Yhdysmies 3/2010

YHDYSMIES
Nro
3
2010
55. vuosikerta
ETELÄ-KARJALAN MAANPUOLUSTUSVÄEN LEHTI
Imatran Reserviupseerikerho 80 vuotta
Puitteet olivat mitä komeimmat, kun Etelä-Karjalan Reserviupseeripiirin toiseksi vanhin kerho
Imatran Reserviupseerikerho vietti 80-vuotisjuhliaan. Kunnialaukaukset ammuttiin yli 200
vuotiailla tykeillä 105 vuotta vanhalla Haloniemen majalla.
Sivu 7
Suvi 2010
MPK:n koulutus-ja tukiyksikön naiset järjestivät yhteistyössä Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry:n
kanssa ikimuistoisen kostean Suvi 2010 –koulutustapahtuman 12.-13.6.
Lauantaina harjoiteltiin koko päivä vedestä pelastautumista toiminnanjohtaja Juha Ronkaisen koulutuksessa
ja sunnuntaina henkistä tukea, kouluttajana Tarja Tuovinen SPR.
Koulutettavia mahtui kurssille 20.
Kurssilaiset totesivat yhdestä suusta, että Suvi-kurssi
tarjosi jälleen uuden ja odotetun kokemuksen.
Kurssin johtajana toimi Marja-Sisko Hartikka, vääpeleinä Kaisa Pellinen, Evastina Saira ja Erkki Luostarinen.
Ryhmä 1 pelastuslautalla Kuvat Anna-Mari Osma
Märkää mutta tosi
mukavaa, nauraa
Marja-Terttu Nuorivuori,
takana Päivi Latvala,
Pirjo Saarelainen ja
Arja Pulkkinen
Yhdysmies
2
Pääkirjoitus
Nro 3 / 2010
Puheenjohtajilta
Hyvät reserviupseeriveljet
Päätoimittajan
kynästä
Kuuntelinpa radiosta Suoraa puhetta- ohjelmaa. Keskustelun aiheena oli minkälaista miehen mallia armeija tarjoaa?
Molemmat keskustelijat toimivat rauhan puolesta, vaikkakin
vastakkaisilla puolilla.
Ensin romutettiin ajatus miesten koulusta historiallisena reliikkinä. Tähän päivään ei sovi tällainen epätasa-arvoinen ajattelu, sanoi professori, everstiluutnantti Juha Mäkinen
Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toiseksi purettiin useasti esitetty kytkentä isänmaallisuus ja armeija. Isänmaallisuutta on
tarkasteltava muuten kuin kansallisena asetelmana.
- On katsottava uhkia globaalisti ja miten niihin vastataan
eikä tuudittautua vanhakantaiseen isänmaallisuuteen, sanoi
Juha Mäkinen
Toisena keskustelijana oli Kalle Kallio, museonjohtaja ja
Suomen Sadankomitealiiton puheenjohtaja, joka yrittää rakentaa parempaa yhteiskuntaa toimimalla aktiivisesti rauhanliikkeessä. Hän puolusti siviilipalvelusta ja peräänkuulutti siviilipalvelusmiehille kokonaisvaltaista huoltoa, niin että heistä ei tule väliinputoajia vaan täysivaltaisia kansalaisia.
Ja mikä olikaan vastaus alussa esitettyyn kysymykseen
- Nykyaikaiseen sotiluuteen ja sotilaana olemiseen kuuluu
se, että jokainen on johtaja – ellei muiden niin vähintään itsensä, sanoiJuha Mäkinen. Pätee meihin jokaiseen.
RAILI LEINO
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Etelä-Karjalan maanpuolustuspiiri
Väinö Valveen katu 4, 53900 LAPPEENRANTA
Piiripäällikkö
EsaHirvonen
Koulutussihteeri
PirjoKotonen
Koulutuspäällikkö
EinoLaulainen
Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö
PetriKukkonen
Kotisivut:
Sähköposti:
0207569026
[email protected]
0207569077
[email protected]
0400405701
[email protected]
0403325851
[email protected]
www.mpky.fi/etela-karjala
[email protected]
Toimistomme palvelee ma–pe klo 8.30–16.00
Olemme saaneet kokea hienoimman kesän miesmuistiin.
Toivottavasti rauhoittuminen
ja latautuminen toimintarikkaaseen loppuvuoteen on onnistunut kaikkien osalta.
Meitä reserviläisiä hämmennetään erilaisten keskustelujen ja avausten melskeellä. Ampuma-aselain valmistelu tämän vuoden aikana on
ollut varsin vilkkaan ruodinnan, jopa kinastelun, kohteena. Kiivaassa oman näkökannan puolustamisessakin olisi
hyvä muistaa ympärillä oleva
kokonaisuus. Lakiesitys etenee eduskunnassa ja laki tulee todennäköisesti voimaan
ensi vuoden alussa. Voimme
tehdä tarvittavat korjaukset
ja ohjeistukset omiin toimintamalleihimme, kun tiedämme lopullisen sisällön ja siitä johtuvat seuraukset meidän reserviläisten ampumatoimintaan.
Kodinturvajoukot ovat saaneet varsinkin nettifoorumit
lämpenemään puolesta ja vastaan. Keskustelu tässäkin asiassa on saanut laineet nousemaan lähes myrskyasteelle.
Onkin syytä kysyä, tietävätkö jyrkkienkin mielipiteidensä esiintuojat edes perusteita
omille väitteilleen? Toki reserviläiset, joita asia läheisesti koskettaa, ovat syystä huo-
ma 11.10.2010 klo 18.00
paikka: Lappeenrannan Keskussotilaskoti,
Rakuunamäki, Lappeenranta.
toon Etelä-Karjalan piiristä
valitaan yksi edustaja ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Käytäköön kerhojen
syyskokouksissa rakentavaa
keskustelua näistä valittavista luottamushenkilöistämme.
Liittovaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajat sekä liittohallituksen varapuheenjohtajat.
Piirimme omassa syyskokouksessa valitaan uusi puheenjohtajisto, olen käytettävissä
valittaessa piirimme puheenjohtajaa vuodelle 2011.
Kiitos Joutsenon kerhon
avustajille veteraanien rosvopaistitapahtuman valmisteluissa ja toteutuksessa.
Reipasta reserviläissyksyä!
Jyrki Kosonen
Leivos nostaa rakuunaperinteet esille
Maasotakoulu tarjoaa mahdollisuutta tehdä lappeenrantalaista historiaa rakuunaleivoskilpailussaan. Kilpailussa etsitään
leivonnaista tarjottavaksi muun
muassa Maasotakoulun edustustilaisuuksissa.
– Lappeenranta tunnetaan jo
ennestään vedystä ja atomista,
mutta rakuunaleivos tuo myös
rakuunat esiin. Lappeenranta
on kuitenkin perinteinen varuskuntakaupunki, kertoo Maasotakoulun tiedottaja Ansa Räätäri.
Hänen mukaansa kilpailu on
saanut hyvän vastaanoton.
– Idea tuli Maasotakoulun
johdolta, ja se on saanut kovasti tuulta purjeisiin. Rakuunaperinne herättää ihmisten mielenkiinnon, Räätäri toteaa.
Tavoitteena on, että rakuunaleivoksesta tulisi ihmisten
mielissä Lappeenrantaan yhdistettävä leivonnainen.
– Kyse ei ole pelkästään Maasotakoulun leivoksesta. Myös
Lappeenrannan kaupunki on
innostunut kisasta ollen muka-
na suojelijan roolissa, Räätäri
jatkaa.
Rakuunaleivoksen tulee olla yksinkertainen, raaka-aineiltaan vuodenaikaan sitomaton,
persoonallinen, tasokas ja sekä
yksittäisannoksena että suurille
joukoille valmistettava.
Lähde: www.mil.fi/ruotuväki
Keskiviikkona 13.10 leivokset tuodaan Rakuunaruokalaan
leivosjuryn maisteltavaksi. Voittajaleivos tarjoillaan ensimmäisen kerran Maasotakoulun vuosipäivänä perjantaina 22.10.
Luumäen Reserviupseerikerho ry:n
ja Luumäen Reserviläiset ry:n
Maanpuolustusnaisten Liiton
Etelä-Karjalan Piiri ry:n
sääntömääräinen syyskokous
lissaan. Onko kodinturvajoukoilla tarkoitus korvata sodanajanjoukkoja ja mikä on
maakuntajoukkojen rooli uudessa joukkojen järjestelyssä? Odottakaamme levollisin
mielin suunnitelmien etenemistä ja niistä seuraavia muutoksia mikäli asiaa lähdetään
viemään eteenpäin.
Reserviupseeriliitolla on
liittokokous
marraskuussa Seinäjoella, missä valitaan
liittovaltuusto ja liittohallituksen puheenjohtaja seuraavalle kolmivuotiskaudelle. On hyvä muistaa, että liittokokous on RUL:n korkein
päättävä elin.
Tiedän, että saamme piirimme kerhoista runsaan edustuksen kokoukseen ja kaikilta kerhoilta valtakirjat kokoukseen osallistuville. Liittomme nykyinen puheenjohtaja Mika Hannula on lupautunut olemaan käytettävissä
seuraavalle kaudelle. Mika
on onnistunut puheenjohtajana erinomaisesti ja valittaneen yksimielisesti uudelleen
jatkamaan näkyvässä ja arvostetussa tehtävässä liittomme puheenjohtajana. Kokouksessa päätetään myös liiton
toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.
