Sykkeessä 2014/3 S
kaupunkilehti Numero 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 www.sykkeessa.fi 0 1 > > e r r a a y y t y ö l a t s e d u a k r a V Lasten kulttuuria >>6 Aikuisten kulttuuria >>8 Valoa ja ilmaa >>12 Urheilua >>14 2 kaupunkilehti 3/2014 15.3.2014 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Zonta-kerhon tilaisuudella varoja yksinhuoltajaäideille Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Syrjäytyneet vai syrjäytetyt nuoret V arkauden kaupunkia on parjattu paljon viime vuosina sen surkeasta elinkeinopolitiikasta. Arvoisensa lopun tarina sai toimitusjohtajan kultaiseen kädenpuristukseen. Lehtemme tietojen mukaan palkkaa maksetaan sivukuluineen noin 150 000 euroa ilman työvelvoitetta. Tämä raha on pois varkautelaisten lompakosta. Yleinen käytäntö nykypäivänä, toteaa kyyninen kokoomuspolitiikko. Ihmettelen, missä Warkauden lehti on, kun näitä asioita uutisoidaan. Käsittääkseni lehdistön tehtävä olisi tiedottaa tosiasioista, jotta lukijat saavat oikean kuvan asioiden todellisesta laidasta. Kaupunki ei kehitä aluettamme. Annamme rahaa käytettäväksi tahoille, joiden verokertymä ei kohdistu alueellemme. Päättäjämme eivät ole tietoisia tai riittävän päteviä ottaaksen tämän huomioon. Sen sijaan, että laitetaan opettajat laskemaan kumeja ja kyniä, tulisi virkamiesten keskittyä laskemaan tosiasiallista tulovaikutusta. Outoa on, että painimme tällaisten perusasioiden kanssa. Tyhmäksi tässä tuntee itsensä, kun yrittää herättää keskustelua teemoista, jotka koskettavat jokaisen hyvinvointia. Kun kaupungin päätöksentekijöiden ja virkamiesten keski-ikää katsoo, niin lukema vaikuttaa melko korkealta. Miten tätä kaupunkia on määrä kehittää? Vaikuttaa siltä, että tätä kaupunkia ei olla enää ajateltu seuraavan sukupolven tarpeisiin. Onko oletuksena, että kaikki muuttavat Kuopioon, Mikkeliin tai Etelä-Suomeen? Miksi puhumme vetovoimatekijöistä? Kun kaupungilta kysytään kantaa ensi vuonna olevaan varkautelaisen teollisuuden 200-vuotisjuhliin, ei vastauksia saa. Tai saa: ”Kaupunki hoitaa.” Kun asiaa on selvitetty tarkemmin, voidaan todeta, ettei mitään suunnitelmia ole olemassa maaliskuussa 2014, kun markkinoinnin pitäisi jo olla käynnissä valtakunnallisesti. Kaupungin johto ilmoittaa, että yksityisen sektorin masinoimat toimenpiteet eivät saa kaupungin tukea. Kun esityksiä lähetetään kaupungille, vastauksia ei tule. Rahaa poltetaan käsittämättömän keskeneräisiin suunnitelmiin, mutta konkreettisiin, ammattilaisten tekemiin esityksiin ei vaivauduta edes perehtymään. Minulle on jäänyt Varkautta koskevien kolmen vuoden tutkimusten aikana ainoastaan yksi kysymys avoimeksi. Kenen etu on pitää kaupunki tässä pysähtyneisyyden tilassa? Voin heti sulkea vaihtoehdoista pois ne ihmiset, jotka luottavat kuntalaisina päätöksentekoon. Tunnustuksena niille, joiden etua tämä kaikki ajaa, täytyy todeta, että olette osanneet häivyttää itsenne maisemasta. Aitoa keskustelua kaupunkimme tilasta ei ole voinut käydä missään vaiheessa näiden vuosien aikana, kun olen täällä aikuisikääni viettänyt, siis vuodesta 2008 tähän päivään. Yksityisen toimijan resurssit eivät riitä luomaan keskustelufoorumia kansalaisille, ja sehän olisi sitä paitsi julkisen sektorin tehtävä. Mutta sen verran voi jokainen tehdä, että avaa suunsa ja alkaa ilmaisemaan itseään rehellisesti. En usko, että siinä oikeasti voi menettää mitään. Paikalleen jääminen on taaksepäin menoa – Varkaus todistaa tämän lauseen paikkaansa pitävyyden. Hyvää paaston aikaa. Ottakaa kärsimys vastaan kiitollisena kaikesta siitä, minkä olette jo saaneet. Jaakko Ikonen [email protected] Kannen valokuvat Vesa Moilanen, aarrekartta ja kuvien käsittely Olli Vakkala Jotain tuttua ja ripaus uutta. Tärkeimpänä hyvä tunnelma ja yhdessäolo hyvän asian puolesta. Jo perinteeksi muodostunutta Ystävänpäivän illallistanssiaisia vietettiin Warkaus-salin aularavintolassa Varkauden Zonta-kerhon järjestämänä – tänä vuonna ”salakapakkahengessä”. Onni koostuu pienistä hetkistä, hymyistä ja hyvistä ystävistä. Mukavaa iltaa oli viettämässä satakunta henkilöä, jotka osallistumalla tilaisuuteen olivat hyväntekijöinä – kuten iltaa sponsoroineet yritykset – edesauttamassa Zonta-kerhon varainhankintaa. Tanssiaisten tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan yksinhuoltajaäideille, jotka voivat hankkia lapsilleen kouluvälineitä. Varkaudessa Zonta-kerho on toiminut 25 vuoden ajan. – Varoja olemme keränneet järjestämällä seminaareja, myyjäisiä ja muita tilaisuuksia. Lisäksi olemme saaneet lahjoituksia yrityksiltä, totesi tanssiaisten avaussanoissaan Varkauden Zonta-kerhon puheenjohtaja Maria Kangasniemi-Haapala, jonka mukaan edellisvuoden Ystävänpäivän illallistanssiaisten tuotto kohdistettiin ”Sisarta ei jätetä”-kampanjaan, ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Kampanja jatkuu myös tänä vuonna, paikallisesti teemalla ”Hetki hyvää mieltä”. – Olemme järjestäneet ikäihmisille ulkoilumahdollisuuksia, laulutuokioita ja omaishoitajina toimiville miehille virkistyspäivän, jonka aikana Zonta-siskot hoitivat omaishoitajien puolisoja. Kampanjan merkeissä on tulossa tapahtumia, puheenjohtaja lupasi. Myös viime vuonna käynnistynyt Supersiskot-kampanja jatkuu. Nuorille tytöille suunnatussa kampanjassa on mahdollisuus verkossa keskustella ammatti-ihmisten kanssa paikallisista asioista. Kolmantena isona kampanjana pyörii ”Zonta says no”, jolla halutaan kiinnittää huomiota naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan maailmanlaajuisesti. Zonta International on vuonna 1919 Yhdysvalloissa perustettu kansainvälinen naisjärjestö, joka tukee erityisesti naisten ja tyttöjen asiaa maailmanlaajuisesti. Järjestöllä on n. 30.000 jäsentä ja kerhoja on 64 maassa n. 1.200. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa, taitoaan ja tukeaan paikallisille ja kansainvälisille palveluohjelmille ja rahoittavat palvelu- ja stipendiohjelmia, joiden tarkoitus on toteuttaa Zontan missioita ja tavoitteita. – Missiona on, että tulevaisuudessa eläisimme maailmassa, jossa naisten oikeudet tunnustetaan ihmisoikeuksiksi kaik- Salakapakkateeman merkeissä myös kialla maailmassa. Maailmassa, jossa jokainen nainen pystyi- pukeuduttiin 1920-luvun henkeen. Varkauden Zonta-kerhon si käyttämään hyväksi kaikki mahdollisuutensa. Maria Kangasniemi– Sellaisessa maailmassa jokainen nainen on luku- ja kirjoi- puheenjohtaja Haapala avasi Ystävänpäivän tustaitoinen, hänellä on mahdollisuus koulunkäyntiin ja terillallistanssiaiset. veydenhuoltoon ja oikeus juridisten ja taloudellisten resurssien käyttöön tasavertaisena miesten kanssa. Sellaisessa maaIllan aikana opeteltiin ilmassa ei kenenkään naisen tulisi elää väkivallan pelossa, Ma- maailmankuulua charleston-tanssia. ria Kangasniemi-Haapala sanoi. Tanssinopettajana oli Nellija Vartiainen. 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 3 4 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Piispa kävi kylässä Heijastimia kerätään Karjalan lapsille Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Rajantakaisen Karjalan koululaisille ja päiväkotilaisille toimitettavien täkäläisissä kodeissa laatikoissa lojuvien heijastinten keräys jatkuu edelleen Varkauden seudulla. Sen järjestää täällä Suomi-Venäjä-Seuran Varkauden seudun osasto, joka toimittaa kertyneet heijastimet Petroskoissa toimivalle Karjala-Suomi-Seuran osastolle jaettavaksi saajille yhdessä sikäläisen liikennepoliisin kanssa. Jakelu tapahtuu niin, että aina kun uuteen kouluun tai päiväkotiin mennään, mukana on liikennepoliisin edustaja, joka havainnollistaa heijastinten merkitystä piYhteisen pöydän ääreen istahdettiin Varkauden kaupungintalolla, jossa kaupunginjohtaja meällä liikuttaessa sekä neuvoo heijastiHannu Tsupari (kuvassa oik.) kertoi kaupungin kuulumisia. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Marja-Muusa Hämäläinen, notaari Marja-Sisko Aalto, piispa Jari Jolkkonen menkäyttöä. Aiempina vuosina kohteena ja kirkkoherra Olli Tynkkynen olivat tilanteessa mukana herkin korvin. olivat Petroskoin ja sen läheisten alueiden koulut ja päiväkodit, mutta nyt heijastimet Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkko- osoittavat alaspäin ja säästötavoitteet ovat saavuttavat myös muun Karjalan ja siellä nen kävi Varkaudessa piispantarkastuksen kovat. Se pakottaa kysymään – mitä voidaan merkeissä kolmena päivänä. Piispantarkas- tehdä yhdessä. tuksen luonteesta puhuttaessa hän käytti – Meitä yhdistää, että molemmat olemme mieluusti termiä seurakunnantarkastus. Iso viranomaisia, molemmissa on hienoja amosa tarkastuksesta oli tutustumista paikal- mattilaisia, molemmat palvelevat samoja listen ihmistenelämäntilanteisiin – ele- ihmisiä. Siksi on ollut hyvä puhua yhdessä. täänhän samaa elämää, jaetaan samat ilot ja – Seurakunnalla ja kunnalla on yhteissurut. työtä auttamistyössä ja kasvatustyössä. Ne Ensimmäisen piispantarkastuspäivän ovat luontevia tarttumapintoja. Luontevia ohjelmassa oli muun muassa vierailu Var- rajapintoja ovat myös varautuminen ja kokauden kaupungintalolla. touttaminen, joissa on järkevää kysyä, mitä Puolitoista tuntia kestäneen keskustelun voisi tehdä yhdessä samojen ihmisten hyaikana piispa seurueineen kävi läpi Varkau- väksi, sanoi Jari Jolkkonen nyökytellen den seurakunnan ja Varkauden kaupungin useaan otteeseen kaupungin ja seurakunnan tätä päivää ja tulevaisuutta. Seurakunnan jo olemassa oleville yhteistyökuvioille. puolelta mukana olivat kirkkoherra Olli Tynkkynen, hallintojohtaja Olli Siivola, kasvatustyönjohtaja Timo Laakso, johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Heikki Alanen ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Marja-Muusa Hämäläinen. Varkauden kaupungin puolelta kuulumisia olivat kertomassa kaupunginjohtaja Hannu Tsupari, psykososiaalisten palvelujen palvelualuepäällikkö Riitta MentulaAntikvariaatti Hyvärinen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikaVarkaudessa. johtaja Kimmo Kainulainen. Käytyä keskustelua piispa luonnehti toAhlströminkatu 1 0, della hyväksi. Oltiin aika vakavin kasvoin takaoven kautta sisään. ja puhuttiin vakavista asioista. – Mutta se on meidän virka ja kutsumus Alhaalla sinua odottavat – olemme kuitenkin yhdessä ihmisiä varten. yllätykset! On todettu, että molemmilla talousluvut = Mystinen kirjakauppa erityisesti pienemmät kaupungit ja kylät, missä teiden valaistusolot ovat huomattavasti heikommat. Keräys täällä tapahtuu niin, että heijastimet voi toimittaa Varkaudessa uimahalli Ilopisaran kassalle ja Heinävedellä, Joroisissa ja Leppävirralla rajantakaisen liikenneturvallisuuden edistämishankkeeseen mukaan lähteneen Lähitapiolan paikallisiin konttoreihin. Venäjäseuran osastolla on tarkoitus vielä lähestyä myös kaikkien kuntien kouluja toivomuksella, että ne kutsuisivat omien oppilaidensa kautta kodit mukaan heijastinjahtiin ja toimittaisivat näin kertyvät tavarat kootusti paikallisiin keräyspisteisiin. Keräys on nyt loppukirivaiheessa, sillä heijastimia otetaan vastaan maaliskuun loppuun saakka. Laatikoissa toimettomina lojuvat heijastimet voi laittaa keräyksen kautta Karjalan lapsille. 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Kiloille annetaan kyytiä painonhallintaryhmässä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Oman työnsä ohessa Jaana ja Johanna Liukko ovat kahden vuoden ajan auttaneet varkautelaisia painonhallinnassa. Keskiviikkoisin uimahallin kerhotilaan kokoontuu keskimäärin 15 henkilön ryhmä. – On palkitsevaa, kun ihmiset onnistuvat ja voivat hyvin. Monesti ryhmäkokoontumisen jälkeen on hieno olo ja lähtee ryhmästä myös itse virkeämpänä ja piristyneempänä, kertovat Jaana ja Johanna, jotka ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita ravinnon merkityksestä omaan hyvinvointiin ja oikeilla valinnoilla he ovat saaneet apua moniin asioihin. Kymmenen viikkoa kestävä Kiloille kyytiä-kurssi perustuu paljolti Herbalifetuotteisiin, joiden itsenäisinä jälleenmyyjinä ja hyvinvointiohjaajina Jaana ja Johanna toimivat. – Jokaisella kokoontumiskerralla on punnitus ja vaihdetaan kuulumiset – eli miten painonhallinta on mennyt. Ryhmällä on myös yksittäinen viikkotavoite. Jos koko ryhmä saa pudotettua viikossa tietyn määrän kiloja, pidetään arpajaiset. Eli ryhmä tukee jokaista jäsentä ja jokainen jäsen tsemppaa ryhmän vuoksi, Johanna sanoo. – Ryhmässä aina käsitellään jotakin aktiiviseen ja terveelliseen elämäntyyliin liittyvää asiaa – pääasiassa terveellistä ravintoa. Jollakin tavalla mukana on myös henkistä puolta – miten elämässä selviää poikkeustilanteista tai miten tsemppaa itseään kohti tavoitetta, hän jatkaa. – Tavoitteenamme on, että painonhallinta on elinikäistä – ei mikään pikakurssi, ja sitten ”paluu entiseen”. Että olisi ohjelma, jota pystyy noudattamaan koko elämän, Jaana toteaa. Painonhallintaryhmässä ei pidetä mitään paastokurssia, vaan maltillisella painonpudotuksella varmistetaan painonpudotus rasvasta. Huomio kohdentuu ruokavalioon siten, että rasva sulaa eikä lihakset katoa. Ryhmässä tehdään viikoittain kehoanalyysi vaakalla, josta nähdään mm. rasvaprosentti ja lihasmassa. Henkilökohtainen hyvinvointiarvio ja ateriasuunnitelma tehdään jokaiselle kurssilaiselle henkilökohtaisessa tapaamisessa ennen ryhmän alkamista. Rasvaprosenttia alemmaksi Painonhallinnan peruskonseptin ympärille rakennetaan vähäkalorinen, mutta kaiken tarpeellisen sisältävä ruokavalio. Yksilöllisesti huomioidaan sairaudet, allergiat, ruokarajoitteet. Herbalife-tuotteet toimivat tukituotteita painonhallinnassa – esimerkiksi proteiinipirtelöillä korvataan aterioita – osana terveellistä ruokailua. Jokaiselle tehdään oma ateriasuunnitelma – ottaen huomioon myös henkilökohtaisia mieltymyksiä ja säilyttäen hyvät asiat omassa ruokavaliossaan ja korjaten puutteet. Eli pystyy oikeasti noudattamaan ja elämään ruokavalion mukaan. – Monilla painonpudotustarve on enemmän kuin mitä 10 viikossa ennättää pudottaa. Jotkut jatkavatkin ja tulevat seuraavalle kurssille. Meillä on myös ollut jatkoryhmiä, jos on ollut paljon jatkajia, kertovat Jaana ja Johanna, joiden mukaan realistinen Juhlavuosi Varkauden Eläkkeensaajat ry:llä 5 Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Jaana Liukko (kuvassa oik.) ja Johanna Liukko iloitsevat saamastaan palautteesta painonhallintaryhmien osallistujien kohentuneesta hyvinvoinnista ja pirteydestä. painonpudotus 10 viikon aikana on 5–7 kiloa. Monesti on saavutettu merkittäviä rasvaprosentin alentumisia, vöihin on saanut tehdä uusia reikiä – omat vaatteet kertovat parhaiten painonpudotuksessa saavutetuista tuloksista. – Meillä on aika paljon asiakkaita, joilla ei ole varsinaista painonpudotustarvetta tai vain pieni tarve. Heillä on normaali paino, mutta halu kiinteytyä. On myös henkilöitä, joilla on muita terveysongelmia. – He ovat hakemassa tuotteilla ratkaisua terveysvaivoihin, joihin ravinnolla pystyy vaikuttamaan. Eli kaikki peruselintasosairaudet, kakkostyypin diabetes, korkea verenpaine, kilpirauhasen vajaatoiminta ja monet suolistovaivat. Missään tapauksessa sairauksia ei paranneta, mutta pyritään helpottamaan vointia ravinnon kautta. Kun ruokavalio on kohdallaan ja keho saa tarvitsemansa, monilla henkilöillä on tapahtunut fyysisessä voinnissa suuria kohennuksia. Proteiini ja hiilihydraatit Jaana ja Johanna Liukko sanovat, että painonhallintakurssilla kiinnitetään huomiota ihmisen proteiininsaantiin ja hiilihydraattien laatuun. – Hiilihydraattipitoisissa aineissa on monesti paljon kaloreita suhteessa niiden todelliseen ravintoarvoon. Hiilihydraateissa suositaan kotimaisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä rajoitetusti. Eli kaikki ”höttö” karsitaan pois ruokavaliosta – leivonnaiset, mehut, virvoitusjuomat. Runsaasti sokeria sisältäviä elintarvikkeita ei tarvita. – Peruna, pasta ja riisi pois – tai yksi annos päivässä. Ja leipää kaksi viipaletta päivässä. Marjoista ja kasviksista saa runsaasti kuituja. Painonhallintaryhmiin Jaanalla ja Johanna on tavoitteena myös asiakkaiden henkilökohtaisten liikuntasuunnitelmien työstäminen. Ryhmässä puhutaan liikunnan merkityksestä ja kannustetaan liikkumaan. – Liikunta on hyvä apu painonhallinnassa. Se aktivoi, piristää ja ryhdistää. Painonhallinta tulee vielä konkreettisemmaksi, kun siihen saa yhdistettyä liikunnan. Moni innostuukin liikunnasta aivan uudella tavalla, kun pikkuhiljaa alkaa jaksaa enemmän. Seuraava painonhallintakurssi käynnistyy 16.4. infotilaisuudella, josta jatketaan10 viikkoa eteenpäin. Kerhoillasta on hyvä siirtyä myös liikunnan pariin uimahallin kuntosalille tai uima-altaalle. Varkauden Eläkkeensaajat ry:n sihteeri Raili Wright, puheenjohtaja Heikki Alanen ja varapuheenjohtaja Eero Pennanen valmistautuvat yhdistyksen 50-vuotisjuhlaviikkoon iloisin mielin. Ystäviä, harrastuksia ja piristystä arkeen. Henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä sosiaalista kanssakäymistä yhteisten kerhotilaisuuksien, matkojen ja retkien muodossa. Täyttä elämää hyvässä seurassa. Muun muassa näissä merkeissä elää aktiivisesti Varkauden suurin eläkeläisyhdistys, Varkauden Eläkkeensaajat ry, joka on tullut 50 vuoden kunnioitettavaan ikään. Juhlaviikkoaan yhdistys viettää 30.3.