1. No category

LOPPURAPORTTI
16X121290-E0006
21.5.2013
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
SULOIN-osaprojekti
Haminan kaasu- ja nestesatamien alusrajapinnan toiminnan riskinarviointi
16X121290-E0006
2
Copyright © Pöyry Finland Oy
Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
1
Muuttunut edellisestä revisiosta
Lisätty Liite IV
Lisätty seurantamittariston kuvaus kappaleeseen 8.1
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
1
Esipuhe
Tämä riskianalyysityö on osa SULOIN (Sustainable Logistics Solutions Through International Networking) hankkeen osaprojektia 1.2, ”Kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen satamaturvallisuuteen liittyvissä koulutuslainsäädäntökysymyksissä”.
Riskianalyysityön avulla tunnistetaan satama- ja alusoperointiin osallistuvien tahojen
toiminnalliset riskit operatiivisen turvallisuuden kehittämiseksi.
Yhteystiedot
Kati Kauppinen
PL 16 (Jaakonkatu 3)
FI-01621 Vantaa
Finland
Kotipaikka Vantaa
Y-tunnus 0625905-6
Puh. +358 10 3311
Faksi +358 10 33 23400
www.poyry.fi
Pöyry Finland Oy
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
1
Sisältö
Esipuhe
1
YLEISTÄ ........................................................................................................................... 3
2
TYÖN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ ............................................................................... 3
3
TOIMINTOVIRHEANALYYSIN KUVAUS ................................................................... 3
4
KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ ........................................................................ 5
5
ALUSRAJAPINNAN TOIMINNALLINEN PROSESSIKUVAUS ................................. 5
6
TYÖN TOTEUTUS ........................................................................................................... 6
7
RISKIANALYYSIN TULOKSET .................................................................................... 7
8
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ....................................................................................... 9
Liitteet
Liite I
Liite II
Liite III
Liite IV
Piirustukset
Copyright © Pöyry Finland Oy
TVA- raportti
Risk Analyse Meeting, Ship/Harbour Interface
Ohje, Riskianalyysin tekeminen TVA-menetelmällä
Toimenpiteiden toteutus riskianalyyseissä tunnistettujen
riskien riskitason alentamiseksi
16X121290-E0006
2
Vastuuvapauslauseke
Pöyry Finland Oy (”Pöyry”) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on luottamuksellinen
ja laadittu yksinomaan Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun (”Asiakas”) käyttöön. Raportin käyttö
muiden kuin Asiakaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen
mukaisesti.
Raportin sisältämät tulkinnat ja johtopäätökset perustuvat osittain Pöyryn kolmansilta osapuolilta tai
ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään kolmansilta osapuolilta tai
ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä,
koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta (nimenomaista tai konkludenttista) eikä vastaa sen sisältämien tietojen
ja arvioiden oikeellisuudesta.
Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella
aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta.
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
3
1
YLEISTÄ
Tämän riskianalyysin kohteena on Haminan kaasu- ja nestesatamien alusrajapinta. Työhön osallistui viisi Haminan satamassa toimivaa terminaalia, yksi varustamo sekä HaminaKotka Satama Oy.
Työn tavoitteena on tehdä riskianalyysi satama- ja alusrajapintaan ja arvioida operointiin osallistuvien tahojen toiminnalliset riskit operatiivisen turvallisuuden kehittämiseksi. Projekti on rajattu koskemaan Haminan sataman neste- ja kaasuterminaalialuetta.
2
TYÖN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ
Työn tavoitteena on tuottaa yhteistyössä sataman, terminaalioperaattorien ja aluksen
edustajan kanssa toiminnallinen prosessikuvaus ja riskianalyysityö, jonka avulla tunnistetaan satama- ja alusoperointiin osallistuvien tahojen toiminnalliset riskit operatiivisen
turvallisuuden kehittämiseksi.
Projektiin osallistui Haminan satamassa toimivista terminaaleista Baltic Tank, NEOT,
Neste Oil, Teboil ja Finngas, varustamo Crystal Pool sekä HaminaKotka Satama Oy.
