Vuosikertomus 2014 (pdf.)
Vuosikertomus 2014 Energiankäyttäjän lähin ystävä. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Jalasjärvi Juha Lindholm Kauhajoki KUVA: KANKAAPÄÄN KUVACENTER Karvia Isojoki Parkano Honkajoki Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Ikaalinen Pomarkku Hämeenkyrö Kehittämisen vuosi 2014 Lavia Noormarkku Pori Suodenniemi Ulvila Sastamala Mouhijärvi Kiikoinen Toimitusjohtajan katsaus 3 Visio ja strategia 5 Avainlukuja6 Lämpöliiketoiminta7 Energialiiketoiminta8 Verkostoliiketoiminta10 Henkilöstö ja työhyvinvointi 12 Hallinto ja omistus 14 Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä 16 Tuloslaskelma ja tase 18 Sähkönjakeluverkkoon kohdistuvat käyttövarmuusinvestoinnit suunniteltiin ja uutena liiketoimintaalueena rakennettiin Honkajoelle biokaasumoottorilaitos. Sisäistä toiminnan kehittämistä jatkettiin tuottavuuden lisäämiseen tähtäävällä IP-projektilla. Myös henkilöstön hyvinvointiin panostettiin Motivireen kanssa toteutetun projektin avulla. Kaukolämmön kulutus Suomessa oli 31,3 miljardia kilowattituntia ja asuntokannasta 55 prosenttia oli kaukolämmityksen piirissä. Kaukolämmön myynti pieneni noin prosentin edellisestä vuodesta. Sähkön tuon- Odotettu yleinen talouden kasvu ei alkanut vuoden 2014 aikanakaan ja keväällä kärjistynyt Ukrainan krii- ti kasvoi edelleen si Venäjään kohdistuvine kauppapakotteineen jäädytti ja tuonnin osuus oli Suomen talouden negatiiviselle uralle. Vuoden loppu- 21,6 prosenttia sähkön puolella puolittunut raakaöljyn hinta ja euron arvon hankinnasta. Tuon- aleneminen dollariin nähden tuonee etua perinteiselle nin suuri määrä selittyy puunjalostus- ja muulle perusteollisuudelle. Julkisen ta- hyvällä pohjoismaisel- louden alijäämä paheni vuonna 2014. la vesitilanteella. Sähkön tukkumarkkinahinta- Heikko taloustilanne ja normaalia lämpimämpi sää taso oli edelleen erittäin näkyi myös sähkön käytössä, joka supistui Suomessa alhainen, systeemihinta oli vajaan prosentin (-0,8) edellisvuodesta. Teollisuudessa vuosikeskiarvona vain 2,96 sähkönkäytön supistuminen oli hieman suurempaa (-1,2 senttiä kilowattitunnilta. %) kuin muilla sektoreilla (-0,5 %). Lämpötilakorjattuna Suomen aluehinta oli säh- sähkönkäyttö väheni puoli prosenttia. Sähköä kulutet- kön siirron pullonkauloista tiin Suomessa yhteensä 83,3 miljardia kilowattituntia. johtuen 0,64 senttiä kilowattitunnilta. Kuvat: Vatajankosken Sähkö, Kankaanpään KuvaCenter ja Nelly Stenroos 2 3 jakeluverkolle nykyisen valvontamallin tällä hetkellä Vatajankosken Sähkön jakelualueella sähkön kulutus pieneni edellisestä vuodesta noin 1,3 ja kaukolämmön salliman tuottotason puitteissa. Näin ollen seuraavan myynti 0,4 prosenttia. valvontajakson valvontamalli ja sen sallima tuottotaso määrittelee käytännössä sen, pystytäänkö suunnitelman mukaiset investoinnit toteuttamaan. Maakaapelointia Uusiutuvien energialähteiden osuus nousi Suomessa noin 37 prosenttiin energian loppukäytöstä. Tuuli- tehtiin vuonna 2014 normaalia enemmän meneillään voiman osuus Suomen sähkön hankinnasta oli noin 1,3 olevan Pohjois-Satakunnan