Energiankäyttäjän lähin ystävä.
Vuosikertomus 2011 Energiankäyttäjän lähin ystävä. Jalasjärvi Kauhajoki Karvia Isojoki Parkano Honkajoki Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Ikaalinen Pomarkku Hämeenkyrö Lavia Noormarkku Suodenniemi Mouhijärvi Kullaa Kiikoinen Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 3 Avainluvut5 Energialiiketoiminta6 Juhlakiertue8 Verkostoliiketoiminta10 Lämpöliiketoiminta12 Ympäristö14 Henkilöstö16 Hallituksen toimintakertomus 18 Hallinto ja omistus 23 Tase24 Tuloslaskelma26 Sähköverkkotoiminnan tase 27 28 Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelma Tilintarkastuskertomus29 Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä 30 Suunnittelu ja toteutus: Kumppania Oy Kannen kuva: Vatajankosken Sähkön 85-vuotisjuhlakiertueelta Kankaanpäästä Kuvat: Vatajankosken Sähkö Oy, Voimatori, Kankaanpään Kuva-Center, Kuvatoimisto Rodeo ja Kumppania Oy 2 Toimitusjohtajan katsaus Energia-alalla isojen uutisten vuosi Fukushiman ydinvoimalan traaginen onnettomuus vaikutti myös voimakkaasti eurooppalaiseen energia-alaan. Saksa ilmoitti lopettavansa ydinsähkön tuotannon 2022 mennessä. Yksi Suomen historian pahimmista myrskyistä pimensi melkein koko Pohjois-Satakunnan. Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2011 noin 84,4 Energia-alan kannalta merkittävin tapahtuma miljardia kilowattituntia eli 4 prosenttia vähemmän vuonna 2011 oli Japanin historian suurimman maan- kuin vuonna 2010. Lämmin syksy ja vuoden loppu järistyksen ja sitä seuranneen tsunamin aiheuttama yhdessä talouden laskusuhdanteen kanssa pienen- Fukushiman ydinvoimalaitoksen vakava vaurioitumi- sivät sähkön kulutusta. Kaukolämmön myynti Suo- nen 11.3. Fukushiman onnettomuus vaikutti voimak- messa pieneni noin 13 prosenttia. kaasti myös eurooppalaiseen energia-alaan. Saksa teki päätöksen sulkea ydinvoimalansa nopeutetussa Sähkön tuonti kasvoi noin 16,4 prosenttiin sähkön käytöstä ja oli vuonna 2011 noin 13,8 terawatti- aikataulussa ja myös Sveitsi ja Italia päättivät luopua tuntia. Pohjoismaiden vesitilanne oli vuoden alkaes- ydinvoimasta. Tsekki, Slovakia, Iso-Britannia, Ruotsi sa heikko, mutta parani syksyllä ja vuoden lopussa ja Suomi ovat jatkaneet omien ydinvoimasuunnitel- vesitilanne oli noin 8 terawattituntia keskimääräistä miensa toteuttamista. Myyjänvaihtojen lukumäärä loppuasiakasmark- parempi. Kaikkien aikojen suurin sähkön kulutus- kinoilla oli vuonna 2011 samaa luokkaa kuin vuonna huippu Suomessa, 14 998 megawattia, mitattiin 18.2. 2010. Sähkön myyjää vaihtoi 7,6 prosenttia asiakkaista. Vatajankosken Sähkön jakelualueella sähkön kulutus pieneni noin 5,4 prosenttia ja kaukolämmön Sähkön keskihinta spot-markkinoilla oli noin 5,3 sent- myynti noin 15,7 prosenttia. Vuoden keskilämpötila tiä kilowattitunnilta ja tukkuhinta laski joulukuussa oli 2,5 astetta korkeampi kuin edellisenä vuonna. alle 4 senttiin kilowattitunnilta. Yhtiömme markkina- 3 Toimitusjohtajan katsaus ”Myrsky romutti vielä joulukuun alussa kohtuullisen hyvältä näyttäneen vuoden 2011 tuloksen. Nuorentunut asentajakuntamme näytti häiriönselvitys- ja korjaustöissä kyntensä ja työt sujuivat mallikkaasti.” Yhtiömme on mukana Fennovoima Oy:n ydinvoi- osuus omalla jakelualueellamme ei muuttunut oleellisesti ja markkinaosuus sähkön kuluttajista on edelleen mahankkeessa. Hanke eteni ja voimalan sijoituspai- alueellamme noin 92 prosenttia. Uskomme, että koh- kaksi valittiin Pyhäjoki. Tulemme saamaan tulevas- tuullinen hinta, tasapuolisuus ja hyvä asiakaspalvelu ta ydinvoimalasta tuotanto-osuuden, joka edelleen ovat edelleenkin toimivia kilpailutekijöitä. vakauttaa asiakkaidemme sähkön hintaa. Kuluvan Yhtiön ulkoinen ilme uudistettiin ja markkinoin- kevään aikana myös tuulivoiman hankintamme kas- nin sisältöä kehitettiin. Toimitalon tontilla sijaitseva ns. vaa Suomen Voima Oy:n Haminan Mäkelänkankaan johtajan asunto peruskorjattiin toimistotilaksi, mikä tuulivoimalaitoksen aloittaessa tuotannon touko- mahdollistaa toimitalon korjauksen jatkamisen. kuussa. Työ asiakaspalvelun kehittämiseksi jatkuu. Ku- Vuosi 2011 päättyi dramaattisesti tapaninpäivän myrskyyn, joka aiheutti jakeluverkostollemme kaikki- luvan vuoden aikana päätökseen saatavat tieto- ja en aikojen suurimmat tuhot. Häiriön alkuvaiheessa 80 mittausjärjestelmäprojektit ja palveluhenkinen hen- prosenttia verkostosta ja asiakkaista oli ilman sähköä. kilökunta mahdollistavat yhtiön toiminnan kehitty- Myrskytuhojen korjauskustannukset ylittävät miljoona misen myös jatkossa. euroa ja asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset ovat Liikevaihto vuonna 2011 oli noin 27,1 miljoonaa noin 700.000 euroa. Myrsky romutti vielä joulukuun euroa. Liikevoitto oli noin 1,4 miljoonaa euroa ja tili- alussa kohtuullisen hyvältä näyttäneen vuoden 2011 kauden tulos tuloksen. Nuorentunut asentajakuntamme näytti häi- 22 524,79 euroa. Hallitus eh- riönselvitys- ja korjaustöissä kyntensä ja työt sujuivat dottaa yhtiöko- mallikkaasti. koukselle, että Jakeluverkoston säävarmuuteen on jatkossa panostettava. Tähän tulee vuoden 2012 aikana todennäköi- osinkoa vuodelta sesti myös lainsäädännöllisiä paineita. Nyt on aika käy- 2011 ei jaeta. dä keskustelua siitä, painotetaanko edullista hintaa vai käyttövarmuutta. Uusi asiakaspalvelun tietojärjestelmä otettiin käyttöön marraskuussa ja vuoden lopulla noin kaksi kolmasosaa käyttöpaikoista oli varustettu etäluettavilla Juha Lindholm toimitusjohtaja mittareilla. 4 Avainlukuja 2011 Asukkaita toiminta-alueella noin Sähkönkäyttöpaikkoja Sähköverkoston kokonaispituus Jakelumuuntamoita Sähköasemia (110/20kV) Henkilöstön määrä 24 000 17 701 kpl 3 838 km 1 263 kpl 8 kpl 78 Sähkön kulutus toiminta-alueella Sähkön hankinta yhteensä - omalla vesivoimalla - omalla lämpövoimalla - tuotanto-osuuksilla - tukkuostoina 264,5 milj. kWh, muutos -5,4 % 246,0 milj. kWh, josta 4,7 % 9,5 % 8,3 % 77,5 % Kaukolämmön piirissä Kankaanpään keskusta ja Niinisalon varuskunta- ja asuntoalue Kaukolämmitetty rakennustilavuus 2,5 milj. m³ Kaukolämpöverkon pituus 41,5 km, Niinisalon verkko mukana Lämmön kulutus 140 426 MWh 85 575 MWh Lämmön tuotanto yhteensä - lähialueen polttoaineilla 94,6 % - öljyllä 5,4 % Sähkön myynnin liikevaihto Sähkön siirron liikevaihto Lämmön ja höyryn myynnin liikevaihto 12,7 milj. euroa 8,5 milj. euroa 5,9 milj. euroa Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin 2011 % 32 % 27 % 21 % 20 % kotitaloudet ja asunnot maatalous ja puutarhat teollisuus ja rakentaminen palvelut ja julkinen kulutus Sähkön käyttö verkostoalueella kunnittain 2011 Sähkön hankinnan jakauma 2011 % 77 % sähköpörssi 18 % turve ja biopolttoaineet 5 % vesi ja tuulivoima 5 46 % 23 % 9% 6% 8% 4% 4% Kankaanpää Honkajoki Karvia Lavia Pomarkku Sastamala muut % kuvat: Kimmo Tyni ENERGIALIIKETOIMINTA Vuonna 2011 tehtiin pitkälle tulevaisuuteen heijastuvia päätöksiä Japanin historian suurin maanjäristys 11.3.2011 aiheutti tsunamin, jonka seurauksena Fukushiman ydinvoimalaitos vaurioitui pahoin ja radioaktiivisia aineita pääsi vapautumaan