Rakuunoilla edessä lähtö Haminaan

YHDYSMIES
Nro
1
2013
58. vuosikerta
ETELÄ-KARJALAN MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI
Rakuunoilla
edessä lähtö Haminaan
Vielä ehditään pitää monet valajuhlat Lappeenrannassa, mutta viimeistään vuoden 2018 tammikuun
saapumiserä astuu palvelukseen Haminassa.
Sotilasvalalla on pitkät perinteet
Suomen sotilaat vannoneet valan
jo 95 vuotta
Kuva Juha Kosonen
Mm. tämä sisältyy sotilasvalaan:
”Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla
alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan,
olla heidän neuvonantajanaan
ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan
heille hyvänä ja kannustavana
esimerkkinä.”
Sopii ohjeeksi kaikille esimiehille.
Eila Hiltusen suunnitteleman Simpeleen sankarimuistomerkin vieressä vartiossa seisovat Olli Repo ja pojat Samu, Taneli
ja Santeri.
Reserviläisten
asema osana
Puolustusvoimia
puhututtaa
Vapaaehtoinen koulutus ja paikallisjoukot tarjoavat reserviläisille entistä paremman mahdollisuuden osallistua.
Lisää sivulla 7
Lisää sivuilla 3 ja 9
Yhdysmies
2
Pääkirjoitus
Nro 1 / 2013
Puheenjohtajilta
Kyberuhkasta
kyberturvallisuuteen
Valoa ja lämpöä riittää, ruokaa saa kaupasta,
kännykällä voi soittaa, rahaliikenne toimii jne.
Kaikki hyvin kun palvelut pelaavat. Jokapäiväinen elämämme pyörii tietoliikenteen ympärillä
ja olemme täysin riippuvaisia niiden toimivuudesta. Häiriöt tietoliikenteessä ja sähkönjakelussa sulkevat kassat, ajanvaraukset eivät toimi,
talot kylmenevät jne. Nyky-yhteiskunnan saattaminen sekasortoon onnistuisi varsin helposti sabotoimalla sähkö- ja tietoliikenneverkkoja. Myrskyvahingot ovat antaneet tästä hieman
esimakua. Tietojärjestelmiin suunnattuja hyökkäyksiä tehdään entistä enemmän. Ja tällaiset
hyökkäykset muodostavat suuren kyberuhkan,
mikä on yksi suurimmista yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden uhkista.
Kyberturvallisuus tarkoittaa digitaalisen
maailman turvallisuutta. Suomi sai tammikuussa valmiiksi kyberturvallisuustrategian. Siinä
määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus. Tavoitteeksi on myös asetettu, että ”vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden
hallinnassa”. Ja oletuksena on myös saada uusia vientituotteita, jotka hyödyttävät Suomea.
Innokkaimmat ovat jopa väläytelleet, että kyberturvallisuudessa Suomi saa uuden Nokian.
Tavallisen kansalaisenkin pitää ymmärtää jotain kyberturvallisuudesta. Onhan meidän jokaisen intressissä, että kansalaisyhteiskunnan
toimivuus taataan.
Uutta Nokiaa odotellessa voi itse kukin huolehtia omasta kyberturvallisuudestaan pitämällä ainakin tietokoneen päivitykset ja salasanat
ajan tasalla ja vaikkapa suhtautumalla kriittisesti epämääräisiin sähköposteihin ja verkkosivuihin.
Raili Leino
Vietän 24.4.2013 olevaa
merkkipäivääni la 27.4. klo 14.00 alkaen
Särkisalmen Kisapirtillä, Melkoniementie 139.
Tervetuloa.
Allan Granlund
Tervehdys,
ja tervetuloa mukaan toimintaamme ja Yhdysmiehen lukijakuntaan, te lukuisat piirimme
alueen uudet jäsenet. Piirimme
on niiden harvojen reserviupseeripiirien joukossa, joiden jäsenmäärä on kasvanut viime
vuosina. Viime vuodenvaihteessa meitä oli 951 jäsentä, joista uusia, viime vuonna liittyneitä, oli kymmenen reserviupseeria. Suuri kiitos myös teille, jotka olette kantaneet huolta jäsenkehityksestämme ja teille, jotka
olette kerhoissa järjestäneet aktiivista toimintaa jäsenistöllemme. Reserviupseerit ovat joukko,
jolta odotetaan myös tulevina
vuosina sitoutumista ja vahvoja kannanottoja kokonaismaanpuolustukseen. Meidän on oltava aktiivisesti mukana keskustelussa, jota käydään reserviläisten
asemasta ja urasta tulevaisuuden
puolustusvoimissa. Meidän on
myös tuotava keskusteluun rakentavia mielipiteitä ja uusia toimintamalleja mutta ennen kaikkea pidettävä huolta maanpuolustushengen säilymisestä omassa lähipiirissämme.
Sotiemme veteraanit ovat hiljalleen saavuttamassa viimeisen
iltahuudon mutta heitä on edelleen keskuudessamme 42 000.
He ovat keski-iältään lähes
89-vuotiaita ja monien veteraa-
nien päivittäiset askareet vaativat ulkopuolisen apua. Sotiemme Veteraanit -keräyksen tempauspäivinä perjantaina ja lauantaina 8.–9.3.2013, toivon mahdollisimman monen osallistuvan lipaskeräysten järjestelyihin
ja keräystyöhön. Kerätyistä varoista jaetaan tukea oman piirimme alueella tuen tarpeessa
oleville veteraaneille. Tarvitessanne apua ja ohjeita tempausten järjestämiseen olkaa yhteydessä Etelä-Karjalan keräyspiirin päällikköön Matti Ruskonmäkeen.
Kevään hanget suorastaan
kutsuvat hiihtäjiä kokemaan
suomalaisen luonnon elämyksiä. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
myös urbaanisti valaistulla ladulla, tärkeintä on liikunta ja mielen
rentoutuminen. Harrastamalla
kuntoliikuntaa säännöllisesti pitää myös yllä yhtä sotilaan tärkeintä ominaisuutta, hyvää fyysistä suorituskykyä. Oman liikkumisen aktiivisuutta voi seurata vaikkapa reserviläisen kuntokortin avulla. Kuntokortin on
ottanut aktiivikäyttöön tänäkin
vuonna monta uutta kokeilijaa,
joista osa jatkaa kortin täyttöä
toivottavasti myös tulevina vuosina. Koskaan ei ole myöhäistä
aloittaa säännöllistä liikuntaharrastusta. Kuntokorttiin voi myös
kätevästi kirjata ampumasuorituksen ja hoitaa näin prosenttiammunnan virallisenkin puolen
päivittämisen. Kuntokortin voi
myös tulostaa tarvitessaan ampumapäiväkirjaa, harrastuneisuuden osoittamiseen tai aselainsäädännön tarpeisiin.
Etelä-Karjalan aluetoimisto
järjestää kevään aikana tiedotustilaisuuden reserviläisille piirien kevätkokousten yhteydessä. Tilaisuuden pääaiheina tulevat varmasti olemaan katsaus
uuden taistelutavan kehitysvaiheisiin sekä paikallispataljoonien suunnittelutilan päivittäminen. Tulkaa runsaslukuisesti paikalle kokouksiin ja kuulemaan viimeisimmät tiedot puolustusvoimien uudistuksista ja
niiden mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista meille
reserviupseereille.
Keväisin terveisin!
Jyrki Kosonen
Terveisiä Jormalta
Talven selkä näyttäisi taittuneen
ja ollaan menossa kevättä kohti. Nyt on paras mahdollinen aika harrastaa maastohiihtoa sekä
muitakin talvisia lajeja. Kaikki
liikuntahan parantaa kansalaisten yleiskuntoa ja reserviläisen
kenttäkelpoisuutta.
Tavoitteena on myös saada
mahdollisimman moni reserviläisistä käyttämään liiton sivustolta löytyvää sähköistä kuntokorttia liikuntasuoritusten rekisteröintiin. Kaikki te, joilla
on internet yhteys käytössään,
käykääpäs tutustumassa Reserviläisliiton kotisivuun ja sen tarjoamiin palveluihin. Tämän päivän lehdessä 5.2.2013 oli uutinen
rakuunoiden mahdollisesta siirtymisestä pois Lappeenrannasta.
Vaikka siirto itsessään ajoittuukin vasta muutaman vuoden päähän, se varmaankaan ei ole vaikuttamatta myös meidän reserviläisten toimintaan pitkällä aikavälillä. Puolustusvoimauudistus muutenkin vaikuttaa siihen
mitä ja minkälaista yhteistyötä
puolustusvoimat pystyy meille
tarjoamaan.
Reserviläisliitto on syyskokouksessaan hyväksynyt toimintasuunnitelman jossa reserviläisiä
kannustetaan itse huolehtimaan
oman osaamisensa ylläpidosta
ja kehittämisestä. Koska kerta-
usharjoitusten osalta on tarjolla pelkkää niukkuutta, niin paras tie on hakeutua aktiivisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tarjoamaan koulutukseen. Reserviläispiirillä on aikomus kartoittaa yhdessä Kotu
yksikön kanssa helmikuun aikana sellaisia koulutuksia joita voidaan sitten jäsenistölle suositella. Kurssitarjonnasta on tarkoitus
katsoa sellaiset koulutukset, jotka sopivat useimmille aliupseereille sekä miehistölle. Kurssien
tulee olla avoimia ja sotilaallista
osaamista palvelevia.
