Lankojärvi-Matinlompolo kyläesite

Molkoköngäs
LA
MAT NKOJÄR
INLO VIMPO
Orajärvi
LO
Orajärven
kyläseura ry
Jarhoinen
Jokivartisten
kyläseura ry
Naamijoki
Lempeä
Lempeän
kylätoimikunta
Pello
Konttaköngäs
Jai-Paljukan
kiviröykkiöt
Eeron patsas
Lankojärvi
Lankojärvi-Matinlompolon
kyläyhdistys ry
Sirkkakoski
Sirkkakosken
kylätoimikunta
Marraskoski
Raanujärvi
Sirkkakosken
masuuni
Pieskän jupukka
Juoksenki
Napapiirin
kyläyhdistys ry
Korpilompolo
Korpilompolon
kyläseura ry
Lampsijärvi
Lampsijärven kylätoimikunta
Lampsijärvi-Ylipään kyläyhdistys ry
Raanujärvi-Ylipään kylätoimikunta
Pallistaja
Turtola
Turtolan
kyläyhdistys ry
Meltaus
Rattosjärvi
Rattosjärven
kyläseura ry
Saukkoriipi
Saukkoriipin kylätoimikunta
Maupertuis’n
muistomerkki
Napapiiri
Marrasjärvi
Ruuhivaara
Ruuhijärven
kylätoimikunta ry
Konttajärvi
Konttajärven
kyläseura ry
Unarinköngäs
Raanujärvi
Raanujärven
kyläyhdistys ry
Sinettä
Iso-Vietonen
Niemivaara
Miekojärvi
Meltosjärvi
Meltosjärven kyläyhdistys ry
Kattilakoski
Pessalompolo
Kauliranta
Pessalompolon kyläyhdistys ry
Kaulirannan kyläyhdistys ry
Kuivakangas
Kuivakankaan
Kantomaanpää
Lohijärvi
kylätoimikunta
Kantomaanpään
Lohijärven
kyläyhdistys ry
Övertorneå
kyläyhdistys ry
Aavasaksa
Aavasaksan kylätoimikunta
Mellakoski
Tengeliön kyläyhdistys ry
Mellakosken kyläyhdistys ry
Törmäsjärvi
Etelä-Portimojärvi
Mellakairan kyläyhdistys ry
Kopanmäki Etelä-Portimojärven kyläyhdistys ry
Kopanmäen
kylätoimikunta
Ylitornio
Kirkonkylä-Alkkulan, Hyllykylän
ja Mellantörmän kylätoimikunnat
Väystäjän kyläyhdistys ry
Armassaari
Armassaaren kylätoimikunta
Kainuunkylä
Kainuunkylän kyläyhdistys ry
Pekanpää
Pekanpään kylätoimikunta
Pekanpään maa- ja kotitalousseura ry
Matkakoski
Palovaara
Palovaaran kylätoimikunta
Palovaara; Kiinteistö Oy Kotikoulu
Korpikylä
Aapajärven kylätoimikunta
Aapajärvi
Karunki
Karungin
kyläyhdistys ry
AapajokI
Aapajoen kylätaloyhdistys
Liakan-Aapajoen
nuorisoseura ry
Kantojärvi
Kantojärven
kyläyhdistys ry
Arpela
Arpelan kyläyhdistys ry
Arpelan kotiseutuyhdistys ry
Arpelan nuorisoseura ry
Lautamaa
Lautamaan kyläyhdistys ry
LANKOJÄRVEN JA MATINLOMPOLON
kylät sijaitsevat 25 km Pellosta Rovaniemen suuntaan.
Rovaniemelle on matkaa noin 80 km ja Ylläkselle noin
110 km. Kaunis järvimaisema ja upeat vaaramaisemat
lumoavat kauneudellaan. Tule ja tutustu rohkeasti
kyläläisiin ja palveluihimme!
LANKOJÄRVEN-MATINLOMPOLON
KYLÄYHDISTYS RY.