Seutuverkon tietoliikenne- prosenttia. verkon rakentamisen yhteydessä. Vatajankosken Sähkön tuulivoimaresurssit kasvoivat Pahoilta myrskyiltä vältyttiin, ja vuoden 2014 osalta vuoden lopussa vajaalla megawatilla, kun Puhuri Oy:n VISIO 2020: TOIMIALUEENSA ARVOSTETUIN JA MONIPUOLISIN ENERGIARATKAISUJEN TOIMITTAJA STRATEGIA KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT: sähkön toimitusvarmuus oli hyvä. Kopsan tuulivoimapuiston toinen vaihe otettiin käyttöön. Tuulivoimaa Vatajankosken Sähkö saa osuuksis- Asiakaspalvelun ja uusien sähkönmyyntituotteiden taan kaiken kaikkiaan noin 8 miljoonaa kilowattituntia, kehittäminen jatkui. Loppuvuonna aloitettiin määräai- mikä on enemmän kuin Karvianjoen vesivoimalaitosten kaisten ja markkinahintaan sidottujen myyntisopimus- tuotanto. Honkajoelle rakennettava biokaasumoottori ten markkinointi. Kilpailu sähkön myynnissä kiristyi. koekäytettiin joulukuussa, ja laitos oli vuoden vaihtees- Yksi leimallinen piirre sähkökaupassa oli harhaan- sa joitakin viimeistelytöitä lukuun ottamatta valmis. johtavan puhelinmarkkinoinnin lisääntyminen. Markkinaosuutta menetettiin ja omalla jakelualueella markki- Polttoaineiden hankintatilanne oli vuonna 2014 hyvä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Tehokas sisäinen tiedottaminen Osaamisen kehittäminen Haluttu työnantaja naosuus käyttöpaikkoina oli noin 85 prosenttia vuoden Turpeen hyvä saatavuus ja päästöoikeuksien alhainen päättyessä. Sähkömarkkinoiden pelisääntöihin ja tule- hinta pienensivät puun käyttöä edellisestä vuodesta. viin tiedonsiirto- ja laskutusratkaisuihin pyritään vaikut- Tämä näkyi myös positiivisesti kaukolämpötoiminnan tamaan Paikallisvoima ry:n kautta. kannattavuudessa, joka oli selvästi vuoden 2013 tasoa parempi. Sähkön alhainen markkinahinta vei toisaalta Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2014 noin 28,7 miljoo- kannattavuuden sähkön tuotannolta. Sähkön tuottami- naa euroa ja liikevoitto 2,7 miljoonaa. Tilikauden tulos nen vuonna 2014 ei ollut kannattavaa liiketoimintaa. oli 299.814,67 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan kantaosakkeille 0,2 euroa/ Jakeluverkoston osalta kevään aikana tehtiin sähkö- Energia-alan paras asiakastyytyväisyys ja pitkät asiakassuhteet Markkinaosuuden säilyttäminen Monikanavaisuuden edelleen kehittäminen Uudet teknisesti edistykselliset tuotteet ja palvelut osake ja etuoikeutetuille osakkeille 2,00 euroa osake. markkinalain muutoksen edellyttämä verkoston kehit- Liikevaihdon pienenemisestä huolimatta yhtiön talou- tämis- ja investointisuunnitelma. Toimitusvarmuuden dellinen tulos oli hyvä ja haluan kiittää yhtiön hallintoa parantaminen edellyttää investointitason nostamis- ja henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä. Kustannustehokas ja kannattava toiminta ta n. miljoonalla eurolla viimevuosien tasosta. Tällainen investointitaso ei ole mahdollinen tulorahoituksella Tuottava yhteistyöverkosto Investointiperusteet tiedossa Sähkön ja polttoaineiden edullinen hankinta Oman tuotannon kannattava kasvattaminen Kustannustehokas