Vuosikertomus 2013 (pdf.)
Vuosikertomus 2013 Energiankäyttäjän lähin ystävä. Jalasjärvi Kauhajoki Karvia Isojoki Parkano Honkajoki Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Ikaalinen Pomarkku Hämeenkyrö Lavia Noormarkku Pori Suodenniemi Ulvila Sastamala Mouhijärvi Kiikoinen Toimitusjohtajan katsaus Visio ja strategia Palasia vuoden varrelta Lämpöliiketoiminta Avainlukuja Energialiiketoiminta Verkostoliiketoiminta Henkilöstö Hallinto ja omistus Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Tuloslaskelma ja tase 3 5 6 8 9 10 12 14 16 18 21 Kuvat: Vatajankosken Sähkö, Kankaanpään Kuva-Center, Elämyskuva, Karvian valokuvaamo 2 Toimitusjohtajan katsaus Energiansäästöneuvonta on jo vuosikymmeniä kuulunut yhtiömme aktiiviseen palveluvalikoimaan. Olemme mukana toimialan energiatehokkuussopimuksessa. KUVA: KANKAANPÄÄN KUVA-CENTER Juha Lindholm Pessimismin vuosi 2013 Katse Vatajankosken Sähkössä suuntautuu eteenpäin. Kehitämme toimintaamme ja hyödynnämme tehtyjä investointeja asiakkaiden ja yhtiön parhaaksi. Sähkön tuonti pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja Euroopan Unionin piirissä hyväksyttiin Energiatehok- oli noin 19 prosenttia sähkön käytöstä. Pohjoismaiden kuusdirektiivi, jonka vaatimat lainsäädäntömuutokset vesitilanne oli hyvä ja spothinta pysyi alhaisena. Vuo- ovat parhaillaan tekeillä. EU:ssa valmistelussa olevat delle 2013 oli leimallista, että Suomen aluehinta pysyi kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit muodos- selvästi systeemihintaa korkeampana, ero oli yli 0,3 snt/ tavat tällä hetkellä suuren epävarmuustekijän biopolt- kWh. Sähkön tuonti Venäjältä hiipui tuontia rasittavan toaineiden lisääntyvälle käytölle. Vuonna 2013 uusiutu- kapasiteettimaksun seurauksena ja tuonti oli vuonna vien energialähteiden osuus nousi noin 36 prosenttiin 2013 vain 5 miljardia kilowattituntia. koko energian loppukäytöstä Suomessa ja 38 prosentin Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2013 noin 83,9 tavoite vuonna 2020 näyttää olevan saavutettavissa. miljardia kilowattituntia, kulutus laski vuodesta 2012 noin 1,5 prosenttia. Kaukolämmön myynti Suomessa Vuosi 2013 oli monella tavoin haastava Vatajankos- pieneni noin 7 prosenttia, myyntimäärä noin 31,6 mil- ken Sähkön kannalta, vaikka vuoden 2011 Tapaninpäi- jardia kilowattituntia. vän kaltaiselta katastrofilta vältyttiinkin. Kankaanpään voimalaitoksella ja Honkajoen höyrykat- Julkisen talouden alijäämä ja teollisuuden rakenne- tilalaitoksella jouduttiin taistelemaan märän ja huono- muutos pitivät mielialan markkinoilla pessimistisenä. laatuisen turpeen kanssa ja puuta pyrittiin polttamaan Tämä heijastui myös sähkömarkkinoille ja näkyi hiljen- Kankaanpäässä mahdollisimman paljon. Turve riitti juuri tyneen rakentamisen myötä uusien liittymien määrän ja juuri lämmityskauden loppuun. Samanaikaisesti me- pienenemisenä. neillään olevaan ympäristönsuojelulain uudistamiseen Vatajankosken Sähkön jakelualueella sähkön kulutus liittyen julkisuudessa esiintyi kohtuutonta arvostelua pieneni noin 2,5 prosenttia ja kaukolämmön myyn- turpeen polttoainekäyttöä kohtaan. Kansantaloudelliset ti noin 10 prosenttia. Toimitusmäärien pienenemisestä näkökulmat tuntuvat jääneen kokonaan ilmastopolitii- huolimatta kate säilyi kohtalaisena. kan jalkoihin, vaikka Suomen vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi. 3 kuva : pentti korvala Tuotantolaitoksemme on varustettu lähiympäristöä suojelevasti hyvällä polttotekniikalla ja korkeatasoisella savukaasujen puhdistuksella. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi olemme lisänneet puun käyttöä teknistaloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Yhtiömme on mukana Fennovoima Oy:n ydinvoi- Kevään tulvahuippu oli poikkeuksellisen raju ja vesi nousi Vatajankosken voimalaitoksen konesaliin. Veden mahankkeessa 4 megawatin osuudella. Tuulivoiman korkeus on aiemmin käynyt yhtä korkealla 70-luvulla. hankintamme kasvoi Puhuri Oy:n tuulivoimapuiston Myös Kankaanpään sähköasemalla tulvavesi aiheutti on- aloitettua tuotantonsa kesällä Raahessa. Vihreä sähkön- gelmia. Vesi nousi 20 kilovoltin kytkinlaitoksen sisälle ja tuotanto lisääntyy myös Honkajoelle rakennettavan bio- alimpana sijaitsevat laitteet uhkasivat kastua. Veden al- kaasumoottorin käynnistyessä kuluvan vuoden lopulla. kaessa laskea vältyttiin kytkinlaitoksen käytön keskeyttämiseltä. Tilanteen seurauksena on aseman osalta tee- Työ asiakaspalvelun kehittämiseksi jatkuu. Viime vuo- tetty tulvasuojelusuunnitelma ja suunnitelman mukaisia den aikana päätökseen saadut tieto- ja mittausjärjestel- toimia aletaan toteuttaa yhteistyössä kantaverkkoyhtiö mäprojektit ja palveluhenkinen henkilökunta mahdollis- Fingridin kanssa. tavat yhtiön toiminnan kehittymisen myös jatkossa. Myyjänvaihtojen lukumäärä loppuasiakasmarkkinoilla Liikevaihto vuonna 2013 oli noin 29,8 miljoonaa euroa, lisääntyi vuonna 2013 ja myös Vatajankosken Sähkön liikevoitto noin 2,1 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos alueella. Markkinaosuutemme käyttöpaikkoina omalla 201.537,17 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, jakelualueellamme oli noin 90 prosenttia. että osinkoa jaetaan kantaosakkeille 0,20 euroa/osake ja etuoikeutetuille osakkeille 2,00 euroa osake. Marraskuussa 2011 Vatajankosken Sähkössä käyttöön otettu asiakaspalvelun tietojärjestelmä saatiin käyt- Toiminnallisesti ja taloudellisesti vuosi oli kohtalainen ja töön myös nettipalvelujen osalta ja lokakuussa otettiin haluan kiittää yhteistyöstä yhtiön henkilöstöä ja hallin- käyttöön myös energiansäästöön ja palvelujen myyntiin toa. tarkoitettu energiapihi.fi portaali. Vuoden 2013 lopulla lähes kaikki käyttöpaikat oli varustettu etäluettavilla mittareilla. 4 VISIO 2015: TOIMIALUEENSA ARVOSTETUIN JA MONIPUOLISIN ENERGIARATKAISUJEN TOIMITTAJA STRATEGIA KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT: Osaava ja motivoitunut henkilöstö Yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Tehokas sisäinen tiedottaminen Osaamisen kehittäminen Haluttu työnantaja Energia-alan paras asiakastyytyväisyys ja pitkät asiakassuhteet Markkinaosuuden säilyttäminen Monikanavaisuuden edelleen kehittäminen Uudet teknisesti edistykselliset tuotteet ja palvelut Toimialueen ulkopuolisen myyntitoiminnan kartoittaminen Kustannustehokas ja kannattava toiminta Tuottava yhteistyöverkosto Investointiperusteet tiedossa Sähkön ja polttoaineiden edullinen hankinta Oman tuotannon kannattava kasvattaminen Kustannustehokas ja käyttövarma siirtotoiminta Tehokkaat prosessit ja jatkuva parantaminen Prosessilähtöinen toimintatapa Etäluennan ja asiakaspalvelujärjestelmän tuomat mahdollisuudet hyödynnetään Toimintajärjestelmä päivitetty ja tehostetussa käytössä 5 Palasia vuoden varrelta AURINKOSÄHKÖTAPAHTUMA Toukokuulla järjestettiin tapahtuma, jossa Petri Lähde Satakunnan Ammattikorkeakoulusta kertoi aurinkosähkön perusteista, verkkoon liittämisestä ja hyödyntämisestä kotitaloudessa. KUVA: HENRI MÄKELÄ KUVA:TUULA TOIVONEN UUSITUT ASIAKASPALVELUTILAT Helmimaaliskuun aikana remontoitiin asiakaspalvelutilat. Uusien palvelupisteiden myötä asiakas saa yksilöllisempää palvelua. Helmikuussa sähkömaksujen vastaanotto siirtyi keskustaan Leppikseen. Puhelinvaihde siirtyi samoihin aikoihin Ikaalisten-Parkanon Puhelimelle. KESÄKIERTUE Toimintavuonna markkinatelttaa pystyteltiin taas ahkerasti pitkin maakuntaa. Kesäkiertue starttasi Masiinamessuilta, Honkajoen Pesämäestä, 7.6. ja jatkui paikallisissa kesätapahtumissa Laviassa, Honkajoella, Karviassa ja Kankaanpäässä. Tapahtumissa tavattiin asiakkaita ja esiteltiin uusia tuotteita. SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUT WattiMatti-palvelut sähköasiakkaille avattiin kesäkuun alussa. WattiMatin kautta voi hoitaa yleisimpiä sähköön liittyviä asioita mihin vuorokauden aikaan tahansa. LämpöWatti -palvelun avulla voivat kaukolämpöasiakkaat seurata kiinteistönsä lämmön kulutusta viiden vuoden ajalta. Jos kiinteistössä esiintyy poikkeavia lämmönkulutuksia voi syitä selvittää vertailemalla eri vuosien vastaavan aikajakson kulutuksia. Palvelusta saa myös kulutusennusteen seuraavalle vuodelle. Kulutusseuranta ja ennusteet kulutuksesta sekä lämmityskustannuksista auttavat kiinteistöjä energiankulutuksen hallinnassa. ENERGIAPIHIÄ AUTOILUA Yhtiön asiointiajoa varten hankittiin ladattava hybridiauto. 