Lokakuu 2012 Kuva: Martti Lamberg 2 Suomi-uudistus hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään uuden tilanteen. Haasteet ovat kovia, mutta ratkaisujakin on. Suomessa on nyt noin 50 eläkeikäistä ja lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuoden päästä meillä on noin 75 eläkeläistä ja lasta sataa työikäistä kohden. On hieno asia, että elämme terveenä entistä pidempään. On myös selvää, että työuransa jo tehneet ansaitsevat kunnon eläkkeen ja hyvät palvelut. okakuun kunnallisvaalit ovat tärkeimmät vuosikymmeniin. L Nyt on kyse Suomen suunnasta. Takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme leikkaamisen ja supistamisen tielle vai uudistammeko Suomea. Kokoomuksen mielestä ainoa oikea tie on uudistamisen tie. Nyt jos koskaan tarvitaan Suomen uudistajia. Vain uudistamalla takaamme hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaat peruspalvelut niin hyvinvointiSuomen rakentaneelle sukupolvelle kuin tämän päivän lapsille ja nuorillekin. *** Ikääntyminen muovaa Suomea tulevina vuosina rajulla kädellä ja velvoittaa meitä uudistamaan Samalla kuitenkin on tosiasia, että kun parinkymmenen vuoden päästä Suomessa on puoli miljoonaa ikä-ihmistä nykyistä enemmän kasvaa palveluiden ja hoivan tarve valtavasti. Perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu ja vanhuspalveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu. Samaan aikaan verotulot vähenevät monissa kunnissa. Kun eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia palkasta, maksetaan siitä myös vähemmän veroja. Kasvavan palvelutarpeen ja hupenevien tulojen myötä monessa kunnassa palvelut eivät ole kestävällä pohjalla. Jos jatkamme entiseen tapaan, edessä on hyvinvointiyhteiskunnan vääjäämätön rapautuminen. Jos kunnan kassa tyhjentyy ja lainamäärä sekä veroäyri ovat maksimissa, jäljelle jäävät vain leikkaukset ja säästöt. Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Meillä on vielä aikaa uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Haaste on suuri, mutta sen edessä ei pidä lamaantua vaan sisuuntua. *** Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään tulevien vuosikymmenien koitokset. Uudistetaan kuntia niin, että ne ovat vahvempia, turvallisempia ja elinvoimaisempia. Kehitetään tapoja tuottaa palveluja niin, että saamme samalla rahalla nykyistä parempaa. Kannustetaan yrittäjyyttä, jota kautta saadaan luotua uusia työpaikkoja. Parannetaan työelämää niin, että jaksamme ja saamme tehdä töitä hiukan nykyistä pidempään. Suomi-uudistuksen aika on nyt. Meillä on oltava rohkeutta tehdä uudistukset nyt, kun päätökset ovat vielä omissa käsissämme. Tarvitsemme kunnanvaltuustoihin eteenpäin katsovia, tavallisia suomalaisia, jotka uskaltavat uudistaa Suomea. Tarvitsemme sairaanhoitajia, jotka osaavat uudistaa terveyspalveluita. Tarvitsemme yrittäjiä, jotka osaavat parantaa paikallisten yrittäjien toimintaympäristöä ja kilpailukykyä. Tarvitsemme ikäihmisiä, jotka tietävät, minkälaisia palveluita senioriväestö tarvitsee. Tarvitsemme opiskelijoita, jotka voivat kertoa, miten osaamiseen voidaan parhaiten panostaa. Olennaisinta on positiivinen, ennakkoluuloton ja eteenpäin katsova asenne. Peruuttamalla ei pääse eteenpäin. Jyrki Katainen Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Suomi-uudistus on jokamiehen oikeus okakuun kunnallisvaalit ovat tärkeimmät kunnallisvaalit vuosikymmeniin. Vaaleissa ratkaistaan, mitä suomalaiselle hyvinvointimallille tapahtuu. Suomea koettelee jatkossa uudenlaiset haasteet, joihin on etsittävä ratkaisuja. Edessämme on talouden rakennemuutos ja väestön ikääntymisen asettamat haasteet. L Kunnallisvaaleissa Kokoomus puhuu Suomi-uudistuksesta. Sen lähtökohtana on halu pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Suomi tarvitsee uudistusta, jotta meillä olisi parempi tulevaisuus. Ikääntyminen muovaa Suomea tulevina vuosina rajulla kädellä. Nyt Suomessa on 53 yhteiskunnan huolenpitoa tarvitsevaa sataa työssä käyvää suomalaista kohti. Viidentoista vuoden päästä heitä on 75 sataa työikäistä kohden. Tämä tarkoittaa sitä, me tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän terveys- ja vanhuspalveluja. Samaan aikaan kuitenkin työtä tekevien määrä laskee ja kassaan kertyy vähemmän varoja. Tätä yhtälöä ei ratkaista työntämällä päätä pensaaseen tai nykymenoa jatkamalla. Suomalaiset ansaitsevat sen, että palveluista pidetään huolta. Emme myöskään saa kuormittaa työssäkäyviä uupumiseen asti. Me kaikki ansaitsemme hyvän tulevaisuuden. Jarrun sijaan meidän on pidettävä pää kylmänä ja painettava kaasua. Tässä tilanteessa peruutuspeilin särkemisestä ei seuraa seitsemän vuoden epäonni – päinvastoin. Peruuttamalla kun ei pääse eteenpäin. Toivoa on, nyt tarvitaan vahvaa tahtoa. Uudistus onnistuu, kunhan uskallusta riittää. Me tarvitsemme laadukkaita peruspalveluja. Siksi julkinen sektori huutaa perusteellista remonttia. Vaaleissa valitaan kunnanvaltuutetut, jotka kohtaavat poikkeuksellisen suuria haasteita. Nyt tarvitaan rohkeutta ja pitkäjänteisiä päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi on tehtävä uudistuksia monilla eri alueilla. Se edellyttää aiempaa joustavampaa perhepolitiikkaa, sivistystä, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa sekä yrittäjyyteen ja opiskeluun kannustamista. Hyvän työn on kannatettava aina. Tänä syksynä kokoomus tapaa äänestäjiä uudella tavalla. Kokoomus on palvelupuolue, ja tekee tästä syystä kotikäyntejä. Kierrämme ovilla kysymässä suomalaisilta, miten he haluaisivat uudistaa omaa kotiseutuansa ja Suomea. Kotikäynnit ovat erinomainen tapa keskustella – ja mikä tärkeintä – myös kuunnella. Osaamme olla myös hiljaa – silloin kuulee paremmin. Taru Tujunen Puoluesihteeri Kansallinen Kokoomus rp 131 132 133 134 135 Ahlfors-Boman Jonna Hallama Niko Hartikainen-Herranen Kaisa Husu Risto Hynninen Kati psykologi, psykoterapeutti yrittäjä proviisori kauppat. maist. sairaanhoitaja, yrittäjä Yhteystiedot: [email protected] Syntynyt: 1971 Perhe: Aviomies ja poika 2-v. Koulutus: Psykologian maisteri Työ: Lasten ja nuorten keskus Nikula Harrastukset: Järjestötoiminta Syntynyt: 17.03.1976 Perhe: Vaimo, 3 tytärtä, 2 koiraa Työ: Yrittäjä Harrastukset: Metsästys, golf ja tietysti perhe Yhteystiedot: 040 5952 840, [email protected].ﬁ, www.kaishh.kotisivukone.com Syntynyt: 09.02.1969 Helsingissä Perhe: aviomies, 6 lasta (11-21 v.) Koulutus: proviisori 2004,farmaseutti 1992, kotiavustajan peruskurssi 1988 Työ: proviisorina Kommilan apteekissa Luottamustoimet: kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan pj., kaupunginhallituksen henkilökohtainen varajäsen, Pohjois-Savon liitonedustajankokouksen ja valtuuston jäsen, Varkauden seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen, Suomen jääpalloliiton hallituksen jäsen ja naisvaliokunnan pj. Harrastukset: lenkkeily, hiihto, opiskelu, virkkaus Motto: Kykyä kuulla, halua kehittää, tahtoa toteuttaa. Yhteystiedot: 0400 541 553, [email protected].ﬁ Syntynyt: 1958 Perhe: puoliso Sanna ja 4 v. Konsta -poika, aiemmasta liitosta 2 aikuista lasta Koulutus: kauppat.maist., kauppaopettaja Luottamustoimet: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Mukana useiden yritysten hallituksissa. Kunnallispoliittinen kokemus yli 20 v. Harrastukset: Hiihto, kalastus, golf, lukeminen, ruoka & viini. Yhteystiedot: 0400 306 747, [email protected], Syntynyt: 18.06.1981 Kangaslammilla Perhe: Aviomies Matti ja pojat Paavo 5 v., Niilo 4 v. ja heidän isovelipuoli Panu 10 v. Koulutus: sairaanhoitaja, terveydenhoitaja AMK Työ: Sairaanhoitajana KYSissä lasten akuuttiosastolla sekä yrittäjänä Hoiva Wilperissä Luottamustoimet: Varkauden Kokoomus ry:n puheenjohtaja, Pohjois-Savon Kokoomuksen piirihallituksen jäsen, Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsen, Pohjois-Savon käräjäoikeuden lautamies, Kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen Harrastukset: Liikunta monessa muodossa Motto: Yhteistyöllä yhteisten asioiden puolesta! 3 Suomiuudistusta Varkaudessa oppusuoralle kääntyneen L valtuustokauden 2009-2012 aikana kuntapäättäjät ovat saaneet tuntea suurien taloudellisten paineiden tuomat haasteet. Päätöksiä on tehty jatkuvien säästöpaineiden alla ja talouden tasapainottaminen on varmasti tullut jokaiselle tutuksi niin terminä kuin konkreettisina toiminakin. Valtuutetut ovat onnistuneet kuluneen valtuustokauden tehtävissään hyvin. Päätöksiä on tehty hyvässä yhteishengessä Kokoomuksen ryhmän kesken sekä hyvässä yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Lokakuun 28.pvänä tiedämme, ketkä ovat seuraavat neljä vuotta päättämässä kaupunkimme asioista. Uuden valtuustokauden haasteet eivät varmasti tule olemaan yhtään edellistä kautta helpompia: kuntauudistus, huoltosuhteen kasvaminen, erikoissairaanhoidon kulut, korkea työttömyys sekä useat muut haasteet tulevat vaatimaan valtuutetuilta tiukkoja päätöksiä. Kunnat vastaavat meille kaikille tärkeiden peruspalveluiden järjestämisestä. Haasteiden edessä ei ole syytä lannistua, vaan intoutua ja innostua ajattelemaan asioita uudella tavalla. Emme voi alkaa pelätä virheitä. Meiltä vaaditaan uskoa tulevaisuuteen. Elämme aikaa, joka vaatii Suomiuudistusta. Kyse ei ole kuntarajoista, kunnan nimestä tai kunnantalon paikasta – kyse on kuntalaisten palveluista. Kokoomuslaisten kuntapäättäjien tavoitteena on kunta, jossa arki on sujuvaa. Palvelut tuodaan mahdollisimman lähelle kuntalaisia järkevillä tavoilla. Kokoomuslaisessa huomisen kunnassa hallinto on vain väline parempien palveluiden järjestämiseksi. Siksi hallinnon uudistamiseen suhtaudutaan avoimin mielin, myös Varkaudessa. Väestöllinen huoltosuhde, joka kertoo kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on 100 työssäkäyvää kohti, oli Varkaudessa vuonna 2010 55,8. Vuonna 2015 väestöllinen huoltosuhde on 65,5 ja vuonna 2020 77,4. Nämä luvut kertovat sen totuuden, että kuntarakenteissa on pakko tehdä muutoksia jotta jokaiselle kuntalaiselle pystytään tarjoamaan heille kuuluvat peruspalvelut. Kokoomus haluaa, että kuntauudistus toteutetaan rohkeasti, positiivisesti ja rakentavasti uudistaen. Kokoomuslaiset haluavat kuntia, jotka kykenevät ottamaan vastuuta kuntalaisten palveluiden järjestämisestä. Kun vastaava väestöllinen huoltosuhde on vuonna 2015 ennusteen mukaan Joroisissa 70,4, Leppävirralla 71,7 ja Heinävedellä 84,0 voisi kuvitella halukkuutta 136 137 Immonen Jussi Immonen Seppo näyttämömies, iltanäyttelijä Yhteistiedot: 044 3720 700, [email protected] Olen 29-vuotias syntyperäinen varkautelainen ja työskentelen neljättä vuotta Varkauden teatterin palkkalistoilla. Olen ylioppilas, mutta aikomukseni on hankkia vielä teatterialan koulutus. Entisenä ruotsinkielisen koulun oppilaana puhun suomen ja englannin lisäksi ruotsia ja tietenkin sujuvaa savoa. Teatteriryhmä Nimettömien toiminnassa olen nyt mukana seitsemättä,ja hallituksessa viidettä vuotta. Harrastan kalastusta, sienestystä, musiikkia ja urheilua. Olen ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana, mutta olen aina ollut kiinnostunut politiikasta, etenkin paikallispolitiikasta. Haluaisin päästä vaikuttamaan ja sanomaan oman sanani paikallisen perinteen, kulttuurin ja urheilun puolesta. Motto: Henkinen Savo on lottovoitto! kuntayhteistyön kehittämiselle löytyvän ympäristökunnistakin. Kuntayhteistyön kehittämisen lisäksi Varkauden Kokoomuksen hallitus ja valtuustoryhmä on nostanut keskeisiksi kunnallisvaaliteemoiksi lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisen ennaltaehkäisevää toimintaa painottaen, yritystoiminnan edellytysten takaamisen, ikäihmisistä huolehtimisen sekä tieverkon kuntoon saattamisen pitkäjänteisellä rahoitus- ja korjaussuunnitelmalla. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme! Eheän lapsuuden edellytys on hyvinvoiva perhe. Meidän on pystyttävä ohjaamaan resursseja enemmän ennaltaehkäisevään työhön, jotta pystymme puuttumaan perheiden ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan apua ennen asioiden kriisiytymistä. kuutta ei pidä väheksyä ja ikäihmisille on pyrittävä järjestämään heidän tarvitsemansa palvelut. Kotiin tarjottavien terveyspalvelujen kehittäminen vähentää painetta kalliiden laitospaikkojen lisäämiseen. Ja on hyvä muistaa, että ihmiset kaipaavat terveyspalveluiden lisäksi myös mm. asumis-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita, joiden järjestämisessä kaikenikäiset kuntalaiset tulee ottaa huomioon. Poliittisen päätöksen teon kilpajuoksussa, talouden tasapainottamisohjelmien sekä strategioiden viidakossa toivon, että elämälle tärkeät asiat välittäminen ja toisesta huolehtiminen ovat ne keskeiset ajatukset jotka tekojamme ohjaavat turvallisessa ja vetovoimaisessa tulevaisuuden Varkaudessa. Myös ikäihmisistä huolehtiminen on tärkeää. Vanhenemisen arvok- Kati Hynninen puheenjohtaja 138 139 140 Ketola Pauli Kohonen Teemu Kotilainen Seija materiaalipäällikkö musiikinopettaja laatu- ja ympäristöjohtaja seurakuntapuutarhuri Yhteystiedot: Linjurikatu 3 A 3, 78200 Varkaus, puh. 040-5126901, [email protected].ﬁ Syntynyt: 17.04.1958 Perhe: Sinkku. Poika, 23 v. asuu Varkaudessa. Äiti ja veli asuvat Kangaslammilla. Koulutus: Keskikoulu, Teknillinen Koulu (koneteknikko) Työ: Materiaalitoimintoja Luottamustoimet: Harrastukset: Musiikki, kitaran soitto, historian lukeminen, etenkin sotahistoria Motto: Menneisyyden tunteminen kehittää taitoa tehdä parempaa tulevaisuutta. Yhteystiedot: [email protected] Syntynyt: Tyrväällä joulukuussa 1958 Perhe: Vaimo Päivi, tytär Lenita, pojat Samuli ja Petteri, skotlanninterrierit Peppi ja Maija, sekä norfolkinterrieri Raipe Koulutus: Sibelius-Akatemia KMKO Työ: Repokankaan koululla Luottamustoimet: Teatterin kannatusyhdistyksen hallitus Harrastukset: Ruoanlaitto, terrierit, musiikki, liikunta Motto: Koulutukselle ja opiskelulle asialliset puitteet. Vanhuksille ihmisarvoinen kohtelu ja palvelut. Sosiaalipalvelut turvattava. Kulttuurille sille kuuluva arvo. Yhteystiedot: Rinnetie 10, 78300 Varkaus Syntynyt: 01.06.1977 Perhe: Avioliitossa, 3 lasta Koulutus: Insinööri Motto: Älä tee mitään ihmisten mieliksi, vaan heidän hyväkseen. Yhteystiedot: 040 520 4012, seija.kotilainen@evl.ﬁ Syntynyt: Uuden vuoden lapsi Viitasaarella v. 1954 Perhe: Energiatekniikkaa opiskeleva poika Koulutus: Ekologisen ympäristörakentamisen ja -suunnittelun hortonomi Työ: Varkauden seurakunnan hautaustoimesta vastaava viranhaltija Harrastukset: Kaiken kasvavan ja liikkuvan havainnointi luonnossa, hyvän yleiskunnon ylläpitäminen lenkkeillen, hiihtäen ja Pilateksen avulla Motto: Luota itseesi ja toimi. 4 Valtuustokausi loppusuoralla puh. 0400 306 747 Näytteidenotto ja sairaanhoidon palvelut ammattitaidolla Kati Hynninen sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, AMK www.hoivawilperi.ﬁ Käärmeniementie 20, Varkaus Puh. 017-366 9797 ykyisen kaupunginvaltuuston toimikausi lähestyy vääjäämättä loppuaan. Jos edellistä valtuustoa kehuttiin yhteistyökykyiseksi, enpä voi nykyistäkään lähteä enemmälti moittimaan. Viime vaalien jälkeisestä ”nokittelusta” päästiin lopulta aika nopeasti eroon, ja keskeiset valtuustoryhmät ovat olleet varsinkin tärkeissä päätöksissä varsin yksituumaisia. Repiviä ristiriitoja en ole havainnut. Valtuustokauden suurimmiksi haasteiksi arvioitiin etukäteen erikoissairaanhoito, kuntayhteistyö, korkea työttömyys sekä elinkeinopolitiikka kokonaisuutena. Arvio osuikin kohdalleen – ja haasteet jatkuvat edelleen. Eteenpäinkin on päästy; vaikka sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue on kutistunut alkuperäisistä suunnitelmista koskemaan tässä vaiheessa vain Varkautta ja Joroista, on suunta oikea. Muuten kuntayhteistyö on edelleen kuin narulla työntämistä. Varkaus on ilmoittanut halunsa avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, mutta vastakaikua ei paljonkaan ole saatu. Olen peräänkuuluttanut samaa asiaa minkä Maaningan kunnanjohtaja Soile Lahti toi julki puhuessaan heidän kuntaliitoksestaan Kuopioon. ”Ajattelimme, että lähdetään N neuvottelemaan nyt, kun ratkaisut ovat vielä omissa käsissä, eikä kaikkea määrätä muualta ja muiden ehdoilla”. Näyttää vahvasti siltä, että Keski-Savossa omaehtoinen kuntayhteistyö on todella vaikeaa. Ensi valtuustokaudella ratkaisuja alkanee joka tapauksessa syntyä. Kestohaasteestamme elinkeinopolitiikasta todettiin valtuustokauden alussa yksimielisesti, että kaupungin omana toimintona ja kaupunginjohtajan vetämänä panostukset Varkauden tilanteessa eivät riitä. Haasteita lisäsi vielä Stora-Enson tehdasratkaisut; onneksemme ne olivat pahimpia kauhuskenaarioita lievempiä. Elinkeinoyhtiö starttasi suurin odotuksin, mutta reaalimaailma on osoittanut, että suurien työpaikkakeskittymien saaminen alueellemme on vaativa temppu. Muutamat kuntapoliitikot varsinkin perussuomalaisten leiristä ovat suureen ääneen vaatineet yhtiön ”alasajamista” ja rahojen käyttämistä ”hyödyllisempiin tarkoituksiin”. Tämä on puolueelle tyypillistä populismia, jossa kaikkea ammutaan mikä liikkuu. Uusia rakentavia toimintamalleja ja ratkaisuja ei kuitenkaan pystytä esittämään. Varkautelaista elinkeinopolitiikkaa on vaivannut juuri linjattomuus – välillä toimittiin yhtiössä, sitten ajettiin yhtiöt alas, että ne voitiin taas parin vuoden päästä käynnistää uudella innolla. Tätä veivaamista ei kannattane jatkaa. Elinkeinoyhtiöön laitettavia panoksia ja resursseja tulee toki tarkastella kriittisesti ja panos-tuotos suhteen on parannuttava. Pätisikö tässäkin vanha viisaus – tehdään harkitummin mutta paremmin? Mitä istuva valtuusto on sitten saanut aikaan ja päättänyt? Kaupungin talouskuri on olosuhteet huomioon ottaen pitänyt mallikkaasti. Valtakunnallisestikin huomiota saanut teknisen toimen palvelujen siirtäminen yksityiselle toimijalle on onnistunut hyvin. Vesilaitoksen yhtiöittäminen oli järkevää, kun ratkaisua vain muistetaan tarkastella taseteknisenä toimenpiteenä eikä talouden ”pelastajana”. Kuntayhteistyö varsinkin Joroisten suuntaan on edistynyt, ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue edistyy. Eräs valtuustokauden merkittävämpiä päätöksiä oli käynnistää alueellisen jätteenpolttolaitoksen suunnittelu Varkauteen. Hanke on edennyt mallikkaasti, ja näyttäisi myös toteutuvan tulevina vuosina. Viime vaalien jälkeen totesin, että vaaleja tulee ja vaaleja menee. Olen tyytyväinen siihen ”samassa veneessä olemisen” henkeen, mikä päättäjillä tällä valtuustokaudella ollut. Omalta osaltani yhteistyö niin kaupunginjohtajan kuin kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa on ollut avointa ja reilua. Kaikista asioista emme toki ole olleet samaa mieltä, mutta yhteiseen näkemykseen olemme yleensä päätyneet. Valtuuston puheenjohtajalle kuluneet neljä vuotta ovat olleet opettavaista ja avartavaa aikaa. Olen saanut olla keskeisesti mukana monentasoisessa päätöksenteossa. Päätöksissä, jotka koskevat omaa kotikaupunkiani, jossa olen asunut yli viisikymmentä vuotta. Eräs valtuustokauden tämän syksyn kohokohta oli presidentti Sauli Niinistön vierailu Varkaudessa. Tällä hetkellä presidentti tietää Varkauden asioista paljon enemmän kuin ennen käyntiään täällä ! Uusi valtuusto aloittaa toimikautensa jo reilun parin kuukauden päästä. Toivotaan, että kaupunkilaiset haluavat vaikuttaa Varkauden asioihin ja käyvät aktiivisesti äänestämässä! Risto Husu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vaalikahvila osoitteessa Kauppakatu 27. Avoinna 13.-27.10. ma-pe 12-17, la 10-13. 141 142 143 144 145 Laitinen Pertti Lamberg Martti Lumme Olavi Nevalainen Ari Nummela Riitta rikosylikonstaapeli, eläkeläinen insinööri, eläkkeellä metsätalousyrittäjä yrittäjä matematiikanopettaja Yhteystiedot: 0400 657 500 Syntynyt: Konnevedellä 1940 Perhe: Vaimo, kolme lasta ja kuusi lastenlasta Koulutus: Poliisiammattikorkeakoulu/ poliisialipäällystön virkatutkinto Luottamustoimet: Kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, vanhusneuvoston puheenjohtaja, kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto Harrastukset: Liikunta, mökkeily, pihanhoito Ajatus: Tarpeellinen riittää. Syntynyt : 04.09.1938 Harlu Laatokan Karjala Varkauteen: 1946, 1973, 2000 Koulutus: koneasentaja, teknikko, insinööri Työ : Typpi Oy Oulu 1966-1973, Oulun Yliopisto assistentti oto. 1968-1972, Ahlström Varkaus 1973-1986, Enso Gutzeit Varkaus 1987-1996 paikallisjohtaja 1992-1996, Stora Enso Imatra paikallisjohtaja 1996-2000 Luottamustoimet: kaupunginvaltuusto 2005-2012, kaupunginhallitus 2005 -2008 Harrastukset: Kalastus (lohi 14 kg), metsästys (uroshirvi 11 piikkiä), luonto, luontokuvaus Historia: Suomi-Venäjä-Neuvostoliitto Motto: Elämää ei voi säästää, elämä on elettävä tässä ja nyt. Yhteystiedot: 040 5079 777 Syntynyt: Rantasalmi, 19.03.1939 Perhe: Vaimo, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta Koulutus: Kansakoulu Työ: Kirvesmies, työnjohtaja Luottamustoimet: 25- vuotta kunnallisissa luottamustoimissa mm. kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja useissa lautakunnissa. Seurakunnan luottamustehtävissä 24-vuotta. Harrastukset: Lukeminen, ooppera, metsästys ja kalastus Motto: Kun yritys voi hyvin, voi työntekijäkin hyvin. Yhteystiedot: 040 7764 438, [email protected] Syntynyt: 07.08.1968 Perhe: Vaimo & pojat 15 v. ja 9 v. Koulutus: DI/eräopas Työ: Luontomatkailu-/ohjelmapalveluyrittäjä Harrastukset: Ulkoilu ja liikunta sen moninaisissa eri muodoissa, mieluiten luonnossa Motto: Elä! Yhteystiedot: [email protected].ﬁ Syntynyt: Hartolassa 1949 Perhe: kaksi lasta ja kaksi lapsenlasta Koulutus: luonnontieteiden kandidaatti Työ: eläkkeellä Luottamustoimet: teknisenlautakunnan varajäsen, seurakuntapalvelun johtokunnan jäsen, hautainhoitorahaston varajäsen Harrastukset: liikunta, lukeminen, opiskelu, elokuvat Motto: Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. 5 Ajatuksia valtuustokaudesta 2008-2012 inulla on ollut tapana kokouksissa kirjoittaa mustaM kantiseen vihkooni asioita itselleni muistiin, kuin Vaahteramäen Eemelin äidillä ikään, jotta esiin nousseet asiat on helpompi muistaa ja viedä oman valtuustoryhmämme kokouksiin tiedotettavaksi. Nyt kun selailen vihkoani taaksepäin, silmiini pistää aivan valtuustokauden alussa kirjoittamani Kuntaliiton Torsti Kivelän ajatuksia herättävä kommentti kunnallisen päätöksenteon likinäköisyydestä: ” Kun asiat ovat huonosti, ei ole aikaa katsoa tulevaisuuteen, tehdään ns. paniikkiratkaisuja. Kun asiat ovat hyvin, ei ole tarvetta katsoa tulevaisuuteen.” Valtuustokautta 2008 -2012 ovat sävyttäneet valtavat taloudelliset paineet. Heinäkuussa 2010 koko Varkauden kaupunki pistettiin Stora Enson toimesta hetkeksi polvilleen, kun ilmoitus kahden paperikoneen sulkemisesta otettiin vastaan. Kaupungin jo ennestään ylhäällä keikkuneet työttömyys- luvut ponnahtivat yhä ylemmäs. Tuo päätös vaikuttaa edelleen monen varkautelaisen perheen arkielämään. Se on tuonut uusia haasteita myös kunnalliseen päätöksentekoon. Kaupungin tärkeimmän tulolähteen, verotulojen, kasvu on lähes pysähtynyt kuin seinään. Valtuutetut ovat tällä kaudella tulleet tietämään ja tuntemaan vastuunsa. On ollut pakko opetella katsomaan nokkaansa pidemmälle. Tämän valtuustokauden aikana laadittiin ja päätettiin mm. kaupungin talouden tasapainottamisohjelmasta, johon sitouduttiin erinomaisella asenteella kaikissa valtuustoryhmissä. Mustasta vihkostani nostan esille muutamia keskeisiä toimenpiteitä kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2011 alusta aloitti toimintansa Keski- Savon Jätehuolto liikelaitos kuntayhtymä, jonka omistavat Heinävesi, Joroinen, Juva, Leppävirta ja Varkaus. Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittämisestä päätettiin syyskuussa 2011 ja liike- toiminta luovutettiin vuoden 2012 alusta Keski- Savon vesi Oy:lle. Päätöksen johdosta kaupungin kumulatiivinen alijäämä tulee katetuksi kuluvan vuoden aikana. Tämä ei suinkaan tarkoita, että voisimme jatkossa olla lyhytnäköisempiä ja nautiskella tilanteesta. Päinvastoin. Budjetin ylitysuhka on n. 2,5 M€. Menokurin lisäksi kaupungin tulisi pystyä kasvattamaan tulojaan. Verotulot eivät ole nousussa, joten työllisyystilannetta on pystyttävä parantamaan. Kaupunginhallitus perusti työryhmän kesäkuussa 2011, joka aloitti tila - ja palvelustrategian valmistelun vuosille 2013 -2030. Tälle ryhmälle, johon itsekin kuulun, on asetettu sekä virkamiesten, että työntekijöiden taholta suuria odotuksia. Työryhmän loppuraporttia odotetaan suurella mielenkiinnolla ja siltä halutaan tulevaisuuden suuntaviivoja kaupungin palvelurakenteesta ja niihin liittyvistä tiloista. Työryhmän on otettava kantaa myös kaupungin omistamien rakennusten lukumäärään ja peruskorjausaikatauluun. On turha kiistää, että kaupungin rakennuskanta on paikka paikoin surkeassa kunnossa. Mistä aloitetaan? Mitkä rakennukset nousevat ns. ykköskohteiksi? Mistä luovutaan? Rakennetaanko uutta? Suuria ja vaikeita kysymyksiä. Ekovoimalaitoksen osakassopimuksen neuvottelut ovat edenneet melko lailla aikataulussa ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut alusta asti voimakkaasti tukemassa kyseistä hanketta. Meidän on muistettava, että hankkeella tulee olemaan merkittävä vaikutus myös alueemme elinkeinoelämään. Varkaus ja ympäristökunnat tarvitsevat kipeästi uusia työpaikkoja. Kuntapäättäjien tunteita on kuumentanut ja tulee vielä jatkossakin kuumentamaan hallituksen käynnistämä kuntauudistus. Olemme valtuustoryhmänä sitoutuneet olemaan avoimia kaikenlaiselle kuntayhteistyölle. Kannatamme vahvoja peruskuntia, jotka muodostuvat luonnollisista työssäkäyntialueista ja ovat riittävän suuria pystyäkseen tarjoamaan asukkailleen tasokkaat palvelut. Päätöksenteossa olemme peräänkuuluttaneet avointa, kriittistä keskustelua kunnan perustehtävästä mm. palveluntuottajana. Tarvitsemme palveluntuotannossa vaihtoehtoja ja tahtotilaa puuttua kaupunkiorganisaation rakenteisiin ja ennen kaikkea ihmisistä välittämisen henkeä. Kaupunkimme tulevaisuutta ei ole ennalta kirjoitettu. Jokaisen kaupungin on luotava oma tulevaisuutensa. Turvallisemman ja vetovoimaisemman Varkauden puolesta, Minna Selkomaa Kokoomuksen valtuustoryhmän pj. Vastaava toimittaja: Toimituskunta: Kati Hynninen Pertti Laitinen, Martti Lamberg, Markko Rothström, Sakari Ruotsalainen, Reijo Salli, Minna Selkomaa, Jani Ursin Kuvat: Sivunvalmistus: Painopaikka: Painos: Jakelu: Martti Lamberg Sinun Savo -kaupunkilehti Lehtisepät, Pieksämäki 2012 13.500 Varkaus - Kangaslampi - Akonlahti - Viljolahti 146 147 148 149 150 Olli Asta Pajanen Anja Rautiainen Kari Rautio Simo Rothström Markko peruskoulunopettaja näyttelijä, FIA vahtimestari yrittäjä toimitusjohtaja, yrittäjä, 3 lapsen isä Yhteystiedot: 040 5827 743, [email protected] Syntynyt: 20.05.41 Porvoossa Perhe: Aviomies, viisi lasta ja 15 lastenlasta Koulutus: Ekenäs Seminarium Työ: Eläkeläinen Luottamustoimet: Ruotsinkielisen koulun ystävät r.y:n puh. joht. Harrastukset: Lukeminen, käsityöt ja mökkeily Motto: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Syntynyt: 1956, Helsingissä Perhe: Aikuinen tytär, joka opiskelee Kuopiossa Työ: Freelance Harrastukset: Sienestys, marjastus, puutarha, uinti, kirjoittaminen, lukeminen, pianonsoitto, hyvä ruoka ja viini, antiikki Motto: Pulmatilanteet korjataan heti, eikä niitä lakaista maton alle. Yhteystiedot: www.karirautiainen.ﬁ Syntynyt: Varkaudessa, jossa olen asunut koko ikäni Perhe: Naimaton Koulutus: Merkonomi, tietojenkäsittelyn ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto Työ: Vahtimestari (nykyinen) Harrastukset: Liikunta, musiikki, mindfulness - sohvamietiskely Motto: Et voi hävitä, jos et yritä. Yhteystiedot: 0400 372 165, [email protected].ﬁ Syntynyt: 21.06.1973 Perhe: Avovaimo, 3 lasta (17 v.,11 v. ja 1 v.) Koulutus: Sähkovoimatekniikan mekaanikko Luottamustoimet: Varkauden Seutuliiga ry:n puheenjohtaja Harrastukset: Salibandy, kuntosali Perhe: puoliso Päivi, lapset Ada (10) Tom (10) Jan (6) Työ: Yrittäjänä 20 v. , talouden ammattilainen Luottamustoimet: mm. -Kaupunginvaltuuston jäsen -Sos. ja terveyslautakunnan jäsen -kaupunginhallitus (Jyrki Haapalan henk. koht. varajäsen) -Vark. Kokoomus hallituksen jäsen -Pohjois-Savon Kokoomus hall. jäsen -Kansallinen Kokoomus rp. puoluevaltuuston jäsen -Kirkkovaltuuston varajäsen -Srk. HH Rahaston puheenjohtaja -Varkauden Yrittäjät hall. jäsen Harrastukset: lasten pesäpallo, lasten yleisurheilu, järjestötoiminta, kalastus, metsästys, luonnossa liikkuminen 6 Etteskesi...nyt erheemme muutettua Varkauteen, olen ilokseni saanut haP vaita, että täällä tullaan puhumaan, tosin meitäkin mahtuu moneen junaan ja se kaikille suotakoon. Varkaudessa on ihmisiä joilla on pahamieli, on tapahtunut asioita, jotka ovat mahdollisesti vaarantaneet turvallisuuden tunteen, tulevaisuuden tai on muuten vain tapahtunut jotain, joka saa kotimme, Varkauden asiat negatiiviseen valoon, jopa valtakunnallisissa medioissa. Puheet kääntyvät työllisyyteen ja jopa kunnallispäättäjiin, tällaiset asiat ovat sitten saaneet välillä jopa lumipalloefektin, halusimmepa tai emme. dollisuudet Varkaudessa, jotta he eivät joutuisi muuttamaan nuorena pois kotoa, ehkä kauaksikin. Ikäväkin heitä tulisi J. Me aikuiset tarvitsemme tukiverkkoja ja työpaikkoja, jotta jaksaisimme arjen ja vaativan kasvatustyön myös kodeissamme. Iäkkäämmät tarvitsevat läheisyyttä ja turvan siitä, että heistä huolehditaan, jos jotain heille tapahtuu. Perheet ja sukulaissuhteet ovat siis erittäin tärkeitä meille kaikilla, ja niillä joilla niitä ei ole käytettävissä, on tärkeää, että yhteisöllisyys ja palveluiden toimivuus on taattu myös ilman hoitajakiintiöitä, sillä se ei ratkaise ongelmaa, jonka näemme huoltosuhteen muuttuessa. koulutettu osaava henkilöstö pois, kun huoltosuhde muuttuisi? Miten silloin siihen suhtauduttaisiin? Nämä asiat ovat yhteinen haasteemme, eikä siihen ole yhtä ja ainoaa ratkaisua, ei minkään väristä. Varkaus ei ole yhtään sen erilaisempi/hullumpi paikkakunta kuin mikään muukaan paikkakunta, joten lopetetaan se negatiivisuus nyt, ennen kuin on myöhäistä, se nimittäin ei ainakaan vie asioita eteenpäin, valitettavasti. Negatiivisuus provosoi myös tiettyjä ihmisryhmiä jopa tekemään hallaa yleiselle turvallisuudellemme. Olen saanut elämäni aikana asua mm. Salossa, Mikkelissä, Helsingborgissa Ruotsissa, Pietarsaaressa, Iisalmessa ja Siilinjärvellä ennen muuttoani tänne. sa, miksi? Emmekö osaa uudistua? Pelkäämmekö muutosta? Emme ole siis haasteittemme kanssa yksin, on osattava verkostoitu, oppia muilta, kehittää toimintoja ja tarvittaessa jopa yhdistää kuntia palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Yksin emme pärjää! Nyt olisikin korkea aika lopettaa vanhojen muistelu. Aika kultaa muistot, mutta etteskesin on mentävä! On aika lopettaa vastakkainasettelu, erimielisyydet, jos niiden tarkoituksena on vain kosiskella äänestäjiä. On helppoa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka miellyttävät. On vaikeaa tehdä sellaisia, välttämättömiä päätöksiä, jotka voivat jopa aiheuttavat mielipahaa, mutta ovat kokonaisuuden ja tulevaisuuden vuoksi välttämättömiä ja jonka hyödyt tulevat esiin viipeellä. Kysyin eräänä iltana vanhimmalta lapseltani (6v.) mikä on elämän tarkoitus? Hänen vastauksensa oli minusta erittäin hyvä. Elämän tarkoitus on, että on perhe ja koti. Mielestäni vastauksessa kuvastuu kaksi meille kaikille varmasti tärkeää asiaa, läheisyys ja turvallisuus. Näitä kahta asiaa osaamme varmasti iästä riippumatta pitää tärkeinä. Lapset/nuoret tarvitsevat läheisyyttä sekä turvallisen kasvuympäristön ja päiväkodit/koulut elämänsä alkutaipaleella. Lisäksi he tarvitsevat hyvät jatkokoulutusmah- Näiden turvaamiseksi tarvitsemme selkeät suunnitelmat ja pelisäännöt yritysten saamiseksi paikkakunnalle ja helpottaa uusien yritysten syntymistä. Työpaikat tuovat myös kasvua ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet myös koulutusmahdollisuuksien parantamiseen ja palveluiden ylläpitoon. Lisäksi huoltosuhdetta ajatellen meidän tulisi oikeasti keskustella, miten pystymme järkevästi tehostamaan palvelun tuottamisen. Aivan samalla tavalla teollisuudessa kehitetään tuottavuutta, investoidaan laitteisiin ja apuvälineisiin ja tiloihin, jotta pystytään tekemään samalla porukalla enemmän, pelkät käsiparien lisäämiset eivät ole oikea ratkaisu. Lisäksi on muistettava, että jos tehtäisiin jokin sitovalaki hoitajien määrästä, olisi se kuitenkin jossakin vaiheessa muutettava/poistettava ja mitä silloin tapahtuu? Siirretäänkö/irtisanotaanko ylimääräinen, mahdollisesti muuntokoulutuksella 151 152 153 154 155 Rundelin Marita Ruotsalainen Sakari Sarkeala Lea Selkomaa Minna Siivola Olli suunnittelija, DI yrittäjä, eläkeläinen vakuutusvirkailija erityisluokanopettaja hallintojohtaja, herastuomari Yhteystiedot: 040 5733 014, [email protected] Syntynyt: 22.04.1965 Oulussa Perhe: Yrittäjämies ja yleisurheilijamukulat, joista kaksi yläkoulussa ja yksi lukiossa Koulutus: Yhdyskuntatekniikan diplomiinsinööri Työ: Suunnittelija ja henkilöstöasioiden hoitaja metsäteollisuuteen alihankintaa toimittavassa pienyrityksessä Luottamustoimet: Teknisen lautakunnan jäsen, Kokoomuksen 3. varavaltuutettu, Pohjois-Savon Liiton maakuntahallituksen varajäsen, kirkkovaltuuston jäsen, seurakunnan viestintätoimikunnan pj, kirkkoneuvoston varajäsen,Varkauden Kenttä-Veikkojen pj. Harrastukset: Kotoinen hyötyliikunta, sauvakävely ja pyöräily. Yleisurheilun seuraja tuomaritoiminta Motto: Aito yhteisöllisyys syntyy yhdessä tekemisestä, vastuusta ja välittämisestä. Yhteistiedot: Kangaslammin Wanha Pappila Pasonniementie 39, 79480 Kangaslampi, +358 400 494 004, [email protected].ﬁ Syntynyt: 14.08.1943, Varkaus Perhe: Puoliso Marja Liisa, kaksi aikuista poikaa; Janne, puoliso Petra heillä lapset Hilda ja Martti sekä Pekka + kihlattu Orvokki ja Pekan poika Aarne Koulutus: Varkauden Yhteislyseo/keskikoulu, Varkauden Kauppaoppilaitos, merkonomi 1966 Työ: PYP-Varkaus, Pieksämäki. Mikkeli. Hämeenlinnan seudun Osuuspankki. Yrittäjä vuodesta 1990 ja edelleen Luottamustoimet: Kangaslammin kyläyhdistys; hall.jäsen, Varkauden Kokoomus; hall. jäsen, Kansalliset seniorit; hall. jäsen,Varkauden Käsi- ja pienteoll. yhd.; hall. jäsen, Kangaslammin seurakunta; kappelineuvoston jäsen sekä Lions club Varkaus; rah. hoit. Harrastukset: Kangaslammin Wanhan Pappilan restaurointi, kyläyhdistyksen toiminta, seurakunta-asiat Motto: YHDESSÄ YRITTÄEN ONNISTUTAAN Yhteystiedot: 0400 299 956, [email protected].ﬁ Siviilisääty: leski Perhe: miesystävä Työura: Vakuutusvirkailija 20 v., järjestösihteeri, yrittäjä / työpaikkaruokala, yrittäjä / Stora Enson edustus- ja kokoustilojen emäntä 11 vuotta. Kangaspellon retkeilymaja Kangaslammin aikaiset luottamustoimet: Valtuusto 2 kautta, nuoriso, kulttuuri ja matkailu, liikunta ja sosiaali- ja terveyslautakuntien pj. Harrastukset: Vanhojen talojen “pelastaminen” vuodesta 1973 -latutoiminta vuodesta 1975 -Tunturikerho Njealljen puheenjohtaja -Lapin vaellukset v. 1975 -äänilehtitoiminta vuodesta 1979 Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@varkaus.