ja käyttövarma siirtotoiminta KUVA: AIMO HAAPAKOSKI Tehokkaat prosessit ja jatkuva parantaminen 4 Prosessilähtöinen toimintatapa Etäluennan ja asiakaspalvelujärjestelmän tuomat mahdollisuudet hyödynnetään Toimintajärjestelmä päivitetty ja tehostetussa käytössä 5 LÄMPÖLIIKETOIMINTA Avainlukuja 2014 Asukkaita toiminta-alueella noin Sähkönkäyttöpaikkoja Sähköverkoston kokonaispituus Jakelumuuntamoita Sähköasemia (110/20kV) Henkilöstön määrä Sähkön kulutus toiminta-alueella Sähkön hankinta yhteensä - omalla vesivoimalla - omalla lämpövoimalla - tuotanto-osuuksilla - tukkuostoina 23 500 18 039 kpl 3 899 km 1 284 kpl 8 kpl 73 Toinen peräkkäinen lämmin vuosi säästi lämmittäjien kukkaroa 261 milj. kWh, muutos -1,5 % 242 milj. kWh, josta 4% 9% 10 % 77 % Vuosi 2014 oli jo toinen peräkkäinen lämpötilaltaan Vuonna 2014 kaukolämmön tuotannossa käytetystä keskimääräistä vuotta lämpimämpi, ja tämän polttoaineesta 94,3 % oli lähialueelta. Kaukolämmön Kaukolämmön piirissä Kankaanpään keskusta ja Niinisalon varuskunta- ja asuntoalue ansiosta kiinteistöjen lämmityksessä säästyi energiaa. polttoaineista oli jyrsinturvetta 63,3 %, biopolttoaineita Kaukolämmitetty rakennustilavuus 2,6 milj. m³ Kaukolämpöverkon pituus 43,4 km, Niinisalon verkko mukana Kaukolämmön myynti 73 759 MWh Höyrynmyynti 62 731 MWh Lämmön kulutus (myynti yht.) 136 490 MWh Lämmön tuotanto yhteensä 85 304 MWh - lähialueen polttoaineilla 94,5 % - öljyllä 5,5 % Kaukolämmön myynti oli 0,4 % pienempi kuin vuonna 31 % ja öljyä 5,7 %. Honkajoen höyryntuotannossa 2013 ollen 73759 MWh. Vuonna 2014 Honkajoen käytetystä polttoaineesta 100 % oli jyrsinturvetta. höyryn myynti oli 62731 MWh ja oli 4 % pienempi kuin Vuodet 2013 ja 2014 olivat turpeen noston kannalta vuonna 2013. Honkajoen myynti sisältää Honkajoki Oy:n melko hyviä. Vuoden 2014 polttoaineet olivat kuivia ja höyryn ja Lihajaloste Korpela Oy:n kuuman veden. laadullisesti hyviä. Kaukolämmön hintaa jouduttiin korottamaan vuoden Kaukolämpöön liitettiin uusina kuluttajina kymmenen 2014 alussa polttoaineiden hinnan nousun vuoksi 3 %. kiinteistöä, ja verkostoa rakennettiin 516 metriä. Korotuksen jälkeenkin Kankaanpään kaukolämmön hinta Kaukolämpöverkostossa oli vuoden 2014 aikana yksi on selvästi alle Suomessa vallitsevan kaukolämmön vuoto. Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. Sähkön myynnin liikevaihto Sähkön siirron liikevaihto Lämmön ja höyryn myynnin liikevaihto Liikevoitto Tilikauden voitto Oman pääoman tuotto % Sijoitetun pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Bruttoinvestoinnit 11,4 milj. euroa 10,2 milj. euroa 7,1 milj. euroa 2,7 milj. euroa 0,3 milj. euroa 8,4 % 5,9 % 40,4 % 6,9 milj. euroa keskihinnan. Kattilalaitokset toimivat teknisesti normaalisti, eikä lämmityskauden aikana ilmennyt käyttöhäiriöitä. Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin 2014 % 29 % 28 % 20 % 23 % kotitaloudet ja asunnot maatalous ja puutarhat teollisuus ja rakentaminen palvelut ja julkinen kulutus Sähkön hankinnan jakauma 2014 % 77 % 14 % 6% 3% sähköpörssi turve ja biopolttoaineet vesi ja tuulivoima muut 6 45 % 25 % 10 % 8% 6% 3% 3% Kankaanpää Honkajoki Karvia Pomarkku Lavia Sastamala muut KUVA: MARKKU VISURI Sähkön käyttö verkostoalueella kunnittain 2014 % 7 KUVA: MARKKU VISURI KUVA : TUUL A TOIV ONEN ENERGIALIIKETOIMINTA Energialiiketoiminta suuressa murroksessa - Muutos tuo mukanaan mahdollisuuksia aina nähdä mahdollisuutena muuntautumiskykyisille Pitkään alhaisella tasolla pysynyt sähkön pörssihin- toimijoille. ta laski edelleen kuluttajien sähkötarjouksien hintoja. Sähkön alhainen hintataso toi mukanaan verkkoalueel- Yhtiömme on panostanut myös päästöttömään säh- nen sopimus. Jälkimmäinen tuote seuraa sähkön mark- köntuotantoon. Honkajoen biokaasumoottorin koekäy- kinahintaa kolmen kuukauden jaksoissa. Näitä tuotteita töt tehtiin viime vuoden joulukuussa. Biokaasumootto- markkinoitiin aktiivisesti loppuvuonna asiakkaillemme. lemme myös harhaanjohtavan sähkön puhelinmyyn- Oma sähkön tuotanto rin myötä yhtiömme päästöttömän sähköntuotannon Sähkön perustuotteiden myynti tulee jatkossa siirty- nin. Tämä aiheutti yhtiöllemme sopimusten selvittelyyn Yhtiöllämme oli omaa ja osakkuuteen perustuvaa kapasiteetti kasvaa 1,5 megawattia. Yhtiömme päästö- mään enemmän volyymiin perustuvaan liiketoimintaan liittyvää lisätyötä. Harhaanjohtavaa sähkön puhelin- sähköntuotantoa yhteensä noin 23 prosenttia, tön sähköntuotanto tulee tulevaisuudessa merkittävästi ja näin ollen yhtiömme tulevaisuuden kannalta on kes- myyntiä yritetään saada tänä vuonna kuriin alan teke- josta vesi- ja tuulivoiman osuus oli 6 prosenttia. kasvamaan Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman ydinvoimalai- keistä löytää ne asiakasryhmät, joille pystyy räätälöi- män aloitteen toimesta sähkömarkkinalain muutoksella. Tukkumarkkinoilta ostetun sähkön osuus oli näin ollen tosten käynnistymisten myötä. Tulevaisuudessa yhtiöm- mään omanlaiset perustuotteista eroavat sähkötuotteet. Vuonna 2014 käytännössä kaikki muu sähköntuotanto yhteensä noin 77 prosenttia. me ei ole enää niin voimakkaasti riippuvainen tukku- Myynnin määrälliseen kehitykseen liittyy tulevina vuosi- markkinoilta ostetusta sähköstä. na riskejä. Sähkön myynti Asiakasneuvonta ja ratkaisumyynti Yhtiöllämme on tuulivoimaosuuksia Kemin Ajoksen, oli tappiollista pois lukien syöttötariffia saavat sähköntuotantomuodot, kuten tuulivoima. Sähkön mark- Haminan Mäkelänkankaan ja Raahen Kopsan tuulivoi- kinahinnassa ei näytä olevan lähitulevaisuudessa mapuistoista. Vesivoimalla tuotettua sähköä saadaan nousupainetta katsottaessa lähitulevaisuuden sähköjoh- Hämeenkyröstä Kyröskosken Voima Oy:n omistamas- dannaisten markkinahintoja. Tämä edellyttää yhtiöltäm- ta vesivoimalaitoksesta. Lisäksi sähköä yhtiöllemme me kykyä muuttaa sähkönmyyntituotteitaan ja tuotan- tuotetaan Kanteleen Voiman Haapaveden voimalai- hankinta oli 242 gigawattituntia. Vuoden 2014 aikana enemmän myynnin suuntaan painottuvaksi uusien tuot- to-osuuksien tehostamismahdollisuuksien tarkastelua, toksessa. Omaa sähköntuotantoa yhtiöllämme on yhtiömme otti käyttöön kaksi uutta sähkön myyntituo- teiden ja kiristyneen