–6.4. ja tämän jälkeen on vuorossa vielä juhlamatka Turkkiin. Viime vuoden lopulla yhdistyksellä oli 712 jäsentä – ja alkuvuoden aikana jäsenmäärä on edelleen kasvanut. Yhdistyksen sihteerinä jo 21 vuoden ajan toimineen Raili Wrightin historiikkitietojen mukaan 22.3.1964 Teatteritalolle oli kokoonnuttu keskustelemaan Kansaneläkkeensaajien yhdistyksen perustamisesta Varkauteen. Puhujaksi ja asiantuntijaksi saapui Varkauden oma mies, silloinen Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Onni Hiltunen. Jo samana päivänä yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat Arvi Makkonen, Vilho Silaste, Lyyli Laukkanen, Reino Havukainen, Väinö Heiskanen ja August Moilanen. Yhdistyksen nimeksi tuli tuolloin Varkauden Kansaneläkkeensaajien Yhdistys ry. Vuonna 1974 yhdistyksen nimi muutettiin ja yhdistysrekisteriin rekisteröitiin Varkauden Eläkkeensaajien Yhdistys ry ja vuonna 1992 nimeksi tuli Varkauden Eläkkeensaajat ry. Viiden vuosikymmenen aikana yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Väinö Heiskanen, Valo Kilpiö, Lahja Nyyssönen, Juho Kauhanen, Yrjö Vokkolainen, Veikko Turunen, Martti Tuovinen, Hugo Glumerus, Maila Turunen ja Heikki Alanen. Yhdistys viettää 50-vuotisjuhlaansa 2.4. Warkaus-salissa, jossa juhlaviikkoon liittyen 6.4. on kaikille avoin ”Sävel soi Varkaudessa” -laulutapahtuma. Tapahtuma järjestetään yhdessä EKL:n Kuopion piirin kanssa ja esiintyjiä on lähes 100. Raili Wrightin ylösmerkkaamat tiedot kertovat, että yhdistyksen toiminnassa ovat jatkuvasti kokoukset, kerhot, matkat, retket, kilpailut ja asiantuntijaluennot. Talvella talviset harrastukset pilkkimisineen, kesällä onkimista, toritapahtumia, myyjäisiä, kesäpäivänvietto Kallioniemessä, kihauksia – yhdistyksessä on aina toimintaa. Yhdistyksellä on 13 harrasteryhmää, jotka toimi- vat viikoittain. Suuren suosion saavuttanut kerho Kuoppakankaan työkeskuksella kokoontuu joka toinen keskiviikko. Keskimäärin kerhossa on ollut osallistujia n. 150 – ja joskus jopa yli 200. Yhdistyksen toiminnassa matkailu on tärkeässä roolissa. Viime vuonna tehtiin 11 matkaa, joihin osallistui vajaa 500 henkilöä. Tärkeää on myös teatteri. Perinteen mukaisesti Varkauden Teatterissa vieraillaan kahdesti vuodessa. Teatterin kulttuuritarjontaa halutaan olla tukemassa. Yhteistä toimintaa Varkauden Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja Heikki Alanen muistuttaa, että kaikkien eläkeläisjärjestöjen toiminta on tärkeää. – Nimeltään eläkeläisjärjestöt eroavat vain vähän toisistaan ja kaikki eläkeläisjärjestöt ovat poliittisesti sitoutumattomia. Jokainen yhdistys haluaa profiloitua omalla tavalla toiminnoissaan, toteaa Alanen, joka toimii myös Varkauden eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana. – Eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnassa politiikka ei näyttele mitään roolia – istutaan saman pöydän ääressä. Kunnallishallinnossa voisi ottaa oppia, miten eläkeläisjärjestöt pystyvät toimimaan yhdessä, sanoo Alanen ja toteaa kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin olevan kiitettävästi mukana eläkeläisten asiassa. – Hän näkee kolmannen sektorin toiminnan erittäin tärkeänä – lisäämässä kaupungin hyvinvointia. 6 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Nyt ne mäiskii, innostuu Risto Räppääjä (Ville-Veikko Valtanen). Ette vie sitä konetta – tilanteessa Rauha (Annikka Kaistinen), Risto Räppääjä (Ville-Veikko Valtanen), Nelli (Marja Sundgren) ja herra Lindberg (Jukka-Pekka Löhönen). Varkauden Teatterilla ja Nikulalla yhteistyökuvio Teksti Vesa Moilanen, kuvat Varkauden Teatteri Osana Varkauden Teatterin yleisötyötä, uudenlaisena työmuotona, toimii kevään 2014 aikana yhteistyö Lasten ja nuorten keskus Nikulan kanssa. Risto Räppääjä ja villi kone-näytelmän työskentelyn yhteydessä toimii vapaaehtoisuuden ohjalta muodos- tettu n. 10-vuotiaiden poikien ryhmä. Ryhmässä toimintaan sisältyy taideterapeuttisia ja soveltavan teatterin menetelmiä. Ryhmässä on mahdollisuus tutustua teatterin tekemiseen ja samalla harjoitella vuorovaikutustaitoja, pohtia kaveruuden ja tieto- Lukijakilpailu Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostiin: [email protected] Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme Sykkeessä-sadetakin! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. koneen merkitystä omassa elämässä, miettiä omia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita sekä lisätä itseilmaisua. Ensi-iltansa 8.3. saaneen koko perheen näytelmän on vierailuohjauksena ohjannut Riitta Pasanen, jonka päätyö on Lasten ja nuorten keskus Nikulassa. Yhteistyötä on muutoinkin toteutettu mallikkaasti näytelmän esillepanossa. Näytelmän tietokonepelien ”painiukkeleiden” animaation sekä Ville Pyryn ja Perhosten perheen ruokaohjelmavideon ovat toteuttaneet Savon ammatti- ja aikuisopiston Audiovisuaalisen viestinnän 3. vuositason opiskelijat Henna Kärkkäinen ja Tiia Jaatinen. ”Painiukkeleiden” piirtämiseen ovat osallistuneet Kärkkäisen ja Jaatisen lisäksi Kalle Matjussi, Juuso Paatsola ja Roni Åkerblom Varkauden Teatterin yleisötyön työpajoissa. Sinikka ja Tiina Nopolan huoli synnytti kirjan ja sitten näytelmän. Risto Räppääjä ja villi kone-näytelmä perustuu löyhästi heidän samannimiseen, vuonna 2006 julkaistuun kirjaan. – Alkusysäys kirjaan syntyi ahdistuksesta. Hyvinvoivissa länsimaissa lapset ovat virtuaaliteknologian koekaniineina niinä vuosina, jolloin he ovat perinteisesti harrastaneet ulkoleikkejä ja rakentaneet majoja puihin. Ennen miteltiin voimia kavereiden kesken pihalla, nyt seurataan ukkeleiden mäiskintää ruudulla. – Kun Rauha-tädille valkenee Riston peliriippuvuus, hän syyttää itseään – olenko ollut huono kasvattaja, olenko johdattanut Ristoa lainkaan kirjallisuuden ja lastenlaulujen pariin. Myös muilla kuin Ristolla on näytelmässä omat riippuvuutensa. katsoja päätelköön, kummat ovat lopulta koomisempia – lapset vai aikuiset, Sinikka Nopola toteaa. Ottaa kantaa Risto Räppääjä ja villi kone-näytelmässä on asioita lapsille ja aikuisille. On koskettavuutta sekä ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”. Rooleissa nähdään Ville-Veikko Valtanen, Marja Sundgren, Annikka Kaistinen, Jukka-Pekka Löhönen, Markku Ryytty, Leena Liimatainen ja Jussi Immonen. Näytelmän lavastus on Jukka Tyrväisen ja puvustus Taina Peltomäen. Iiro Rantalan musiikin on sovittanut ja toteuttanut Sami Ruutiainen. Äänet ovat Jussi Heiskasen, valot Marko Etelärinteen, koreografiat Miika Korhosen ja kampaukset sekä maskeeraukset Riikka Hakamäen. Katsojan tuntemuksina Risto Räppääjä ja villi kone-näytelmästä tiivistäen seuraavasti: – Näytelmä on suunnattu tämän päivän perheelle. Teemana on läsnäolo läheisten kanssa ja kuinka nykypäivän tekniikka uhkaa tätä tärkeää asiaa. Näytelmä onnistuu käsittelemään asiaa lapsen kannalta tarkasteltuna mukavalla tavalla. Muutaman kerran lapset ja varmasti aikuisetkin lähtivät mukaan spontaanisti joko laulamaan tai taputtamaan. Kokonaisuutena näytelmä on hyvä ja ottaa mukavalla tavalla kantaa nykypäivän menoon perheen näkökulmasta. 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Voittajakirjasta päättää lasten lukuraati, jossa on tänä vuonna Kuoppakankaan koulun ja Kangaslammin koulun oppilaita. Ehdokaskirjoja valmiina ahmimaan ovat (kuvassa vas.) Juulia Laitinen, Senni Muuruvirta, Henna Tiilikainen, Lilian Widgren, Pietari Räisänen ja Riikka Kinnunen. (Kuva: Vekara-Varkaus.) 