Kunkin terminaalin kanssa pidettiin riskikartoitus lastaus- ja purkutoiminnoista käyttäen
toimintovirheanalyysiä. Lisäksi haastateltiin HaminaKotka Sataman edustajia yhdessä
Crystal Pool –varustamon edustajan, kemikaalialuksen kapteenin, kanssa.
3
TOIMINTOVIRHEANALYYSIN KUVAUS
Toimintovirheanalyysi (TVA) on riskianalyysimenetelmä, jonka avulla voidaan löytää
operoinnissa esiintyvät ja erityisesti ihmisten toimintovirheistä aiheutuvat vaaratilanteet.
Jakamalla rajattu työtehtävä toimintoihin, voidaan järjestelmällisesti tunnistaa kuhunkin
toimintoon liittyvät merkittävimmät virhemahdollisuudet ja vaaratilanteet.
Tässä projektissa riskianalyysit suoritettiin projektiin osallistuvien terminaalien kanssa
toimijakohtaisesti ja riskianalyysejä veti Pöyryn riskianalyyseihin erikoistunut asiantuntija. Riskianalyysien dokumentoinnin tukena käytettiin PHA Pro -ohjelmistoa, joka on
erityisesti riskianalyysien hallintaan kehitetty ohjelmisto.
Analyysissä keskityttiin tarkastelemaan normaalikäytön aikaisia poikkeamatilanteita sekä niiden mahdollisia seurauksia. Epänormaalit olosuhteet sekä tahallisesti aiheutetut
haitat esim. luonnonolosuhteiden rajut muutokset, terrorismi tai sabotaasi on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.
3.1
Riskien luokittelu
Tässä analyysissä ei suoritettu kaikkien tunnistettujen vaarojen täydellistä kvantitatiivista analyysiä, vaan todennäköisyyksien ja seurausten kvalitatiivinen analysointi ja luokittelu tehtiin standardissa SFS-IEC 60300-3-9 esitettyä riskimatriisia apuna käyttäen.
Käytettävissä olevien resurssien puitteissa täydellisen kvantitatiivisen analyysin suorittamisen ei koettu tuovan lisäarvoa analyysille.
Vaaratilanteiden todennäköisyydet jaettiin kuuteen ja mahdollisten seurauksien vakavuudet viiteen eri luokkaan. Standardissa SFS-IEC 60300-3-9 määriteltyjen seurausluokkien lisäksi käytettiin seurauksien vakavuuden arvioinnissa myös seurausluokkaa 0
(ei seurausta).
Tunnistetun riskin riskiluokka määräytyy sille määritetyn todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden mukaisesti ja standardissa esitetyn matriisin mukaisesti riski jaetaan
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
4
neljään eri riskiluokkaan: vähäpätöiseen, matalaan, keskinkertaiseen ja korkeaan. Selvityksen jälkeiset toimenpiteet tullaan alustavasti keskittämään suurimpiin riskeihin.
Kuva 1. Tapahtuman todennäköisyyden ja seurauksen vakavuuden luokittelu
Kuva 2. Riskien luokittelu
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
5
4
KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ
Haminan öljy- ja kaasusatamassa on kolme nestelaituria ja yksi kaasulaituri. Terminaalioperaattoreilla on omat pumppaamot, kaasu- ja nestevarastot ja putkilinjat laitureille.
Laitureilla olevat putkistot ja laitteistot ovat yhteiskäytössä. Kunkin operaattorin putkistojen ja laituriputkiston liittymäkohdissa on sulkuventtiilit ja sokealaipat.
HaminaKotka Satama ja terminaalioperaattorit vastaavat kukin omistamistansa laitteistoista. Terminaalioperaattorit vastaavat omista toiminnoistansa omilla alueillaan ja laitureilla. Laitureista vastaa HaminaKotka Satama. Laiturit ovat yhteiskäytössä terminaalioperaattoreiden kesken. Lisäksi sataman alueella toimivat operaattorit saavat tarvittaessa käyttöönsä mm. öljypuomeja ja muuta öljyntorjuntakalustoa.