Viime vuoden jäsenhankinta
kampanja tuotti tulosta. Saimme
pysäytettyä negatiivisen kierteen
maksaneiden jäsenten osalta.
Tästä on hyvä ponnistaa yhdessä
eteenpäin, kun huomasimme että jos aktiivisesti tarjoamme Reserviläisyhdistysten jäsenyyttä
eri yhteyksissä, niin kiinnostusta on ja saadaan väkeä toimintaan mukaan. Jäsenmäärän kasvattaminen ei luonnollisesti ole
mikään itsetarkoitus, mutta kuitenkin ainoa mahdollisuus saada
niitä uusia aktiivi toimijoita joita
yhdistyksissä tarvitaan.
Piirihallituksen järjestäytymiskokouksessa keskusteltiin vilkkaasti tulevan kauden tapahtumista. Toimintakalenterissa on
nyt neljä sellaista kohtaa jotka
on päätetty yhdessä viedä läpi.
Veteraanikeräyksen tempauspäivä, Reserviläisten ampumataitopäivä, Perheliikuntapäivä ja
Joulutulet. Kaikki sellaisia asioita, jotka voidaan hoitaa pienimmänkin yhdistyksen resursseilla,
kun tahtoa löytyy.Piirin puolelta on tarkoitus tukea aktiivisesti vuoden aikana tapahtumia järjestäneitä yhdistyksiä.
Lopuksi en malta olla ottamatta kantaa Jouluaaton kunniavartioon Lappeenrannassa. Eri Reserviläispiirien lehtiä selaillessa
olen huomannut että muissa piireissä kunniavartiot ovat yhtenäisissä asusteissa ja varusteissa.
Miksi ei Lappeenrannassa? Olisi huomattavasti arvokkaamman
näköistä, jos kaikilla vartiossa on
yhtenäinen varustus.
Hyvää kevättä
kaikille lehden lukijoille
Jorma Mällinen
Yhdysmies
Nro 1 / 2013
3
Näkökulmia vapaaehtoiseen
maanpuolustus­koulutukseen
Viime aikoina keskustelu Puolustusvoimien uudistuksesta on
painottunut Puolustusvoimien
hallintojärjestelmän muutoksiin sekä joukko-osastojen lakkautuksiin joko kokonaan tai itsenäisinä joukko-osastoina. Samalla on jäänyt vähemmälle
keskustelu ja kannanotot maavoimien uudistetusta taistelutavasta sekä joukkorakenteen
muutoksesta.
Puolustusvoimauudistuksessa
sodan ajan joukot jaetaan käyttötarkoituksen mukaan operatiivisiin, alueellisiin ja paikallisjoukkoihin. Tässä artikkelissa keskitytään vapaaehtoiseen
maanpuolustukseen ja erityisesti paikallisjoukkoihin. Paikalliset joukot organisoidaan osasta nykyisiä alueellisia joukkoja
ja niiden keskeisinä tehtävinä
voivat olla esimerkiksi paikalliset taistelu- ja tukemistehtävät,
kohteiden suojaaminen, liikenteen ohjaaminen, joukkojen perustaminen ja virka-apu. Paikallisjoukkoja perustetaan alueellisesti kattavasti ja niille on suunniteltu tehtävien mukaisesti kevyt varustus. Aikaisemminkin
on siis ollut alueellisia joukkoja,
jotka ovat suorittaneet vastaavia tehtäviä, mutta nyt ne yhdistetään paikallisesti yhtenäisempään johtoon paikallispataljooniksi. Paikallispataljoonan voi
jatkossa kuulua esikunnan lisäksi maakuntakomppania, sotilaspoliisikomppania, taistelukoulutusyksiköitä ja reservistä
palvelukseen käskettävien joukkojen perustamiskeskuksia. Nykyisiltä alueellisilta ja operatiivisilta joukoilta kohdennetaan
vanhempaa, mutta tehtävien
suorittamiseen käyttökelpoista
materiaalia paikallisjoukoille.
Paikallisjoukot eivät ole kodinturvajoukkoja vaan reservistä
perustettavia Puolustusvoimien
poikkeusolojen joukkoja.
Paikallispataljoonan suorituskyvyn rakentamisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä on tavoitteena aikaisempaa parem-
min hyödyntää vapaaehtoista
maanpuolustuskoulutusta. Tämä tavoite asettaa haasteen sekä Puolustusvoimille että reserviläisille. Puolustusvoimilla on
tarve yhdessä järjestöjen kanssa kehittää mahdollisuuksia vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vahvistamiseen.
Mitä keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi voisi olla
käytössä? Paikallisjoukkojen ja
erityisesti paikallispataljoonien
perustaminen muodostaa paikallisen kokonaisuuden, johon
Puolustusvoimat tulee kohdentamaan järjestämänsä tai tilaamansa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen painopisteen.
MPK tulee jatkossakin olemaan
tärkeä yhteistyökumppani, jolta
Puolustusvoimat tilaa sotilaallista koulutusta. Puolustusvoimien on omalta osaltaan tuettava MPK:n kouluttajien osaamisen kehittämistä, hyödynnettävä reserviläisten käyttöä koulutustapahtumien suunnittelu-,
valmistelu- ja kouluttajatehtävissä sekä valmisteltava rekrytointijärjestelmä, jolla reserviläiset voivat hakeutua poikkeusolojen tehtäviin tunnistettujen osaamisten perusteella.
Reserviläisten vapaaehtoisen koulutuksen hyödyntämiseksi Puolustusvoimien on kehitettävä oppimisympäristöjä siten, että sekä ohjattua että
omaehtoista kehittämistä varten on käytössä ampumaratoja, liikunta- ja muita koulutustiloja sekä tietysti myös mahdollisuus hyödyntää verkko-opiskelua. Samalla on hyödynnettävä myös aktiivisille reserviläisille jo kertynyt osaaminen joka
on tullut esimerkiksi kriisinhallintatehtävästä tai siviilityöstä.
Paikallisjoukkojen reserviläisten laajalla osaamisella voidaan
tukea myös muita turvallisuusviranomaisia yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti.
Paikallispataljoonan harjoitusten kautta tai niiden yhteydessä
voidaan toteuttaa myös paikalli-
sia kokonaisturvallisuuden harjoituksia tai poikkeusolojen valmiuksien kehittämistä, jos tähän
on paikallisesti tarvetta.
Reserviläisten osalta myös
niin sanottu reserviläisen urapolku on luotava aktiivisille reserviläisille, jotka myös sitoutuvat omalta osaltaan järjestelmään. Polku voisi kulkea varusmiespalveluksen
jälkeen
operatiiviseen joukkoon, josta
jatkosijoitukset ensin maakuntakomppaniaan ja sieltä joko
paikallispataljoonan esikuntaan
tai vaikka perustamiskeskukseen. Kouluttajana häntä voisi
käyttää paikallisjoukoissa jo sinä aikana, jolloin sijoitus on vielä operatiivisessa joukossa. Jotta hyödyt eivät olisi yksipuolisia,
on Puolustusvoimien kehitettävä kannustinjärjestelmää nykyisestä.
Kuten asioiden keskeneräisyydestä näkyy, työtä on runsaasti tekemättä ja siihen tarvitaan tukea sekä apua reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöiltä. Yhdessä tehden ja toisten
tarpeet huomioiden saadaan aikaan paras järjestelmä kaikille osapuolille. Samalla yhdessä suunnitellulla vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä tuetaan
kansallisen puolustuksen keskeistä perustaa, maanpuolustustahtoa.
Everstiluutnantti
Hans Forsman,
Maasotakoulu
Lisää aiheesta sivulla 9
Yhdysmies
4
Kaakkoisrajalla
rajanylitysliikenteen
turvallisuus
ja sujuvuus
ylläpidetään
nykytasolla
Rajavartiolaitos käynnistää
28 miljoonan euron sopeuttamisohjelman, joka toteutetaan vuosina 2013–2017. Sopeuttamisohjelma on välttämätön, sillä katetaan rajavartiolaitokselle budjettikehyksessä asetetut säästövelvoitteet ja kustannusten nousu.
Sopeuttamisohjelman jälkeen Rajavartiolaitoksen toiminta keskittyy aikaisempaakin selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle ja
Suomenlahdelle. Sopeuttamisohjelmalla turvataan Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot. Kaakkois-Suomen rajavartioston kannalta sopeuttamisohjelmalla pystytään varmistamaan nykytasoinen ulkorajaliikenteen turvallisuus
ja sujuvuus sekä maastorajan
valvonta rajavartioston vastuualueella. Tarvittavat kustannussäästöt hankitaan muilta alueilta sekä rajavartiolaitoksen hallintoa ja tukitoimintaa edelleen kehittämällä.
Muutokset toteutetaan ilman
irtisanomisia tai lomautuksia
luonnollista poistumaa hyödyntäen.
Sopeuttamisohjelmalla ei
ole suuria vaikutuksia Kaakkois-Suomen rajavartioston
nykyiseen toimintaan tai henkilöstöön. Operatiivisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrä pidetään nykytasolla. Kaakkois-Suomen
rajavartiostoon rekrytoidaan
uusia rajavartijoita rajanylityspaikoille sieltä eläkkeelle siirtyvien tilalle. Poistumaa
korvataan vuodesta 2015 alkaen myös siirtämällä rajavartio-
laitoksen henkilöstöä Lapista
ja Kainuusta 2–3 vuoden määräajaksi Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Lisäksi varaudutaan henkilöstön lyhytaikaisiin komennuksiin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille.
