanottoineen ja suoja-alueineen, läh-
Tuottotie 4, PL 10, 33961 Pirkkala, puh. 03 2874 111, fax 03 265 3760
Linkokuja 6-8, PL 34, 01741 Vantaa , puh.09 8789 010, fax 09 8789 0111
tölistat ilmestyvät lähettäjälle ja hänen apulaisilleen,
porttituomarit hytisevät kylmässä radan varrella
seuraten kaikkien laskijoiden suoritukset. Tämän
kaiken ja paljon muutakin tekee mahdolliseksi vanhempien toiminta.
www.kopijyva.fi
14
Urheiluharrastukseen liittyy paljon piilossa pysyvää työtä. On huolehdittava kilpailujärjestelyistä,
valmennuksen organisoimisesta, leirimajoituksista, toiminnan rahoituksesta ja kaikesta yhdistystoimintaan liittyvästä paperityöstä.
15
Seuran virallisen osuuden hoitaminen jää nuorisourheiluseurassa pääosin vanhempien niskoille.
Myös käytännön tehtävissä vanhempien panos on
välttämätön, sillä kepit eivät ilmesty rinteeseen tyhjästä. Onneksi Tampereen Slalomseuran vanhemmat tukevat lastensa harrastusta niin paljon, että
kaikki tulee tehdyksi.
Suurin osa treeni- ja kilpailujärjestelyistä ei vaadi ihmeellisiä erikoistaitoja tai alppihiihdon syvää
tuntemusta. Uudet talkootulokkaat oppivat nopeasti tarvittavat tehtävät ja kauemmin mukana olleet
opastavat kokemattomia. Jokaisen panos on tärkeä,
ja mukaan kannattaa tulla heti harrastuksen alkuvaiheessa. Näin aikuiset tutustuvat toisiinsa paremmin
ja lapsetkin tuntevat helpommin kuuluvansa joukkoon. Alppihiihtohan on koko perheen harrastus.
KILPAILUVIIDAKKO
U
rheilijan harjoittelu vaatii motivaatiota.
Monille sitä tuo kilpaileminen , muiden
tai itsensä kanssa. Omien tulosten kehitystä on mukava seurata , vaikkei huipulle pyrkisikään. Nuorille tulosten vertailu on osa elämää,
niin urheilussa kuin muussakin elämässä. Alppihiihdon kaltaisessa yksilölajissa ainoa mahdollinen
vertailutapa on kilpaileminen, sillä kahta samanlaista kilparataa ei ole eli tulosten vertailu muualla
kuin samassa kilpailussa on mahdotonta. Kilpailuja on jokaiselle ikäryhmälle ja lähes kaikille taitotasoille.
Kilpailu-ura aloitetaan yleensä paikallistasolla
oman seuran sisäisessä cupissa. Tampereella TSS
järjestää joka talvi lumiolosuhteista riippuen kolme tai neljä TSS-cup osakilpailua. Näissä kilpailuissa nuorimmat laskijat hankkivat ensikosketuksensa
kilpailuiden kiihkeään tunnelmaan , hieman kokeneemmat hankkivat kilpailukokemusta ja aikuiset
pitävät hauskaa YLEINEN-sarjassa. Ikäsarjat näissä
kilpailuissa alkavat seitsenvuotiaista ja jatkuvat yli
17-vuotiaiden YLEINEN-sarjaan. Osallistujia TSScupissa oli viime kaudella yhteensä 75.
Paikalliskilpailuista seuraava taso on aluecup.
Suomi on jaettu kolmeen alueeseen, Etelä- , Keskinen- ja Pohjois-Suomi. Tampere kuuluu etelän kilpailualueeseen. Etelä-Suomen Alppicup on 9- ja
11-vuotiaiden kilpailijoiden pääsarja, jossa on kuusi osakilpailua eri puolilla Etelä-Suomea ja finaalikilpailut. Myös vanhemmille junioreille ES Alppicup on tärkeä kilpailu, jota haetaan menestystä ja
kilpailukokemusta. Kaudella 2010 – 11 TSSn juniorit voittivat useita palkintoja tässä cupissa, niistä kirkkaimpana Mira Lindholmin sarjassa N15
saavuttamat neljä osakilpailuvoittoa ja koko cupin
voitto.
Iän karttuessa pääsarja kilpailuissa vaihtuu AUDI.
cupiksi, joka on 13- ja 15- , osin 17-vuotiaidenkin
valtakunnallinen pääsarja. Kaudella -11 – 12 sar-
jan osakilpailut pidetään Himoksessa, Levillä, Kolilla ja Pyhällä. Kilpailijoiden taso on kova, ovathan
mukana kaikki Suomen alppitoivot. Kilpailukokemustaan tässä sarjassa ovat kartuttaneet niin Sanni
Leinonen, Tanja Poutiainen kuin Kalle Palander ja
Marcus Sandellkin.