Kaikilla laitureilla on omat palontorjuntajärjestelmät.
Satama-alueella sijaitsee myös kaasulaituri, joka on erillään muista laitureista ja se on
pääasiassa yhden operaattorin käytössä.
HaminaKotka Sataman toimintajärjestys on kokonaisuudessaan esitetty Internetissä.
Turvallisuustiedotteet ja -määräykset ovat nähtävillä Intrernet-sivuilla osoitteessa:
www.haminakotka.fi/turvallisuus. HaminaKotka Satama toimii kansainvälisten ISPSsäännösten mukaan.
Liikkuminen satama-alueella on luvanvaraista. Kulkuluvat myöntää yritys, joka on asioinnin kohteena. Liikennettä satama-alueelle valvotaan sulkupuomeilla ja videovalvonnalla. Satama-alueella kunkin operaattorin alueet ovat aidattuja ja operaattorit huolehtivat kulunvalvonnasta omilla alueillaan. Laiturialueet on erotettu muusta satamaalueesta puomein.
5
ALUSRAJAPINNAN TOIMINNALLINEN KUVAUS
Sataman henkilöstö huolehtii aluksen kiinnittymisestä laituriin. Vastuu toiminnasta laiturilla siirtyy kiinnittymisen jälkeen terminaalin lastauksen valvojalle. Aluksen edustaja
(1. perämies) vastaa aluksen omasta toiminnasta koko lastaus/purkaus toiminnan aikana.
Terminaalin lastauksen valvoja sopii aluksen edustajan kanssa lastaus- tai purkausjärjestyksestä. Lastattava tai purettava määrä on sovittu aiemmin huolinnasta vastaavan
(agentti) välityksellä.
Ennen lastausta tai purkua avataan sokeoinnit ja tehdään linjaus aluksen ja terminaalin
varastosäiliön välillä. Jokaisella operaattorilla on tätä varten oma toimintaohje, jossa
kuvataan linjauksessa tehtävät toimenpiteet ja tarkastukset. Tämä vaihe voidaan tehdä jo
ennen aluksen kiinnittymistä.
Kun alus on kiinnitetty laituriin ja kulkusilta on laskettu, terminaalin lastauksen valvoja
käy aluksen edustajan kanssa läpi turvallisuusasiakirjat, kuten:
Lastaussuunitelma, jossa on ilmoitettu lastatavat tai purettavat tuotteet ja niiden
määrät;
Turvallisuustarkastuspöytäkirja (The Ship/Shore Safety Check-List) ja
Notice of Readiness.
Molemmat osapuolet varmentavat nämä asiakirjat allekirjoituksellaan.
Terminaalin operaattorit vievät alukselle siirrettävän hätäseis-napin, jolla aluksen lastaus voidaan pysäyttää tarvittaessa sekä radiopuhelimen. Käytettävä radiotaajuus sovitaan
aluksen edustajan kanssa.
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
6
Aluksen ja terminaalin operaattorit kiinnittävät alukseen maadoituskaapelin ja huolehtivat aluksen henkilöstön kanssa yhdessä lastausvarren tai letkun kiinnittämisestä alukseen.
Aluksen lastaus tehdään terminaalin pumpuilla ja aluksen purku tehdään laivan pumpuilla. Siirto aloitetaan hitaasti ja aloituksen aikana tarkkaillaan mahdollisia vuotoja.
Aloitusaika kirjataan tarkastuspöytäkirjaan
Kun alku on sujunut hyvin, pumppausnopeus nostetaan normaaliksi. Pumppauksen aikana tarkastetaan säännöllisesti putkilinja aluksen ja varastosäiliön välillä vuotojen varalta. Myös varastosäiliön pintaa seurataan pumppauksen aikana.
Kun lähestytään sovittua määrää tuotetta, pumppausta hidastetaan ja lopetetaan kun sovittu määrä on saavutettu.