Valittavaan liittovaltuus-
Luumäen
Reserviupseerikerho ry
vuosikokoukset
ti 16.11.2010 klo 19
Koneraudan alakerrassa, käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat.
Molempien yhdistysten hallitukset kokoontuvat klo 18.30.
Tervetuloa mukaan, kahvitarjoilu.
Luumäen
Reserviläiset ry
Kutsumme Etelä-Karjalan
Etelä-Karjalan Rajaseudun
Maanpuolustusnaiset ry:n
sääntömääräinen syyskokous
to 7.10.2010 klo 18.00
paikka: Rautjärven aseman koulu
os. Urheilijank. 11, 56610 Rautjärvi.
Jäsenet tervetuloa kokouksiin.
Hallitukset
Maanpuolustuksen Tuki ry:n, Etelä-Karjalan
Reserviupseeripiiri ry:n ja Etelä-Karjalan Reserviläispiiri ry:n jäsenet
kukin oman yhdistyksensä sääntömääräiseen syyskokoukseen
Imatran Valtionhotelliin torstaina 14.10.2010. Piirien kokoukset alkavat
klo 17.30 ja Tuen klo 18.30. Kokouskahvit klo 18.00-18.30. Tuen kokouksen päätyttyä
noin klo 19 kokoonnumme kuulemaan yhteistä kokousesitelmää, jonka pitää rajavartiomestari Mika Albertsson Rajamuseosta aiheenaan ”Lento-osasto Kuhlmey Immolassa
torjuntataisteluiden tukena kesällä 1944”. Esitelmä sisältää ainutlaatuista
kuvamateriaalia lento-osaston toiminnasta.
Tervetuloa!
Hallitukset
Yhdysmies
Nro 3 / 2010
3
Maasotakoulu tehostaa tiedottamista
Neljä kuukautta Maasotakoulun tiedottajana toiminut Ansa Räätäri on jo ehtinyt havaita Etelä-Karjalassa vallitsevan
vahvan maanpuolustushengen.
Laukaasta kotoisin oleva Räätäri kertoi yllättyneensä, miten
eri tavalla täällä ajatellaan kuin
muualla Suomessa. ”Rajan läheisyys vaikuttaa selvästi”, Räätäri toteaa.
Räätärillä ei ole aiempaa kokemusta puolustusvoimista.
Olen yllättänyt itsenikin siitä,
miten vähän siviilit tietävät puolustusvoimista. Omat stereotypianikin olen joutunut ajattelemaan uusiksi positiivisessa mielessä, sanoo Räätäri.
Uransa tiedottajana aloitta-
Maasotakoulun uusi tiedottaja Ansa Räätäri viihtyy Rakuunamäen
historiallisessa miljöössä.
nut Räätäri toimi välillä myös
viestinnän opettajana. Kaipuu
tiedottamiseen oli kuitenkin
vahva, niinpä Maasotakoulun
ilmoitus avoimesta tiedottajan
paikasta sattui oikeaan aikaan.
Työni Maasotakoululla on
mielenkiintoista ja vastaanotto on ollut kaikin puolin hyvää.
Kaikki ovat jaksaneet neuvoa,
kun todella vähän vielä tiedän
puolustusvoimista, sanoo Räätäri ja antaa tunnustusta johdon
myönteiselle suhtautumiselle.
Tiedottajan vakanssi on Maasotakoululla uusi, joten sekin
asettaa omat haasteensa.
Koko työyhteisö, minä itse mukaan lukien, vielä vähän etsimme
tiedottajan roolia mutta eiköhän
se sieltä pikku hiljaa löydy.
Ansa Räätäri on päässyt heti tosi toimiin. Maasotakoulun viettää 10-vuotisjuhlia ensi
vuonna ja juhlavuotta suunnitellaan täyttä päätä. Mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan, Räätäri ei vielä voi paljastaa, mutta raottaa sen verran, että myös
rennolla otteella juhlitaan, ehkä myös jotain perinteistäkin tapahtuu. Verkkoviestintä on juhlavuoden ohella tärkeintä, mihin Räätäri tulee työssään paneutumaan.
Räätäri lupaa jatkossa kirjoittaa myös Yhdysmies-lehteen
Maasotakoulun kuulumisia, joten hän tulee tutuksi myös alueen reserviläisille.
Intti ja intin vihreät tulivat tutuksi
Motivaatio oli huipussaan kehitysvammaisten Intti tutuksi –kurssin osallistujilla Lappeenrannassa elokuisena viikonloppuna. Osallistujia oli
laajalta alueelta, pari veljestä
pääkaupunkiseudulta saakka.
Maastopuvut päälle niin
kuin asiaan kuuluu ja kurssi saattoi alkaa. Kurssi, joka
tuotti monenlaisia elämyksiä
ja uusia kokemuksia, joihin
harva siviili pääsee osallistumaan.
Rakuunamäellä kun oltiin
tutustuttiin myös aluksi ratsuväen historiaan Rakuunamu-
seossa. Lauantai-illan kohokohta oli laseraseilla ammunta. Intin oppien mukaan ammuntaa edelsi luento aseiden
käsittelystä, kuten jokaiselle
inttiin tulevalle alokkaallekin.
Vaikka kurssilaiset majoittuivat sisätiloissa harjoituksen
vuoksi pihamaalle pystytettiin teltta, mikä kohotti ryhmähenkeä ja antoi itseluottamusta.
Puolustusvoimien ajovoimakalusto tuli tutuksi sunnuntaina, kun sotilaspoliisit kyyditsivät kurssilaisia.
Sulkeisia harjoiteltiin mo-
lempina päivinä, huipentuihan
kurssi sunnuntain ohimarssiin,
jonka vastaanotti Maasotakoulun johtaja, eversti Markku Riittinen. Hän korosti, miten tärkeää on, että puolustusvoimien toimintaan voivat tutustua kaikki ihmiset.
- Kurssilaiset ovat olleet
110-prosenttisesti motivoituneita ja palaute on ollut hyvää,
kertoi Etelä-Karjalan maakuntakomppaniasta kouluttajana toiminut Leif Ekroth ja
kehui, että harvoin näin lyhyellä koulutuksella saadaan aikaan tällaista marssia.
Kurssilaisille oli elämys myös pakkiruokailu Rakuunamäellä.
Ryhdikkäästi ja täsmällisesti marssivat kurssilaiset sunnuntain ohimarssilla.
Yhdysmies
4
Nro 3 / 2010
Lyhyesti MPK:n
toiminnasta
MPK on kouluttanut Etelä-Karjalan maakuntakomppaniaa viranomaisyhteistyöhön Kahdessa koulutustapahtumassa.
Keväällä perehdyttiin öljyntorjuntaan ja harjoiteltiin öljyntiedustelua. Elokuussa oli aiheina virka-avun antaminen ja viranomaisten välinen yhteistyö, tulvatiedustelu ja liikenteen ohjaus. Näillä harjoituksilla parannettiin komppanian valmiuksia
virka-avun antamiseen, joka on yksi sen tehtävistä. Näitä oppeja komppania tarvinnee lokakuussa kun se osallistuu maakunnalliseen kuntien ja viranomaisten väliseen Erityistilanneharjoitukseen.
Itä-Suomen sotilasläänin rynnäkkökivääriampumakilpailu
reserviläisille ammuttiin tänä vuonna Etelä-Karjalan aluetoimiston järjestämisvastuulla. Kilpailun johtaja ja toimihenkilöt
olivat KOTU:n henkilöstöä. Kilpailijamäärä tippui viimevuotisesta lähes puoleen – lieneekö syynä ollut aiemmasta muuttunut ilmoittautumismenettely ja kilpailijoilta edellytetty ampumavakuutus.
Henkilökohtaisen kilpailun voitti tänä vuonna Juha Jauho tuloksella 181, toiseksi ampui Pasi Honkanen (180) ja kolmanneksi Matti Kankkunen (180). Joukkuekilpailun mestaruus meni Imatran reserviupseerikerhon joukkueelle (Huolman, Kankkunen, Kesälahti, Luoto ja Luukkanen).
Syksy 10 harjoitus pidettiin 17.–19.9. Se käsitti neljä mielenkiintoista koulutustapahtumaa. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 70 reserviläistä.
Etelä-Karjalan maanpuolustuspiiri järjestää tänä syksynä
MPK:n valtakunnallisen Turvallisuuspolitiikan Erikoiskurssin. Tasokkaan kurssin luennoitsijoina on valtiotieteen tohtori
Pekka Visuri, eversti Antti Iivonen (evp) ja valmiusjohtaja Tapio Tossavainen - alansa huippuja Suomessa. Kurssiohjelmaan
voi perehtyä mm. sivustollamme www.mpky.fi/etela-karjala.
Vuoden 2011 koulutussuunnitelma on käytännössä valmis
ja sitä ruvetaan jalostamaan kursseiksi 27.11. koulutustapahtumassa.