ilmaan ja mereen. Tällä ikävällä onnettomuudella on useita vaikutuksia energia-alalle. Viimeisiä vuosia on kutsuttu ydinvoiman renessans- nessä. Ilmapiiri on muuttunut ydinvoimaan kriitti- siksi ja yleinen ilmapiiri on ollut ydinvoimalle vahvasti semmin suhtautuvaksi ja vanhojen ydinvoimaloiden myönteinen. Useat maat suunnittelivat uusien ydin- turvallisuus on joutunut suurennuslasin alle. Saksan voimalaitoksien rakentamista ja aiemmin tehtyjä pää- päätös nosti maaliskuussa polttoaineiden ja sähkön töksiä ydinvoimasta luopumisesta kumottiin. Onnet- hintaa. Päätös myös herättää kysymyksiä siitä, miten tomuuden jälkeen muun muassa Saksa teki päätöksen Saksa tulee korvaamaan poistuvan ydinvoimakapasi- luopua kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 men- teettinsa. Todennäköisesti Saksan on lisättävä hiilen 6 ENERGIALIIKETOIMINTA käyttöä, joka on ristiriidassa EU:n ilmastostrategian vähennys uusiutuvan energian tukiin vuoteen 2015 kanssa. Ydinvoimalla on edelleen merkittävä asema mennessä on valtiontalouden vuosien 2013–2015 yhtiömme tulevaisuuden sähkön hankinnassa Olki- kehysten valmistelun yhteydessä päätetty toteuttaa luoto 3:n ja Fennovoiman osuuksiemme myötä. nopeutetussa aikataulussa. Osana näihin säästöihin kuuluu, että oikeus kiinteään sähkön tuotantotukeen Ennen Fukushiman onnettomuutta sähkön pörs- päättyy vuoden 2012 alussa. sihinta oli jo valmiiksi melko korkealla tasolla kylmän Olemme saaneet kiinteää tukea tuulivoimalla ja sään ja Pohjoismaiden huonon vesitilanteen johdosta. Vesitilanne oli tammikuussa pahimmillaan energiaksi metsähakkeella tuotetusta sähköstä 6,90 euroa me- muutettuna noin 50 TWh alempi kuin pitkän aikavä- gawattitunnilta ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä lin keskiarvo. Vesitilanne on kuitenkin korjaantunut tuki on ollut 4,20 euroa megawattitunnilta. Jatkos- vuoden aikana merkittävästi ja tästä syystä loppu- sa omat vesivoimalaitoksemme ja osakkuutemme kesällä vesituottajat menettivät osittain kontrollinsa Kyröskosken vesivoimasta jäävät tuen ulkopuolel- veteen ja tämä painoi yön spot-hintoja muutamaan le. Kankaanpään voimalaitoksessa tuotetun sähkön euroon megawattitunnilta. Heinäkuussa Kreikan osalta tulemme hakeutumaan syöttötariffijärjestel- talouskriisi toi harmaita pilviä talouskasvun ylle ja mään metsähakevoimalaitoksena. Syöttötariffissa tämän seurauksena epävarmuus tulevasta talouden maksetaan metsähakkeella tuotetulle sähkölle muut- kehittymisestä painoi päästöoikeuksien ja polttoainei- tuvaa tukea, jonka suuruus riippuu päästöoikeuden den hintoja alas. Tästä syystä myös sähkön pörssihinta markkinahinnan keskiarvosta tuotantotukilaissa ja oli laskutrendissä loppuvuotta kohden. Vesitilanteen -asetuksessa säädetyllä tavalla. parannuttua sähkön hinta tuskin lähtee voimakkaaseen nousuun ennen kuin luottamus Euroopan Oma sähkön tuotanto talouteen palaa. Epävarmuus ei ole vielä vaikuttanut Pohjoismaiden parantunut vesitilanne näkyi myös jakelualueemme sähkön kulutukseen. Sähkön myynti omien vesivoimaloiden tuotannossa. Vatajankosken oli vuonna 2011 noin prosentin verran laskussa edel- ja Jyllinkosken vesivoimaloiden yhteistuotanto oli liseen vuoteen verrattuna ja vastaavasti sähkönsiirto 5 221 megawattituntia. Vesivoimalaitosten tuotan- oli noin viisi prosenttia alhaisempi edelliseen vuoteen to oli 13 prosenttia edellisvuotta suurempi. Vatajan- verrattuna. kosken Sähköllä on myös osuus Kyröskosken Voiman Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriö tiedot- omistamasta vesivoimalaitoksesta, jonka tuotanto oli ti, että hallitusohjelmassa sovittu 25 miljoonan euron 6 369 megawattituntia, ollen 50 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kankaanpään voimalaitoksen lämmön ja sähkön yhteistuotannon myötä tuotettiin sähköä 26 588 megawattituntia. Tuotanto jäi noin kuusi prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Vatajankosken Sähköllä on viiden megawatin osuus Kanteleen Voima Oy:n voimalaitoksesta. Vatajankosken Sähkön osuus laitoksen tuotannosta oli 19 358 megawattituntia. Tuulisähköä tuotettiin Ajoksen tuulivoimapuistossa Vatajankosken Sähkölle 1 379 megawattitunnin edestä. Vatajankosken Sähkö on Suomen Voiman kautta mukana Haminan Mäkelänkankaalle rakennettavassa tuulipuistossa. Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston rakennustyöt alkoivat elokuussa ja voimaloiden asennustyöt on suunniteltu alkavaksi helmi-maaliskuussa 2012. 7 Juhlak ier tue Vatajankosken Sähkö – energiankäyttäjän lähin ystävä jo 85 vuotta Vatajankosken Sähkö juhli 85-vuotista taivaltaan kiertueella verkkoalueensa kuntiin kuutena lauantaina helmi–toukokuussa. Asiakastapahtumia järjestettiin Karviassa, Honkajoella, Pomarkussa, Laviassa, Suodenniemellä ja Kankaanpäässä. Tapahtumiin osallistui noin 2 300 asiakasta, joilta saatiin arvokasta palautetta Vatajankosken Sähkön toiminnan ja palveluiden kehittämiseen liittyen. Tapahtumissa kerrottiin asiakkaille muun muassa meneillään olevasta sähkömittarien vaihdosta etäluettaviksi. Asiakkaita kiinnosti myös energian järkevään käyttöön liittyvät asiat ja vinkit energian säästämiseen. 8 Juhlavuoden asiakastapahtumat keräsivät yli 2 000 iloista ja tyytyväistä kävijää. 9 VERKOSTOLIIKETOIMINTA Vuosi päättyi myrskyn kourissa Kulunut vuosi sujui jouluun saakka kesäkuun ukkosia lukuun ottamatta varsin pienin häiriöin. Tapaninpäivänä alkoi yhtiön historian pahin myrsky. neet korjattua myrskyn katkaisemia sähköjä asiakkaille takaisin niin nopeasti kuin olisimme halunneet. Tuhansia puita raivattiin johtojen päältä, uusia pylväitä pystytettiin katkenneiden tilalle 300 ja yhdeksän muuntamoa jouduttiin rakentamaan uudelleen. Vikojen korjaukseen saimme onneksi apuvoimia. Korjaustöissä oli parhaimmillaan lähes 100 työmiestä. Yllättävä sähkökatko on tilanne, jossa energiayhtiön asiakaspalvelun taso tulee konkreettisimmin arvioiduksi. Meillä paikallinen henkilöstömme on hyvän Käyttövarmuuden parantaminen palvelun perusta. Oma motivoitunut ja paikallis- Jatkuva panostus käyttövarmuuden parantamiseen tuntemuksella varustettu henkilöstömme on valmis sekä tehdyt varautumissuunnitelmat auttoivat Ta- vikojen korjaamiseen lähes millaisessa säässä tahan- pani-myrskyn selvittelyssä. Tämän kokoluokan häi- sa niin yöllä kuin päivällä. Tapaninpäivän myrsky oli riöiden vaikutusten vähentäminen vaatii kuitenkin kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Se oli yhtiömme verkon rakennustekniikoiden ja automaatioasteen historian pahin. Tapaninpäivänä oli pahimmillaan 80 uudelleen arviointia, mitä työtä ollaan nyt käynnis- prosenttia asiakkaistamme ilman sähköä. Emme saa- tämässä. Osallistuimme keväällä valtakunnalliseen kriisiharjoitukseen, jossa lähes koko Suomi oli kuvitteellisesti sähköttömänä 20 asteen pakkasessa kantaverkon romahdettua. Siirtotoiminnan hinnoittelu Toimintavuoden sähkön käyttö verkostoalueellamme oli 264,5 miljoonaa kilowattituntia mikä on 5,4 prosenttia edellisvuotista pienempi. Tehohuippu osui helmikuulle, ja oli tuntikeskitehona 64,9 megawattia, josta oman tuotannon osuus oli 5,1 megawattia. Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 8,5 miljoonaa euroa. Siirtohintoja nostimme 1.9.2011 yleistä kustannustasoa vastaavasti noin 4 prosenttia. Energiamarkkinavirasto on laatinut seuraavalle valvontajaksolle 2012–2015 uudet suuntaviivapaperit, mistä aiheutuu meillekin uusia paineita. Esimerkiksi yhtiökohtainen tehostamistavoite nousee 0,37 prosentista 1,40 prosenttiin. Vuoden 2010 osalta kohtuullisen tuoton laskelma oli 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, eli sen verran hinnat olisivat voineet olla korkeammat. 10 VERKOSTOLIIKETOIMINTA Verkon kehittäminen Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinves- to-ohjelman mukaisesti raivattiin johtoalueita 300 toinnit olivat noin 5,1 miljoonaa euroa. Summa on noin kilometriä ja pylväitä lahotarkastettiin 5 600 kappa- 0,6 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuotena. letta. Uusia 20 kilovoltin johtoja sekä johtouusintoja teh- Etäluettavien mittareiden asennusmäärä oli vuo- tiin yhteensä 31 kilometriä. Pienjänniteverkkoa raken- den lopulla 11 500 kappaletta. Viranomaisen asetta- nettiin tai uusittiin kaikkiaan 84 kilometriä. Vuoden masta 80 prosentin vaatimusrajasta ollaan enää noin aikana uusittujen tai uusien muuntamoiden kokonais- 2 700 mittarin päässä. määrä oli 30 kappaletta. Kaukokäytettyjen erottimien Kesäkuun alun syöksyvirtauksista selvisimme pie- lukumäärä oli vuoden lopussa yhteensä 75 kappaletta. nin vaurioin, mutta ukkosista aiheutui vikoja. Muun- Puupylväitä asennettiin noin 750 kappaletta. tajakoneita hajosi kymmenkunta, kun normaalisti Uusia liittymiä rakennettiin 90 kappaletta, joista kesäkaudella hajoaa 3-4 konetta. Pisimmät keskey- noin kolmannes oli vapaa-ajan asuntoja. Kunnossapi- tykset jäivät kesällä kuitenkin alle 5 tunnin. Sähkönjakelun (20 kV) keskeytysten aiheuttajat ja kestot vuonna 2011 (kpl) Tuuli ja myrsky 0–3 min 3–30 min 30 min–1 h 1–3 h 3–6 h 6–12 h 12 h < 1 6 12 31 11 2 48 Lumi- ja jää 2 Ukkonen 1 4 6 17 Eläimet, linnut 1 8 1 1 Rakenneviat 1 1 Verkonhaltijan toiminta 1 2 6 Tuntematon 2 Ulkopuoliset 1 2 3 38 24 34 Suunniteltu keskeytys 6 1 2 Pikajälleenkytkennät 691 alle 1 sek, (ukkosen aiheuttama) Aikajälleenkytkennät 186 (kesto 1 min) 11 1 2 LÄMPÖLIIKETOIMINTA Yhä useampi kankaanpääläinen kiinteistö käyttää kaukolämpöä Viime vuonna uutta kaukolämpöverkkoa rakennettiin yli puoli kilometriä. Lämmöntuotantoa katkaisseita toimintahäiriöitä ei esiintynyt koko vuonna. Totuttua lämpimämpi vuosi pienensi lämmönmyyntiä jonkin verran. Vuoden 2011 lämmönmyynti oli 74 120 megawatti- hyvin. Yhtiön omalta suolta nostettiin jyrsinturvetta tuntia. Määrä oli 15,6 prosenttia pienempi kuin vuo- lähes 30 000 kuutiometriä. den 2010 myynti. Kaukolämmön myynnin pienenekun taas vuosi 2010 oli keskimääräistä kylmempi. Uudelle Pitkämäen asuntoalueelle kaukolämpöä Vuoden 2011 viimeinen neljännes oli erityisen läm- Kankaanpään kaupungin kaavoittamalle Pitkämäen min, joskin sateinen ja kostea. asuntoalueelle alettiin rakentaa asuintaloja ja suu- misen aiheutti keskimääräistä lämpimämpi vuosi, Honkajoen kattilalaitokselta myynti oli 66 306 rin osa uusista asunnoista liitettiin kaukolämpöön. megawattituntia. Myynti sisältää Honkajoki Oy:n Kaukolämpöön liitettiin uusia kiinteistöjä 9 kappa- höyryn ja Lihanjaloste Korpela Oy:n kuuman veden. letta. Suurin liitetty yksittäinen kiinteistö oli raken- Myynnissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 2 teilla oleva S-market. Uutta kaukolämpöverkkoa prosenttia. rakennettiin 550 metriä vuoden 2011 aikana. Kauko- Kaukolämmön hinta nousi vuoden alussa keski- lämpöverkossa havaittiin yksi vuoto vuoden aika- määrin noin 15 prosenttia, korotus johtui pääasiassa na. Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. valtiovallan asettamista energian valmisteveron ko- Lämmöntuotantolaitteissa ei ollut vuoden aikana rotuksista ja uusista veroista. Lisäksi korotustarpeen sellaisia toimintahäiriötä, jotka olisivat aiheuttaneet aiheutti polttoaineiden yleinen hintatason nousu. tuotantokatkoksia. Biopolttoaineiden osuutta lisättiin edelleen Kankaanpään voimalaitoksella olemme lisänneet entisestään biopolttoaineiden osuutta. Biopolttoaineiden osuus oli 45 prosenttia Kankaanpäässä tuotetun kaukolämmön ja sähkön polttoaineista. Biopolttoaineista suurin osuus oli metsähakkeella, joka tehtiin ensiharvennuspuusta. Metsähakkeen pääasialliset toimittajat olivat paikallisia toimijoita, Metsänhoitoyhdistys Karhu ja Energiapalvelu Ohrankämmen Karviasta. Turvetuotanto onnistui sateisesta loppukesästä huolimatta kohtuullisen 12 Lämpö- ja höyryenergian myynti 2011 / 140 GWh % 46 % kaukolämpö keskusta 7 % kaukolämpö Niinisalo 47 % höyry Honkajoki Kaukolämmön ja sähköntuotannon polttoaineet 2011 Lämmön myynti asiakasryhmittäin 2011 74 120 MWh % % 50 % 10 % 34 % 2% 4% jyrsinturve (67 125 MWh) puru (12 775 MWh) metsähake (46 034 MWh) peltoenergia kasvit (2 786 MWh) öljy (5 304 MWh) Lämmön ja höyryn myynti vuosittain (MWh) 2% 32 % 9% 25 % 17 % 14 % as. ok-talo (77) rivi- ja kerrostaloasunnot (95) asuinliiketalot (27) julkiset rakennukset (36) liike- ja teollisuusrakennukset (50) varuskunta (31) Lämmön myynti Höyryn myynti 1981 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2011 3 800 18 700 36 300 46 500 49 900 49 500 70 770 70 000 73 100 73 300 67 235 73 899 70 893 72 743 140 284 155 500 140 139 0 50000 100000 13 150000 200000 YMPÄRISTÖ Ympäristön suojelu Yhtiömme kaikkeen toimintaan liittyy tärkeänä osana myös ympäristön suojelu alkaen lähiympäristöstä ja ulottuen ilmastoon. Lähiympäristön suojelussa merkittävimmät tulokset mahdollista rakentaa maanalaisena kaapeliverkosto- olemme saavuttaneet lämmityksessä korvaamalla na, mutta pienjänniteverkostamme jo 30 prosenttia talokohtaista öljylämmitystä sähkö- tai kaukoläm- on kaapeloitu. Rakentamistöiden jälkien siistiminen mityksellä, joissa energia tuotetaan puhtaimmalla on pieni mutta maanomistajien kannalta tärkeä osa mahdollisella tekniikalla. Sähkölämmityksen rin- maiseman suojelua. nalle olemme olleet edistämässä polttopuun oikeaa Ympäristölle haitallisten öljyjen vuodot maape- käyttöä esim. varaavassa takassa. Olemme mukana rään pyrimme estämään mahdollisimman huolelli- sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa ja yh- sesti. Lämpökeskusten öljysäiliöt ja sähköasemien tiömme on pyrkinyt aktiivisesti edistämään myös päämuuntajat on varustettu valuma-altailla. Paikallinen energiantuotantomme perustuu alu- lämpöpumppujen yleistymistä lämmitysratkaisuna. een oman energiaan ja on mahdollisimman ym- Sähköverkon rakentamisessa pyrimme sovittamaan yhteen maisemansuojelulliset ja teknista- päristöystävällistä. Energiantuotantomme poltto- loudelliset tavoitteet. Maaseudulla keskijännite- aineista öljyn osuus on vain noin viisi prosenttia. verkostoa ei ole valitettavasti teknistaloudellisesti Tuotantolaitoksemme on varustettu lähiympäristöä 14 YMPÄRISTÖ suojelevasti hyvällä polttotekniikalla ja korkeatasoisella savukaasujen puhdistuksella. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi olemme lisänneet puun käyttöä teknistaloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto varmistaa kaiken polttoaineen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen ja kasvihuonekaasujen päästön minimoinnin. Panostamme myös uuteen päästöttömään energiantuotantoon. Yhtiömme on mukana Suomen Voima Oy:n kautta Haminan ja Puhuri Oy:n Raahen seudun tuulivoimahankkeissa. Pyrimme hankkimaan osuuksia hiilidioksidivapaasta suurtuotannosta. Olemme saamassa 2 megawatin osuuden rakenteilla olevasta Olkiluodon kolmannesta ydinvoimayksiköstä ja tulevaisuuden tavoitteemme on saada 5 megawatin osuus suunnitteilla olevasta Fennovoiman ydinvoimalaitoksesta. Puhtainta energiaa on säästetty energia Parasta ympäristönsuojelua on kaiken energian järkevä säästö. Energiansäästöneuvonta on jo vuosikymmeniä kuulunut yhtiömme aktiiviseen palveluvalikoimaan. Olemme mukana toimialan energiatehokkuussopimuksessa ja koulutamme jatkuvasti omaa henkilökuntaamme energiansäästö asioissa. Kertomusvuonna suuntasimme energiansäästöneuvontaa muun muassa peruskoulun 9. luokkalaisille. Energiantuotantomme perustuu alueen omaan energiaan ja on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Tuotantomme polttoaineista öljyn osuus on vain noin viisi prosenttia. 15 HENKILÖSTÖ Työhyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota Lähivuosina neljännes Vatajankosken Sähkön toimihenkilöistä jää eläkkeelle. Tähän valmistaudutaan siirtämällä piilevää tietoa eteenpäin yhtiön sisällä. Vatajankosken Sähkön henkilöstössä ei tapahtunut vuoden 2011 aikana suuria muutoksia. Eläkkeelle jäi vuoden 2011 aikana kaksi henkilöä ja yksi henkilö erosi palveluksesta. Yhtiöön ei palkattu vuoden 2011 aikana yhtään vakituista työntekijää. Yhtiössä oli vuoden päättyessä yhdeksän henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa, joista neljä oppisopimuskoulutuksessa ja viisi projektitehtävissä sekä tekemässä sijaisuuksia. Lakisääteisen koulutuksen lisäksi järjestetty koulutuspanos suuntautui pääosin käyttöönotettavan asiakaspalvelun tietojärjestelmän vaatimiin sovelluskoulutuksiin ja koko henkilöstölle suunnattuun office-toimistojärjestelmäkoulutukseen. Office-koulutus toteutettiin työpaikalla pidettyjen koulutustilaisuuksien muodossa ja etäohjauksen avulla. Voimatorin puitteissa aloitettiin lähiesimieskoulutus, joka jatkuu kuluvana vuonna. Panostus esimieskoulutukseen jatkuu myös yhtiön johdon osalta. Kaksi henkilöä aloitti JOKO-koulutuksen ja kaksi johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentavan JET-koulutuksen, joka toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Vuoden 2011 aikana asennusosastolla yksi asentaja suoritti yliasentajan ammattitutkinnon. Opiskelu sähkölaitosalalle koki vuoden 2011 aikana muutoksia. Vanhan sähkölaitosasentajan tutkinnon nimike muuttui sähköverkkoasentajaksi ja vanha yliasentajan tutkinto muuttui työnjohtajan tutkinnoksi. Samalla näyttökokeet muuttuvat työelämännäyttökokeiksi vanhan op- 16 HENKILÖSTÖ Ikäjakauma Henkilöstöjakauma % % 19,23 % 10,26 % 28,20 % 42,31 % 18–29 v 30–39 v 40–49 v yli 50 v 51,28 % 0–9 v 8,98 % 10–19 v 39,74 % yli 20 v Opiskelu sähkölaitosalalle koki vuoden 2011 aikana muutoksia. Vanhan sähkölaitosasentajan tutkinnon nimike muuttui sähköverkkoasentajaksi ja vanha yliasentajan tutkinto muuttui työnjohtajan tutkinnoksi. Yhtiössä on vapaa-ajantoimikunta, joka huolehtii pilaitosnäyttökokeen sijaan. Aikuisoppilaitokset antavat yhä edelleen opiskelijoille teoriaopetusta, mutta työhyvinvoinnin ylläpitämisestä. Vapaa-ajantoimi- käytännön työharjoittelu tulee siirtymään enenevässä kunta toimi aktiivisesti ja järjesti henkilöstölle muun määrin työpaikalla tapahtuvaksi opiskeluksi ja työ- muassa kulttuurimatkoja ja kesäjuhlan. Vapaa-ajan- harjoitteluksi. Opiskeluaika pysyy edelleen kahden toimikunnan roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä vuoden mittaisena. korostettiin ja jatkossa työhyvinvointia parantavien tapahtumien järjestäminen kuuluu entistä selkeäm- Esimieskoulutukseen panostetaan myös alkaneen min vapaa-ajantoimikunnan rooliin. vuoden aikana. Keväällä osallistuttiin kantaverkkoyh- Syksyllä järjestettiin koko henkilöstölle kehittämis- tiö Fingridin järjestämään Touko 2011 -harjoitukseen, jossa simuloitiin laajaa Suomen kantaverkon toimin- ja ulkoilupäivä Lauhavuoressa. Päivän aikana puitiin tahäiriötä ja sen vaikutusta sähkönjakeluun. Henki- työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja yhtiön arvoja. Työterveyshuollon osalta valmisteltiin ns. varhai- löstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 400. Henkilöä sen puuttumisen mallin käyttöönotto, johon liittyvä kohti koulutuspäiviä tuli keskimäärin 5,1 päivää. koulutus järjestettiin kuluvan vuoden puolella helmi- Yhteistoiminta aktiivista kuussa. Parhaillaan osana yhtiön strategiaprosessia on te- Yhtiössämme toimii YT-neuvottelukunta, joka käsittelee yhteistoimintalaissa määrättyjen asioiden lisäksi keillä henkilöstösuunnitelma, jonka avulla turvataan myös muita työpaikkademokratiaa ja yhteistoimintaa piilevän tiedon siirtäminen eteenpäin organisaatios- edistäviä asioita. Neuvottelukunta kokoontui kuusi sa, kun noin neljäsosa toimihenkilöistä jää eläkkeelle kertaa vuoden aikana. lähivuosina. 17 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus 2011 Vuosi 2011 oli Vatajankosken Sähkön 86. toimintavuosi ja kahdeksas vuosi yhdistyneenä energiayhtiönä. Yhtiö harjoittaa sähköverkkotoimintaa Kankaanpään kaupungissa ja ympäristökunnissa. Vatajankosken Sähkö keskittyy sähkön myynnissä uudelleen. Myös Karvian kunnan nimeämät halli- pääasiallisesti oman verkostoalueensa asiakkaiden tuksen jäsenet ja varajäsenet pysyivät ennallaan. Yhtiön tilintarkastajat ovat Tapani Torpo KHT palveluun. Kaukolämpötoimintaa yhtiö harjoittaa Kankaanpään keskustassa ja Niinisalon varuskunnan (varamies Seija Vesanen HTM), Torsti Myllymäki alueella sekä höyryntuotantoa ja myyntiä Honkajoen HTM (varamies Eeva-Maija Ylikoski HTM) ja Oy Au- teollisuusalueella. Yhtiö on Vatajankosken Sähkön diator Yhtiötarkastus Ab vastuullisena tilintarkasta- kuntayhtymän tytäryhtiö ja kuuluu sitä kautta Kan- jana Risto Pohjanpiiri JHTT, HTM. Yhtiön toimitusjohtajana toimi kertomusvuonna kaanpään kaupunkikonserniin. Juha Lindholm. Hallinto Yhtiön hallituksen muodostivat yhtiökokoukseen Olennaiset tapahtumat tilikaudella 5.5.2011 saakka varsinaiset jäsenet Kauko Juhanta- Yhtiön toiminta jatkui pääosin edellisen vuoden ta- lo (pj), Ilpo Vuorela (vpj), Mirja Pentikäinen, Raili paan. Vuosi 2011 oli lämmin ja vuoden keskilämpö- Kunnaspuro, Jarmo Lehtilä, Timo Rapila ja Merja tila oli noin 2,5 astetta korkeampi kuin vuonna 2010. Holkko sekä henkilökohtaiset varajäsenet samassa Sähkön käyttö omalla verkostoalueella pieneni 5,4 järjestyksessä Arto Kukkumäki, Pekka Laaksonen, prosenttia ja oli yhteensä noin 266 miljoonaa kilo- Taisto Nurmi, Lisbeth Rintala, Katri Kujanpää, Ant- wattituntia. Sähköenergiaa myytiin