kilpailun myötä. Aurinkosähkö- ja jotta tulevaisuudessa yhtiömme olisi kilpailukykyinen Kankaanpään voimalaitoksessa sekä omaa vesivoimaa tetta: SÄHKÖ24 ja VARTTI-sähkön. Näistä ensimmäinen mökkivalvontapakettien markkinointiin panostettiin energialiiketoimintasektorilla. Toisaalta muutos tulee Vatajankosken ja Jyllinkosken vesivoimaloissa. tuote on kiinteähintainen kahden vuoden määräaikai- edelleen vahvasti. Asiakkuuden hallintaan liittyvässä ke- Vuonna 2014 yhtiömme sähköenergian kokonais- Asiakasneuvontaa vietiin vuonna 2014 edelleen hitystyössä siirryttiin kanta-asiakkuusajattelun painottamiseen. 8 VERKOSTOLIIKETOIMINTA VERKOSTOLIIKETOIMINTA 2014 2013 2012 Sähkön käyttö verkostoalueellamme pieneni 1,5 prosenttia edellisvuodesta ja oli Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit, milj. € yhteensä 261 miljoonaa kilowattituntia. Siirtohintoja korotettiin 1.1.2014 alkaen noin 4,5 prosenttia. Siirtomaksujen korotuksen 4,4 3,8 2,7 Uusia liittymiä, kpl 75 72 100 Rakennettua 20 kV johtoa, km 43 37 25 Rakennettua 0,4 kV johtoa, km 86 76 65 Rakennettuja muuntamoita, kpl 35 36 26 Asennettuja puupylväitä, kpl 990 980 935 Lahotarkastettuja puupylväitä, kpl 8 720 5 550 2 000 Johtoalueraivausta, km 178 142 560 81 78 78 17 100 16 700 15 400 (96%) (93%) (86%) 60 61 perusteena oli verkon säävarmuuden parantaminen. Lisäksi sähkövero nousi samaan aikaan 12 prosenttia. Karvian sähköasemalle asennettiin maasulkuKUVAT: JARNO JOENSUU virran kompensointilaitteisto, mikä mm. pienentää jälleenkytkentöjen eli lyhyiden katkojen määrää. Kompensointilaitteisto puuttuu enää yhdestä yhtiömme kahdeksasta sähköasemasta. Yhteistyötä verkonrakennuksessa tehtiin mm. kuituverkkoa asentavan Pohjois-Satakunnan seutuverkon kanssa. Vuoden aikana ostettiin hieman yli 100 km maakaapelia ja pienjänniteverkon kaapelointiaste oli vuoden lopussa noin 37 %. Yhtiön sähköverkoston kokonaispituus oli vuoden päättyessä 3 899 km, mistä pienjänniteverkkoa Kauko-ohjattavia erottimia vuoden lopussa, kpl oli 2 424 km. Etäluettavia energiamittareita vuoden lopussa, kpl Kohti säävarmempaa tulevaisuutta Tehohuippu tuntikeskitehona, josta omaa tuotantoa, MW Kokonaismaakaapelointi-aste, % Sähkömarkkinalaki edellyttää että 50 % sähkönkäyttöpaikoista on säävarman verkon piirissä 2019 loppuun mennessä. Kehittämisstrategiaamme kuuluu että asemakaava- myrskyiltä, mistä huolimatta toimitusvarmuuteen alueilla panostetaan koko verkon maakaapelointiin, panostaminen jatkui tiiviisti. Säävarman verkon piiris- riippuen kuitenkin olosuhteista. Haja-asutusalueella sä oli vuoden alussa laskennallisesti liki 40 % pienjänniteverkkoa kaapeloidaan, mikäli se teknisesti verkkomme sähkönkäyttöpaikoista. Tekemämme on järkevää. Muuntamoita syöttävä 20 kV keskijänni- lakisääteisen kehityssuunnitelman mukaisesti lain teverkko pyritään vähitellen siirtämään säävarmuuden välitavoite saavutettaneen kohtuudella. Painotus ver- kannalta parempaan paikkaan, kuten teiden varsiin. kon muutostöissä tulee alkuvaiheessa olemaan taaja- Myös maakaapelointi voi tulla joissain tilanteissa