Maailman muutos ja Suomi
Turvallisuuspolitiikan
erikoiskurssi
Lappeenrannassa 18.–21.11.2010
Maasotakoulun esikunnan auditorio, Väinö Valveen katu 4
Nyt Sinulla on tilaisuus päivittää turvallisuuspolitiikan
tietosi korkeatasoisella kurssilla.
Sen keskeisinä aiheina ovat
Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne maailman muutoksessa,
Venäjä, Euroopan Unioni ja NATO.
Kurssilla käsitellään myös Puolustusvoimien nykytilannetta ja
rajaturvallisuusjärjestelmää.
Kurssin pääluennoitsijat ovat VTT Pekka Visuri ja
eversti Antti Iivonen (evp).
Kurssin hinta on 130 €, se sisältää opetuksen materiaaleineen ja
ohjelmaan merkityn tarjoilun kurssi-illallisineen.
Tiedustelut ja ilmoittautuminen:
Esa Hirvonen p. 0207 56 7026 tai www.mpky.fi/etela-karjala.
Tilaisuuden järjestää Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK)
Etelä-Karjalan maanpuolustuspiiri
Viranomaisyhteistyöharjoituksessa
elokuussa
pääsivät
reserviläiset
harjoittelemaan
liikenteen ohjausta
poliisin opastuksella.
kuva: Esa Hirvonen)
MAANPUOLUSTUSKOULUTUS
MAANPUOLUSTUSKOULUTUS
Lappeenranta
VIIKKO-OHJELMA
TORSTAI 18.11
Klo 10.00 mennessä saapuminen
– ilmoittautuminen
– huoneiden vastaanotto
Klo 10.30 Kurssin avaus
– Tavoitteet ja ohjelma (kurssin johtaja)
– Järjestelyt ja turvallisuus (kurssin vääpeli)
– Esittäytymiset
Klo 11.00 Lounas
Klo 12.00 Vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen näkymiä
– Toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen, MPK
Klo 12.30 - 16.30 Maailman muutos ja
Suomi: turvallisuuspoliittinen yleistilanne
– VTT Pekka Visuri
Klo 14.00 -14.20 Kahvitauko
Klo 16.00 – Ryhmätyö 1
– VTT Pekka Visuri
Klo 16.45 Lähtö Kaukaalle
Klo 17.00—21.00 Vierailu: UPM-Kymmene
– Tehdaskierros ja esittely
– Buffet-illallinen
Tehtaanjoht. Raimo Särkelä, UPM/Kaukas
PERJANTAI 19.11
LAUANTAI 20.11
SUNNUNTAI 21.11
Klo 07.00 Aamiainen
Klo 07.00 Aamiainen
Klo 07.00 Aamiainen
Klo 08.00 Työ- ja elinkeinoelämän
varautuminen poikkeusoloihin
Huoltovarmuuden turvaaminen
– ELY-keskusten valmiusjohtaja Tapio
Tossavainen
Klo 07.45 Venäjä, EU ja Nato
– Eversti Antti Iivonen
– VTT Pekka Visuri
Klo 07.45 Esimerkkejä kriiseistä
– VTT Pekka Visuri
Klo 11.00 Lounas ja kurssikuvaus
Klo 12.00 Venäjä, EU ja Nato
– VTT Pekka Visuri
– Eversti Antti Iivonen
Klo 12.15 Puolustusvoimien nykytila,
haasteet ja kehitysnäkymät
– kenrm Jukka Pennanen, ISSL kom
Klo 13.15 Maasotakoulun esittely
– eversti Markku Riittinen, MAASK:n johtaja
Klo 13.45 Ajankohtaista rajaturvallisuudesta
– eversti Pasi Kostamovaara, K-SR kom.
Klo 14.45–15.30 Kahvi ja ryhmätyön
viimeistely
Klo 15.30 Ryhmätyö 1:n tarkastelu
Klo 17.00 Päivällinen
Klo 17.30 Liikunta
– hölkkä/kävely ja saunamahdollisuus
Klo 19.30 Tutustumisilta, upseerikerho
– Lappeenrannan upseerikerhon esittely
– illanvietto
Klo 11.15 Lounas
Klo 13.00 Ryhmätyö 2
– Eversti Antti Iivonen
– VTT Pekka Visuri
Klo 14.00. Kahvitauko ryhmätyön ohessa
Klo 15.00 Ryhmätyö 2:n tarkastelu
– Eversti Antti Iivonen
– VTT Pekka Visuri
Klo 17.30—19.30 Ulkoliikunta: sauvakävely /
kävely / hölkkä
– Liikunta ja peseytyminen, sauna
Klo 20.00 Kurssi-illallinen
– Upseerikerho
Klo 10.00 Ryhmätyö 3
– VTT Pekka Visuri
Klo 11.30 Lounas
Klo 12.15 Ryhmätyö 3:n tarkastelu
– VTT Pekka Visuri
Klo 14.00 Kurssin päättäminen
– Loppukeskustelu, kehittäminen
– Palautteet
– Päätöskahvit
Yhdysmies
Nro 3 / 2010
5
Reserviupseerikoulu 90 vuotta 19.6.
Suomen Reserviupseeriliiton
puheenjohtaja Mika Hannula
piti juhlapuheen, jossa hän painotti Reserviupseerikoulua suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeänä instituutiona.
Suurin yksilön sosioekonomista asemaa yhteiskunnassamme ennustava tekijä ylioppilastutkinnon jälkeen on reservin
upseerin koulutus. Miehistökoulutuksen saaneista henkilöistä 15 %, aliupseerikoulutuksen saaneista 33 % ja reserviupseerikoulutuksen saaneista lähes 70 % sijoittuu tutkimuksen
mukaan ylimpiin toimihenkilöihin.
Tästä voi tehdä Hannulan
mukaan ainakin sen johtopäätöksen, että Puolustusvoimat
osaa valita kyvykkäimmät ikäluokkansa edustajat johtajakoulutukseen ja että reserviupseerikoulutus antaa yksilölle ikätovereitaan paremmat valmiudet
toimia sosiaalisesti vaativissa tilanteissa ja kantaa vastuunsa sekä johtajana että johdettavana.
- A mmattikorkeakoulut ovat
jo lähes poikkeuksetta lähteneet
myöntämään opintopisteitä varusmiesten johtajaopinnoista.
Yliopistojen ei kuitenkaan kannata pelkästään markkinointisyistä lähteä myöntämään opintopisteitä varusmiesten johtajaopinnoista. Tutkintoon hyväksyttävien opintojen pitää sisällöltään ja tasoltaan olla sellaisia, että ne siihen myös aidosti
sopivat.
- Johtamiseen liittyvät opinnot ovat hyvin suosittuja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Johtamistaitoja tarvitaan
työelämässä riippumatta siitä,
sijoittuuko henkilö yksityiselle
vai julkiselle sektorille. Puolustusvoimien ja koko yhteiskunnan edun mukaista siis olisi, jos
varusmiesten johtamisopintoja
kehitettäisiin siten, että yliopistot voisivat luottaa niiden teorialähtöisyyteen ja laatuun.
Hannulan käsityksen mukaan matka Reserviupseerikoulun antamasta johtajakoulutuksesta yliopistotasoiseen hyväksyttävyyteen ei ole kovin pitkä, vaikka tällä hetkellä näistä
opinnoista puuttuu leima, joka
osoittaisi opintojen tason. Tätä
ongelmaa ei hänen mukaansa
kuitenkaan välttämättä kannata jättää yksittäisten yliopistojen itsensä ratkaistavaksi.
- Puolustusvoimilla on aivan
oma yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, jonka opintoja muissa yliopistoissa ei ole ollut tapana kyseenalaistaa. Voisiko Maanpuolustuskorkeakoulu
siis ottaa vastuun varusmiesten
ja erityisesti reserviupseerikoulun suorittaneiden varusmiesten
johtajakoulutuksen yliopistokelpoisuudesta? Opintojen teorialähtöisyyden varmistaminen
ja vapaaehtoinen, mutta vaativa tentti johtajakauden lopussa
ja sen perusteella myönnettävä
todistus Maanpuolustuskorkeakoulun erillisopinnoista saattaisivat olla yksinkertainen ja toimiva menettely.
- Varusmiesten johtajaopintojen hyväksyttävyydellä olisi
myös tasa-arvoa edistävä vaikutus. Ne nuoret aikuiset, jotka
sukupuoleen katsomatta hankkivat Puolustusvoimien tarjoaman johtajakoulutuksen, saisivat edes kurssin tai kaksi kiinni siitä opiskeluajasta, jonka he
kansalaisvelvollisuuttaan suorittaessaan menettävät. Tämä
menettely olisi myös omiaan lisäämään varusmiesten johtajakoulutuksen ja samalla menestyksekkäästi suoritetun varusmiespalveluksen arvostusta koko yhteiskunnassa.
Varusmiespalveluksen kehittäminen ja yleinen asevelvollisuus keskusteluttavat
Hannulan mukaan nykyisellä
järjestelmällä on yhteiskunnassamme tasa-arvoistava ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisäävä vaikutus.
Siviilipalveluksen määrätietoisella kehittämisellä , koko
ikäluokkaa aidosti koskevalla
kansalaispalveluksella ja reservin päällystön kouluttautumismahdollisuuksien parantamisella saavutettaisiin hänen mukaansa etuja. Siviilipalveluksen
kehittämistä edellyttää myös
uusin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekomme.