Rajavartiolaitoksen hallinnon ja tukipalvelujen järjestelyissä tehtävät muutokset vaikuttavat myös Kaakkois-Suomen rajavartioston
henkilöstöön. Henkilöstöhallinnon päivittäispalveluja sekä taloushallinnon ja teknillisen alan palveluja keskitetään
Rajavartiolaitoksen esikunnan johtoon. Näissäkin hankkeissa Kaakkois-Suomen rajavartioston tehtävissä työskentelevällä henkilöstöllä on halukkuuden mukaan mahdollisuus jatkaa työtään Imatralla
rajavartiolaitoksen valtakunnallisten palvelujen tuottamisessa tai Kaakkois-Suomen
rajavartioston tehtävissä.
Rajaliikenteen kasvuun
ei kyetä enää
vastaamaan
Nro 1 / 2013
Rautjärvellä torjuttiin ikävää
Rautjärven Reserviupseerit järjesti talvisodan alkamisen muistopäivänä Ikäväntorjuntailtamat, jotka kokosivat pari sataa henkeä Rautjärven aseman
koululle.
Talvisodan muistopäivä puhuttelee yhä rajaseudun ihmisiä ja kun mukana oli vielä kaksi vetonaulaa: valtioneuvos Riitta Uosukainen ja Korsuorkesterin soittajista koottu Muistelo-orkesteri, oli yleisömenestys
taattu.
Riitta Uosukaista harmitti se,
etteivät television aamujuontajat tuntuneet tietäneen, mitä tapahtui, kun seppelpartiot olivat
liikkeellä ja kunniavartio marsalkan haudalla.
Rautjärven Reserviupseerien
puheenjohtaja Aarto Kosunen
muistutti, että RauRu on pitänyt yllä isänmaallisuutta ja veteraanien perintöä, kuten reserviläisten edellytetäänkin tekevän. Nyt Rautjärven Reserviup-
seerikerho kokoaa muistitietoja
kesän 1941 tapahtumista. Rautjärvi oli silloin sotatoimialuetta.
Illan aikana lauloivat MarjaLeena ja Kari Luumi,Pasi Suikkanen soitti ja Erkki Luumi lausui.
Muistelo-orkesterissa olivat
mukana Pepe Kovanen, Ile Broman, Erkki Luumi, Pasi Suikka-
nen, Seppo Äijö ja Jorma Sahla.
Illan aikana oli nähtävillä Risto Pajarin kokoamia valokuvia
vuodelta 1941.
Teksti ja kuvat
Anne Uppman
Kuvissa: Muistelo-orkesteri,
Riitta Uosukainen ja yleisöä.
Itärajan henkilöliikenteen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2017 mennessä. Pääosa kasvusta kohdistuu Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille. Rajaliikenteen kasvuun ei kyetä enää
vastaamaan Rajavartiolaitoksen sisäisin voimavarasiirroin.
Liikenteen pitäminen turvallisena ja sujuvana edellyttää
liikenneväylien ja rajainfrastruktuurin uudistamista sekä rajavartioston voimavarojen vahventamista.
KAAKKOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI
ETELÄ-KARJALAN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ
Päällikkö
Esa Hirvonen
0400 95 4552
[email protected]
Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri
Etelä-Karjalan koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU)
Väinö Valveen katu 4, 53900 LAPPEENRANTA
Koulutuspäällikkö
Eino Laulainen
0400 40 5701
[email protected]
Varapäällikkö
Petri Kukkonen
0403 32 5851
[email protected]
Kotisivut: www.mpk.fi/etela-karjala, Sähköposti: [email protected]
Yhdysmies
Nro 1 / 2013
5
Salpavaellus jaksaa vetää
Yhteistä laatuaikaa
lapsille ja aikuisille
Jo 20. kerran järjestettävän Salpavaelluksen reittiuutuus, Laatuaikaa linjalla – nuorten ja lasten Salpavaellus, on nerokas.
Se antaa vaelluskonkareille ja
muille Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille mahdollisuuden siirtää tietonsa ja kokemuksensa suoraan maastossa uudelle sukupolvelle, perinnöksi tulevaisuuteen.
Laatuaikaa linjalla -reitille
voivat lähteä matkaan lapset,
lapsenlapset, kummilapset, ketkä tahansa nuoret, turvallisesti luottoaikuisensa kanssa. Oppaiden kertomia asioita voidaan kerrata aikuisen avulla vielä kauan kotona reissun jälkeen
ja yhdessä koettu laatuaika vain
jatkuu ja jatkuu. Tavoitteena on
saada nuoret ymmärtämään, että kaikki hyvä Suomessa ei olekaan itsestään selvyys.
Juhlavaellus samotaan viikko
jälkeen juhannuksen, keskuspaikkana on Miehikkälän Salpalinja-museo.
Lisäksi reittivaihtoehtoina
Salpavaelluksella ovat Luumäen linnoitteet -reitti, kahden
yön yli kestävä Eteläisen rantamaan reitti ja muutaman vuoden tauon jälkeen polkupyöräreitti. Kaksi viimeistä pyörivät
Virolahden ja Miehikkälän maisemissa kuten laatuaikareittikin.
Tarkat reittikuvaukset ja lisätiedot löytyvät netistä salpavaellus.
net -sivustolta.
Kolkkous, kosteus ja pimeys ovat Salpalinjan teräsbetonikorsujen luonnollinen olotila.
Edes ahtaus, hyttyset, sammakot
ja kenties vesi korsujen lattialla
eivät ole pelästyttäneet Suomen
Vaelluksen johtaja
Risto Sivula,
[email protected]
044 080 4616
Vaelluksen tiedottaja
Terho Ahonen,
[email protected]
040 504 0293
Kuva Mikko Huolman
Seuraa sivustoa: www.salpavaellus.net
Lisää tietoa myös blogissa Salpalinjan salat,
http://salpalinjansalat.blogspot.com
Facebookissa ryhmä Salpavaeltajat ja
tuote Salpavaellus, liity ja tykkää.
Ilmoittautumiset (kesk. 19.6.2013 mennessä) ja
tiedustelut suoraan reittipäälliköille.
Pankkiyhteys FI73 5268 0020 0034 77 BIC OKOYFIHH,
saaja Salpavaellus -94.
Osanottomaksuun sis. mm. kaikki ruokailut ja telttamajoitus.
Reittipäälliköiden yhteystiedot löytyvät reittikuvauksista,
linkit alla
www.salpavaellus.net
http://salpalinjansalat.blogspot.com
itärajan linnoitukseen tutustujia
Salpavaelluksilla.
Salpavaellus-oppaalle korsun sisällä kohdattu hetkellinen
kurjuus on voima, jolla ryhmän
sokki käännetään kiehtovaksi historiaelämykseksi. Oppaan
tarvitsee vain näyttää ja kertoa,
miksi, ketkä, miten ja mitä itärajallamme viime sotien aikana
rakennettiin. Loppu vie mennessään; Suomen menestykselle
löytyy selitys. Näistä peruselementeistä syntyi Salpavaellus.
Vuonna 1994 ensimmäisen
kerran järjestetyn Salpavaelluksen tuli jäädä silloin myös viimeiseksi. Yleisö on ollut toista mieltä. Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden reserviläisjärjestöt ovat puolustusvoimien tuella loihtineet korsut ja kuopat
vuodesta toiseen kertomaan tarinaansa. Loppua ei näy.
20. Salpavaellus päättyy sunnuntaina 30.6. klo 13 alkavaan
maanpuolustusjuhlaan. Tapahtuman suojelijana on Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen.
Kuva: Salpavaellus / Armi Oinonen
Luumäen linjan reittiläiset Ylämaan Hostikassa konekiväärikorsun päällä, näkyvissä ampuma-aukko ja siipimuuri.
Vesistön ylitys on ollut useasti yhtenä rastina.
Jukajärven jotos
Perinteinen Jukajärven Jotos
järjestetään 10.–11.8.2013 Sulkavan ja Ruokolahden rajalla, Lieviskäjoen ja Jukajärven
maastossa. Elokuun jotos toimii
samalla Imatralla järjestettävän
Reserviläisurheiluliiton valtakunnallisen talvijotoksen 2014
esikisana.
Jotosreiteille on ripoteltu tehtävärasteja, jotka liittyvät reserviläistietoihin ja -taitoihin,
ammuntaan, suunnistukseen ja
kartanlukuun, ensiaputaitoihin, luonnontuntemukseen sekä
yleistietoihin.
Voit tarkastella tapahtumaa
myös MPK:n nettisivuilla osoitteessa www.mpk.fi, Etelä-Karjala, Jukajärven Jotos. Kutsu jotokselle ja tarkemmat ohjeet
tiedotetaan tämän lehden kesäkuun numerossa.
Teksti: Mikko Huolman ja
Veli-Matti Kesälahti
Maasotakoulu
julkaisi
lastenkirjan
Maasotakoulun julkaisusarjassa on juuri ilmestynyt Maasotakoulun tutkija Timo Härkösen
kirjoittama ja Harri Kotosen ja
Antti Tahvanaisen kuvittama
lastenkirja ”Vanhempani työpaikka on Maasotakoulu”. Kirja on ensimmäinen laatuaan
puolustusvoimissa.
