TILINPÄÄTÖS 2011
TILINPÄÄTÖS 2011 V UOSI 2011 1 Marimekko 60 vuotta! Marimekko on suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan designyritys, joka tunnetaan ennen kaikkea omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa korkealuokkaisia kodintavaroita sisustustekstiileistä astioihin sekä vaatteita, laukkuja ja muita asusteita. Kun Marimekko vuonna 1951 perustettiin, sen ennennäkemättömät painokankaat antoivat sille vahvan ja ainutlaatuisen identiteetin. Vuonna 2011 takana oli 60 vuotta rikasta Marimekko-elämää. Merkkivuotta juhlittiin usein erilaisin tapahtumin Suomessa ja yhtiön tärkeimmillä kansainvälisillä markkina-alueilla. Vuonna 2011 Marimekko-tuotteiden brändimyynti oli noin 170 miljoonaa euroa ja yhtiön liikevaihto 77 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa Marimekko-myymälöitä oli 90. Tuotteita myydään noin 40 maassa. Yhtiön keskeisiä markkinoita ovat Pohjois-Amerikka, Pohjois-Eurooppa ja Aasian-Tyynenmeren alue. Konsernin palveluksessa on noin 430 henkeä. Yhtiön osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. SISÄ L LYS 2 Toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2011 2 8 Hallituksen toimintakertomus Voitonjakoesitys 10 10 12 13 14 15 Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernitase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 32 32 34 35 36 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 44 Konsernin tunnusluvut 46 Osake ja osakkeenomistajat 50 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 51 Tilintarkastuskertomus 53 Hallinnointiperiaatteet 59 Hallitus ja johto 60 Tietoa osakkeenomistajille © Marimekko Oyj Puusepänkatu 4 00880 Helsinki Puh. 09 75 871 info@marimekko.fi www.marimekko.fi Kannen kuva: Helsinki-Helsingfors, Per-Olof Nyström, 1952/2010 2 TOI M I N TA K E RTOM US JA T I L I N PÄ ÄTÖS T I L I K AU DE LTA 1.1.– 31.12. 2011 Hallituksen toimintakertomus V UOSI 2011 LY H Y E ST I Vuonna 2011 Marimekko-konsernin liikevaihto nousi kansainvälisen myynnin kasvun vetämänä 5,7 % ja oli 77,4 miljoonaa euroa (73,3 miljoonaa euroa). Kansainvälinen myynti nousi 25,9 % ja oli 27,7 miljoonaa euroa (22,0 miljoonaa euroa). Myynti Suomessa sen sijaan laski 3,0 % ja oli 49,7 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa). Marimekko-tuotteiden brändimyynti1 kasvoi 12,6 % ja oli 168,6 miljoonaa euroa (149,7 miljoonaa euroa). Liikevoitto laski odotetusti ja oli 3,5 miljoonaa euroa (8,2 miljoonaa euroa). Tulosta rasittivat jakelustrategian mukaiset muutokset jälleenmyyntikentässä, kampanjatoimitusten merkittävä vähentäminen sekä huomattavat kansainvälistymiseen tehdyt panostukset. Tilivuoden voitto verojen jälkeen oli 2,8 miljoonaa euroa (6,1 miljoonaa euroa) ja osakekohtainen tulos 0,35 euroa (0,76 euroa). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 jaetaan osinkoa 0,55 euroa (0,55 euroa) osakkeelta. M A R K K I NA K ATS AUS Maailmantaloudessa yleinen epävarmuus jatkuu vuonna 2012. Euroopan valtioiden vakava lainakriisi on edelleen keskeisin uhka, joka voi kääntää globaalin talouskehityksen selvästi heikompaan suuntaan. Euroopan odotetaankin olevan nollakasvun tuntumassa. Vaikka maailmantalouden ennakoidaan kasvavan Aasian maiden vetämänä lähes kolme prosenttia ja uusimmat tiedot USA:n taloudesta ovat varovaisen myönteisiä, voi epävarmuus vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen kaikilla markkinoilla. Suomessa tämänhetkinen suhdannetilanne on jonkin verran keskimääräistä heikompi eikä merkkejä talouden kehityksestä parempaan suuntaan ole nähtävissä. Seuraavan puolen vuoden näkymät ovat vaisut ja yleisesti suhdanteiden odotetaan heikkenevän edelleen. Kaupan alan myynnin kasvusta ennustetaan hidasta. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Suhdannebarometri, helmikuu 2012) Kaupan liiton mukaan vähittäiskaupassa päästäneen puolen prosentin kasvuun (Kaupan liitto, Kaupan näkymät 2012–2013). Vuonna 2011 Suomen vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 2,4 % (Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja 2011, joulukuu). Vaatteiden vähittäismyynti (ilman urheiluvaatteita) nousi 1,6 % (Tekstiili- ja Muotialat TMA). Naisten vaatteiden myynti kasvoi 1,5 % ja miesten vaatteiden 3,4 %. Lasten vaatteiden myynti laski 0,7 %. Laukkujen myynti kasvoi 5,9 %. Tammi-marraskuussa 2011 vaatteiden (SITC 84) vienti nousi 20 % ja tuonti 16 %; tekstiilien (SITC 65) vienti kasvoi 5 % ja tuonti 9 % (Tullihallitus, kuukausikatsaus, marraskuu 2011). Etelä-Euroopassa, 27,4 %, pääasiassa tukkumyynnin hyvän kehityksen johdosta. Loppuvuonna 2010 sekä vuonna 2011 avautuneet uudet myymälät lisäsivät myyntiä merkittävästi. PohjoisAmerikassa myynti kasvoi vahvasti, 24,6 %, New Yorkin lippulaivamyymälän ennakoitua paremman myynnin ja uusien Crate and Barrelin avaamien Marimekko-shop-in-shopien ansiosta. Laskutusvaluutassa mitattuna (pääosin Yhdysvaltain dollari) kasvua PohjoisAmerikassa kertyi noin 33 %. Skandinaviassa myynti kasvoi 6,6 %. Kansainvälisen myynnin osuus konsernin liikevaihdosta oli 35,8 % (30,0 %). Brändimyynnistä 47,5 % (44,9 %) kertyi ulkomailta. Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain oli seuraava: Suomi 64,2 %, Skandinavia 9,7 %, Keski- ja Etelä-Eurooppa 8,6 %, Pohjois-Amerikka 6,5 % ja Aasian-Tyynenmeren alue 11,0 %. Tuotelinjoittain konsernin liikevaihto jakautui seuraavasti: vaatetus 36,6 %, sisustus 43,9 % ja laukut 19,5 %. L I I K E VA I H T O Vuonna 2011 Marimekko-konsernin liikevaihto nousi kansainvälisen myynnin kasvun vetämänä 5,7 % ja oli 77,4 miljoonaa euroa (73,3 miljoonaa euroa). Suomessa liikevaihto laski 3,0 % ja oli 49,7 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa). Vähittäismyynti nousi 6,5 %; myyntiä lisäsivät vuoden aikana avatut uudet myymälät. Vertailukelpoinen vähittäismyynti kasvoi 4,1 %. Tukkumyynti puolestaan laski 16,0 %. Jakelustrategian mukaiset muutokset jälleenmyyntikentässä sekä kampanjatoimitusten merkittävä vähentäminen laskivat tukkumyyntiä. Kansainvälinen myynti kasvoi 25,9 % ja oli 27,7 miljoonaa euroa (22,0 miljoonaa euroa). Myynti nousi voimakkaasti Aasian-Tyynenmeren alueella, 49,3 %, ja Keski- ja L I I K E VA I H T O M A R K K I NA-A LU E I T TA I N Suomi Vuonna 2011 myynti Suomessa laski 3,0 % ja oli 49,7 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa). Marimekon vähittäismyynti eli omien kotimaanmyymälöiden myynti nousi 6,5 %. Myyntiä kasvattivat vuoden viimeisellä neljänneksellä avatut kolme myymälää. Vertailukelpoinen myynninkasvu omissa myymälöissä oli 4,1 %. Tukkumyynti laski 16,0 %. Tämä johtui osittain jälleenmyyntikentässä tapahtuneista jakelustrategian mukaisista muutoksista. Strategian mukaan yhtiölle tärkeissä kaupungeissa sijaitsevat myymälät ovat pääsääntöisesti yhtiön omia. Viisi jälleenmyyjäomisteista Marimekko-myymälää suljettiin vuoden kolmannella neljänneksellä. Tilalle V UOSI 2011 avatut kaksi omaa myymälää aloittivat toimintansa lokakuussa. Tukkumyynnin laskuun vaikutti lisäksi se, että yksittäisistä kampanjatoimituksista kertyneet myyntitulot olivat hyvin vähäisiä edellisvuoteen verrattuna. Hintavetoisia kampanjoita vähentämällä pyritään parantamaan keskimääräistä myyntikatetta ja brändin hinnoitteluvoimaa entisestään. Edellä mainitut tekijät vaikuttivat etenkin sisustustuotteiden myyntiin, joka laski jonkin verran. Vaatteiden ja laukkujen myynti nousi aavistuksen. Skandinavia Skandinaviassa (ent. muut Pohjoismaat) myynti kasvoi 6,6 % ja oli 7,5 miljoonaa euroa (7,0 miljoonaa euroa). Vuoden kolmannella neljänneksellä avattiin omat myymälät Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Marimekon ensimmäinen oma vähittäismyymälä Oslossa avautui lokakuussa. Kuluttajien ostokäyttäytyminen oli varovaista kaikissa maissa. Erityisen selvästi tämä oli nähtävissä Tanskassa, jossa yleinen epäluottamus maan talouskehitystä ja johtoa kohtaan kasvoi. Ilman myymäläavauksia myynnin kehitys Skandinaviassa olisi ollut huomattavasti heikompaa. Vaatteiden ja laukkujen myynti kasvoi jonkin verran; sisustustuotteiden myynti oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Keski- ja Etelä-Eurooppa Keski- ja Etelä-Euroopassa (ent. muu Eurooppa) liikevaihto nousi 6,7 miljoonaan euroon, mikä oli 27,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin (5,2 miljoonaa euroa). Kaikkien tuotelinjojen myynti kasvoi. Myynti veti hyvin etenkin Saksassa, Belgiassa ja IsossaBritanniassa. Osa myynnin kasvusta tuli loppuvuonna 2010 avatun Berliinin-myymälän liikevaihdosta. Marimekon toinen oma vähittäismyymälä Lontoossa avattiin joulukuun HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3 alussa. Myös Ranskassa ja Italiassa myynnin kehitys oli positiivista. Liikevaihto (milj. euroa) Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikassa liikevaihto kasvoi 24,6 % ja oli 5,0 miljoonaa euroa (4,0 miljoonaa euroa). Laskutusvaluutassa mitattuna (pääosin Yhdysvaltain dollari) kasvua kertyi noin 33 %. Laukkujen myynti kasvoi erittäin voimakkaasti, mutta myös vaatteiden ja sisustustuotteiden myynti kasvoi hyvin. Merkittävä osa kasvusta tuli lokakuun alussa New Yorkissa avatun lippulaivamyymälän liikevaihdosta. Loppuvuonna 2010 ja vuoden 2011 aikana Yhdysvalloissa avattujen seitsemän Marimekkoshop-in-shopin ostot lisäsivät myös myyntiä. Näistä viimeisin avattiin lokakuussa Miamin alueella. 2010 Aasian-Tyynenmeren alue Aasian-Tyynenmeren alueella (ent. muut maat) liikevaihto kasvoi erittäin hyvin, 49,3 %, ja oli 8,5 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa). Vahva myynninkasvu lisää uskoa kasvavaan kiinnostukseen yhtiön tuotteita kohtaan tällä markkina-alueella. Vuonna 2011 alue nousi yhtiön toiseksi suurimmaksi markkinaksi, ohi Skandinavian. Sisustustuotteiden myynti nousi vahvasti, ja myös laukkujen myynti kasvoi jonkin verran. Erityisen voimakasta oli vaatemyynnin kasvu uusien mallistojen saaman positiivisen vastaanoton ansiosta. Liikevaihtoa kasvattivat osaltaan myös uuden Japanin-myymälän avausostot sekä loppuvuonna 2010 avatun Soulin-myymälän ostot. T U LOS Vuonna 2011 konsernin liikevoitto laski odotetusti ja oli 3,5 miljoonaa euroa (8,2 miljoonaa euroa). Voitto verojen jälkeen oli 2,8 miljoonaa euroa (6,1 miljoonaa euroa) ja tulos osaketta kohden 0,35 euroa (0,76 euroa). 2009 2011 0 20 40 60 80 Liikevoitto (milj. euroa) 2009 2010 2011 0 2 4 6 8 10 Voitto verojen jälkeen (milj. euroa) 2009 2010 2011 0 2 4 6 8 Liikevoitto (% liikevaihdosta) 2009 2010 2011 0 4 8 12 1 Arvio Marimekko-tuotteiden myynnistä kuluttajahinnoin mitattuna. Brändimyynti lasketaan lisäämällä yhtiön oman vähittäiskaupan liikevaihtoon muiden jakelijoiden arvioitu Marimekko-tuotteiden vähittäismyyntiarvo. Arvio on epävirallinen ja perustuu Marimekon toteutuneeseen tukkumyyntiin näille jakelijoille, eikä se sisällä arvonlisäveroa. Tunnuslukua ei tilintarkasteta. 4 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Jakelustrategian mukaiset muutokset jälleenmyyntikentässä sekä kampanjatoimitusten merkittävä vähentäminen heikensivät liikevoittoa. Myös huomattavat panostukset kansainvälistymiseen etenkin Yhdysvalloissa pienensivät tulosta. Lisäksi kasvaneet henkilöstö- ja markkinointikulut, kohonneet raaka-ainekustannukset ja yleisen kustannustason nousu heikensivät kannattavuutta. Tulosta puolestaan paransi myynnin erittäin hyvä kehitys Aasian-Tyynenmeren alueella. Myös Suomen-vähittäismyynnin vertailukelpoinen kasvu sekä kotimaassa ja ulkomailla avattujen myymälöiden tuoma myynninlisäys vahvistivat tulosta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tuloskehityksessä nähtiin selvä käänne parempaan. Markkinointiin käytettiin vuoden aikana 4,1 miljoonaa euroa (3,3 miljoonaa euroa) eli 5,3 % (4,6 %) konsernin liikevaihdosta. Konsernin poistot kasvoivat merkittävien investointien seurauksena 2,2 miljoonaan euroon (1,5 miljoonaa euroa), joka oli 2,9 % (2,0 %) liikevaihdosta. Nettorahoitustuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,05 miljoonaa euroa) eli 0,2 % (0,1 %) liikevaihdosta. käyttöön lokakuussa ja kaavionvalmistuslaitteisto tammikuussa 2012. Investoinnin myötä kangaspainon tuotantokapasiteetti nousi kolminkertaiseksi aiempaan verrattuna; lisäkapasiteetti otetaan käyttöön vaiheittain. Investoinnilla varauduttiin vastaamaan suurempaan kysyntään pitkällä aikavälillä, vähennettiin riippuvuutta yhdestä painokoneesta ja lisättiin tuotekehitysmahdollisuuksia. Yhtiö kertoi maaliskuussa rakentavansa kansainvälisen verkkokaupan. Sen ensimmäinen vaihe valmistui heinäkuussa, kun kaupankäynti aloitettiin Yhdysvalloissa. Verkkokauppa täydentää olemassa olevia jakelukanavia ja on osa yhtiön kasvustrategiaa PohjoisAmerikassa. Suomessa verkkokauppa avataan vuoden 2012 aikana, ja tavoitteena on laajentaa toimintaa myöhemmin eri maihin vaiheittain. I N V E ST OI N N I T Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 9,2 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa) eli 11,9 % (2,1 %) liikevaihdosta. Tähän sisältyvät muun muassa noin 1,5 miljoonan euron painokoneinvestointi ja siihen liittyvät tilojen muutostyöt, noin miljoonan euron verkkokauppahanke, uusien myymälätilojen rakentaminen ja kalustehankinnat sekä tietojärjestelmien hankinnat ja kehittäminen. Marimekko tiedotti helmikuussa 2011 investoivansa uuteen painokoneeseen ja kaavionvalmistuslaitteistoon yhtiön kangaspainossa Helsingissä. Uusi painokone otettiin M A R I M E KON L A A J E N T U M I N E N JA M U U T OK SE T M Y Y M Ä L ÄV E R KOST OS S A Yhtiö elää voimakasta kansainvälistymisvaihetta. Vuoden 2011 aikana avattiin yhteensä 17 uutta Marimekkomyymälää ja -shop-in-shopia2. Myymälöistä kahdeksan oli yhtiön omia. Uusia myymälöitä avattiin kaikilla yhtiön päämarkkina-alueilla. Pohjois-Euroopassa keskityttiin pitkälti laajentamaan myymäläverkostoa Marimekolle tärkeiden maiden pääkaupungeissa; tilivuonna avautui yhdeksän uutta myymälää. Suomessa avattiin kolme omaa myymälää ja kaksi jälleenmyyjäomisteista Marimekko-myymälää. Lisäksi Helsingin-lippulaivamyymälä uudistui täysin ja muutti uusiin tiloihin helmikuussa. Skandinaviassa avautui kolme omaa myymälää: Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Lontoossa avattiin yhtiön toinen oma myymälä. New Yorkissa avattu oma lippulaivamyymälä oli vuoden myymäläavauksista merkittävin. Fifth Avenuen ja Broadwayn risteyksessä sijaitseva myymälä sai erinomaisen vastaanoton, ja sen myynti ylitti yhtiön odotukset. Yhdysvalloissa toteutettiin tilivuoden aikana myös muita merkittäviä laajentumishankkeita. Marimekon pitkäaikainen yhteistyökumppani Crate and Barrel avasi sisustusliikkeissään kuusi Marimekko-shop-in-shopia, New Yorkissa, Bostonissa, Chicagossa, Los Angelesissa, San Franciscossa ja Miamissa. Lisäksi Crate and Barrel avasi verkkokaupassaan Marimekkotuotteisiin erikoistuneen osaston. Marimekko avasi Yhdysvalloissa myös oman verkkokaupan heinäkuussa. Aasian-Tyynenmeren alue nousi vuonna 2011 Marimekon toiseksi suurimmaksi markkinaksi, ohi Skandinavian. Vahva myynninkasvu lisäsi uskoa kasvavaan kiinnostukseen yhtiön tuotteita kohtaan tällä markkina-alueella. Japanissa avautui yksi jälleenmyyjävetoinen Marimekko-myymälä. Tilivuoden aikana myymäläverkostossa tehtiin myös muita jakelustrategian mukaisia muutoksia, jotka johtivat 11 jälleenmyyjäomisteisen Marimekko-myymälän sulkemiseen. Näistä yhdeksän sijaitsi Suomessa, yksi Ruotsissa ja yksi Yhdysvalloissa. Lisäksi Cambridgessa sijaitsevan jälleenmyyjävetoisen myymälän liiketoiminta siirtyi Marimekon omistukseen. Vuoden 2011 lopussa Marimekkomyymälöitä ja -shop-in-shopeja oli 90 (84). Näistä omia vähittäismyymälöitä oli 37 (28). OM AVA R A ISU US JA R A HOI T US Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden päättyessä 67,2 % (78,8 % 31.12.2010). Rahavaroilla vähennettyjen korollisten velkojen suhde omaan pääomaan (gearing) oli 10,2 %, kun se V UOSI 2011 edellisvuoden lopussa oli -28,2 %. Konsernin rahoitusvelat olivat vuoden päättyessä 4,9 miljoonaa euroa (0 euroa). Tilivuoden lopussa konsernin rahavarat olivat 1,6 miljoonaa euroa (9,7 miljoonaa euroa). OS A K E JA OS A K K E E NOM ISTA JAT Osake ja osakepääoma Marimekko Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä toimialaryhmässä kulutustavarat. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Tilivuoden päättyessä yhtiön kaupparekisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli 8 040 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 040 000 kappaletta. Osakkeiden vaihto Vuoden 2011 aikana Marimekon osakkeita vaihdettiin yhteensä 1 103 125 kappaletta eli 13,7 % yhtiön koko osakekannasta. Osakkeiden yhteenlaskettu vaihtoarvo oli 14 398 456 euroa. Osakkeen alin kurssi oli 9,62 euroa, ylin 15,90 euroa ja keskikurssi 12,97 euroa. Vuoden lopussa osakkeen päätöskurssi oli 9,88 euroa. Yhtiön markkina-arvo 31.12.2011 oli 79 435 200 euroa (115 776 000 euroa 31.12.2010). Osakeomistus Vuoden 2011 lopussa Marimekolla oli arvo-osuusrekisterin mukaan 6 898 (6 673) osakkeenomistajaa. Osakkeista oli hallintarekisterissä 13,6 % (15,0 %) ja ulkomaalaisten omistuksessa 15,9 % (15,9 %). Suomalaiset osakkeenomistajat jakautuivat ryhmiin seuraavasti: kotitaloudet 35,1 %, yritykset ja asuntoyhteisöt 17,5 %, julkisyhteisöt 14,9 %, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,6 %, rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1,5 %. Vuoden päättyessä yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS suorassa tai välillisessä omistuksessa oli 1 150 930 (1 086 440) osaketta eli 14,3 % (13,5 %) yhtiön osakepääomasta ja osakkeiden edustamasta äänivallasta. Tilivuoden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevia valtuuksia osakeanteihin, ei optio- eikä vaihtovelkakirjalainoihin eikä omien osakkeiden ostoon tai luovuttamiseen. Marimekko Oyj ei omista omia osakkeitaan. Yhtiö ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai äänivallan käytöstä. Lisätietoja osakeomistuksesta on kohdassa Osake ja osakkeenomistajat sivuilla 46–49. Liputukset SEB Asset Management S.A:n osuus Marimekko Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä laski 2,05 %:iin eli 164 560 osakkeeseen osakelainan johdosta 19.4.2011 ja palautui 5,77 %:iin eli 464 152 osakkeeseen osakelainan päättyessä 10.5.2011. 5 Bruttoinvestoinnit (milj. euroa) 2009 2010 2011 0 2 4 6 8 10 Omavaraisuusaste (%) 2009 2010 2011 0 20 40 60 80 Henkilöstö keskimäärin 2009 2010 2011 0 100 200 300 400 500 H E N K I LÖST Ö Vuonna 2011 konsernin henkilöstön määrä kasvoi 11,9 %. Tilivuoden aikana henkilöstöä oli keskimäärin 402 (376). Vuoden lopussa henkilökuntaa oli 434 (388), joista 63 (26) työskenteli ulkomailla. Henkilöstömäärää kasvattivat erityisesti Yhdysvaltain-maaorganisaation toiminnan kehittäminen, oman lippulaivamyymälän avaaminen New Yorkissa sekä myymäläverkoston laajeneminen Pohjois-Euroopassa. Henkilöstön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 16,4 miljoonaa euroa (14,1 miljoonaa euroa). Henkilöstöä myös vähennettiin vuoden aikana. Marimekko Oyj:n tytäryhtiössä Marimekko Tuotanto Oy:ssä käytiin keväällä 2011 2 Sisältää Marimekon omat vähittäismyymälät, jälleenmyyjäomisteiset Marimekko-myymälät (ent. konseptimyymälät) sekä yli 30 m 2:n suuruiset shop-in-shopit. 6 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS yhteistoimintaneuvottelut, jotka liittyivät Helsingin Herttoniemessä sijaitsevien varastotoimintojen uudelleenjärjestelyyn. Varastotoimintojen tehostaminen ja niiden keskittäminen yhteen paikkaan johtivat 11 työtehtävän päättymiseen. Marimekon uusi henkilöstöjohtaja aloitti tehtävässään tammikuussa. Vuoden aikana panostettiin erityisesti HR-prosessien ja -työkalujen kehittämiseen, rekrytointimenetelmien tehostamiseen ja esimiestyön tukemiseen. Laaja myynnin ammattitutkintoon johtava koulutus jatkui uuden ryhmän aloittaessa syksyllä. Vuonna 2011 panostettiin myös IT- ja kielikoulutukseen, jolla pyritään edesauttamaan työtehtävien entistä sujuvampaa hoitamista kansainvälisessä toimintaympäristössä. Syksyllä toteutettiin vuotuinen henkilöstötyytyväisyystutkimus, jonka vastausprosentti oli erittäin hyvä, 88. Kokonaistulokset olivat hyvin myönteiset. Tutkimuksen mukaan henkilöstön luottamus johdon visioihin ja yhtiön tulevaisuuteen oli poikkeuksellisen korkealla tasolla verrattuna muihin palvelutuotanto-organisaatioihin (vertailunormi). Myös sisäinen organisaatiokuva oli hyvin positiivinen; neljä viidestä marimekkolaisesta oli valmis suosittelemaan yhtiötä työnantajana. Eniten kehitettävää oli eri yksiköiden välisessä yhteistyössä ja esimiesvalmiuksissa. Vuonna 2011 henkilökunnan tulovaihtuvuus oli 24,4 % ja lähtövaihtuvuus 13,8 %. Herttoniemen-kangaspainolla on voimassa oleva ympäristölupa, ja tuotanto on järjestetty sen edellyttämällä tavalla. Marimekon tuotannossa syntyvät jätteet käsitellään ja lajitellaan asianmukaisesti. Tuotannon ja muun liiketoiminnan ympäristövaikutusten seurantaa varten toimintatapoja kehitetään ja tuotteisiin käytettäviä materiaaleja testataan säännöllisesti. Alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit velvoitetaan sopimuksissa sitoutumaan ympäristövastuun kantamiseen. Yhtiön toiminnassa pyritään säästämään energiaa kehittämällä tuotantomenetelmiä, investoimalla energiatehokkaisiin koneisiin ja laitteisiin sekä seuraamalla energiankulutusta. Y M PÄ R IST Ö,, T E RV E YS JA T U RVA L L ISU US Ympäristö Ympäristön ja luonnon huomioon ottaminen kuuluu kiinteästi Marimekon liiketoimintaan. Merkittävä osa yhtiön ympäristöä koskevasta liiketoiminnan valvonnasta perustuu lakiin ja muihin määräyksiin. Terveys ja turvallisuus Marimekon työturvallisuutta ja työyhteisöllistä hyvinvointia seurataan ja kehitetään yhteistyössä työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon palvelut ostetaan ulkopuoliselta lääkäriasemalta tai paikalliselta terveyskeskukselta. Työterveyshuolto keskittyy sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä henkilöstön työkyvyn ja työpaikan yhteisöllisen hyvinvoinnin seurantaan. Työsuojelutoimikunta tekee työturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvää selvitystyötä, ohjeistaa ja järjestää koulutusta. Tilivuonna 2011 Marimekon henkilöstön sairauspoissaoloprosentti teoreettisesta säännöllisestä työajasta oli koko konsernissa 3,8. Vuonna 2011 jatkettiin pitkäjänteistä yhteiskuntavastuun hallintajärjestelmän rakentamista. Lähivuosien painopistealueiksi on määritetty hankinnat ja suunnittelu. Marimekko raportoi ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista laajemmin vuosikertomuksessaan sekä tiivistelmänä osavuosikatsauksissa. Raportoinnin viitekehyksenä sovelletaan Global Reporting Initiativen (GRI) G3-ohjeistoa. T U T K I M US - JA K E H I T YST OI M I N TA Marimekon tuotesuunnittelu- ja kehityskustannukset liittyvät mallistosuunnitteluun. Suunnittelukustannukset kirjataan kuluihin. HALLINTO Hallitus, johto ja tilintarkastajat Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Marimekko Oyj:n hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 4–7 varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat kaikki Marimekko-konsernin toiminnan kannalta merkittävimmät asiat. Näitä ovat muun muassa strategisten suuntaviivojen, budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen sekä merkittävistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista päättäminen. Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle eikä toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten perusteella. Yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Ami Hasan, Mika Ihamuotila, Joakim Karske ja Pekka Lundmark sekä uusina jäseninä Elina Björklund ja Arthur Engel. Puheenjohtajana toimii Pekka Lundmark ja varapuheenjohtajana Mika Ihamuotila. Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio on 26 000 euroa vuodessa ja muiden jäsenten 18 000 euroa vuodessa. Lisäksi V UOSI 2011 yhtiökokous päätti, ettei Marimekko Oyj:n toimitusjohtajalle makseta hallituksen jäsenyydestä palkkiota. Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa. Marimekko Oyj:n toimitusjohtajana toimii Mika Ihamuotila. Toimitusjohtaja oli kuuden viikon sairauslomalla helmi-maaliskuussa hänelle tehdyn uusintaleikkauksen vuoksi. Sairausloman ajan hänen sijaisenaan toimi yhtiön talousjohtaja. Marimekko-konsernin johtoryhmän muodostivat vuoden lopussa Mika Ihamuotila puheenjohtajana sekä jäseninä Thomas Ekström (talous ja hallinto), Minna Kemell-Kutvonen (design), Päivi Lonka (myynti), Niina Nenonen (tuotelinjat) ja Malin Groop (markkinointi). Groop jäi äitiysvapaalle kesäkuussa; hänen sijaisenaan toimii yhtiön PR-päällikkö Tiina Alahuhta-Kasko. Yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kim Karhu. Tilintarkastajille päätettiin maksaa palkkiota laskun mukaan. Johdon pitkäaikainen kannustinjärjestelmä Marimekko Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2011 uuden pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johtoryhmälle. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa johtoa toimimaan yrittäjähenkisesti ja luomaan yhtiöstä entistä arvokkaampi nimenomaan pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on usean vuoden aikajänteellä yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön. Järjestelmä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 27. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 7 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys on luettavissa yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/ Hallinto/Hallinnointiperiaatteet. muuttamaan tukku- ja vähittäismyynnin välistä suhdetta jonkin verran sekä sitomaan aiempaa enemmän yhtiön pääomaa ja resursseja. Yhdysvalloissa tavoitteena on avata yhdestä kolmeen omaa myymälää vuonna 2012. Marimekko on myös muuttanut yhteistyösopimustaan Crate and Barrelin kanssa. Crate and Barrelin yksinoikeus Marimekon sisustustuotteiden vähittäismyyntiin Yhdysvalloissa ja Kanadassa tavaratalokategoriassa on purettu, joten Marimekko voi lähestyä vapaasti myös muita tasokkaita tavarataloja. Crate and Barrel keskittyy jo avattujen seitsemän Marimekko-shop-in-shopin toiminnan kehittämiseen eikä avaa uusia ainakaan aiemmin sovitussa aikataulussa. Muilta osin yhtiöt jatkavat yhteistyötään normaalisti. Aiemmin tavoitteena oli avata 15 shop-in-shopia vuoden 2013 loppuun mennessä jo avattujen seitsemän lisäksi. Myymäläverkoston laajentaminen Pohjois-Euroopassa jatkuu, ja vuonna 2012 avataan ainakin viisi uutta omaa vähittäismyymälää; näistä kolme avautuu Suomessa ja kaksi Ruotsissa. Aasian-Tyynenmeren alueella uutena markkinana avautuu Kiina. Marimekko kertoi tammikuussa 2012 solmineensa yhteistyösopimuksen hongkongilaisen Sidefame Ltd:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että vuoden 2016 loppuun mennessä Kiinassa avataan 15 Marimekko-myymälää. Näistä ensimmäinen avataan kuluvana vuonna Hongkongissa ja seuraava Shanghaissa heti sopivien liiketilojen löydyttyä. Panostuksia lisätään myös Australiassa, jonne on perustettu tytäryhtiö, Marimekko PTY Ltd, ja palkattu paikallinen tiimi vastaamaan jakelun laajentamisesta. Tavoitteena on avata yksi tai mahdollisesti kaksikin omaa myymälää vuonna 2012. Lisäksi Tokiossa avautuu jo kuudes jälleenmyyjäomisteinen Marimekko-myymälä. KONSE R N I R A K E N T E E N M U U T OK SE T Marimekko Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt Marimekko Tuotanto Oy, Marimekko Kitee Oy ja Decembre Oy sulautettiin emoyhtiöön 31.12.2011. Sulautumisessa kaikki sulautuvien yhtiöiden varat ja velat siirtyivät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle Marimekko Oyj:lle. Sulautuvien yhtiöiden osakkeenomistajalle, Marimekko Oyj:lle, ei tytäryhtiösulautumisessa annettu sulautumisvastiketta. Sulautumisella ei ollut henkilöstövaikutuksia. Tilivuonna Yhdysvaltoihin perustettiin kaksi tytäryhtiötä, Marimekko North America Holding Co. ja Marimekko North America Retail LLC. T I L I K AU DE N JÄ L K E ISE T TA PA H T U M AT Tietoa Marimekon laajentumisesta ja myymäläavauksista vuonna 2012 Marimekko kertoi helmikuussa 2012 laajentavansa toimintaansa kaikilla päämarkkina-alueillaan. Vahvat panostukset kansainvälistymiseen jatkuvat, ja Marimekko tavoittelee 10–20 uuden myymälän avaamista kuluvana vuonna. Näistä seitsemän on jo vahvistunut. Loppujen toteutumisajankohta riippuu sopivien myymälätilojen löytymisestä, ja avaukset tulevat painottumaan toiselle vuosipuoliskolle. Pohjois-Euroopasta ja Yhdysvalloista saatujen hyvien kokemusten perusteella yhtiössä on päätetty investoida aiempaa enemmän oman myymäläverkoston laajentamiseen. Tämä tulee 8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS M E R K I T TÄV I M M ÄT R ISK I T JA E PÄVA R M U UST E K I JÄT logistiikkaprosessien toimintavarmuuteen ja luotettavuuteen liittyvät riskit sekä raaka-aineiden ja muiden hankintahintojen muutoksiin liittyvät riskit. Uusien tuotteiden myötä oman tuotannon osuus on laskenut, ja yhtiö käyttää tuotteidensa valmistukseen enenevässä määrin alihankkijoita. Näin ollen yhtiön riippuvuus hankintaketjusta on lisääntynyt. Tavaratoimitusten viiveet tai häiriöt ja tuotteiden laatuvaihtelut voivat haitata liiketoimintaa hetkellisesti. Toiminnan laajentuessa ja monipuolistuessa myös varastojen hallintaan liittyvät riskit kasvavat. Yhtiön taloudellisista riskeistä myynnin rakenteeseen, investointien kasvuun, tuotannontekijöiden hintakehitykseen, asiakkaiden maksuvalmiuteen ja valuuttakurssimuutoksiin liittyvillä riskeillä voi olla vaikutusta yhtiön taloudelliseen tilaan. Tarkempi kuvaus Marimekon riskienhallintaprosessista ja keskeisistä riskeistä löytyy yhtiön kotisivuilta kohdasta Sijoittajat / Hallinto / Riskienhallinta ja riskit. Lähiajan merkittävimmät strategiset riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen ja sen tuomaan epävarmuuteen toimintaympäristössä sekä kasvun hallintaan. Maailmantalouden suhdanteet ja epävarmuustekijät vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla yhtiön markkina-alueilla. Vuonna 2011 kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakavat ongelmat varjostivat vähittäiskaupan kehitysnäkymiä ja Marimekon kasvuja tulosnäkymiä. Kuluttajien ostokäyttäytyminen oli varovaista erityisesti Skandinaviassa. Marimekko elää voimakasta kansainvälistymis- ja muutosvaihetta. Tuotteiden jakelua laajennetaan kaikilla päämarkkina-alueilla, varsinkin Pohjois-Amerikassa ja Aasian-Tyynenmeren alueella. Aiemmasta poiketen kasvu perustuu enenevässä määrin omien myymälöiden perustamiseen Suomen ulkopuolelle. Tämä edellyttää suurempia tai kokonaan uusia maaorganisaatioita kyseisillä markkinoilla, mikä rasittaa yhtiön kustannustehokkuutta erityisesti laajentumisen alkuvaiheessa. Lisäksi oman myymäläverkoston laajentaminen kasvattaa yhtiön investointeja, liikepaikkojen vuokravastuita ja varastoja. Myös merkittäviin yhteistyösopimuksiin ja kumppanivalintoihin yhtiön päämarkkina-alueilla liittyy riskejä. Vuonna 2011 yhtiössä toteutettiin useita tuotekehityshankkeita. Yhtiön kyvyllä kehittää ja kaupallistaa uusia kuluttajien odotuksia vastaavia tuotteita ja samanaikaisesti ylläpitää kannattavaa ja tehokasta omaa tuotantoa on vaikutusta yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Yhtiön operatiivisista riskeistä korostuvat laajentumishankkeiden hallintaan sekä hankinta- ja M A R K K I NA NÄ KY M ÄT JA K A SV U TAVOI T T E E T Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien negatiiviset vaikutukset yleiseen talouskehitykseen varjostavat vähittäiskaupan näkymiä ja tekevät kuluttajien ostokäyttäytymisen arvioinnin vaikeaksi. Vuoden 2011 aikana avatut myymälät ja muut merkittävät jakeluverkoston laajentamiseen tehdyt panostukset tuovat huomattavan myynninlisäyksen vuonna 2012. Lisäksi yhtiön tavoitteena on avata kuluvana vuonna 10–20 myymälää, joista noin puolet olisi yhtiön omia. Vuodeksi 2012 suunniteltujen Marimekko-konsernin kokonaisinvestointien arvioidaan olevan runsaat 6 miljoonaa euroa. Pääosa inves- toinneista kohdistuu uusien myymälätilojen rakentamiseen ja kalustehankintoihin. TA LOU DE L L I N E N OH J E IST US Vuonna 2012 Marimekko-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan yli 10 % ja liikevoiton vähintään kaksinkertaistuvan. H A L L I T U K SE N E H DO T US VOI T ONJAOSTA Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 olivat 22 014 358,16 euroa, josta tilikauden voitto on 4 062 611,32 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 422 000 euroa ja loput jätetään omaan pääomaan. Ehdotettu osinko on 157,1 % konsernin tilivuoden osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus ehdottaa osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 20.4.2012 ja osingon maksupäiväksi 3.5.2012. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. VA R SI NA I N E N Y H T IÖKOKOUS Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 17.4.2012 klo 14:stä alkaen yhtiön pääkonttorissa, Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki. Helsingissä 9. helmikuuta 2012 Marimekko Oyj Hallitus VU UO OS O SI 2 20 0 11 11 9 10 Konsernitilinpäätös, IFRS KONSE R N I TA SE (1 000 euroa) 31.12.2011 31.12.2010 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset hyödykkeet 1.1 14 966 9 390 Aineettomat hyödykkeet 1.2 2 296 869 Myytävissä olevat rahoitusvarat 1.3 16 16 Laskennalliset verosaamiset 4.1 140 17 418 10 275 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 2.1 21 348 17 172 Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.2 7 680 6 437 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat VARAT YHTEENSÄ Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 514 1 620 9 667 31 162 33 276 48 580 43 551 V UOSI 2011 11 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS KONSE R N I TA SE (1 000 euroa) 31.12.2011 31.12.2010 8 040 8 040 OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 3.1 Muuntoerot -18 10 Kertyneet voittovarat 24 641 26 237 Oma pääoma yhteensä 32 663 34 287 651 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 4.1 630 Rahoitusvelat 4.2 4 944 5 574 651 10 328 8 583 LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 5.1 15 30 10 343 8 613 Velat yhteensä 15 917 9 264 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 48 580 43 551 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 12 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS KONSE R N I N T U LOSL A SK E L M A (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO 10. Liiketoiminnan muut tuotot 11. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 77 442 73 297 2 16 -2 353 -1 173 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 12. 30 287 28 496 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 13. 20 030 17 311 Poistot 14. 2 216 1 478 Liiketoiminnan muut kulut 15. 23 736 19 032 3 528 8 169 LIIKEVOITTO Rahoitustuotot 16. 246 83 Rahoituskulut 17. -59 -29 187 54 3 715 8 223 889 2 151 TILIKAUDEN VOITTO 2 826 6 072 Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille 2 826 6 072 0,35 0,76 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 2 826 6 072 -28 8 TILIKAUDEN LAAJA TULOS 2 798 6 080 Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille 2 798 6 080 VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot 18. Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa LAAJA TULOSLASKELMA Tilikauden tulos 19. Muut laajan tuloksen erät Muuntoeron muutos Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. V UOSI 2011 13 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS KONSE R N I N R A H AV I RTA L A SK E L M A (1 000 euroa) 2011 2010 2 826 6 072 1 478 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden voitto Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot 2 216 Realisoitumattomat kurssivoitot -416 Rahoitustuotot ja -kulut -187 -54 Verot 890 2 151 5 329 9 647 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos -969 -1 193 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -4 175 -1 943 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (-) / vähennys (+) 1 690 684 1 875 7 195 129 -30 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista Saadut korot Maksetut verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 66 81 -1 419 -2 687 651 4 559 -9 220 -1 519 -9 220 -1 519 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 1.1, 1.2 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot Maksetut osingot 4 944 -4 422 -3 618 522 -3 618 -8 047 -578 Rahavarat tilikauden alussa 9 667 10 245 Rahavarat tilikauden lopussa 1 620 9 667 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 14 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS L ASK E L M A KONSE R N I N OM A N PÄ ÄOM A N M U U TOKSISTA (1 000 euroa) Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Muuntoerot Kertyneet Oma pääoma voittovarat yhteensä 23 783 31 825 6 072 6 072 Oma pääoma 1.1.2010 8 040 2 Laaja tulos Tilikauden tulos Muuntoerot 8 Tilikauden laaja tulos yhteensä 8 8 6 072 6 080 -3 618 -3 618 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Oma pääoma 31.12.2010 8 040 10 26 237 34 287 8 040 10 26 237 34 287 2 826 2 826 Oma pääoma 1.1.2011 Laaja tulos Tilikauden tulos Muuntoerot -28 Tilikauden laaja tulos yhteensä -28 -28 2 826 2 798 -4 422 -4 422 24 641 32 663 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Oma pääoma 31.12.2011 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 8 040 -18 V UOSI 2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 15 KONSE R N I T I L I N PÄ ÄTÖK SE N L I I T E T I E DOT KONSE R N I N P E RUST I E DO T Marimekko Oyj on suomalainen vaatetus- ja tekstiilialan yritys. Marimekko Oyj tytäryhtiöineen muodostaa konsernin, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi vaatteita, sisustustuotteita ja laukkuja. Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki. Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta company.marimekko.fi sekä konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki. Marimekko Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. KONSE R N I T I L I N PÄ ÄT ÖK SE N L A A DI N TA P E R I A AT T E E T Laadintaperusta Tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) nro 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta rahoitusvarojen myytävissä olevia sijoituksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Kirjanpidolliset arviot ja käytetty harkinta Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia. Arviot vaikuttavat lähinnä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvoon taseessa ja tuloslaskelman suunnitelman mukaisiin poistoihin omaisuuserien taloudellisen iän määrittämisen kautta sekä luottotappiokirjauksiin ja tuloveroihin tuloslaskelmassa. Tilikauden päättymisen jälkeen vahvistettava lopullinen tulovero saattaa poiketa tuloslaskelmassa esitetystä ennakkoon arvioidusta tuloverosta. Lisäksi konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta sekä tekemään arvioita esimerkiksi varausten (mm. luottotappiovarausten) osalta. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Konsolidointiperiaatteet Marimekon konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö Marimekko Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa konsernilla on oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista; tämä oikeus perustuu yleensä osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Sisäiset liiketapahtumat, vaihto-omaisuuteen ja käyttöomaisuuteen sisältyvä sisäinen kate, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu. Ulkomaanrahamääräisten erien muuntaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (ns. toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina. Euro on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahamääräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa valuuttakurssia. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän kurssien mukaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Liiketoiminnan kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle. Rahoituserien kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaanrahamääräiset tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi tilikauden keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Muuntamisessa syntyneet erot samoin kuin omien pääomien muuntoerot kirjataan omana eränään omaan pääomaan. Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon 16 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhdeetuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. verojen muutokset. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa, eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Tuloutusperiaate Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Lisenssituotot tuloutetaan Marimekon ja lisenssinsaajan välisen sopimuksen ehtojen perusteella. Ehdoissa on pääsääntöisesti sovittu Marimekolle suoritettavasta sopimuksen piiriin kuuluvien tuotteiden myyntiin perustuvasta prosentti- tai kappalepohjaisesta rojaltista. Jotkut lisenssinsaajat maksavat kuitenkin aina vähintäänkin ehtojen mukaisen vuosittaisen minimirojaltin. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuloverot Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden verotettaviin tuloksiin perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verot ja laskennallisten Segmenttiraportointi Konsernin liiketoimintasegmentti on Marimekko-liiketoiminta. Segmenttitiedot raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle tavalla, joka on yhdenmukainen sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja. Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet muodostuvat pääosin rakennuksista ja koneista ja kalustosta. Hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: • rakennukset ja rakennelmat 40 vuotta • koneet ja kalusto 3–15 vuotta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useista osista, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja niiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan, mikäli yritykselle koituu taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto-, korjaus- ja ylläpitomenot, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet. Investointiavustukset kirjataan vähentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen käyttöaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineettomien hyödykkeiden poistot ovat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvia tasapoistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: • aineettomat oikeudet 5–10 vuotta • tietokoneohjelmat 3–5 vuotta. Aineettomien oikeuksien merkittävimmät erät ovat tavaramerkit. Konsernilla ei ole ollut sellaisia kehittämismenoja, jotka IAS 38 -standardin mukaan tulisi aktivoida ja kirjata poistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan. V UOSI 2011 Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menoja ei ole aktivoitu osana hyödykkeiden hankintamenoa. Arvonalentumiset Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuserän tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin. Vuokrasopimukset Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu käyttöomaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin, ja leasingvuokravastuut sisältyvät muihin rahoitusvelkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu käyttöomaisuus poistetaan konsernin poistoperiaatteiden mukaisesti taloudellisen pitoajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Leasingsopimusten vuokrat jakautuvat rahoituskuluun ja velan lyhennykseen. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 17 Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon sekä muuttuvista että kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernin kaikki lainat ja saamiset sisältyvät taseen riville myynti- ja muut saamiset. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu, ja se päätetään rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä johdon toimesta. Lainat ja saamiset. Nämä muodostuvat myyntisaamisista ja rahavaroista. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on aikomus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tai, milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Tilinpäätöspäivänä myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista, ja ne on arvostettu käypään arvoon vähennettynä mahdollisella arvonalentumisella. Toistaiseksi yhtiöllä ei ole aikomusta luopua näistä osakkeista. Lainat ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konserni kirjaa myyntisaamisista Rahavarat Konsernin rahavarat sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Konsernilla ei ole muita rahavaroiksi luokiteltavia eriä. Rahoitusvelat Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Tämän jälkeen ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelat ovat pitkäaikaisia, elleivät ne ole vaadittaessa takaisinmaksettavia tai ellei konserni aio maksaa niitä takaisin seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Korkotuotot Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Osinkotuotot Osinkotuotot kirjataan tuotoiksi, kun osinkoihin on syntynyt oikeus. Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstönsä eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti. 18 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS Konsernin eläketurva on kokonaan maksupohjainen. Maksupohjaisissa etuusjärjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuviksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakeperusteiset maksut Hallituksen päättämän johtoryhmälle suunnatun pitkäaikaisen osakeperusteisen kannustinjärjestelmän käypä arvo kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan etuuden syntymisjakson aikana. Mahdollinen palkkio selvitetään rahana ja kirjataan velaksi, joka arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Arviota lopullisesta rahasuoritusten määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Osingot, omat osakkeet ja oma pääoma Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella. Liikkeessä olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi. Uudet standardit ja tulkinnat Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia, 1.1.2011 lähtien voimassa olleita standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin. Uusilla standardeilla, tulkinnoilla ja standardien muutoksilla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen. IAS 24 (uudistettu) ”Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä”. Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää. IAS 32 (muutos) ”Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu”. Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. IFRIC 19 ”Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla”. IFRIC 14 (muutos) ”Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut”. IASB julkaisi heinäkuussa 2010 seuraavat parannukset standardeihin ja tulkintoihin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin, ja niitä on tullut soveltaa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella. Muutokset on esitetty seuraavassa, mutta niillä ei arvioida olevan olennaista merkitystä konsernille. IFRS 3 (muutokset) ”Liiketoimintojen yhdistäminen”. IFRS 7 (muutos) ”Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot”. IAS 1 (muutos) ”Tilinpäätöksen esittäminen – oman pääoman muutoslaskelma”. IAS 27 (muutos) ”Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös”. IAS 34 (muutos) ”Osavuosikatsaukset”. IFRIC 13 (muutos) ”Kanta-asiakasohjelmat”. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 tai myöhemmin seuraavat muutokset olemassa oleviin standardeihin. Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 7 (muutos) ”Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – taseesta pois kirjaaminen”. IAS 12 (muutos) ”Tuloverot – laskennalliset verot”. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin. EU ei ole vielä hyväksynyt uusia standardeja sovellettavaksi. Muutokset on esitetty seuraavassa, mutta niillä ei arvioida olevan olennaista merkitystä konsernin tilinpäätökseen. IFRS 10 ”Konsernitilinpäätös”. IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko V UOSI 2011 sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. IFRS 11 ”Yhteisjärjestelyt”. IFRS 11 sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. IFRS 12 ”Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä”. Standardi sisältää kaikentyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. IFRS 13 ”Käyvän arvon määrittäminen”. Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS–standardeissa. IAS 27 (uudistettu 2011) ”Erillistilinpäätös”. Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. IAS 28 (uudistettu 2011) ”Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä”. Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. IAS 1 (muutos) ”Tilinpäätöksen esittäminen”. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä esitetään. IAS 19 (muutos) ”Työsuhde-etuudet”. Pääasialliset muutokset: muutos poistaa ”putkimenetelmän” soveltamisen mahdollisuuden, ja rahastoitujen etuuspohjaisten järjestelyjen varojen arvioidun tuoton määrittely muuttuu. IFRS 9 ”Rahoitusinstrumentit”. Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. IFRIC 20 ”Pintamaan poistamisesta aiheutuvat menot avolouhoksen tuotantovaiheessa”. IAS 32 (muutos) ”Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan”. Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä, milloin rahoitusvarat ja -velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti. IFRS 7 (muutos) ”Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan”. Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin, että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista. 19 20 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 1.1 Aineelliset hyödykkeet 2011 Hankintameno 1.1.2011 Ennakkomaksut Rakennukset ja Koneet ja ja keskeneräiset Maa-alueet rakennelmat kalusto hankinnat Yhteensä 911 8 275 10 564 93 19 843 2 843 3 479 1 088 7 410 -93 -93 1 088 27 160 Lisäykset Vähennykset Siirto erien välillä Hankintameno 31.12.2011 -856 856 55 11 974 14 043 3 052 7 401 867 874 1 741 3 919 8 275 12 194 55 8 055 5 768 911 5 223 3 163 93 9 390 55 8 055 5 768 1 088 14 966 Kertyneet poistot 1.1.2011 Poistot Kertyneet poistot 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 1.1.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 10 453 1 088 14 966 Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2011 2 901 2010 Hankintameno 1.1.2010 Ennakkomaksut Rakennukset ja Koneet ja ja keskeneräiset Maa-alueet rakennelmat kalusto hankinnat Yhteensä 911 7 705 10 323 93 19 032 570 241 435 1 246 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2010 911 Kertyneet poistot 1.1.2010 Poistot Kertyneet poistot 31.12.2010 -435 -435 93 19 843 8 275 10 564 2 521 6 706 9 227 531 695 1 226 3 052 7 401 911 5 223 3 163 93 10 453 9 390 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 911 5 184 3 617 93 9 805 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 911 5 223 3 163 93 9 390 Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2010 2 288 V UOSI 2011 21 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 1.2 Aineettomat hyödykkeet 2011 Ennakkomaksut Aineettomat Tietokone- ja keskeneräiset oikeudet ohjelmat hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 724 3 768 Lisäykset 744 302 856 1 902 Hankintameno 31.12.2011 1 468 4 070 856 Kertyneet poistot 1.1.2011 474 3 149 4 492 6 394 3 623 Poistot 160 315 475 Kertyneet poistot 31.12.2011 634 3 464 4 098 834 606 Kirjanpitoarvo 1.1.2011 250 619 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 834 606 Aineettomat Tietokone- ja keskeneräiset oikeudet ohjelmat hankinnat Hankintameno 1.1.2010 612 3 168 Lisäykset 112 600 712 Hankintameno 31.12.2010 724 3 768 4 492 Kertyneet poistot 1.1.2010 408 2 963 3 371 66 186 252 474 3 149 3 623 250 619 869 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 204 205 409 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 250 619 869 2011 2010 16 20 Hankintameno 31.12. 16 16 Tasearvo 31.12. 16 16 16 16 2010 Poistot Kertyneet poistot 31.12.2010 1.3 Myytävissä olevat rahoitusvarat 856 2 296 856 2 296 869 Ennakkomaksut Yhteensä 3 780 Myytävissä olevat osakkeet Hankintameno 1.1. Vähennykset Rahoitusvarat yhteensä -4 Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista, jotka esitetään hankintahinnoin, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. 22 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 2.1 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 2011 2010 6 354 5 472 Keskeneräiset tuotteet 148 77 Valmiit tuotteet/tavarat 14 258 11 019 Yhteensä 20 760 16 568 Vaihto-omaisuudesta ei ole kirjattu arvonalentumisia. 2.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 5 827 5 084 Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta Myyntisaamiset 588 604 Muut saamiset 130 30 Siirtosaamiset 2 237 1 323 Yhteensä 8 782 7 041 Siirtosaamiset Verosaamiset 514 Rojaltisaamiset 565 Muut siirtosaamiset Yhteensä Myyntisaamisista kirjattuja arvonalentumisia 549 1 158 774 2 237 1 323 34 -6 Myyntisaamisten ikäanalyysi Arvon2011 Erääntymättömät myyntisaamiset Arvon- alentumis- Netto tappiot 2011 2010 5 199 3 329 3 329 901 5 199 alentumis- Netto tappiot 2010 Erääntyneet alle 30 päivää 141 141 901 30–60 päivää 396 396 558 yli 60 päivää 125 -34 91 290 6 296 5 861 -34 5 827 5 078 6 5 084 Yhteensä OMA PÄÄOMA 3.1 1.1.2010 31.12.2010 558 Osakkeiden Osake- lukumäärä pääoma Yhteensä kpl euroa euroa 8 040 000 8 040 000 8 040 000 8 040 000 8 040 000 8 040 000 1.1.2011 8 040 000 8 040 000 8 040 000 31.12.2011 8 040 000 8 040 000 8 040 000 Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määritetty enimmäisosakepääomaa. Marimekko Oyj:llä on yksi osakelaji; osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Konserni ei omista omia osakkeitaan. Konsernilla ei ole optiojärjestelyjä. Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2011 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta (2010: 0,55 euroa). V UOSI 2011 23 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 4.1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta silloin, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. Toisistaan vähennetyt määrät ovat seuraavat: Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana Kirjattu tulos1.1.2011 laskelmaan 31.12.2011 Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 56 Laskennalliset verosaamiset johdon palkitsemisjärjestelmästä Laskennalliset verosaamiset Marimekko North America Retail LLC:n tappiosta Laskennalliset verosaamiset Marimekko AB:n tappiosta 77 133 2 2 136 136 4 4 56 219 275 56 219 Kertynyt poistoero -545 -28 -573 Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut -162 -30 -192 -707 -58 -765 -707 -58 -765 Yhteensä Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus Laskennallinen verosaaminen -135 140 Laskennalliset verovelat Yhteensä Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus Laskennallinen verovelka 135 Laskennallinen verovelka, netto -630 Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana Kirjattu tulos1.1.2010 laskelmaan 31.12.2010 Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuuden sisäinen kate Yhteensä 45 11 56 45 11 56 45 11 0 -545 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus Laskennallinen verosaaminen -56 Laskennalliset verovelat Kertynyt poistoero -584 39 Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut -144 -18 -162 -728 21 -707 -728 21 -707 Yhteensä Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus Laskennallinen verovelka Laskennallinen verovelka, netto 56 -651 24 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) RAHOITUSVELAT 2011 2010 4.2 Pitkäaikainen 4 944 Rahoitusvelat Yhteensä 4 944 Rahoitusvelkojen korkokannan vaihteluvälit, % 1,36–2,34 Kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä. 5.1 Lyhytaikainen Ostovelat ja muut velat Ostovelat 4 513 Muut velat 2 232 2 584 Siirtovelat 3 598 2 980 10 343 8 613 3 242 2 696 Yhteensä 3 049 Siirtovelat Työsuhde-etuudet Muut siirtovelat Yhteensä 6. 284 3 598 2 980 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT Kirjan- Käypä Kirjan- pitoarvo arvo pitoarvo arvo 2011 2011 2010 2010 Myyntisaamiset ja muut saamiset 8 194 8 194 6 437 6 437 Rahavarat 1 620 1 620 9 667 9 667 8 613 8 613 Rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat 7. 356 VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT Takaukset 4 944 4 944 10 343 10 343 Käypä 2011 2010 153 317 Muut omat vastuut ja sitoumukset Leasingvastuut koneista ja kalustosta 411 413 Toimitilojen vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut 27 046 10 417 Vastuut yhteensä 27 610 11 147 V UOSI 2011 25 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) Muut vuokrasopimukset 2011 2010 Konserni vuokralle ottajana Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa 4 656 3 483 13 384 6 522 9 417 825 27 457 10 830 Yli viiden vuoden kuluessa Yhteensä Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä myymälätilat sekä osan toimisto- ja varastotiloista. Vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia tai määräaikaisia. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Vuoden 2011 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 3 853 tuhatta euroa. 8. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: Konserniyritykset Yhtiö ja kotipaikka Emoyhtiö Marimekko Oyj, Helsinki Tytäryhtiöt Konsernin omistusosuus, % Osuus äänivallasta, % Keskinäinen Kiinteistö Oy Marikko, Helsinki 100 100 Marimekko AB, Tukholma 100 100 Marimekko GmbH, Frankfurt am Main 100 100 Marimekko North America LLC, Delaware 100 100 Marimekko North America Retail LLC, Delaware 100 100 Marimekko North America Holding Co., Delaware 100 100 Marimekko UK Ltd, Lontoo 100 100 Tytäryhtiöt Decembre Oy, Marimekko Kitee Oy ja Marimekko Tuotanto Oy, joissa konsernilla oli 100 %:n omistus- ja äänivaltaosuus, sulautettiin emoyhtiö Marimekko Oyj:hin 31.12.2011. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palvelujen myynnit perustuvat käypiin markkinahintoihin. Johdon työsuhde-etuudet 2011 2010 358 341 Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot Mika Ihamuotila Hallituksen palkat ja palkkiot Elina Björklund *) 61 Arthur Engel 12 Ami Hasan 17 Mika Ihamuotila 15 - - Joakim Karske 17 15 Pekka Lundmark 24 20 5 15 Tarja Pääkkönen *) Hallituspalkkio 12 tuhatta euroa ja konsultointipalkkio 49 tuhatta euroa Kiina-projektista ja muista hankkeista. 26 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 9. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Yhtiön johdon tiedossa ei ole sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laskelmiin. 10. SEGMENTTI-INFORMAATIO Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa Marimekko-liiketoimintaa yhtenä kokonaisuutena. Yhtiön kotipaikka on Suomi. Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta oli Suomessa 49 715 tuhatta euroa ja muista maista yhteensä 27 727 tuhatta euroa. Suomessa sijaitsevien pitkäaikaisten varojen yhteismäärä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verovelkoja lukuun ottamatta (konsernilla ei ole työsuhde-etuuksista tai vakuutussopimuksista johtuvia varoja) oli 17 418 tuhatta euroa (2010: 10 275 tuhatta euroa). Muissa maissa sijaitsevien vastaavien pitkäaikaisten varojen yhteismäärä oli 4 021 tuhatta euroa (2010: 862 tuhatta euroa). 2011 2010 Suomi 49 715 51 277 Muut maat 27 727 22 020 77 442 73 297 Suomi 40 152 40 232 Muut maat 11 778 5 224 Eliminoinnit -3 350 -1 905 48 580 43 551 Suomi 5 792 1 172 Muut maat 3 428 347 9 220 1 519 Muut tuotot 2 16 Yhteensä 2 16 Ostot tilikauden aikana 22 796 21 797 Varastojen muutos -1 692 -627 Yhteensä 21 104 21 170 Liikevaihto Yhteensä Varat Yhteensä Investoinnit Yhteensä 11. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 12. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Yhteensä 9 183 7 326 30 287 28 496 V UOSI 2011 27 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 13. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT Palkat ja palkkiot Osakekannustinjärjestelmä (rahana toteutettava) Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut Yhteensä 2011 2010 16 407 14 126 6 2 719 2 434 898 751 20 030 17 311 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin Toimihenkilöt 301 265 Työntekijät 101 111 402 376 Yhteensä Osakeperusteiset maksut Marimekko Oyj:n hallitus päätti 7.2.2011 uuden pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johtoryhmälle. Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa: 1.1.2011–31.10.2014 sekä 1.1.2011–28.2.2015. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu Marimekko Oyj:n osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan luettuna. Mahdollinen palkkio maksetaan rahana kahdessa erässä, toinen erä syksyllä 2014 ja toinen keväällä 2015. Palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa. Saadessaan palkkion kohdehenkilö sitoutuu ostamaan 50 %:lla saamastaan nettopalkkiosta yhtiön osakkeita markkinahintaan kuuden kuukauden kuluessa palkkion maksamisesta. Palkkiolla ostettuja osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa osakkeiden ostohetkestä alkaen. Johtoryhmän jäsenelle kannustinjärjestelmän nojalla maksettavan enimmäispalkkion suuruus on vuositasolla noin kiinteän vuosipalkan verran. Järjestelmän piirissä ovat toimitusjohtajaa lukuun ottamatta kaikki johtoryhmän jäsenet, yhteensä viisi henkilöä. Myönnettyjen etuisuuksien käypä arvo on määritetty ”binary cash-or-nothing call” -option arvostusmallilla. Mallissa käytetyt keskeiset arvostusparametrit ovat osakkeen alkuarvo ansaintajakson alussa 14,30 euroa ja volatiliteetti 28 %. Osakeperusteisen palkkion myöntämispäivä on hallituksen päätöspäivä. Etuisuuksien käypä arvo oli myöntämispäivänä keskimäärin 2,84 euroa/optio eli koko järjestelyn käypä arvo oli 111 751 euroa. Myönnetyt etuisuudet arvostetaan myöhemmin käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin etuisuuden saajalla on syntynyt niihin oikeus. Kohdehenkilölle maksetaan palkkiona ansaintajaksolta 1,5 kuukauden bruttopalkkaa vastaava määrä rahaa jokaista yhtä (1) euroa kohden, jolla osakkeen loppuarvo (lisättynä osinkojen määrällä) ylittää osakkeen alkuarvon 14,30 euroa. Bruttopalkalla tarkoitetaan järjestelmässä ansaintajakson alkaessa tammikuussa 2011 maksettua kiinteää kuukausipalkkaa luontoisetuineen. Kuluksi kirjattu määrä oli tilikaudella 6 635 euroa. 14. POISTOT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 160 66 Tietokoneohjelmat 315 186 Yhteensä 475 252 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 867 531 Koneet ja kalusto 874 695 1 741 1 226 2 216 1 478 Yhteensä Yhteensä Pitkäaikaisista varoista ei ole kirjattu arvonalentumisia. 28 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 15. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 2011 2010 Vuokrat 4 115 3 769 Markkinointi 4 714 3 341 Liiketilojen hoito ja ylläpito 1 767 1 547 Hallinnon kulut 3 936 3 560 Muut kulut Yhteensä 9 204 6 815 23 736 19 032 -205 -193 66 83 Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kurssierot Myyntien kurssierot 16. RAHOITUSTUOTOT Korkotuotot lainoista ja muista saamisista Muut rahoitustuotot 180 Yhteensä 246 83 Erään rahoitustuotot sisältyy kurssivoittoja 180 14 17. RAHOITUSKULUT Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista Muut rahoituskulut Yhteensä -52 -7 -29 -59 -29 1 049 2 185 18. TULOVEROT Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Laskennalliset verot Yhteensä -160 -34 889 2 151 3 715 8 223 966 2 138 2 3 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma Tulos ennen veroja Verot laskettuna kotimaan verokannalla Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat Laskennallisten verojen verokannan muutos -37 Vähennyskelvottomat kulut -42 10 Verot tuloslaskelmassa 889 2 151 Tilikauden voitto, 1 000 euroa 2 826 6 072 Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl 8 040 8 040 0,35 0,76 19. OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa V UOSI 2011 29 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 20. TILINTARKASTAJAN PALKKIO 2011 2010 Tilintarkastuspalkkiot 61 45 Muut palvelut 91 55 152 100 PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö Yhteensä Muut Tilintarkastuspalkkiot Yhteensä 21 14 21 14 21. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Marimekko-konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, luottoriski, valuuttariski sekä korkoriski. Yhtiön hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet, vastuut ja organisoinnin. Hallitus myös valvoo riskienhallinnan toteutumista. Riskienhallintaperiaatteidensa mukaan Marimekko luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Taloudellisiin riskeihin lukeutuvat rahoitusriskit, joiden käytännön riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja. Riskienhallinnan pääasiallisena tavoitteena on minimoida mahdolliset epäedulliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen. Riskeiltä suojautumiseen ei ole käytetty johdannaisinstrumentteja. Maksuvalmiusriski Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Arvioinnin pohjana käytetään kuukausittain tehtävää kassavirta- ja likviditeettiennustetta. Tavoitteena on kaikissa olosuhteissa säilyttää hyvä likviditeetti maksuvalmiusriskin eliminoimiseksi. Konsernin maksuvalmiusriskit ovat nykytasolla suhteellisen pienet. Omavaraisuusaste on korkea, konsernin nettovelka on lievästi positiivinen ja rahoitustilanne hyvä. Ulkopuolisen rahoituksen tarve kohdistuu lähinnä lyhytaikaiseen rahoitukseen. Konsernilla on käytössään luottolimiittejä 10 milj. euroa. Limiiteistä oli tilivuoden lopussa käytössä 4,9 milj. euroa. Limiitit ovat toistaiseksi voimassa olevia, eivätkä ne ole sitovia. Sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi konsernin rahoitusveloista; luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne sisältävät sekä korkomaksun että pääoman takaisinmaksut 31.12.2011 Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 4 944 Rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat 6 745 Yhteensä 6 745 4 944 Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 31.12.2010 Ostovelat ja muut velat 5 633 Yhteensä 5 633 Luottoriski Konsernin normaalissa tukkumyyntiliiketoiminnassa syntyy myyntisaatavia, joiden luottoriskiä pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakkaiden luottolimiittejä, luottotietoja ja taloudellista tilaa seurataan jatkuvasti. Konsernin luotonvalvonta hoidetaan keskitetysti, ja siitä vastaa konsernin talousjohtaja. Tukkuliiketoimintaan liittyvää luottoriskiä pienennetään myös käyttämällä ennakkomaksuja, pankkitakuita ja rembursseja. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli 34 tuhatta euroa (-6 tuhatta euroa vuonna 2010). Vähittäismyyntiasiakkaat maksavat ostoksensa käteisellä tai yleisimmillä luottokorteilla. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 2.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset. 30 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) Valuuttariski Konsernin päälaskutusvaluutta on euro. Muut merkittävät laskutusvaluutat ovat Ruotsin kruunu ja Yhdysvaltain dollari. Euroalueella toimivia asiakkaita ja myös osaa alueen ulkopuolisista asiakkaista laskutetaan euroissa. Pohjois-Amerikan asiakkaiden ja muiden Euroopan ulkopuolisten alueiden asiakkaista osan laskutusvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Skandinaviassa ja Isossa-Britanniassa toimivien asiakkaiden laskutusvaluutta on kunkin maan valuutta. Pääostovaluutta on euro ja vähäisemmässä määrin Yhdysvaltain dollari. Pääosin valuuttariskit syntyvät siis Yhdysvaltain-dollarimääräisistä myynneistä ja ostoista sekä Ruotsin kruunun määräisistä myynneistä. Myynnin kurssiriskeihin pyritään varautumaan ottamalla kurssimuutokset huomioon tuotteiden hinnoittelussa. Näin ollen taseessa valuuttariskiä sisältyy myyntisaamisiin ja ostovelkoihin ja lisäksi Ruotsin-tytäryhtiöön tehtyihin nettosijoituksiin. Ulkomaanrahamääräiset varat ja velat (rahavarat, myyntisaamiset ja ostovelat) muutettuina euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat: 2011 2010 USD SEK USD SEK Pitkäaikaiset varat - - - - Pitkäaikaiset velat - - - - Pitkäaikaisten erien valuuttakurssimuutos - - - - Lyhytaikaiset varat 949 2 531 990 1 447 Lyhytaikaiset velat 86 1 178 56 1 166 Euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin tai Ruotsin kruunuun verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina vaikuttaisi konsernin verojen jälkeiseen voittoon seuraavasti: 2011 Valuuttakurssin muutos1), % Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon Oma pääoma 1) 2010 USD SEK USD SEK 10 10 10 10 -35 73 -64 2 - - - - Euron vahvistuminen (+) / heikkeneminen (-) Korkoriski Konsernin korkoriski muodostuu lähinnä rahavarojen ja lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten velkojen korkojen muutoksista markkinakorkojen muutosten seurauksena. Näiden varojen ja velkojen korkojen muutosten yhteisvaikutus konsernin tulokseen on vähäinen, joten korkoriski ei ole konsernille materiaalinen rahoitusriski. 2011 2010 Rahavarat 1 620 9 667 Korolliset velat 4 944 Konsernilla oli käytössä 10 milj. euron luottolimiitistä tilinpäätöshetkellä 4,9 milj. euroa. Kyseessä oli vaihtuvakorkoinen velka. V UOSI 2011 31 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS (1 000 euroa) 22. PÄÄOMAN HALLINTA Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin strategisten tavoitteiden mukainen optimaalinen pääomarakenne. Tehokkaalla pääoman hallinnalla konserni varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa liiketoiminnan kannattavuuden, osingonjaon ja investointien kautta. Pääomana hallinnoidaan konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen avulla. Konsernin strategisena tavoitteena on pitää omavaraisuusaste vähintään 60 %:ssa. Konsernin nettovelat olivat vuoden 2011 lopussa 3 324 tuhatta euroa (-9 667 tuhatta euroa 31.12.2010) ja nettovelkaantumisaste 10 % (-28 % 31.12.2010). Nettovelkaantumisaste 2011 Korolliset velat 2010 4 944 joista vähennetään rahavarat -1 620 -9 667 3 324 -9 667 Oma pääoma yhteensä 32 663 34 287 Pääoma yhteensä 35 987 24 620 10,2 -28,2 Nettovelat Nettovelkaantumisaste, % Käyvän arvon arvioiminen Seuraavassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuina. Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti: – täysin samanlaisten varojen ja velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla (taso 1) – omaisuuserälle tai velalle todettavissa olevat muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat (taso 2) – omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot) (taso 3) Konsernin käypään arvoon arvostetut varat ja velat 31.12.2011 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Varat Myytävissä olevat rahoitusvarat Oman pääoman ehtoiset arvopaperit Varat yhteensä 16 16 16 16 Taso 3 Yhteensä Konsernin käypään arvoon arvostetut varat ja velat 31.12.2010 Taso 1 Taso 2 Varat Myytävissä olevat rahoitusvarat Oman pääoman ehtoiset arvopaperit Varat yhteensä 16 16 16 16 32 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS E MOY H T IÖN TASE (1 000 euroa) 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 1. Aineettomat hyödykkeet 1.1 3 080 1 866 Aineelliset hyödykkeet 1.2 5 241 2 063 Sijoitukset 1.3 4 491 Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet 16 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 477 4 507 9 2 486 12 828 6 415 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2. 19 265 15 864 Lyhytaikaiset saamiset 3. 13 848 9 138 534 9 251 33 647 34 253 46 475 40 668 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ V UOSI 2011 33 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS E MOY H T IÖN TASE (1 000 euroa) 31.12.2011 31.12.2010 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 4. Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA 5. 8 040 8 040 17 951 16 364 4 063 6 010 30 054 30 414 1 984 1 006 6. Pitkäaikainen vieras pääoma 6.1 4 944 Lyhytaikainen vieras pääoma 6.2 9 493 9 248 14 437 9 248 46 475 40 668 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 34 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS E MOY H T IÖN T U LOSL ASK E L M A (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO 7. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut 1.1.–31.12.2011 1.1.–31.12.2010 75 983 72 629 2 499 984 8. 2 5 9. 33 129 30 711 10. 13 744 12 088 Poistot ja arvonalentumiset 11. 1 363 1 008 Liiketoiminnan muut kulut 12. 26 240 21 631 4 008 8 180 222 67 4 230 8 247 1 122 -229 5 352 8 018 LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut 13. VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät 14. VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot 15. -294 116 Tuloverot 16. -995 -2 124 4 063 6 010 TILIKAUDEN VOITTO V UOSI 2011 35 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS E MOY H T IÖN R A H AV I RTA L A SK E L M A (1 000 euroa) 2011 2010 4 062 6 010 1 363 1 008 294 -116 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden voitto Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Poistoeron muutos Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Rahoitustuotot ja -kulut -1 316 -221 -67 995 2 125 5 177 8 960 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -5 103 -2 086 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -3 365 -1 522 Verot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (-) / vähennys (+) 1 874 1 338 -1 417 6 690 Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista 119 -32 Saadut korot 113 95 Maksetut verot -1 508 -2 689 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA -2 693 4 064 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 572 -1 002 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -6 572 -1 002 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot Maksetut osingot 4 944 -4 422 -3 618 522 -3 618 Rahavarojen muutos 8 743 -556 Rahavarat tilikauden alussa RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 9 251 9 807 Rahavarat tilikauden lopussa 534 9 251 Fuusiossa siirtyneet rahavarat -26 36 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS E MOY H T IÖN T I L I N PÄ ÄTÖKSE N L I I T ET I E DOT T I L I N PÄ ÄT ÖK SE N L A A DI N TA P E R I A AT T E E T Marimekko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien erät on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat: • aineettomat oikeudet 5–10 vuotta • muut pitkävaikutteiset menot 3–10 vuotta • koneet ja kalusto 5–15 vuotta. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus esitetään FIFOperiaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon ei sisälly osuutta hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista. Eläkesitoumukset Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Valuuttamääräiset erät Yhtiön ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän kurssien mukaan. Leasing Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Tilinpäätössiirrot Suomessa ja Ruotsissa yhtiöt voivat paikallisten lakien ja laskentakäytännön perusteella tilinpäätöksissään kirjata tilinpäätössiirtoihin poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutoksen, jotka ovat lähinnä verotukseen vaikuttavia eriä. Verot Välittömiin veroihin kirjataan verotettavaan tulokseen perustuvat välittömät verot. V UOSI 2011 37 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS TA SE E N L I I T E T I E DOT (1 000 euroa) 1. PYSYVÄT VASTAAVAT 1.1 Aineettomat hyödykkeet 2011 Muut pitkä- Ennakkomaksut Aineettomat vaikutteiset ja keskeneräiset oikeudet menot hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 682 5 049 47 5 778 Lisäykset 221 958 840 2 019 -89 -31 -120 856 7 677 Vähennykset Hankintameno 31.12.2011 903 5 918 Kertyneet poistot 1.1.2011 432 3 433 89 643 732 Kertyneet poistot 31.12.2011 521 4 076 4 597 Tasearvo 31.12.2011 382 1 842 856 Muut pitkä- Ennakkomaksut Aineettomat vaikutteiset ja keskeneräiset oikeudet menot hankinnat Tilikauden poisto 2010 3 865 3 080 Yhteensä Hankintameno 1.1.2010 570 4 172 Lisäykset 112 877 989 Hankintameno 31.12.2010 682 5 049 5 731 Kertyneet poistot 1.1.2010 366 3 034 3 400 66 399 465 Kertyneet poistot 31.12.2010 432 3 433 3 865 Tasearvo 31.12.2010 250 1 616 1 866 Tilikauden poisto 4 742 1.2 Aineelliset hyödykkeet 2011 Muut Ennakkomaksut Maa- ja Rakennukset Koneet ja aineelliset ja keskeneräiset vesialueet ja rakennelmat kalusto hyödykkeeet hankinnat Yhteensä 38 417 Hankintameno 1.1.2011 Lisäykset 7 851 4 45 7 900 3 165 19 264 3 903 Vähennykset Hankintameno 31.12.2011 38 417 Kertyneet poistot 1.1.2011 23 -47 262 11 756 5 884 Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2011 Tasearvo 31.12.2011 11 016 -47 38 417 5 884 631 631 6 515 6 515 4 501 23 262 5 241 38 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS (1 000 euroa) 1.2 Aineelliset hyödykkeet 2010 Hankintameno 1.1.2010 Lisäykset Muut Ennakkomaksut Koneet ja aineelliset ja keskeneräiset kalusto hyödykkeeet hankinnat Yhteensä 7 830 4 93 7 927 21 Vähennykset Hankintameno 31.12.2010 7 851 Kertyneet poistot 1.1.2010 5 342 Tilikauden poisto 4 435 456 -436 -436 92 7 947 5 342 542 542 Kertyneet poistot 31.12.2010 5 884 5 884 Tasearvo 31.12.2010 1 967 4 92 2 063 Konserniyhtiö- Muut osakkeet osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1.2011 2 767 9 2 776 Lisäykset 2 130 7 2 137 16 4 797 4 491 16 4 507 Konserniyhtiö- Muut osakkeet osakkeet ja osuudet Yhteensä 2 766 17 2 783 -8 -8 9 2 776 9 2 486 Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2010 1 325 31.12.2011 2 901 1.3 Sijoitukset 2011 Vähennykset Hankintameno 31.12.2011 Kertyneet poistot 31.12.2011 Tasearvo 31.12.2011 2010 Hankintameno 1.1.2010 Lisäykset -116 4 781 290 Hankintameno 31.12.2010 Tasearvo 31.12.2010 Konserniyritykset Yhtiö ja kotipaikka 290 1 Vähennykset Kertyneet poistot 31.12.2010 -116 2 767 1 290 2 477 290 Emoyhtiön omistusosuus, % Keskinäinen Kiinteistö Oy Marikko, Helsinki 100 Marimekko AB, Tukholma 100 Marimekko GmbH, Frankfurt am Main 100 Marimekko North America Holding Co., Delaware 100 Marimekko UK Ltd, Lontoo 100 Tytäryhtiöt Decembre Oy, Marimekko Kitee Oy ja Marimekko Tuotanto Oy, joissa konsernilla oli 100 %:n omistus- ja äänivaltaosuus, sulautettiin emoyhtiö Marimekko Oyj:hin 31.12.2011. V UOSI 2011 39 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS (1 000 euroa) 2. VAIHTO-OMAISUUS 2011 2010 Aineet ja tarvikkeet 6 353 5 465 Keskeneräiset tuotteet 147 74 Valmiit tuotteet/tavarat 12 177 9 722 Ennakkomaksut Yhteensä 3. 588 603 19 265 15 864 5 674 5 023 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset Saamiset konserniyhtiöiltä Myyntisaamiset 2 168 1 848 Lainasaamiset 2 033 480 Siirtosaamiset 2 105 888 Yhteensä 6 306 3 216 Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 32 30 1 836 869 13 848 9 138 565 549 Siirtosaamiset 2 Korkosaamiset Rojaltisaamiset TyEL-jaksotus 97 Verosaamiset 515 Muut siirtosaamiset Yhteensä 4. 659 318 1 836 869 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. 8 040 8 040 Osakepääoma 31.12. 8 040 8 040 19 982 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 22 373 Osingonjako -4 422 -3 618 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 17 951 16 364 4 063 6 010 30 054 30 414 17 951 16 364 Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto Yhteensä 4 063 6 010 22 014 22 374 40 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS (1 000 euroa) 5. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 2011 2010 Kertynyt poistoero Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto Rakennukset ja rakennelmat Yhteensä 6. 58 32 221 189 1 582 785 123 1 984 1 006 VIERAS PÄÄOMA 6.1 Korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen Yhteensä 4 944 4 944 Koroton vieras pääoma Lyhytaikainen Yhteensä 9 493 9 248 9 493 9 248 6.2 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat 4 14 4 112 2 972 113 1 946 Velat konserniyhtiöille Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat 94 Siirtovelat Yhteensä 232 113 2 272 Muut lyhytaikaiset velat 2 063 1 969 Siirtovelat 3 201 2 021 Yhteensä 9 493 9 248 2 794 1 911 Siirtovelat Palkat sosiaalikuluineen Verojaksotukset 16 14 Muut siirtovelat 391 96 3 201 2 021 Yhteensä V UOSI 2011 41 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS (1 000 euroa) ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT 2011 2010 9 788 54 153 317 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 185 173 Myöhemmin maksettavat 226 240 411 413 Konserniyhtiön velasta Takaukset Muiden yhtiöiden velasta Takaukset Muut omat vastuut ja sitoumukset Leasingvastuut Yhteensä Vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2 551 2 824 Myöhemmin maksettavat 6 992 6 956 9 543 9 780 Yhteensä Emoyhtiöllä ei ole vastuita johdannaissopimuksista. 42 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS T U LOSL A SK E L M A N L I I T E T I E DO T (1 000 euroa) 7. 8. 9. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN 2011 2010 Kotimaanmyynti 49 698 51 621 Vientimyynti 26 285 21 008 Yhteensä 75 983 72 629 Muut tuotot 2 5 Yhteensä 2 5 22 606 21 597 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Yhteensä -881 -438 21 725 21 159 Ulkopuoliset palvelut 11 404 9 552 Yhteensä 33 129 30 711 11 224 9 888 1 935 1 688 10. HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 585 512 13 744 12 088 494 406 Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Erittely konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 8. Henkilöstön lukumäärä keskimäärin Toimihenkilöt Yhteensä 244 227 244 227 11. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 90 66 Muut pitkävaikutteiset menot 642 399 Yhteensä 732 465 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 631 543 Yhteensä 631 543 1 363 1 008 Yhteensä V UOSI 2011 43 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS (1 000 euroa) 12. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 2011 2010 Vuokrat 3 905 3 910 Markkinointi 6 706 3 883 Muut kulut 15 629 13 838 Yhteensä 26 240 21 631 13. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut korko- ja rahoitustuotot 47 15 Muilta Saman konsernin yrityksiltä 274 82 Yhteensä 321 97 Korkokulut ja muut rahoituskulut 1 1 Muille Saman konsernin yrityksille 98 29 Yhteensä 99 30 222 67 Muilta 210 14 Yhteensä 210 14 195 229 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Eriin Rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssieroja (netto) 14. SATUNNAISET ERÄT Konserniavustukset Fuusiovoitto 1 317 Yhteensä 1 122 229 -294 116 15. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Poistoeron muutos 16. TULOVEROT Tuloverot satunnaisista eristä Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Yhteensä -51 -59 1 046 2 183 995 2 124 17. TILINTARKASTAJAN PALKKIO PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö Tilintarkastus 61 45 Muut palvelut 91 55 152 100 Yhteensä 44 Konsernin tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake (euroa) 2011 2010 2009 2009 Tulos/osake (EPS), euroa 0,35 0,76 0,59 2010 Oma pääoma/osake, euroa 4,06 4,26 3,96 2011 *) 0,55 0,55 0,45 *) 157,1 72,8 76,3 Osinko/osake, euroa Osinko/tulos, % 6,0 3,8 4,0 28,2 19,0 17,5 8 040 8 040 8 040 8 040 8 040 8 040 Efektiivinen osinkotuotto, % P/E-luku Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin, 1 000 kpl 0,2 0,4 0,6 0,8 Oma pääoma/osake (euroa) 2009 2010 Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl 0,0 2011 0 1 2 3 4 5 Osinko/osake (euroa) *) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. 2009 2010 *) 2011 0,0 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 0,2 0,4 0,6 Efektiivinen osinkotuotto (%) 2011 2010 2009 Liikevaihto, 1 000 euroa 77 442 73 297 72 473 Liikevaihdon muutos, % 5,7 1,1 -10,7 Liikevoitto, 1 000 euroa 3 528 8 169 6 291 % liikevaihdosta 4,6 11,1 8,7 Rahoitustuotot, 1 000 euroa 246 83 86 Rahoituskulut, 1 000 euroa -59 -29 -23 3 715 8 223 6 354 % liikevaihdosta 4,8 11,2 8,8 Verot, 1 000 euroa 889 2 151 1 653 Tulos ennen veroja, 1 000 euroa 2009 2010 2011 0 2011 2 826 6 072 4 701 43 551 40 967 4 944 - - 32 663 34 287 31 825 2009 8,4 18,4 14,8 2010 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 11,4 25,0 20,1 2011 Omavaraisuusaste, % 67,2 78,8 77,7 Nettovelkaantumisaste (gearing), % 10,2 -28,2 -32,2 9 220 1 519 1 202 11,9 2,1 1,7 2009 16 413 14 126 15 026 2010 Henkilöstö keskimäärin 402 376 400 2011 Henkilöstö tilikauden lopussa 434 388 370 Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa % liikevaihdosta Henkilöstön palkat ja palkkiot, 1 000 euroa 8 2010 48 580 Oma pääoma ja varaukset, 1 000 euroa 6 2009 Tulos verojen jälkeen, 1 000 euroa Oman pääoman tuotto (ROE), % 4 P/E-luku Taseen loppusumma, 1 000 euroa Korolliset velat, 1 000 euroa 2 0 10 20 30 Oman pääoman tuotto (ROE, %) 0 5 10 15 20 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI, %) 0 5 10 15 20 25 V UOSI 2011 45 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Tunnuslukujen laskentakaavat OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE), % Voitto ennen veroja – tuloverot x 100 Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana) SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI), % Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin tilikauden aikana) OMAVARAISUUSASTE, % Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot TULOS/OSAKE (EPS), EUROA Voitto ennen veroja – tuloverot Osakkeiden lukumäärä (keskimäärin tilikauden aikana) OMA PÄÄOMA/OSAKE, EUROA Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä 31.12. OSINKO/OSAKE, EUROA Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden lukumäärä 31.12. OSINKO/TULOS, % Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa) EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, % Osinko/osake x 100 Oikaistu pörssikurssi 31.12. HINTA/VOITTO-SUHDE, P/E Oikaistu pörssikurssi 31.12. Tulos/osake (EPS) KOROLLISET NETTOVELAT NETTOVELKAANTUMISASTE (gearing), % Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset lainasaamiset Korolliset nettovelat Oma pääoma x 100 x 100 46 Osake ja osakkeenomistajat Osake Marimekko Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä toimialaryhmässä kulutustavarat. Marimekko Oyj listautui Helsingin Pörssin I-listalle maaliskuussa 1999 ja päälistalle 27.12.2002. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Yhtiön osakkeet ovat kuuluneet arvoosuusjärjestelmään 17.2.1999 alkaen. Osakepääoma Marimekko Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 8 040 000 euroa ja osakkeiden määrä 8 040 000 kappaletta. Valtuutukset Vuoden 2011 päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevia valtuutuksia osakeanteihin, ei optio- eikä vaihtovelkakirjalainoihin eikä omien osakkeiden ostoon tai luovuttamiseen. Marimekko Oyj ei omista omia osakkeitaan. Osakkeisiin liittyvät sopimukset Yhtiö ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai äänivallan käytöstä. Osingonjakopolitiikka Marimekon tavoitteena on maksaa osinkoa säännöllisesti joka vuosi. Maksettavat osingot sekä niiden suuruus ja maksuajankohta riippuvat yhtiön tuloksesta, taloudellisesta asemasta, omavaraisuusasteesta, käyttöpääoman tarpeesta ja muista tekijöistä. Marimekko pyrkii noudattamaan vakaata ja aktiivista osinkopolitiikkaa, joka pääpiirteittäin kuvastaa yhtiön tuloksen kehitystä. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoina vähintään puolet osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko vuodelta 2010 Vuodelta 2010 maksettiin osinkoa 19.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 0,55 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 422 000 euroa. Osinko maksettiin 3.5.2011. Ehdotus vuodelta 2011 maksettavaksi osingoksi Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2011 maksetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 422 000 euroa. Ehdotettu osinko on 157,1 % konsernin vuoden 2011 osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus ehdottaa osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 20.4.2012 ja osingon maksupäiväksi 3.5.2012. Osakkeenomistajat Tilivuoden 2011 päättyessä Marimekko Oyj:llä oli arvo-osuusrekisterin mukaan 6 898 osakkeenomistajaa. Vuodenvaihteessa osakkeista oli hallintarekisterissä 13,6 % ja ulkomaalaisten omistuksessa 15,9 %. Liputukset SEB Asset Management S.A:n osuus Marimekko Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä laski 2,05 %:iin eli 164 560 osakkeeseen osakelainan johdosta 19.4.2011 ja palautui 5,77 %:iin eli 464 152 osakkeeseen osakelainan päättyessä 10.5.2011. Johdon omistus Marimekon hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan suorassa tai välillisessä omistuksessa oli tilivuoden 2011 päättyessä 1 150 930 osaketta eli 14,3 % yhtiön osakepääomasta ja osakkeiden edustamasta äänivallasta. V UOSI 2011 OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT Suurimmat osakkeenomistajat arvo-osuusrekisterin mukaan 31.12.2011 Osuus osakkeista Kpl ja äänistä, % 1. Muotitila Oy 1 127 700 14,03 2. Semerca Investment Ltd 850 377 10,58 3. ODIN Finland 406 087 5,05 4. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 385 920 4,80 5. Kuntien eläkevakuutus 330 395 4,11 6. Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 265 419 3,30 7. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 218 468 2,72 8. Sijoitusrahasto Tapiola Suomi 66 395 0,82 9. Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys ry 50 000 0,62 10. Sijoitusrahasto SEB Gyllenberg Small Firm 50 000 0,62 3 750 761 46,65 Hallintarekisteröidyt 1 092 098 13,58 Muut 3 197 141 39,77 Yhteensä 8 040 000 100,00 Yhteensä Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan suoraan tai välillisesti omistamat Marimekon osakkeet 31.12.2011 Osuus osakkeista Kpl Pekka Lundmark ja äänistä, % 0 0,00 1 127 700 14,03 Elina Björklund 0 0,00 Arthur Engel 0 0,00 23 230 0,29 Mika Ihamuotila Ami Hasan Joakim Karske Yhteensä 0 0,00 1 150 930 14,32 47 48 OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2011 Osakkeita Omistajia kpl Osakkeita ja kpl % ääniä, kpl % 0–100 3 170 45,95 192 317 2,39 101–1 000 3 188 46,22 1 199 333 14,92 502 7,28 1 260 397 15,68 29 0,42 729 453 9,07 6 0,09 1 760 957 21,90 1 001–10 000 10 001–100 000 100 001–500 000 500 001– 3 0,04 2 897 543 36,04 Yhteensä 6 898 100,00 8 040 000 100,00 Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2011 Osakkeita ja Omistaja ääniä, kpl % Kotitaloudet 2 822 077 35,10 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Yritykset ja asuntoyhteisöt Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 117 945 1,47 1 403 991 17,46 126 891 1,58 Julkisyhteisöt 1 200 202 14,93 Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 2 368 894 29,46 Yhteensä 8 040 000 100,00 Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2011 1 2 3 4 5 6 1. Kotitaloudet 35,1 2. Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 29,5 3. Yritykset ja asuntoyhteisöt 17,5 4. Julkisyhteisöt 14,9 5. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,6 6. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1,5 % % % % % % V UOSI 2011 49 OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT Osakkeen kurssikehitys Euroa 1 000 kpl 30 25 20 15 10 2 000 5 1 000 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 OMX Helsinki PI Marimekon osake Kaupankäyntivolyymi Osakkeen kurssikehitys 2011 2010 Alin kurssi, euroa 9,62 10,00 7,50 Ylin kurssi, euroa 15,90 14,45 11,44 Keskikurssi, euroa 12,97 11,66 9,70 9,88 14,45 10,30 2011 2010 2009 1 103 125 1 046 014 1 620 304 13,7 13,0 20,2 79 435 200 115 776 000 82 812 000 Päätöskurssi (31.12.), euroa 2009 Osakkeiden vaihto ja markkina-arvo Osakevaihto, kpl Osakevaihto, % Markkina-arvo, euroa Osakkeen perustiedot Pörssi: Kaupankäyntitunnus: ISIN-koodi: Lista: Toimiala: Listautumispäivä: NASDAQ OMX Helsinki Oy MMO1V FI0009007660 Pohjoismainen lista Kulutustavarat I-lista 12.3.1999 Päälista 27.12.2002 50 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset H E L SI NGIS S Ä 9. H E L M I KU U TA 2012 Pekka Lundmark hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila hallituksen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Elina Björklund hallituksen jäsen Arthur Engel hallituksen jäsen Ami Hasan hallituksen jäsen Joakim Karske hallituksen jäsen V UOSI 2011 51 Tilintarkastuskertomus M A R I M E K KO OYJ:N Y H T IÖKOKOU K SE L L E Olemme tilintarkastaneet Marimekko Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2012 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Kim Karhu, KHT 52 52 V UOSI 2011 53 Hallinnointiperiaatteet Sovellettavat säännökset Marimekko Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestystä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi Marimekko Oyj noudattaa 1.10.2010 voimaan tulleen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia (Corporate Governance) noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti. Konsernirakenne Marimekko-konserni muodostuu Marimekko Oyj:stä ja sen tytäryhtiöistä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Y H T IÖKOKOUS Marimekko Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokoukset jaetaan varsinaisiin ja ylimääräisiin yhtiökokouksiin. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa. Osakeyhtiölain mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen kohdan 10 mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä muut mahdolliset ehdotukset yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus valmistelee kokoukselle esityslistan. Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous päättää muun muassa • tilinpäätöksen hyväksymisestä • voitonjaosta • hallituksen jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista • tilintarkastajien lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista • yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Yhtiökokouksen koolle kutsuminen Osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen yhtiön kotisivuilla julkaistavalla yhtiökokouskutsulla aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan julkaista tiedon yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa sanomalehdessä. Yhtiökokouskutsu sekä hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan lisäksi pörssitiedotteena. Myös seuraavat tiedot asetetaan saataville yhtiön kotisivuille vähintään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta: • yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat • päätösehdotukset yhtiökokoukselle. Osallistumisoikeus Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua ennakkoon yhtiökokouskutsussa mainittuun määräaikaan mennessä. Osakkeenomistaja voi osallistua kokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajalla on oikeus käyttää puhe- ja äänivaltaansa. Osakkeenomistaja saa äänestää kokouksessa täsmäytyspäivänä omistamiensa osakkeiden koko äänimäärällä. Yhdellä osakkeella on yksi ääni kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiökokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella tai määräenemmistöllä lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Yhtiökokouksen pöytäkirja Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka asetetaan yhdessä äänestystulosten ja niiden pöytäkirjan liitteiden kanssa, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä, osakkeenomistajien nähtäville yhtiön kotisivuille kahden (2) viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat pidetään yhtiön kotisivuilla vähintään kolmen (3) kuukauden ajan yhtiökokouksesta. Lisäksi yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Hallintoelinten läsnäolo yhtiökokouksessa Yhtiön tavoitteena on, että kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevat henkilöt ovat läsnä valinnan tekevässä yhtiökokouksessa, ellei poissaololle ole erityisen painavia syitä. Myös yhtiön tilintarkastaja osallistuu kokoukseen. H A L L I T US Kokoonpano ja toimikausi Marimekko Oyj:n hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa. 54 HALLINNOINTIPERIAATTEET Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä (4) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Marimekko Oyj:n hallituksen jäsenten määrä on suhteutettu yhtiön kokoon. Yhtiöjärjestyksessä ei ole asetettu hallituksen jäsenille yläikärajaa, rajoitettu jäsenten toimikausien lukumäärää eikä muullakaan tavalla rajoitettu yhtiökokouksen päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa. Hallituksen jäsenten asettamiselle ei ole erityistä järjestystä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhtiön toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi. osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain. Marimekko Oyj:n hallituksen jäsenistä Elina Björklund, Arthur Engel, Ami Hasan, Joakim Karske ja Pekka Lundmark ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia. Mika Ihamuotila on toiminut Marimekko Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2008 lähtien. Hänen määräysvallassaan oleva Muotitila Oy omistaa Marimekon osakkeista ja äänivallasta 14,03 %. Hallituksen jäsenet Marimekko Oyj:n 19.4.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen kuusi jäsentä, joiden toimikausi alkoi 19.4.2011 ja päättyy vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen lopussa. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Ami Hasan, Mika Ihamuotila, Joakim Karske ja Pekka Lundmark. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Arthur Engel ja Elina Björklund. Puheenjohtajana toimii Pekka Lundmark ja varapuheenjohtajana Mika Ihamuotila. Hallituksen jäsenet on esitelty sivulla 59 sekä yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/Hallinto. Ajan tasalla olevat tiedot hallituksen jäsenten osakeomistuksesta ovat myös yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/Hallinto. Riippumattomuusarviointi Corporate Governance -suosituksen mukaan hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Yhtiöstä riippumattomaksi katsotaan henkilö, jolla ei ole yhtiön hallituksen jäsenyyden lisäksi muuta merkittävää sidosta yhtiöön. Lisäksi kahden (2) mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä Hallituksen tehtävät ja vastuu Hallitus huolehtii yhtiön hallinnon, toiminnan ja kirjanpidon sekä varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä määriteltyjen tehtävien lisäksi hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa kirjallisessa työjärjestyksessä. Työjärjestys päivitetään ja vahvistetaan vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Kaikki yhtiön liiketoiminnan kannalta merkittävät ja laajakantoiset asiat käsitellään hallituksessa. Työjärjestyksen mukaan hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa • konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategisten tavoitteiden ja suuntaviivojen määrittely ja vahvistaminen • konsernin ja liiketoiminta-alueiden toimintasuunnitelmien ja budjettien käsittely ja hyväksyminen • osavuosikatsausten, konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen • liiketoiminnan laajentaminen ja supistaminen • yritys- ja rakennejärjestelyt • strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä investoinneista ja omaisuuden hankinnasta ja myynneistä päättäminen • rahoituspolitiikasta ja rahoitukseen liittyvistä vastuusitoumuksista päättäminen • konsernin raportointimenettelyn, riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä tarkastus- ja valvontajärjestelmien vahvistaminen • tilintarkastussuunnitelman hyväksyminen • yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimittäminen ja palkkaeduista päättäminen • toimitusjohtajan ohjeistaminen. Koska Marimekolla ei ole erillistä tarkastusvaliokuntaa, hallitus vastaa myös tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Näihin kuuluvat muun muassa • tilinpäätösraportointiprosessin seuranta • taloudellisen raportointiprosessin valvonta • yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta • yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen käsittely taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä • tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta • lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden ja erityisesti yhtiölle tarjottavien oheispalvelujen arviointi • tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu. Vuonna 2011 hallitus keskittyi muun muassa seuraaviin asiakokonaisuuksiin: • yhtiön strategian kehittäminen sekä liiketoiminta-alueiden strategisten tavoitteiden vahvistaminen • liiketoiminnan ja erityisesti kansainvälistymiseen liittyvien mittavien kehitysprojektien linjaaminen ja valvonta V UOSI 2011 • poikkeuksellisen suurten investointien linjaaminen ja valvonta • erityisesti yhtiön kasvuun liittyvän riskienhallinnan valvonta • johtoryhmän palkitsemisen kehittäminen • toimintasuunnitelmien ja budjettien käsittely ja vahvistaminen. Kokouskäytäntö ja päätöksenteko Hallitus kokoontuu keskimäärin kuusi kertaa vuodessa. Hallituksen kokousten koolle kutsumisesta ja kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus ei ole jakanut jäsenilleen erityisiä liiketoiminnan seurannan painopistealueita. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla vuosittain tammikuussa. Vuonna 2011 hallitus kokoontui yksitoista kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 94. Valiokunnat Marimekon hallitus on katsonut, ettei yhtiön liiketoiminnan luonne ja laajuus edellytä erillisten valiokuntien perustamista. Yhtiön hallitus hoitaa näin ollen tarkastusvaliokunnan tehtäviä. HALLINNOINTIPERIAATTEET kohdassa Sijoittajat/Hallinto. Tytäryhtiöhallinto Yhtiön tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet valitaan Marimekko-konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä. Johtoryhmä Yhtiön liiketoiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden vastuuhenkilöt muodostavat konsernin johtoryhmän. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Hallitus päättää johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja palkkausehdoista. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Johtoryhmän tehtävänä on konserninlaajuisten liiketoimintaa ja menettelytapoja koskevien asioiden käsittely. Johtoryhmässä käsitellään lisäksi muun muassa eri liiketoiminta-alueiden toimintasuunnitelmia ja liiketoiminnan kehitystä. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin joka toinen viikko. Tiedot johtoryhmän jäsenistä kerrotaan sivulla 59 sekä yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/ Hallinto/Johtoryhmä. PA L K I TSE M I N E N KONSE R N I N JOH T O Toimitusjohtaja Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista. Ehdot määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtajan tehtävänä on vastata yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehittymisestä. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2008 lähtien Mika Ihamuotila. Toimitusjohtajan osakeomistus Marimekossa esitetään sivulla 47 ja yhtiön kotisivuilla Palkitsemisen keskeisinä tavoitteina Marimekossa on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä, myötävaikuttaa omistaja-arvon positiiviseen kehitykseen sekä sitouttaa yhtiön avainhenkilöitä. Hallituksen jäsenten palkitseminen Yhtiöjärjestyksen mukaan Marimekon hallituksen palkkiot määrää varsinainen yhtiökokous. Yhtiön toimitusjohtajalle ei makseta palkkiota hallituksen jäsenyydestä. Toimitusjohtajalle ei myöskään makseta korvausta tytäryhtiön hallituksessa toimimisesta. Hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan kiinteinä rahakorvauksina. Hallituksen 55 jäsenille ei ole jaettu palkkioksi yhtiön omia osakkeita, optio-oikeuksia eikä muitakaan erityisiä oikeuksia yhtiön osakkeisiin. Hallituksella ei pääsääntöisesti ole kiinteän vuosipalkkion lisäksi muita taloudellisia etuuksia. Vuonna 2011 Elina Björklundille maksettiin konsultointipalkkiota Kiina-projektista ja muista hankkeista. Marimekko ei ole antanut hallituksen jäsenille rahalainaa eikä takauksia tai muita vastuusitoumuksia heidän puolestaan. Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous päätti hallitukselle maksettavista vuosipalkkioista seuraavasti: hallituksen puheenjohtaja 26 000 euroa; muut hallituksen jäsenet, pois lukien yhtiön toimitusjohtaja, 18 000 euroa; yhteensä 98 000 euroa. Hallituksen jäsenille ei makseta erillistä palkkiota kokouksiin osallistumisesta. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkasta ja palkitsemisesta päättää Marimekko Oyj:n hallitus. Toimitusjohtajan palkitseminen muodostuu kiinteästä palkasta ja luontoiseduista sekä vuosittaisesta bonuspalkkiosta. Johtoryhmän jäsenten palkitseminen muodostuu kiinteästä palkasta ja luontoiseduista, vuosittaisesta bonuspalkkiosta sekä pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perusteella maksettavasta palkkiosta. Yhtiön ja Mika Ihamuotilan välisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajalla on kiinteän palkan lisäksi oikeus enintään kuuden kuukauden kiinteää palkkaa vastaavaan vuosittaiseen palkkioon, jonka määräytymisperusteet hallitus päättää vuosittain. Vuosipalkkion perusteena käytetään konsernin liikevaihdon kasvua, liiketulosta sekä hallituksen erikseen määrittelemiä strategisia tavoitteita. Toimitusjohtaja luopui 9.2.2012 oikeudestaan maksupohjaiseen 56 HALLINNOINTIPERIAATTEET eläkejärjestelyyn. Sopimuksessa ei ole määritelty eläkkeellesiirtymisikää. Toimitusjohtajan eläkkeellesiirtymisikä määräytyy TyEL:n mukaan. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta, jolta irtisanomiskorvaus vastaa kuuden (6) kuukauden kiinteää palkkaa. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on samoin kuusi (6) kuukautta, jolta toimitusjohtajalla on oikeus kahdentoista (12) kuukauden kiinteää palkkaa vastaavaan korvaukseen. Marimekko Oyj:n hallitus päätti vuonna 2011 uuden pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johtoryhmälle. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa johtoa toimimaan yrittäjähenkisesti ja luomaan yhtiöstä entistä arvokkaampi nimenomaan pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena on usean vuoden aikajänteellä yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön. Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa: 1.1.2011–31.10.2014 sekä 1.1.2011–28.2.2015. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu Marimekko Oyj:n osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan luettuna. Mahdollinen palkkio maksetaan rahana kahdessa erässä, toinen erä syksyllä 2014 ja toinen keväällä 2015. Palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa. Saadessaan palkkion kohdehenkilö sitoutuu ostamaan 50 %:lla saamastaan nettopalkkiosta yhtiön osakkeita markkinahintaan kuuden kuukauden kuluessa palkkion maksamisesta. Palkkiolla ostettuja osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa osakkeiden ostohetkestä alkaen. Johtoryhmän jäsenelle kannustinjärjestelmän nojalla maksettavan enimmäispalkkion suuruus on vuositasolla noin kiinteän vuosipalkan verran. Järjestelmän piirissä Marimekon hallituksen jäsenten saamat palkkiot 2010–2011 Palkkio hallitustyöstä 2011 2010 20 24 12 12 17 15 17 15 5 15 87 65 (1 000 euroa) Pekka Lundmark Mika Ihamuotila Elina Björklund Arthur Engel Ami Hasan Joakim Karske Tarja Pääkkönen Yhteensä Muut taloudelliset etuudet 2011 2010 49 49 - Kokonaiskorvaus tilikaudella 2011 2010 24 20 61 12 17 15 17 15 5 15 136 65 Toimitusjohtajalle ja muulle johdolle maksetut palkat ja palkkiot 2010–2011 (1 000 euroa) Toimitusjohtaja Johtoryhmä Yhteensä Kiinteä palkka 2011 2010 266 295 471 551 737 846 Bonusperusteinen palkka 2011 2010 92 46 60 37 152 83 Muut taloudelliset etuudet 2011 2010 - Kokonaiskorvaus tilikaudella 2011 2010 358 341 531 588 889 929 Muut palvelut 2011 2010 91 55 91 55 Kokonaiskorvaus tilikaudella 2011 2010 152 100 21 14 173 114 Tilintarkastajien palkkiot 2010–2011 (1 000 euroa) PricewaterhouseCoopers Oy Muut Yhteensä Tilintarkastuspalkkiot 2011 2010 61 45 21 14 82 59 ovat toimitusjohtajaa lukuun ottamatta kaikki johtoryhmän jäsenet, yhteensä viisi henkilöä. T I L I N TA R K A ST US Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on oltava yksi tilintarkastaja ja, mikäli tilintarkastaja ei ole tilintarkastusyhteisö, yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 19.4.2011 Marimekko-konsernin ja konserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö. Päävastuullisena V UOSI 2011 tilintarkastajana on KHT Kim Karhu. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tilintarkastajille maksetaan palkkiota laskun mukaan. Tilintarkastaja antaa yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä tilintarkastusraportin Marimekon hallitukselle sekä lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen osakkeenomistajille. Tilintarkastaja on läsnä hallituksen kokouksessa, jossa käsitellään vuositilinpäätöstä. SIS Ä I N E N VA LVON TA , R ISK I E N H A L L I N TA JA SIS Ä I N E N TA R K A ST US Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus ovat oleellinen osa Marimekon hallintoa ja johtamista. Vastuu valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Riskienhallinta ja riskit Marimekon riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka määrittelee yhtiön riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet ja vastuut sekä riskienhallintaprosessin organisoinnin ja valvonnan. Riskienhallinnan periaatteet Marimekon riskienhallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan häiriöttömyys ja varmistaa konsernin vakaa tuloskehitys. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi, jossa tunnistetaan ja arvioidaan yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä avainriskejä. Avainriskeiksi luokitellaan sellaiset riskit, jotka saattavat estää liiketoimintamahdollisuuden käyttämisen, vaarantaa tai estää konsernin tai sen osan strategisten tavoitteiden saavuttamisen tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia yhtiölle, henkilöstölle tai sidosryhmille. Riskienhallinta on kiinteä HALLINNOINTIPERIAATTEET osa yhtiön johtamis- ja päätöksentekoprosessia ja kattaa konsernin kaikki toiminnot. Merkittävistä riskeistä kerrotaan hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 8. Tarkempi kuvaus Marimekon riskienhallintaprosessista löytyy yhtiön kotisivuilta kohdasta Sijoittajat/ Hallinto/Riskienhallinta ja riskit. Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus Marimekossa ei liiketoiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen ole toistaiseksi katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Hallitus arvioi yhtiön sisäisen valvonnan tason vähintään kerran vuodessa. Hallitus voi tarvittaessa käyttää sisäisen tarkastuksen toimeksiantoihin ulkopuolista palveluntuottajaa. Marimekossa noudatetaan yhtiön sisäisen valvonnan periaatteita ja toimintasuunnitelmaa valvonnan toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Marimekko-konsernissa sisäinen valvonta on prosessi, josta vastaavat yhtiön hallitus, johto ja henkilöstö. Sisäisen valvonnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella, että • toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian kanssa • taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa • konsernin toiminta on lainmukaista. Marimekon hallitus keskittyy omistaja-arvon kasvattamiseen ja hyvän hallintotavan mukaisesti varmistaa, että yhtiöllä on olemassa sisäisen valvonnan periaatteet. Hallitus vastaa myös yhtiön sisäisten kontrollien ja riskienhallinnan tehokkuuden valvomisesta. SIS Ä P I I R I H A L L I N T O Marimekon sisäpiiriohje Marimekko Oyj:n hallituksen 57 vahvistama sisäpiiriohje perustuu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan tulleeseen sisäpiiriohjeeseen. Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain päivitetyn sisäpiiriohjeen ja sisäpiiriläiset. Sisäpiiriohje on jaettu kaikille yhtiön sisäpiiriläisille. Marimekon sisäpiirirekisterit Marimekon julkiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja sekä yhtiön johtoryhmä. Yhtiön pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi katsotaan henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä vuoksi saavat tietoonsa säännöllisesti sisäpiiritietoa ja jotka yhtiö on siten määritellyt yhtiön yrityskohtaiseen, ei-julkiseen sisäpiiriin kuuluviksi. Pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä ovat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä muut tehtäviensä puolesta yrityskohtaiseen sisäpiiriin katsotut henkilöt. Yksittäisiä hankkeita koskevien sisäpiirirekistereiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Yhtiön sisäpiirirekisteriä, johon kuuluvat julkisen sisäpiirirekisterin lisäksi yrityskohtainen ja hankekohtainen sisäpiirirekisteri, ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE-rekisterissä. Ajan tasalla olevat lain edellyttämät tiedot Marimekon julkisista pysyvistä sisäpiiriläisistä ja heidän lähipiiristään sekä vaikutusvaltayhteisöistä ovat nähtävillä yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/Osaketieto/ Osakkeenomistajat/Sisäpiiri. Sisäpiiriohjeen valvonta Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpitää ja sisäpiiriasioista tiedottaa konserniviestinnästä vastaava. Marimekko Oyj:n sisäpiiriohje kieltää ilmoitusvelvollisten ja pysyvien yrityskohtaisten sisäpiiriläisten sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien ja määräysvallassaan olevien yhteisöiden kaupankäynnin yhtiön osakkeilla 21 päivän aikana 58 ennen yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstietojen julkistamista. Julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella. Myöskään hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluva ei saa hankkeen aikana käydä kauppaa Marimekon osakkeilla. SI JOI T TA JA SU H T E E T Marimekko Oyj:n sijoittajasuhteista ja taloudellisen informaation sisällöstä vastaa talousjohtaja. Konserniviestinnän tehtäviin kuuluvat yhtiön pörssitiedottaminen, sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten järjestäminen sekä yhtiön sijoittajainformaation ylläpitäminen yhtiön kotisivuilla. Marimekko julkaisee kaiken sijoittajatiedon suomeksi ja englanniksi. SE LV I T YS H A L L I N T O - JA OH JAUS JÄ R J E ST E L M Ä STÄ Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/ Hallinto/Hallinnointiperiaatteet. HALLINNOINTIPERIAATTEET V UOSI 2011 59 Hallitus ja johto H A L L I T US Pekka Lundmark s. 1963 Hallituksen puheenjohtaja Diplomi-insinööri Päätoimi: toimitusjohtaja, Konecranes Oyj, 2005– Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät: Hackman Oyj Abp:n toimitusjohtaja 2002–2004, Startupfactoryn toimitusjohtaja 2000–2002, useat johtotehtävät Nokia Oyj:ssä Suomessa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa 1990–2000, Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Elinkeinoelämän Keskusliitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja 2011– Mika Ihamuotila s. 1964 Hallituksen varapuheenjohtaja Kauppatieteiden tohtori Päätoimi: toimitusjohtaja, Marimekko Oyj, 2008– Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät: Sampo Pankki Oyj:n toimitusjohtaja 2001–2007, Mandatum Pankki Oyj:n toimitusjohtaja 2000–2001, Mandatum Pankki Oyj:n johtaja 1998–2000, Mandatum & Co Oy:n osakas 1994–1998, Yalen yliopiston (Yhdysvallat) vieraileva tutkija 1992–1993, Elisa Oyj:n hallituksen jäsen 2003–2005 ja varapuheenjohtaja 2006–2007 Elina Björklund s. 1970 Kauppatieteiden maisteri, IDBM-pro Päätoimi: osakas ja johtaja, BIETBI Advisors (Shanghai, Kiina), 2011– Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät: Kansallis-Osake-Pankin osakeanalyytikko 1994–1995, Merita Pankkiiriliike Oy:n (nyk. Nordea) pääanalyytikko 1996–1999 ja varatoimitusjohtaja 1998–1999, Ebit Oy:n toimitusjohtaja 2001–2004, Iittala Group Oy Ab:n kehityspäällikkö 2004–2005 sekä useita johtotehtäviä ja johtoryhmän jäsen 2005–2009, Fiskars Oyj Abp:n Home-liiketoiminta-alueen Vice President ja johtoryhmän jäsen 2009– 2010, Ebit Oy:n toimitusjohtaja ja osakas, 2010–, Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan sijoitus- ja rahoitusvaliokunnan puheenjohtaja 2001–2005, Art and Design City Oy:n hallituksen jäsen 2006–2008, Finnair Oyj:n hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2009– muotoilujohtaja Nokia Mobile Phones -yksikössä 2006–2008, erilaiset suunnit-telutehtävät, muun muassa Volvo Strategic Design Barcelonassa 2001– 2005, DaimlerChrysler Advanced Design Japanissa 1999–2001, Mercedes-Benz Design Stuttgartissa 1998–1999 sekä Volvo Cars Design Ruotsissa ja Alankomaissa 1995–1998 JOH T ORY H M Ä Arthur Engel s. 1967 Taloustieteen tutkinto Päätoimi: toimitusjohtaja, Björn Borg AB, 2008– Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät: erilaiset tehtävät Statoil Svenska AB:ssa 1991–1994, toimitusjohtaja ja useat johtotehtävät Leo Burnett Advertising Agencyssä 1994–2000, GANT Company AB:n operatiivinen johtaja (COO) 2000–2001 ja toimitusjohtaja 2001–2007, Tukholman yliopiston taloustieteen oppiaineen neuvoa-antavan johtokunnan (Advisory Board) jäsen, Reliance Brandsin (Mumbai, Intia) hallituksen jäsen Ami Hasan s. 1956 Ylioppilas Päätoimi: hallituksen puheenjohtaja, mainostoimisto Hasan & Partners Finland Oy, 1997– Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät: Hasan & Partners Finland Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja 1991– 1997, Nykytaiteen museo Kiasman Tukisäätiön hallituksen jäsen 2008– 2009 ja varapuheenjohtaja 2010–2011, Marketing Clinic Oy:n hallituksen jäsen 2004–, Cresta International Advertising Awards -tuomariston pysyvä jäsen Joakim Karske s. 1963 Taiteen maisteri Päätoimi: johtaja, Design Strategy & Portfolio Planning, Nokia Design, 2009– Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät: Nokia Oyj:n Puheenjohtaja: Mika Ihamuotila s.1964 Toimitusjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 Jäsenet: Thomas Ekström s. 1967 Talous ja hallinto Yhtiön palveluksessa vuodesta 2006 Malin Groop s. 1972 Markkinointi Yhtiön palveluksessa vuodesta 2009 Minna Kemell-Kutvonen s. 1969 Design Yhtiön palveluksessa vuodesta 1992 Päivi Lonka s. 1962 Myynti Yhtiön palveluksessa vuodesta 2004 Niina Nenonen s. 1965 Tuotelinjat Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008 Malin Groop jäi äitiysvapaalle kesäkuussa 2011; hänen sijaisenaan toimii yhtiön PR-päällikkö Tiina AlahuhtaKasko. Johtoryhmän jäsenten yksityiskohtaisemmat taustatiedot sekä ajantasaiset tiedot julkisten sisäpiiriläisten osakeomistuksista Marimekko Oyj:ssä ovat yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/Hallinto. 60 Tietoa osakkeenomistajille Tulostiedotusaikataulu vuonna 2012 – Tilinpäätöstiedote vuodelta 2011 perjantaina 10.2.2012 – Tilinpäätös 2011 viikolla 12 – Osavuosikatsaukset • tammi-maaliskuulta keskiviikkona 9.5.2012 • tammi-kesäkuulta tiistaina 14.8.2012 • tammi-syyskuulta tiistaina 30.10.2012 Vuosikooste 2011 Kooste Marimekon tilivuoden 2011 aikana julkaisemista pörssitiedotteista on luettavissa yhtiön kotisivuilla kohdassa Tiedotteet & Julkaisut / Vuosikoosteet. Kaikki yhtiön pörssitiedotteet julkaistaan kohdassa Tiedotteet & Julkaisut. Yhtiökokous Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 17.4.2012 klo 14:stä alkaen Marimekko Oyj:n pääkonttorissa, Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 3.4.2012 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään torstaina 12.4.2012 ennen klo 10:tä • täyttämällä ilmoittautumislomake yhtiön kotisivuilla osoitteessa http://company.marimekko.fi kohdassa Sijoittajat/Yhtiökokous • sähköpostitse osoitteeseen yk@marimekko.fi • puhelimitse numeroon 09 758 7375 (Minttu Kuoppala). Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä yhtiön Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 3.4.2012. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla viimeistään 12.4.2012 klo 10:een mennessä tilapäisesti merkitty osakasluetteloon. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä merkitsemistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yllä mainittuun ajankohtaan mennessä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Yhtiökokouskutsu ja lisätiedot yhtiökokouksesta löytyvät yhtiön kotisivuilta kohdasta Sijoittajat/Yhtiökokous. Osinko Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 20.4.2012 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 3.5.2012. Sijoittajasuhteiden periaatteet Marimekko Oyj noudattaa sijoittajaviestinnässään tasapuolisuuden periaatetta ja julkaisee kaiken sijoittajatiedon ensisijaisesti kotisivuillaan suomeksi ja englanniksi. Tiedotustilaisuudet ja hiljainen jakso Tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa aina tilinpäätöksen ja puolen vuoden tuloksen julkistamisen yhteydessä sekä tarvittaessa muiden merkittävien asioiden julkistamisen yhteydessä. Ennen tulostiedotteiden julkistamista Marimekko noudattaa kolmen viikon hiljaista jaksoa. Analyytikot Lista Marimekon kehitystä seuraavista pankeista ja pankkiiriliikkeistä on saatavilla yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat / Me sijoituskohteena / Analyytikot. Taloudelliset julkaisut Marimekko Oyj:n tilinpäätös ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Painettu tilinpäätös 2011 postitetaan erillisestä pyynnöstä tilaajan ilmoittamaan osoitteeseen. Myös osavuosikatsaus toimitetaan pyynnöstä paperimuodossa tilaajan ilmoittamaan osoitteeseen. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa http://company.marimekko.fi. Julkaisujen tilaukset: Marimekko Oyj, Konserniviestintä, PL 107, 00811 Helsinki Puh. 09 758 71, 09 758 7375 Faksi 09 727 6227 info@marimekko.fi Sijoittajayhteydet Thomas Ekström, CFO Marimekko Oyj PL 107, 00811 Helsinki Puh. 09 758 7261 thomas.ekstrom@marimekko.fi Piia Pakarinen, konserniviestintä Marimekko Oyj PL 107, 00811 Helsinki Puh. 09 758 7293 piia.pakarinen@marimekko.fi www.marimekko.fi
© Copyright 2024