missa, kuitenkaan haja-asutusalueita unohtamatta. kyseeseen. Automaatiota lisäämällä osaltaan nopeutetaan vikojen selvitystä. Johtoa käyttöpaikkaa kohden, m (** Keskimääräinen keskeytysten määrä, kpl/käyttöpaikka KUVA: MARKKU VISURI Vuoden 2014 osalta säästyimme pahemmilta Kohtuullisen tuoton alijäämä, milj. € (* Keskimääräinen keskeytysaikka, h/käyttöpaikka Keskimääräinen viankorjausaika, h 61 (tammikuu) (tammikuu) 6,2 6,0 (helmikuu) 6,3 24,7 23,0 21,4 ei tiedossa - 0,70 0,33 216 214 213 2,0 4,4 5,9 1,4 4,0 4,2 1,71 3,12 12,51 *) Siirron hinnoittelu ylitti vuoden 2013 osalta jonkin verran viranomaisvalvonnan mukaisen sallitun tuoton. **) Valtakunnallinen keskiarvo on 146 m. 10 11 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ KUVA: MARKKU VISURI KUVA: MARKKU VISURI Henkilöstö ja työhyvinvointi Työterveyshuolto Työhyvinvointi Työterveyshuoltopalvelut siirtyivät vuoden lopulla Vuoden 2014 aikana jatkettiin Motivire Oy:n kanssa Posalta Mediverkko Oy:lle. Toiminta jatkuu vanhalla edellisenä vuonna aloitettua projektia, jossa tavalla uuden palveluntuottajan toimesta entisen henkilöstöä kannustettiin liikkumaan enemmän ja laajuisena. kiinnittämään huomiota muutoinkin elämäntapoihinsa. Projekti loppui syksyllä ja jokainen henkilökuntaan Työterveyshuollon tavoitteet ovat: kuuluva sai loppumittausten yhteydessä palautteen - työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy vuoden aikana tapahtuneesta kehityksestä. - työn ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäiseminen ja torjuminen Työhyvinvointia kehitetään jatkossa paikallisesti - työyhteisön toiminnan edistäminen Kuntoutuskeskus Kankaanpään kanssa uusin ajatuksin, - työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden uusi projekti alkoi vuoden lopulla. KUVA: MARKKU VISURI suojeleminen ja edistäminen Vapaa-ajan toimikunta toimi aktiivisesti ja järjesti muun muassa kulttuurimatkan ja kesäjuhlan. Ikäjakauma Palvelusvuodet KUVA: MARKKU VISURI % 12 13,7 % 19,2 % 17,8 % 49,3 % % 18–29 v 30–39 v 40–49 v yli 50 v 46,6 % 12,3 % 41,1 % 13 0–9 v 10–19 v yli 20 v HALLINTO JA OMISTUS Hallinto ja omistus Tärkeimmät yhteistoimintayhtiöt Hallitus JäsenetVarajäsenet Juhantalo Kauko, pj. Hietaoja Tapio Satapirkan Sähkö Oy Mustakoski Risto, varapj. Hietaluoma Jaakko Vatajankosken Sähkö Oy:n omistus VATAJANKOSKEN SÄHKÖ OY LIIKETOIMINTA-ALUEET Energialiiketoiminta Verkostoliiketoiminta Lämpöliiketoiminta 18,6 % 54,8 % Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä • Kankaanpää • Karvia Kankaanpään kaupunki 16,8 % 9,8 % Asiakasomistajat Muut Kunnaspuro Raili Rosenberg Irmeli Lehtilä Jarmo Kujanpää Katri Rapila Timo Kulmala Antti Suominen Päivi Holkko Merja Ylikoski Riikka Ylikoski Petri Satapirkan Sähkö Oy (SPS) on yhdeksän energiayhtiön omistama yhteistoimintayhtiö, joka hankkii osakasyhtiöilleen sähköä sekä tuottaa käytönvalvontaan, taseselvitykseen ja tietojärjestelmiin liittyviä palveluja asiakasyrityksilleen. Muun muassa osakasyhtiöiden tietojärjestelmät on liitetty yhdeksi verkoksi tehokkain viestiyhteyksin. SPS:n omistajayhtiöt ovat Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Sallila Energia Oy, Satapirkan Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, ja Vakka-Suomen Voima Oy. Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.5.2014. Ko- Suomen Voima Oy kouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määrää- Suomen Voima on kuudentoista suomalaisen sähköyhtiön perustama osakeyhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden parempi energiaomavaraisuus ja uuden merkittävän toimijan tuominen pohjoismaisille energiamarkkinoille. mät asiat. Tilinpäätös vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti. Hallituksen jäsenmääräksi päätettiin seitsemän ja tilintarkastajien lukumääräksi kolme. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei Vatajankosken Sähkö Oy:n organisaatio pidetty. Energiameklarit Oy Energialiiketoiminta Petri Paajanen HALLITUS pj. Kauko Juhantalo Toimitusjohtaja Juha Lindholm Lämpöliiketoiminta Jorma Pihlajamäki Energiameklarit Oy on 24 itsenäisen ja paikallisen sähköyhtiön omistama yhtiö. Se tarjoaa asiakkailleen edullisen kanavan pohjoismaiseen sähköpörssiin. Lisäksi yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluja tukkusähkömarkkinoilla toimiville yrityksille. Tilintarkastajat JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana Hannu Laurila, JHTT; Tapani Kyröskosken Voima Oy Torpo, KHT, henkilökohtainen varatilintarkastaja Kyröskosken Voima Oy on paikallisten sähköyhtiöiden omistama energiantuotantoyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa ympäristöystävällistä vesivoimaa omistajiensa tarpeisiin. Kyröskoski sijaitsee Ikaalisten reitillä missä Kyrösjärvi laskeutuu Pappilanjokeen, joka on noin 9 km pitkä. Siitä vedet virtaavat etelään Hämeenkyrön Kirkkojärven ja Mahnalanselän kautta, ja reitti laskee Kuloveteen Siuronkoskella Nokialla. Tanja Santahuhta, HTM; Torsti Myllymäki, HTM ja henkilökohtainen varatilintarkastaja Eeva-Mai- Verkostoliiketoiminta Markku Salo ja Ylikoski, HTM. Hallinto- ja talouspalvelut Juha Lindholm o.t.o Liikennevirta Oy 17 keskeistä kotimaista energiayhtiötä on perustanut sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n. Uuden yhtiön ansiosta sähköautoilijat voivat ladata autonsa missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa latauspisteessä kautta Suomen Yhtiön osakkeiden omistus 31.12.2014 Vatajankosken Sähkön Kuntayhtymä Kantaosakkeet Etuoikeutetut osakkeet 82 000 38 000 Kankaanpään kaupunki suoraan 37 000 3 705 Muut yhteisöt ja yksityiset henkilöt 21 450 36 751 Yhteensä 140 450 14 Muita Energiateollisuus ry Paikallisvoima ry Sähkölämmitysfoorumi Bioenergia ry 78 456 15 VATAJANKOSKEN SÄHKÖN KUNTAYHTYMÄ KUVA: KANKAANPÄÄN KUVACENTER Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä on Vatajankosken Sähkö Oy:n emoyhtiö, joka omistaa lisäksi sekä pääosan yhtiön käytössä olevista maa-alueista että koskioikeudet. Yhtymävaltuusto VarajäsenetKunta Pukkila Esa Karvia Joutsenlahti Anssi, vpj. Partanen Petri Kankaanpää Vuorenmaa Marko, vpj. Ahokangas Petri Kankaanpää Ervelä Mari Ilmari Maija Karvia Hautaluoma Kaija