yhteensä noin ti Kulmala ja Tarja Hosiasluoma. Yhtiökokouksessa 224 miljoonaa kilowattituntia, josta noin 10 % oman hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valittiin verkostoalueen ulkopuolelle. Yhtiön markkinaosuus 18 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS omalla verkostoalueella käytetystä sähköenergias- laajuudessaan järjestelmä tulee käyttöön vuoden 2012 ta oli noin 76 prosenttia asiakasmääräisen markki- aikana. Suomen Voiman puitteissa valmistellun Ha- naosuuden ollessa noin 92 prosenttia. Kaukolämpöä minan Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston raken- myytiin 74 120 megawattituntia (1 000 kilowatti- taminen käynnistyi ja se valmistuu kesäkuussa 2012. tuntia). Sähkön kulutus kasvoi jakelualueella 7,2 Yhtiö on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkees- prosenttia ja kaukolämmön myynti pieneni 15,7 pro- sa, josta on varattu 5 megawatin teho-osuus. Vuosi päättyi tapaninpäivänä noin kello 1 alka- senttia. Prosessihöyryä myytiin Honkajoen teolli- neeseen myrskyyn, jonka aiheuttamat tuhot olivat suusalueella vuonna 2011 66 019 megawattituntia. Vatajankosken Sähkön jakelualueella kaikkien aiko- Vuoden 2011 alussa nostettiin sähkön myyntihintoja noin 6 prosentilla korkealla pysyneen mark- jen pahimmat. Myrskyn jakeluverkolle aiheuttamat kinahintatason ja polttoaineiden hinnan nousun vahingot ovat kokonaisuutena noin 1,2 miljoonaa seurauksena. Tukkuhintataso pysyi korkealla mar- euroa ja asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset raskuulle asti, jolloin pohjoismaisen vesivoimatilan- noin 0,7 miljoonaa euroa. Vuoden investointimenot verkostoihin ja ener teen paranemisen ja talouden kasvun hiipumisen myötä hintataso kääntyi laskuun. Siirto- ja myyn- giantuotantoon olivat yhteensä noin 6,3 miljoonaa tihintoja nostettiin uudelleen 1.9.2011 alkaen noin euroa. 4 prosenttia yleisen kustannustason nousun seutiin nostamaan vuoden alussa noin 16 prosentilla. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Korotuksen syynä oli polttoaineiden hintojen nousu Vuosi 2012 alkoi myrskytuhojen korjausten jatku- sekä turpeelle 1.1.2011 alkaen säädetty 1,9 euroa / essa. Jakeluverkostoa oli korjaamassa enimmillään megawattitunti suuruinen vero. Turpeen valmiste- noin 100 henkilöä. Apuna oli oman henkilöstön li- veroon on tulossa 2013 alussa uusi merkittävä koro- säksi asentajia naapuriyhtiöistä ja sähköurakoitsi- tus valmisteveron noustessa 4,90 euroon megawat- joita, koneurakoitsijoita, verkoston raivausurakoit- titunnilta. sijoita ja metsureita. Verkoston korjaaminen jatkuu rauksena. Kaukolämmön energiamaksuja joudut- Sähköenergian kokonaishankinta oli 246 miljoo- käytännössä koko kevätkauden ja siirtää suunnitel- naa kilowattituntia. Yhtiön omaa ja osakkuuteen tuja verkoston investointeja eteenpäin. Vesitilan- perustuvaa sähköntuotantoa oli yhteensä noin 25 ne pohjoismaissa on parantunut ja tulee pitämään prosenttia, josta vesivoimaa 11,59 miljoonaa kilo- markkinahinnat alhaalla lähikuukaudet. Energia- wattituntia ja Kankaanpään voimalaitoksella kau- markkinaviraston julkaisemien sähkön myyjää vaih- kolämmön kanssa tuotettua sähköä 23,28 miljoonaa taneiden asiakkaiden määrä oli vuonna 2011 noin 10 kilowattituntia sekä tuotanto-osakkuuksiin perus- prosenttia. Kilpailutilanne tullee kiristymään, mi- tuvaa sähköä 24,03 miljoonaa kilowattituntia. Kan- käli sähkön tukkuhintataso pysyy alhaalla. Energia- teleen Voima Oy:stä saatu osakkuussähkömäärä jäi markkinaviraston valvontamalli vuosille 2012–2015 jälleen normaalia pienemmäksi edelleen jatkuneen kiristää jakeluverkonhaltijoiden tuottotason säänte- heikon turpeen saatavuuden johdosta. Tukkumark- lyä. Työ- ja elinkeinoministeriö harkitsee muutoksia kinoilta ostetun sähkön osuus oli yhteensä noin 70 sähkömarkkinalakiin myrskyn seurauksena ja ke- prosenttia. Biopolttoaineiden osuus lämmön ja säh- vään aikana tullaan antamaan lakiesitys, joka tulee kön yhteistuotannossa Kankaanpäässä kasvoi noin aiheuttamaan paineita verkon säävarmuuden paran- 45 prosenttiin ja öljyn osuus oli noin 5 prosenttia. tamiseen ja maakaapeloinnin lisäämiseen. Suurin investointi oli keväällä 2010 aloitettu kaukoluettavien mittareiden asennustyö. Vuoden lopus- Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sa oli asennettuna yli 11 000 mittaria, mikä on noin Talouden kasvu pysähtyi syksyllä 2011 ja alkaneen kaksi kolmasosaa koko Vatajankosken Sähkön mitta- vuoden kehitys on varsin epävarma. Yhtiön verk- rikannasta. Tieto Oyj:n toimittama asiakaspalvelun koliiketoiminnan tuotot ovat olleet merkittävästi uusi tietojärjestelmä otettiin käyttöön 3.11.2011. Koko viranomaisen kohtuullisena pitämän tason alapuo- 19 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS lella, vuonna 2010 ero sallittuun tuottoon oli noin teutumassa. Pohjoismaiden energiaministerit päät- 1,8 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön tivät lokakuussa 2009, että tavoitteena ovat yhteiset kaavailemat vaatimukset verkostoinvestointien ta- pohjoismaiset sähkömarkkinat vuonna 2015. Yh- son nostosta tulevat merkitsemään todennäköisesti teisten markkinoiden kehittämissuunnaksi uhkaa painetta siirtomaksujen nostamiseen. tulla niin sanottu myyjävetoinen pakollisen yhden laskun malli, joka toteutuessaan tulee merkitse- Kaukolämmön myynnin määrällinen muutos mään vaikeuksia pienille energiayhtiöille. riippuu lähinnä vain vuoden keskilämpötilasta, koska näköpiirissä on vain vähäistä lisäystä kaukoläm- Sähkön kulutusmittareiden lakisääteinen muut- mitykseen liitettävissä olevassa rakennuskannassa. taminen etäluettaviksi vuoden 2013 loppuun men- Kaukolämmön hinnat 1.7.2011 olivat korotuksista nessä jatkuu. Tämä yhteensä noin 4 miljoonan euron huolimatta keskimäärin 18 prosenttia maan kauko- investointi saadaan Vatajankosken Sähkössä toteu- lämpölaitosten keskihinnan alapuolella. Kaukoläm- tetuksi syksyyn mennessä. Päätös Fennovoiman toteutussuunnitteluvai- mön myynnin kannattavuus tulee olemaan kuluvana vuonna hyvä, mutta tulossa oleva turpeen valmis- heeseen osallistumisesta tehdään kuluvan vuoden teveron nousu ja ilmaisten päästöoikeuksien pie- aikana. nentäminen tulevat huonontamaan kaukolämmön kilpailukykyä merkittävästi vuonna 2013. Höyryn Sähkön hankinta myynnin volyymin arvioidaan kasvavan edelleen ja Kankaanpään voimalaitoksessa sähkö ja lämpö tuo- kannattavuuden pysyvän kohtuullisena. tetaan lähialueiden polttoaineilla, lähinnä puulla ja Yhtiön kuten muidenkin energiayhtiöiden tule- turpeella. Näiden keskinäiset osuudet riippuvat hin- vaa kehitystä leimaa ilmaston muutos ja sen hidas- noista ottaen huomioon turvetta rasittava päästöoi- tamiseen tähtäävät EU-tason toimenpiteet. Toistai- keuksien hankinta. Vuonna 2011 biopolttoaineiden seksi toteutetut toimenpiteet eivät ole johtamassa osuus Kankaanpään lämpövoimalaitoksella oli noin tavoiteltuun 20 prosentin energiansäästöön. Sen 45 prosenttia. sijaan Suomelta edellytetty uusiutuvan energian Yhtiöllä on viiden megawatin osuus Haapaveden määrän lisäys 38 