Yhdysmies 3/2010
YHDYSMIES Nro 3 2010 55. vuosikerta ETELÄ-KARJALAN MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI Imatran Reserviupseerikerho 80 vuotta Puitteet olivat mitä komeimmat, kun Etelä-Karjalan Reserviupseeripiirin toiseksi vanhin kerho Imatran Reserviupseerikerho vietti 80-vuotisjuhliaan. Kunnialaukaukset ammuttiin yli 200 vuotiailla tykeillä 105 vuotta vanhalla Haloniemen majalla. Sivu 7 Suvi 2010 MPK:n koulutus-ja tukiyksikön naiset järjestivät yhteistyössä Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry:n kanssa ikimuistoisen kostean Suvi 2010 –koulutustapahtuman 12.-13.6. Lauantaina harjoiteltiin koko päivä vedestä pelastautumista toiminnanjohtaja Juha Ronkaisen koulutuksessa ja sunnuntaina henkistä tukea, kouluttajana Tarja Tuovinen SPR. Koulutettavia mahtui kurssille 20. Kurssilaiset totesivat yhdestä suusta, että Suvi-kurssi tarjosi jälleen uuden ja odotetun kokemuksen. Kurssin johtajana toimi Marja-Sisko Hartikka, vääpeleinä Kaisa Pellinen, Evastina Saira ja Erkki Luostarinen. Ryhmä 1 pelastuslautalla Kuvat Anna-Mari Osma Märkää mutta tosi mukavaa, nauraa Marja-Terttu Nuorivuori, takana Päivi Latvala, Pirjo Saarelainen ja Arja Pulkkinen Yhdysmies 2 Pääkirjoitus Nro 3 / 2010 Puheenjohtajilta Hyvät reserviupseeriveljet Päätoimittajan kynästä Kuuntelinpa radiosta Suoraa puhetta- ohjelmaa. Keskustelun aiheena oli minkälaista miehen mallia armeija tarjoaa? Molemmat keskustelijat toimivat rauhan puolesta, vaikkakin vastakkaisilla puolilla. Ensin romutettiin ajatus miesten koulusta historiallisena reliikkinä. Tähän päivään ei sovi tällainen epätasa-arvoinen ajattelu, sanoi professori, everstiluutnantti Juha Mäkinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toiseksi purettiin useasti esitetty kytkentä isänmaallisuus ja armeija. Isänmaallisuutta on tarkasteltava muuten kuin kansallisena asetelmana. - On katsottava uhkia globaalisti ja miten niihin vastataan eikä tuudittautua vanhakantaiseen isänmaallisuuteen, sanoi Juha Mäkinen Toisena keskustelijana oli Kalle Kallio, museonjohtaja ja Suomen Sadankomitealiiton puheenjohtaja, joka yrittää rakentaa parempaa yhteiskuntaa toimimalla aktiivisesti rauhanliikkeessä. Hän puolusti siviilipalvelusta ja peräänkuulutti siviilipalvelusmiehille kokonaisvaltaista huoltoa, niin että heistä ei tule väliinputoajia vaan täysivaltaisia kansalaisia. Ja mikä olikaan vastaus alussa esitettyyn kysymykseen - Nykyaikaiseen sotiluuteen ja sotilaana olemiseen kuuluu se, että jokainen on johtaja – ellei muiden niin vähintään itsensä, sanoiJuha Mäkinen. Pätee meihin jokaiseen. RAILI LEINO Maanpuolustuskoulutusyhdistys Etelä-Karjalan maanpuolustuspiiri Väinö Valveen katu 4, 53900 LAPPEENRANTA Piiripäällikkö EsaHirvonen Koulutussihteeri PirjoKotonen Koulutuspäällikkö EinoLaulainen Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö PetriKukkonen Kotisivut: Sähköposti: 0207569026 [email protected] 0207569077 [email protected] 0400405701 [email protected] 0403325851 [email protected] www.mpky.fi/etela-karjala [email protected] Toimistomme palvelee ma–pe klo 8.30–16.00 Olemme saaneet kokea hienoimman kesän miesmuistiin. Toivottavasti rauhoittuminen ja latautuminen toimintarikkaaseen loppuvuoteen on onnistunut kaikkien osalta. Meitä reserviläisiä hämmennetään erilaisten keskustelujen ja avausten melskeellä. Ampuma-aselain valmistelu tämän vuoden aikana on ollut varsin vilkkaan ruodinnan, jopa kinastelun, kohteena. Kiivaassa oman näkökannan puolustamisessakin olisi hyvä muistaa ympärillä oleva kokonaisuus. Lakiesitys etenee eduskunnassa ja laki tulee todennäköisesti voimaan ensi vuoden alussa. Voimme tehdä tarvittavat korjaukset ja ohjeistukset omiin toimintamalleihimme, kun tiedämme lopullisen sisällön ja siitä johtuvat seuraukset meidän reserviläisten ampumatoimintaan. Kodinturvajoukot ovat saaneet varsinkin nettifoorumit lämpenemään puolesta ja vastaan. Keskustelu tässäkin asiassa on saanut laineet nousemaan lähes myrskyasteelle. Onkin syytä kysyä, tietävätkö jyrkkienkin mielipiteidensä esiintuojat edes perusteita omille väitteilleen? Toki reserviläiset, joita asia läheisesti koskettaa, ovat syystä huo- ma 11.10.2010 klo 18.00 paikka: Lappeenrannan Keskussotilaskoti, Rakuunamäki, Lappeenranta. toon Etelä-Karjalan piiristä valitaan yksi edustaja ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Käytäköön kerhojen syyskokouksissa rakentavaa keskustelua näistä valittavista luottamushenkilöistämme. Liittovaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajat sekä liittohallituksen varapuheenjohtajat. Piirimme omassa syyskokouksessa valitaan uusi puheenjohtajisto, olen käytettävissä valittaessa piirimme puheenjohtajaa vuodelle 2011. Kiitos Joutsenon kerhon avustajille veteraanien rosvopaistitapahtuman valmisteluissa ja toteutuksessa. Reipasta reserviläissyksyä! Jyrki Kosonen Leivos nostaa rakuunaperinteet esille Maasotakoulu tarjoaa mahdollisuutta tehdä lappeenrantalaista historiaa rakuunaleivoskilpailussaan. Kilpailussa etsitään leivonnaista tarjottavaksi muun muassa Maasotakoulun edustustilaisuuksissa. – Lappeenranta tunnetaan jo ennestään vedystä ja atomista, mutta rakuunaleivos tuo myös rakuunat esiin. Lappeenranta on kuitenkin perinteinen varuskuntakaupunki, kertoo Maasotakoulun tiedottaja Ansa Räätäri. Hänen mukaansa kilpailu on saanut hyvän vastaanoton. – Idea tuli Maasotakoulun johdolta, ja se on saanut kovasti tuulta purjeisiin. Rakuunaperinne herättää ihmisten mielenkiinnon, Räätäri toteaa. Tavoitteena on, että rakuunaleivoksesta tulisi ihmisten mielissä Lappeenrantaan yhdistettävä leivonnainen. – Kyse ei ole pelkästään Maasotakoulun leivoksesta. Myös Lappeenrannan kaupunki on innostunut kisasta ollen muka- na suojelijan roolissa, Räätäri jatkaa. Rakuunaleivoksen tulee olla yksinkertainen, raaka-aineiltaan vuodenaikaan sitomaton, persoonallinen, tasokas ja sekä yksittäisannoksena että suurille joukoille valmistettava. Lähde: www.mil.fi/ruotuväki Keskiviikkona 13.10 leivokset tuodaan Rakuunaruokalaan leivosjuryn maisteltavaksi. Voittajaleivos tarjoillaan ensimmäisen kerran Maasotakoulun vuosipäivänä perjantaina 22.10. Luumäen Reserviupseerikerho ry:n ja Luumäen Reserviläiset ry:n Maanpuolustusnaisten Liiton Etelä-Karjalan Piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous lissaan. Onko kodinturvajoukoilla tarkoitus korvata sodanajanjoukkoja ja mikä on maakuntajoukkojen rooli uudessa joukkojen järjestelyssä? Odottakaamme levollisin mielin suunnitelmien etenemistä ja niistä seuraavia muutoksia mikäli asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Reserviupseeriliitolla on liittokokous marraskuussa Seinäjoella, missä valitaan liittovaltuusto ja liittohallituksen puheenjohtaja seuraavalle kolmivuotiskaudelle. On hyvä muistaa, että liittokokous on RUL:n korkein päättävä elin. Tiedän, että saamme piirimme kerhoista runsaan edustuksen kokoukseen ja kaikilta kerhoilta valtakirjat kokoukseen osallistuville. Liittomme nykyinen puheenjohtaja Mika Hannula on lupautunut olemaan käytettävissä seuraavalle kaudelle. Mika on onnistunut puheenjohtajana erinomaisesti ja valittaneen yksimielisesti uudelleen jatkamaan näkyvässä ja arvostetussa tehtävässä liittomme puheenjohtajana. Kokouksessa päätetään myös liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Valittavaan liittovaltuus- Luumäen Reserviupseerikerho ry vuosikokoukset ti 16.11.2010 klo 19 Koneraudan alakerrassa, käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Molempien yhdistysten hallitukset kokoontuvat klo 18.30. Tervetuloa mukaan, kahvitarjoilu. Luumäen Reserviläiset ry Kutsumme Etelä-Karjalan Etelä-Karjalan Rajaseudun Maanpuolustusnaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 7.10.2010 klo 18.00 paikka: Rautjärven aseman koulu os. Urheilijank. 