Kallioniemi Tarja Karvia Kannisto Jari Mustajärvi Markus Karvia Lindroos Elina 25.8.2014 asti Karlsson Kirsi Kankaanpää Elomaa Irmeli 26.8.2014 alkaen Karlsson Kirsi Kankaanpää Luodetlahti Merja Laaja Anniina Kankaanpää Myllymäki Charles Männistö Mika Kankaanpää Mäensivu Petra Luukkainen Krista Kankaanpää Nordlund Petri Kangas Aatos Kankaanpää Palokangas Jari Rosengren Tuire Kankaanpää Pentikäinen Mirja Tuomala Helena Kankaanpää Toivola Eevaliisa Kuuskoski Eveliina Kankaanpää Vähämäki Jouko Yli-Rajala Kristiina Kankaanpää Kuntayhtymän hallitus ja valtuuston puheenjohtajisto Seppo Korvala, Marko Vuorenmaa, Paavo Tuuliniemi, Katri Kujanpää, Anne-Mari Niiniharju, Mikko Hakola, Anssi Joutsenlahti, Yrjö Ylilammi, Teuvo Roskala ja Hannu Merilaita (varajäsen). KUVA: KANKAANPÄÄN KUVACENTER Jäsenet Tuuliniemi Paavo, pj. Yhtymähallitus Jäsenet VarajäsenetKunta Korvala Seppo, pj. Vikki Kaija Kankaanpää Roskala Teuvo, vpj. Kerola Kauko Kankaanpää Hakola Mikko Kaskimäki Veijo Karvia Kujanpää Katri Lehtilä Jarmo Kankaanpää Niemenmaa Jaana Teerioja Sari Karvia Niiniharju Anne-Mari Alhainen Hely Kankaanpää Termala Leena Merilaita Hannu Kankaanpää Ylilammi Yrjö Ohrankämmen Kaija Karvia Vatajankosken Sähkö Oy:n hallitus Juha Lindholm, Petri Ylikoski (varajäsen), Päivi Suominen, Risto Mustakoski, Raili Kunnaspuro, Jarmo Lehtilä ja Timo Rapila. Kuvasta puuttuu pj Kauko Juhantalo. JäsenetVarajäsenet Vähämäki Jouko, pj. Yli-Rajala Kristiina Ervelä Mari, vpj. Haavisto Jonna Kannisto Jari Kallioniemi Tarja Rajala Pasi Lanne Pauli Luosalo Galina Koota Tomi Tilintarkastaja JHTT yhteisö Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana Vesa Keso JHTT. 16 KUVA: KANKAANPÄÄN KUVACENTER Tarkastuslautakunta Vatajankosken Sähkö Oy:n johtoryhmä Markku Salo, verkostopäällikkö Juha Lindholm, toimitusjohtaja Jorma Pihlajamäki, kaukolämpöpäällikkö Petri Paajanen, varatoimitusjohtaja 17 TULOSLASKELMA JA TASE TULOSLASKELMA (1 000 €) LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön 2014 2013 28 666 29 778 3 698 2 500 526 174 -19 395 -20 014 Henkilöstökulut -4 556 -4 474 Poistot -3 473 -3 303 Liiketoiminnan muut kulut -2 781 -2 565 LIIKEVOITTO 2 685 2 096 -176 -175 2 509 1 921 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA -2 053 -1 446 Tuloverot -156 -273 TILIKAUDEN VOITTO 300 202 2014 2013 Tilinpäätössiirrot/poistoeron lisäys (-) TASE (1 000 €) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 645 821 Aineelliset hyödykkeet 52 954 49 839 6 841 6 388 Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 582 1 506 Pitkäaikaiset saamiset 199 200 Lyhytaikaiset saamiset 6 972 6 529 Rahat ja pankkisaamiset 212 202 69 405 65 485 438 438 Vaihto-omaisuus VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 11 665 11 665 Edellisten tilikausien voitto 839 825 Tilikauden voitto/tappio 300 202 13 242 13 129 18 513 16 460 Pitkäaikaiset 21 768 22 322 Lyhytaikaiset 15 882 13 574 69 405 65 485 Ylikurssirahasto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ 18 19 PL 12, Vuohiniityntie 2 38701 Kankaanpää www.vatajankoski.fi 20
© Copyright 2024