6 KUVA: SEPPO MYLLYVIITA ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO 2013 Lauantaina 12.10. vietettiin perinteistä Energiansäästöpäivää. Esittelyssä oli uusi Energiapihi-sivusto ja säästöpalvelut. Vieraita kävi noin 250. Osana tapahtumaviikkoa noin 150 ysiluokkalaista Kankaanpäästä, Honkajoelta ja Pomarkusta tuli tutustumaan oman alueensa energia-asioihin. AURINKOPANEELIT AVAIMET KÄTEEN PALVELUNA Syksyllä aloitettiin aurinkopaneeleiden myynti avaimet käteen periaatteella. Uusi tuote lanseerattiin järjestämällä kaksi asennusnäytöstä, toinen Karviaan ja toinen Kankaanpäähän. MOTIVIRE-PROJEKTI KANNUSTAA LIIKKUMAAN Marraskuussa starttasi vuoden mittainen työhyvinvointiprojekti, jossa henkilökuntaa motivoidaan liikkumaan ja valitsemaan terveellisempiä elämäntapoja. Ryhmähenkeä edistävä palvelu kannustaa liikkeelle luotettavien mittarien, hauskojen pelien ja haasteiden sekä liikkumista tukevan helppokäyttöisen verkkopalvelun avulla. Palvelun takaa löytyy Motivire Oy. ENERGIAVILKAISU JA MUITA UUSIA SÄÄSTÖPALVELUJA Energiavilkaisu on asiantuntijan tekemä kotikäynti, jonka kesto on noin tunti. Energiavilkaisussa selvitetään, mihin kodissa kuluu energiaa sekä etsitään säästökohteita. Muita toimintavuonna lanseerattuja säästöpalveluita olivat muun muassa säästösalkku ja mökkivahti. KUVA: MARKKU UUSI-RASI KUVA:PENTTI KORVALA KESKEYTYSVAHTI KERTOO SÄHKÖKATKOKSISTA Keskeytysvahtipalvelu otettiin käyttöön syyskuun alusta. Vikakeskeytyksen aikana asiakas saa halutessaan tekstiviestin tai sähköpostin, jossa kerrotaan käyttöpaikkaa koskevan sähkökatkon mahdollinen syy ja arvioitu kesto. Kun sähkökatko on ohi, tulee tieto sen päättymisestä. KUVA:JANNE YLI-MOIJALA OMAN TOIMITALON KATOLLE AURINKOPANEELIT 25.9. asennettiin Vuohiniityntien toimitilojen katolle 18 paneelin aurinkosähköjärjestelmä (4,5 kW). Tuotettu sähkö tulee yhtiön omaan käyttöön. KUVA:PENTTI KORVALA 7 kuva: pentti korvala LÄMPÖLIIKETOIMINTA Lämmin vuosi 2013 säästi kaukolämpöä Monilla toimittajilla turpeen tuotanto jäi alle puoleen suunnitellusta. Kaukolämmön hinta pysyi edelleen alle valtakunnan keskitason. polttoaineista oli jyrsinturvetta 55 %, biopolttoaineita Vuosi 2013 oli lämpötilaltaan keskimääräistä vuotta 37 % ja öljyä 8 %. Honkajoen höyryntuotannossa lämpimämpi, ja tämän ansiosta kiinteistöjen lämmi- käytetystä polttoaineesta jyrsinturvetta oli 77 % tyksessä säästyi energiaa. Kaukolämmön myynti oli ja puupolttoaineita 23 %. Vuoden 2012 sateisen 11,6 % pienempi kuin vuonna 2012 ollen 74040 MWh. kesän vuoksi 2013 alkuvuoden polttoaineet olivat Honkajoen höyrynmyyntiin ulkolämpötilalla ei ole suur- heikkolaatuisia. Puu- ja turvepolttoaineiden kosteuden ta vaikutusta, koska energia käytetään teollisuuden vuoksi oli kattilalaitoksien käyttö haastavaa ja prosessissa. Vuonna 2013 Honkajoen myynti oli 65 619 aiheutti ylimääräistä työtä käyttöhenkilökunnalle mm. MWh ja oli 2 % pienempi kuin vuonna 2012. Honka- kuljettimien jäätymisenä ja polttoprosessin vaikeana joen myynti sisältää Honkajoki Oy:n höyryn ja Lihaja- hallintana. Lisäksi polttoaineiden mukana tulleet kivet loste Korpela Oy:n kuuman veden. aiheuttivat toimintaongelmia. Hinta Kaukolämmön hintaa jouduttiin korottamaan Verkosto vuoden 2013 alussa valmisteverojen korotuksen ja Kaukolämpöön liitettiin uusina kuluttajina seitsemän polttoaineiden hinnan nousun vuoksi 10 %. Korotuksen kiinteistöä, ja verkostoa rakennettiin noin 500 metriä. jälkeenkin Kankaanpään kaukolämmön hinta on selvästi Kaukolämpöverkostossa oli vuoden 2013 aikana yksi alle Suomessa vallitsevan kaukolämmön keskihinnan. vuoto. Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. Polttoaineet Kattilalaitokset toimivat teknisesti normaalisti, mutta Vuonna 2013 kaukolämmön tuotannossa käytetystä vuoden aikana jouduttiin kattilalaitos pysäyttämään polttoaineesta 92 % oli lähialueelta. Kaukolämmön kaksi kertaa polttoaineen mukana tulleiden kivien poistamiseksi kattilasta. 