11, 56610 Rautjärvi. Jäsenet tervetuloa kokouksiin. Hallitukset Maanpuolustuksen Tuki ry:n, Etelä-Karjalan Reserviupseeripiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry:n jäsenet kukin oman yhdistyksensä sääntömääräiseen syyskokoukseen Imatran Valtionhotelliin torstaina 14.10.2010. Piirien kokoukset alkavat klo 17.30 ja Tuen klo 18.30. Kokouskahvit klo 18.00-18.30. Tuen kokouksen päätyttyä noin klo 19 kokoonnumme kuulemaan yhteistä kokousesitelmää, jonka pitää rajavartiomestari Mika Albertsson Rajamuseosta aiheenaan ”Lento-osasto Kuhlmey Immolassa torjuntataisteluiden tukena kesällä 1944”. Esitelmä sisältää ainutlaatuista kuvamateriaalia lento-osaston toiminnasta. Tervetuloa! Hallitukset Yhdysmies Nro 3 / 2010 3 Maasotakoulu tehostaa tiedottamista Neljä kuukautta Maasotakoulun tiedottajana toiminut Ansa Räätäri on jo ehtinyt havaita Etelä-Karjalassa vallitsevan vahvan maanpuolustushengen. Laukaasta kotoisin oleva Räätäri kertoi yllättyneensä, miten eri tavalla täällä ajatellaan kuin muualla Suomessa. ”Rajan läheisyys vaikuttaa selvästi”, Räätäri toteaa. Räätärillä ei ole aiempaa kokemusta puolustusvoimista. Olen yllättänyt itsenikin siitä, miten vähän siviilit tietävät puolustusvoimista. Omat stereotypianikin olen joutunut ajattelemaan uusiksi positiivisessa mielessä, sanoo Räätäri. Uransa tiedottajana aloitta- Maasotakoulun uusi tiedottaja Ansa Räätäri viihtyy Rakuunamäen historiallisessa miljöössä. nut Räätäri toimi välillä myös viestinnän opettajana. Kaipuu tiedottamiseen oli kuitenkin vahva, niinpä Maasotakoulun ilmoitus avoimesta tiedottajan paikasta sattui oikeaan aikaan. Työni Maasotakoululla on mielenkiintoista ja vastaanotto on ollut kaikin puolin hyvää. Kaikki ovat jaksaneet neuvoa, kun todella vähän vielä tiedän puolustusvoimista, sanoo Räätäri ja antaa tunnustusta johdon myönteiselle suhtautumiselle. Tiedottajan vakanssi on Maasotakoululla uusi, joten sekin asettaa omat haasteensa. Koko työyhteisö, minä itse mukaan lukien, vielä vähän etsimme tiedottajan roolia mutta eiköhän se sieltä pikku hiljaa löydy. Ansa Räätäri on päässyt heti tosi toimiin. Maasotakoulun viettää 10-vuotisjuhlia ensi vuonna ja juhlavuotta suunnitellaan täyttä päätä. Mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan, Räätäri ei vielä voi paljastaa, mutta raottaa sen verran, että myös rennolla otteella juhlitaan, ehkä myös jotain perinteistäkin tapahtuu. Verkkoviestintä on juhlavuoden ohella tärkeintä, mihin Räätäri tulee työssään paneutumaan. Räätäri lupaa jatkossa kirjoittaa myös Yhdysmies-lehteen Maasotakoulun kuulumisia, joten hän tulee tutuksi myös alueen reserviläisille. Intti ja intin vihreät tulivat tutuksi Motivaatio oli huipussaan kehitysvammaisten Intti tutuksi –kurssin osallistujilla Lappeenrannassa elokuisena viikonloppuna. Osallistujia oli laajalta alueelta, pari veljestä pääkaupunkiseudulta saakka. Maastopuvut päälle niin kuin asiaan kuuluu ja kurssi saattoi alkaa. Kurssi, joka tuotti monenlaisia elämyksiä ja uusia kokemuksia, joihin harva siviili pääsee osallistumaan. Rakuunamäellä kun oltiin tutustuttiin myös aluksi ratsuväen historiaan Rakuunamu- seossa. Lauantai-illan kohokohta oli laseraseilla ammunta. Intin oppien mukaan ammuntaa edelsi luento aseiden käsittelystä, kuten jokaiselle inttiin tulevalle alokkaallekin. Vaikka kurssilaiset majoittuivat sisätiloissa harjoituksen vuoksi pihamaalle pystytettiin teltta, mikä kohotti ryhmähenkeä ja antoi itseluottamusta. Puolustusvoimien ajovoimakalusto tuli tutuksi sunnuntaina, kun sotilaspoliisit kyyditsivät kurssilaisia. Sulkeisia harjoiteltiin mo- lempina päivinä, huipentuihan kurssi sunnuntain ohimarssiin, jonka vastaanotti Maasotakoulun johtaja, eversti Markku Riittinen. Hän korosti, miten tärkeää on, että puolustusvoimien toimintaan voivat tutustua kaikki ihmiset. - Kurssilaiset ovat olleet 110-prosenttisesti motivoituneita ja palaute on ollut hyvää, kertoi Etelä-Karjalan maakuntakomppaniasta kouluttajana toiminut Leif Ekroth ja kehui, että harvoin näin lyhyellä koulutuksella saadaan aikaan tällaista marssia. Kurssilaisille oli elämys myös pakkiruokailu Rakuunamäellä. Ryhdikkäästi ja täsmällisesti marssivat kurssilaiset sunnuntain ohimarssilla. Yhdysmies 4 Nro 3 / 2010 Lyhyesti MPK:n toiminnasta MPK on kouluttanut Etelä-Karjalan maakuntakomppaniaa viranomaisyhteistyöhön Kahdessa koulutustapahtumassa. Keväällä perehdyttiin öljyntorjuntaan ja harjoiteltiin öljyntiedustelua. Elokuussa oli aiheina virka-avun antaminen ja viranomaisten välinen yhteistyö, tulvatiedustelu ja liikenteen ohjaus. Näillä harjoituksilla parannettiin komppanian valmiuksia virka-avun antamiseen, joka on yksi sen tehtävistä. Näitä oppeja komppania tarvinnee lokakuussa kun se osallistuu maakunnalliseen kuntien ja viranomaisten väliseen Erityistilanneharjoitukseen. Itä-Suomen sotilasläänin rynnäkkökivääriampumakilpailu reserviläisille ammuttiin tänä vuonna Etelä-Karjalan aluetoimiston järjestämisvastuulla. Kilpailun johtaja ja toimihenkilöt olivat KOTU:n henkilöstöä. Kilpailijamäärä tippui viimevuotisesta lähes puoleen – lieneekö syynä ollut aiemmasta muuttunut ilmoittautumismenettely ja kilpailijoilta edellytetty ampumavakuutus. Henkilökohtaisen kilpailun voitti tänä vuonna Juha Jauho tuloksella 181, toiseksi ampui Pasi Honkanen (180) ja kolmanneksi Matti Kankkunen (180). Joukkuekilpailun mestaruus meni Imatran reserviupseerikerhon joukkueelle (Huolman, Kankkunen, Kesälahti, Luoto ja Luukkanen). Syksy 10 harjoitus pidettiin 17.–19.9. Se käsitti neljä mielenkiintoista koulutustapahtumaa. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 70 reserviläistä. Etelä-Karjalan maanpuolustuspiiri järjestää tänä syksynä MPK:n valtakunnallisen Turvallisuuspolitiikan Erikoiskurssin. Tasokkaan kurssin luennoitsijoina on valtiotieteen tohtori Pekka Visuri, eversti Antti Iivonen (evp) ja valmiusjohtaja Tapio Tossavainen - alansa huippuja Suomessa. Kurssiohjelmaan voi perehtyä mm. sivustollamme www.mpky.fi/etela-karjala. Vuoden 2011 koulutussuunnitelma on käytännössä valmis ja sitä ruvetaan jalostamaan kursseiksi 27.11. koulutustapahtumassa. Maailman muutos ja Suomi Turvallisuuspolitiikan erikoiskurssi Lappeenrannassa 18.