Idea kirjaan on tullut kirjan
kirjoittajan omien lasten kommenteista. Puolustusvoimien
työntekijät ovat esimerkiksi sotaharjoitusten ja muiden työkomennusten vuoksi välillä pitkiä aikoja poissa perheen arjesta, mikä herättää pienten lasten mielissä kysymyksiä ja ikävää. Lisäksi Lappeenranta on
varuskuntakaupunki, jonka katukuvassa näkyy usein sotilaita
ja puolustusvoimien kalustoa.
Kirjan tarkoituksena on lievittää lasten ikävää ja vastata kuvien ja lapsenomaisen kerronnan kautta muun muassa kysymyksiin mikä on Maasotakoulu? Missä Maasotakoulu toimii?
Millaisia erilaisia työntekijöitä
Maasotakoululla on? Millaisia
töitä Maasotakoululla tehdään?
Lastenkirja ”Vanhempani
työpaikka on Maasotakoulu”
on Timo Härkösen viides julkaistu lastenkirja. Kirjaa jaetaan Maasotakoulun työntekijöille ja kurssilaisille. Lisäksi Lappeenrannan päiväkoteihin, kirjastoihin ja Etelä-Karjalan alueen sairaaloihin sekä terveyskeskuksiin lähetetään omat
kappaleet.
Yhdysmies
6
Nro 1 / 2013
Jouluaaton kunniavartiot suosittuja
Jouluaaton kunniavartiosta
on monelle tullut aattoiltapäivän ohjelmaan kuuluva perinne. Simpeleellä vartioidaan jopa perhekunnittain ja perinnettä on vaalittu pitkään. Kunniavartio on ollut Simpeleen
sankarihautausmaalla joulu-
hartauden aikana eli päivällä vuodesta 1951 lähtien. Jorma Backman seisoi kunniavartiossa 50 vuotta keskeytyksettä
vuodesta 1962. Viime jouluna
hän jo luovutti paikkansa nuoremmille.
Aaton kunniavartio on edel-
leen hyvin suosittu tapahtuma.
Nyt viime joulunakin nämä 20
vapaaehtoista löytyivät nopeasti, kertoi Juha Kosonen Simpeleen Reserviupseerikerhosta. Naispuolinen kunniavartijakin Sini Timonen on ollut mukana jo kolme kertaa.
Kuvaaja Jorma K.O. Ignatius.
Kuva Anne Uppman.
Imatran kolmella sankarihaudalla Imatrankoskella, Tainionkoskella ja Vuoksenniskalla vartiossa Tämän Eila Hiltusen suunnitteleman Simpeleen sankarimuistoseisoi yhteensä 36 miestä Imatran reserviupseerikerhosta ja reserviläisistä. Roihut sponsoroi Suo- merkin vieressä seisoi Jorma Backman vartiossa kaikki jouluaatot
men Kerta Oy. Tainonkosken sankarihaudalla vuorossa kunniavartiomiehet Nuuttila ja Luostarinen. viidenkymmenen vuoden ajan.
Suomen kyberturvallisuusstrategian
strategiset linjaukset
Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta 21.3. Strategia on osa vuonna 2010 julkaistun Yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa. Siinä
on kuvattu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen periaatteet. Elintärkeitä toimintoja ovat valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja
infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestävyys.
Strategiset linjaukset
ovat:
1. Luodaan kansallisen kyberturvallisuuden ja kyberuhkien
torjunnan edistämiseksi viranomaisten ja muiden toimijoiden
välinen tehokas yhteistoimintamalli.
2. Parannetaan yhteiskunnan
elintärkeiden toimintojen turvaamiseen osallistuvien keskeisten toimijoiden kokonaisvaltaista kyberturvallisuuden ti-
lannetietoisuutta ja tilanneymmärrystä.
3. Ylläpidetään ja kehitetään
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta
tärkeiden yritysten ja organisaatioiden kykyä havaita ja torjua
elintärkeää toimintoa vaarantavat kyberuhkat ja -häiriötilanteet sekä toipua niistä osana
elinkeinoelämän jatkuvuuden
hallintaa.
4. Huolehditaan, että poliisilla
on tehokkaat edellytykset ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia.
5. Puolustusvoimat luo kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn lakisääteisissä tehtävissään.
6. Vahvistetaan kansallista kyberturvallisuutta osallistumalla aktiivisesti ja tehokkaasti kyberturvallisuuden kannalta keskeisten kansainvälisten organisaatioiden ja yhteistyöfoorumeiden toimintaan.
7. Parannetaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden kyberosaamista ja -ymmärrystä.
8. Kansallisella lainsäädännöl-
lä varmistetaan tehokkaan kyberturvallisuuden toteuttamisen edellytykset.
9. Määritellään viranomaisille ja
elinkeinoelämän toimijoille kyberturvallisuutta koskevat tehtävät ja palvelumallit sekä yhteiset perusteet kyberturvallisuuden vaatimusten hallinnalle.
10. Strategian toimeenpanoa
valvotaan ja toteumaa seurataan. Ministeriöt ja virastot vastaavat toimialalleen kuuluvasta
strategian toimeenpanosta.
Määritelmät:
Kyber-sanaa käytetään lähes
poikkeuksetta yhdyssanan määriteosana eikä yksinään. Sanan
merkityssisältö liittyy yleensä sähköisessä muodossa olevan informaation (tietojen) käsittelyyn: tietotekniikkaan, sähköiseen viestintään (tiedonsiirtoon), tieto- ja tietokonejärjestelmiin. Vasta koko yhdyssanalla (määriteosan ja perusosan
yhdistelmällä) voidaan katsoa
olevan oma merkityksensä.
Sanan kyber voidaan katsoa
tulevan alun perin kreikankie-
len sanasta ”kybereo” – ohjata,
opastaa, hallita.
Kyberriskillä tarkoitetaan kybertoimintaympäristöön kohdistuvaa vahinkomahdollisuutta
tai haavoittuvuutta, joka toteutuessaan tai jota hyväksi käyttäen kybertoimintaympäristön
toiminnasta riippuvalle toiminnolle voi aiheutua vahinkoa,
haittaa tai häiriötä.
Kybertoimintaympäristö on
sähköisessä muodossa olevan
informaation (tiedon) käsittelyyn tarkoitettu, yhdestä tai
useammasta tietojärjestelmästä
muodostuva toimintaympäristö.
Informaation (tietojen) käsittely tarkoittaa informaation (tietojen) keräämistä, tallettamista,
järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä,
suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita informaatioon (tietoihin) kohdistuvia toimenpiteitä.
Kyberturvallisuudella tarkoitetaan tavoitetilaa, jossa kybertoimintaympäristöön voidaan
luottaa ja jossa sen toiminta turvataan. Tavoitetilassa kybertoi-
mintaympäristöstä ei aiheudu
vaaraa, haittaa tai häiriötä sähköisen tiedon (informaation)
käsittelystä riippuvaiselle toiminnalle eikä sen toimivuudelle.
Kyberturvallisuus käsittää yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat toimenpiteet, joiden tavoitteena
on saavuttaa kyky ennakoivasti
hallita ja tarvittaessa sietää kyberuhkia ja niiden vaikutuksia,
jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa tai vaaraa Suomelle
tai sen väestölle.
Kyberuhka tarkoittaa mahdollisuutta sellaiseen kybertoimintaympäristöön vaikuttavaan
tekoon tai tapahtumaan, joka
toteutuessaan vaarantaa jonkin
kybertoimintaympäristöstä riippuvaisen toiminnon.
Kybertoimintaympäristöön
kohdistuvat uhkat ovat tietoturvauhkia, jotka toteutuessaan
vaarantavat tietojärjestelmän
oikeanlaisen tai tarkoitetun toiminnan.
Lue lisää http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/
Yhdysmies
Nro 1 / 2013
7
”Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa…”
– Sotilasvala 95 vuotta
Valalaulu kajahtaa, kun puolustusvoimissa tammikuussa 2013
palveluksensa aloittaneet yli
12 000 alokasta vannovat sotilasvalansa tai antavat vakuutuksensa helmikuussa. Silloin
tulee kuluneeksi 95 vuotta ensimmäisestä itsenäisen Suomen
sotilaiden kansalliselle esivallalleen vannomasta valasta. Vuonna 1918 keisarillisessa Saksassa
koulutuksessa olleet lähes tuhat
suomalaista jääkäriä vannoivat
valan 13. helmikuuta 1918, juuri
ennen Suomeen paluutaan.
Kuluvan helmikuun aikana vala- ja vakuutustilaisuuksia järjestetään yhteensä 25 eri puolella
Suomea. Maasotakoululla valapäivä oli helmikuun alussa. Varusmies voi oman päätöksensä
mukaan valita, vannooko hän sotilasvalan vai antaako vakuutuksen. Vakuutus eroaa valasta siten, että siinä ei viitata lainkaan
henkilön uskontoon. Valantekijä lupaa ja vakuuttaa kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan
edessä, kun taas vakuutuksenantaja kunniansa ja omantuntonsa
kautta. Maasotakoulun johtaja,
eversti Kimmo Lehto toteaa, että monet uskonnottomatkin haluavat vannoa valan, koska haluavat olla oman joukkueensa
kanssa tänä tärkeänä päivänä.