8 Avainlukuja 2013 Asukkaita toiminta-alueella noin Sähkönkäyttöpaikkoja Sähköverkoston kokonaispituus Jakelumuuntamoita Sähköasemia (110/20kV) Henkilöstön määrä Sähkön kulutus toiminta-alueella Sähkön hankinta yhteensä - omalla vesivoimalla - omalla lämpövoimalla - tuotanto-osuuksilla - tukkuostoina 23 500 17 982 kpl 3 855 km 1 277 kpl 8 kpl 75 265 GWh, muutos -2,5 % 250 GWh, josta 4% 8% 8% 81 % Kaukolämmön piirissä Kankaanpään keskusta ja Niinisalon varuskunta- ja asuntoalue Kaukolämmitetty rakennustilavuus 2,5 milj. m³ Kaukolämpöverkon pituus 42,9 km, Niinisalon verkko mukana 74 040 MWh Kaukolämmön myynti 65 619 MWh Höyrynmyynti Lämmön kulutus (myynti yht.) 139 659 MWh 88 012 MWh Lämmön tuotanto yhteensä - lähialueen polttoaineilla 92 % - öljyllä 8% Sähkön myynnin liikevaihto Sähkön siirron liikevaihto Lämmön ja höyryn myynnin liikevaihto Liikevoitto Tilikauden voitto Oman pääoman tuotto % Sijoitetun pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Bruttoinvestoinnit 12,7 milj. euroa 10,3 milj. euroa 6,8 milj. euroa 2,1 milj. euroa 0,2 milj. euroa 6,5 % 5,0 % 39,0 % 5,4 milj. euroa Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin 2013 % 31 % 28 % 20 % 21 % kotitaloudet ja asunnot maatalous ja puutarhat teollisuus ja rakentaminen palvelut ja julkinen kulutus Sähkön käyttö verkostoalueella kunnittain 2013 Sähkön hankinnan jakauma 2013 % 81 % sähköpörssi 11 % turve ja biopolttoaineet 5 % vesi ja tuulivoima 3 % muut 9 45 % 24 % 11 % 6% 8% 3% 3% Kankaanpää Honkajoki Karvia Lavia Pomarkku Sastamala muut % ENERGIALIIKETOIMINTA Tulevaisuuden sähkön hintanäkymät alhaisella tasolla Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja talouden hidas elpyminen pitivät sähkön markkinahintoja matalalla vuonna 2013. Syksyllä avattiin energiapihi.fi portaali, joka keskittyy tarjoamaan asiakkaan energiankulutusta pienentäviä palveluja. Vuonna 2013 Pohjoismaiden vesitilanne säilyi edelleen melko hyvänä. Päästöoikeuksien hinta pysyi myös Oma sähköntuotanto alhaisella tasolla taloudellisen tilanteen myötä. Vuoden Yhtiömme sähköenergian kokonaishankinta vuonna 2013 keskilämpötila oli noin 1,4 astetta korkeampi kuin 2013 oli 236 gigawattituntia. Yhtiöllämme oli omaa ja vuonna 2012. Vuoden loppupuolella marras- ja joulu- osakkuuteen perustuvaa sähköntuotantoa yhteensä kuu olivat huomattavasti tavallista lämpimämpiä. Näi- noin 19 prosenttia, josta vesivoimaa 10,4 gigawatti- den tekijöiden vaikutuksesta myös sähköjohdannaisten tuntia ja Kankaanpään voimalaitoksella kaukolämmön hinnat olivat matalalla tasolla. Vuonna 2013 Suomen kanssa tuotettua sähköä 20,1 gigawattituntia sekä aluehinta erosi jonkin verran systeemihinnasta. Alue- muuta tuotanto-osakkuuksiin perustuvaa sähköä 14,8 hintaerot aiheutuvat eri maiden välisistä siirron pullon- gigawattituntia. Kanteleen Voima Oy:stä saatu osak- kauloista. Suomen aluehinnan keskiarvo vuonna 2013 kuussähkömäärä jäi neljäsosaan normaalista heikon oli 41,16 euroa per megawattitunti. Systeemihinnan turpeen saatavuuden johdosta ja laitos seisoi pääosin keskiarvo oli puolestaan 38,10 euroa per megawatti- talvikauden 2012-2013. Tukkumarkkinoilta ostetun tunti. Tämä toi osaltaan haasteita sähkön johdannais- sähkön osuus oli yhteensä noin 86 prosenttia. kaupankäynnille. Yhtiömme tuulivoimaosuuksien yhteismäärä oli vuoden 2013 lopussa noin 1,6 megawattia ja vuoden kuva: päivi leppilahti Kankaanpäässä sähköajoneuvojen latauspisteet löytyvät torilta, linja-autoaseman takana olevalta parkkipaikalta ja toimitalomme pihalta 10 ENERGIALIIKETOIMINTA Paikallinen energiantuotantomme perustuu alueen omaan energiaan ja on mahdollisimman ympäristöystävällistä 2014 aikana tämä osuus lähes kaksinkertaistuu. Yhtiöl- Yhtiömme markkinaosuus omalla verkostoalueella lämme on tuulivoimaosuuksia Kemin Ajoksen, Haminan käytetystä sähköenergiasta oli noin 76 prosenttia. Mäkelänkankaan ja Raahen Kopsan tuulivoimapuistois- Asiakasmääräinen markkinaosuus oli puolestaan noin ta. Päästöttömään energiantuotantoon liittyen yhtiöm- 90 prosenttia. Myynnin määrällinen kehitys tulee me teki vuoden 2013 lopulla päätöksen Honkajoelle