Hannula kannattaa myös yleistä poikkeusolojen tehtäviin liittyvää kansalaisten varaamisrekisteriä. Sen avulla voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon kaikkien kansalaisten kriisiajan erityistaidot ja varmistaa
samalla, että samaa henkilöä ei
varata useaan eri tehtävään.
Hannula ruoti myös käytyä keskustelua - Tänä vuonna yleisestä asevelvollisuudesta käytyä keskustelua tuntuu
leimaavan eipäs-juupas-tyyppinen todistelu. Ruotuväki-lehden mukaan vihervasemmisto
kaipaa valikoivuutta ja perustelee kantaansa toteamalla, että
armeijalla on negatiivinen vaikutus työuriin ja kansantalouteen. Samaan aikaan asevelvol-
Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika
Reserviupseerikoulun 90-vuotisjuhlassa
lisuustyöryhmä on jo todennut,
että omin varoin ylläpidetty ammattiarmeija ei ole edes taloudellisesti mahdollinen. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimiville henkilöille tämä ei välttämättä ole edes uutinen, mutta on tietenkin hyvä,
että päätelmän on tehnyt myös
arvovaltainen puolustusministerin asettama työryhmä.
- Keskustelussa yleisestä asevelvollisuudesta
nostetaan
usein esille sen välilliset vaikutukset. Välittömät vaikutukset,
kuten yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamat
kustannukset, ovat mitattavissa.
Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin välillisiä, luonteeltaan aineettomia vaikutuksia, joita ei
juuri voi rahassa mitata. Niin
tärkeitä kuin nämä välilliset vaikutukset ovatkin, niin keskustelussa ei saisi unohtaa, mistä yleisessä asevelvollisuudessa pohjimmiltaan on kysymys.
- Yleinen asevelvollisuus on
olemassa siksi, että me suomalaiset haluamme varautua puo-
Kaatuneiden Upseerien patsaalle laskettiin seppele
Hannula
puhui
lustamaan maatamme myös
aseellisesti, jos siihen tilanteeseen joskus joudumme. Kukaan meistä ei tietenkään toivo, että näin kävisi. Tuskin sitä kukaan toivoi vuoden 1939
syksylläkään, mutta siitä huolimatta me suomalaiset jouduimme tuolloin puolustautumaan
määrällisesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Tästä on muistutuksena muun muassa kaatuneiden upseerien patsas Reserviupseerikoulun päärakennuksen kentällä. Uskottavalla puolustusjärjestelmällä on myös
ennaltaehkäisevä vaikutus. Se
vähentää meihin kohdistuvaa
uhkaa. Henkilökohtaisesti olen
vakuuttunut siitä, että varautuminen pahimman varalta tulee
sittenkin edullisemmaksi kuin
sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuminen.
Professorina Hannula sanoo,
että sotilaallisessa puolustuskyvyssä on loppujen lopuksi kysymys riskinhallinnasta. Kuten riskinhallinnan ammattilaiset tietävät, juuri mitään riskiä
ei voi kokonaan poistaa. Sen sijaan riskiä täytyy hallita ymmärtämällä riskin luonne, pienentämällä sen toteutumisen todennäköisyyttä ja vähentämällä sen
toteutumisesta aiheutuvat seuraukset hyväksyttävälle tasolle.
- Uskottavalla puolustuskyvyllä me suomalaiset pyrimme
pitämään hyökkäyksen todennäköisyyden mahdollisimman
pienenä. Suorituskykyiset puolustusvoimat pystyvät myös rajoittamaan hyökkäyksen seurauksia ja parhaimmassa tapauksessa torjumaan hyökkäyksen
kokonaan. Tämä on tehtävä,
jonka vuoksi me tarvitsemme
yleistä asevelvollisuutta ja josta me viime kädessä vastaamme itse – oli meillä sitten liittolaisia tai ei.
Reserviupseerikoulun
merkitys
Me reservin upseerit saamme
varusmiesaikanamme
koulutuksen sodanajan johtajiksi, sanoi Hannula. Tämän
koulutuksen lisäksi meitä yhdistää halu ja kyky tarvittaessa johtaa Isänmaan aseellista
puolustusta. Koulutus Reserviupseerikoulussa on ensimmäinen vaihe koko reservissä oloajan kestävälle pätevöitymiselle.
- Reserviupseerikoululla on
meille aivan erityinen merkitys.
Haminan ympyröihin liittyy lukematon määrä muistoja. Nämä muistot ja kokemukset yhdistävät tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia reservin upseereja.
- Reserviupseerikoulun, jonka 90 vuotta kestänyttä taivalta me tänään juhlimme, vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan
on ehkä merkittävämpi kuin
usein tulemme ajatelleeksi. Reserviupseerikoulu on kouluttanut kaikkiaan 167 357 oppilasta, joista suurin osa on sijoittunut yhteiskunnassamme niin
yksityisen kuin julkisen sektorin
avainpaikoille. Näin ollen Reserviupseerikoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus kouluttamiensa johtajien välityksellä on
todennäköisesti suurempi kuin
millään muulla oppilaitoksella.
En halua mitenkään vähätellä
yliopistojemme yhteiskunnallista vaikutusta, mutta en kuitenkaan usko minkään muun oppilaitoksen yltävän edes lähelle
samaa saavutusta.
- Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviupseerikoulun
suhde on ainutlaatuinen. Rohkenen väittää, että minkään
muun kansalaisjärjestön ja Puolustusvoimien joukko-osaston
välillä ei ole samanlaista sidettä. Tätä yhteyttä me Suomen
Reserviupseeriliitossa arvostamme ja vaalimme parhaamme mukaan.
Hannula mainitsi erikseen
myös Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kannatusyhdistykseni niin sanotun RUK-hengen
luomisessa. - Tuo henki yhdistää
meitä reservin upseereja yli sukupolvien.
Yhdysmies
6
Nro 3 / 2010
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:n
35-vuotisjuhlaseminaari
Sata vuotta kalkkiteollisuutta
Lappeenrannassa
www.nordkalk.com
pidetään Lappeenrannan kaupungintalon
valtuustosalissa keskiviikkona
20.10.2010 klo 18.00 alkaen.
Juhlaseminaarissa alustaa
eversti Sampo Ahto
meitä kaikkia kiinnostavasta ja
koskettavasta sotilaspoliittisesta aiheesta.
Tilaisuus on avoin kaikille
maanpuolustuksesta
kiinnostuneille henkilöille.
Sydämellisesti tervetuloa!
www.ekres.net
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:n hallitus
Yhdysmies
Nro 3 / 2010
7
Imatran Reserviupseerikerho ry
80 vuotta
Lauantaina 21.8 vietettiin Imatran Reserviupseerikerho ry:n
80–vuotisjuhlia Haloniemen
majalla.
Juhlat avattiin näyttävästi tykin laukauksilla, tykeillä joilla oli aiemmin ammuttu yli 200
vuotta sitten.
Kerhon puheenjohtaja VeliMatti Kesälahti toivotti juhlavieraat tervetulleeksi. Juhlapuheen piti Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja eversti Pasi Kostamovaara. Puheessaan hän käsitteli rajavartioston
roolia ja johtajan ominaisuuksia
niin siviilitehtävissä kuin puolustusvoimissa. Vaikka yhteiskunta ympärillä on muuttunut,
niin johtajan perustehtävä ei ole
muuttunut vuosien varrella.
Eversti Kostamovaara käsitteli puheessaan myös Suomen
ja Venäjän rajavartiolaitoksen
yhteistyötä.
Hän antoi kiitoksen Venäjän
rajavartiolaitoksen aktiiviselle toiminnalle siitä, että luvattomat ja jopa rikollisjärjestön
suunnittelemat rajanylitykset
on saatu pysäytettyä.
Haloniemen maja on rakennettu vuonna 1905 ja yhdistyksen historia-asiantuntija Sakari
Tossavainen piti mielenkiintoisen esitelmän majan ja alueen
historiasta. Majan on suunnitellut taiteilija Väinö Blomstedt ja
Haloniemen maja on ollut valtakunnallisestikin merkittävä
paikka itsenäistyvän Suomen
alkutaipaleella. Imatran Reserviupseerikerhon omistuksessa
maja on ollut vuodesta 1955.
Juhla jatkui kunniamerkkien jaolla, jonka suorittivat ker-
Puheenjohtaja Veli-Matti Kesälahti ojentaa kerhon pienoisliput uusille kunniajäsenille Antti Marttiselle
(vas.) ja Risto Nurmiselle. Kuvaaja Mikko Huolman.
ImRun 80-vuotisjuhlaan liittyen kuva RUL-kultamitalisteista
(Nousiainen solkien kera). Oikealta Kari Nousiainen, Raimo Sievänen
ja Hannu Savola.
hon puheenjohtaja Veli-Matti
Kesälahti ja Etelä-Karjalan reserviupseeripiirin puheenjohtaja Jyrki Kosonen. Piirin puheenjohtaja totesi puheenvuorossaan Imatran kerhon olevan
maanpuolustuspiirin aktiivisin
yhdistys, joka on kunnostautunut erityisesti mm. Jukajärven
jotoksen järjestämisessä.