Vain murto-osa alokkaista antaa vakuutuksen.
Valan vannominen on aina
kuulunut yhteiskuntaan. Ensisijaisesti sillä on turvattu rauhaa,
toissijaisesti vannomalla vahvistettu ja vahvistetaan sanojen totuutta.
Maasotakoulun perinteisiin
kuuluu, että esilukijana toimii
aina vaaleilla valittu luottamushenkilö, joka näin edustaa koko
yhteiskuntaa. Tällä nimenomaan
korostetaan sitä, että vala vannotaan aina yhteiskunnalle, tähdentää eversti Lehto. Tänä vuonna
esilukijana toimi Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpää.
Eversti Kimmo Lehto itse
vannoi valan radikaalilla 70-luvulla 1979. Hänen mukaansa 90ja 2000-luvulla omaisten läsnäolo on huomattavasti lisäänty-
nyt ja tilaisuudesta on tullut yksi hienoimmista maanpuolustusjuhlista.
Kimmo Lehto ihastelee sitä,
miten yhteen A nelos sivuun on
pystytty laittamaan kansalaisen
ja esimiehen toiminta kolmella
kohdalla. Valanvannoja kertoo,
miten hän toiminnallaan edistää isänmaan koskemattomuutta, miten hän itse käyttäytyy ja
miten toimii esimiehenä.
– Tämä on hyvä ohje koko yhteiskunnalle ja kaikille esimiehille, sanoo eversti Lehto.
Rakuunoiden lähtölaskenta Haminaan alkanut
Rakuunoita on heitelty ennenkin, mutta onko nyt edessä lopullinen heitto. Viime vuoden
kesäkuussa todettiin Pääesikunnan suunnitteluosaston käskyssä, että puolustusvoimauudistuksessa Haminassa joukkoyksikkönä toimiva Reserviupseerikoulu vastaa asevelvollisten
koulutuksesta. Maavoimien komentaja Raimo Jyväsjärvi päätti
tammikuun lopulla, että Maasotakoulun uudessa organisaatiossa Reserviupseerikouluun kuu-
luvan Rakuunaeskadroonan sijoituspaikka on Hamina.
Siirtymäaikaa on annettu viitisen vuotta. Haminan kasarmirakennukset kaipaavat peruskorjausta, mikä tapahtuu vuosina 2014–2017. Rakuunaeskadroona siirretään Lappeenrannasta Haminaan heti tilahallinnan sen mahdollistaessa, mikä
arvion mukaan tapahtuisi tammikuun saapumiserän 2018 palvelukseen astumiseen mennessä. Siirron jälkeen Lappeenran-
nassa palvelisi peruskoulutuskauden jälkeen varusmiehiä komennusmiehinä muun muassa
sotilaspoliisien, lääkintämiehien ja kuljettajien tehtävissä.
Henkilökuntaan tämä muutos ei juurikaan vaikuta. Muut
muutokset, kuten pioneeri- ja
suojelukoulutuksen siirtyminen Lappeenrantaan ja soittokunnan kasvu lisäävät henkilökunnan määrän vuosikymmenen loppuun mennessä nykyisestä 220:sta 270:een henkilöön,
toteaa Maasotakoulun johtaja,
eversti Kimmo Lehto.
Rakuunaeskadroonan siirto
Haminaan, yhdessä muiden muutosten kanssa, vaikuttaa myös
Maasotakoulun tilaratkaisuihin.
Tämänhetkisten suunnitelmien
mukaan Leirikentälle valmistuu
vuoden 2017 loppuun mennessä majoitustilaa varusmiehille.
Myös merkittävästi kasvava Rakuunasoittokunta saa uudet harjoitus- ja toimitilat Lappeenrantaan. Senaatti-kiinteistöt saa pal-
jon myytävää, koska uusien tilojen ja järjestelyjen myötä osasta
Rakuunamäen ja Sairaalanmäen
rakennuksia voidaan luopua vuosien 2015–2018 aikana.
Maasotakoululla on vaalittavana Rakuunoiden perinteet,
jotka yltävät aina 1800-luvun
loppuun saakka. Tämän vuoden
aikana ratkaistaan mitä näille tapahtuu, kun Maasotakoulu
tekee esityksen Maasotakoulun
ja sen myötä Rakuunoiden perinteistä ja niiden vaalimisesta.
Yhdysmies
8
Nro 1 / 2013
Imatran
reserviupseerit
koukkaavat kesällä
Itä-Lappiin
Ensisijaisesti Imatran reserviupseerikerhon jäsenille läheisineen suunnattu sotahistoriallinen matka koukkaa tänä vuonna Itä-Lapin kautta Vienan merelle. Matkan varrella tutustutaan mm. Raatteen tien museoon, Sallan-Alakurtin suunnan
taisteluihin ja historiaan, Kantalahteen, Muurmannin rataan ja
Rukajärveen. Vierailevana oppaana matkassa on mukana prikaatinkenraali Pentti Airio.
Matka on lähes loppuunmyyty, mutta viimeisiä paikkoja ja
mahdollisia peruutuspaikkoja
voi vielä tiedustella matkanjohtaja V-M Kesälahdelta p. 0400012989, [email protected].
Veli-Matti Kesälahti kuvasi Chirka-Kemi-joen Jyskyjärvellä edellisellä Vienaan suuntautuneella retkellä.
TOIMINTAKALENTERI
VUODELLE 2013
Ilma-asemestaruus
Helmikuu
24.02.
Etelä-Karjalan aluetoimiston vuosipäivä
Maasotakoulu
Maaliskuu
02.–03.03.
09.03
13.03.
21.03.
21.03.
23.03.
30.03.
RESUL talvijotos
Pohjois-Savo
Veteraanikeräyksen tempauspäivä
yhdistykset
Talvisodan päättymisen muistotilaisuudet
yhdistykset
Kevätkokoukset Lappeenrannassa
piirit ja yhdistykset
Rajavartiolaitoksen vuosipäivä
K-SR
Piirien pilkkikilpailut
RauRu
RES ylennysehdotukset piiriin
yhdistykset
Huhtikuu
06.04.
Reserviläisliiton kevätkokous Kokkolassa
26–27.04. Sotilasmarssi
27.04.
Kansallinen veteraanipäivä, lippulinnat
LauRes
yhdistykset
Reserviläispiirien ilma-asemestaruudet 2013 ratkottiin
jälleen Lappeenrannan urheilutalolla 19. tammikuuta. Ampujia oli paikalla 27 ja ampumasuorituksia kirjattiin 28 kappaletta. Edellisvuosien tapaan
oli tapahtumaan osallistumisen kynnystä alennettu tarjoamalla mahdollisuutta käyttää
laina-aseita. Järjestelyistä vastasi Etelä-Saimaan Ampujat ja
Lappeenrannan Reserviupseerikerho. Kirjausvirheen vuoksi
IMRU:n Seppo Skyttä kilpaili nuorempien sarjassa mutta
virhe on korjattu lopputuloksiin jossa hän on M-70 ilmakiväärin mestari. Ilmapistoolissa huomioitiin varttuneempia
pitkän linjan ampujia perustamalla sarja M-75 jonka tulostaso puhuu puolestaan, treenattu on. Ampumataito on yksi
reserviläisen kenttäkelpoisuuden osa-alue jonka ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua.
Lukija voi katsoa peiliin ja
kysyä mikä on oma ampumataito tällä hetkellä?
Jos et tiedä kysymykseen
vastausta niin piirin alueella on
tänäkin vuonna lukuisia ampumatapahtumia. Osa näistä soveltuu myös aseita omistamattomille. Aloita vaikka oman
yhdistyksesi tapahtumista ja
MPK:n kurssitarjonnasta.
Ville Lindqvist
kilpailun johtaja
Toukokuu
15.05.
18.05.
19.05.
20.05.
22.05.
25.05.
26.05.
Piirien pistooliampumajuoksu
Reserviläisten ampumataitopäivä
Kaatuneiden muistopäivän, lippulinnat
RES ansiomitali esitykset piiriin
Kuntotesti
Piirien ruutiase kilpailu
Yhdysmies-lehti aineistopäivä
ParRes
yhdistykset
yhdistykset
yhdistykset
ImRu
LauRes
Kesäkuu
04.06.
Puolustusvoimien lippujuhlapäivä, lippulinnat
yhdistykset
29.–30.06. Salpavaellus
Luumäki-Miehikkälä
Elokuu
01.08.
03.08.
10.–11.08.
13.08
17.–18.08.
17.–18.08.
20.08.
31.08
Upseerien ylennysehdotukset aluetoimistoon
Piirien Res- ja perinnekiväärin kilpailu
Jukajärven jotos
Piirien sotilaspistooli kilpailu
RUL ampumamestaruuskilpailut
RES ampumamestaruuskilpailu
Piirien suunnistuskilpailut
Piirien perinnekivääri kilpailu 300m
yhdistykset
ImRes
ImRu
LauRes
Suur-Savo
Pirkanmaa
ImRu
ImRes
Syyskuu
07.09.
07.09.
08.09.
10.09.
14.09.
19.09.
20.–22.09.
21.09.
Komentajan Rk ammunnat
Reserviläisten perheliikuntapäivä
Yhdysmies-lehti aineistopäivä
Piirien perinnepistooli kilpailu
Piirien Reserviläiskivääri 300m kilpailu
Kansainvälinen veteraanipäivä
RESUL syysjotos
Pienoiskivääri TA kilpailu
aluetoimisto
yhdistykset
LauRes
ImRes
Imatra
Helsinki
LauRes
Lokakuu
11.10.