riippumaan yleisestä talouden kehittymisestä ja yhtiön rakennettavasta 1,5 megawatin biokaasumoottorista. kilpailukyvystä markkinoilla. Biokaasumoottorin sähköntuotanto tulee olemaan noin 12 gigawattituntia vuodessa. Asiakasneuvonta Rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 ydinvoimalaitoksesta yhtiömme osuus on kaksi megawattia. Ydinvoimalai- Yhtiömme avasi uuden Energiapihi.fi portaalin toksen käytön tasaisuudesta johtuen tämä osuus tulee energiansäästöpäivänä 12.10. Kyseinen portaali tuottamaan vuodessa noin 15 gigawattituntia. Suun- keskittyy palveluihin, joiden avulla asiakkaamme voivat nitteilla olevasta Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoksesta yh- pienentää omaa energiankulutustaan. Esimerkkinä tiömme on varannut noin yhden megawatin osuuden. palveluista voidaan mainita avaimet käteen periaatteella Lisäksi yhtiömme on mukana Pyhäjoelle suunnitellus- toimitettavat aurinkosähköpaketit. Asiakasneuvonnan ta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksesta noin neljän kehittämisen painopistealue oli näihin palveluihin megawatin osuudella. Yhteistyökumppaniksi voimalan liittyvän osaamisen kehittämisessä. Lisäksi henkilöstölle rakentamisessa on valittu Rosatom. Voimalaitoskoko on perehdytettiin muun muassa energiankäyttöön ja pienentynyt 1200 megawattiin ja projektin tavoitteena kaukolämpöön liittyviä asioita. Vuonna 2013 avasimme on voimalan käyttöönotto vuonna 2024. Omalla säh- asiakkaillemme myös online-palvelut. Kyseisen palvelun köntuotannolla yhtiömme pyrkii vakauttamaan sähkön nimeksi valittiin WattiMatti. Asiakkaamme pystyvät myyntihintoja ja varmistamaan pitkällä aikavälillä edulli- näkemään WattiMatista sopimus- ja laskutustiedot sen sähkön hankinnan. sekä vuoden 2014 alusta myös oman asuntonsa tuntikohtaiset kulutustiedot. WattiMatista nämä tiedot löytyvät päivän viiveellä. Tuntikohtaisen kulutustiedon Sähkön myynti avulla asiakkaillamme on hyvät mahdollisuudet seurata Vuoden 2013 ajan sähkön myyntihintamme pysyivät esimerkiksi omien energiansäästötoimenpiteiden muuttumattomina. Sähköenergiaa myimme yhteensä vaikutuksia. Tulemme kuluvana vuonna panostamaan noin 231 gigawattituntia, josta noin 11 % oman edelleen Energiapihi.fi portaalin palveluiden verkostoalueen ulkopuolelle. Sähkön myynnissä kehittämiseen. Yhtiön etuna kilpailussa tulee yhtiömme keskittyy ensisijaisesti oman toiminta- jatkossakin olemaan hyvä ja monipuolinen palvelu. alueensa asiakkaiden palveluun ja uusien asiakkaiden hankintaan rajatuissa asiakassegmenteissä. 11 VERKOSTOLIIKETOIMINTA Toimitusvarmuuteen panostetaan Vaikka sähköverkkomme toimintavarmuus on ollut jatkuvan pitkäjänteisen kehittämistyön kohteena, asettaa syksyllä uusittu sähkömarkkinalaki uusia haasteita. Sähkön käyttö omalla verkostoalueella pieneni 2,5 pro- Marras- ja joulukuun aikana oli jakelualueellamme senttia ja oli yhteensä noin 265 miljoonaa puolenkymmentä voimakasta myrskyä. Ensimmäinen kilowattituntia. Siirtohintoja nostettiin 1.1.2013 alkaen oli Reiman päivänä 5.11. ja viimeinen Rafaelin päivä- noin 8 prosenttia. Siirtomaksujen korotuksen syynä oli- nä 23.12. Myrskyistä eniten keskijänniteverkon vikoja vat etäluettavien mittareiden asennusprojektin rahoit- aiheutti viimeinen Rafaelin päivän myrsky, jonka aikana taminen sekä yleinen kustannustason nousu. Keväällä oli kaikkiaan 29 keskijänniteverkon häiriötä. Myrskyjen 2010 aloitettu etäluettavien mittareiden asennustyö aiheuttamat taloudelliset vahingot jäivät saatiin pääosin päätökseen lukuun ottamatta joitakin noin 200 000 euroon. täydennysasennuksia, joilla luennan laatua pyritään Yhtiön sähköverkoston kokonaispituus on 3855 km. edelleen parantamaan. Verkoston käyttöpaikkojen lukumäärään suhteutettuna verkostomäärä on maamme keskiarvoa suurempi. Lumen nopea sulaminen keväällä nosti Karvianjoen Investoinnit verkoston perusparantamiseen ja käyttö- pintaa niin, että vesi tulvi Kankaanpään sähköaseman varmuuden lisäämiseen jatkuvat. Verkostoa siirretään lattialle. Edellisen kerran vesi nousi lattialle syksyn teiden varsiin, automaatiotasoa nostetaan ja pienjän- 2012 