Kun pumput on pysäytetty, suljetaan linjaventtiilit laivalla, pumpuilla ja säiliöllä. Lastausvarret/letkut tyhjennetään ja irrotetaan, sokeoinnit kiinnitetään, putkilinjat tyhjennetään, sekä maadoituskaapeli irrotetaan aluksesta. Hätäseis-painike palautetaan säilytyspaikkaansa.
Lopetusaika kirjataan tarkastuspöytäkirjaan. Satamalle ilmoitetaan lastauksen/purun lopetuksesta. Vastuu toiminnasta siirtyy satamalle, jonka henkilöstö huolehtii aluksen irrotuksesta.
6
RISKIANALYYSITYÖN TOTEUTUS
Alusrajapinnalla tapahtuvasta prosessista (tapahtumaketju) tehtiin toimintovirheanalyysiä varten toimijoiden antamien toimintaohjeiden perusteella prosessin jako tarkastelukohteisiin. Tarkastelukohteet jaettiin edelleen työohjeiden perusteella työvaiheisiin.
Ennen kutakin riskianalyysikokousta PHA Pro -ohjelmistoon perustettiin tarkastelukohteet ja toiminnallinen vaiheistus riskianalyysikokousten pohjaksi. Koska toiminnanharjoittajien toimintaohjeet poikkesivat toisistaan, tuloksena oli kunkin toiminnanharjoittajan osalta omanlainen TVA:n rakenne. Pääpiirteissään kuitenkin toiminnot ovat samanlaisia.
Aluksen lastaus- ja purku jaettiin toiminnallisen prosessikuvauksen perusteella seuraaviin tarkastelukohteisiin:
1. Valmisteltavat toimenpiteet ennen aluksen saapumista satamaan
2. Toimenpiteet aluksen lastauksen aikana
3. Toimenpiteet aluksen lastin purkauksen aikana
4. Toimenpiteet joilla päätetään aluksen lastaukseen / purkaukseen liittyvät prosessit
Riskianalyysikokoukset järjestettiin pääosin HaminaKotkan sataman Haminan satamatoimistossa. Yksi kokous järjestettiin toiminnanharjoittajan tiloissa.
PHA-Pro ohjelmistoa käytettiin terminaalin ja aluksen rajapinnan riskianalyysikokouksissa. Riskianalyysin tulokset raportoitiin taulukkomuodossa toimijakohtaisesti.
Sataman ja aluksen rajapinnan riskit käytiin läpi haastattelemalla Crystal Pool varustamon edustajaa HaminaKotkan Sataman edustajien kanssa. Haastattelun tulokset
kirjattiin kokouspöytäkirjaan.
Riskianalyysikokouksien vetäjänä toimi Kyösti Viertola (Pöyry) kokouksiin osallistui
Pöyryltä lisäksi 1-2 asiantuntijaa (Jukka Minkkinen, Jani Porkka) KyAMK:n edustaja
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
7
(Tommy Ulmanen), sekä 1-4 toiminnanharjoittajan edustajaa. Pöyryn projektipäällikkönä ja asiantuntijana toimi Kati Kauppinen.
Riskianalyysikokoukset järjestettiin seuraavina ajankohtina:
Baltic Tank
Finngas
Neste Oil
NEOT
Teboil
M/S Crystal Pearl ja HaminaKotka Satama
10.12.1012
18.12.2012
9.1.2013
15.1.2013
17.1.2013
24.1.2013
Toiminnanharjoittajakohtaiset riskianalyysikokousten tulosteet toimitettiin kullekin
toimijalle tiedoksi ja kommentoitavaksi. Lisäksi riskianalyysien tulosten yhteenveto on
esitetty tässä raportissa. Toiminnanharjoittajien tiedoksi menivät tulokset vain heidän
oman toiminnan osalta sekä yhteenveto, jossa tuloksia käsitellään anonyymisti ilman
tietoja operaattorista.