00.10.
19.10.
Johtamisseminaari
Syyskokoukset
Maasotakoulun vuosipäivä
MPKK, Helsinki
piirit ja yhdistykset
Maasotakoulu
Marraskuu
00.00.
Yhteistoimintailta
Maasotakoulu
23.–24.11. Liittojen yhteinen syyskokoustapahtuma
Oulu
Talvisodan alkamispäivän hartaustilaisuudet, piirien kirkkoilta
30.11.
Joulukuu
01.12.
05.12.
06.12.
12.12.
24.12.
31.12.
Yhdysmies-lehti aineistopäivä
Itsenäisyyspäivän aaton iltajuhlat
Imatra ja Lappeenranta
Itsenäisyyspäivä, lippulinnat
Reserviläisten Joulutulet
yhdistykset
Jouluaaton kunniavartiot ja soihtukulkueet
Prosenttiammunnat päättyvät
Kuva Jorma Hyrkkänen
Etelä-Karjalan Reserviläispiirien ilma-asemestaruuskilpailut
Lappeenrannan urheilutalolla 19.1.2013.
Tulokset:
10m Ilmakivääri 40 ls sarja M-yleinen
1) Petrus Kuikka TaiRes 319
2) Veli-Matti Kesälahti ImRu 273
3) Sakari Vornanen LauRes 242
10m Ilmakivääri 40 ls sarja M-50
1) Kari Taurama Et-LapRes 354
2) Pekka Hulkkonen LapRAU 352
3) Timo Karhu TaiRes 289
4) Heikki Santajärvi LapRAU 280
10m Ilmakivääri 40 ls sarja M-60
1) Markku Mäyränen ParRes 371
2) Ismo Kärmeniemi JouRes 359
3) Martti Syrjäoja LapRAU 357
4) Risto Paronen TaiRU 209
10m Ilmakivääri 40 ls sarja M-70
1) Seppo Skyttä ImRU 212
10m Ilmapistooli 40 ls sarja Naiset
1) Pia Henttonen ImRes 322
10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-yleinen
1) Olli Ryösö LauRes 348
2) Mikko Huolman ImRU 300
3) Tapio Suhonen LauRes 294
4) Veli-Matti Kesälahti ImRu 291
10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-50
1) Jouko Lehikoinen JouRes 357
2) Sauli Kosonen ParRes 322
3) Jarmo Tölski LemRU 294
10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-60
1) Olli Lehtimäki ImRes 323
2) Ossi Markku LapRAU 315
10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-70
1) Taisto Rintee JouRes 339
2) Pertti Parikka ImRes 328
3) Simo Suo-Anttila LauRU 294
4) Heikki Kettunen LauRU 268
10m Ilmapistooli 40 ls sarja M-75
1) Leevi Ryhänen LapRAU 346
2) Veijo Nousiainen LauRes 315
Yhdysmies
Nro 1 / 2013
Puolustusvoimat kehittämässä
uusia mahdollisuuksia hyödyntää
vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja reserviä
Puolustusvoimain komentajan,
kenraali Ari Puheloisen mukaan
vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Puheloinen puhui
204. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 21. tammikuuta 2013.
Sodan ajan joukkoja uudistettaessa osa nykyisistä alueellisista
joukoista organisoidaan paikallisjoukoiksi. Niitä ovat muiden
muassa maakuntakomppaniat,
sotilaspoliisikomppaniat, taistelukoulutusyksiköt ja perustamiskeskukset, jotka kootaan yhtenäiseen johtoon paikallispataljooniksi. Nämä yksiköt kuuluvat
nykyisinkin sodan ajan joukkoi-
hin. Uudistuksessa niiden johtosuhteita järjestetään uudelleen
ja tehtäviä tarkennetaan. Niille kohdennetaan alueellisilta ja
operatiivisilta joukoilta vapautuvaa materiaalia.
Paikallisjoukkojen tehtäviä
poikkeusoloissa voivat olla kohteiden ja henkilöiden suojaaminen, valvonta ja vartiointi ja
joukkojen perustaminen ja täydennyskoulutus sekä virka-apu
muille viranomaisille.
– Paikallisjoukkojen koulutuksessa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviä, sanoi Puheloinen. Reservin neuvottelukunnassa edustettuina olevat järjes-
töt on jo kutsuttu mukaan tähän
kehitystyöhön.
Reservin käyttöä ollaan kehittämässä laajemminkin kuin vain
paikallisjoukkojen osalta. Tarkoituksena on tunnistaa reserviläisten osaaminen ja kohdentaa
se aiempaa paremmin, parantaa
reserviläisten omaehtoista osaamisen kehittämistä sekä mahdollisuuksia hakeutua poikkeusolojen tehtäviin. Reserviläisten sitoutumisen ja motivoitumisen tueksi kehitetään kannustejärjestelmää. Sotilaskotiliiton ja
Naisten valmiusliiton mahdollisuuksia edelleen kehittää tukea
puolustusvoimille harjoituksissa ja muissa tapahtumissa selvitetään.
Reserviläisliitto penää lisää
vastuuta
Reserviläisliiton puheenjohtaja
Mikko Savola vaati Turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa puolustuksen määrärahatason määrittelyä vuoden 2015 jälkeiselle
ajalle, panostuksia vapaaehtoisen maanpuolustuksen suunnitteluun ja koulutuksen toteuttamiseen sekä kertausharjoituksien määrän lisäämistä.
Eduskunnassa puhunut kansanedustaja Mikko Savola perää selkeämpää vapaaehtoisen
maanpuolustuksen arvottamista
ja roolin määritystä.
– Selonteossa on mainittuna vapaaehtoisen maanpuolustuksen tärkeys, mutta liha luiden ympäriltä puuttuu. Reservi-
läisissä on paljon tietoa ja taitoa
eri saroilta. Tällä väellä on myös
luonnollisesti vankkaa maanpuolustustahtoa hyödyntää näitä taitoja isänmaan parhaaksi.
Mikko Savola esittää, että reserviläisten tulisi saada harjoitteluun ja koulutukseen lisää vastuuta.
– Useissa maissa reserviläiset
harjoittelevat todellisen kriisitilanteen mukaisesti huomattavasti vapaammin itsenäisesti, puolustusvoimien kalustolla,
omilla kouluttajilla ja sen tuoman vastuun tuomalla luottamuksella. Eikö tätä voisi kokeilla myös meillä?
Savola tuomitsi myös puolustusmenojen muita hallinnon-
aloja suuremmat leikkaukset.
Ylisuuret säästöt niin henkilöstöstä, toiminnasta kuin materiaalihankinnoista ovat Savolan
mukaan olleet omiaan rapauttamaan kansalaisten uskoa puolustuksemme suorituskykyyn ja
uskottavuuteen.
– Viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan vain 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomi pystyisi puolustamaan
omaa aluettaan sodassa ilman
muiden maiden apua.
Samalla Savola ihmetteli sitä,
kuinka puolustusvoimien kansainvälisille operaatioille löytyy
aina helposti rahoitus, vaikka
kotimaan puolustus raastetaan
vereslihalle.
9
MERKKIPÄIVÄT maalis-kesäkuu 2013
Henkilön nimi
Maaliskuu
Lautamäki Pertti Vilho J
Wilen Kirmo
Kaarta Harri Tapani
Merikoski Kari
Hovi Pekka Sakari
Salmi Tarmo Pellervo
Kouvo Vesa Antero
Pelkonen Timo Eero Olavi
Repo Olli Antero
Klami Arvo Ilmari
Räikkönen Harri Petteri
Aavaharju Seppo T
Aho Kalevi
Taalikainen Taisto Juhani
Anttonen Jorma Olavi
Mielonen Reino
Salo Ilpo Ilari
Haiko Jarmo Olavi
Halme Jouko
Pekari Lauri
Ström Paavo
Huhtikuu
Jaakkonen Seppo
Pellinen Veli-Matti
Hämäläinen Erkki
Pitkänen Pentti
Cajander Kari Allan
Neuvonen Timo Tapani
Soikkeli Jouko
Nikkilä Pertti Jaakko E
Ovaska Heikki
Kärki Heikki Eino Kalevi
Keinonen Reijo
Myöhänen Jukka Veikko
Lumme Kari Keijo
Varis Arto
Granlund Allan Tapio
Skyttä Seppo
Ilvonen Antti
Toukokuu
Modinos Constantinos
Peräkylä Veikko
Hulkkonen Esa
Lappalainen Kauko
Hirvonmäki Veijo Aulis
Seppälä Reijo
Salpakari Seppo
Himmi Lauri Juhani
Korhonen Jouko
Berg Ari Kalervo
Vanonen Pertti
Lipponen Martti
Tukiainen Tauno
Suutarinen Taisto Juhani
Nousiainen Veijo
Peltonen Pasi Juhani
Hyvärinen Kari Tapani
Kovasiipi Pertti
Waris Kalervo
Sorvali Seppo
Kesäkuu
Hyyryläinen Kari Juhani
Kaihera Markku
Karhu Lasse Ensio
Hirvonen Esa
Koivistolainen Juhani
Sorjonen Heikki Juha T
Pöyhönen Niilo Petter L
Sipponen Seppo Sakari
Tanskanen Reijo
Kostiainen Hannu Kalevi
Mällinen Jorma Juhani
Sot.arvo Paikkakunta
Ylik
Ylil
Ltn
Ylik
Stm
Alik
Korpr
Kers
Kers
Ltn
Vääp
Ylik
Ltn
Kapt
Kers
Vänr
Kers
Vääp
Ylil
Täyttää Päivämäärä
Ltn
Lappeenranta
Kirjavala
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Taipalsaari
Lappeenranta
Simpele
Lappeenranta
Joutseno
Imatra
Rauha
Savitaipale
Lappeenranta
Parikkala
Savitaipale
Lemi
Taavetti
Lemi
Imatra
70
60
50
60
75
75
60
60
50
85
60
70
80
75
60
60
50
50
75
85
70
01.3.