rankkasateessa, edellinen vastaava kevättulva oli niteverkkoa kaapeloidaan. Sähköverkkolupaa haettiin vuonna 1977. Asemalle on teetetty nyt tulvasuojelu- säädösmuutoksen vaatimuksesta uudelleen vuoden suunnitelma, ja jatkotoimia suunnitellaan yhdessä kan- lopulla. Viranomaisen edellyttämät kehitys- ja varau- taverkkoyhtiö Fingridin kanssa. tumissuunnitelmat ovat parhaillaan työn alla. Sähkötöiden johtaja vaihtui organisaatiojärjestelyn myötä 1.3.2013. Honkajoella laajennettiin Hongon sähköasemaa vaihtamalla toinen päämuuntaja suurempaan 25 MVA:n muuntajakoneeseen ja rakentamalla 20 kV:n uusi kytkinlaitososa Taaleritehtaan rakennuttamaa teholtaan 21,6 MW:n tuulivoimapuistoa varten. Tuulivoimapuisto otettiin käyttöön kesäkuussa 2013. Honkajoelta vapautunut 16 MVA:n muuntaja siirrettiin Pomarkun sähköasemalle mistä vanha 10 MVA:n muuntajakone romutettiin. Suodenniemen sähköasemalle asennettiin maasulkuvirran kompensointilaitteisto, mikä mm. pienentää jälleenkytkentöjen eli lyhyiden katkojen määrää. Tällainen laitteisto on nyt kuudella yhtiömme kahdeksasta sähköasemasta. 12 VERKOSTOLIIKETOIMINTA Investoinnit verkoston perusparantamiseen ja käyttövarmuuden lisäämiseen jatkuvat. Verkostoa siirretään teiden varsiin, automaatiotasoa nostetaan ja pienjänniteverkkoa kaapeloidaan. Keskeisiä lukuja vertailtuna edellisvuoteen Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit 2013 2012 30 min–1 h 1–3 h 3,8 milj. € 2,7 milj. € 16 24 2 27 7 1 1 Uusia liittymiä 72 kpl 100 kpl Rakennettua 20 kV johtoa 37 km 25 km Rakennettua 0,4 kV johtoa 76 km 65 km Rakennettuja muuntamoita 36 kpl 26 kpl Asennettuja puupylväitä 980 kpl 935 kpl Lahotarkastettuja puupylväitä 5550 kpl 2000 kpl 3–6 h 6–12 h 12 h < 1 1 7 19 2 1 3 6 2 2 2 1 Johtoalueraivausta 142 km 560 km 1 2 Kauko-ohjattavia erottimia vuoden lopussa 78 kpl 78 kpl 33 41 1 1 Etäluettavia energiamittareita vuoden lopussa 16 700 kpl (93 %) 15 400 kpl (86 %) 1–3 h 3–6 h 6–12 h 12 h < Tehohuippu tuntikeskitehona, josta omaa tuotantoa 60 MW tammikuu 6,0 MW 6,1 MW helmikuu 6,3 MW 16 24 1 1 23,0 % 21,4 % 2 27 7 7 19 ei tiedossa 0,33 milj. € 1 1 214 m 213 m 2 Kokonaismaakaapelointiaste Kohtuullisen tuoton alijäämä*) Johtoa käyttöpaikkaa kohden **) *) Luku minkä verran siirron hinnoittelu olisi voinut olla viranomaisvalvonnan puitteissa korkeampi. **) Valtakunnallinen keskiarvo on 162 m 13 kuva: markku visuri kuva: janne yli-moijala kuva: markku visuri henkilöstö Henkilöstö, koulutus, yhteistoiminta ja työhyvinvointi Vuonna 2013 yhtiössä panostettiin asiakaspalvelu- ja esimieskoulutukseen. Henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen kiinnitettiin huomiota. Vatajankosken Sähkön henkilöstömäärä ei oleellisesti Työturvallisuuden puolesta muuttunut vuonna 2013. Yhtiössä oli vuoden päättyes- Vuonna 2012 toteutetun työturvallisuuskulttuurin tasoa sä viisi henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa. Asiakas- koskeneen kyselyn tuloksia hyödynnettiin. Tulosten poh- palvelun tietojärjestelmäprojektin valmistumisen myötä jalta pyritään luomaan turvallisuusmyönteinen asenne. määräaikaisten työntekijöiden määrä pieneni kahdella. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi tutkimuksen pohjalta Yhtiön strategiaan liittyen on kartoitettu henkilöstön nousivat muun muassa ilmapiiriin, tiedonkulkuun, turval- osaamista ja sen kehittämistä. Tämä on tarpeen, jotta lisuusresursointiin ja työympäristöön liittyvät asiat. voidaan turvata piilevän tiedon siirtäminen organisaatiossa noin neljäsosan toimihenkilöistä jäädessä eläkkeelle Esimieskoulutuksen osalta jatkettiin lähiesimieskoulu- lähivuosina. tusta. Panostus esimieskoulutukseen jatkui myös yhtiön johdon osalta. Kaksi henkilöä suoritti oppisopimuskou- Lakisääteisen koulutuksen lisäksi järjestetty koulutuspa- lutuksena johtamisen erikoisammattitutkinnon. Esi- nos suuntautui pääosin vuonna 2013 asiakaspalvelu- ja mieskoulutukseen panostetaan myös alkaneen vuoden esimieskoulutukseen. Asiakaspalvelun osalta pyritään aikana. Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 258. osaamisen laajentamiseen koskemaan kaikkia yhtiön tar- Henkilöä kohti keskimäärin 3,7 päivää. joamia palveluja. 