prosenttiin on todennäköisesti to- turvevoimalaitoksesta. Tuotanto-osuuden kannat- Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Sähkön hankinta yhteensä milj. kWh Sähkön oma tuotanto milj. kWh 2011 2010 2009 246,0 249,0 241,0 59 73 57 Sähkön myynti milj. kWh 224,3 223,4 221,8 Sähkön siirto milj. kWh 264,5 279,6 260,9 Kaukolämmön myynti MWh 74 120 87 900 78 800 Höyryn myynti 66 019 67 600 61 800 Liikevaihto 1000 euroa 27 137 25 805 24 818 Liikevoitto 1000 euroa 1 368 1 916 2 031 Tilikauden voitto 1000 euroa 23 206 193 Oman pääoman tuotto % 3,0 5,3 5,2 Sijoitetun pääoman tuotto % 3,5 4,9 3,7 Omavaraisuusaste % 36,2 37,2 38,2 Bruttoinvestoinnit 1000 euroa 6 334 5 145 3 765 20 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS tavuus tulevaisuudessa riippuu turpeen hinnan kil- tamiseen ja käyttövarmuuden lisäämiseen jatku- pailukykyisyydestä ja saatavuudesta. vat nykyisellä vauhdilla. Verkostoa siirretään teiden varsiin, automaatiotasoa nostetaan ja pienjännite- Kasvihuoneilmiön torjunnassa merkittävin rooli on ydinvoimalla. Rakenteilla olevasta Olkiluodon verkkoa kaapeloidaan. Verkkoliiketoiminnan tuoton yksiköstä on yhtiön osuus kaksi megawattia. Ydin- kohtuullisuutta valvovan Energiamarkkinaviraston voimalaitoksen käytön tasaisuudesta johtuen tämä valvontamalli mahdollistaa siirtomaksuihin tällä osuus tulee tuottamaan vuodessa noin 15 miljoonaa hetkellä käytössä olevalla valvontamallilla noin 1,8 kilowattituntia. Olkiluoto 4 projektista Vatajankos- miljoonan euron korotusmahdollisuuden vuodessa. ken Sähkö on saamassa noin megawatin osuuden. Kaukolämpö Yhtiö on varannut mahdollisuuden saada noin viiden megawatin osuus suunnitteilla olevasta Fen- Kaukolämmön kannattavuusnäkymiin liittyvät epä- novoima Oy:n ydinvoimalaitoksesta. Voimalaitoksen varmuustekijät ovat lisääntyneet. Turpeelle säädet- sijoituspaikaksi on vahvistunut Pyhäjoki ja parhail- ty polttoainevero ja turpeen nostoon tarvittavien laan yhtiöllä on tarjoukset käsiteltävänä reaktoritoi- ympäristölupien saannin oleellinen vaikeutuminen mittajilta. Projektin tavoitteena on voimalan käyt- tulee aiheuttamaan lähivuosina merkittävää pai- töönotto vuonna 2020. netta kaukolämmön hintaan. Yhtiö jatkaa kauko- Vatajankosken vesivoimalaitoksen uudistamisesta lämmityksen laajentamista pitäen edelleen periaat- on teetetty suunnitelma ja korjauksen vaatima lupa- teena, että kaukolämmityksen tulee olla edullinen prosessi on vireillä. sekä asiakkaalle että yhtiölle. Kaukolämmön hinnan Yhtiön oman alueen ulkopuoliset sähköntuotan- arvioidaan pysyvän Kankaanpäässä selvästi maamme tohankkeet toteutetaan yhteistyössä muiden paikal- keskiarvon alapuolella. listen energiayhtiöiden kanssa. Merkittävin yhteis- Yhtiö kehittää valmiutta kaukolämpöliiketoimin- työtaho on Suomen Voima Oy. nan laajentamiseen Kankaanpään ulkopuolellekin. Yhteenvetona todetaan, että omalla sähköntuo- Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueelle rakenne- tannolla yhtiö pyrkii vakauttamaan sähkön myynti- tun höyryntuotantolaitoksen näkymät ovat positii- hintoja ja varmistamaan pitkällä aikavälillä edullisen viset. sähkön hankinnan. Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnasta Sähkön myynti Yhtiöllä ei ole omaa varsinaista tutkimus- tai kehi- Sähkön myynnissä yhtiö keskittyy ensisijaisesti tystoimintaa. oman toiminta-alueensa asiakkaiden palveluun ja uusien asiakkaiden hankintaan rajatuissa asiakas- Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät segmenteissä. Myynnin määrällinen kehitys riippuu Riskien hallinnan perustana on vahinkojen välttä- yleisestä talouden kehittymisestä ja yhtiön kilpailu- minen laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turval- kyvystä markkinoilla. lisuusstandardit täyttävän toimintajärjestelmän Marraskuussa käyttöön otettu asiakaspalvelun mukaisella toiminnalla. Mahdollisten vahinkojen tietojärjestelmä antaa mahdollisuuksia kehittää uu- taloudellisia riskejä rajoitetaan tapaturma-, palo-, sia myyntituotteita ja palveluja. Yhtiön etuna kilpai- keskeytys-, vastuu- ym. vakuutuksilla. Henkilö- lussa tulee jatkossakin olemaan hyvä monipuolinen vahinkoriskejä pyritään entisestään vähentämään palvelu. käynnistetyllä 0-tapaturmaa koulutuksella. Eri liiketoimintoihin kohdistuvat merkittävimmät riskit Sähkön siirto poikkeavat osittain toisistaan. Vuonna 2006 tehty Yhtiön sähköverkoston kokonaispituus on 3 838 ki- riskikartoitus päivitetään kevään 2012 aikana. Säh- lometriä. Verkoston käyttöpaikkojen lukumäärään köverkkoliiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat suhteutettuna verkostomäärä on maamme keskiar- laaja-alainen myrsky, sähköaseman tuhoutumi- voa suurempi. Investoinnit verkoston perusparan- nen tai tärkeän 110 kilovoltin johto-osan vaurioitu- 21 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS minen. Jakelukeskeytysten aiheuttamia välillisiä Ympäristötekijät vahinkoja pyritään rajoittamaan varayhteyksillä ja Yhtiön sertifioitu toimintajärjestelmä sisältää myös nopeaan viankorjaukseen kykenevillä henkilöstö- ympäristöasioiden huomioon ottamisen. Lämpövoi- resursseilla. malaitoksen käytössä on ympäristövaikutuksiin kiin- Energian tuotantoon kohdistuvista riskeistä nitetty erityistä huomiota; biopolttoaineiden osuutta merkittävimpiä ovat Kankaanpään voimalaitoksen lisätään, palamisprosessia ja savukaasujen puhtautta ja Honkajoen höyrykattilalaitoksen mahdollinen seurataan säännöllisesti, tuulivoimaa lisätään resurs- tuhoutuminen. Tällaisten vahinkojen estämiseksi sien puitteissa. Öljysäiliöiden ja sähköasemien muun- kiinnitetään erityistä huomiota ennakoivaan huol- tajien öljyvuodot maaperään on estetty. Pohjavesialu- toon ja kunnossapitoon sekä henkilöstön koulu- eilla on jakelumuuntamoiden rakenteita varmistettu. tukseen laitoskohtaiseen vaaran arviointiin perus- Käytöstä poistettujen kyllästettyjen pylväiden myyn- tuen. nin rajoitukset on otettu huomioon. Ympäristövahinkojen välttämiseksi öljysäiliöt ja jotka estävät mahdollisen öljyvuodon pääsemisen Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä maastoon. Pohjavesialueilla myös jakelumuuntajien Yhtiön voitonjakokelpoiset varat: öljyvuodot estetään rakenteellisin ratkaisuin. Kat- Edellisten tilikausien voitto tilalaitokset on varustettu määräysten mukaisella Tilikauden voitto poltto- ja savukaasujen puhdistustekniikalla niin, Yhteensä sähköasemien päämuuntajat on varustettu altailla, 815 656,93 € 22 524,79 € 838 181,72 € etteivät ne voi aiheuttaa vahinkoja ympäristöön. Merkittävän riskin muodostaa toiminnan kol- Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päätty- mansille osapuolille aiheuttamat riskit ja vastuut. misen jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhtiön ja paikallisen kasvihuoneyrityksen välinen Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja että voiton- vahingonkorvauskiista ulos puhalletun höyryn ai- jakokelpoiset varat jätetään kokonaisuudessaan edel- heuttamista vahingoista on sovittu. Yhtiön vastuu- listen tilikausien voitot-tilille. vakuus on korvannut