04.3.
05.3.
05.3.
06.3.
08.3.
10.3.
10.3.
10.3.
14.3.
15.3.
17.3.
17.3.
20.3.
21.3.
25.3.
25.3.
28.3.
28.3.
29.3.
30.3.
Ltn
Kers
Ylik
Ylik
Stm
Vääp
Vänr
Vänr
Alik
Ylil
Ylik
Ylik
Kapt
Ylil
Sotmest
Ylil
Ylik
Savitaipale
Laikko
Luumäki
Imatra
Lappeenranta
Heituinlahti
Konnunsuo
Lappeenranta
Taavetti
Tornio
Lappeenranta
Levänen
Lohja
Lappeenranta
Särkisalmi
Imatra
Lappeenranta
75
60
75
80
70
50
50
70
50
60
70
60
70
60
70
70
50
01.4
01.4.
02.4.
05.4.
07.4.
08.4.
09.4.
11.4.
11.4.
13.4.
17.4.
17.4.
20.4.
23.4.
24.4.
28.4.
30.4.
Yliv
Ulil
Alik
Alik
Kers
Sotmest
Maj
Ltn
Sotmest
Korpr
Vääp
Ylil
Kapt
Kapt
Alik
Stm
Stm
Ylik
Vääp
Alik
Lappeenranta
Joutseno
Joutseno
Ruokolahti
Lappeenranta
Imatra
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Haapaoja
Saimaanharju
Lahti
Lappeenranta
Imatra
Lappeenranta
Imatra
Ruokolahti
Taavetti
Miettilä
Taavetti
50
75
70
70
70
60
75
70
60
50
75
60
80
70
75
50
60
80
75
60
02.5.
04.5.
05.5.
05.5.
08.5.
08.5.
09.5.
10.5.
11.5.
14.5.
17.5.
19.5.
22.5.
24.5.
25.5.
26.5.
29.5.
29.5.
30.5.
31.5.
Ltn
Ylik
Ylik
Maj
Ltn
Vääp
Ltn
Alik
Maj
Kapt
Sotmest
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Imatra
Joutseno
Lappeenranta
Helsinki
Lappeenranta
Taavetti
Lappeenranta
Lappeenranta
50
60
70
60
60
60
60
75
75
60
60
01.6.
02.6.
05.6.
08.6.
08.6.
10.6.
12.6.
15.6.
19.6.
24.6.
26.6.
Yhdysmies onnittelee
merkkipäiväänsä
viettäviä!
Yhdysmies
Nro 1 / 2013
Vapautumassa rivitalokohteissa laadukkaita
Osaomistusasuntoja
2h+k+s+akp
3h+k+s+akp
4h+k+s+akp
54,5 m2 25.091,73 €
39.882,75 €
84 m2
2
42.354,60 €
88 m
Lisätietoja www.imatran-yh.fi
Yli 60 vuotta koteja Imatralla
Imatran
YH-RAKENNUTTAJA OY
Puh. 05-235 2810

Hyvä valikoima 
HOPEAKORUJA
ja -KETJUJA


Kelloista ja kultakoruista TARJOUKsiA!
• Kello- ja kultasepäntyöt
• Kaiverrukset
Vuoksenniskantie 78 B
P. 040 505 3501
Avoinna ma-pe 9-16



JANNE PIILI

10
MPK:N KOULUTUSTARJONTA 2013
SOTILAALLINEN KOULUTUS
VIP-varainhoitoa
20.000 eurosta
alkaen.
Rajahiihto
2.3.
Vääpelikurssi
9.–10.3.
Pioneerikurssi 1, sillan kunnostus
15.–17.3.
Pioneerikurssi 2, sillan kunnostus
17.–19.5.
Jukajärven jotos
10.–11.8.
Vääpelikurssi, käytäntö
30.8.–1.9.
Linnoittaminen
21.–22.9.
Ampumakurssi
28.9.
Reserviläisen reppumarssi
28.9.
VARAUTUMIS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS
Tervetuloa tapaamaan
henkilökohtaista
asiantuntijaasi.
Einonkatu 3, Imatra
www.handelsbanken.fi/imatra
Johtamisen peruskurssi
2.–3.3.
Jäistä pelastautuminen
16.3.
Ampumakorttikoulutus, teoria
19. ja 26.3.
Pistooliammunnat
16.4.
Pistooliammunnat
23.4.
Pistooliammunnat
14.5.
Intti tutuksi kehitysvammaisille
14.–16.6.
Pistooliammunnat
6.8.
Pistooliammunnat
17.8.
Intti tutuksi naisille
30.8.–1.9.
Arki turvalliseksi lukiolaisille, Imatra
elo-syyskuu
Pistooliammunnat
10.9.
Ampumakorttikoulutus: kertaus ja koe
5.10.
Johto 14
16.11.
Luetteloon voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot löydät
verkkosivuiltamme www.mpk.fi, (tutustu kursseihin, etelä-karjala).
Yhdysmies
Nro 1 / 2013
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ry
Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry
11
www.ekres.net
www.ekres.net
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Liittymislomake:
Liittymislomake:
Liittymislomake:
Liittymislomake:
Henkilön,
yrityksen tai yhdistyksen nimi
Jäsenet kutsutaan sääntömääräisiin syysvuosikokouksiin tiistaina 18.10.2011 Imatralle
Immolaan
Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi
jäsenet kutsutaan sääntömääräisiin kevätvuosikokouksiin
www.ekres.net
www.ekres.net
Etelä-Karjalan
Maanpuolustuksen Tuki ry:n,
Etelä-Karjalan
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:n, Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri
ry:n ja Maanpuolustuksen Tuki ry
Etelä-Karjalan
Reserviupseeripiiri
ry:n
ja
Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry:n
Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry:n
Kaakkois-Suomen Rajavartioston raja- ja merivartiokoululle.
Piirien syyskokoukset
alkavat
klo 17:30 ja Tuen
klo 18:15. Kokouksissa käsitellään yhdistyksien
tiistaina
21.03.2013
Lappeenrannan
Keskussotilaskotiin
sääntöjen
mukaiset
syysvuosikokousasiat.
Kokouskahvit
juodaan
syyskokouksienHenkilön,
jälkeen ennen
yrityksen tai yhdistyksen nimi
Rakuunamäelle. Piirien kevätkokoukset alkavat
klo
Katuosoite
esitelmää.
Henkilön,
17.00 sotilaskodin eri tiloissa, Tuen kevätkokous
Katuosoite yrityksen tai yhdistyksen nimi
Kahvien
jälkeen
alkaen
noin
klo
19:00
rajakoulun
auditoriossa
on
yhteinen
esitelmä
aiheesta;
alkaa klo 17.45 sotilaskodin järjestötilassa. Kahvit ja
Ajankohtaista
reserviläistoiminnassa.
Esitelmän
pitää
RESERVILÄISLIITON
(RES)
puheenjohtaja
palkitsemiset sotilaskodissa noin klo 18.30–18.50.
Katuosoite ja – paikka
Markku Pakkanen.
Postinumero
Kokouksissa
käsitellään yhdistyksien sääntöjen mukaiset
Katuosoite ja – paikka
Postinumero
Tilaisuuksien kokokestoksiPiirien
arvioidaan
noin 3 tuntia.
kevätvuosikokousasiat.
virallisilla
edustajilla tulee
olla valtakirjat omista yhdistyksistään.
Tervetuloa
Hallitukset Puhelimet
Postinumero ja – paikka
Kokouksien jälkeen alkaen noin klo 19.00 MaasotaPuhelimet
Postinumero ja – paikka
koulun auditoriossa on yhteinen vapaa esitelmätilaisuus,
jonka pitää koulunjohtaja eversti Kimmo Lehto
Faksi
Puhelimet
aiheenaan Maasotakoulun ajankohtaiset asiat
Faksi
Puhelimet
ja paikallispataljoona.
Tilaisuuksien koko kestoksi arvioidaan noin 3 tuntia.
Tervetuloa
Hallitukset
Sähköposti
ja www-sivusto
Faksi
Sähköposti
ja www-sivusto
Faksi
Yhteyshenkilö
(vain yritykseltä ja yhdistykseltä)
Sähköposti ja www-sivusto
Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä)
Sähköposti ja www-sivusto
Luumäen Reserviupseerikerho ry:n
ja Luumäen Reserviläiset ry:n
Luumäen
Reserviupseerikerho ry
vuosikokoukset
ti 19.3.2013 klo 19
Luumäen
Reserviläiset ry
Koneraudan alakerrassa,
käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat asiat.