–21.11.2010 Maasotakoulun esikunnan auditorio, Väinö Valveen katu 4 Nyt Sinulla on tilaisuus päivittää turvallisuuspolitiikan tietosi korkeatasoisella kurssilla. Sen keskeisinä aiheina ovat Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne maailman muutoksessa, Venäjä, Euroopan Unioni ja NATO. Kurssilla käsitellään myös Puolustusvoimien nykytilannetta ja rajaturvallisuusjärjestelmää. Kurssin pääluennoitsijat ovat VTT Pekka Visuri ja eversti Antti Iivonen (evp). Kurssin hinta on 130 €, se sisältää opetuksen materiaaleineen ja ohjelmaan merkityn tarjoilun kurssi-illallisineen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Esa Hirvonen p. 0207 56 7026 tai www.mpky.fi/etela-karjala. Tilaisuuden järjestää Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) Etelä-Karjalan maanpuolustuspiiri Viranomaisyhteistyöharjoituksessa elokuussa pääsivät reserviläiset harjoittelemaan liikenteen ohjausta poliisin opastuksella. kuva: Esa Hirvonen) MAANPUOLUSTUSKOULUTUS MAANPUOLUSTUSKOULUTUS Lappeenranta VIIKKO-OHJELMA TORSTAI 18.11 Klo 10.00 mennessä saapuminen – ilmoittautuminen – huoneiden vastaanotto Klo 10.30 Kurssin avaus – Tavoitteet ja ohjelma (kurssin johtaja) – Järjestelyt ja turvallisuus (kurssin vääpeli) – Esittäytymiset Klo 11.00 Lounas Klo 12.00 Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen näkymiä – Toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen, MPK Klo 12.30 - 16.30 Maailman muutos ja Suomi: turvallisuuspoliittinen yleistilanne – VTT Pekka Visuri Klo 14.00 -14.20 Kahvitauko Klo 16.00 – Ryhmätyö 1 – VTT Pekka Visuri Klo 16.45 Lähtö Kaukaalle Klo 17.00—21.00 Vierailu: UPM-Kymmene – Tehdaskierros ja esittely – Buffet-illallinen Tehtaanjoht. Raimo Särkelä, UPM/Kaukas PERJANTAI 19.11 LAUANTAI 20.11 SUNNUNTAI 21.11 Klo 07.00 Aamiainen Klo 07.00 Aamiainen Klo 07.00 Aamiainen Klo 08.00 Työ- ja elinkeinoelämän varautuminen poikkeusoloihin Huoltovarmuuden turvaaminen – ELY-keskusten valmiusjohtaja Tapio Tossavainen Klo 07.45 Venäjä, EU ja Nato – Eversti Antti Iivonen – VTT Pekka Visuri Klo 07.45 Esimerkkejä kriiseistä – VTT Pekka Visuri Klo 11.00 Lounas ja kurssikuvaus Klo 12.00 Venäjä, EU ja Nato – VTT Pekka Visuri – Eversti Antti Iivonen Klo 12.15 Puolustusvoimien nykytila, haasteet ja kehitysnäkymät – kenrm Jukka Pennanen, ISSL kom Klo 13.15 Maasotakoulun esittely – eversti Markku Riittinen, MAASK:n johtaja Klo 13.45 Ajankohtaista rajaturvallisuudesta – eversti Pasi Kostamovaara, K-SR kom. Klo 14.45–15.30 Kahvi ja ryhmätyön viimeistely Klo 15.30 Ryhmätyö 1:n tarkastelu Klo 17.00 Päivällinen Klo 17.30 Liikunta – hölkkä/kävely ja saunamahdollisuus Klo 19.30 Tutustumisilta, upseerikerho – Lappeenrannan upseerikerhon esittely – illanvietto Klo 11.15 Lounas Klo 13.00 Ryhmätyö 2 – Eversti Antti Iivonen – VTT Pekka Visuri Klo 14.00. Kahvitauko ryhmätyön ohessa Klo 15.00 Ryhmätyö 2:n tarkastelu – Eversti Antti Iivonen – VTT Pekka Visuri Klo 17.30—19.30 Ulkoliikunta: sauvakävely / kävely / hölkkä – Liikunta ja peseytyminen, sauna Klo 20.00 Kurssi-illallinen – Upseerikerho Klo 10.00 Ryhmätyö 3 – VTT Pekka Visuri Klo 11.30 Lounas Klo 12.15 Ryhmätyö 3:n tarkastelu – VTT Pekka Visuri Klo 14.00 Kurssin päättäminen – Loppukeskustelu, kehittäminen – Palautteet – Päätöskahvit Yhdysmies Nro 3 / 2010 5 Reserviupseerikoulu 90 vuotta 19.6. Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula piti juhlapuheen, jossa hän painotti Reserviupseerikoulua suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeänä instituutiona. Suurin yksilön sosioekonomista asemaa yhteiskunnassamme ennustava tekijä ylioppilastutkinnon jälkeen on reservin upseerin koulutus. Miehistökoulutuksen saaneista henkilöistä 15 %, aliupseerikoulutuksen saaneista 33 % ja reserviupseerikoulutuksen saaneista lähes 70 % sijoittuu tutkimuksen mukaan ylimpiin toimihenkilöihin. Tästä voi tehdä Hannulan mukaan ainakin sen johtopäätöksen, että Puolustusvoimat osaa valita kyvykkäimmät ikäluokkansa edustajat johtajakoulutukseen ja että reserviupseerikoulutus antaa yksilölle ikätovereitaan paremmat valmiudet toimia sosiaalisesti vaativissa tilanteissa ja kantaa vastuunsa sekä johtajana että johdettavana. - A mmattikorkeakoulut ovat jo lähes poikkeuksetta lähteneet myöntämään opintopisteitä varusmiesten johtajaopinnoista. Yliopistojen ei kuitenkaan kannata pelkästään markkinointisyistä lähteä myöntämään opintopisteitä varusmiesten johtajaopinnoista. Tutkintoon hyväksyttävien opintojen pitää sisällöltään ja tasoltaan olla sellaisia, että ne siihen myös aidosti sopivat. - Johtamiseen liittyvät opinnot ovat hyvin suosittuja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Johtamistaitoja tarvitaan työelämässä riippumatta siitä, sijoittuuko henkilö yksityiselle vai julkiselle sektorille. Puolustusvoimien ja koko yhteiskunnan edun mukaista siis olisi, jos varusmiesten johtamisopintoja kehitettäisiin siten, että yliopistot voisivat luottaa niiden teorialähtöisyyteen ja laatuun. Hannulan käsityksen mukaan matka Reserviupseerikoulun antamasta johtajakoulutuksesta yliopistotasoiseen hyväksyttävyyteen ei ole kovin pitkä, vaikka tällä hetkellä näistä opinnoista puuttuu leima, joka osoittaisi opintojen tason. Tätä ongelmaa ei hänen mukaansa kuitenkaan välttämättä kannata jättää yksittäisten yliopistojen itsensä ratkaistavaksi. - Puolustusvoimilla on aivan oma yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, jonka opintoja muissa yliopistoissa ei ole ollut tapana kyseenalaistaa. Voisiko Maanpuolustuskorkeakoulu siis ottaa vastuun varusmiesten ja erityisesti reserviupseerikoulun suorittaneiden varusmiesten johtajakoulutuksen yliopistokelpoisuudesta? Opintojen teorialähtöisyyden varmistaminen ja vapaaehtoinen, mutta vaativa tentti johtajakauden lopussa ja sen perusteella myönnettävä todistus Maanpuolustuskorkeakoulun erillisopinnoista saattaisivat olla yksinkertainen ja toimiva menettely. - Varusmiesten johtajaopintojen hyväksyttävyydellä olisi myös tasa-arvoa edistävä vaikutus. Ne nuoret aikuiset, jotka sukupuoleen katsomatta hankkivat Puolustusvoimien tarjoaman johtajakoulutuksen, saisivat edes kurssin tai kaksi kiinni siitä opiskeluajasta, jonka he kansalaisvelvollisuuttaan suorittaessaan menettävät. Tämä menettely olisi myös omiaan lisäämään varusmiesten johtajakoulutuksen ja samalla menestyksekkäästi suoritetun varusmiespalveluksen arvostusta koko yhteiskunnassa. Varusmiespalveluksen kehittäminen ja yleinen asevelvollisuus keskusteluttavat Hannulan mukaan nykyisellä järjestelmällä on yhteiskunnassamme tasa-arvoistava ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisäävä vaikutus. Siviilipalveluksen määrätietoisella kehittämisellä , koko ikäluokkaa aidosti koskevalla kansalaispalveluksella ja reservin päällystön kouluttautumismahdollisuuksien parantamisella saavutettaisiin hänen mukaansa etuja. Siviilipalveluksen kehittämistä edellyttää myös uusin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekomme. Hannula kannattaa myös yleistä poikkeusolojen tehtäviin liittyvää kansalaisten varaamisrekisteriä. Sen avulla voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon kaikkien kansalaisten kriisiajan erityistaidot ja varmistaa samalla, että samaa henkilöä ei varata useaan eri tehtävään. Hannula ruoti myös käytyä keskustelua - Tänä vuonna yleisestä asevelvollisuudesta käytyä keskustelua tuntuu leimaavan eipäs-juupas-tyyppinen todistelu. Ruotuväki-lehden mukaan vihervasemmisto kaipaa valikoivuutta ja perustelee kantaansa toteamalla, että armeijalla on negatiivinen vaikutus työuriin ja kansantalouteen. Samaan aikaan asevelvol- Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Reserviupseerikoulun 90-vuotisjuhlassa lisuustyöryhmä on jo todennut, että omin varoin ylläpidetty ammattiarmeija ei ole edes taloudellisesti mahdollinen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimiville henkilöille tämä ei välttämättä ole edes uutinen, mutta on tietenkin hyvä, että päätelmän on tehnyt myös arvovaltainen puolustusministerin asettama työryhmä. - Keskustelussa yleisestä asevelvollisuudesta nostetaan usein esille sen välilliset vaikutukset. Välittömät vaikutukset, kuten yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset, ovat mitattavissa. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin välillisiä, luonteeltaan aineettomia vaikutuksia, joita ei juuri voi rahassa mitata. Niin tärkeitä kuin nämä välilliset vaikutukset ovatkin, niin keskustelussa ei saisi unohtaa, mistä yleisessä asevelvollisuudessa pohjimmiltaan on kysymys. - Yleinen asevelvollisuus on olemassa siksi, että me suomalaiset haluamme varautua puo- Kaatuneiden Upseerien patsaalle laskettiin seppele Hannula puhui lustamaan maatamme myös aseellisesti, jos siihen tilanteeseen joskus joudumme. Kukaan meistä ei tietenkään toivo, että näin kävisi. Tuskin sitä kukaan toivoi vuoden 1939 syksylläkään, mutta siitä huolimatta me suomalaiset jouduimme tuolloin puolustautumaan määrällisesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Tästä on muistutuksena muun muassa kaatuneiden upseerien patsas Reserviupseerikoulun päärakennuksen kentällä. Uskottavalla puolustusjärjestelmällä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Se vähentää meihin kohdistuvaa uhkaa. Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut siitä, että varautuminen pahimman varalta tulee sittenkin edullisemmaksi kuin sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuminen. Professorina Hannula sanoo, että sotilaallisessa puolustuskyvyssä on loppujen lopuksi kysymys riskinhallinnasta. Kuten riskinhallinnan ammattilaiset tietävät, juuri mitään riskiä ei voi kokonaan poistaa. Sen sijaan riskiä täytyy hallita ymmärtämällä riskin luonne, pienentämällä sen toteutumisen todennäköisyyttä ja vähentämällä sen toteutumisesta aiheutuvat seuraukset hyväksyttävälle tasolle. - Uskottavalla puolustuskyvyllä me suomalaiset pyrimme pitämään hyökkäyksen todennäköisyyden mahdollisimman pienenä. Suorituskykyiset puolustusvoimat pystyvät myös rajoittamaan hyökkäyksen seurauksia ja parhaimmassa tapauksessa torjumaan hyökkäyksen kokonaan. Tämä on tehtävä, jonka vuoksi me tarvitsemme yleistä asevelvollisuutta ja josta me viime kädessä vastaamme itse – oli meillä sitten liittolaisia tai ei. Reserviupseerikoulun merkitys Me reservin upseerit saamme varusmiesaikanamme koulutuksen sodanajan johtajiksi, sanoi Hannula. Tämän koulutuksen lisäksi meitä yhdistää halu ja kyky tarvittaessa johtaa Isänmaan aseellista puolustusta. Koulutus Reserviupseerikoulussa on ensimmäinen vaihe koko reservissä oloajan kestävälle pätevöitymiselle. - Reserviupseerikoululla on meille aivan erityinen merkitys. Haminan ympyröihin liittyy lukematon määrä muistoja. Nämä muistot ja kokemukset yhdistävät tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia reservin upseereja. - Reserviupseerikoulun, jonka 90 vuotta kestänyttä taivalta me tänään juhlimme, vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan on ehkä merkittävämpi kuin usein tulemme ajatelleeksi. Reserviupseerikoulu on kouluttanut kaikkiaan 167 357 oppilasta, joista suurin osa on sijoittunut yhteiskunnassamme niin yksityisen kuin julkisen sektorin avainpaikoille. Näin ollen Reserviupseerikoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus kouluttamiensa johtajien välityksellä on todennäköisesti suurempi kuin millään muulla oppilaitoksella. En halua mitenkään vähätellä yliopistojemme yhteiskunnallista vaikutusta, mutta en kuitenkaan usko minkään muun oppilaitoksen yltävän edes lähelle samaa saavutusta. - Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviupseerikoulun suhde on ainutlaatuinen. Rohkenen väittää, että minkään muun kansalaisjärjestön ja Puolustusvoimien joukko-osaston välillä ei ole samanlaista sidettä. Tätä yhteyttä me Suomen Reserviupseeriliitossa arvostamme ja vaalimme parhaamme mukaan. Hannula mainitsi erikseen myös Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kannatusyhdistykseni niin sanotun RUK-hengen luomisessa. - Tuo henki yhdistää meitä reservin upseereja yli sukupolvien. Yhdysmies 6 Nro 3 / 2010 Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:n 35-vuotisjuhlaseminaari Sata vuotta kalkkiteollisuutta Lappeenrannassa www.nordkalk.com pidetään Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa keskiviikkona 20.10.2010 klo 18.00 alkaen. Juhlaseminaarissa alustaa eversti Sampo Ahto meitä kaikkia kiinnostavasta ja koskettavasta sotilaspoliittisesta aiheesta. Tilaisuus on avoin kaikille maanpuolustuksesta kiinnostuneille henkilöille. Sydämellisesti tervetuloa! www.ekres.net Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:n hallitus Yhdysmies Nro 3 / 2010 7 Imatran Reserviupseerikerho ry 80 vuotta Lauantaina 21.8 vietettiin Imatran Reserviupseerikerho ry:n 80–vuotisjuhlia Haloniemen majalla. Juhlat avattiin näyttävästi tykin laukauksilla, tykeillä joilla oli aiemmin ammuttu yli 200 vuotta sitten. Kerhon puheenjohtaja VeliMatti Kesälahti toivotti juhlavieraat tervetulleeksi. Juhlapuheen piti Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja eversti Pasi Kostamovaara. Puheessaan hän käsitteli rajavartioston roolia ja johtajan ominaisuuksia niin siviilitehtävissä kuin puolustusvoimissa. Vaikka yhteiskunta ympärillä on muuttunut, niin johtajan perustehtävä ei ole muuttunut vuosien varrella. Eversti Kostamovaara käsitteli puheessaan myös Suomen ja Venäjän rajavartiolaitoksen yhteistyötä. Hän antoi