vahingot osittain. Osakkeiden määrä ja osakelajit Sähkön myynnin ja hankinnan riskien hallinta perustuu ajan tasalla pidettävän riskikäsikirjan Vuoden 2006 osakeannin jälkeen yhtiön osakkeet mukaiseen toimintaan. Sähkön tukkuoston hin- jakautuvat seuraavasti: tatasoa varmistetaan johdannaiskaupoilla pienissä erissä siten, että pääosa tukkuostosta on varmis- Kantaosakkeita 140 450 kpl tettu lähimpien 12 kuukauden ajalle. Merkittäviä Etuoikeutettuja osakkeita 78 456 kpl myyntisopimuksia tehtäessä varmistetaan vastaava hankintahinta. Osakelajien oikeudet eroavat seuraavasti: • Kantaosakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja Tiedot henkilöstöstä etuoikeutetulla osakkeella 1 ääni Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2011 oli 78 • Osinkoa jaettaessa on etuoikeutetulla osakkeella henkilöä. oikeus 10-kertaiseen osinkoon kantaosakkeeseen verrattuna Vakituisessa työsuhteessa oli tilikauden päättyessä 53 miestä ja 16 naista. Näistä viisi on osa-aikaisia. • Etuoikeutettua osaketta koskee lunastus- ja Määräaikaisessa työsuhteessa oli 31.12.2011 neljä suostumuslausekkeet, yhtiöjärjestys § 4b, 4c. miestä ja viisi naista. Omat osakkeet Sairaudesta johtuvia poissaoloja oli 2,89 prosenttia laskettuna kokonaistyöajasta. Työtapaturmia oli Yhtiöllä on hallussaan 401 kappaletta etuoikeutettuja kuusi kappaletta, joista aiheutui 38 poissaolopäivää. osakkeita. 22 HALLINTO JA OMISTUS Hallinto ja omistus Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin 5.5.2011. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Tilinpäätös vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti, hallituksen jäsenmääräksi päätettiin seitsemän ja tilintarkastajien lukumääräksi kolme. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. Hallitus Tilintarkastajat JäsenetVarajäsenet HTM-yhteisö Oy Yhtiötarkastus Audiator Ab vastuul- Kauko Juhantalo, pj. Arto Kukkumäki lisena tilintarkastajana Risto Pohjanpiiri; JHTT, HTM; Ilpo Vuorela, varapj. Pekka Laaksonen Tapani Torpo, KHT, henkilökohtainen varatilintar- Merja Holkko Tarja Hosiasluoma kastaja Seija Vesanen, HTM; Torsti Myllymäki, HTM Raili Kunnaspuro Lisbet Rintala ja henkilökohtainen varatilintarkastaja Eeva-Maija Jarmo Lehtilä Katri Kujanpää Ylikoski, HTM. Mirja Pentikäinen Taisto Nurmi Timo Rapila Antti Kulmala Vatajankosken Sähkö Oy:n organisaatio Energialiiketoiminta Petri Paajanen Lämpöliiketoiminta Jorma Pihlajamäki HALLITUS pj. Kauko Juhantalo Verkostoliiketoiminta Markku Salo Toimitusjohtaja Juha Lindholm Asennusliiketoiminta Erkko Honkinen Hallinto- ja talouspalvelut Juha Lindholm o.t.o Yhtiön osakkeiden omistus 31.12.2011 Kantaosakkeet Etuoikeutetut osakkeet Vatajankosken Sähkön Kuntayhtymä 82 000 38 000 Kankaanpään kaupunki suoraan 37 000 3 705 Muut yhteisöt ja yksityiset henkilöt 21 450 36 751 140 450 78 456 Yhteensä 23 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Tase (1 000 €) VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 323 10 Muut pitkävaikutteiset menot 201 524 182 192 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 104 104 112 112 Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat 3 442 3 259 Siirto- ja jakeluverkosto 36 172 33 999 Kaukolämpöverkosto 2 404 2 436 Koneet ja kalusto 5 514 5 590 Muut aineelliset hyödykkeet 219 266 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 858 48 824 539 46 305 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä 4 447 3 776 Muut osakkeet ja osuudet 669 5 116 669 4 445 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 266 200 Muu vaihto-omaisuus 681 947 837 1 037 Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 20 20 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 5 507 6 459 Saamiset saman konsernin yhteisöiltä 266 392 Saamiset omistusyhteys yrityksiltä 134 1 000 28 190 Muut saamiset Siirtosaamiset 374 6 309 413 8 454 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ EURO 24 1 625 576 63 366 61 029 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 438438 Ylikurssirahasto 11 665 11 665 Edellisten tilikausien voitto 816 828 Tilikauden voitto/tappio 23 12 941 206 13 137 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 13 498 12 855 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 106 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 810 3 433 Lainat saman konsernin yhteisöiltä 6 400 7 500 Liittymismaksut ja muut velat Sähköliittymismaksut 12 376 12 130 Kaukolämpöliittymismaksut 2 044 24 630 1 954 25 018 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 124 500 Saadut ennakot 76 Ostovelat 1 258 1 014 Velat saman konsernin yhteisöille 1 914 1 727 Velat omistusyhteysyrityksille 1 069 815 Muut velat 1 328 4 097 Siirtovelat 3 500 12 192 1 791 10 020 VASTATTAVAA YHTEENSÄ EURO 25 63 366 61 029 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma (1 000 €) 2011 2010 LIIKEVAIHTO 27 137 25 805 Valmistus omaan käyttöön 2 273 2 324 Liiketoiminnan muut tuotot 499 282 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 15 079 15 296 Varastojen muutos +90 - 243 Ulkopuoliset palvelut 2 783 -17 951 2 509 - 17 561 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 3 864 3 218 Henkilösivukulut Eläkekulut 841 709 Muut henkilösivukulut 203 -4 908 159 - 4 086 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot -2 795 - 2 636 Liiketoiminnan muut kulut -2 887 - 2 212 LIIKEVOITTO +1 368 + 1 916 Rahoitustuotot ja -kulut -407 - 402 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA +961 + 1 515 Satunnaiset tuotot + 370 Satunnaiset kulut -15 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 947 1 885 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -643 - 1 366 Tuloverot -281 - 313 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO EUROA +23 + 206 26 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Sähköverkkotoiminnan tase VASTAAVAA (1 000 €) 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 201 182 Muut aineettomat hyödykkeet 166 367 10 192 Aineelliset hyödykkeet 36 435 34 281 Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet 1 833 1 349 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 687 38 955 352 35 982 Sijoitukset 1 949 1 949 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus266 200 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yhteisöiltä Myyntisaamiset 58 90 Sisäiset saamiset 310 Saamiset muilta 1 896 2 304 Myyntisaamiset Siirtosaamiset 314 116 Muut saamiset 30 2 298 4 2 823 Rahat ja pankkisaamiset 1 625 576 VASTAAVAA YHTEENSÄ EUROA 45 461 41 721 VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 83 83 Ylikurssirahasto 11 577 11 577 Edell. tilik. voitto/tappio - 3 534 - 3 101 Tilikauden voitto - 852 7 274 - 391 8 167 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 10 263 9 740 PAKOLLINEN VARAUS 106 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaik. korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yhteisöille 6 400 7 500 Velat rahoituslaitoksille 1 976 1 100 Pitkäaik. koroton vieras pääoma 12 376 20 752 12 130 20 730 Palautettavat