Molempien yhdistysten hallitukset kokoontuvat klo 18.30.
Tervetuloa mukaan, kahvitarjoilu.
Yhteinen keRhoilta
Junkkarikämpällä 3.4. alkaen klo 18
Lappeenrannan
Maanpuolustusnaiset ry:n
hallitus 2013
Sanna Artell
Puheenjohtaja
Irma Rasa
Varapuheenjohtaja
Minna Värtö
Sihteeri
Marja-Sisko Hartikka, Päivi Latvala,
Inkeri Pajari, Satu Suoknuuti
JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan
Allekirjoitus ja nimen selvennös
HENKILÖJÄSENET:
JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan
Allekirjoitus
ja
nimen
selvennös
HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen
10,00 ¤/vuosi
vuosijäsen
10,00
ainaisjäsen
60,00 ¤/vuosi
¤/liittyminen
60,00 ¤/liittyminen
YHDISTYSJÄSENET: ainaisjäsen
HENKILÖJÄSENET:
JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen
YHDISTYSJÄSENET: vuosijäsen,
10,00
¤/vuosirastitetaan
vuosijäsenpieni yhdistys
10,00e/vuosi
HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen,
pieni
yhdistys
10,00
¤/vuosirastitetaan
iso
yhdistys
20,00
JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen
ainaisjäsen
60,00e/liittyminen
vuosijäseniso
10,00
¤/vuosi
HENKILÖJÄSENET: vuosijäsen,
yhdistys
20,00
¤/vuosi
ainaisjäsen,
pieni
yhdistys
90,00
¤/liittyminen
ainaisjäsen
60,00
¤/liittyminen
vuosijäsen
10,00
¤/vuosi
pieni
yhdistys 200,00
90,00 ¤/liittyminen
YHDISTYSJÄSENET:ainaisjäsen, iso
yhdistys
YHDISTYSJÄSENET: ainaisjäsen,
vuosijäsen,
pieni
yhdistys 200,00
10,00e/vuosi
ainaisjäseniso
60,00
¤/liittyminen
yhdistys
¤/liittyminen
vuosijäsen, iso
pieni
yhdistys
10,00
¤/vuosi
YRITYS/YHTEISÖJÄSENET:
YHDISTYSJÄSENET: vuosijäsen,
yhdistys
20,00e/vuosi
YRITYS/YHTEISÖJÄSENET:
vuosijäsen
¤/vuosi
yhdistys
20,00
vuosijäsen, iso
pieni
yhdistys
10,00
¤/vuosi
ainaisjäsen,
pieni
yhdistys 30,00
90,00e/liittyminen
vuosijäsen
30,00
¤/vuosi
ainaisjäsen
¤/liittyminen
ainaisjäsen, iso
pieni
yhdistys 300,00
90,00
¤/liittyminen
vuosijäsen,
yhdistys
20,00
¤/vuosi
ainaisjäsen,
iso
yhdistys
200,00e/liittyminen
ainaisjäsen
300,00
¤/liittyminen
ainaisjäsen, iso
yhdistys
200,00
pieni yhdistys
90,00 ¤/liittyminen
YRITYS/YHTEISÖJÄSENET:
ainaisjäsen, iso yhdistys
200,00 ¤/liittyminen
Etelä-Karjalan
Maanpuolustuksen
Tuki ry
Lomakkeen palautus:
YRITYS/YHTEISÖJÄSENET:
vuosijäsen
Lomakkeen palautus:
Etelä-Karjalan
Maanpuolustuksen
Tuki
ry 363 tai 0400-552 307
Taloudenhoitaja
Juhani
Pylkkänen30,00e/vuosi
puh. (05)
4120
vuosijäsen
30,00
YRITYS/YHTEISÖJÄSENET:
ainaisjäsen
300,00e/liittyminen
Taloudenhoitaja
Juhani Pylkkänen
puh. ¤/vuosi
(05) 4120 363 tai 0400-552 307
Faksi
(05) 4120 363
ainaisjäsen
300,00
¤/liittyminen
vuosijäsen
30,00 ¤/vuosi
Faksi
(05) 84120
363
Rantakatu
A 19,
53900 Lappeenranta
ainaisjäsen
300,00
Rantakatu
A 19, 53900 Lappeenranta ¤/liittyminen
Sähköposti:8 [email protected]
Sähköposti:
[email protected]
Etelä-Karjalan
Maanpuolustuksen
Tuki ry
Lomakkeenjäsenmaksuumme
palautus:
Liittymisen
kuuluu
Etelä-Karjalan
maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen
lehti, joka
Taloudenhoitaja
Juhani
Pylkkänen
puh.
(05)
4120
363 tai
0400-552
307
Etelä-Karjalan
Maanpuolustuksen
Tuki
ry
Lomakkeen
palautus:
Liittymisen
jäsenmaksuumme
Etelä-Karjalan maakunnan
ainoa maapuolustusaiheinen
lehti, joka
ilmestyy neljä
kertaa vuodessa.kuuluu
Saat mielenkiintoista
maanpuolustusasiaa
hyvin
pienellä
jäsenmaksulla.
Faksi
(05) 4120 363
Juhani
Pylkkänen puh. (05)
4120
363 tai
0400-552 307
ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Taloudenhoitaja
Saat mielenkiintoista
maanpuolustusasiaa
hyvin
pienellä
jäsenmaksulla.
Rantakatu
A 19,
53900 Lappeenranta
Faksi (05) 84120
363
Sähköposti:8 [email protected]
Rantakatu
A 19, 53900 Lappeenranta
[email protected]
Liittymisen jäsenmaksuummeSähköposti:
kuuluu Etelä-Karjalan
maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka
ilmestyy
neljä
kertaa
vuodessa.
Saat
mielenkiintoista
maanpuolustusasiaa
hyvin pienellä jäsenmaksulla.
Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan
ainoa maapuolustusaiheinen
lehti, joka
ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla.
JÄSENMAKSUT 2013, liittyminen rastitetaan
Simpeleen Reserviläiset ry
Simpeleen Reserviupseerikerho ry
Kerhoillan jälkeen molempien kerhojen kevätkokoukset.
Tervetuloa
Allekirjoitus
ja nimen
selvennös ja yhdistykseltä)
Yhteyshenkilö
(vain yritykseltä
Allekirjoitus ja nimen selvennös
Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä)
Kerhot ja yhdistykset
Yhdysmies-lehti
Uudet jäsenet ja osoitteen muutokset suoraan:
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri
Aineistopäivät vuonna 2013:
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
tai mieluimmin internetin osoitteessa:
Liittojen yhteystiedot
http://www.rul.fi
(Reserviupseeriliitto ry)
osoite kaikilla
http://www.reservilaisliitto.fi
(Reserviläisliitto ry)
http://www.ekres.net
(Etelä-Karjalan
Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit)
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
• RUL:n toimisto puh. 09-4056 2050
• RES:n toimisto, puh. 09-4056 2040
• Maanpuolustuksen Tuki ry puh. 09-4056 2022
• Reserviläisurheiluliitto ry puh. 09-4056 2060
• Maanpuolustusnaisten Liitto ry
puh. 09-4056 2094
Nro 1
Nro 2
Nro 3
Nro 4
su 10.2. ilmestyy viikolla 8
su 26.5. ilmestyy viikolla 24
su 8.9. ilmestyy viikolla 38
su 1.12. ilmestyy viikolla 50
Julkaisija:
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Päätoimittaja:
Raili Leino, puh. 0400 251 740
[email protected]
Sivunvalmistus: Mediasepät Oy, Pieksämäki
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Yhdysmies
12
Turvallinen
huristelu on
nyt edullista.
Nro 1 / 2013
Hulkonmäentie 130,
54190 Konnunsuo
jätteen vastaanotto p. 010 841 1813
Pohjolan etuasiakkaille uusi
autovakuutus nyt vuodeksi -50 %.
Avoinna kaikille jätteentuojille ma–pe klo 7.00–20.00
Tiedätkö miten rahat on järkevä sijoittaa?
Tiedätkö
miten rahat on järkevä sijoittaa?
Kun haluat pistää syrjään suuremman summan itsellesi tai läheisillesi,
Kun
haluat pistää syrjään suuremman summan itsellesi tai läheisillesi,
OP-sijoitusvakuutus on oivallinen vaihtoehto. Useampi sijoituskohde hoituu
OP-sijoitusvakuutus
on oivallinen vaihtoehto. Useampi sijoituskohde hoituu
yhdellä sopimuksella, ja voit vaihtaa niitä maksutta. Lisätietoja osoitteesta
Etu
koskee toisesta
yhtiöstä siirtyviä
autovakuutuksia liikennevakuutuksen yhteydessä. Edun saa yksityiskäyttöisiin
yhdellä
sopimuksella,
op.fi/vakuutussaastaminenja voit vaihtaa niitä maksutta. Lisätietoja osoitteesta
henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusop.fi/vakuutussaastaminen
ryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka.
Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa, jonka asiamiehenä
pankki toimii.
Tasokkaat vuokrahuvilat
nyt kampanjahintaan
Sijainti erämaajärven rannalla 35 km Imatralta.
Huvilat soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön.
Hinnat alkaen
90€
190
490€
390
790€
arki-vrk
viikonloppu
viikko
Hinta per huvila (1-8 hlö)
www.patalaiska.fi [email protected]
puh. 050 441 1094
www.evalahti.com