Tulokset käsiteltiin myös kaikkien osapuolten yhteisessä palautekokouksessa, joka järjestettiin 11.3.2013.
7
RISKIANALYYSIN TULOKSET
Turvallisuus Haminan satamassa tapahtuvissa toiminnoissa alusrajapinnalla on korkeaa
tasoa kansainvälisesti verrattuna (m/s Crystal Pearlin haastattelu). Riskianalyyseissä
korkean tason riskejä kirjattiin yhteensä 6 kpl. Näiden riskitason alentamiseksi tehtiin
riskianalyyseissä toimenpide-ehdotukset, jotka kirjattiin kyseisen toimijan riskianalyysituloksiin.
Riskiä, joka olisi usean toimijan mielestä korkeaa tasoa, ei tullut esille. Sen sijaan tuli
esille useamman toimijan kanssa samankaltaisia matalamman tason riskejä.
Seuraavassa poimintoja alusrajapinnan riskianalyyseissä esiin tulleista asioista:
Aluksen kiinnittyminen laituriin
Aluksen kiinnittymisestä vastaa satama. Köydet ovat laivan omia. Sää ja muut olosuhteet Haminan öljy- ja kaasusatamassa ovat suosiolliset. Kiinnittymisessä laituriin ei katsottu olevan merkittäviä riskejä.
Öljylaiturit 2 ja 3 ovat kansainvälisesti verrattuna korkealuokkaiset. Öljylaiturin 1 katsottiin olevan ongelmallinen, koska se on pieni ja vanhanaikainen.
Maadoitusjohdon kytkeminen
Maadoituksen luotettavuus nähtiin epävarmaksi. Maadoitus laivaan saattaa olla huono
kaapelin ohuuden ja kontaktipintojen huonon johtavuuden takia. Näin ollen ei ole varmaa, että laiva ja lastausvarsi ovat kytkentätilanteessa samassa potentiaalissa. Kipinöinti
tässä tilanteessa katsottiin mahdolliseksi, joskaan sitä ei tiedettävästi ole havaittu.
Eristyslaipan käyttöönottoa ehdotettiin potentiaalitasauksen sijaan. Maadoituskaapelien
käyttö on kuitenkin tällä hetkellä yleinen käytäntö.
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
8
Viemärikeräilysäiliön sulkeminen ennen aluksen purkamista tai lastausta
Yhdessä riskianalyysikokouksessa todettiin, että laiturin viemärikeräilysäiliön tyhjennysventtiilin unohtuminen auki-asentoon aiheuttaa suuren riskin ympäristövahingon ja
räjähdysvaaran muodossa. Purkaus- ja lastausohjeissa sekä käytännössä purkaus- ja lastaustoiminnoissa tulee huomioida venttiilin asennon tarkistaminen.
Maihinnoususillat
Maihinnoususillat aluksesta laiturille saattavat olla joissain tapauksissa liian jyrkässä
kulmassa. Syy voi olla liian pieni tila maihinnoususillalle laiturilla tai aluksen painon
muuttuessa tapahtuva aluksen korkeusaseman muutos. Maihinnoususillan maksimikulmalle tarvitaan paikallinen ohje ja IMO.n määräyksiä pitää noudattaa.
Letkun kiinnitys laivaan
Letkun kiinnitysvaiheessa tapahtuneesta nosturin käyttäjän ohjausvirheestä on ainakin
kerran aiheutunut vaaratilanne. Vaikka nosturia käytettäisiin oikein, nosturin liikkeiden
hallinta vaikeutuu, kun varsi on ojennettu pitkälle.
Turvallisuutta parantavina toimenpiteinä ehdotettiin selviä merkintöjä nosturin ohjauslaitteisiin ja nosturin käyttäjien koulutusta.
Lastauksen tai purun aloitus
Pumppauksen aloitus- ja lopetus ovat turvallisuusnäkökulmasta kriittisimmät työvaiheet
ja tämä on huomioitu kaikkien operaattoreiden toiminnoissa. Pumppaus aloitetaan hitaasti, joten mahdollisiin ongelmatilanteisiin ehditään puuttumaan ajoissa.