kiitoksen Venäjän rajavartiolaitoksen aktiiviselle toiminnalle siitä, että luvattomat ja jopa rikollisjärjestön suunnittelemat rajanylitykset on saatu pysäytettyä. Haloniemen maja on rakennettu vuonna 1905 ja yhdistyksen historia-asiantuntija Sakari Tossavainen piti mielenkiintoisen esitelmän majan ja alueen historiasta. Majan on suunnitellut taiteilija Väinö Blomstedt ja Haloniemen maja on ollut valtakunnallisestikin merkittävä paikka itsenäistyvän Suomen alkutaipaleella. Imatran Reserviupseerikerhon omistuksessa maja on ollut vuodesta 1955. Juhla jatkui kunniamerkkien jaolla, jonka suorittivat ker- Puheenjohtaja Veli-Matti Kesälahti ojentaa kerhon pienoisliput uusille kunniajäsenille Antti Marttiselle (vas.) ja Risto Nurmiselle. Kuvaaja Mikko Huolman. ImRun 80-vuotisjuhlaan liittyen kuva RUL-kultamitalisteista (Nousiainen solkien kera). Oikealta Kari Nousiainen, Raimo Sievänen ja Hannu Savola. hon puheenjohtaja Veli-Matti Kesälahti ja Etelä-Karjalan reserviupseeripiirin puheenjohtaja Jyrki Kosonen. Piirin puheenjohtaja totesi puheenvuorossaan Imatran kerhon olevan maanpuolustuspiirin aktiivisin yhdistys, joka on kunnostautunut erityisesti mm. Jukajärven jotoksen järjestämisessä. Imatran reserviupseerikerhon kunniajäseniksi kutsuttiin Antti Marttinen ja Risto Nurmi- nen. Puolustusministerin myöntämällä kultaisella ansiomitalilla solkien kera palkittiin Kari Nousiainen ja kultaisella ansiomitalilla Hannu Savola ja Raimo Sievänen. Reserviupseeriliiton hopeisen ansiomitalin saivat Mikko Huolman, Matti Kankkunen ja Jyrki Pihlman. Maukkaiden kakkukahvien tarjoilusta huolehtivat Ruokolahden Martat ja kahvihetken aikana kuultiin monia mielen- kiintoisia juttuja majan ja kerhon historiasta. ”Kunpa seinät osaisivat puhua”, totesi eräs juhlaan osallistuneista. Lämminhenkisen juhlan musiikista vastasivat kerhon omat pojat solisteina Juha Räisänen ja Raimo Sievänen ja heitä säesti Kari Nousiainen. Juhla päättyi George de Godzinskyn kappaleeseen Äänisen aallot, johon myös yleisö liittyi mukaan. Rakuunoille uusi historiikki Ratsuväen perinnepäivää, Breitenfeldtin taistelun 7. syyskuuta 1631 vuosipäivänä, vietettiin tänä vuonna tavallista juhlavammin Lappeenrannassa. Rakuunakilta julkisti Rakuunahistoriikin, joka johtaa rakuunoiden kunniakkaan historian vuodesta 1945 tähän päivään. Aikaisemmista historiikeista poiketen tähän kirjaan ei ole otettu mukaan kaavioita eikä taulukoita. Kirja on jäsennelty Uudenmaan Rakuunarykmentin, Jääkäripataljoona 6:n ja Uudenmaan Rakuunapataljoonan komentajien komentajakausien mukaan. Historiikkityöryhmää johti rakuuna, everstiluutnantti Kalevi Markkanen, joka kuvasi kaksivuotista projektia haastavaksi. – Aineistoa oli enemmän kuin pystyttiin ottamaan mukaan, vaikka kirja laajenikin lähes 400-sivuiseksi. Kirja koostuu pitkälti rakuunoissa palvelleiden haastatteluihin ja runsaaseen kuvitukseen. Arkistolähteistä on koottu mie- Jääkäreiden lenkiintoista tietoa eri ajoilta näyttely ”pönötystä” välttäen. - Kerran rakuuna, aina rakuuSamassa yhteydessä avattiin na, tiivisti ikirakuuna Arvi Lind, Maasotakoululla Adolf Ehrnjoka juonsi julkistamisjuhlaa. Kirja on myynnissä Lappeen- roothin kabinetissa jääkäreistä kertova näyttely. Jääkärit lährannassa Sotilaskodilla. tivät Saksaan koulutettavaksi vuonna 1915 ja sotivat vuosina 1918 ja 1939-1945. Näistä sekä jääkäreiden myöhemmistä vaiheista on näyttelyyn kerätty laajalti kuva- ym. materiaalia. Jääkäreiden vaiheita on vuosien varrella julkaistu lukuisissa kirjoissa, joita on kertynyt peräti 350. Näyttely on avoinna myös yleisölle ennakkoilmoittautumalla Maasotakoululle. Näyttelyä on tarkoitus käyttää myös osana sotilaskoulutusta. Näyttelyn järjestäjänä on Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys. Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27: n synnyn taustana ovat Suomen historian ns sortovuodet. Ratkaisevaa Jääkäriliikkeen perusta- miselle oli 17.11.1914 julkaistu venäläistämisohjelma;Suomen autonomian lakkauttaminen ja liittäminen Venäjän keisarikuntaan. Ostrobotnialla, pohjalaisten osakuntien talolla, kokoon- tui 20.11. joukko ylioppilasaktivisteja jotka päättivät lähteä suoran toiminnan tielle ja hankkia sotilaallista koulutusta ulkomailta. Lähde: http://www.jp27. fi Näyttelyn ”arkkitehti”, JP 27:n perinneyhdistyksen monivuotinen hallituksen jäsen ja jääkäriperinteen asiantuntija, Marja-Liisa Crockford esitteli näyttelyä Maasotakoulun komentajalle eversti Markku Riittiselle. Yhdysmies 8 Nro 3 / 2010 Reserviläisliitto tiedottaa: Itsenäinen puolustus edellyttää asevelvollisuutta Reserviläisliitto ei kannata vihreiden esitystä siirtyä valikoivan asevelvollisuuden kautta täysin vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Liitto ei usko, että vapaaehtoisia löytyisi vuosittain riittävästi. Tällä hetkellä naisille tarkoitetun vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaa vuositasolla vain muutama sata naista. Vihreät arvelevat vapaaehtoisia miehiä ja naisia löytyvän vuosittain 5.000 – 10.000 henkeä. Reserviläisliitto yhtyy valtioneuvoston viimevuotisen turvallisuus- japuolustuspoliittisen selonteon linjauksiin, joiden mukaan puolustusvoimien tärkein tehtävä on koko maan puolustaminen. Selonteon tapaan liitto näkee tämän edel- lyttävän jatkossakin alueellista maanpuolustusjärjestelmää sekä suurta reserviä, joka voidaan käytännössä muodostaa vain nykymallisen yleisen asevelvollisuuden avulla. Yleinen asevelvollisuus on merkittävä tekijä myös suomalaisten korkean maanpuolustustahdon kannalta, koska se muodostaa tärkeän kosketuspinnan kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Koulutettavien 20.000-30.000 varusmiehen ja -naisen kautta maanpuolustus vaikuttaa Suomessa vuosittain erittäin suureen joukkoon suomalaisia. Suomessa maanpuolustus koskettaakin monesta muusta maasta poiketen edelleen lähes koko kansaa. Asepalveluksella on lisäk- si muitakin positiivisia seurannaisvaikutuksia. Puolustusvoimat on mm. edelleen laajin johtamiskoulutusta tarjoava koulutuslaitos Suomessa. Laajalla asevelvollisuudella on myös mahdollista torjua nuorten miesten kasvavaa syrjäytymistä. SA-vahvuuden oltava riittävä Reserviläisliitto ei myöskään tue esitystä Puolustusvoiminen sodan ajan vahvuuden merkittävästä supistamisesta. Vaikka ehdotus mukailee yleiseurooppalaista kehitystä, pitää liitto Suomen tilannetta poikkeavana. Maantieteellinen asemam- me on monia muita Euroopan valtioita hankalampi ja joudumme liittoutumattomana valtiona huolehtimaan omasta puolustuksestamme itse. Lisäksi Suomen laaja valtioalue edellyttää suurten sodan ajan joukkojen ylläpitämistä. Puolustusvoimien vahvuus tulee edelleen mitoittaa torjumaan laaja maahyökkäys. Toisin kuin Vihreät näkee, Naton laajeneminen ja Yhdysvaltain uudet, strategiset torjuntaohjusjärjestelmät ovat kiristäneet sotilaallista tilannetta Euroopassa. Georgian viimevuotisen sodan taustalla olivat osaltaan NATO:n laajenemisesta käydyt keskustelut. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 350.000 henkilöä. Vuonna 2009 hyväksytyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan vahvuus säilyy lähivuodet nykyisenä mutta laskee sen jälkeen jonkin verran. Syynä vahvuuden laskuun on lähinnä se, ettei nykyinen puolustusbudjetti mahdollista koko reservin varustamista ajanmukaisella aseistuksella. Reserviläisliitto esitti viime vuonna puolustusmäärärahoihin selkeää tasokorotusta, jotta koko nykyinen reservi kyettäisiin aseistamaan asianmukaisesti. Valtioneuvosto esittää ensi vuonna puolustusmenoihin 156 miljoonan euron korotusta. Tällä summalla ei kyetä merkittävästi parantamaan sodan ajan joukkojemme kalustotilannetta. Sotahistoriakeskus Kannakseen kerätään tarinoita kotirintamalta Keskus esittelee sotahistoriaa ja rajaseudun historiaa interaktiivisesti sekä moniäänisesti – tarinoita ja tapahtumia avataan sotien molempien osapuolten näkökulmasta. Uutta teknologiaa hyödyntävän keskuksen sisältö muotoutuu vuosien 2010–2011 aikana. Sotahistoriakeskukseen Lappeenrannan Linnoitukseen tulee tieto- ja näyttelykeskus, jonka osana on perinteikkään Ratsuväkimuseon täysin uudistettu näyttely sekä paikallinen Lottamuseo ja Lotta-kahvila. Kokonaisuuteen liittyvät laajat verkkopalvelut joiden avulla paikan päällä herännyttä kiinnostusta voi syventää ja laventaa. Kaikki osa-alueet ovat vuorovaikuttei- sia eli tavoitteena on tukea oivaltavaa ja omaehtoista oppimista kunkin kävijän kiinnostuksen mukaisesti. Keskus avataan aikaisintaan vuonna 2012. Kotirintaman tarinat talteen! Muistatko talvi- ja jatkosodan aikaa? Millaista oli kotirintamalla? Olit nuori aikuinen tai lapsi ja jouduit lähtemään sotaa pakoon tai suojautumaan pommituksilta väestösuojaan, metsään tai kellariin. Sotahistoriakeskus Kannas etsii ja kerää kotirintaman tarinoita talvi- ja jatkosotien ajalta Kotirintaman tarinat talteen! -keruussa. Voit kertoa myös vanhem- piesi ja muiden läheistesi muistoja, jos he eivät ole enää niitä itse kertomassa. Vaikka taistelut käytiin rintamalla, sota tuli koteihin. Se tuntui aikuisten huolena sekä elintarvike- ja energiapulana. Silti oli jatkettava mahdollisimman normaalia elämää ja tehtävä työtä, jotta leipää riittäisi. Lapset aistivat huolen ja murheen. Miltä sota sinun muistoissasi tuntui ja miten se näkyi? Mitä siitä jäi mieleesi? Kotirintaman muistojen lisäksi voit kertoa rintamatapahtumista ja tunnelmista siellä jossakin. Millaista siellä oli? Tarinankeruun kummi, näyttelijä Ville Haapasalo kannustaa kaikkia sodan aikaisia muis- Reserviläisiä tarvittiin FIN-5 rastiviikolla Heinäkuussa Jukajärven maastossa järjestetty FIN-5 rastiviikko vaati järjestäseuralta, SK Vuokselta valtavan työpa- noksen. Osansa talkoista saivat hoitaakseen myös reserviläiset. Tapahtuman liikenteenohjauksesta vastasi pääasiassa Imat- Kuvassa yksi liikenteenohjaajista, Marko Nihtinen. ran reserviup- seereista ja reserviläisistä koottu talkootiimi Jyrki Kaleniuksen johdolla. Kisa-alueen syrjäinen sijainti, teiden kapeus ja pysäköintialueeksi varatut savipohjaiset pellot toivat omat haasteensa liikenteen ohjaajille. Jokaisena viitenä kisapäivänä oli saatava pitkälti toista tuhatta ajoneuvoa hoidettua kisaalueelle, parkkiin ja pois. Sää onneksi suosi kelin ollessa pääasiassa kuiva ja kun homma oli kaikin puolin hyvin suunniteltu ja organisoitu Kaleniuksen toimesta, niin tapahtuman tästäkin osiosta suoriuduttiin lopulta kiitettävästi. Talkoilleet yhdistykset saivat saivat arvokkaan kokemuksen ohella palkkioksi myös pientä taloudellista korvausta henkilötyötuntien määrän perusteella, mikä on aina tärkeä lisä pienellä budjetilla toimiville yhdistyksille. Veli-Matti Kesälahti toja omaavia osallistumaan, sillä oikeiden, pienten ihmisten kokemukset ja tarinat ovat tärkeitä. Villen oma tarina on hänen isoisänsä tarina, josta hän on tekemässä elokuvaa. Isoisä oli radisti, joka kuuli matkalla etulinjaan venäläisen viestin. Isoisä meni varoittamaan esimiehiään, sillä radiosanoma kertoi hänen mielestään edessä odottavasta väijytyksestä. Hänelle todettiin, ettei siellä mitään ole, sillä tiedustelijat olivat varmistaneet asian. Isoisä kiipesi kuorma-auton kyytiin, mutta ennen auton liikkeelle lähtöä hän hyppäsi kyydistä ja pinkaisi pakoon eli syyllistyi karkuruuteen. Varttia myöhemmin kolonna joutui väijytykseen ja kaikki meneh- tyivät. Isoisä löytyi kaksi viikkoa myöhemmin tajuttomana kaksimetrisestä kuopasta, jonka hän oli kaivanut itselleen haudaksi: hän oli ollut varma, ettei selviä. Kaikille avoin Kotirintaman tarinat talteen! -keruu jatkuu marraskuun 2010 loppuun. Avuksi voi ottaa nuoremmat sukupolvet, sillä keruun yhtenä tavoitteena on saada vanhemmat ja isovanhemmat keskustelemaan sodasta ja sen tunnelmista lastensa ja lastenlastensa kanssa. Samalla kokemukset ja muistot siirtyvät jälkipolville, jotka voivat kirjata ne verkkosivuillemme. Lähde:http://www.kannaskeskus.fi Naisten Valmiusliitto ry:n valtakunnallinen harjoitus Lappeenrannassa 2011 Naisten Valmiusliitto ry järjestää vuosittain kaksi suurta valtakunnallista valmiusharjoitusta. Nämä naisille kohdennetut NASTA-harjoitukset ovat liiton päätapahtumia ja niitä järjestetään vuosittain kahdesti. Kevään 2011 harjoitus pidetään Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa 15.-17.4. Harjoituksen johtajaksi on Naisten Valmiusliitto ry nimennyt Marja-Sisko Hartikan Lappeenrannasta. Harjoituksen nimi on WILMA 2011 ja sen toteuttaa Naisten Valmiusliiton Kymen alueneuvottelukunta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuksena. Harjoituksen tavoitevahvuus on 200 naista. Naisten Valmiusliiton muodostavat sen 11 jäsenjärjestöä. Nämä ovat naisten turvallisuus- ja kokonaismaanpuolustustyötä tekeviä ja tukevia val- takunnallisia rekisteröityjä yhdistyksiä. Jäsenjärjestöt ovat: Finlands svenska Marthaförbund rf, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Maanpuolustusnaisten Liitto ry, Marttaliitto ry, Päällystön Naisten Liitto ry, Reservin Upseerien Naisten Perinneliitto ry, Rintamanaisten Liitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suomen Lottaperinneliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. Liiton puheenjohtaja on ylijohtaja Anneli Taina ja pääsihteeri Lotta Mertsalmi. Yhdysmies Nro 3 / 2010 9 Hymyssäsuin Jukajärven voittoon Jukajärven Jotoksen voiton vei Mäntsälään ylivoimaisesti 15 pisteen etumatkalla partio ”Hymyssäsuin”. Täydet kympit joukkue sai osuuksilta telamiinat ja kirveenheitto. Yleisen sarjan kakkossijasta käytiin kova kisa partioiden Palikka partio ja ImRun välillä ja kilpailijat päätyivätkin maalissa tasapisteisiin. Palikka partion eri- tyisen hyvä ammunta ratkaisi 2. sijan sen hyväksi, vaikka ImRu veti kympit sammutuksesta, EA2:sta ja