ﬁ Syntynyt: Lokakuussa Perhe: Aviomies Jari ja aikamiespojat Topi 17 v. ja Aleksi 22 v. sekä leonbergityttö Miina Koulutus: Erityisopettaja, draamaopettaja, Jyväskylän Yliopisto Työ: Erityisluokanopettajana Repokankaan koulussa Luottamustoimet: Kokoomuksen valtuustoryhmän pj., kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vaalijalan kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsen, Savonia amk:n yhtymähallituksen jäsen 29.8.2012 saakka, Tila- ja palvelustrategia työryhmän jäsen Harrastukset: Musiikki/laulaminen, monipuolinen liikunta, aikataulujen puitteissa toimin myös draamakouluttajana Motto: Päätöksentekoon SISUA, SÄRMÄÄ JA SYDÄNTÄ! Yhteystiedot: 045 1384 484, [email protected] Syntynyt: 22.08.1957 Pihtiputaalla Perhe: Vaimo Mirja Peltola, KTM, yrittäjä, lapset Maiju,Topias, Konsta, Kerttu ja Vertti, lemmikit Belgianpaimenkoira Resse, itäsiperianlaika Ärri, suomenhevosenpuolikas Tähti sekä maalaiskissaTikru Koulutus: Kauppaopiston yo-osasto, puutalousopiston puukaupallinen linja Työ: Varkauden seurakunnan hallintojohtaja, virassa vuodesta 1987 Luottamustoimet: Varkauden kaupunginvaltuuston varajäsen, Savon koulutuskyntayhtymän valtuuston jäsen, Käräjäoikeuden lautamies, Kirkon Hallintovirkamiehet ry., toiminnantarkastaja, Könönpellon äänestysalueen vaalilautakunta puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Varkauden Kongressi ja Kulttuurikeskus Oy hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Varkauden Rantatuuli hallituksen puheenjohtaja Harrastukset: Metsästys, veneily, moottoripyöräily, kuntoilu Motto: Yhteistyöllä asiat kuntoon! On totta, että elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa, mutta meidän tulee myös muistaa, että ihminen on selvinnyt maapallolla tähänkin asti, koska on pystynyt sopeutumaan, oppimaan uutta, ymmärtämään asioita ja oppimaan myös virheiden kautta. Ihminen on siis mennyt eteenpäin. Salo on yhtä pahassa tai jopa pahemmassa tilanteessa kuin mitä Varkaus on, ja nämä asiat tulee myös meidän varkautelaisten muistaa. Omaan napaan tuijotus tekee sokeaksi, emme välttämättä ymmärrä miten hyvin meillä kuitenkin asiat ovat. Myös kateus sokaisee ja siihen meillä ei kenelläkään ole varaa. Mikkeli oli vielä 90-luvulla samantyyppinen kuin Varkaus tänä päivänä, mutta sieltä se vain on noussut erittäin houkuttelevaksi paikaksi, kaupunkia on kehitetty eikä jääty tuleen makaamaan, niin kuin on nähtävissä Varkauden osalta. Täällä tahtotilaa löytyy, mutta ilmeisesti erimielisyydet pitävät kehityksen kurissa, mitään ei näytä tapahtuvan! Ollaanko täällä liikaa kiinni vanhas- Minä en halua aiheuttaa tahallani kenellekään mielipahaa, mutta jos tilanne sitä vaatii teen voitavani Varkauden turvallisuuden ja tulevaisuuden puolesta, tuntuipa se sillä hetkellä miltä tahansa, pidetään asiat asioina ja tavoitteet selkeinä Varkauden nimissä. Tervemenoa äänestyskoppiin, nyt on aika vaikuttaa. Muistetaan läheisyys, turvallisuus ja ihmisten kunnioittaminen. Syksyisin terveisin, Teemu Kohonen Kunnallisvaaliehdokas nro 139 7 ”Mun on paha olla!” - Ajatuksia lasten ja nuorten pahoinvoinnista asten ja nuorten pahoinvointi heijastanee yhteiskunnan tilanL netta ja ilmapiiriä. Euroopan talouskriisi ja sen tuoma epävarmuus, sekä perheiden monitahoiset ongelmat siirtyvät aikuisista lapsiin. Jokaisen lapsen tulisi saada rakkautta ja rajoja kotona, hyväksyntää kaveripiirissä ja onnistumisia koulumaailmassa. Aina asiat eivät kuitenkaan mene näin. Lasten ja nuorten pahoinvointi liittyy usein perheiden ja perheenjäsenten mielenterveysongelmiin, päihdeongelmiin, työttömyyteen, heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja terveysongelmiin. Lasten ja nuorten enemmistö näyttää voivan hyvin, mutta pahoinvointi kasautuu pienelle vähemmistölle. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin taustalla on lukuisia tekijöitä: yhteiskunnan muutokset ja vaatimukset kuormittavat perheitä eri tavalla, aikuisten uupumus, puutteellinen kyky hallita omaa elämäänsä heijastuu lapsiin. Meillä ei ole varaa antaa lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasautumisen jatkua. Korjaavien erityispalveluiden (lastensuojelu, lastenpsykiatria, osin erityisopetus) kysynnän jatkuva ja jo pitkään jatkunut kasvu osoittaa, että lasten ongelmiin puututaan liian myöhään. Tämän seurauksena myös kuntien kustannukset kasvavat. Pahoinvoinnin kasautuminen voi pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytymiskehityksessä voi sanoa kaiken vaikuttavaan kaikkeen. Mitä paremmin tuemme yleistä lasten hyvinvointia ja ehkäisemme pahoinvointia, sitä vähemmän on myös riskejä syrjäytymiseen. Vuoden 2008 alussa astui voimaan uusi lastensuojelulaki. Lain tavoitteena on siirtää lastensuojelutyön painopistettä varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisy vaatii rahaa, mutta ongelmien korjaaminen monin verroin enemmän. On arvioitu, että yhdenkin nuoren syrjäytyminen työuralta ja elämästä maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Inhimillisiä kärsimyksiä ei voi rahassa edes mitata. Lastensuojelulaki on sinänsä erinomainen mutta lastensuojelun palvelut ovat laadultaan hyvin epätasaisia ja osaavista lastensuojelun sosiaali -ja perhetyöntekijöistä on edelleen pulaa. Niin lasten ja nuorten, kuten palvelujen tarjonnankin näkökulmasta tarkasteltuna olennaista on, että palvelut saavuttavat perheet juuri oikeaan aikaan. Avainasemassa on opettajien ja ammattikasvattajien valmiudet lapsen ja nuoren pahoinvointiongelmien ja masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen, oppilashuol- lon moniammatilliseen yhteistyöhön sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Valmiuksia tulee saattaa ajan tasalle ja pitää yllä täydennyskoulutuksin. Mielestäni koulun merkitystä lapsen kokonaishyvinvoinnin tukena ei voida kyseenalaistaa. Koulun yhteishengen ja yhteisöllisyyden tukeminen on osa syrjäytymisen ehkäisyä. Tähän liittyvät esimerkiksi oppilaskuntien toiminta, tukioppilaat, yhteiset tapahtumat sekä etenkin oppilaiden ryhmäyttäminen. Syrjäytymisen ehkäisy lähtee perusasioista: lapsuuden hyvinvoinnista, koulutuksesta ja osallistavista harrastuksista sekä omien vahvuuksien löytämisestä. ”saattaen vaihdettava”-periaatteella, jotta hallitusohjelmaan kirjattu linjaus; ”jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin” toteutuu. Näin nuoret eivät pääse putoamaan välistä. Koulun ja nuorisotyön yhteyksiä tulee vahvistaa ja sitä kautta tarjota mahdollisuuksia harrastamiseen, luovaan toimintaan ja kätten taitoihin myös niille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta syystä tai toisesta tukea lapsiaan. Ylipäätään moniammatillisen yhteistyön toimivuus paikallisesti on avainasia. On tärkeää, että koulu-, sosiaali- terveys, nuorisotoimen, liikunnan sekä kulttuuripalveluiden välillä yhteistyö toimii sujuvasti ja tukee lapsen tarpeiden kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Meidän on hyvä tietää ja muistaa, että lasta ja nuorta auttaa, jos lähipiirissä on ainakin yksi läheinen, turvallinen ja hänestä aidosti kiinnostunut aikuinen. Tällainen turvallinen aikuinen voi olla kuka tahansa meistä. Lapsi kasvaa yhteisön kannattelemana. Lapsella on tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Mitä enemmän yhteisössä on ihmisten keskinäistä kohtaamista, tuntemista ja tekemistä - eräänlaista ”sosiaalista liimaa”, joka sitoo meitä yhteen - sitä paremmin myös lapset voivat. Pidetään huolta toisistamme! Peruskoulun päättyessä nuorta ei jätetä yksin. Tukitoimien piirissä olevan nuoren kanssa tulee toimia ns. Minna Selkomaa erityisluokanopettaja KOK. valtuustoryhmän pj. KH:n jäsen kaupunginvaltuutettu 156 157 158 159 160 Suutari Marko Tonteri Soili Ursin Jani Viillos Tiina Vänttinen Risto automyyjä yrittäjä toimitusjohtaja, yrittäjä liiketalouden opiskelija insinööri, yrittäjä Yhteystiedot: 050 5939 601, [email protected] Syntynyt: 29.08.1970 Perhe: Vaimo Tuija (sairaanhoitaja), lapset Jiri 18 v., Sani 15 v. ja Sara 13 v. Koulutus: Markkinointi merkonomi Työ: Renault Dacia tuotepäällikkö, auto alalla yli 10 vuotta Luottamustoimet: Varkauden Reserviläiset puheenjohtaja, Pohjois-Savon Reserviläispiiri hallituksen jäsen Harrastukset: Maanpuolustus toiminta mm. KuoMaak maakuntajoukkoihin sijoitettu Reservin Vääpeli. Kriisinhallintakeskus Kuopio kouluttaja, lenkkeily, ammunta ja metsissä samoilu on mukavaa. Motto: Yksin voi olla mutta porukassa on mukavampaa. Yhteystiedot: 040 8467 463, [email protected].ﬁ Syntynyt: 20.09.1948 Perhe: Avomies ja kaksi aikuista lasta sekä kolme lastenlasta Koulutus: Kansakoulu ja yrittäjän ammattitutkinto Työ: Oma yritys vuodesta 1968 Luottamustoimet: Lautamies 2009-2012, Varkauden Yrittäjien varapuheenjohtaja, Savon Yrittäjien hallituksen jäsen, Savon Yrittäjien matkailu työryhmän jäsen Harrastukset: Käsityöt Motto: Yrittäjyys kantaa Suomea. Yhteystiedot: 040 720 1701, jani@ursin.ﬁ Syntynyt: 13.01.1977 Varkaudessa (35 vuotta täällä olen jo ollut ja täällä pysyn!) Perhe: Avopuoliso Satu, tytär Venla (13 v.) sekä kissamme Eetu ja Nestori Työ: Mainostoimisto Luode Oy Harrastukset: Työ, elokuvat ja tv-sarjat… Uusin ja tuleva harrastus: kunnallispolitiikka! www.ursin.ﬁ Yhteystiedot: [email protected] Syntynyt: 13.09.1986 Perhe: Koulutus: Peruskoulu Työ: Luottamustoimet: Harrastukset: Musiikki, kirjallisuus, leipominen, kissat Motto: Huolehditaan niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Yhteystiedot: 0400 656 364, [email protected] Syntynyt: 27.7.1962 Kangaslampi Perhe: Eronnut,Tytär ja Bichon Frisé koira Vipsu Koulutus: Insinööri, jonka lisäksi olen opiskellut muutaman talven Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa Työ: Olen Tampereelta paperi-insinööriksi valmistumisen (1988) jälkeen työskennellyt erilaisissa myynti- ja asiantuntijatehtävissä erilaisiin sellu- ja paperiteollisuuden käyttämiin kemikaaleihin ja lisäaineisiin liittyen. Työtehtäväni ovat kehittäneet neuvottelutaitojani samoin kuin palaveri- ja muita kaikkia töiden hoitamiseen tarvittavia rutiineja. Luottamustoimet: LC- Kangaslampi: sihteeri 05-06, presidentti 06-07 ja hallituksen jäsen 05-08 (kesäkuun loppuun -08), Varkauden Kokoomus hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja -08-09,Varkauden Kokoomus Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 09-10, Kiinteistötoimitusten uskottumies, Lupajaoston jäsen Harrastukset: Laskettelu ja lumilautailu, veneily, metsästys ja vapaa-ajan kalastus, kesäteatteri (Harjurannan kesäteatteri), koiraharrastus 8 Kunnallisvaaliehdokas - kuntalainen ain haluamani työpaikan Varkaudesta kolmetoista vuotta sitten. Muutto poikani kanssa Rovaniemeltä Varkauteen oli edessä. Kotiuduimme tänne helposti ja miksipä ei. Varkaus on kaunis kaupunki. Kauniit maisemat ja erämaaluonto lähellä. Savolaisiin on helppo tutustua ja, niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan. Mielestäni Varkaudella on hyvät ulkoiset puitteet olla paras kotipaikka ihmisille. Kaikki eivät halua muuttaa ruuhka Suomeen. S Mielestäni olen ollut kuntalaisena normaali taustavaikuttaja. Olen äänestänyt ja seurannut Varkauden kunnallispoliittista päätöksen tekoa aika ajoin aktiivisestikin. Päätöksistä olen ollut välillä samaa mieltä välillä en. Sanotaan, ettei yksi ihminen voi vaikuttaa asioihin, mutta olen siitä eri mieltä. Halu vaikuttaa asioihin kasvoi hiljalleen. Vuosien varrella minua on pyydetty ehdokkaaksi parikin kertaa. Nyt minulla on aikaa enemmän. Olen valmis ottamaan haasteen ja tekemään työtä meidän varkautelaisten hyväksi. Olen mukana tosissani. Mielestäni tärkeintä on saada Varkauteen lisää työpaikkoja, positiivista ilmapiiriä ja vetovoimaa. Nämä ovat haasteita joita ei hetkessä ratkaista. Työpaikat tuovat hyvinvointia ihmisille ja paikkakunnalle. Vakituinen työ on tehnyt minusta vastuullisen kuntalaisen. Tunnen olevani etuoikeutettu. Olen vastannut yksinhuoltajana omasta elämästäni ja kasvattanut jälkikasvun samaan vastuullisuuteen. En olisi pystynyt samaan ilman työtä. Työllä en ole rikastunut enkä köyhtynyt, mutta saan elää hyvää elämää. Nykyisin olen hyvin huolissani työn arvostuksen hiipumisesta. Siihen mielestäni pitää kiinnittää huomiota kasvatuksessa, koulutuksessa ja työuran edetessä. Uusien työpaikkojen saamiseen pitää käyttää kaikki mahdollinen arvovalta. Vaikeana talousaikana tuskin julkinen