7 Yli 2000 autoa – ja kaikista vaihtoautoista kauppa onnistuu Mikkelissä! Yli 1 50 autoa Mikkelissä! www.rinta-jouppi.com www.auto.fi Ketunniementie 1 0, 501 30 Mikkeli Hannu Vesanka 040 053 4965 Ilkka Häkkänen 050 375 0106 Heikki Laine 0500 555 658 Kari Lampinen 050 065 6111 Lasten ja nuorten laulukilpailu tulossa Lukuraati Lasten LukuVarkaus-kirjojen kimpussa Teksti Vesa Moilanen Jo neljättätoista kertaa jaettava Lasten LukuVarkaus-kirjallisuuspalkinnon ehdokaskirjat ovat lukuraadin luettavina. Voittanut lastenkirja julkistetaan Vekara-Varkaus-festivaaliviikon yhteydessä kesäkuun alkupuolella. Ehdokkaiden joukosta löytyy vahoja tuttuja ja myös uusia nimiä. Tämän vuoden ehdokaskirjoja etsiessään aikuisten esiraati luki kaikkiaan 65 lastenja nuortenkirjaa, jotka oli julkaistu viime vuoden aikana. Näiden lisäksi esiraati kävi läpi muitakin kirjoja, jotka huomattiin suunnatun joko lasten lukuraatilaisia selvästi isommille nuorille tai sitten ne olivat selkeästi kuvakirjoja. Esiraatiin kuuluivat Suomalaisen Kirjakaupan Varkauden myymälän myymälävastaava Anu Ruotsalainen, Varkauden kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosas- ton osastonjohtaja Katriina Leväinen, fil. lis. Petri Pietiläinen, Stora Enso Oyj:n assistentti Maija-Helena Soininen ja Navitas Kehitys Oy:n tapahtumatuottaja Heli Sutinen. Kirjallisuuspalkinnosta, joka on arvoltaan 3.500 euroa, päättää kuusi lapsiraatilaista. Raatiin kuuluvat Kuoppakankaan koulun oppilaat Lilian Widgren (3 lk.), Juulia Laitinen (5 lk.), ja Senni Muuruvirta (6 lk.) sekä Kangaslammin koulun oppilaat Henna Tiilikainen (3 lk.), Riikka Kinnunen (5 lk.) ja Pietari Räisänen (5 lk.). Tänä vuonna Lasten LukuVarkaus-palkinnosta kisaamassa on seitsemän ehdokasta: Kirsti Ellilä: Johannes ja Jura (Karisto), Niina Hakalahti: Tuukka-Omar ja minilapset (Tammi), Sanna Isto: Tinka ja Taika Noidanruohon salaisuus (WSOY), Johanna Hulkko: Geoetsivät ja vaeltava aave (Karisto), Tuija Lehtinen: Sirkuskoira Rico ja öinen ratsastaja (Otava), Kreetta Onkeli: Poika joka menetti muistinsa (Otava) ja Saska Saarikoski: Meidän isä on hammaspeikko (Otava). Tämän vuoden ehdokkaista Kirsti Ellilä ja Tuija Lehtinen ovat ehdolla kolmatta kertaa, Niina Hakalahti toista kertaa. Hakalahti ja Lehtinen ovat olleet aiemmin ehdokkaina nyt ehdokkaiksi päätyneiden kirjojensa sarjan aloittaneilla teoksilla. Saska Saarikoski on ehdokkaana ensimmäisestä lastenkirjastaan. LukuVarkaus-ehdokkaiden joukossa on Kreetta Onkelin Finlandia Juniorilla palkittu teos ja teos Johanna Hulkon geoetsiväsarjasta, jonka ensimmäinen osa voitti Arvid Lydecken-palkinnon. Aiemmista vuosista poiketen ehdolla ei ole yhtään lapsille suunnattua varsinaista fantasiakirjaa, vaikka Sanna Iston kirja on satumainen fantasiateos. Myös Kirsti Ellilän ja Niina Hakalahden teoksista löytyy fantasiaelementtejä. Osana tulevan kesän Vekara-Varkaus Festivaaliviikon ohjelmaa on myös valtakunnallinen Lasten ja nuorten laulukilpailu, johon ilmoittautuminen on meneillään. Kilpailu pidetään keskiviikkona 11.6. ja sarjat on alle 10-vuotiaille ja 10–16-vuotiaille. Kumpaankin sarjaan otetaan 10 kilpailijaa. Kilpailijat eivät voi alaikäisinä itse ilmoittautua kilpailuun, vaan vanhempi tai muu huoltaja ilmoittaa kilpailijan. Kilpailijan laulutaitoa kartoitetaan iästä riippuen taustakysymyksillä ja laulukokemuksilla. Kilpailija valitsee itse laulukappaleen, jonka tulee olla lapsen/nuoren esitettäväksi sopivaa perinteistä, klassista tai kevyttä musiikkia. Kilpailuun eivät saa osallistua edellisvuoden voittajat, ellei heidän sarjansa vaihdu. Lauluesityksiä säestää Vekaraorkesteri, jonka kanssa kilpailijat harjoittelevat omaa esitystään ennen kilpailua. Kilpailuun voi osallistua myös ilman harjoituksia. Kilpailun tuomaristoon kuuluu musiikin ammattilaisia ja järjestäjien edustajia. Kummankin sarjan kolme parhaiten sijoittunutta kilpailijaa saavat rahapalkinnot. Lisäksi kaikkia osallistujia muistetaan kunniakirjalla. Kilpailuun osallistuminen on maksutonta. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Pohjois-Savon osuuspankki Varkauden konttori ja Vekara-Varkaus. Kilpailuun voi ilmoittautua sitovasti sähköpostilla osoitteeseen: [email protected] tai puhelimitse 040 5750536. Edellä mainittujen yhteystietojen kautta saa tarvittaessa myös lisätietoa kilpailusta. 8 Työmiehen kulttuuripalkinto Mohamed Hamedille Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Ruukin Helmi 2014-kulttuuriviikon avajaisten yhteydessä Itä-Suomen luovat toimijat Luoto ry luovutti kulttuuripalkinnon Varkauden kaupungin nuoriso-ohjaaja Mohamed Hamedille. Palkitsemisperusteina mainittiin Hamedin työn olleen pitkäjänteistä, monipuolista ja kansainvälistä. Palkintoa luonnehdittiinkin kulttuurin työmiehen palkinnoksi. Kulttuuripalkinnon luovuttamistilanteessa todettiin, että Hamed on ollut työssään intohimoinen, innostava ja sinnikäs. Nuorisotyötä hän on tehnyt Varkaudessa yli kolme vuosikymmentä ja on tehnyt työssään paljon enemmän kuin virka edellyttää. Hän on tuonut alueelle kansainvälisiä ryhmiä ja on edistänyt erityisesti sirkustaiteen näkyvyyttä. Luoto ry:n kulttuuripalkinto jaettiin nyt toista kertaa. Valintakriteerinä on ollut kohdentaa palkinto julkishallinnon tai liike-elämänedustajalle, joka on erityisellä tavalla edistänyt kulttuurin asemaa omalla toiminnallaan. Ja palkittava ei ole pitänyt itsestään kovin paljon ääntä. On tehnyt valtavasti näkymätöntä, piilossa olevaa työtä, jota suuri yleisö ei välttämättä ole havainnut. Kulttuuripalkinnon saanut Mohamed Hamed kertoi rakastavansa sirkustaidetta, hän on ollut mukana valtakunnallisen Luoto ry:n kulttuuripalkintona on vuosittain vaihtuvan taiteilijan teos. Nuoriso-ohjaaja Mohamed Hamedin kulttuuripalkinto on heinäveteläisen valokuvaaja Myléne Meursault’n valokuvateos. Nuorisosirkusliiton perustamisessa, toiminut liiton puheenjohtajana ja on liiton kunniapuheenjohtaja. Tavoitteena hänellä on saada varkautelaisia ja myös naapurikuntia mukaan valtakunnantason toimintaan. – Tämä on loistava harrastus. Teen sitä sydämestä ja rakkaudesta työhön, hän sanoi. Ei hukata itseämme vallitsevassa myllerryksessä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Kolmas, omaperäinen Ruukin Helmi-kulttuuriviikko on koettu. Helppoja ratkaisuja ei haluttu tehdä, vaan oli etsitty koko ajan uutta ja omaperäistä ohjelmaa. Tarjolla oli paljon elämyksiä ja kerrottavaa vuosienkin päästä. Oli mielenkiintoista kuulla tapahtumaviikon järjestäjätahon, Itä-Suomen luovat toimijat Luoto ry:n puheenjohtaja Mikko Keinosen sanoja viikon avajaistilaisuudessa. Keinonen toi esille tieteiskirjailija Isaac Asimovin kirjoittamia näkemyksiä viiden vuosikymmenen takaa. Tuolloin Asimov kirjoitti, että tulevaisuudessa luovilla aloilla toimivat ovat eliittiä, koska he ovat ainoita, jotka eivät palvele koneita. – Nykyään palvellaan aika paljon konetta – esimerkiksi tietotekniikka ohjaa meitä paljon. Yhteiskunta on aika koneistettu – on yksioikoisia sääntöjä, joiden mukaan tulisi toimia. On hyvä, että tarvitaan luovia aloja, etteivät koneet ota kokonaan valtaa. Saadaan toista näkökulmaa luovan työn kautta – muutoin kuin konemaisen logiikan mukaan, Keinonen sanoi. Talouden osalta kone yskii. – Kulttuuria tehdään paljolti julkisten tukien varassa, mutta kun kunnat säästävät, yleensä ensimmäisenä säästetään kulttuurista. Se säästö on lyhytaikaista ja tulee isoina menoina takaisin, oli Keinosen mielipide. Itä-Suomen luovat toimijat Luoto ry:n puheenjohtaja Mikko Keinonen. Hän myös siteerasi venäläisen DDT-rockyhtyeen laululyriikkaa mietelauseella ”Näinä vaikeina aikoina on tärkeää pysyä uskollisena itselleen”. – Venäjällä taiteilijan ja varsinkin toisinajattelijan vaikeudet ovat paljon isompia kuin keskimäärin yhdenkään suomalaisen taiteilijan. Hyvä ohje luovaan työhön onkin, ettei hukata itseämme kaikessa tapahtumassa olevassa myllerryksessä. 