telamiinoista . Piirin reserviläisyhdistyksien välinen voitto meni kuitenkin ImRulle, joka näin kuittasi viimevuotisen kakkossijan. Uutena rastina oli palavan henkilön sammuttaminen. Ruokolahden paloasemalle yksi- Sammutusrastilla nähtiin monenlaista tyyliä Kolmosrastilla jaettiin viikonlopun muonat. Aivan kaikki eivät olleet armeijan pakkauksiin tyytyväisiä, omasta armeija-ajasta kun oli kulunut niin vähän aikaa. RASTI RuoRu Siitonen, Siitonen, Paananen Vanninen Vanninen, Salminen, Rankinen, Pihlava Parikkala Repo, Kalliokoski, Loikkanen No. / Sija Tiitta, Asikainen, Leppänen YHT. Kalterijääkärit 15 1 9 8 7,5 5 9 7 8 10 9,5 4 10 7 110 1 17 2 5 7 8 3 8 4 8 10 8 5 8 2 95 13 0 5,5 10 6,5 3 6 8 9 6 10 4 10 4 95 3 3 3 8,25 10 7,5 4 8 9 8 8 8,5 5 9 1 92,25 4 20 0 7 3 6 1,5 5 9 5 4 8,5 4 8 10 91 5 1 1 5,5 8 6,5 4 10 6 7 10 9 4 6 9 87 6 11 3 5,75 6 5 3 9 6 3 8 8 4 8 5 84,75 7 5 1 8,25 9 7 3 7 5 5 6 8,5 5 9 3 81,75 8 7 0 7,5 7 6,5 6 8 4 3 6 9,5 4 5 8 81,5 9 9 3 8 6 5 1,5 5 9 8 0 8,5 5 10 0 78 10 2 2 8,75 6 6 4 8 4 5 4 7,5 5 8 6 76,25 11 Etelä-Karjalan Rajaseudun maanpuolustusnaiset osallistuivat 8-9.7. 2010 jo viidettä kertaa kirkkoveneellä Sulkavan suursoutuihin. Keväällä harjoituksia pidettiin kuusi kertaa ja osallistuminen oli kiitettävää. Mukavan yhdessä tekemisen lisäksi kunto kohentuu ja mieli virkistyy, eikä retkisarjassa soutaminen käynyt kenellekään liian raskaaksi. Ensi vuonna jatketaan perinnettä, tavoitteena on tulevaisuudessa saavuttaa soutuneuvoksen arvo, jonka saa 10 soutukerran jälkeen . Syysterveisin, Tuula Kurkisuo pj., Etelä-Karjalan Rajaseudun Maanpuolustusnaiset Plussat/ sakot Wilska, Toura, Munnukka Pikataival Rajaveljet ry S14 Telamiina t Lehtonen, Lehtonen, Lehtonen S13 Viesti 31 Rentotiimi S12 EA 2 35 ERIKRJK Teittinen, Asikainen, Ohtonen S11 Kirveen heitto 36 Homanen, Naukkarinen, Lindquist S10 Suodatin 33 EK Maakomp. L9 Putkimiin a 39 Kesälahti, Pihlman, Kinnunen, Kanervo L8 Ylitys 41 ImRu L7 Koord. / erä 32 Strengel, Juvakka, Ikonen L6 Aseet 37 Palikka Partio L5 Sammutu s 38 Ahl, Mäkinen, Sulopuisto L4 EA 1 34 Hymyssäsuin L3 taan. Täydet pisteet tältä rastilta saivat ImRu ja EK Maakuntakomppania. Helteestä huolimatta jotos sujui ilman suuria ongelmia. Ennakkoilmoittautuneista oli yksi joukkue jäänyt pois, joten 11 joukkuetta osallistui tämänvuotiseen jotokseen, kaksi enemmän kuin viime vuonna. Renkaat 40 Partio L2 Tällä rastilla korostui iän ja kokemuksen merkitys. Tavallisimmat virheet mitä tehtiin oli liian hätäisesti poisotettu sammutuspeitto uhrin päältä, kaasupullon sulkeminen unohtui eikä sitä siirretty uhrin luota kauemmaksi. Moni luotti myös siihen, että ambulanssi löytää perille, vaikkei mennäkään vas- RK ammunta # L1 könjohtaja Juha Okkosen ja palotarkastaja Pentti Viholaisen myötävaikutuksella ja avvustuksella oli järjestetty onnettomuus Hessu hitsarille, jonka haalarit olivat syttyneet palamaan. Varsin todellinen tilanne ja Viholaisen mukaan varsinkin nuorille sattuu näitä läheltä piti-tilanteita. Ammunta, parempi Ammunta, p 2 2 Yhdysmies 10 LapRau:n ja LauRes:n onkikilpailut LapRau:n ja LauRes:n yhteiset ja omat onkikilpailut käytiin 24.8.2010 Kotasaaressa. Tulokset: LapRau 1) Soini Korhonen 3.840 g, 2) Eero Lem- piäinen 2.880 g, 3) Esa Verhelä 2.440 g, 4) Pertti Sollo 1.940 g, 5) Pekka Raskila 1.340 g, 6) Eekki Inkilä 1.240 g, 7) Ismo Kaskama 400 g, 8) Raimo Uronen 240 g, 9) Topi Hatakka 240 g, 10) Aulis Villanen 120 g. LauRes 1) Oiva Maijanen 1.840 g, 2) Matti Ahokainen 460 g, 3) Tapio Suhonen 340 g, 4) Erkki Suhonen 260 g, 5) Ville Suhonen 40 g. LapRau:n ja LauRes:n onkijat Reserviläisten 4 -ottelu Luumäellä Luumäen reserviläisjärjestöjen perinteinen 4 -ottelu ammunnassa keräsi aikaisempaa suuremman joukon. Osallistujia eri lajeissa oli kaikkiaan 22, joista vähintään kolmeen lajiin osallistui 16 ampujaa. Lajit olivat ilmakivääri, ”UkkoPekka”, pienoispistooli ja kuvioammunta. Kolmen parhaan lajin tulos merkittiin lopullisiin pisteisiin. Tulokset: 1) Seppo Sorvali 48 p. 2) Heikki Ovaska 42 p. 3) Teuvo Vikman 39 p. 4) Martti Sairanen 38 p. 5) Jorma Kuivanen 35 p. 6) Jan Muuronen 35 p. 7) Teppo Pesu 35 p. 8) Mikko Ovaska 34 p. 9) Timo Miettunen 34 p. 10) Heikki Salmi 22p. 11) Antero Sarvilahti 18 p. 12) Matti Kuukka 15 p. 13) Jukka Sillanpää 14 p. 14) Timo Leino 13 p. 15) Kari Tahvanainen 13 p. 16) Mikko Lahtinen 11 p. Tasapisteissä sijoituksen määräsi osalajien sijoitus, jossa parhaan sijoituksen saanut oli parempi lopputuloksissa. Kilpailun voittaja saa nimensä Marskin ritari Arvo Veikkasen lahjoittamaan pokaaliin. Piirin suunnistuskilpailut LapRau:n järjestämät piirin suunnistuskilpailut käytiin 17.8 2010 Leppälässä Kaukaan LYLYN rastien yhteydessä. Naiset: Mira Hyvärinen LapRau 33.27 C-rata Miehet: H 40 Unto Korhonen LapRau 34.43 B-rata H 50 1) Esa Maajärvi LapRau 28.32 B-rata 2) Jouko Kervinen LapRu 32.43 3) Tenho Pöllönen LapRau 35.584) Kari Merikoski LapRau 37.08 5) 6) Markku Arpiainen TaiRes 38.36 7) Sauli Kosonen ParRes 40.09 8) Jyrki Kosonen TaiRu H 60 1) Pekka Suomen Reserviupseeriliitto on myöntänyt pronssisen ansiomitalin Lindqvist LapRau 34.17 B-rata kapt Seppo Martikaiselle. Saajalleen mitalin luovutti Taipalsaaren 2) Taisto Rintee JouRes 36.16 Reserviupseerikerhon pj Osmo Savolainen kerhon kirkkovenesoudun 3)Jorma Pöyhiä LapRu 44.36 4) Risto Paronen TaiRu 1.35.08 yhteydessä 15. päivänä heinäkuuta Konstun majalla. Nro 3 / 2010 JOUKKUETULOKSET Sotilasläänin RK-ammuntakilpailu 04.09.2010 Osumatkpl SIJA JOUKKUE PISTEET 10 9 8 7 6 771 18 213214 08 1 IMATRANRUK1 753 18 292112 10 2 E-K RAUHANTURV. RY 1 721 13 242317 12 3 JUSSIJAPOJAT1 717 15 242415 09 4 PARIKKALANRESERVILÄISET 714 11 302416 05 5 EKSOTE2 682 10 212317 15 6 IMATRANRUK2 681 18 281809 07 7 LAURITSALANRESERVILÄISET1 11 251717 10 8 TAIPALSAARENRES.UPS.KERHO 650 616 12 262110 04 9 TAIPALSAARENRESERVILÄISET 611 09 242411 06 10 E-KMAAKK1 586 09 133013 08 11 EKSOTE1 555 10 181217 13 12 EKSOTE3 493 05 141321 11 13 JUSSIJAPOJAT2 392 03 161110 10 14 YKSITTÄISETAMPUJATD 324 07 141202 03 15 TEAMSOLKEI 306 07 061606 02 16 YKSITTÄISETAMPUJATA 304 05 081012 03 17 TAIPALSAARENRESERVILÄISET 166 05 020804 01 18 YKSITTÄISETAMPUJATC 131 01 040405 03 19 LAURITSALANRESERVILÄISET2 106 00 020304 06 20 E-KRAUHANTURV.RY2 HENKILÖKOHTAISETTULOKSETRK-ammuntakilpailu04.09.2010 Osumatkpl SIJAHENKILÖ PISTEET 10 9 8 7 6 181 05 110400 00 1 JauhoJuha 180 07 07 05 01 00 2 HonkanenPasi 180 07 070501 00 2 KankkunenMatti 179 06 080501 00 4 KervinenMatti 177 05 100203 00 5 PiironenPerttu 177 04 100501 00 6 HuttunenMikko 176 06 070403 00 7 HonkanenTeemu 176 04 100500 01 8 RöysköSauli 173 04 080601 01 9 SkyttäSeppo 173 04 070702 00 10 NäiväMikko 173 03 100501 01 11 HyrkkänenJukka 169 05 050602 02 12 KarhuMiikka 168 02 100304 01 13 PylsyIsmo 167 04 040803 01 14 PirhonenJuha 167 03 070406 00 15 VillanenJari 166 06 040304 