sektori tuottaa uusia työpaikkoja, päinvastoin joudutaan varmasti kipeisiin leikkauksiin. Varkauteen pitää saada kannustava ilmapiiri luoda uutta yritystoimintaa ja tukea vahvalla pohjalla olevia yrityksiä. Varkauden vetovoimaa lisätään avoimella ja rohkealla päätöksenteolla. Nyt tarvitaan luovuutta, tahtoa ja yhteistyötä. Tärkeintä on se , että voit vaikuttaa siihen. Seija Kotilainen Hyvä Varkaus! arkaus on hyvä kaupunki ja hyvä asuinympäristö lapsille, nuorille, työikäisille ja vanhoille. Varkaus on hyvä kaupunki elää, tehdä työtä, liikkua vesillä, samoilla luonnossa, harrastaa liikuntaa, opiskella, nauttia kulttuurista ... V Puitteet ovat siis kunnossa, mutta entä kaupungin arkitodellisuus, talous, työttömyys/työllisyys, väestö/ väestökato, kaupungissa toimivat yritykset niin vanhat kuin uudetkin? Maailmantalouden muutokset ovat kaltoin kohdelleet varkautelaista metsäteollisuutta. Valopilkkuna ovat olleet energiateollisuuden kansainväliset varkautelaisyksiköt. Kovista ponnisteluista huolimatta Varkauden työpaikkamenetykset ovat olleet mittavia. Suurin odotuksin rakennettu kaupungin elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys ei ole pystynyt lunastamaan sille asetettuja työpaikkatavoitteita. On toki myönnettävä, että asetetut tavoitteet ovat olleet vähintäänkin haastavat. Kokonaistavoitteena oli aikaansaada uusia työpaikkoja yhteensä 1000 kpl vuosina 20112014. Tavoitteeseen tuskin päästään, valitettavasti! Olisiko Navitaksen kohdalla uudelleen arvioinnin paikka? Kaupungin talous on tasapainoitettu. Takavuosien alijäämistä on päästy eroon. Vuonna 2005 alijäämää oli 18 miljoonaa euroa, vielä vuonna 2011 alijäämää oli 8 miljoonaa euroa. Vesihuollon yhtiöittämisellä ja ”tasejärjestelyllä” tilanne ”korjattiin” nykyhetken 36 miljoonan ylijäämäksi. Vaarana on pelko paluusta entiseen vastuuttomaan taloudenhoitoon. Kaupungin taloudessa on samat lainalaisuudet kuin yksityistaloudessakin, menot ja tulot on oltava tasapinossa. Tämä tulisi tulevien valtuutettujenkin tiedostaa menoaloitteita tehtaillessa. Tulopuoli on vuosi vuodelta tyrehtynyt. Siispä menojakin on karsittava tasapainon saavuttamiseksi. Kiitos talouden kuntoon saattamisesta kuuluu kaupunginjohtaja Hannu Tsuparille. Poliitikoille kiitokset kaupunginjohtajan tukemisesta. Tulevan valtuustokauden merkittävin teknis/taloudellinen ponnistus on ekovoimainvestointi. Sadan miljoonan kokoluokkaa oleva investointi on koko ItäSuomen yhteinen ponnistus. Sen merkitys on kuitenkin Varkaudelle muita kuntia tärkeämpi. Polttoaineen keräilyn hoitavat jäteyhtiöt ja niiden taustalla olevat kunnat. Kokonaismäärältään keräily tapahtuu noin viidessäkymmenessä kunnassa. Voimalaitoksen tuottama sähkö myytäneen sopivalle yhtiölle valtakunnanverkkoon ja lämpö Varkauden Aluelämmölle ja edelleen varkautelaisille kiinteistöille. On toivottavaa, että hanke etenee häiriöittä ja hyvässä poliittisessa yhteisymmärryksessä. Omalta osaltaan uusi valtuusto joutuu tekemään poliittiset päätökset ja kantamaan vastuun suurinvestoinnista. Kuntauudistus etenee valtiovallan toimesta kohti päätöksentekoa. Jos ja kun valtiovalta tekee tarpeelliset linjaksensa ja lakimuutoksensa on kuntien asia viedä päätökset toteutukseen. Aika näyttää minkälainen kokonaisuus Keski-Savoon syntyy. Luonnollisena toteutusmallina pidän kuntaa joka muodostuu työssäkäyntialueesta. Jos muutaman naapurikunnan pääelinkeino on käydä työssä Varkaudessa, miksei luontevasti voitaisi panna hyntteitä Tulevaisuuden Luonto lähellä Varkautta rakentamassa M uomi on tilastollisesti paras paikka maailmassa asua, näin S on monet tilastot eri puolella maailmaa osoittanut. Olisiko myös mahdollista tätä hyvää jakaa useammalle ihmiselle Suomessa? Kun työttömyyslukuja vertaa eri paikkakunnilla niin monasti huomaa että ennen niin vahvat teollisuuspaikkakunnat ovat nyt työttömyystilastojen kärjessä, tähän on vaikuttanut niin monet asiat ja tilanteiden muuttuminen ettei ratkaisua saa aikaan yhdessä yössä eikä vuodessa. Siksi peräänkuulutankin nyt sitä että olisi ensisijaisen tärkeää säilyttää kyseiset työpaikat ja työssä jaksaminen sekä mahdollisuus itsensä kehittämiseen omalla työpaikallaan jotta tuottavuus ja työn mielekkyys säilyy. Me kaikki olemme yksilöitä ja me kaikki osaamme tehdä virheitä kuin myös onnistumisia. Monesti nämä ikävät uutiset, lomauttamiset ja työttömäksi jääminen otsikoissa näkee, ei niitä hyviä uutisia monikaan muista. Varkauden kokoisella paikkakunnalla on esisijaisen tärkeää luoda uutta jo toimivissa oleviin tyhjiin konttoreihin sekä tehdas halleihin. Sijaintimme on erinomainen kahden valtatien risteymässä monelle ﬁrmalle logistiikan kannalta sekä veden ympäröimä alue on ainutlaatuinen teollisuus kaupungille. Se että Kuopio kasvaa ja laajenee on myös meidän mahdollisuus olla vahvan kasvavan alueen vieressä ja tämä olisi mahdollisuus mm edullista hallitilaa etsiville ﬁrmoille sekä edullisempaa asumista etsiville. Terveyden huoltoon ja vanhusten hoitamiseen niin kotihoidossa kuin laitoshoidossa pitää satsata alueellamme ehdottomasti, onhan vaimoni sairaanhoitaja joten olen läheltä nähnyt kuinka tiukkaa on hoitoalalla kun päivät venyvät töissä olevilla hoitajilla ja hoitajapula on oikesti, tässä ja nyt! Ei riitä korulauseet vaan tarvitaan tekoja ja tekojen ei pidä tulla puoluekannan mukaan vaan järjen mukaan! Varkaudessa on erinomaisia hoitajia ja osaajia alalla, jotta heidän työssä jaksaminen ja hyvinvointi taataan on tärkeää oikein mitoitettu henkilöstö. Varkauden imagoon on positiivisesti vaikuttanut useiden yrittäjien rohkea uskaltaminen järjestää festareita ja mm uudet kahvilat ovat piristäneet katukuvaa. Lisää samanlaista ja kaupungilta kannustusta yrittäjiä kohtaan! Marko Suutari onien Varkautelaisten ja ulkopaikkakuntalaisten mukaan Varkaudessa ei ole mitään tekemistä. Miten niin ei ole? Kaupungissa on luonto kaikkine mahdollisuuksineen aivan lähellä. On järviä, jokia ja metsiä, jotka tarjoavat runsain määrin erilaisia harrastusmahdollisuuksia ympäri vuoden. Nämä mahdollisuudet tulee vain nähdä ja oivaltaa. Kuinka helposti olemmekaan sokeita sille, mitä meillä jo on. Ämmänkosken alue aivan ydinkeskustan vieressä on keidas, jollaista ei monesta kaupungista löydy. Alue on itselleni tuttu ja rakas jo lapsuudesta. Keväisin lumien sulettua perheelläni oli tapana tehdä kesäkauden aloittava pyöräretki Savontieltä koskelle kävelylle. Nämä perinteiset kevätretket säilyvät muistoissani ikuisesti. Koskialueen käytön suunnittelusta on puhuttu vuosia, mutta mitään lopullisia suunnitelmia tai toimenpiteitä ei ole tehty. Alueen virkistyskäyttöä voitaisiin varsin pienin toimenpitein parantaa huomattavasti. Ensisijaisesti kevyenliikenteen suora yhteys Kämärin ja Päiviönsaaren välillä lisäisi mahdollisuuksia liikkua laajemmalla alueella. Eihän Kämäri ole ainoa paikka, missä luontoon Varkaudessa pääsee. Metsiä ympäristössä on runsaasti, mutta kunnollisia patikointireitistöjä ei kaupungissa ole. Jonkin verran saa naapurikuntien puolelle ajaa, että patikointireitistöjä löytyy ja sittenkään ei runsaudenpula pääse yllättämään. Matkailuyrittäjien keskuudessa Pohjois-Savossa yhdeksi teemaksi on noussut reitistöjen kunnon parantaminen, kun aiemmin hankerahoilla rakennetut alkavat rapistua ylläpidon puutteesta. Meillä Varkaudessa kaivattaisiin ensin näitä reitistöjä rakennettaviksi. Voihan jokainen umpimetsään vapaasti jokamiehen oikeuksin liikkumaan lähteä, mutta harvempi enää nykyään reitistöjen ulkopuolelle haluaa lähteä. Kunnollisia merkittyjä reittejä taukopaikkoineen tännekin kaivattaisiin. Vesistöjäkin alueella on riittämin, mutta niidenkin osalta reitistöt kaipaisivat kehittämistä. Melontareitistöjä on kyllä kartoitettu ja merkitty, mutta ne ovat enimmäkseen aktiiviharrastajille tarkoitettuja useamman päivän melontaretkiin suunniteltuja. Useimmille riittäisi muutaman tunnin retki järvellä tai joella, välillä eväät nuotiolla nauttien. Jos et seutuja ja/ tai oikeita ihmisiä tunne, niin melontalenkin löytäminen jää oman kartanlukutaidon ja suunnittelun varaan. Valitettavasti usein kynnys nousee tässä kohtaa liian korkeaksi. Taukopaikkojen osalta tarjonta on varsin heikkoa. Minulle tiedossa ovat, melontaa harrastaneena ja nykyisin retkiä työkseni järjestävänä, reitit ja taukopaikat. Näitä lyhyitä reitistöjä pitäisi kaupungin liikuntapaikkoina saada merkittyä ja taukopaikkoja rakennettua sekä yhteen myös hallinnollisesti. Siispä kannatan kuntauudistusta. Ja lopuksi, mihin tarvitsemme kotikuntaa, Varkautta? Verovaroilla, valtionosuuksilla ja palvelumaksuilla rahoitamme sairaanhoidon, vanhustenhoidon, lapsista huolehtimisen ja koulutuksen. Tämä sosiaali- ja terveyspaketti käyttää 60-70 % käytettävissä olevasta rahasta. Sen järkevä, harkittu ja oikein ohjattu käyttö mahdollistaa osaltaan hyvinvoinnin kotikaupungissamme. Vanhusväestö haluaa elää viimeiset vuotensa omassa kodissaan. Tätä tavoitetta yhteiskunnan tulee järkevin toimenpitein tukea. Niinpä kotihoidontuki, omaishoidon tuki ja kotitalousvähennys ovat oikeaaja yhteiskunnalle edullista tukea ikäihmisille. Tuttu turvallinen koti on henkisestikin parasta elämänlaatua viimeisille vuosille. Siispä, mikä on tärkeää ? sUUDETJAVANHATYRITYKSETJANIIDEN työpaikat sTOIMINTAKYKYINENJATULOKSELLINEN elinkeinotoimi sKAUPUNGINTERVETALOUS s TEKNISESTI TALOUDELLISESTI JA AIkataulullisesti onnistunut Ekovoimalaitos sMENESTYKSELLINENJAHYVINONNIStunut kuntauudistus s TALOUDELLISESTI JA TOIMINNALLISESTI hyvin hoidettu sos./terveystoimi -sairaanhoito -vanhukset -lapset -koulutus Siinäpä ajatuksia äänestäjille ja haasteita tuleville kuntapäättäjille. Martti Lamberg n:o 142 kaupunginvaltuutettu Pohjois –Savon Liiton valtuusto huollettua reittien varrelle. Reitistöjen suunnittelussa tulisi huomioida eri käyttäjäryhmät. Myös lapsilla, iäkkäämmillä ja liikuntarajoitteisilla tulisi olla mahdollisuus päästä nauttimaan luonnosta. Toinen huomionarvoinen seikka on eri tavoin ja eri vuodenaikoina liikkuvat. Samat reitit ja taukopaikat voivat palvella useampia eri ryhmiä: kesällä patikoijia ja maastopyöräilijöitä, ja talvella hiihtäjiä ja lumikenkäilijöitä. Varkaus on hyvä paikka asua JärviSuomen kauniin luonnon keskellä. Luonnossa hyvinvointia on tarjolla yllinkyllin ja edullisesti. Koneista ja laitteista tiedetään, että ilman huoltoa ne menevät rikki. Rikkoutuneen koneen korjaaminen on aina kallista, halvemmaksi tulee kunnollinen ylläpito. Itsestään selvää pitäisi kaikille olla, että näinhän se on ihmisilläkin ja vielä suuremmassa määrin. Kaikkea ihmisessä ”rikkoontunutta” ei edes pystytä korjaamaan, ainakaan alkuperäiseen kuntoon. Mutta kuinka helposti tämä itsestään selvyys meiltä unohtuukaan. Kaiken kiireen ja stressin keskellä ei monillakaan riitä aikaa pitää itsestään huolta; aikaa riittävälle liikunnalle, levolle ja rauhoittumiselle. Pidetään huolta itsestämme, toisistamme ja tehdään kaupungistamme vielä entistä parempi paikka asua, meille kaikille! Ari Nevalainen 9 Työntekijän ja työnantajan edut kulkevat käsi kädessä ämän asian sisäistäminen helpottaisi ja edesauttaisi kaikkia T osapuolia; työntekijöitä, työnantajia, yrityksiä ja oikeastaan koko yhteiskuntaa. Työvoima ei saa olla liian kallista. Jotta työntekijällä voi ylipäätään olla etuja, eikö aivan ensimmäinen edellytys ole, että on työtä ja työpaikkoja? Suomessa - ja ihan täällä Varkaudessakin - on riittävästi nähty ja koettu esimerkkejä siitä, kuinka työpaikat katoavat mm. liian korkeiden, kilpailukyvyn tuhoavien palkkojen ja etuuksien vuoksi. Toki syitä on aina paljon muitakin, eikä missään nimessä voida syyttää vain ”ahneita duunareita” ja ammattiyhdistyksiä. Joustoja ja myönnytyksiä tarvitaan. Jo saavutetuista etuuksista, palkkatasoista ja työehtosopimuksista täytyisi pystyä neuvottelemaan, jos niitä säätämällä taattaisiin työn pysyvyys ja parhaassa