Tyhjään säiliöön pumppaus aloitetaan hitaasti, jolloin vältetään staattisen varauksen
muodostuminen.
Vuodot
Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan pumppauksen alussa sekä säännöllisillä tarkkailukierroksilla koko purun/lastauksen ajan.
Ylitäyttö
Ylitäyttö, varsinkin aluksen säiliön ylitäyttö, voi pahimmillaan johtaa vakavaan ympäristövahinkoon. Onnettomuuksien estämiseksi varotoimenpiteinä on käytössä pumppauksen hätä seis -painike, äänimerkki, pumppauksen jatkuva valvonta sekä aluksen että
terminaalin päässä ja lopputäytön pumppauksen hidastus.
Kommunikointi
Kommunikoinnissa alus/satama-rajapinnassa ei nähty suuria ongelmia. Yhteinen kieli
kansanvälisesti on englanti. Kuitenkin riskit tietokatkoksissa, esimerkiksi radiopuhelinyhteyden katkeamisen yhteydessä, ovat niin suuret, että radiopuhelinyhteys pitää
varmistaa säännöllisillä yhteyskokeiluilla. Varajärjestelmästä sovitaan kun täytetään
aluksen ja terminaalin välinen tarkastuslista (The Ship/Shore Safety Check List).
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
9
Liikenne
Laiturialueella tapahtuva liikenne, joka ei liity suoraan lastaus- tai purkutapahtumaan,
tuli esille syttymisvaaran (kipinä ajoneuvosta) vuoksi. Haminan öljylaitureille menevää
ajoneuvoliikennettä esitettiin rajoitettavaksi puomeilla aluksen lastauksen/purun ajaksi.
Liikenne yleisesti on valvottua satama-alueella, joten asiattomilla ei ole pääsyä vaarallisille alueille.
Lastauksen tai purun lopetus
Lastauksen tai purun lopetuksessa noudatetaan erityistä varovaisuutta, varsinkin jos säiliö lastataan täyteen. Sekä aluksella että terminaalin säiliöllä on ylitäytön estojärjestelmät. Merkittäviä riskejä ei näin ollen tullut esille.
8
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Laiturialueet ovat satamanpitäjän hallinnoimia yhteistoiminta-alueita. Kuitenkin jokaisella operaattorilla on omat toimintatapansa laiturialueilla toimimisesta, toimintojen riskien arvioinnista ja tunnistamisesta sekä vaaratilanteiden kirjaamisesta ja raportoinnista.
Operaattoreiden toimintaohjeiden ja käytäntöjen yhtenäistäminen olisi monimutkainen
ja käytännössä todennäköisesti heikosti toimiva ratkaisu, koska operaattorit ovat yrityksiensä itsenäisiä toimipisteitä ja kunkin operaattorin ohjeet ja käytännöt ovat kyseisen
yrityksen hallintotavan ja turvallisuuskäytäntöjen mukaisia.
Lisäksi aluksilla on omat toimintaohjeensa, joita voidaan käyttää terminaalioperaattorin
ohjeen rinnalla. Alusten toimintaohjeet vaihtelevat varustamokohtaisesti ja käytännön
toimintatavat aluksen kapteenista riippuen. Kuitenkin yleinen turvallisuustaso on vähintään kansainvälisen ohjeistuksen tason mukainen.
Nykyisillä toimintaohjeilla ja toimintamalleilla toimimisen riskikartoituksissa kirjattiin
yhteensä 6 kappaletta korkean tason riskejä, jonka perusteella kaikkien toimijoiden toiminta on varsin vähäriskisellä tasolla ja toimintaohjeet ja käytännön toimintatavat hyvällä turvallisuustasolla. Riskikartoituksissa tunnistettujen riskien riskitason alentamiseksi kirjatut toimenpide-ehdotukset vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen on esitetty
toimijakohtaisesti liitteessä IV.