14 HENKILÖSTÖ Ikäjakauma Palvelusvuodet % % 18,67 % 17,33 % 18,67 % 45,33 % 18–29 v 30–39 v 40–49 v yli 50 v 50,67 % 0–9 v 8,00 % 10–19 v 41,33 % yli 20 v Yhteistoiminta Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin. Työ- Yhtiössämme toimii YT-neuvottelukunta, joka käsittelee terveyshuollon tavoitteet ovat: yhteistoimintalaissa määrättyjen asioiden lisäksi myös - työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy muita työpaikkademokratiaa ja yhteistoimintaa edistäviä - työn ja työympäristön terveellisyyden ja asioita. Neuvottelukunta kokoontui viisi kertaa vuoden turvallisuuden edistäminen aikana. - työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäiseminen ja torjuminen - työyhteisön toiminnan edistäminen Yhtiössä on työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi vapaa-ajantoimikunta. Henkilökunta osallistui muum muassa pesä- - työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja pallo- ja jääkiekkoturnauksiin. terveyden suojeleminen ja edistäminen. Syksyllä aloitettiin koko henkilöstöä koskeva hyvinvointiprojekti Motivireen kanssa. Vuoden mittaisen projektin aikana jokaiselle työntekijälle määritellään henkilökohtaiset kuva: SAARA SEPPÄLÄINEN tavoitteet oman hyvinvoinnin parantamiseen. 15 HALLINTO JA OMISTUS Hallinto ja omistus Vatajankosken Sähkö Oy:n omistus VATAJANKOSKEN SÄHKÖ OY LIIKETOIMINTA-ALUEET Energialiiketoiminta Verkostoliiketoiminta Lämpöliiketoiminta 18,6, % 16,8 % 9,8 % Kankaanpään kaupunki Asiakasomistajat Muut 54,8 % Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä • Kankaanpää • Karvia Vatajankosken Sähkö Oy:n organisaatio Energialiiketoiminta Petri Paajanen HALLITUS pj. Kauko Juhantalo Toimitusjohtaja Juha Lindholm Lämpöliiketoiminta Jorma Pihlajamäki Verkostoliiketoiminta Markku Salo Hallinto- ja talouspalvelut Juha Lindholm o.t.o Yhtiön osakkeiden omistus 31.12.2013 Kantaosakkeet Etuoikeutetut osakkeet Vatajankosken Sähkön Kuntayhtymä 82 000 38 000 Kankaanpään kaupunki suoraan 37 000 3 705 Muut yhteisöt ja yksityiset henkilöt 21 450 36 751 140 450 78 456 Yhteensä 16 Tärkeimmät yhteistoimintayhtiöt Hallitus Jäsenet Varajäsenet Kauko Juhantalo, pj. Tapio Hietaoja Satapirkan Sähkö Oy Risto Mustakoski, varapj. Jaakko Hietaluoma Raili Kunnaspuro Rosenberg Irmeli Jarmo Lehtilä Katri Kujanpää Timo Rapila Antti Kulmala Päivi Suominen Merja Holkko Riikka Ylikoski Petri Ylikoski Satapirkan Sähkö Oy (SPS) on yhdeksän energiayhtiön omistama yhteistoimintayhtiö, joka hankkii osakasyhtiöilleen sähköä sekä tuottaa käytönvalvontaan, taseselvitykseen ja tietojärjestelmiin liittyviä palveluja asiakasyrityksilleen. Muun muassa osakasyhtiöiden tietojärjestelmät on liitetty yhdeksi verkoksi tehokkain viestiyhteyksin. SPS:n omistajayhtiöt ovat Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Sallila Energia Oy, Satapirkan Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, ja Vakka-Suomen Voima Oy. Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.5.2013. Ko- Suomen Voima Oy kouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määrää- Suomen Voima on kuudentoista suomalaisen sähköyhtiön perustama osakeyhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden parempi energiaomavaraisuus ja uuden merkittävän toimijan tuominen pohjoismaisille energiamarkkinoille. mät asiat. Tilinpäätös vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti. Hallituksen jäsenmääräksi päätettiin seitsemän ja tilintarkastajien lukumääräksi kolme. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. Energiameklarit Oy Energiameklarit Oy on 24 itsenäisen ja paikallisen sähköyhtiön omistama yhtiö. Se tarjoaa asiakkailleen edullisen kanavan pohjoismaiseen sähköpörssiin. Lisäksi yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluja tukkusähkömarkkinoilla toimiville yrityksille. Tilintarkastajat JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana Hannu Laurila, JHTT; Tapani Tor- Kyröskosken Voima Oy po, KHT ja Torsti Myllymäki, HTM. Kyröskosken Voima Oy on paikallisten sähköyhtiöiden omistama energiantuotantoyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa ympäristöystävällistä vesivoimaa omistajiensa tarpeisiin. Kyröskoski sijaitsee Ikaalisten reitillä missä Kyrösjärvi laskeutuu Pappilanjokeen, joka on noin 9 km pitkä. Siitä vedet virtaavat etelään Hämeenkyrön Kirkkojärven ja Mahnalanselän kautta, ja reitti laskee Kuloveteen Siuronkoskella Nokialla. Liikennevirta Oy 17 keskeistä kotimaista energiayhtiötä on perustanut sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n. Uuden yhtiön ansiosta sähköautoilijat voivat ladata autonsa missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa latauspisteessä kautta Suomen Muita Energiateollisuus ry Paikallisvoima ry Sähkölämmitysfoorumi Bioenergia ry 17 VATAJANKOSKEN SÄHKÖN KUNTAYHTYMÄ Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä on Vatajankosken Sähkö Oy:n emoyhtiö, joka omistaa lisäksi sekä pääosan yhtiön käytössä olevista maa-alueista että koskioikeudet. Yhtymävaltuusto Jäsenet Varajäsenet Kunta Tuuliniemi Paavo, pj. Pukkila Esa Karvia Joutsenlahti Anssi, vpj. Partanen Petri Kankaanpää Vuorenmaa Marko, vpj. Ahokangas Petri Kankaanpää Ervelä Mari Ilmari Maija Karvia Hautaluoma Kaija Kallioniemi Tarja Karvia Kannisto Jari Mustajärvi Markus Karvia Lindroos Elina Karlsson Kirsi Kankaanpää Luodetlahti Merja Laaja Anniina Kankaanpää Myllymäki Charles Männistö Mika Kankaanpää Mäensivu Petra Luukkainen Krista Kankaanpää Nordlund Petri Kangas Aatos Kankaanpää Palokangas Jari Rosengren Tuire Kankaanpää Pentikäinen Mirja Tuomala Helena Kankaanpää Toivola Eevaliisa Kuuskoski Eveliina Kankaanpää Vähämäki Jouko Yli-Rajala Kristiina Kankaanpää Yhtymähallitus Jäsenet Varajäsenet Kunta Korvala Seppo, pj. Vikki Kaija Kankaanpää Roskala Teuvo, vpj. Kerola Kauko Kankaanpää Hakola Mikko Kaskimäki Veijo Karvia Kujanpää Katri Lehtilä Jarmo Kankaanpää Niemenmaa Jaana Teerioja Sari Karvia Niiniharju Anne-Mari Alhainen Hely Kankaanpää Termala Leena Merilaita Hannu Kankaanpää Ylilammi Yrjö Ohrankämmen Kaija Karvia Tarkastuslautakunta Jäsenet Varajäsenet Vähämäki Jouko, pj. Yli-Rajala Kristiina Ervelä Mari, vpj. Haavisto Jonna Kannisto Jari Kallioniemi Tarja Rajala Pasi Lanne Pauli Luosalo Galina Koota Tomi Tilintarkastaja BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana Vesa Keso JHTT. 18 kuva: kankaanpään kuva-center Kuntayhtymän hallitus Teuvo Roskala, Paavo Tuuliniemi, Katri Kujanpää, Seppo Korvala, Hely Alhainen (varajäsen), Mikko Hakola, Yrjö Ylilammi, Hannu Merilaita (varajäsen). kuva: kankaanpään kuva-center Vatajankosken Sähkö Oy:n hallitus Petri Ylikoski (varajäsen), Raili Kunnaspuro, Kauko Juhantalo, Päivi Suominen ja Jarmo Lehtilä. Kuvasta puuttuu Timo Rapila ja Risto Mustakoski. kuva: kankaanpään kuva-center Vatajankosken Sähkö Oy:n johtoryhmä Juha Lindholm, toimitusjohtaja; Markku Salo, verkostopäällikkö; Petri Paajanen, energiapäällikkö; Jorma Pihlajamäki, kaukolämpöpäällikkö 19 20 Tuloslaskelma (1 000 €) 2013 2012 29 778 28 515 Valmistus omaan käyttöön 2500 1 955 Liiketoiminnan muut tuotot 174 522 LIIKEVAIHTO -20 014 -18 779 Henkilöstökulut -4 474 -4 359 Poistot -3 303 -3 098 Materiaalit ja palvelut -2 804 Liiketoiminnan muut kulut 2 096 1 952 -175 -87 1921 1 865 -1 446 -1 515 Tuloverot -273 -154 TILIKAUDEN VOITTO 202 196 2013 2012 LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot/poistoeron lisäys(-) TASE (1000€) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyvödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 821 844 49 839 48 677 6 388 5 497 1 506 975 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset 200 170 Lyhytaikaiset saamiset 6 529 7 569 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 202 116 65 485 63 849 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 438 438 11 665 11 665 Edellisten tilikausien voitto 824 834 Tilikauden voitto/tappio 202 196 13 129 13 133 16 460 15 013 Pitkäaikaiset 22 322 23 995 Lyhtyaikaiset 13 574 11 708 65 485 63 849 Osakepääoma Ylikurssirahasto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 21 PL 12, Vuohiniityntie 2 38701 Kankaanpää www.vatajankoski.fi 22
© Copyright 2024