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Marjaana Rinne-Loikala maaliskuun taitelija Väinölässä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Marjaana Rinne-Loikalan taidenäyttelyn työt ovat pääosin syntyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Joutsen on hänen lempilintunsa ja myös kukat ovat mieluisia aiheita. Kun kotona on paikat täynnä tauluja, on kiva tuoda ne myös muiden nähtäväksi. Näin teki ex-varkautelainen Marjaana Rinne-Loikala, jonka akvarelleja ja öljyvärimaalauksia on Taidekeskus Väinölässä esillä maaliskuun loppuun saakka. Kaikkiaan esillä on 46 työtä. Marjaana on Suomen Akvarellitaiteen Yhdistyksen jäsen ja Ylöjärven taideyhdistyksen jäsen. Taiteen tekeminen on kulkenut hänellä mukana jo pienestä pitäen – ensimmäiset prinsessat ja hepat ikuistuivat paperille jo nelivuotiaana. Läpi vuosien piirtäminen ja maalaaminen on ollut henkireikänä opettajantyölle. Marjaana Rinne-Loikala toimi kieltenopettajana ja ilmaisutaidonopettaja yli kolmen vuosikymmenen ajan Varkauden eri koulussa, pääosin Päiviönsaaren koulussa. Muistoja on paljon Varkaudesta, jonne Marjaana pitää paljon yhteyksiä sosiaalisen median kautta. Rinne-Loikala tunnustaa olevansa täysin hevoshullu ja myös kukkahullu. Nämä aiheet tulevat runsaslukuisesti esiin hänen töissään. – Hevoset ovat kauniita ja upeita. Hevosia ei ole helppoa piirtää, mutta olen harjoitellut pienestä pitäen, sanoo Marjaana, joka Varkauden-vuosinaan harrasti ratsastusta. Eläimistä puheen ollen – hän mainitsee joutsenen olevan linnuista kauneimman. Taideterapiaopiskelujensa kautta RinneLoikala sanoo oppineensa miettimään, miksi maalaa tiettyjä aiheita ja miksi sama kuvio toistuu. Hänellä on tavoitteena vaikuttaa taiteen kautta positiivisuudella ja herkkyydellä. Kauheuksiahan tulee median kautta yltäkyllin. – Päinvastoin pitää suojella itseään. Omissa töissäni on arjen huumoria, se minua itseäni kutittaa ja on kivaa tehdä. Marjaana Rinne-Loikala sanoo akvarellimaalauksen olevan hänen juttunsa. Tuttua ovat taiteen tekemisessä myös grafiikka, kipsivalaminen sekä muut tekniikat, mutta akvarelli on kaikkein rakkain. Viiden vuoden ajan hänellä on ollut loistava japanilainen opettaja, joka on opettanut siveltimen oikeaa käyttöä ja taiteen traditioita. – Minulla on vahva tarve kehittyä ja kunnianhimo tulla paremmaksi. Rinne-Loikalalle varkautelaisuus on merkityksellinen asia, joka on korostunut paikkakunnalta pois muuton jälkeen. Nykyisellään hän asuu Tampereen lähellä Ylöjärvellä. – Varkaus on osa historiaani ja tunnen monet paikat – tänne on hyvä tulla. Ihminen ei ole kokonainen, jos ei vähän palaa takaisin ja näe uudelleen menneisyyttään. Tämä taidenäyttelyni on minulle tärkeä hetki, joka ruokkii pitkälle elämässä, sanoo Marjaana todeten Taidekeskus Väinölän olevan tupa, johon on helppo tulla. Taidekeskuksen kotoisaa tunnelmaa hän luonnehtiikin nostalgisesti kyläkoulunomaiseksi. – Traditiot ovat perusteena taiteelle, ja se varmaan näkyy joissakin töissäni, RinneLoikala uskoo. Herkkää ja koskettavaa… 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 9 10 Teksti ja aarrekartta Olli Vakkala, kuvat Varkauden Klubista Vesa Moilanen Varkaus on sanojen alkuperän, eli etymologian, näkökulmasta monitulkintainen ja erittäin mielenkiintoinen tapaus. Se esiintyy nimenä jo varhaisissa 1500-luvun asiakirjoissa. Sanan alkuperän tulkinnat juontavat monista kirjavista merkityksistä, aina lapinkielisestä vuörkä -sanasta (kätkö) kiehtovaan tarinaan varkaiden kätkemästä aarteesta. Jos siis Varkauteen todella olisi muinoin kätketty merkittävä aarre, liekö se edelleen jossakin unohdettuna, odottaen löytäjäänsä? Meille jokaiselle seikkailumieliselle aarteenmetsästäjälle tuttu R. L. Stevensonin Aarresaari –teos (Treasure Island) jo opetti, että aarre on saaressa, aarteelle on kartta – ja aarrekartassa on aina X. Kun siis katson Varkauden karttaa, ja sen lohikäärmettä muistuttavaa silhuettia, minuun iskee epätoivo. Saaria on lukematon määrä. Paikallishistorioista ja -tarinoista kiinnostuneena minulla on kuitenkin pieni aavistus mahdollisesta sijainnista. Varkaudessa on nimittäin yksi saari, joka on ollut monenlainen aarreaitta niin Ruotsin ja Venäjän vallan alla, kuin itsenäisessä Suomessa. 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Tämä saari on ollut merireitti maailmalle, teollisuuden merkittävä tukikohta, hovien ruokkija, tunnettujen arkkitehtien suunnittelukohde ja kiehtovien tarinoiden tyyssija. Löytyypä sieltä myös rahapuu. Tutustukaamme siis hieman paremmin tähän varkautelaiseen aarresaareen. Päiviönsaari, jota kutsuttiin aluksi Varkaussaareksi, on Varkauden alueen kasvavan toiminnan alkuperäinen keskus. Jo 1535 alueella toimi kruununkalastamo, josta vietiin tynnyreittäin mm. siikaa ja lohta kuninkaanhoviin. Laajasti tunnetun Ämmäkosken kuohuissa uiskenteli runsaslukuisten eväkkäiden lisäksi myös uusi valjastettava voima. Uljaana virtaava koski ja sen korkeat putoukset liikuttivat vettä pauhaavalla tahdilla. Kosken varteen olikin noussut 1700-luvulla jo lukuisia myllyjä. Lisäksi vesireitit toimivat myös erinomaisena liikkumisväylänä. Strategisen sijaintinsa vuoksi saareen perustettiin myös kuninkaallisen laivaston tukikohta vuonna 1792. Tukikohta sai nimekseen Laivalinna. Suomen ajauduttua Venäjän vallan alle vuonna 1809 alue nautti edelleen kunniakkaasta maineesta, eikä vähiten veden viljansa vuoksi. Pietarhoviin, Tsaarin pöytään, kulki edelleen kalaa samojen kuohujen ja vesien antimista. Alueen vedet ovat siis ruokkineet paikallisten lisäksi niin idän kuin lännen johtajia. Teollisuus sai ensikipinänsä vuonna 1815, jolloin vapaaherra Gustaf Wrede perusti Varkauteen rautaruukin. Ensi vuonna tästä tulee kuluneeksi siis 200 vuotta. Herra nimeltä Paul Wahl osti tehtaan Wreden kuolinpesältä 1834. Wahl perusti myös 1852 Päiviönsaareen konepajan ja 1866 Pirttiniemeen laivatelakan. Vuosien 1869–1916 aikana Varkaudessa rakennettiinkin 540 höyrylaivaa. Teollisuuden eri alat kasvoivat ja Päiviönsaaresta tuli alueen kasvava keskittymä. Taipaleen (1840) ja Saimaan (1856) kanavan valmistumisen jälkeen Päiviönsaaren rannoilta saattoikin matkata aina Pietarin, Englannin tai muun maailman markkinoille asti. Ahlströmin aikakausi Päiviönsaaren ja Varkauden historiassa alkoi konkreettisesti vuonna 1910, kun se sai kiehtovan osakekilpajuoksun jälkeen haltuunsa Paul Wahl & Co:n omistukset. Tästä alkoi vuosikymmenten mittainen tarina, jonka aikana Ahlströmin rooli Varkaudessa on ollut valtava. Päiviönsaareen nousi Ahlströminkatu, bulevardimainen lehmusten reunustama bulevardi 1920-luvulla. Loistokkaan Walterin puiston rakentaminen aloitettiin vuonna 1922. Saarelle tehtiin myös oma asemakaavansa vuonna 1939 Alvar Aallon toimesta. Ahlströminkadun varrelle nousi upeita kiinteistöjä Ruukin luodessa uljasta taustamaisemaa. Rakennuksista riittää tarinoita ja esimerkiksi Terijoelta vuonna 1876 tuotu Virkamiesklubi on toiminut lukemattomien tapahtumien ja teemajuhlien tukikohtana, sekä silmäätekevien kokoontumispaikkana. Presidentti Kekkonen viihtyi klubilla usein ja onpa siellä kieltolain aikaan vietetty iltaa jos toistakin vain harvoille tarkoitetussa salaisessa kellarikabinetissa. Saarella on edelleen suuri määrä Ahlströmin aikaisia idyllisiä kiinteistöjä, jotka ovat harmillisesti pääosin autioina – kuten mainittu Virkamiesklubikin. On tosin hienoa nähdä, että mm. vanhassa lääkärin asunnossa (Tyyskänhovi) sekä tehtaan entisessä Kansankeittiössä (Kaks Ruusua) ovi kutsuu avoinaisena ja houkuttelevana kadulla kulkevaa. Toivottavasti tämä värikkään ja vaiherikkaan historian omaava keskus avaisi oviaan laajemmin myös jatkossa, sillä jonkinlaisen aarteen täällä ulkopuolinen aistii olevan. Jo antiikin kaupunkivaltioajattelussa oli ensiarvoisen tärkeää säilyttää arvokkaat kulttuuriperintökohteet niin pitkään kuin mahdollista, luoden niille uusia ja erilaisia käyttötarkoituksia. Näin alueelle tärkeiden juurien ja tarinoiden merkitys säilyi osana ihmisten omaa kulttuuri-identiteettiä. Menneisyys kun voi näyttäytyä usein merkityksettömänä kunnes siitä tulee osa historiaa. Harmillisesti monet asiat ehditään hävittämään ennen tuota muutosta. Paljastan näin lopuksi, että tarinan mukaan varkaiden kätkemä