Satamanpitäjä on keskeisessä asemassa yhteistoiminta-alueella toimimisen riskien arvioinnissa, toimintojen ja kaluston kehittämisessä ja turvallisuustason seurannassa.
Standardi SFS 3355 ”Palavien nesteiden käsittely satama-alueella”, joka on tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa, määrittelee turvallisuusjohtamisen vastuut satamanpitäjän ja
sataman toimijoiden kesken. Tämän standardiluonnoksen mukaan satamanpitäjä on vastuussa turvallisuuden johtamisesta ja satama-alueella toimivien yritysten toimintojen yhteensovittamisesta.
8.1
Seurantamittaristo riskien seuraamiseksi
Turvallisuutta voidaan mitata esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien (sairauspoissaolopäivät) tilastoimisella. Tämän tyyppiset mittarit antavat tietoa menneestä ja
nykyisestä turvallisuustilanteesta. Kun tapahtuneet vaaratilanteet ja onnettomuudet rekisteröidään ja vaaratilanteiden uusiutuminen estetään teknisin ja organisatorisin toimenpiteiden avulla, saadaan turvallisuustasoa parannettua. Tämä on tehokas tapa mitata
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
10
vallitsevaa turvallisuustilannetta, mutta tällä tavalla ei pysytä ennakoimaan uusia vaaratilanteita.
Ennalta ehkäisevässä turvallisuustyössä mitataan ja arvioidaan turvallisuuden mahdollista heikkenemistä jo ennen kuin vahinko on tapahtunut. Turvallisuutta ennakoivilla
mittareilla tarkkaillaan esimerkiksi teknisten järjestelmien, koneiden ja laitteiden kuntoa, organisaation toimintatapoja sekä työympäristön siisteyttä ja järjestystä.
Ennakoiva mittaaminen perustuu ajatukseen, että onnettomuuksien syntyyn vaikuttavat
mm. teknisten järjestelmien kunto, turvallisuusjohtaminen ja menettelytavat sekä turvallisuuskulttuuri. Näitä seuraamalla ja mittaamalla voidaan onnettomuusriskit tunnistaa
etukäteen (lähde: Tukes).
Ennakoivaan mittaamiseen voidaan käyttää mm. työkohtaisia riskiarviointeja ja määräaikaisia kunnossapitotarkastuksia.
Tehdyn riskikartoitustyön perusteella suositellaan yhtenäisen seurantamittariston käyttöönottoa HaminaKotka Sataman alusrajapinnassa tapahtuvien toimintojen turvallisuuden mittaamiseksi ja seuraamiseksi. Seurattaviksi tekijöiksi suositellaan esimerkiksi:
Riskianalysseissä tunnistettujen riskien pienetämiseksi kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen sovitussa aikataulussa
Lastus- ja purkuprosesseissa tapahtuneiden läheltä piti –tilanteiden ja tapaturmien sekä havaittujen vaaratilanteiden määrä ja vakavuus sekä korjaavat toimenpiteet riskien toistumisen todennäköisyyden pienentämiseksi
Tiedot lastaus- ja purkuprosesseista pidetyistä riskianalyyseistä ja niiden tulokset
Toimijoiden tekemät ehdotukset ja havainnot turvallisuustasoa parantavista toimenpiteistä
Toimijoiden omien teknisten järjestelmien kunnossapito ja kehitys
Seuranta-aineistossa tulisi olla koottuna edellä mainitut mittarit yhteistoiminta-alueen
kaikilta toimijoilta. Päävastuu seurantamittariston käyttöönotosta, ylläpidosta, seurannasta ja kehittämisestä olisi satamanpitäjän vastuulla. Seuranta-aineistoa sekä tehtyjä ja
suunniteltuja toimenpiteitä tulisi seurata satamanpitäjän ja toimijoiden yhteisessä työryhmässä.