tapauksessa jopa uusien työpaikkojen syntyminen. Käsittääkseni Saksassa tämä paikallinen sopiminen, palkkamaltti, jousto palkoissa yms. toimet on sisäistetty hyvin ja niissä onnistuttu. Näissä toimissa ovat mukana niin työntekijät ja työnantajat kuin myös valtio. Näin olisi oltava Suomessakin. On syytä myös mainita kolikon toisesta puolesta. Jos ja kun me ”perusduunarit” tehdään myönnytyksiä ja yritetään tarvittaessa tulla toimeen vähän vähemmälläkin, niin ei todellakaan samaan aikaan jaella miljoonabonuksia, lisäeläkkeitä, optioita tai muita herkkuja pelkkien titteleiden perusteella niille muutamille harvoille ja valituille. Tämä koskee lähinnä suuryrityksiä. Pk-yrityksissä tällaiset järjestelyt harvoin mikään ongelma ovatkaan. Toki yrittäjiä ja yrityksiä on paljon erilaisia, useimmilla sinne ”omaan pussiin” jää näinä päivinä vähemmän kuin työntekijöiden pussiin, ja jos jääkin niin ovat sen varmasti ansainneet. Ainakin rehel- liset yhteiskuntavastuunsa hoitavat yrittäjät ja yritykset. Joka tapauksessa, on yrityksen etu huolehtia työntekijöistä ja työntekijöiden etu huolehtia yrityksestä ja sen asiakkaista. Tarvitaan varmasti aika paljon avointa kommunikaatiota puolin ja toisin. Luulen, että valtaosa työntekijöistä ei todellisuudessa tiedä, kuinka paljon he yritykselle kokonaisuudessaan kustantavat. Useimmat luultavasti katsovat lähinnä vain sitä summaa, nettopalkkaa, joka tilille toivon mukaan säännöllisesti vähintään kerran kuussa kolahtaa. Kustannus yritykselle voi olla vuositasolla jopa moninkertainen. Mutta toki vastaavasti yrityksen ja työnantajan on tiedostettava työntekijän arvo yritykselle, myös niissäkin tapauksissa, että mitään suoraa tuottoa ei ole laskettavissa. Paljon on töitä, jotka jonkun on tehtävä, kannatti tai ei. Kuuluuhan tähän soppaan myös kolmas osapuoli, joka näyttelee vähintään yhtä isoa roolia kuin yritykset ja työntekijät etujärjestöineen, eli julkishallinto. Jätetään kuitenkin tämä aihe tuonnemmaksi, joskin voisi tähän pikaisesti pari hienoa oivallusta varastaa naapureilta. Virosta poimisin yritysten jakamattoman voiton verottomuuden ja Ruotsista ensimmäisen sairaspäivän palkattomuuden. Näihin asioihin ei kunnallispolitiikassa voi kovin merkittävästi vaikuttaa. Yritystoiminnan puitteisiin, edellytyksiin, työpaikkoihin ja ihan yleiseen viihtyvyyteen niin työssä kuin kotona kuntatasolla sen sijaan voidaan hyvinkin vaikuttaa. Varkaus itsessään tuo merkittävää kilpailukykyä monessakin mielessä, niin Suomen sisällä kuin kansainvälisesti. Täällä asutaan jo lähes hirsihuvilassa järvenrannalla sillä rahalla, mikä pääkaupunkiseudulla menisi kämppäkaverin kanssa jaettuun koirankoppiin. Työmatkoista puhumattakaan, kun kaikki on oikeasti lähellä. Ja tilaa on yrittää, tuhansien neliöiden halleista pieniin pääkadun liikehuoneistoihin. Yhteistyöllä, ymmärryksellä ja rohkealla yrittämisellä eteenpäin, niin työntekijöiden kuin työnantajien ja yritysten kesken, kuin myös poliittisella kentällä puolueiden kesken. Vastakkainasettelu ja syyttely on typerää, mutta toki asioista saa ja pitääkin olla erilaisia mielipiteitä ja näkökantoja. P.S. Tiedättekö millä taataan myös vanhusten hyvinvointi ja asianmukaiset hoitomahdollisuudet? Rahalla. Jani Ursin Arjen ongelmat - positiivinen uteliaisuus voi pelastaa arkauden Lehden 19.09.2012 kirjoitus “tyhjien tilojen myynti on nihkeää” karisti viimeisetkin unen rippeet silmistäni lukiessani aamutuimaan kaupungin edustajan, isännöitsijä Seija Reissin antamaa listaa myytävistä huoneistoista. Myytävien huoneistojen listalta löytyi Mielituvan ja Elämän Taito ry:n tilat. W Muutama vuosi sitten Varkauden kohtalona oli menettää Kriisipalvelu ja Toivon tupa tilojen puutteen takia. Kysymys kuuluu – onko Mielituvan vuoro seuraavaksi? Mielituvan toimintaa pyörittää Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry lähinnä RAY:n avustusten turvin. Kaupungin panos tähän on ollut lähinnä kaupungin omistaman huoneiston kulut. Mielituvan toiminnasta ei virallisesti saa käyttää nimeä “päivätoiminta”, vaikka se sitä käytännössä on. Erilaista toimintaa huoneistossa on kuutena päivänä viikossa, joista yksi päivä lauantai on jäsenten ja vertaistukihenkilöiden hoitama. Kävijämäärät vaihtelevat yleensä 20 – 40 välillä yleensä n. 30, joka on melkoinen määrä yhden yhdistyksen pyörittämässä toimipisteessä! Tällä hetkellä työntekijöistä on kaksi vakituista, joiden lisäksi yleensä harjoittelija ja opiskelijoita. Vakituiset työsuhteet jatkuvat tam- mikuuhun. Mielituvan toiminnan jatkumisen edellytys on RAY:n tuen saanti jatkossakin sekä se ettei huoneistoa myydä alta pois! Raha-automaattiyhdistys on koko ajan tiukentanut “rahahanojaan” ja tiedän. että Mielitupaa yritetään saada samoihin tiloihin Vammelin kanssa – lähinnä kuluja tasaamaan. Olen seurannut Mielituvan toimintaa jo monen kymmenen vuoden ajan ja viimeksi varapuheenjohtajan roolissa muutama vuosi sitten. Viesti mikä Mielituvan asiakkailta on minulle välittynyt, on se, että se ei onnistu – uskon, että Mielituvan toiminta loppuu ennen kun se siirtyy Ahlströminkadulla oleviin Vammelin tiloihin! Varapuheenjohtaja aikanani yritin ajaa klubitaloajatusta eteenpäin – vähän huonoin tuloksin. Toinen vaihtoehto – ehkä vielä järkevämpi olisi ns. Mikkelin malli, jossa ammattiapu ja vertaistuki ovat yhdistäneet voimansa. Mikkelin kaupungissa on toiminut useamman vuoden ajan kaupungin entisellä palolaitoksella Mielenmaja – vertaistukikeskus, jossa on toimintaa kaikille kaupunkilaisille. Kaupungin toimintana järjestetään monipuolista päivä- ja ryhmätoimintaa. Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys Virike ry:n toiminta keskittyy ilta- ja Taksi Varkaus 0100 86100 Puh. hinta 1,24€/puh. + 0,16€/10 sek. viikonlopputoimintaan. Samassa talossa toimii myös Mikkelin VPK. Onko sittenkään huoneiston menetyksen pelko, uhka vai siirtyminen askel eteenpäin mielenterveystyön saralla Varkaudessa? Muutama viikko sitten järjestettiin Oma ry:n toimesta Varkaudessa omaisille tarkoitettu etuustilaisuus, jossa oli tulevaisuuden suunnitelmista kertomassa Aluehallin-toviraston ylilääkäri Paula Ollonen ja Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen. Terveiset ylemmältä taholta olivat – laitospaikkoja vähennetään – avopaikkoja lisätään ja “kotihoitoa” tehostetaan!! Miten tämä avopuoli jatkossa hoidetaan ihmisarvoa kunnioittaen?! Kuntalain ensimmäisessä pykälässä säädetään, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen on kunnan tehtävä. Kriisitilanteessa oleva ihminen voi tarvita niin paljon apua, että virkaihminen ei sitä millään pysty järjestämään. Läheisapu ei ole menettänyt merkitystään ja tulevaisuudessa me kaikki tulemme sitä tarvitsemaan vieläkin enemmän, kun tänä päivänä. Lea Sarkeala Palvelemme ark. 8 –17, la 9 –13 Käsityökatu 45 • 78210 Varkaus puh. 042 468 7200 • fax (017) 552 7964 [email protected] • www.fixus.fi 50 vuotta luottamuksellista autokauppaa. Kampikuja 3, 78200 Varkaus 10 Tulevaisuus ylittää kuntarajat ksi tämän syksyn tai oikeastaan Y koko vuoden tärkeimmäksi puheenaiheeksi ja kiistakapulaksi on noussut Euroopan Unioni ja Euroopan velkakriisi. EU-asioiden tärkeyttä ja sen vaikutuksia Suomelle ei pidä väheksyä eikä sivuuttaa. Kaiken esitetyn EU:n arvostelun alla on kuitenkin hyvä huomioida, että EU linjaa kuntien toimintaa myös positiiviseen suuntaan, toisinkuin EU kriitikot haluaisivat antaa yksipuolisesti esittää. Oivana esimerkkinä EU:n myönteisestä vaikutuksesta kuntatasolle pidän vuoden 2016 kaatopaikkadirektiiviä, joka realisoituessaan avannee Varkauden seudulle uusia työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia. On kuntalaisten etu hyödyntää jätteenpoltto rahanarvoiseksi lämpövoimaksi. Itse Euroopan Union politiikasta kääntäisin kuitenkin näin kuntavaalien alla keskustelua hieman lähemmäksi oman kuntamme arkea, sen tulevaisuuden näkymiin ja kuntalaisiimme. Keväällä kunnallishallinnon rakenne-virkamiestyöryhmä esitti Varkauden, Pieksämäen, Heinäveden, Joroisen ja osan Leppävirtaa muodostavan luonnollisen työssäkäynti- ja asiointialueeseen perustuvan alueen. Väkisin näitä alueita ei pidä toisiinsa liittää, vaikka työssäpendelöinti tukee näiden alueiden liitosta. Varkautelaisista työssäkäyvistä joka viides käy töissä Varkauden ulkopuolella. Sen sijaan viimeisimmän tilaston mukaan Joroisista Varkauteen kulkee n. 30 % työssäkäyvistä. Samoin Leppävirralta käydään Varkaudessa (17 %) enemmän töissä kuin Kuopiossa (13 %). Työssäkäyntialuekriteerin lisäksi kriteerikarttaan on linjattu perusteiksi mainittu palvelu-, väestöpohja- ja talouskriteerit. Sinänsähän Varkaus täyttää väestöpohjan (20 000 asukasta) osalta sen perusteen, mutta yksin tämän toteutuminen ei riitä. Reunaehdoiksi mainitaan kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Henkilökohtaisesti suhtaudun kuntauudistukseen myönteisesti ja avoimesti. Lähitulevaisuudet eivät tule olemaan kunnassamme tai muissakaan lähikunnissa taloudellisesti helppoja. Seuraavien neljän vuoden aikana valtionosuuksien leikkaukset merkitsevät jo yksinomaan Varkaudelle miljoonien eurojen tulonmenetyksiä. Vaikka verotulojen ennustekehikon mukaan kaupunkimme verotulojen ennustetaan hieman kasvavan, ei toimintakuluja pystytä silti kattamaan. Kuntauudistus ei mielestäni saa toteutua vain isoimman ehdoilla ja määräysvallalla. Se ei myöskään saa paisuttaa hallintoa vaan sen on uudistettava rakenteita ja toimintatapoja sekä hyödynnettävä jo olemassa olevia eri kuntien hyviä käytänteitä. Usein keskustellaan väestön ikääntymisestä johtuvasta palveluiden lisätarpeesta, mutta ei pidä unohtaa lasten ja nuorten tarvitsemia palveluita eikä myöskään työssäkäyvien terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä ja palveluita. Unohtamatta sitä, että prosessina suunnitelmista käytäntöön viemisenä muutos on aina haastava, eikä vähiten kuntien työntekijöille. Vahvat peruskunnat ovat siis edellytys laadukkaille palveluille, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluille vaan myös mm. koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopalveluille. Kunnille tehdyn kyselyn perusteella Varkaus suhtautui periaatteessa myönteisesti esitettyyn ehdotukseen. Pieksämäen kanta oli varsin kielteinen. Pakkoavioliitto ei liene rakentava tai hedelmällinen pohja lähteä rakentamaan uutta. Käytännössähän kuntauudistuksen päänavauksiahan on jo tehty: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Joroisten kanssa on aloittamassa toimintansa ensi vuoden alusta. Leppävirralla ja Varkaudella on yhteinen päivähoitoalue. Samoin Pieksämäen kanssa on tehty yhteistyötä päivähoidon ja nuorisotoimen osalta. Kuntauudistuksen osapuolten erilaisista näkökulmista huolimatta, tästä on mielestäni hyvä jatkaa keskusteluja eteenpäin. Tätä kirjoittaessa eduskunnassa keskustellaan vuoden 2013 valtion budjetista sekä myös kuntiin lähetettävästä kunnallishallinnon rakennelaista ja sen sisällöstä. Lausuntopyynnön todellista sisältöä ei vielä tällä hetkellä tiedetä, mutta pelkästään kartalle piirretyt kuntarajat tai kunnan nimi eivät saa muodostua kynnyskysymykseksi, silloin kun olemme luomassa tulevaisuuden, vahvaa kuntaa. Sen on kuitenkin perustuttava lähidemokratian toteutumiseen ja palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen kuntalaisille. Seuraavan valtuustokauden aikana tehdään päätöksiä ja käytännössä nämä toteutuvat aikaisintaan vuonna 2017. Olkoon kunnan nimi sitten, mikä tahansa: sinä päätät, olenko mukana uudistamassa ja rakentamassa Varkautta, tulevaisuuden Varkautta. Kaisa Hartikainen-Herranen kaupunginvaltuutettu Sivistyslautakunnan pj Kuvittele kotikuntasi Vapaus valita keskusta ilman yrityksiä - inhimillinen Yritysten tuomat tulot ovat kunnalle elinehto. yydän sinut kuvittelemaan itsesi kotikuntasi keskustan kaduille. Katsele ympärillesi. Mitä näet? P Uskon, että melko