aarre oli kaivettu Varkausmäkeen. Levätköön se siellä rauhassa, sillä kultaa voi olla monenlaista. Päiviönsaari on tarjonnut Varkaudelle aarteita ja tarinoita lukemattomissa muodoissa vuosisatojen saatossa. Näin harvinaislaatuista historiaa ei monella paikalla ole. Stevensonin Aarresaaren opetus on siis jälleen näyttänyt voimansa. Aarre on saaressa. Päätän etsintäni ja vilkaisen saarelta poistuessani vuonna 1951 valmistunutta kaupungin virastotaloa, ja sen Rahapuu-reliefiä, joka nousi symboloimaan loistossaan kasvavaa kauppalaa. Puu näyttää nykyisellään silmiini varsin harmaalta ja elottomalta. Mieleeni nouseekin kysymys, että vieläköhän tuon puun oksat joskus kimaltavat kaikessa väriloistossaan nousevan auringon aamuisessa paisteessa? Toivottavasti. Ehkä jopa sinä samana aamuna, kun Päiviönsaaren lehmusten reunustama bulevardi herää jälleen hersyvään ja hektiseen loistoonsa. Lähteet: – Varkauden Historia (1963), Hannu Soikkanen – Varkautelaisten Vuosisata (2004), Hannu Itkonen – Ahlströmin historia 1851–1981 (1992), Per Schybergson – Varkauden kaupunki – Omat kokemukset Kirjoittaja on Saimaan rantoja lomillaan taapertava hidas hämäläinen, jonka mukaan mielikuvitus on maailman puhtain voima. Koulutukseltaan hän on Humanististen tieteiden kandidaatti (Tampereen yliopisto, Historia) sekä seikkailu- ja elämyskasvatustieteen maisteri (University ofEdinburgh, Scotland). 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Toimituksen kommentti Kulttuuriperintömme on valtava tulevaisuuden voimavara Varkauden kaupunki on täynnä arvokkaita ja mielenkiintoisia historiallisia kohteita. Osa kohteista on arvokkaita rakennuksia, joiden arvo perustuu ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin. Osa kohteista puolestaan on mykistäviä kokonsa ja ulkonäkönsä vuoksi, kuten niin sanottu Mantun linna. Kohteiden rapistuminen ei ole pelkästään varkautelaisten kannalta sääli, vaan koko Suomen kulttuurin. Suomessa ei ole enää ollenkaan liikaa vanhoja rakennuksia, joiden estetiikka kaappaa mukaansa. Kohteiden entisöinti ja huoltaminen tulee aloittaa heti. Tähän tarvitaan Varkauden ulkopuolisia toimijoita, mikä pakottaa kaupungin avaamaan ovensa kaikille asiasta kiinnostuneille. Kaupungin satsauksen ei tarvitse olla valtava, jotta positiivinen vire puutalokorttelin ynnä muiden arvokohteiden ympärillä saadaan aikaan, mutta kaupungin on uudistuttava sisältäpäin. Ei voida enää vedota samoihin vanhoihin fraaseihin, vaan on oivallettava mahdollisuus ja annettava se myös uusille toimijoille. Kaupungin tulisi satsata siihen, että uudet toimijat saadaan motivoitua ja uskomaan siihen, että Varkaus on myötämielinen ja ennakkoluuloton kaupunki. Varkauden tulee olla oikeasti valmis edistämään historiallisen arvon omaavien kohteiden olemassaoloa myös seuraavien sukupolvien iloksi. Kun tätä asiaa selvitetään koko kylän voimin, uskon, että valtio ja Euroopan Ravintola Kippola Tervetuloa laulamaan karaokea lauantaisin klo 21 lähtien! P.S. Tarkista kotisivuiltamme, mitkä lauantait ovat karaokeiltoja! Kangaslammintie 12 Katso nettisivut www.ravintolakippola.fi 040 168 8555 unioni ovat valmiita tukemaan hanketta kokonaisuudessaan, kun toimintasuunnitelma on 2010-luvulta ja se aidosti tähtää seuraavien sukupolvien kulttuurihistoriallisesti arvokkaan omaisuuden säilyttämiseen ja sen arvon vaalimiseen. Sykkeessä-media pyrkii edesauttamaan rakentavan keskusteluilmapiirin syntymistä juhlavuoden alla. Kaikki palaute otetaan avosylin vastaan ja käsitellään luottamuksellisesti osana uudishankkeen eteenpäin saattamisessa. • Televisiot • Digiboksit • Stereolaitteet • Kuljetus/asennus • Vaihdamme Samsungpuhelimiin näyttöjä! Maahantuojien takuuhuollot Porrassalmenkatu 1 501 00 Mikkeli www.tvhuolto.fi Kaupunkiaarteen Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostitse: [email protected] Vastanneiden kesken arvomme Sykkeessä-sadetakin! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Onnea aarteenmetsästykseen! Huoltoneuvonta 0600 303 020 11 12 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Täyden spektrin päivänvalo auttaa monessa asiassa Teksti Vesa Moilanen, kuvat Erkki Männistö Suomessa saamme nauttia oikeansisältöisestä päivänvalosta vain lyhyellä ajanjaksolla ja vähän aikaa päivästä. Päivänvalon spektrin käsitteenä ymmärtää parhaiten, kun muistelee keskikesän sadepäivän kaunista sateenkaarta. Siinä vedenpisaroiden vaikutuksesta auringonvalo jakaantuu näkyvällä aallonpituusalueella väreiksi, jotka edustavat tiettyjä aallonpituuksia. Auringonvalo sisältää tasaisesti koko näkyvän valon aallonpituuskirjon, jota kutsutaan spektriksi. Sisätilojemme keinovalojen tulisikin tuottaa täyden spektrin valoa mahdollisimman tarkoin päivänvalon tapaan. – Väri on valoa. Kappaleen värivaikutelma syntyy, kun esimerkiksi punainen esine imee itseensä kaiken muun värin, mutta heijastaa punaisen takaisin. Helposti voi ymmärtää, että jos kohdetta havainnoidaan huonossa valossa, josta puuttuu osa noista sateenkaaren meille havainnollistamista väreistä, aistimme värit väärin ja värien vertaileminen on mahdotonta, toteaa Newcontrol Oy:n yrittäjä Erkki Männistö. Hänen elämänsä suurin työllistäjä on ollut mittaustoiminta, mm. paperiteollisuudessa. Paitsi hallittuun värintoistoon, valolla voidaan vaikuttaa näkemisen tarkkuuteen ja työssä jaksamiseen. Valonlähteiden valintaperusteet eivät ole yhdentekeviä. – Valojen ei tulisi häikäistä, kuten kohdevalot useasti tekevät. On asiakkaita, jotka eivät pysty kauan olemaan häikäisevässä valaistuksessa saamatta pään- tai silmiensärkyä. Kohdevalot tekevät usein myymälästä ja myös kodista rauhattoman. – Tuotteet olisi hyvä saada valaistua kokonaan – niin etteivät ne jäisi osittain esimerkiksi hyllyjen varjoon. Ja täyden spektrin päivänvalon avulla tuotteiden värit eivät vääristy, vaan näyttävät yhtä houkuttelevilta ja täyteläisiltä kuin päivänvalossa. Erkki Männistön mukaan silmää pyritään harhauttamaan monella tavalla uudistuvan valaistustekniikan puitteissa. Värit tuotetaan kapeilla, väriaistimia härnäävillä aallonpituuspiikeillä ja saadaan aikaan ”ohutta”, puutteellista valoa. Värientoiston luonnollisuus on erittäin tärkeää mm. vaatekaupassa. Ei tarvitse mennä ulos kaupasta nähdäkseen kankaan tai vaatteen oikeanvärisenä. – Valaistuksen parantaminen on edullinen keino parantaa työympäristöä ja vaikuttaa työntekijöiden viihtyvyyteen. Myös asiakkaiden saama positiivinen mielikuva yrityksestä vahvistuu, uskoo Männistö. Täyden spektrin päivänvalovalaistus auttaa esimerkiksi sisustussuunnittelijan työtä, koska sisustuksen värit näkyvät aitoina. Uutta rakennettaessa tai vanhaa uudistettaessa kannattaa muistaa päivänvalon merkitys sisustuselementtinä kuten myös epäsuoran valaistuksen antamat mahdollisuudet. Huone keltaisella valolla… …ja huone päivänvalolla. Taiteessa Päivänvalon on todettu sekä tieteellisesti että kliinisesti demonstroitavissa olevaa näkötarkkuuden ja värinäön parantamista, kun työpisteidenvalaistus optimoidaan uudella tavalla. Myös taiteen tekemiseen päivänvalolla valaiseminen antaa uusia näkökulmia. – Ihmisellä on halu, tarve ja oikeus tuottaa taidetta. Erehtymisen, oppimisen ja joskus onnenkin avulla siihen toki pystymme. Mutta pitääkö meidän olla luovia kellon tai olosuhteiden ehdoilla, jos apua ongelmaan on saatavilla tuomalla täyden spektrin valaistuksella päivänvaloa ateljeeseen itse haluamanaan aikana, kysyy Männistö, joka itsekin on harrastanut taiteen tekemistä. – Ihannehan olisi, että kun taide synnytetään, jurytetään, asetetaan näytteille ja loppusijoitetaan asiakkaan tiloihin siten, että valo-olosuhteet olisivat koko ketjun aikana vakiot. Ei ole harvinaista, että gallerioista ja ateljeista kuljetetaan teoksia ulos päivänvaloon, jotta saataisiin luotettava havainto oikeasta väristä. Positiivinen asia Täysspektrivalo soveltuu kaikkialle, missä halutaan pitää huolta ihmisen näkökyvystä – luonnollisesti myös kotona ja harrastusten parissa. Mitä enemmän silmät vanhenevat, sitä paremmin näkee päivänvalossa, jossa silmät eivät väsy niin paljon kuin perinteisessä keinovalossa. Ja ajatellen nuoria – Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan täyden spektrin päivänvalolla valaistuissa koululuokissa oppilaiden arvosanat ovat olleet selkeästi parempia. Erkki Männistö on saanut päivänvalovalaistuksesta hyvää palautetta. On kerrottu että ”elämästä on tullut laadukasta, kun on siirrytty päivänvaloon” ja päivänvalolla valaistu tila ”näyttää hapekkaammalta”. – Jos päivänvalovalaistus vietäisiin kirkkoon ja valaistaisiin alttaritaulu, päivänva- lo antaisi ”taivaallisen loisteen”. – Valonlaadusta on ymmärretty opastaa vasta hyvin vähän aikaa, vaikka valonlaadun merkitys itse asiassa ulottuu lähes kaikkialle. Väri on valoa ja näiden kahden liitto oikein käytettynä on tuloksellista. Päivänvalo on positiivinen asia. Täyden spektrin valoa on saatavilla loisteputkina, energiansäästölamppuina ja LED-valoina. – Asiakkaalle valitaan aina soveltuvin ratkaisu, huomioiden olemassa olevat valaisinkalusteet ja kustannukset sekä energiansäästöön liittyvät asiat. Ei ole ydinkysymys valitaanko energiansäästölamppu tai LED-valo, vaan valontarve ja soveltuvuus nykytilanteeseen ratkaisee, mitä kannattaa käyttää, Erkki Männistö toteaa. 