AUDIcupista seuraava sarja on FIS-kilpailut. Kansainvälisistä kilpailuista tulevaisuuden huippulaskijat hankkivat menestystä ja arvokkaita FIS – pisteitä, joita tarvitaan ylemmän tason kilpailuihin.
FIS-tason kilpailuita järjestetään ympäri maailmaa
kaikkialla, missä alppihiihtoa harrastetaan.
FIS- tasoslla saavutettu menestys vie parhaat laskijat Eurooppa-Cupiin ja sieltä mahdollisesti eteenpäin aina suureen valkoiseen sirkukseen, alppihiihdon Maailmancupiin asti. TSS on yksi niistä
harvoista suomalaisista alppihiihtoseuroista, joiden
edustajia on kaikilla kilpailutasoilla.
Suurten cup-muotoisten sarjojen lisäksi on myös
yksittäisiä kilpailuita. Tärkeimmät näistä ovat TSSn
laskijoiden kannalta valtakunnalliset loppukilpailut, jotka tällä kaudella pidetään 13- ja sitä vanhemmille sarjoille Rukalla , 9- ja 11- vuotiaiden sarjoille
Tahkolla, sekä perinteinen Tampere – Turku –haastekilpailu, jonka turkulaiset valitettavasti viime kaudella voittivat.
Kilpailukalenteri 2011–2012
ES VOLA BX cup
17.12.-18.12. Vihti
14.1. -15.1. Messilä
4.2. – 5.2. Swinghill
10.2.-12.2. ALUEMESTARUUSKILPAILUT HIMOS
18.2.-19.2. Kalpalinna
3.3. – 4.3. Påminne
10.3.-11.3. Kauniainen
17.3. ja 24.3. FINAALIT Hyvinkää
AUDI-CUP
14.1.-15.1. Suurpujottelu, LEVI
28.1.-29.1. Pujottelu, HIMOS
11.2.-12.2. SUPER_G, KOLI
30.3.-1.4. FINAALI, PYHÄ
YKSITTÄISIÄ KILPAILUJA
TAMPERE-TURKU 22.1.
KOULUJENVÄLISET SUURPUJOTTELUKILPAILUT 6.3.
TSS CUP Mustavuori
11.1. SUURPUJOTTELU
26.1. PUJOTTELU
17.1. SUURPUJOTTELU
Tämän lisäksi TSS järjestää joka talvi yhdessä Koululiikuntaliiton kanssa Pirkanmaan Koulujenväliset
suurpujottelukilpailut, jotka ovat avoimet kaikille
alueen kouluille. Kilpailuun hyväksytään kaikki laskijat kolmasluokkalaisista alkaen, sarjojen ikärajat
ovat samat kuin aluecupissakin. Kilpailussa laskijoille annetaan pisteet sijoituksen mukaan Maailmancupin pistejärjestelmän mukaan ja koulukohtaisiin pisteisiin lasketaan kunkin koulun kolmen
parhaan sijoituksen tuomat pisteet. Joukkueen kokoa ei ole rajattu.
16
17
joustovaran on parempi toimia juuri niin päin, että
vaaratilanteissa valvetta on mahdollista jatkaa, eikä
uni pakota keskeyttämään välttämättä hoidettavia
tehtäviä. Hintana tästä on se, että osalla ihmisistä
helposti viivästyvä unirytmi muodostaa rasitteen.
Vastakkainen ilmiö, ongelmaksi asti varhentuva
unirytmi, on erittäin harvinainen.
Nukkumisen merkitys urheilijalle
Kirjoittanut LT Hannu Lauerma
U
ni on rasittuneen elimistön toimintaa elvyttävä, oppimista ja kudosten kasvua eli
anaboliaa suosiva tila. Normaalisti unen
ensimmäiselle kolmannekselle osuvaan kaikkein
hidasaaltoisimpaan univaiheeseen, non-REM S34-vaiheeseen, liittyy stressihormoni kortisonin minimipitoisuus ja samaan aikaan kasvuhormonin
maksimipitoisuus. Aamuyöhön painottuva REMeli vilkeuni, jonka aikana silmät liikkuvat vilkkaasti suljettujen luomien alla ja aivojen sähkötoiminta
on kiivasta, taas näyttää olevan tekemisissä oppimisen ja mielialan säätelyn kanssa. Esimerkiksi masennustiloissa sähköisesti mitattava unen rakenne
muuttuu, eikä stressihormoni kortisolin vuorokautinen vaihtelu pysy normaalina.
Yksinkertaistaen voidaan mallintaa unirytmin
muodostuvan kahdesta tekijästä: toinen on valvo-
misjakson aikana kasautuva paine syvään uneen, eli
mitä pitempään on oltu hereillä, sitä alttiimpia ollaan nukahtamaan. Toinen keskeinen tekijä on ihmisen sisäinen kello, joka määrittää vireystilaa riippumatta siitä, kuinka pitkään valve on kestänyt.