pian mieleesi tulee ruokakauppa. Kioski. Kahvila. Parturi. Pankki. Kukkakauppa. Ravintola. Vaatekauppa. Ehkä videovuokraamo, kännykkämyyjä, hieroja, leipomo, torikauppias, putkiﬁrma ja lakitoimistokin. Kaikki yllä luetellut – ja lukuisat muut – palvelut vaativat yrityksiä ja yrittäjiä. Siksi ei ole yhdentekevää, millaista elinkeinopolitiikkaa kuntasi harjoittaa: jos kunta yrityslähtöisyyden sijaan näyttää yrityksille keppiä, saattaa yrittäjä alkaa katsella ympärilleen. Josko naapurikunnassa yrittämisen edellytykset olisivat suotuisammat? – Jokaisen kunnan tulisi laatia ajantasainen elinkeinostrategia, koska kaikki kunnan harjoittama politiikka on tavalla tai toisella elinkeinopolitiikkaa. – Kunnan päätöksenteolla on aina suoraan tai välillisesti vaikutusta elinkeinojen edistämiseen ja siten työllisyyden kehitykseen ja kunnan palvelutuotantoon. Rahat eivät tule ”seinästä” Entäpä jos aluksi kuvittelemiasi yrityksiä ei olisikaan katukuvassa? Jos yksi toisensa jälkeen sulkisi ovensa? Mukavia ja hyödyllisiä palveluita häviäisi, mutta samalla menisi paljon muutakin. – Useinkaan ei tiedosteta yritysten merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnin luojana. Edelleen löytyy tahoja, jotka kuvittelevat rahan tulevan ”seinästä” tai valtiolta. Tosiasiassa kunta ei ole elinvoimainen ilman yrityksiä. Kunta on varsinkin pk-yrityksille usein tärkein ja lähin julkisen sektorin kumppani. Pk-yritykset ja yrittäjät taas luovat elinvoimaa kuntiinsa monin eri tavoin. Ne mm. s TUOTTAVAT HENKILSTNSÛ KAUTTA PÛÛOSANKUNNALLISVEROSTA sMAKSAVATYHTEISVEROJA sOVATMERKITTÛVIÛVERONMAKSAJIA s TUOTTAVAT PALVELUT JA TAVARAT KUSTANNUSTEHOKKAAMMIN JA LAADUKKAAMMIN s TEKEVÛT VÛLTTÛMÛTTMÛT PERUSINFRAANLIITTYVÛTURAKAT sTUOTTAVATMONIPUOLISIAJAVAIHTOEHTOISIAPALVELUITAKUNTALAISILLE Suomen Yrittäjät on ollut mukana kehittämässä kuntapäättäjien tueksi elinkeinopolitiikan työkaluja. Päätöksenteon ja sen valmistelun kehittämiseen oiva työkalu on yritysvaikutusten arviointi. Virallisia ohjeita tai määräyksiä sen käytöstä ei ole, mutta esimerkiksi Mikkeli on kehittänyt systemaattisen tavan arviointiin ja ensikokemukset ovat olleet positiivisia. – Toinen tehokas väline on kahden vuoden välein toteuttamamme Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely, jolla arvioidaan elinkeinopolitiikan tilaa eri kunnissa. Kysely toimii vuoropuheluna kunnan ja yritysten välillä. Soili Tonteri perusoikeus ialogin pätkä todellisesta elämästä. – Näkivätkö vanhat silmäni oikein, että olet alkanut ehdokkaaksi. – Kyllä näit... – Mikäs siinä. Sehän on ihan hyvä asia. Mutta entäs se puolue. – No senhän pitäisi olla oma valinta. – Niin no, mutta eikö sinun olisi parempi olla (–):n ehdokas. – Tiedäthän, että ajat ovat muuttuneet. Tästä olisi vielä voitu jatkaa, mutta annoin aiheen olla. “Great minds think alike” sanotaan kun ihmiset ovat samaa mieltä asioista. Tässä kohtaa se jäi vain toteutumatta. Myöhemmin tämä sama keskustelu tuli uudelleen mieleen. D Kuin Forrest Gump ruokakaupassa Vanha kaverini kyseenalaisti oikeuteni valita oman puolueen jota kannattaa. Mitäpä siihen enää sanot. Tämä on vain esimerkki siitä, että jos on jonkun kanssa eri mieltä, niin sitä on joko hölmö, tyhmä tai vain provosoi. Sitä pitäisi olla kuin oman elämänsä Forrest Gump, ja kulkea muiden mukana ajattelematta tai tekemättä mitään eri tavalla. Vapaus valita on meidän jokaisen inhimillinen perusoikeus. Näitä valintoja me teemme joka päivä. Ruokakaupassa on alettava tekemään valintoja. Ostaisiko kevyttä vai rasvatonta maitoa? Entä tummapaahtoista vaaleapaahtoisen kahvin sijaan? Sama koskee myös politiikkaa. Valintoja on myös tehtävä vaaleissa. Mikä puolue? Siniset, punaiset, oranssit vai joku muu? Sitoutunut vai sitoutumaton? Voiko äänestäjä luottaa siihen, että juuri tämä puolue on se oikea? Tai äänestääkö sitoutumaton ehdokas niin kuin äänestäjä haluaa? Itse olen markkinaliberaali ja puolueena kokoomus. Se ehkä voisi olla myös vihreät, vaikka ei se vielä vihreää tee jos lukee myös heidän lehteä. Kokoomuksen periaateohjelma on sellainen, että se sopii hyvin minun ajatteluun. Kolme kohtaa, jotka kertovat selkeästi mistä kokoomus on tehty. Suosittelen kaikkia äänestäjiä tutustumaan sekä paikallisten että pääpuolueiden tavoitteisiin ja ohjelmaan. Se selventää paljon siinä, mitä joku on tai yrittää olla. Teennäiset pyristelyt tulevat kyllä selkeästi ilmi. Mitä isot edellä sitä pienet perässä Eduskunnan kiisteltyjä kuntauudistusta tai vanhuspalvelulakia EU mukaan lukien ei pidä tuoda populistisin keinoin kunnallisvaaleihin. Niillä ei pidä tehdä politiikkaa, vaan keskittyä aidosti Varkautta koskeviin asioihin. Tulevat päätökset pitää perustua yhdenvertaisuuteen, joka on perusoikeus. Kunnalla pitää olla järkeviä tavoitteita, jotka ovat mahdollista toteuttaa. “Joka kuuseen kurkottaa, se käpyjä näkee” on sopiva mietelause tuleville päättäjille. Ilman yrityksiä ei ole työpaikkoja. Varkaudessa on tullut raja vastaan kpkp-yrityksissä (parturi-kampaamo, kahvila ja pizzeria). Yritystoiminnalle tulee luoda parhaat puitteet. Verkot vaan veteen ja kalastamaan. Kyllä sieltä joku isompikin yritys saaliiksi saadaan. Työpaikat tuovat kunnan kipeästi tarvitsemia verorahoja.Ilon aiheiden ansiosta Varkaus on ihan hyvä paikka asua. Tietoa Varkaudesta - materiaali antaa hyvän kuvan monipuolisesti kehittyneestä kaupungista. Kiitos tästä kuuluu ehdottomasti kulttuuripuolen ihmisille. He ovat olleet luomassa tapahtumilla positiivista kuvaa KeskiSavon järvikaupungista. Kari Rautiainen 11 Peruskoulu täyttää pyöreitä eruskoulu täyttää tänä vuonna 40 vuotta, koulu-uudistus alkoi Lapista ja Varkauden se saavutti kolme vuotta myöhemmin vuonna 1975. Aikaisemmin oli ollut ns. rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa aluksi kaikki kävivät vähintään neljä vuotta kansakoulua ja sen jälkeen osa siirtyi pääsykokeiden kautta oppikouluun, jossa suorittivat ns. keskikoulun. Kansakoulu päättyi kansalaiskouluun ja sen jälkeen toiset nuoret siirtyivät suoraan työelämään ja toiset ammattiopintoihin. Keskikoulun jälkeen jatkomahdollisuuksia oli yksi enemmän, lukio. P Olen nähnyt ja kokenut tuon muutoksen hyvin läheltä. Aloitin työurani pari vuotta ennen peruskoulua Varkauden Yhteislyseossa. Kokemukseni vanhasta koulujärjestelmästä ovat vähäiset, mutta joitakin ajan kultaamia muistoja sieltä on. Opettaja sai opettaa suurimman osan tunnista ja kasvattamiseen meni vain murto-osa ajasta. Oppilaiden käyttäytyminen oli yleensä hyvää ja kohteliasta, ohjeet menivät useimmiten kerrasta perille. Opettajien pukeutumisessa oli selkeä trendi, naisilla tavallisimmin jakkupuku ja miehillä vähintään pikkutakki ja suorat housut. Muistan saaneeni moitteita minihameesta ja pitkistä housuista! Peruskoulu-uudistus toi tullessaan paljon uusia asioita ja muutoksia, mutta niihin sopeutuminen tapahtui varsin kitkattomasti. Ilmeisesti aika oli kypsä uudistukselle. Peruskoulua olen käynyt yli kolmekymmentä vuotta, opettajana. Muistoja ja huomioita on kertynyt roppakaupalla. Vanhemmat ovat lapsen tärkeimmät kasvattajat, jotka luovat perusturvallisuuden ja vaikuttavat vahvasti lapsen asenteisiin. Lasten ja nuorten kanssa toimiessa on osattava olla lapselle aikuinen eikä kaveri. Vielä tärkeämpää lapselle on, että vanhempi on vanhempi eikä kaveri. Lapselle ei kannata sanoa, että tätä asiaa - esim. jotain murtolukujen laskutoimitusta - en ole koskaan tarvinnut, et sinäkään sitä varmaan tarvitse. Tuolla lauseella voi tuhota lapsen oppimishalun kyseiseen asiaan. Lapsi sanoo koulussa: ”Ei meidän isäkään ole koskaan tarvinnut tuota”. Kuitenkaan ei voi tietää mitä lapsi tulevaisuudessa tarvitsee, eikä siitä varmasti ole mitään haittaa, jos osaa laskea murtoluvuilla. Myönteinen suhtautuminen toisiin oppilaisiin ja opettajiin tekee koulunkäynnistä helpompaa, ei kaikkien kanssa voi olla hyviä ystäviä, mutta kaikkien kanssa pitää pärjätä ja pystyä toimimaan yhdes- sä. Myöhemmin työelämässä harva voi valita työkaverinsa, pomosta puhumattakaan, peruskoulussa yhteistyötaitoja voi harjoitella ihan ilmaiseksi. Toisen työtä pitää oppia kunnioittamaan, vaikkapa pyyhkimällä likaiset kenkänsä ja viemällä roskat roskikseen. Monesti kehottaessani oppilasta viemään pudottamansa roskan roskikseen, hän sanoi: ”Miks täällä sitten on siivoojat?” Peruskoulun vanhetessa kasvattaminen on vienyt paljon aikaa opettamiselta, onneksi kuitenkin PISA-vertailuissa olemme vielä pärjänneet hyvin! Peruskoulu on tuonut tullessaan paljon hyviä asioita. Koulutuksellinen tasa-arvo on varmasti lisääntynyt. Kaikilla on oikeus käydä yhdeksänvuotinen peruskoulu, jonka jälkeen on mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin, jotka voi valita kiinnostuksen ja taipumusten mukaisesti. Meillä on hyvä peruskoulu ja jatkuvalla kehittämisellä siitä tulee entistä parempi, ja se pystyy vastaamaan yhteiskunnan sille asettamiin haasteisiin. Riitta Nummela Tekijä työstään kiittää ust on tullu urheiluhullu”, laulaa Eppu Normaali. ”M Sitä voi ihminen hurahtaa vielä varttuneempanakin. Kovin laajaalaista ei hullaantumiseni ole, se kun rajoittuu enimmäkseen yleisurheilutoimintaan eikä ulotu omaan urheilusuorittamiseen. Poikkeuksena tietysti Varkauden KenttäVeikkojen syksyinen perhekisa, josta tämä aloitteleva aitajuoksija meni ensiavun kautta kotiin kilpailuvietin ylitettyä osaamisen ihan reippaasti. Pituushyppytulos 252 ei tuone mitaleita ennen T90 sarjaa, tuumasi seuran hyppyvalmentaja. Seuratoiminnassa on kuitenkin niin monta hommaa, että kaikille innokkaille tekemistä löytyy taustasta riippumatta. Aito yhteisöllisyys syntyy yhdessä tekemisestä, vastuusta ja välittämisestä. Yhdistykset ja seurat painivat yhteiskunnallisessa murroksessa, jossa sekä aikuisten että lasten vapaa-ajasta käydään kovaa kamppailua. Palkkatyö on monella niin raskasta ja vaativaa, että muuhun vastuulliseen toimintaan ei innostusta enää riitä. Jollakin taas työn puuttuminen saattaa viedä ilon elämästä siten, ettei jaksa osallistua muuhunkaan toimintaan. Jatkuvat yritysten tuloksen tehostamistoimet ja maailmanlaajuiset laskukaudet ovat tuoneet kilometritehtaalle lähdön eteen myös monelle sellaiselle, joka ei koskaan olisi voinut kuvitella jäävänsä työttömäksi. Lapsista ja nuorista osalla harrastuksia on niin paljon, etteivät viikossa päivät tahdo riittää. Iso joukko jälkikasvua taas unohtuu kokonaan pelien virtuaalimaailmaan eikä arkiliikuntaa harrasteta juurikaan. Lasten kunto on heikentynyt ja ylipainoisuus on niin lasten kuin aikuistenkin kasvava ongelma. Huolestuttava määrä ihmisiä jää syrjään aktiivisesta päivätoiminnasta. Liikunta ja muu harrastustoiminta voi olla syrjäytymiseltä suojaava pelastava tekijä ja voiman antaja. Ihan sama, ei kuulu mulle, ei kiinnosta! Kuulostaako valitettavan tutulta? Murkkuikäisten suusta kuultuna lausahdukset ovat ymmärrettäviä ja ehkä vielä ohimenevä mielentila. Sen sijaan aikuisen yhteiskunnan jäsenen toivoisi innostuvan jostakin vapaaehtoistoiminnasta, josta voi ammentaa omaan elämään iloa ja vaihtelua, joko työn vastapainoksi tai ihan sisällöksikin työn puuttuessa. Oman lapsen harrastustoimintaan osallistuminen avaa näkymän osa-alueeseen, joka voi rikastuttaa elämää monella tavalla. Minua pyydettiin junnujen yleisurheilukisojen toimitsijaksi ensimmäistä kertaa joitakin vuosia sitten. Vastasin myöntävästi, vaikka vähän arvelutti, koska minulla ei ollut juuri kokemusta tai tietämystä. Sain tuolloin pikaopastuksen tehtäviin ja kisat sujuivat hyvin. Innostuin tuomaroinnista ja yleisurheilusäännöistä kovasti ja nyt olen lajijohtajatason tuomari. Viime syksynä minua siunattiin seuran puheenjohtajuudella. Kesän hienoimpia ja unohtumattomimpia kokemuksia oli toimi- minen yleisurheilun EM-kisojen vapaaehtoisena kenttätuomarina lähes viikon ajan. Kokemusta kansainvälisistä kisoista ei ollut, palkaksi luvattiin ruokaa ja hyvää mieltä, lisäksi kulut piti maksaa itse. Silti en epäröinyt, kun kutsu kävi. Koen, että minulla on paljon annettavaa yleisurheilutoimintaan, vaikka omaa yleisurheilijataustaa ei olekaan. Olisi toki upeaa pystyä valmentamaan omia lapsia. Olisi hienoa olla SM-mitalisti kolmannessa polvessa ja tietää, millaisia tunteita suurten tavoitteiden saavuttaminen ja harjoittelun onnistuminen tuottaa. Kentällä keikkuminen on opettanut sen, että yksilölajissakaan ei pärjää yksin. Urheilijan polulla osallisia ovat lahjakkaan urheilijan lisäksi perhe ja huoltojoukot, valmentajat ja urheiluseuran jokainen työtä tekevä vapaaehtoinen, tukea antava yhteiskunta, lajin kannattajat ja yhteistyökumppanit, kaikki omalta osaltaan. Tiimin tulee olla vahvana tukena myös niinä huonompina päivinä, jos mitalin kääntöpuoli näyttäytyy. Samankaltaisia menestyksen avaimia on ammennettavissa muuhunkin toimintaan. Yhteistyötä ja kaikkien työpanoksen arvostamista tarvitaan myös yhteisen kuntamme asioiden hoitamisessa. Marita Rundelin 12 www.synsam.