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 13 Huonekohtaisiin ilmanvaihto-ongelmiin löytyy ratkaisuja Kotipalvelua, kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa ikäihmisten hyväksi. Teksti: Vesa Moilanen Veto ei ole tiivistysongelma, vaan ongelma on tuloilmanhallinnassa. Lämmittävä tuloilmaventtiili tuottaa raikasta korvausilmaa vedottomasti, puhtaana ja lämpimänä. Hyvälaatuinen tiivistäminen on toki tärkeää, mutta kun yksi paikka tiivistetään paremmin, kylmää ilmaa tulee sisään hallitsemattomista paikoista ja jopa seinien eristevälien kautta. Tällöin asunnon lämpötilaa pitää nostaa, että vedon aiheuttama kylmä ilma lämpiäisi huoneilmassa lyhyemmällä matkalla. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että astetta korkeampi huonelämpötila kuluttaa 5 % enemmän energiaa. Vaikka laite kuluttaa itse sähköä laite on myös energiatehokas, sillä huonelämpötilan lasku säästää energiaa ja huoneen varsinaiset lämmittimet eivät kuormitu niin paljon. Kun tuloilma (korvausilma) lämmitetään hallitusti itsesäätyvän tuloilmalaitteen avulla, kylmää ilmaa ei tule enää taloon ikkunoiden tai ovien tiivisteistä ja parvekkeen oven vieressä voi taas liikkua paljain jaloin. Tuloilmaventtiilin toiminta perustuu huoneessa olevaan alipaineeseen, jolloin suodatettua ja raikasta ilmaa virtaa haluttuun tilaan täyttämään alipaine. Laite sopii rakennuksiin, joissa on painovoimainen tai koneellinen ilmanpoisto. Osa rivitaloista on niin tiiviitä, että liesituuletin ei poista käryjä ja WC:n hajut poistuvat hitaasti. Vaikka imua on riittävästi, ilma ei vaihdu korvausilman puutteen vuoksi. Myös tulisijat aiheuttavat ongelmia, koska takka ei pala kunnolla tai sitten takan imu vetää talven pakkasen sisälle kaikista mahdollisista raoista hallitsemattomasti. – Laite suodattaa ja lämmittää huoneeseen venttiilin läpi ulkoa tulevan korvausilman, kertoo Newcontrol Oy:n yrittäjä Erkki Männistö, jonka mukaan Mobair-tuoteperheeseen kuuluu myös monipuolinen valikoima tuloilman hallintan ja ilman siirtoon suunniteltuja laitteita. – Tuotevalikoimasta löytyy myös malli jossa ulkoa tuleva kylmä ilma lämpenee katonrajassa olevan lämpimän ilman avulla. Puhallin saa aikaan huoneilman ja ulkoa tulevan ilman sekoittumisen, joten energiankulutus on alhainen. Patentoitu säleikönmuotoilu takaa vedottoman lopputuloksen, hän jatkaa. Mobairilla on myös tehokas tuloilmalaite tiloihin, joissa voi oleskella samanaikaisesti suurempiakin määriä ihmisiä. Laite sopii erityisen hyvin toimistoihin, liiketi- loihin, päiväkoteihin, kouluihin ja myös koteihin. – Kaikkien on hyvä hengittää, kun laite suodattaa tilaan raikasta korvausilmaa ja puhdistaa samalla tehokkaasti myös huoneilmaa. Näin estetään alhaisen tai korkean lämpötilan huonontava vaikutus virkeyteen ja oleskelumukavuuteen. – Korvausilma on aina myös halutun lämpöistä, sillä laite lämmittää ulkoa tulevan raittiin ilman joko huoneen kiertoilmalla tai tarvittaessa sisäänrakennetulla, itsesäätyvällä lämpöpatterilla. Talvella lämpöä ja kesällä viileyttä voidaan siirtää huoneesta toiseen lämmönsiirtopuhaltimella. Näin voidaan hyödyntää myös takan lämpö ja lämpöpumpun viilennys. Lopputulemana Erkki Männistö toteaa, että Mobair-tuoteperheen laitteilla saadaan säästöjä. Lisäksi – kun huonetilaan tuodaan estoton, lämmitettävä ilma – ilma vaihtuu. Silloin sisäilma on terveellisempää ja auttaa esimerkiksi hengitystieongelmissa. Kotipalvelu Tuula Lipponen Warkauden Zeppelin puh. 040 524 5500 14 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 Urheiluseuroilla on merkittävä Urheilugaalassa palkittiin nuorisokasvattajarooli viime vuoden parhaat Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Kulunut urheiluvuosi oli varsin menestyksekäs. Paikkakunnalla elää vahva urheilu- ja liikuntakulttuuri. Näin aloitti urheilugaalapuheensa Varkauden kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kimmo Kainulainen, jonka mukaan erityinen ansio kuuluu paikallisille urheiluseuroille. Näiden merkitys on ensiarvoisen tärkeä paitsi kilpaurheilussa, myös terveysliikunnassa sekä lasten ja nuorten liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisessa. – Seuratoiminnan keskeisenä lähtökohtana on aina yksittäisten liikuntaan sitoutuminen. Aktiivisten seurojen vetureina toimivat yksittäiset tulisielut, ihmiset, jotka omaa aikaansa säästämättä tekevät pyyteetöntä työtä, sanoi Kainulainen kiittäen kaupungin puolesta kaikkia urheiluseurojen valmentajia ja muita taustavaikuttajia arvokkaasta työstä. Kainulainen toi esille, että Varkauden kaupungilta avustuksia hakeneet urheiluseurat järjestivät viime vuonna yhteensä yli 8.000 harjoitustilaisuutta ja yksittäisinä käyntikertoina harjoitustapahtumissa kävijöitä oli yli 100.000. Varkauden liikunnan aktiivisuutta osoittaa myös, että esimerkiksi uimahallin kokonaiskävijämäärä kasvoi 135.000:sta 148.000 kävijään. – Samaan aikaan kuitenkin oli havaittavissa huolestuttavia piirteitä. On todettu, että lasten ja nuorten liikkumattomuus on lisääntynyt. Syinä ovat olleet kaupungistuneet elämäntavat, tietotekniikan kasvu osana vapaa-aikaa ja arkiliikunnan yleinen väheneminen. – Eräs merkittävä tekijä nuorten liikunnan rajoittajana on raha – ettei harrastamisen kustannukset nouse liian korkeiksi. Nuorilla on sosiaalisesta taustasta riippumatta oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua seura- ja kilpailutoimintaan, sanoi Kainulainen, jonka mukaan nuorten liikkumis- ja urheiluharrasteen osuutta ohjaa yhä enemmän erilaiset elämäntyylivalinnat ja muotivirtaukset. – Nuorten liikunnan yhteydessä puhutaankin lifestylesportista, uusista elämäntapalajeista. Liikunta ja urheilu ovat tänä päivänä yhä enemmän osa nuorisokulttuuritrendejä. Perinteisillä urheiluseuroilla onkin haasteena houkutella nuoria, joita puhuttelevat uudet lajit ja muotivirtaukset. Joutenlahden Kimppa Työpajoilla pidetyssä Varkauden Urheilugaalassa palkittiin vuoden 2013 parhaat ja nimettiin jäseniä Varkauden Urheilun ja Liikunnan Kunniagalleriaan seuraavasti: Varkauden Urheilun ja Liikunnan Kunniagalleriaan nimetyt: Omanarvontunto kantaa Otto Malkki (Kangaslammin Kisailijat), Timo Pulkkinen (Pohjois-Savon Näkövammaiset Varkauden osasto), Kirsti Pennanen (Pohjois-Savon Näkövammaiset Varkauden osasto). Kimmo Kainulainen kertoi omakohtaisina kokemuksinaan, kuinka merkittäviä tuntemuksia urheilu voi antaa nuorelle. Hän myös pohdiskeli problematiikkaa, miksi lapset ja nuoret on jaoteltava jo niin nuorina pysyvästi parempiin tai huonompiin, lahjakkaisiin tai lahjattomiin, ykkös- ja kakkosjoukkueisiin. Hänen viestinään olikin, että onnistumiset ja kokemukset urheilussa eivät välttämättä edellytä Suomentai maailmanmestaruuksia tai olympiavoittoja. – Pienetkin saavutukset voivat saada aikaan suuren merkityksen pienen pojan tai tytön mieleen. Se voi olla tärkeää lapsen tai nuoren itsetunnon, elämänilon, henkisenkasvun ja hyväksytyksi tulemisen tunteen kannalta. Tämä urheilussa koettu omanarvontunto kantaa ihmistä myös myöhemmissä aikuisiän haasteissa – luoden pohjaa muilla elämänosa-alueilla pärjäämisessä. – On äärimmäisen tärkeää, miten herkässä iässä olevia nuoria ja lapsia kohdellaan eri urheiluareenoilla. Kuinka heidän onnistumisiinsa ja epäonnistumisiin suhtaudutaan. Valmentajilla, huoltajilla ja vanhemmilla on tässä asiassa hyvin suuri vastuu. – Edellytetään herkkyyttä ymmärtää lapsen ja nuoren maailmaa. Myös epäonnistumisia on osattava käsitellä nuorta eheyttävällä tavalla – sillä urheilusuorituksiin voi suhtautua nuorta kannustavalla, innostavalla tai lannistavalla tavalla, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kimmo Kainulainen muistutti. Veteraanit, naiset: keilailu: Liisa Makkonen (Keski-Savon Keilailuliitto / Pyörre), lentopallo: Marjo Rautio (Varkauden NMKY), Päivi Kilpeläinen (Varkauden NMKY), suunnistus: Tarja Törmikoski (Savon Suunta), voimanosto: Piia Valkonen (Savon Voima Veikot). 