Imatran reserviupseerikerhon kunniajäseniksi kutsuttiin
Antti Marttinen ja Risto Nurmi-
nen. Puolustusministerin myöntämällä kultaisella ansiomitalilla solkien kera palkittiin Kari
Nousiainen ja kultaisella ansiomitalilla Hannu Savola ja Raimo Sievänen. Reserviupseeriliiton hopeisen ansiomitalin saivat
Mikko Huolman, Matti Kankkunen ja Jyrki Pihlman.
Maukkaiden kakkukahvien
tarjoilusta huolehtivat Ruokolahden Martat ja kahvihetken
aikana kuultiin monia mielen-
kiintoisia juttuja majan ja kerhon historiasta. ”Kunpa seinät
osaisivat puhua”, totesi eräs
juhlaan osallistuneista.
Lämminhenkisen juhlan musiikista vastasivat kerhon omat
pojat solisteina Juha Räisänen ja Raimo Sievänen ja heitä säesti Kari Nousiainen. Juhla päättyi George de Godzinskyn kappaleeseen Äänisen aallot, johon myös yleisö liittyi
mukaan.
Rakuunoille uusi historiikki
Ratsuväen perinnepäivää, Breitenfeldtin taistelun 7. syyskuuta
1631 vuosipäivänä, vietettiin tänä vuonna tavallista juhlavammin Lappeenrannassa. Rakuunakilta julkisti Rakuunahistoriikin, joka johtaa rakuunoiden
kunniakkaan historian vuodesta
1945 tähän päivään. Aikaisemmista historiikeista poiketen tähän kirjaan ei ole otettu mukaan
kaavioita eikä taulukoita. Kirja
on jäsennelty Uudenmaan Rakuunarykmentin, Jääkäripataljoona 6:n ja Uudenmaan Rakuunapataljoonan komentajien
komentajakausien mukaan.
Historiikkityöryhmää johti rakuuna, everstiluutnantti Kalevi
Markkanen, joka kuvasi kaksivuotista projektia haastavaksi.
– Aineistoa oli enemmän kuin
pystyttiin ottamaan mukaan,
vaikka kirja laajenikin lähes
400-sivuiseksi.
Kirja koostuu pitkälti rakuunoissa palvelleiden haastatteluihin ja runsaaseen kuvitukseen.
Arkistolähteistä on koottu mie-
Jääkäreiden
lenkiintoista tietoa eri ajoilta
näyttely
”pönötystä” välttäen.
- Kerran rakuuna, aina rakuuSamassa yhteydessä avattiin
na, tiivisti ikirakuuna Arvi Lind,
Maasotakoululla Adolf Ehrnjoka juonsi julkistamisjuhlaa.
Kirja on myynnissä Lappeen- roothin kabinetissa jääkäreistä
kertova näyttely. Jääkärit lährannassa Sotilaskodilla.
tivät Saksaan koulutettavaksi vuonna 1915 ja sotivat vuosina 1918 ja 1939-1945. Näistä sekä jääkäreiden myöhemmistä
vaiheista on näyttelyyn kerätty
laajalti kuva- ym. materiaalia.
Jääkäreiden vaiheita on vuosien varrella julkaistu lukuisissa
kirjoissa, joita on kertynyt peräti 350.
Näyttely on avoinna myös
yleisölle ennakkoilmoittautumalla Maasotakoululle. Näyttelyä on tarkoitus käyttää myös
osana sotilaskoulutusta. Näyttelyn järjestäjänä on Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys.
Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27: n synnyn
taustana ovat Suomen historian ns sortovuodet. Ratkaisevaa Jääkäriliikkeen perusta-
miselle oli 17.11.1914 julkaistu
venäläistämisohjelma;Suomen
autonomian lakkauttaminen ja
liittäminen Venäjän keisarikuntaan. Ostrobotnialla, pohjalaisten osakuntien talolla, kokoon-
tui 20.11. joukko ylioppilasaktivisteja jotka päättivät lähteä
suoran toiminnan tielle ja hankkia sotilaallista koulutusta ulkomailta. Lähde: http://www.jp27.
fi
Näyttelyn ”arkkitehti”, JP 27:n perinneyhdistyksen monivuotinen
hallituksen jäsen ja jääkäriperinteen asiantuntija, Marja-Liisa
Crockford esitteli näyttelyä Maasotakoulun komentajalle eversti
Markku Riittiselle.
Yhdysmies
8
Nro 3 / 2010
Reserviläisliitto tiedottaa:
Itsenäinen puolustus edellyttää asevelvollisuutta
Reserviläisliitto ei kannata
vihreiden esitystä siirtyä valikoivan asevelvollisuuden kautta täysin vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Liitto ei usko, että vapaaehtoisia löytyisi vuosittain riittävästi. Tällä hetkellä naisille tarkoitetun vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaa
vuositasolla vain muutama sata naista. Vihreät arvelevat vapaaehtoisia miehiä ja naisia löytyvän vuosittain 5.000 – 10.000
henkeä.
Reserviläisliitto yhtyy valtioneuvoston viimevuotisen turvallisuus- japuolustuspoliittisen selonteon linjauksiin, joiden mukaan puolustusvoimien
tärkein tehtävä on koko maan
puolustaminen. Selonteon tapaan liitto näkee tämän edel-
lyttävän jatkossakin alueellista
maanpuolustusjärjestelmää sekä suurta reserviä, joka voidaan
käytännössä muodostaa vain
nykymallisen yleisen asevelvollisuuden avulla.
Yleinen asevelvollisuus on
merkittävä tekijä myös suomalaisten korkean maanpuolustustahdon kannalta, koska se
muodostaa tärkeän kosketuspinnan kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Koulutettavien 20.000-30.000 varusmiehen ja -naisen kautta maanpuolustus vaikuttaa Suomessa vuosittain erittäin suureen joukkoon suomalaisia. Suomessa
maanpuolustus koskettaakin
monesta muusta maasta poiketen edelleen lähes koko kansaa.
Asepalveluksella on lisäk-
si muitakin positiivisia seurannaisvaikutuksia. Puolustusvoimat on mm. edelleen laajin johtamiskoulutusta tarjoava koulutuslaitos Suomessa. Laajalla asevelvollisuudella on myös
mahdollista torjua nuorten
miesten kasvavaa syrjäytymistä.
SA-vahvuuden
oltava riittävä
Reserviläisliitto ei myöskään
tue esitystä Puolustusvoiminen
sodan ajan vahvuuden merkittävästä supistamisesta. Vaikka
ehdotus mukailee yleiseurooppalaista kehitystä, pitää liitto
Suomen tilannetta poikkeavana. Maantieteellinen asemam-
me on monia muita Euroopan
valtioita hankalampi ja joudumme liittoutumattomana valtiona
huolehtimaan omasta puolustuksestamme itse. Lisäksi Suomen laaja valtioalue edellyttää
suurten sodan ajan joukkojen
ylläpitämistä.
Puolustusvoimien vahvuus
tulee edelleen mitoittaa torjumaan laaja maahyökkäys. Toisin kuin Vihreät näkee, Naton
laajeneminen ja Yhdysvaltain
uudet, strategiset torjuntaohjusjärjestelmät ovat kiristäneet
sotilaallista tilannetta Euroopassa. Georgian viimevuotisen
sodan taustalla olivat osaltaan
NATO:n laajenemisesta käydyt
keskustelut.
Puolustusvoimien sodan ajan
vahvuus on 350.000 henkilöä.
Vuonna 2009 hyväksytyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan vahvuus
säilyy lähivuodet nykyisenä
mutta laskee sen jälkeen jonkin
verran. Syynä vahvuuden laskuun on lähinnä se, ettei nykyinen puolustusbudjetti mahdollista koko reservin varustamista ajanmukaisella aseistuksella.
Reserviläisliitto esitti viime
vuonna puolustusmäärärahoihin selkeää tasokorotusta, jotta koko nykyinen reservi kyettäisiin aseistamaan asianmukaisesti. Valtioneuvosto esittää
ensi vuonna puolustusmenoihin 156 miljoonan euron korotusta. Tällä summalla ei kyetä
merkittävästi parantamaan sodan ajan joukkojemme kalustotilannetta.
Sotahistoriakeskus Kannakseen
kerätään tarinoita kotirintamalta
Keskus esittelee sotahistoriaa ja
rajaseudun historiaa interaktiivisesti sekä moniäänisesti – tarinoita ja tapahtumia avataan sotien molempien osapuolten näkökulmasta.
Uutta teknologiaa hyödyntävän keskuksen sisältö muotoutuu vuosien 2010–2011 aikana.
Sotahistoriakeskukseen Lappeenrannan Linnoitukseen tulee tieto- ja näyttelykeskus, jonka osana on perinteikkään Ratsuväkimuseon täysin uudistettu
näyttely sekä paikallinen Lottamuseo ja Lotta-kahvila. Kokonaisuuteen liittyvät laajat verkkopalvelut joiden avulla paikan
päällä herännyttä kiinnostusta
voi syventää ja laventaa. Kaikki
osa-alueet ovat vuorovaikuttei-
sia eli tavoitteena on tukea oivaltavaa ja omaehtoista oppimista kunkin kävijän kiinnostuksen mukaisesti. Keskus avataan aikaisintaan vuonna 2012.