ﬁ OPTISYKE SYNSAM Kauppakatu 39 78200 Varkaus puh. (017) 5524 123 Palvelemme ma-pe 9.00-17.00 ZZZ /XHOLVll NRQMX QNWXX ULIL NllQQ|NVHWMDWXONLWNDLNLOOHNLHOLOOH WDORXVKDOOLQWRMDWRLPLVWRSDOYHOXW KHQNLO|VW|YXRNUDXV WRLPLVWR#NRQMXQNWXXULIL Kuva: Martti Lamberg Kiinteistö Oy Varkauden Kongressi- ja Kulttuurikeskus 13 Peruuttamalla ei pääse eteenpäin Kukka-ja Hautauspalvelu VARKAUDEN KOKOOMUS Kauppakatu 50 78200 VARKAUS Puh. 017-852 636 kiittää yrityksiä saamastaan tuesta. Osaamista jo yli 60 vuoden ajan. 14 15 Vanhusneuvosto Palveleva Varkaus - ikäihmisten raati V leinen käytäntö kunnissa on, Y että kunnanhallitus asettaa kuntaan vanhusneuvoston, jonka tehtäviin kuluu mm. seurata ja vaikuttaa vanhusväestöä koskevaa päätöksentekoa sekä edistää viranomaisten ja vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa. Jyväskylässä ja Vaasan seudulla on käytössä vanhuspalveluiden raati. Raadin jäseniä ei nimitä kunnanhallitus ja raadin jäsenet ovat suoraan kohderyhmästä eli vanhusväestöstä. Raadin tavoite on ikäihmisten aidon osallistumisen vahvistaminen. Varkaudessa kaupunginhallitus nimeää toimikaudekseen viisijäsenisen vanhusneuvoston ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvostolla on ulkopuolinen sihteeri. Vanhusneuvoston tehtäväkenttä on moninainen joista tässä muutama maininta. Neuvosto seuraa edistäen ikääntyneitä ihmisiä koskevia asioita tehden aloitteita, antaa lausuntoja yms. päättäville viranomaisille sekä seuraa Varkauden vanhuspoliittisen ohjelman toteutumista. Neuvosto toimii ikärasismia vastaan. Neuvostolla voi kutsuttaessa olla edustajansa kaupungin ja muiden yhteisöjen vanhuksia koskevissa asioissa. Neuvosto seuraa ja edistää vanhusväestön selviytymistä jokapäiväisessä toimissaan kuten asumisessa, hoidontarpeesta ja liikkumisessa. Vanhusneuvosto seuraa myös yleistä hallinnon päätöksentekoa ja sen vaikutusta ja soveltuvuutta vanhusten kannalta. Neuvosto vaikuttaa myös ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat ja vastaavat soveltuvat myös vanhusten käyttöön. Tilojen soveltuvuudessa tulee huomioida iän, vamman tai sairauden tuomat rajoitteet kuten liikuntakyvyn alentuminen, hahmottaminen, kuulemiseen tai näkemiseen liittyvät ongelmat. Neuvoston tehtävänä on tiedottaa vanhuksiin päin etuuksista, palveluista ja niiden saatavuudesta. Kaikilla on oikeus turvalliseen elinympäristöön ja asumiseen. Turvallisessa Varkaudessa ikäihmisetkin viihtyvät. Omaa sydäntäni lähellä on kaikkinainen työ ikääntyneiden parhaaksi ja erityisesti sotiemme veteraanien ja heidän puolisoiden tukeminen. Tämä ikäpolvi taisteli, kotirintaman tukemana, meille vapaan itsenäisen Suomen. Meidän on nyt taattava ja turvattava näille kunniakansalaisille yksilöllisesti suunniteltuja palveluja sekä tarjottava kaikille ikääntyville laadukkaat hoivapalvelut silloin kun omat voimat vähenevät. Pertti Laitinen n:o 141 Kaupunginvaltuutettu Vanhusneuvoston puheenjohtaja arkauden taloudellinen kehitys on tällä valtuustokaudelle saatu käännettyä oikeaan suuntaan. Aikaisempien vuosien tappiolliset tilinpäätokset on saatu muutettua vähintäänkin tasapainoisiksi. Kiitos tästä kuuluu kaikille Varkauden päättäjille; kaupungin johdolle, kaupunginhallitukselle, -valtuustolle ja etenkin työnsuorittajille. Kaikki me muistamme ne raskaat työpaikkojen menetykset, jotka Varkauden kaupunkia ovat kohdanneet. Yhteistyöllä ja eri ryhmien yhteisillä päätöksillä on syntynyt hyvää ja rakentavaa tulosta. Miten sitten jatkossa ja tulevaisuudessa? Varmasti ei tule olemaan helppoa yhteisten asioiden hoidossa. Odottamassa on isoja haasteita. Varkaus ja Joroinen ovat sopineet yhteisen sosiaali-ja terveystyön aloittamisen. Kaikki me odotamme käytannön toimien johtavan kummankin kunnan asukkaiden parempaan palvelutulokseen. Erittäin merkittävä ja kauaskantoinen asia on meneillään olevan Riikinnevan ja jätteenpolttolaitoksen suunnittelun onnistuminen kokonaisuudessaan ja myöhemmin ko. laitoksen rakentaminen tänne Varkauteen. Tarkkaan tehtyjen selvitysten ja harkinnan mukaan Varkauden valtuusto päättää asiasta. Uusien työpaikkojen saaminen Var- kauteen on ensi sijaisen tärkeä asia. Varkauden sairaalan uudelleen organisointi on myös meneillään. Tavoitteena on asukkaiden tarvitsemien terveyspalveluiden parantaminen, mutta myös alati kasvavien sairaanhoitokulujen järkevä hallinta. Nykytoiminnalla sairaanhoitokulut kasvavat hallitsemattomasti. Vanhuspalvelulaki on puhuttanut paljon ja lain tarkkaa sisältöä ei vielä tunneta. Varkauden kaupungissa on kuitenkin ryhdytty määrätietoisesti parantamaan vanhusten asioita. Käpykankaalle on keskittynyt vanhusten palvelu- ja asumisyksiköitä. Kangaslammilla on myös vanhusten palvelutalo. Erittäin tärkeä asia on myös Savonia-koulutusyksikön kehittäminen tulevaisuudessa elinkelpoiseksi ja vetovoimaiseksi. Varkaudessa sijaitsee kiistatta Pohjois-Savon menestyvin ja tulevaisuuteen suuntautunut metalliteollisuuden keskittymä. Sitä ei voi kiistää Kuopio, eikä mikään muukaan taho. Varkautelainen teollisuus on myös omalta osaltaan ilmaissut tarpeensa Savonia-kampuksen kehittämisessä. Kangaslampi on myös Varkautta Paluumuuttajana ja entisen Kangaslammin kunnan alueella asujana olen voinut seurata nykyisen Varkauden alueen kehitystä. Tuntuu siltä, että kehitys ja kehittäminen ovat pysähtyneet; valitettavasti. Kangaslampilaisten ensimmäinen ja ehkä tärkein tavoite on saada jo suunniteltu kevyenliikenteen tie vihdoinkin rakennettua; määräraha (120 tuh. €) siihen on jo olemassa. Tämän hankkeen toteutumista pidän omana tavoitteenani. Kangaslammilla on koulu- liikuntatalo kokonaisuus. Koulurakennuksessa toimii yhteispalvelupiste tarjoten posti- ja kirjastopalveluja. Varkauden kaupungin velvollisuus on huolehtia siitä, että nämä molemmat rakennukset säilyvät hyväkuntoisina ja kangaslampilaisia palvelevina. Kangaslammin kyläyhdistys on aloittanut kaikille kyläläisille, varkautelaisille kohdistuvan toiminnan. Asukkaat ovat ottaneet tyytyväisinä vastaan kyläyhdistyksen ja sen järjestämät tapahtumat. Manttaalikunnantalo eli ”Manttu” on niin suurisuuntainen asia, että se vaatii koko kylän asukkaiden yhteisen toiminnan ja ponnistukset. ONNISTUMINEN VAATII TYÖTÄ JA PITKÄJÄNTEISYYTTÄ. JA LOPUKSI: VAIN ÄÄNESTÄMÄLLÄ VAIKUTAT VARKAUDEN ASIOIHIN! Tervehtien Sakari Ruotsalainen Kangaslammin Wanha Pappila Sana yhteenkuuluvuudentunteesta En lupaa... uistatteko vielä viime vaalien lupaukset? Suurin osa M meistä ei enää muista ja hyvä niin, sillä jokaisten vaalien alla käyvät ehdokkaat kilpalaulantaa ihmisten äänistä. En voi ymmärtää sitä miksi äänestäjät edelleen uskovat näihin satuihin. Muistan viime vaaleista mm seuraavia lupauksia: lisää lihapullia kouluruokaan, kadut kuntoon Varkaudessa, heti lisää lääkäreitä terveyskeskukseen, pyörätie Kangaslammelle, lisää työpaikkoja Varkauteen ym. ym. Jos minun täytyy jotain luvata niin lupaan olla oma itseni eli tarkka taloudessa, äänekäs epäkohdissa ja oikeudenmukainen asioissa. En lupaa Kangaslammelle kevyenliikenteenväylää, sillä siitä päättää tiepiiri. En lupaa Enson jatkavan Varkaudessa, sillä siitä päättää Stora Enson johtaja. En lupaa lisää rahaa eri palveluihin, sillä kaupungin menot on suhteutettava tuloihin. En lupaa harrastamalleni urheilulle lisää rahaa, sillä kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti. Tässä vain muutama esimerkki .... Mielestäni lupauksia tärkeämpää on löytää ehdokas, joka vastaa ar- voiltaan omia elämänarvoja ja jonka toiminta on uskottavaa, eikä perustu pelkkään populismiin. Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa, jossa elämänarvot ja moraali ovat erittäin tärkeitä. Vaikka päättäjät joutuvatkin tekemään kompromissejä on taustalla oltava aina kaupunkilaisen ja kaupungin etu. Myös siirtyminen 2000 luvulle toimintatavoissa ja avoimuudessa olisi toteutettava viimeistään nyt 2012. hteenkuuluvuudentunteen saavuttaminen on ihmisille tärkeää ja tavoiteltavaa. Kukin saavuttaa tämän tunteen itselleen sopivissa oloissa. Tulkoon se työpaikalla, harrastusporukassa, urheiluyhteisössä tai missä tahaansa kollegtiivisessa ympäristössä, jossa ihminen viihtyy tai kokee olevansa tärkeä. Jos ei tunne kuuluvansa mihinkään, ei tunne olevansa osa mitään isompaa kokonaisuutta, muttei edes pyri muutokseen, on turha kyräillä yksin sohvannurkassa. Y Kunnallinen päätöksenteko ja Uskon ja tiedän Varkauden olevan hyvä paikka asua ja elää, sillä olen tänne muualta muuttanut. Tarvitsemme vain sitä talvisodan henkeä ja yhteisöllisyyttä niin vaikeistakin ajoista päästään eteenpäin. Meillä on Itä-Suomen vahvin ja monipuolisin teollisuus ja sen alueen osaaminen Varkaudessa sekä kaunis luonto ja järvet ympärillämme joten ei pidä vaipua synkkyyteen. Tärkeät asiat elämässä ovat kuitenkin ihan tavallisia asioita arjessa. Ja muistakaa: Kyllä elämä on ihmisen parasta aikaa. Markko Rothström n:o 150 toimitusjohtaja ja talouden ammattilainen Kuva: Martti Lamberg vaikuttaminen lähtee aktiivisesta, paikallisesta ihmisestä ja halusta saada asiat rullaamaan. Siitä, että haluaa olla, ja tuntee olevansa osa omaa kotikuntaansa. Kunnallisvaaleissa kyse ei ole europolitiikasta, öljyn maailmanmarkkinahinnasta, eikä edes lakkautettavista suomalaisvaruskunnista. Kyse on meidän kouluistamme, kaduistamme ja lenkkipoluistamme. Meidän varkaudestamme, meidän savostamme. Päätöksentekoon tarvitaan kaikenikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia, paikallisia miehiä ja naisia. Varkaudessa lähes koko ikäni asuneena ja tältä kaupungilta niin paljon saaneena tunnen velvollisuutta antaa jotain takaisin rakkaalle kotikunnalleni. Tästä syystä olen kunnallisvaaleissa kokoomuksen ehdokkaana ja haluaisin päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Näyttämömies/iltanäyttelijä: Jussi Immonen 16 LOKAKUUSSA RATKAISTAAN, MIHIN SUUNTAAN VARKAUDEN KEHITYS LÄHTEE. 6ARKAUDEN+OKOOMUKSENVAALITEEMOJA TULEVAISUUDEN VARKAUS - TURVALLISUUTTA JA VETOVOIMAA s 2ESURSSEJATULEEOHJATAAMMATTIMAISEENTYHNJOLLAAUTETAANVAIKEUKSIIN AJAUTUNEITAERITYISESTILAPSIPERHEITÛJANUORIA4OIMITAANENNALTAEHKÛISEVÛSTI EIJÛLKIVIISAASTI4URVALLISESSA6ARKAUDESSAHEIKOMMISTAHUOLEHDITAAN s /LEMMEAVOIMIAKAIKELLEKUNTAYHTEISTYLLE+ANNATAMMEVAHVOJAPERUSKUNTIA JOTKAMUODOSTUVATLUONNOLISISTATYSSÛKÛYNTIALUEISTAJAOVATRIITTÛVÛNSUURIA PYSTYÛKSEENITSENÛISESTITARJOAMAANTASOKKAATPALVELUT s (ALUAMMETAATAHYVÛTEDELLYTYKSETYRITYSTOIMINNALLE4URHABYROKRATIAPOIS +AIKENLAINENTYJAJOKAINENTYPAIKKAONTÛRKEÛ s 4URVALLISESSA6ARKAUDESSAIKÛIHMISETKINVIIHTYVÛT +AIKILLAONOIKEUSTURVALLISEENELINYMPÛRISTNJAASUMISEEN )KÛÛNTYVILLETULEETARJOTAYKSILLLISESTISUUNNITELTUJAPALVELUJA ,AADUKKAATHOIVAPALVELUTTURVAAVATVANHUUDENSILLOINKUNOMATVOIMAT VÛHENEVÛT s +AUPUNGINTIEVERKKOTULEESAADAKUNTOONPITKÛJÛNTEISELLÛRAHOITUSJA KORJAUSSUUNNITELMALLA NYT EI OLE AIKA PITÄÄ PÄÄTÄ PENSAASSA.