2013 Varkauden paras urheilija: miesurheilija: Joonas Jehkinen (Keilaseura Mainarit). 2013 Varkauden kaupungin stipendit: 17–20 v. pojat: Jarno Jokinen (Hard Power Team 95), AkiPekka Mustonen (Varkaus Racing Team), Timo Pulkkinen (Pohjois-Savon Näkövammaiset Varkauden osasto), Pasi Pulliainen (Varkaus Racing Team), Petter Paloranta (Varkaus Racing Team). jalkapallo: Alvari Puustinen (Warkauden Jalkapalloklubi – Warkaus JK), jääkiekko: Henri Nenonen (Warkis Varkaus), jääpallo: Jimi Heinonen (WP 35), kaukalopallo: Jouni Virtanen (Enson Pallo), keilailu: Topias Venäläinen (Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), moottoripyöräily: Jesse Mustonen (Varkaus Racing Team), paini: Jesse Itkonen (Varkauden Tarmo), pesäpallo: Kalle Moisio (Puurtilan Kisa-Pojat), salibandy: Riku Karvonen (Varkauden Tarmo), suunnistus: Antti Järvenpää (Savon Suunta), uinti: Tuomas Luukinen (Varkauden Uimarit), yleisurheilu: Riku Rundelin (Varkauden Kenttä-Veikot). 2013 nuoret stipendiurheilijat: poikien junnu-stipendi: Jimi Heinonen (WP 35), tyttöjen junnu-stipendi: Liisa Nokelainen (Varkauden Tarmo). 2013 ohjaaja- ja valmentajatunnustus: Veli-Heikki Mustonen (Varkaus Racing Team). 17–20 v. tytöt: 2013 urheiluteko: jalkapallo: Tiia Mensonen (WJK Juniorit), jääpallo: Noora Pöllänen (WP 35), lentopallo: Mila Kilpeläinen (Varkauden NMKY), pesäpallo: Noora Pöllänen (Puurtilan Kisa-Pojat), ratsastus: Anni Torvinen (Varkauden Urheiluratsastajat), taitoluistelu: Liisa Nokelainen (Varkauden Tarmo), uinti: Viivi Immonen (Varkauden Uimarit), yleisurheilu: Susanna Seppänen (Varkauden Kenttä-Veikot). Varkauden kaupunki, perusteena mm. tekonurmikentän rakentaminen, jääurheilukeskuksen ja keilaratojen kunnostus. 2013 Varkauden Urheiluseurat ry:n jäsenseurojen lajien parhaat: Miehet: frisbeegolf: Maco Moilanen (Disc Golf Varkaus), jalkapallo: Matti Oinonen (Warkauden Jalkapalloklubi – Warkaus JK), jääkiekko: Sami Lindholm (Warkis Varkaus), jääpallo: Ari-Pekka Aho (WP 35), kaukalopallo: Mikko Korhonen (Enson Pallo ja WP 35), keilailu: Joonas Jehkinen (Keski-Savon Keilailuliitto / Mainarit), moottorikelkkailu: Joni Gustafsson (Varkaus Racing Team), moottoripyöräily: Aki-Pekka Mustonen (Varkaus Racing Team), pesäpallo: Aleksi Hyttinen (Puurtilan Kisa-Pojat), potkulautailu ja -kelkkailu: Markku Levänen (Savon Dynamo), salibandy: Juha-Matti Hokka (Varkauden Tarmo), shakki: Timo Airas (Varkauden Tarmo), uinti: Lauri Vilhunen (Varkauden Uimarit), yleisurheilu: Sami Kääriäinen (Varkauden Kenttä-Veikot). Naiset: Otto Malkki nimettiin Varkauden Urheilun ja Liikunnan Kunniagalleriaan, johon Varkauden Urheilugaalan yhteydessä nimettiin myös Timo Pulkkinen ja Kirsti Pennanen. (Kuva: Vesa Moilanen) Varkauden kaupungin kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Kimmo Kainulainen puhui Varkauden Urheilugaalassa korostaen kaupungin näkökulmasta jatkuvan vuorovaikutuksen tärkeyttä urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. ko: Esa Soininen (Laakasijat), jääpallo: Sami Jokinen (WP 35), keilailu Urho Nuutinen (Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), kaukalopallo: Mika Nuora (Enson Pallo ja WP 35), moottorikelkkailu: Mika Gustafsson (Varkaus Racing Team), moottoripyöräily: Timo Immonen (Varkaus Racing Team), salibandy: Arttu Lahtinen (Varkauden Tarmo), suunnistus: Tapio Tikkanen (Savon Suunta), voimanosto: Ilkka Launonen (Savon Voima Veikot), yleisurheilu: Juha Hytönen (Varkauden Kenttä-Veikot). jääpallo: Lotta Turunen (WP 35), keilailu: Kirsi Partanen( Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), pesäpallo: Laura Pöllänen (Puurtilan Kisa-Pojat), ratsastus: Elina Thil (Varkauden Urheiluratsastajat), suunnistus: Annina Koskinen (Savon Suunta), uinti: Elisa Vilhunen (Varkauden Uimarit). Veteraanit, miehet: ammunta: Risto Kiema (Varkauden Ampujat), jalkapallo: Jaakko Kansanen (Warkauden Jalkapalloklubi – Warkaus JK), jääkiek- 13–16 v. pojat: autourheilu: Ville Welin (Varkauden Urheiluautoilijat), jalkapallo: Antti-Ville Räisänen (WJK Juniorit), judo: Kasperi Malkki (YamaArashi), jääkiekko: Konsta Lankinen (Warkis Varkaus), jääpallo: Kristian Paukkonen (WP 35), kaukalopallo: Lasse Virtanen (Enson Pallo), keilailu: Onni Riikonen (Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), moottoripyöräily: Danil Munko (Varkaus Racing Team), pesäpallo: Joonas Kuronen (Puurtilan Kisa-Pojat), salibandy: Asa Palhomaa (Varkauden Tarmo), shakki: Leo Hentunen (Varkauden Tarmo), suunnistus: Samuli Natunen (Savon Suunta), uinti: Kasperi Purhonen (Varkauden Uimarit), yleisurheilu: Juuso Kolari (Varkauden Kenttä-Veikot). 13–16 v. tytöt: jalkapallo: Aino Kröger (WJK Juniorit), judo: Noora Malkki (Yama Arashi), jääkiekko: Petra Keromaa (Warkis Varkaus), jääpallo: Siiri Herranen (WP 35), lentopallo: Sini Kesänen (Varkauden NMKY), pesäpallo: Elisa Honkanen (Puurtilan Kisa-Pojat), ratsastus: Emmi Purhonen (Varkauden Urheiluratsastajat), suunnistus: Anu Pylkkänen (Savon Suunta), taitoluistelu: Elli Väliaho (Varkauden Tarmo), uinti: Elina Virekoski (Varkauden Uimarit), yleisurheilu: Laura Ollikainen (Varkauden Kenttä-Veikot). 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014 15 Sykkeessä-lehden menovinkkejä kaupunkilehti Marja Rinne-Loikala akvarelleja Asukkaan ääni ratkaisee! ja öljyvärimaalauksia Ilta asukasdemokratialle Taidekeskus Väinölä 3.–31.3.2014 Kanttila, Pieksämäki 19.3.2014 klo 18–20 Onnellisuuden ja hyvän elämän retriitti Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. Tavoittele unelmaa -näyttely Mikkeli yhdessä rasismia vastaan Tanssin Riemua Ilta-aurinkoon 78250 Varkaus Internet: www.sykkeessa.fi Siilinjärven kunnantalo 10.3.–9.5.2014 Antiikki-keräily-sisustusharrastemessut Ammattikoulu, Kuopio 15.3.–16.3. J.Karjalainen Kuopion Musiikkikeskus 16.3.2014 klo 18 Vuoden luontokuvat 2013 Joroisten kunnantalo 17.3.–17.4.2014 Asennetalkoot – rasisminvastainen viikko Pieksämäki 17.3.–22.3.2014 Johdatus lepakoiden maailmaan Kuopion museo 19.3.2014 klo 16–17 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus -luento Kuopion kaupungintalon juhlasali 19.3.204 klo 18:30–20 Mikkelin seurakuntakeskus 20.3.2014 klo 12:30–16, Nuorten ilta klo 18–21 Tartu taiteeseen – Seikkailu satumetsässä Soisalo-opistotalo, Varkaus 22.3.2014 klo 10 Karjalanpiirakkakurssi Mikkelin ortodoksinen seurakuntatalo 22.3.2014 klo 10–13 Venäjän Armeijan kuoro Konserttitalo Mikaeli 22.3.2014 klo 19–21:30 ”Linnun kokoinen”, teemailta syömishäiriöistä Järjestötalo, Pieksämäki 24.3.2014 klo 17:30–19 Kaksi astetta: Rajaton, Jaakko Kuusisto, Pekka Kuusisto Konserttitalo Mikaeli 27.3.2014 klo 19–21:30 Anttolanhovi, Anttola 28.3.–30.3.2014 Y: 2206498 Osoite: Ahlströminkatu 10 B, Sampolan peilisali, Juva 29.3.2014 Julkaisija: VM-lehdet Oy Kevään Suurkirppis Toimitus: Warkaus-sali 5.4.2014 klo 9–13 EU-vaali-iltamat Kylpylähotelli Kuntoranta 5.4.2014 klo 18 Lähiruokamessut ja -seminaari Warkaus-sali 15.4.2014 klo 9–18 Päätoimittaja: Jaakko Ikonen Vesa Moilanen [email protected] Myynti: Arja Lehtosalmi, 050 341 5339 Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Mikkolehtinen.net [email protected] Painatus: Savon Paino Oy Sykkeessä 4/2014 ilmestyy la 19.4. 16 3/2014 | 15. maaliskuuta 2014
© Copyright 2024