liittymismaksut Lyhytaikainen Lyhytaik. korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yhteisöille 1 883 1 000 Velat rahoituslaitoksille 424 2 306 Lyhytaik. koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yhteisöille Velat muille 655 473 Ostovelat Siirtovelat 3 226 1 228 878 4 760 382 2 083 Muut velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ EUROA 45 461 41 721 27 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelma (1 000 €) 31.12.201131.12.2010 LIIKEVAIHTO 8 547 8 213 Valmistus omaan käyttöön 2 173 2 256 Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot 45 52 Muut liiketoiminnan muut tuotot 332 377 60 113 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö 694 737 1 465 1 190 Muut ostot - 66 2 094 - 3 Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut 1 347 1 409 Verkkopalvelumaksut 838 2 185 - 4 278 600 - 3 934 Muut ulkopuoliset palv. Henkilöstökulut 2 420 1 971 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 542 448 Eläkekulut 129 671 - 3 092 99 - 2 518 Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot 1 678 1 511 Sähköverkon hyödykkeistä 242 - 1 920 203 - 1 714 Muista pysyvien vastaavien hyöd. Liiketoiminnan muut kulut 50 48 Vuokrakulut 5 5 Verkkovuokrat 19 18 Sisäiset kulut 1 726 - 1 801 1 077 - 1 147 Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO + 6 + 1 269 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vast. sij. 12 10 Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 20 18 Korkokulut ja muut rahoituskulut 332 - 306 Saman konsernin yhteisöille 60 - 392 - 360 - 16 - 321 Muille TAPPIO/VOITTO ENNEN SATUNNAISIA - 354 + 976 ERIÄ, TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos - 469 - 1 226 Sähköverkon hyödykkeistä - 54 - 523 - 39 - 1 265 Muista pysyvien vastaavien hyöd. Tuloverot + 24 - 102 TILIKAUDEN TAPPIO EUROA - 852 - 391 28 TILINTARKASTUSKERTOMUS Vatajankosken Sähkö Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Vatajankosken Sähkö riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakerto- sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksel- muksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2011–31.12.2011. listä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätök- Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoi- sen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. tuslaskelman ja liitetiedot. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukai- Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu set tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoi- Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen tuksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuu- antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa luu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperi- olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laa- aatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon teke- timista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus mien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asi- sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen anmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lau- että kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito suntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi- on luotettavalla tavalla järjestetty. tukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilin- Lausunto tarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyt- osoittaa voittoa 22 524,79 euroa, ja toimintakerto- tää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. mus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpää- Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa töksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaises- säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhti- ti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnit- ön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. telemme ja suoritamme tilintarkastuksen hank- Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat kiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ristiriidattomia. tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen Kankaanpäässä 5.4.2012 jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkor- Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab vausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Risto Pohjanpiiri Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintar- Tarkastaja, HTM, JHTT kastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä Tapani Torpo esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valin- KHT ta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olen- Torsti Myllymäki naisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä HTM 29 VATAJANKOSKEN SÄHKÖN KUNTAYHTYMÄ Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä on Vatajankosken Sähkö Oy:n emoyhtiö, joka omistaa myös pääosan yhtiön käytössä olevista maa-alueista sekä koskioikeudet. Yhtymävaltuusto Jäsenet VarajäsenetKunta Tuuliniemi Paavo, pj. Mustakoski Risto Karvia Vuorenmaa Marko, vpj. Kujanpää Lauri Kankaanpää Vähämäki Jouko, vpj. Pajunen Jouko Kankaanpää Hakola Seppo Kannisto Tapani Karvia Kulmala Antti Juhantalo Klaus Kankaanpää Lahti Akseli Vähäniemi Matti Kankaanpää Luodetlahti Merja Lång Janni Kankaanpää Mäenpää Kauko Kymäläinen Niko Kankaanpää Partanen Petri Hakala Esko Kankaanpää Peltomaa Kristiina Välimäki Kari Kankaanpää Rajala Annikki Hakala Marjut Kankaanpää Rantala Marita Luukkainen Krista Kankaanpää Suominen Päivi Niemenmaa Jaana Karvia Tuomala Helena Nuutinen Sirpa Kankaanpää Ylinen Ritva Juurakko Paula Karvia Yhtymähallitus Jäsenet VarajäsenetKunta Korvala Seppo, pj. Kangas Aatos Kankaanpää Kujanpää Katri, vpj. Lehtilä Jarmo Kankaanpää Pirttilä Kirsi 22.11.2011 asti Joutsenlahti Anssi Kankaanpää Hietaniemi Alpo Suoneva Jani Karvia Ilmari Maija Lamminmäki Paula Karvia Merilaita Hannu Nurmi Taisto Kankaanpää Vähäkoski Anja Kivistö Teuvo Kankaanpää Liikala Ari Haapaniemi Tarja Karvia Kerola Pirjo 22.11.2011 alkaen Tarkastuslautakunta JäsenetVarajäsenet Vähämäki Jouko, pj. Kivelä Antti Hakola Seppo, vpj. Viita Suvi Rosenberg Irmeli Kerola Keijo Suominen Päivi Ylinen Ritva Kerola Kauko Kautonen Heikki Tilintarkastaja Oy Audiator Ab, vastuullisena tilintarkastajana Risto Pohjanpiiri JHTT, HTM. 30 Kuntayhtymän hallintoa: Teuvo Kivistö (vas.tak.), Alpo Hietaniemi, Marko Vuorenmaa, Jouko Vähämäki, Hannu Merilaita, Maija Ilmari (vas.ed.), Paavo Tuuliniemi, Seppo Korvala, Katri Kujanpää ja Pirjo Kerola. Vatajankosken Sähkö Oy:n hallitus Jarmo Lehtilä (vas.tak.), Raili Kunnaspuro, Timo Rapila, Mirja Pentikäinen, Juha Lindholm, Ilpo Vuorela (vas. ed.) ja Kauko Juhantalo. Kuvasta puuttuu Merja Holkko. Vatajankosken Sähkö Oy:n johtoryhmä Energiapäällikkö Petri Paajanen (vas.), verkostopäällikkö Markku Salo, toimitusjohtaja Juha Lindholm, kaukolämpöpäällikkö Jorma Pihlajamäki, ja asennuspäällikkö Erkko Honkinen. 31 PL 12, Vuohiniityntie 2 38701 Kankaanpää Vaihde (02) 578 257 www.vatajankoski.fi 32
© Copyright 2024