Kotirintaman tarinat
talteen!
Muistatko talvi- ja jatkosodan
aikaa? Millaista oli kotirintamalla? Olit nuori aikuinen tai
lapsi ja jouduit lähtemään sotaa pakoon tai suojautumaan
pommituksilta väestösuojaan,
metsään tai kellariin. Sotahistoriakeskus Kannas etsii ja kerää kotirintaman tarinoita talvi- ja jatkosotien ajalta Kotirintaman tarinat talteen! -keruussa. Voit kertoa myös vanhem-
piesi ja muiden läheistesi muistoja, jos he eivät ole enää niitä
itse kertomassa.
Vaikka taistelut käytiin rintamalla, sota tuli koteihin. Se tuntui aikuisten huolena sekä elintarvike- ja energiapulana. Silti
oli jatkettava mahdollisimman
normaalia elämää ja tehtävä
työtä, jotta leipää riittäisi. Lapset aistivat huolen ja murheen.
Miltä sota sinun muistoissasi
tuntui ja miten se näkyi? Mitä
siitä jäi mieleesi? Kotirintaman
muistojen lisäksi voit kertoa rintamatapahtumista ja tunnelmista siellä jossakin. Millaista siellä oli?
Tarinankeruun kummi, näyttelijä Ville Haapasalo kannustaa kaikkia sodan aikaisia muis-
Reserviläisiä tarvittiin
FIN-5 rastiviikolla
Heinäkuussa
Jukajärven
maastossa järjestetty FIN-5 rastiviikko vaati järjestäseuralta,
SK Vuokselta valtavan työpa-
noksen. Osansa talkoista saivat
hoitaakseen myös reserviläiset.
Tapahtuman liikenteenohjauksesta vastasi pääasiassa Imat-
Kuvassa yksi liikenteenohjaajista, Marko Nihtinen. ran
reserviup-
seereista ja reserviläisistä koottu talkootiimi Jyrki Kaleniuksen johdolla. Kisa-alueen syrjäinen sijainti, teiden kapeus ja
pysäköintialueeksi varatut savipohjaiset pellot toivat omat
haasteensa liikenteen ohjaajille. Jokaisena viitenä kisapäivänä oli saatava pitkälti toista tuhatta ajoneuvoa hoidettua kisaalueelle, parkkiin ja pois. Sää
onneksi suosi kelin ollessa pääasiassa kuiva ja kun homma oli
kaikin puolin hyvin suunniteltu
ja organisoitu Kaleniuksen toimesta, niin tapahtuman tästäkin osiosta suoriuduttiin lopulta kiitettävästi. Talkoilleet yhdistykset saivat saivat arvokkaan kokemuksen ohella palkkioksi myös pientä taloudellista korvausta henkilötyötuntien
määrän perusteella, mikä on aina tärkeä lisä pienellä budjetilla
toimiville yhdistyksille.
Veli-Matti Kesälahti
toja omaavia osallistumaan, sillä
oikeiden, pienten ihmisten kokemukset ja tarinat ovat tärkeitä. Villen oma tarina on hänen
isoisänsä tarina, josta hän on tekemässä elokuvaa. Isoisä oli radisti, joka kuuli matkalla etulinjaan venäläisen viestin. Isoisä meni varoittamaan esimiehiään, sillä radiosanoma kertoi
hänen mielestään edessä odottavasta väijytyksestä. Hänelle
todettiin, ettei siellä mitään ole,
sillä tiedustelijat olivat varmistaneet asian. Isoisä kiipesi kuorma-auton kyytiin, mutta ennen
auton liikkeelle lähtöä hän hyppäsi kyydistä ja pinkaisi pakoon
eli syyllistyi karkuruuteen. Varttia myöhemmin kolonna joutui
väijytykseen ja kaikki meneh-
tyivät. Isoisä löytyi kaksi viikkoa myöhemmin tajuttomana
kaksimetrisestä kuopasta, jonka hän oli kaivanut itselleen
haudaksi: hän oli ollut varma,
ettei selviä.
Kaikille avoin Kotirintaman tarinat talteen! -keruu jatkuu marraskuun 2010 loppuun.
Avuksi voi ottaa nuoremmat
sukupolvet, sillä keruun yhtenä
tavoitteena on saada vanhemmat ja isovanhemmat keskustelemaan sodasta ja sen tunnelmista lastensa ja lastenlastensa kanssa. Samalla kokemukset
ja muistot siirtyvät jälkipolville,
jotka voivat kirjata ne verkkosivuillemme.
Lähde:http://www.kannaskeskus.fi
Naisten Valmiusliitto ry:n
valtakunnallinen harjoitus
Lappeenrannassa 2011
Naisten Valmiusliitto ry järjestää vuosittain kaksi suurta
valtakunnallista valmiusharjoitusta. Nämä naisille kohdennetut NASTA-harjoitukset ovat
liiton päätapahtumia ja niitä järjestetään vuosittain kahdesti.
Kevään 2011 harjoitus pidetään Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa
15.-17.4.
Harjoituksen johtajaksi on
Naisten Valmiusliitto ry nimennyt Marja-Sisko Hartikan Lappeenrannasta.
Harjoituksen nimi on WILMA 2011 ja sen toteuttaa Naisten Valmiusliiton Kymen alueneuvottelukunta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK)
koulutuksena. Harjoituksen tavoitevahvuus on 200 naista.
Naisten Valmiusliiton muodostavat sen 11 jäsenjärjestöä.
Nämä ovat naisten turvallisuus- ja kokonaismaanpuolustustyötä tekeviä ja tukevia val-
takunnallisia rekisteröityjä yhdistyksiä.
Jäsenjärjestöt ovat: Finlands
svenska Marthaförbund rf,
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Maanpuolustuskiltojen
liitto ry, Maanpuolustusnaisten
Liitto ry, Marttaliitto ry, Päällystön Naisten Liitto ry, Reservin
Upseerien Naisten Perinneliitto
ry, Rintamanaisten Liitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suomen Lottaperinneliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry.
Liiton puheenjohtaja on ylijohtaja Anneli Taina ja pääsihteeri Lotta Mertsalmi.
Yhdysmies
Nro 3 / 2010
9
Hymyssäsuin Jukajärven voittoon
Jukajärven Jotoksen voiton
vei Mäntsälään ylivoimaisesti 15 pisteen etumatkalla partio
”Hymyssäsuin”. Täydet kympit joukkue sai osuuksilta telamiinat ja kirveenheitto. Yleisen
sarjan kakkossijasta käytiin kova kisa partioiden Palikka partio ja ImRun välillä ja kilpailijat päätyivätkin maalissa tasapisteisiin. Palikka partion eri-
tyisen hyvä ammunta ratkaisi
2. sijan sen hyväksi, vaikka ImRu veti kympit sammutuksesta,
EA2:sta ja telamiinoista . Piirin
reserviläisyhdistyksien välinen
voitto meni kuitenkin ImRulle,
joka näin kuittasi viimevuotisen
kakkossijan.
Uutena rastina oli palavan
henkilön sammuttaminen. Ruokolahden paloasemalle yksi-
Sammutusrastilla nähtiin monenlaista tyyliä
Kolmosrastilla jaettiin viikonlopun muonat. Aivan kaikki eivät olleet
armeijan pakkauksiin tyytyväisiä, omasta armeija-ajasta kun oli
kulunut niin vähän aikaa.
RASTI
RuoRu
Siitonen, Siitonen,
Paananen
Vanninen
Vanninen, Salminen,
Rankinen, Pihlava
Parikkala
Repo, Kalliokoski,
Loikkanen
No. / Sija
Tiitta, Asikainen,
Leppänen
YHT.
Kalterijääkärit
15
1
9
8
7,5
5
9
7
8
10
9,5
4
10
7
110
1
17
2
5
7
8
3
8
4
8
10
8
5
8
2
95
13
0
5,5
10
6,5
3
6
8
9
6
10
4
10
4
95
3
3
3
8,25
10
7,5
4
8
9
8
8
8,5
5
9
1
92,25
4
20
0
7
3
6
1,5
5
9
5
4
8,5
4
8
10
91
5
1
1
5,5
8
6,5
4
10
6
7
10
9
4
6
9
87
6
11
3
5,75
6
5
3
9
6
3
8
8
4
8
5
84,75
7
5
1
8,25
9
7
3
7
5
5
6
8,5
5
9
3
81,75
8
7
0
7,5
7
6,5
6
8
4
3
6
9,5
4
5
8
81,5
9
9
3
8
6
5
1,5
5
9
8
0
8,5
5
10
0
78
10
2
2
8,75
6
6
4
8
4
5
4
7,5
5
8
6
76,25
11
Etelä-Karjalan Rajaseudun maanpuolustusnaiset osallistuivat
8-9.7. 2010 jo viidettä kertaa kirkkoveneellä Sulkavan suursoutuihin. Keväällä harjoituksia pidettiin kuusi kertaa ja osallistuminen
oli kiitettävää. Mukavan yhdessä tekemisen lisäksi kunto kohentuu ja mieli virkistyy, eikä retkisarjassa soutaminen käynyt kenellekään liian raskaaksi.