03 16 KosunenArsi 166 05 020804 01 17 GranlundAllan 165 02 080503 02 18 MakkonenJari 165 01 080703 01 19 ItkonenPentti 164 04 06 0702 00 20 RikkiläVille 163 04 041001 00 21 LuotoSatu 162 04 060302 05 22 VanhanenJari 161 06 030602 02 23 PuolakkaVeli-Matti 161 02 050704 02 24 NihtinenMarko 160 03 070405 00 25 KallioSamuli 160 03 050803 00 26 MälkiäAtte 159 02 080503 01 27 KarhuTimo 155 03 040507 00 28 ArpiainenMarkku 155 02 0207 07 02 29 KesälahtiVeliMatti 154 03 020904 01 30 ReponenAriMatti 153 03 060701 01 31 LattoJanne 152 05 060202 03 32 SuurkuukkaEsa 152 04 040702 01 33 TauramaKari 152 03 070305 00 34 KinnunenJyri-Pekka 152 01 090503 00 35 HietarantaAntti 151 04 040701 02 36 SaloIlpo 150 05 030503 02 37 KolhonenIlpo 149 02 040505 03 38 MultaharjuIlkka 148 02 020804 03 39 SiiskonenKeijo 145 01 050704 01 40 HatakkaTuomo 144 03 040404 03 41 LuukkanenJarkko 144 01 030605 04 42 HeinonenSulo 143 03 050504 00 43 VornanenSakari 143 01 090402 01 44 KurenniemiAki 140 03 050305 01 45 KarvanenMarkku 140 01 050503 04 46 KosonenSauli 138 02 040304 05 47 ImmonenJuha 137 01 050506 00 48 KeränenPekka 136 01 040306 04 49 ImmonenAntti 136 01 030505 04 50 SuhonenTapio 133 02 050602 01 51 PulliPaavo 131 01 040405 03 52 StrengSimo 129 02 040601 03 53 HuolmanMikko 122 01 030503 04 54 HeikkaJaakko 121 02 010406 03 55 TalkaJussi 117 01 040403 03 56 RasiMauri 110 00 010703 04 57 AhtiainenAri 107 02 050202 02 58 PirhonenJari 107 02 010802 00 59 PykäläinenAtte 107 00 020403 06 60 UttiVeijo 106 00 040304 03 61 ReinikainenPentti 106 00 020304 06 62 KojoPetter 105 01 040103 05 63 LuotoMikko 103 00 000405 06 64 NaukkarinenHeikki 99 02 050102 02 65 WennerstrandMatti 99 02 020203 04 66 KarhuToni 93 01 030204 02 67 PiiraVesa 92 00 030403 02 68 SavolainenOsmo 87 01 020305 00 69 PeräläJani 86 01 000004 08 70 KanervoPertti 77 00 020403 01 71 MäyränenMarkku 67 00 000203 05 72 KohonenJyrki 38 00 000002 04 73 AhokasJuhani 0 00 000000 00 74 KosunenHannu Nro 3 / 2010 Yhdysmies Merkkipäivät loka - joulukuu 2010 Henkilön nimi Sot.arvo Paikkakunta Ylil Alik Korpr Vääp Alik Evl Kapt Kapt Ylik Ylik Sotm www.ekres.net Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Täyttää Pvm Lokakuussa Nevalainen Erkki Olavi Kokkonen Jukka K K Kolla Esa Markus Tella Ari Kopsa Juha Timo Ilmari Punnonen Otto E Hyttinen Eino Antero Mönkkönen Ilkka Antti Savolainen Jari Heimola Pekka Paakkonen Jussi Sakari Arola Laura Maria Pulkkinen Pekka Luostarinen Jyrki Truhponen Ismo Jaakko Hiltunen Juha 11 Vänr Alik Kers Kapt Imatra Lappeenranta Lappeenranta Virmutjoki Lappeenranta Parikkala Lappeenranta Taavetti Vainikkala Taavetti Joutseno Vainikkala Joutseno Salosaari Joutseno Lappeenranta 60 75 60 50 50 70 60 60 60 60 50 60 60 60 60 75 01.10 01.10 02.10 09.10 12.10 10.10 13.10 13.10 15.10 16.10 16.10 17.10 27.10 28.10 29.10 31.10 Ylil Kapt Kers Yliv Ylik Vääp Kapt Kers Ltn Ylik Korpr Alik Ylil Lappeenranta Porvoo Vainikkala Imatra Imatra Lappeenranta Lappeenranta Laikko Lappeenranta Lappeenranta Helsinki Karkkila Joutseno 50 60 60 85 70 60 60 75 70 50 50 85 75 06.11 10.11 12.11 13.11 17.11 18.11 19.11 19.11 21.11 23.11 25.11 27.11 29.11 Liittymislomake: Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi Katuosoite Postinumero ja – paikka Puhelimet Faksi Marraskuussa Pietiläinen Timo Petri Juha Timo Heikkilä Tuomo Tapani Kuparinen Toivo Vesikko Heikki Antero Kosonen Mikko Tapio Simola Paavo Sihvonen Aatos Laurila Matti Juhani Muhonen Arto Aulis Pyy Pekka Tapani Juhala Ilmo Juha Vahteristo Tapani Sähköposti ja www-sivusto Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä) Allekirjoitus ja nimen selvennös HENKILÖJÄSENET: YHDISTYSJÄSENET: Joulukuussa Lares Antti Peltola Seppo Kers Uosukainen Toivo Verneri Evl Kesäniemi Eero Olavi Ylil Lempiäinen Eero Alik Viisainen Esko I Ltn Sikiö Erkki Juhana Kers Lehtniemi Antti Ltn Torvi Martti Ylik Räsänen Risto-Pekka Ylik Nordström Timo Olavi Vänr Tahvanainen Kari Maj Lappeenranta Imatra Imatra Imatra Lappeenranta Parikkala Kaiturinpää Lohja Lappeenranta Imatra Lahela Taavetti 70 70 70 60 80 70 60 60 60 60 50 60 01.12 01.12 02.12 02.12 10.12 13.12 14.12 16.12 24.12 26.12 28.12 31.12 JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan vuosijäsen ainaisjäsen vuosijäsen, pieni yhdistys vuosijäsen, iso yhdistys ainaisjäsen, pieni yhdistys ainaisjäsen, iso yhdistys YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: vuosijäsen ainaisjäsen Lomakkeen palautus: 10,00 E/ ¤/vuosi 60,00 E/ ¤/liittyminen 10,00 E/ ¤/vuosi 20,00 E/ ¤/vuosi 90,00 E/ ¤/liittyminen 200,00 E/ ¤/liittyminen 30,00 E/ ¤/vuosi 300,00 E/ ¤/liittyminen Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307 Faksi (05) 4120 363 Rantakatu 8 A 19, 53900 Lappeenranta Sähköposti: [email protected] Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Yhdysmies onnittelee merkkipäiväänsä viettäviä! Kerhot ja yhdistykset Yhdysmies-lehti Uudet jäsenet ja osoitteen muutokset suoraan: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Aineistopäivät vuonna 2010: Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai mieluimmin internetin osoitteessa: Liittojen yhteystiedot http://www.rul.fi (Reserviupseeriliitto ry) osoite kaikilla http://www.reservilaisliitto.fi (Reserviläisliitto ry) http://www.ekres.net (Etelä-Karjalan Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit) Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki • RUL:n toimisto puh. 09-4056 2050 • RES:n toimisto puh. 09-4056 2020 • Maanpuolustuksen Tuki ry puh. 09-4056 2000 • Reserviläisurheiluliitto ry puh. 09-4056 2000 • Maanpuolustusnaisten Liitto ry puh. 09-4056 2094 Nro 1/2010 su 7.2. Nro 2/2020 su 30.5. Nro 3/2010 su 12.9. Nro 4/2010 su 28.11. ilmestyy viikolla 7 ilmestyy viikolla 23 ilmestyy viikolla 38 ilmestyy viikolla 50 Julkaisija: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Päätoimittaja: Raili Leino, puh. 0400 251 740 [email protected] Sivunvalmistus: Mediasepät Oy, Pieksämäki Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Yhdysmies 12 Nro 3 / 2010 HYVÄ ETELÄ-KARJALAINEN MAANPUOLUSTUKSEN YSTÄVÄ WWW.TOOLS.FI Sinulla hyvä maanpuolustuksen ystävä on merkkipäiväsi viettoa suunnitellessasi oiva mahdollisuus tukea Etelä-Karjalan maakunnassa tapahtuvaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä avaamalla onnittelutili omassa pankissasi ja ohjaamalla sen tuotto sopien Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:lle. Tuki ottaa sääntöjensä mukaisesti vastaan lahjasitoumuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Sovi asiasta Tuen taloudenhoitajan kanssa: (05) 4120 363 tai 0400-552 307 juhani.pylkkä[email protected] KIITÄMME TUESTASI Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo vaihde p. 010 841 1800 jätteen vastaanotto p. 010 841 1813 Avoinna kaikille jätteentuojille ma–pe klo 7.00–20.00 www.ekjh.fi
© Copyright 2024