Koko yön valvonut henkilö, joka on tottunut heräämään esimerkiksi kello kuusi aamulla, alkaa normaalin heräämisaikansa lähestyessä piristyä, vaikkei ole nukkunut hetkeäkään. Korvaava uni yötyön
jälkeen ei sitten ole yhtä elvyttävää kuin yöuni.
Ihmisen sisäinen kello ei kuitenkaan ole aivan
synkronisoitunut maapallon pyörähdysliikkeeseen,
24 tunnin rytmiin, vaan toimii useimmilla meistä
hieman hitaammalla rytmillä. Evoluution aikana
iltavirkut ovat ehkä olleet kyvykkäämpiä lisääntyjiä – he ovat jatkaneet sukua iltaunisten nukahdettua. Lisäksi kaikkiin biologisin rytmeihin liittyvän
18
Unen puutteen ensimmäinen merkki ei aina ole
koettu väsymys uneliaisuuden muodossa. Erityisesti lapsilla ja nuorilla unen puute voi näyttäytyä ärtyisyytenä, ylivilkkautena ja levottomuutena. Unen
tarve on hyvin yksilöllinen, mutta lapset tarvitsevat
unta enemmän kuin aikuiset, ja murrosiässä tarve
kasvaa entisestään. Jos stimuloivat pelit, TV ja kiireisen perheen tai porukan halu viettää aikaa yhdessä edes iltaisin johtavat nukkumisen toistuvaan
viivästymiseen, ja armoton aamuaikataulu pakottaa
koululaiset kuitenkin liikkeelle, ei tarvittavaa määrää unta aina saada. Suomalaisten ajankäyttö on parina viime vuosikymmenenä kehittynyt suuntaan,
joka aiempaa vähemmän suosii iltarauhoittumista
ja unta.
Aikuisellakin koko yön valvominen johtaa väsymykseen, tarkkaamattomuuteen ja virhealttiuteen,
joka vastaa noin yhden promillen alkoholihumalan
aiheuttamaa. Tieliikennejuopumuksen hyvin perusteltu raja on puoli promillea.
Tuoreessa tutkimuksessa jo pitkään hyvässä valmennuksessa olleen Stanfordin yliopiston koripallojoukkueen keskimäärin 19-vuotiaat nuoret miehet viettivät keskimäärin kuuden viikon jakson,
jonka aikana he pyrkivät nukkumaan mahdollisimman paljon. Vuoteessa vietetyn ajan tavoiteminimi
oli 10 tuntia yössä. Tänä aikana juoksupyrähdysten nopeus kasvoi merkittävästi, ja sekä tavallisten
että kolmen pisteen heittojen osumatarkkuus kasvoi keskimäärin yli yhdeksän prosenttia. Tilastomatematiikka osoitti, ettei tämä ollut mitenkään uskottavasti satunnaisvaihtelun piiriin kuuluva ilmiö,
vaan liittyi koejärjestelyyn. Subjektiivinen jaksavuus ja hyvinvointi sekä harjoituksissa että otteluissa kasvoi myös merkittävästi.
19
Urheilulajeissa, joissa pitkäkestoinen tarkkaavaisuus suorituksissa ja koordinaatio ovat ratkaisevia,
riittävä uni sekä harjoitus- että kilpailukaudella on
siis huomattavan tärkeä tekijä. Kaiken todennäköisyyden mukaan ilmiö korostuu lapsilla ja nuorilla, jotka tarvitsevat sekä palautumista rasituksesta
että REM-unen suosimaa uusien motoristen taitojen ohjelmoitumista hermostoon. Eettisistä syistä ei
onnettomuusalttiutta lisääviä unen rajoittamiseen
perustuvia kokeita mitenkään voi tehdä nuorilla, ja
onneksi nykyinenkin näyttö riittää.
Nukkumisesta ei kannata tehdä elämää suurempaa stressitekijää, mutta unirytmin säilyttäminen
ja riittävän unen takaaminen maksavat kyllä monin tavoin takaisin sen ajan ja huolen, joka niihin
käytetään. Jos nukahtaminen on vaikeaa, kannattaa
ajoittaa rasittavin harjoittelu mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen päivää, ja omistaa illat rauhoittumiseen kullekin parhaiten sopivin keinoin. Huonosti yöllä nukkuvan on syytä välttää päiväunia.
Vaikka aivan jokainen kansanviisaus ei tarkempaa
analysointia kestäkään, näyttää olevan totta, että se
on kuin panis rahaa pankkiin, kuin nuori (mies)
nukkuu.
Kirjoittaja on lääket. tri, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti, jolla on
unilääketieteen erityispätevyys. Hän toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina, Psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä ja sivutoimisena yksityislääkärinä.
TULE MUKAAN REIPPAASEEN JOUKKOOMME.
LISÄTIETOA SEURAN TOIMINNASTA LÖYDÄT NETTISIVUILTA
tampereenslalomseura.fi JA FACEBOOKISTA