Ensi vuonna jatketaan perinnettä, tavoitteena on tulevaisuudessa
saavuttaa soutuneuvoksen arvo, jonka saa 10 soutukerran jälkeen .
Syysterveisin,
Tuula Kurkisuo pj.,
Etelä-Karjalan Rajaseudun Maanpuolustusnaiset
Plussat/
sakot
Wilska, Toura,
Munnukka
Pikataival
Rajaveljet ry
S14
Telamiina
t
Lehtonen, Lehtonen,
Lehtonen
S13
Viesti
31
Rentotiimi
S12
EA 2
35
ERIKRJK
Teittinen, Asikainen,
Ohtonen
S11
Kirveen
heitto
36
Homanen,
Naukkarinen, Lindquist
S10
Suodatin
33
EK Maakomp.
L9
Putkimiin
a
39
Kesälahti, Pihlman,
Kinnunen, Kanervo
L8
Ylitys
41
ImRu
L7
Koord. /
erä
32
Strengel, Juvakka,
Ikonen
L6
Aseet
37
Palikka Partio
L5
Sammutu
s
38
Ahl, Mäkinen,
Sulopuisto
L4
EA 1
34
Hymyssäsuin
L3
taan. Täydet pisteet tältä rastilta
saivat ImRu ja EK Maakuntakomppania.
Helteestä huolimatta jotos sujui ilman suuria ongelmia. Ennakkoilmoittautuneista oli yksi joukkue jäänyt pois, joten 11
joukkuetta osallistui tämänvuotiseen jotokseen, kaksi enemmän kuin viime vuonna.
Renkaat
40
Partio
L2
Tällä rastilla korostui iän ja
kokemuksen merkitys. Tavallisimmat virheet mitä tehtiin oli
liian hätäisesti poisotettu sammutuspeitto uhrin päältä, kaasupullon sulkeminen unohtui eikä sitä siirretty uhrin luota kauemmaksi. Moni luotti myös siihen, että ambulanssi löytää perille, vaikkei mennäkään vas-
RK
ammunta
#
L1
könjohtaja Juha Okkosen ja palotarkastaja Pentti Viholaisen
myötävaikutuksella ja avvustuksella oli järjestetty onnettomuus Hessu hitsarille, jonka
haalarit olivat syttyneet palamaan. Varsin todellinen tilanne
ja Viholaisen mukaan varsinkin
nuorille sattuu näitä läheltä piti-tilanteita.
Ammunta,
parempi
Ammunta, p
2
2
Yhdysmies
10
LapRau:n ja LauRes:n onkikilpailut
LapRau:n ja LauRes:n yhteiset ja omat onkikilpailut
käytiin 24.8.2010 Kotasaaressa.
Tulokset: LapRau 1) Soini
Korhonen 3.840 g, 2) Eero Lem-
piäinen 2.880 g, 3) Esa Verhelä 2.440 g, 4) Pertti Sollo 1.940
g, 5) Pekka Raskila 1.340 g, 6)
Eekki Inkilä 1.240 g, 7) Ismo
Kaskama 400 g, 8) Raimo Uronen 240 g, 9) Topi Hatakka 240
g, 10) Aulis Villanen 120 g.
LauRes 1) Oiva Maijanen 1.840 g, 2) Matti Ahokainen 460
g, 3) Tapio Suhonen 340 g, 4)
Erkki Suhonen 260 g, 5) Ville
Suhonen 40 g.
LapRau:n ja LauRes:n onkijat
Reserviläisten
4 -ottelu Luumäellä
Luumäen reserviläisjärjestöjen perinteinen 4 -ottelu ammunnassa keräsi aikaisempaa
suuremman joukon. Osallistujia eri lajeissa oli kaikkiaan 22,
joista vähintään kolmeen lajiin osallistui 16 ampujaa. Lajit olivat ilmakivääri, ”UkkoPekka”, pienoispistooli ja kuvioammunta. Kolmen parhaan
lajin tulos merkittiin lopullisiin
pisteisiin.
Tulokset: 1) Seppo Sorvali
48 p. 2) Heikki Ovaska 42 p. 3)
Teuvo Vikman 39 p. 4) Martti
Sairanen 38 p. 5) Jorma Kuivanen 35 p. 6) Jan Muuronen 35
p. 7) Teppo Pesu 35 p. 8) Mikko Ovaska 34 p. 9) Timo Miettunen 34 p. 10) Heikki Salmi
22p. 11) Antero Sarvilahti 18
p. 12) Matti Kuukka 15 p. 13)
Jukka Sillanpää 14 p. 14) Timo
Leino 13 p. 15) Kari Tahvanainen 13 p. 16) Mikko Lahtinen
11 p.
Tasapisteissä
sijoituksen
määräsi osalajien sijoitus, jossa parhaan sijoituksen saanut
oli parempi lopputuloksissa.
Kilpailun voittaja saa nimensä
Marskin ritari Arvo Veikkasen
lahjoittamaan pokaaliin.
Piirin
suunnistuskilpailut
LapRau:n järjestämät piirin
suunnistuskilpailut käytiin 17.8
2010 Leppälässä Kaukaan LYLYN rastien yhteydessä.
Naiset: Mira Hyvärinen LapRau 33.27 C-rata
Miehet: H 40 Unto Korhonen LapRau 34.43 B-rata H 50
1) Esa Maajärvi LapRau 28.32
B-rata 2) Jouko Kervinen LapRu 32.43 3) Tenho Pöllönen
LapRau 35.584) Kari Merikoski LapRau 37.08 5) 6) Markku
Arpiainen TaiRes 38.36 7) Sauli Kosonen ParRes 40.09 8) Jyrki
Kosonen TaiRu H 60 1) Pekka
Suomen Reserviupseeriliitto on myöntänyt pronssisen ansiomitalin Lindqvist LapRau 34.17 B-rata
kapt Seppo Martikaiselle. Saajalleen mitalin luovutti Taipalsaaren 2) Taisto Rintee JouRes 36.16
Reserviupseerikerhon pj Osmo Savolainen kerhon kirkkovenesoudun 3)Jorma Pöyhiä LapRu 44.36 4)
Risto Paronen TaiRu 1.35.08
yhteydessä 15. päivänä heinäkuuta Konstun majalla.
Nro 3 / 2010
JOUKKUETULOKSET
Sotilasläänin RK-ammuntakilpailu 04.09.2010
Osumatkpl
SIJA JOUKKUE
PISTEET 10 9 8 7 6
771
18 213214 08
1 IMATRANRUK1
753
18 292112 10
2 E-K RAUHANTURV. RY 1
721
13 242317 12
3 JUSSIJAPOJAT1
717
15 242415 09
4 PARIKKALANRESERVILÄISET
714
11 302416 05
5 EKSOTE2
682
10 212317 15
6 IMATRANRUK2
681
18 281809 07
7 LAURITSALANRESERVILÄISET1
11 251717 10
8 TAIPALSAARENRES.UPS.KERHO 650
616
12 262110 04
9 TAIPALSAARENRESERVILÄISET
611
09 242411 06
10 E-KMAAKK1
586
09 133013 08
11 EKSOTE1
555
10 181217 13
12 EKSOTE3
493
05 141321 11
13 JUSSIJAPOJAT2
392
03 161110 10
14 YKSITTÄISETAMPUJATD
324
07 141202 03
15 TEAMSOLKEI
306
07 061606 02
16 YKSITTÄISETAMPUJATA
304
05 081012 03
17 TAIPALSAARENRESERVILÄISET
166
05 020804 01
18 YKSITTÄISETAMPUJATC
131
01 040405 03
19 LAURITSALANRESERVILÄISET2
106
00 020304 06
20 E-KRAUHANTURV.RY2
HENKILÖKOHTAISETTULOKSETRK-ammuntakilpailu04.09.2010
Osumatkpl
SIJAHENKILÖ
PISTEET 10 9 8 7 6
181
05 110400 00
1 JauhoJuha
180
07 07 05 01 00
2 HonkanenPasi
180
07 070501 00
2 KankkunenMatti
179
06 080501 00
4 KervinenMatti
177
05 100203 00
5 PiironenPerttu
177
04 100501 00
6 HuttunenMikko
176
06 070403 00
7 HonkanenTeemu
176
04 100500 01
8 RöysköSauli
173
04 080601 01
9 SkyttäSeppo
173
04 070702 00
10 NäiväMikko
173
03 100501 01
11 HyrkkänenJukka
169
05 050602 02
12 KarhuMiikka
168
02 100304 01
13 PylsyIsmo
167
04 040803 01
14 PirhonenJuha
167
03 070406 00
15 VillanenJari
166
06 040304 03
16 KosunenArsi
166
05 020804 01
17 GranlundAllan
165
02 080503 02
18 MakkonenJari
165
01 080703 01
19 ItkonenPentti
164
04 06 0702 00
20 RikkiläVille
163
04 041001 00
21 LuotoSatu
162
04 060302 05
22 VanhanenJari
161
06 030602 02
23 PuolakkaVeli-Matti
161
02 050704 02
24 NihtinenMarko
160
03 070405 00
25 KallioSamuli
160
03 050803 00
26 MälkiäAtte
159
02 080503 01
27 KarhuTimo
155
03 040507 00
28 ArpiainenMarkku
155
02 0207 07 02
29 KesälahtiVeliMatti
154
03 020904 01
30 ReponenAriMatti
153
03 060701 01
31 LattoJanne
152
05 060202 03
32 SuurkuukkaEsa
152
04 040702 01
33 TauramaKari
152
03 070305 00
34 KinnunenJyri-Pekka
152
01 090503 00
35 HietarantaAntti