8.1.1
Riskinarviointiohjeet
Riskinarviointeja voidaan käyttää teknisten järjestelmien sekä inhimillisten tekijöiden
vaikutusten mittaamiseen. Tässä projektissa toteutetuissa riskinarvioinnissa on keskitytty alusrajapinnassa oleviin inhimillisen toiminnan riskitekijöihin. Tässä projektissa ei
ole kartoitettu syvällisesti kaikkia työvaiheita ja niihin liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä. Tämä antaa kuitenkin hyvän pohjan jatkossa suoritettaville yksityiskohtaisimmille
riskinarvioinneille, joita suositellaan pidettäväksi säännöllisesti.
Eri toimijoiden kanssa jo tehtyjen sekä tulevaisuudessa tehtävien riskinarviointien tulokset tulee ottaa yhteiseen käyttöön yleisen turvallisuustason kohottamiseksi.
Kun parhaat käytännöt on soveltuvin osin otettu käyttöön, turvallissuden tason muutos
tulee mitata uudelleen alusrajapinnan riskianalyysillä. Tässä käytettyä TVA – menetelmää voidaan täydentää esimerkiksi potentiaalisten ongelmien analyysillä (POA), jolloin
voidaan löytää myös esimerkiksi laiteteknisistä syistä aiheutuvia riskejä, jotka eivät tule
TVA-menetelmällä esille.
Copyright © Pöyry Finland Oy
16X121290-E0006
11
VTT:n internet-sivuilla on yksityiskohtainen kuvaus riskianalyysin toteutuksesta ja
TVA-menetelmästä: http://www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/
Lisäksi liitteenä III on käytännön ohjeet TVA:n tekemiseen.
Riskinarvioinneissa tunnistettavat vaaratilanteista aihetuvat riskit analysoidaan ja riskiluokituksen mukaan tehdään toimenpidesuunnitelma riskitason alentamiseksi. Toimenpidesuunnitelman toteutumista tulee seurata.
Yleisen turvallisuustason kehittämiseksi on tärkeää, että satamanpitäjä kokoaa analyysien tulokset yhteen ja että tulokset ovat kaikkien satama-alueen alusrajapinnassa toimivien operaattoreiden hyödynnettävissä.
Myös korjaavat toimenpiteet ja niiden suorittaminen tulee kirjata satamanpitäjän ylläpitämään järjestelmään ja niistä tulee tiedottaa kaikille operaattoreille.
8.2
Toiminta turvallisuuden parantamiseksi
Laiturialueiden turvallisuuden parantamisessa avainasemassa on työturvallisuuslainsäädännön yhteisen työpaikan mukaan määräävässä asemassa oleva satamanpitäjä, HaminaKotka Satama Oy.
Tiedot läheltä piti -tilanteista, vahingoista, tapaturmista ja riskinarviointien tuloksista
suositellaan kerättävän sataman alueelta yhteiseen tietojärjestelmään. Tietojärjestelmään
voi tallentaa tarvittaessa tietoa anonyymisti.
Jotta tämän alusrajapinnan riskianalyysien tulokset voidaan hyödyntää, yksityiskohtaiset
käytännön järjestelyt toiminnan turvallisuuden mittaamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi jatkossa sekä aikataulu pitää sopia osapuolten kesken. Käytännöt turvallisuuden
mittaamiseksi, yhdenmukaisten riskinarviointien käyttöönottamiseksi ja jatkuvat toimet
turvallisuuden parantamiseksi suositellaan kirjattavaksi HaminaKotka Satama Oy:n turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja käyttöönotettavaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmän
käyttöönoton myötä.
Standardiluonnoksessa SFS 3355 määritellään lastinkäsittelyhenkilöstön koulutuksen
vaatimustaso, joka tulee ottaa huomioon henkilöstön koulutuksen suunnittelussa. Turvallisuuskoulutuksen tulee olla osa satama-alueella työskentelevän henkilöstön koulutusohjelmaa. Suositeltavaa, on että satamanpitäjä laatii koulutusohjelman ja valvoo sen
toteutumista.
Copyright © Pöyry Finland Oy