151
04 040701 02
36 SaloIlpo
150
05 030503 02
37 KolhonenIlpo
149
02 040505 03
38 MultaharjuIlkka
148
02 020804 03
39 SiiskonenKeijo
145
01 050704 01
40 HatakkaTuomo
144
03 040404 03
41 LuukkanenJarkko
144
01 030605 04
42 HeinonenSulo
143
03 050504 00
43 VornanenSakari
143
01 090402 01
44 KurenniemiAki
140
03 050305 01
45 KarvanenMarkku
140
01 050503 04
46 KosonenSauli
138
02 040304 05
47 ImmonenJuha
137
01 050506 00
48 KeränenPekka
136
01 040306 04
49 ImmonenAntti
136
01 030505 04
50 SuhonenTapio
133
02 050602 01
51 PulliPaavo
131
01 040405 03
52 StrengSimo
129
02 040601 03
53 HuolmanMikko
122
01 030503 04
54 HeikkaJaakko
121
02 010406 03
55 TalkaJussi
117
01 040403 03
56 RasiMauri
110
00 010703 04
57 AhtiainenAri
107
02 050202 02
58 PirhonenJari
107
02 010802 00
59 PykäläinenAtte
107
00 020403 06
60 UttiVeijo
106
00 040304 03
61 ReinikainenPentti
106
00 020304 06
62 KojoPetter
105
01 040103 05
63 LuotoMikko
103
00 000405 06
64 NaukkarinenHeikki
99
02 050102 02
65 WennerstrandMatti
99
02 020203 04
66 KarhuToni
93
01 030204 02
67 PiiraVesa
92
00 030403 02
68 SavolainenOsmo
87
01 020305 00
69 PeräläJani
86
01 000004 08
70 KanervoPertti
77
00 020403 01
71 MäyränenMarkku
67
00 000203 05
72 KohonenJyrki
38
00 000002 04
73 AhokasJuhani
0
00 000000 00
74 KosunenHannu
Nro 3 / 2010
Yhdysmies
Merkkipäivät loka - joulukuu 2010
Henkilön nimi
Sot.arvo
Paikkakunta
Ylil
Alik
Korpr
Vääp
Alik
Evl
Kapt
Kapt
Ylik
Ylik
Sotm
www.ekres.net
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Täyttää Pvm
Lokakuussa
Nevalainen Erkki Olavi
Kokkonen Jukka K K
Kolla Esa Markus
Tella Ari
Kopsa Juha Timo Ilmari
Punnonen Otto E
Hyttinen Eino Antero
Mönkkönen Ilkka Antti
Savolainen Jari
Heimola Pekka
Paakkonen Jussi Sakari
Arola Laura Maria
Pulkkinen Pekka
Luostarinen Jyrki
Truhponen Ismo Jaakko
Hiltunen Juha
11
Vänr
Alik
Kers
Kapt
Imatra
Lappeenranta
Lappeenranta
Virmutjoki
Lappeenranta
Parikkala
Lappeenranta
Taavetti
Vainikkala
Taavetti
Joutseno
Vainikkala
Joutseno
Salosaari
Joutseno
Lappeenranta
60
75
60
50
50
70
60
60
60
60
50
60
60
60
60
75
01.10
01.10
02.10
09.10
12.10
10.10
13.10
13.10
15.10
16.10
16.10
17.10
27.10
28.10
29.10
31.10
Ylil
Kapt
Kers
Yliv
Ylik
Vääp
Kapt
Kers
Ltn
Ylik
Korpr
Alik
Ylil
Lappeenranta
Porvoo
Vainikkala
Imatra
Imatra
Lappeenranta
Lappeenranta
Laikko
Lappeenranta
Lappeenranta
Helsinki
Karkkila
Joutseno
50
60
60
85
70
60
60
75
70
50
50
85
75
06.11
10.11
12.11
13.11
17.11
18.11
19.11
19.11
21.11
23.11
25.11
27.11
29.11
Liittymislomake:
Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi
Katuosoite
Postinumero ja – paikka
Puhelimet
Faksi
Marraskuussa
Pietiläinen Timo Petri
Juha Timo
Heikkilä Tuomo Tapani
Kuparinen Toivo
Vesikko Heikki Antero
Kosonen Mikko Tapio
Simola Paavo
Sihvonen Aatos
Laurila Matti Juhani
Muhonen Arto Aulis
Pyy Pekka Tapani
Juhala Ilmo Juha
Vahteristo Tapani
Sähköposti ja www-sivusto
Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä)
Allekirjoitus ja nimen selvennös
HENKILÖJÄSENET:
YHDISTYSJÄSENET:
Joulukuussa
Lares Antti
Peltola Seppo
Kers
Uosukainen Toivo Verneri Evl
Kesäniemi Eero Olavi
Ylil
Lempiäinen Eero
Alik
Viisainen Esko I
Ltn
Sikiö Erkki Juhana
Kers
Lehtniemi Antti
Ltn
Torvi Martti
Ylik
Räsänen Risto-Pekka
Ylik
Nordström Timo Olavi
Vänr
Tahvanainen Kari
Maj
Lappeenranta
Imatra
Imatra
Imatra
Lappeenranta
Parikkala
Kaiturinpää
Lohja
Lappeenranta
Imatra
Lahela
Taavetti
70
70
70
60
80
70
60
60
60
60
50
60
01.12
01.12
02.12
02.12
10.12
13.12
14.12
16.12
24.12
26.12
28.12
31.12
JÄSENMAKSUT 2010, liittyminen rastitetaan
vuosijäsen
ainaisjäsen
vuosijäsen, pieni yhdistys
vuosijäsen, iso yhdistys
ainaisjäsen, pieni yhdistys
ainaisjäsen, iso yhdistys
YRITYS/YHTEISÖJÄSENET:
vuosijäsen
ainaisjäsen
Lomakkeen palautus:
10,00 E/
¤/vuosi
60,00 E/
¤/liittyminen
10,00 E/
¤/vuosi
20,00 E/
¤/vuosi
90,00 E/
¤/liittyminen
200,00 E/
¤/liittyminen
30,00 E/
¤/vuosi
300,00 E/
¤/liittyminen
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307
Faksi (05) 4120 363
Rantakatu 8 A 19, 53900 Lappeenranta
Sähköposti: [email protected]
Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka
ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla.
Yhdysmies
onnittelee
merkkipäiväänsä
viettäviä!
Kerhot ja yhdistykset
Yhdysmies-lehti
Uudet jäsenet ja osoitteen muutokset suoraan:
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri
Aineistopäivät vuonna 2010:
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
tai mieluimmin internetin osoitteessa:
Liittojen yhteystiedot
http://www.rul.fi
(Reserviupseeriliitto ry)
osoite kaikilla
http://www.reservilaisliitto.fi
(Reserviläisliitto ry)
http://www.ekres.net
(Etelä-Karjalan
Reserviupseeri- ja Reserviläispiirit)
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
• RUL:n toimisto puh. 09-4056 2050
• RES:n toimisto puh. 09-4056 2020
• Maanpuolustuksen Tuki ry puh. 09-4056 2000
• Reserviläisurheiluliitto ry puh. 09-4056 2000
• Maanpuolustusnaisten Liitto ry
puh. 09-4056 2094
Nro 1/2010 su 7.2.
Nro 2/2020 su 30.5.
Nro 3/2010 su 12.9.
Nro 4/2010 su 28.11.
ilmestyy viikolla 7
ilmestyy viikolla 23
ilmestyy viikolla 38
ilmestyy viikolla 50
Julkaisija:
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Päätoimittaja:
Raili Leino, puh. 0400 251 740
[email protected]
Sivunvalmistus: Mediasepät Oy, Pieksämäki
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Yhdysmies
12
Nro 3 / 2010
HYVÄ ETELÄ-KARJALAINEN
MAANPUOLUSTUKSEN YSTÄVÄ
WWW.TOOLS.FI
Sinulla hyvä maanpuolustuksen ystävä
on merkkipäiväsi viettoa suunnitellessasi oiva mahdollisuus
tukea Etelä-Karjalan maakunnassa tapahtuvaa vapaaehtoista
maanpuolustustyötä avaamalla onnittelutili omassa pankissasi
ja ohjaamalla sen tuotto sopien
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry:lle.
Tuki ottaa sääntöjensä mukaisesti
vastaan lahjasitoumuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
Sovi asiasta Tuen taloudenhoitajan kanssa:
(05) 4120 363 tai 0400-552 307
juhani.pylkkä[email protected]
KIITÄMME TUESTASI
Hulkonmäentie 130,
54190 Konnunsuo
vaihde p. 010 841 1800
jätteen vastaanotto p. 010 841 1813
Avoinna kaikille jätteentuojille ma–pe klo 7.00–20.00
www.ekjh.fi