Virkkumaa
Sattajärvi
Sattajärven
kyläyhdistys ry
Rovaniemi
Tervola
Kourilehto
Kukkolankoski
Kourilehdon
Kukkola
kylätoimikunta
Kukkolan
Yliliakka
kyläyhdistys ry
Yliliakan kyläyhdistys ry
Vojakkala
Liakka
Vojakkalan nuorisoseura ry
Liakan kyläyhdistys ry
Vojakkalan kyläyhdistys ry Raumo
Liakan nuorisoseura ry
Raumon nuorisoseura ry
Raumon kyläyhdistys ry
Laivajärvi Laivajärven kyläyhdistys ry
Ruottala
Tornio
Ruottalan kyläyhdistys ry
Laivaniemi – Kyläjoki
Kaakamo
Laivaniemen-Kyläjoen
Kaakamon kyläkyläyhdistys ry
toimintayhdistys ry
Satu Saukkoriipi, puh. 050 400 2591
Koutuksentie 276 A, 95770 Lankojärvi
www.lankojarvi.com
Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen
❷
❶
① Eeron
polku. Su
urhiihtäjä
Eero Män
tyrannan
nimikkop
jonka varr
olku,
ella olevil
la kohdeta
esitellään
uluilla
hänen elä
mäntarin
② Kieker
ansa.
ö-kota La
nkojärven
Vaaraniem
enlahdella
.
❷
LANKOJÄRVI–MATINLOMPOLO – kylät sydämissämme
Lankojärven ja Matinlompolon kylien väki tunnetaan
kautta historian vireistä ihmisistä ja monipuolisesta
osaamisestaan. Tunnetuin nimi maailmalla on eittämättä
Lankojärvellä syntynyt ja kylässä yhä asuva suurhiihtäjä
Eero Mäntyranta. Hänen suuret voittonsa 1960-luvulta
eivät unohdu koskaan hiihtourheilevan maailman mielistä.
Kulttuurin saralta tunnetaan kirjailijat Unto Matinlompolo
ja Eila Enbuske. Myös musiikin puolella on löytynyt osaajia
kautta aikojen. Nimet Pekka Ylisirkka, Enbusken ja
Mantereen veljekset, Harri Kuusijärvi ja mieskuoro
Lankomiehet tunnetaan laajalti.
K
yliemme ensimmäinen asukas, ruotusotamies Heikki Heikinpoika Färdig, myöh.
Matinlompolo, saapui seudulle 1760-luvulla.
Hän asettui Matinlompolon kylään Heikin
taloon. Tämä oli kylän ensimmäinen talo, josta asutus levisi seuraavina
vuosikymmeninä Lankojärven suuntaan.
1900-luvun alkuvuosikymmenet
vilkasta rakentamisen aikaa
Viime vuosisadan alkuvaiheessa maa- ja metsätalous työllisti kyliemme
asukkaita. Aivan lähialueella ei ollut suuria savotoita, joten kylän miesten
oli lähdettävä hakemaan töitä muualta. Kulkuyhteydet alkoivat myös
parantua vähitellen, kun maantie Lankojärven ja Saukkoriipin välille
valmistui vuonna 1935, Koutuksentie valmistui 1955 ja Lankojärven
Itäpuolentie 1959. Ensimmäinen kauppa kylässä aloitti toimintansa
1930-luvun lopulla (Alma Jolman kauppa).
Matinlompolon kansakoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa
29.10.1923. Vuonna 1929 valmistui ensimmäinen koulurakennus
nykyiselle paikalleen. Salamaniskusta alkunsa saanut tulipalo tuhosi
kuitenkin sen kesällä 1944, mutta uusi koulurakennus valmistui neljän
vuoden päästä sodan päätyttyä ja vuonna 1955 koulun nimi muuttui
Lankojärven kansakouluksi. Rakennus sai nykyiseen muotonsa ison
laajennuksen myötä 1989.
1950 ja 1960-luvuilla kehitys jatkui voimakkaana
Sodan jälkeinen aika 1950-luvulla oli voimakasta jälleenrakentamisen ja
maauskon aikaa. Väestö kasvoi nopeasti, uudisrakennuksia syntyi tiuhaan
tahtiin ja maa- ja metsätalous oli voimissaan. Kauppoja oli parhaimmillaan neljä toiminnassa samaan aikaan. Sähköt tulivat kylään 1950-luvun
puolivälissä. Harrastustoiminta oli vilkasta, siitä pitivät huolen mm. maamiesseura, nuorisoseura sekä poliittiset paikallisyhdistykset. Asukkaita
oli enimmillään 1960-luvun puolivälissä 648 henkilöä. 1.9.1966 Heikki
ja Arja Rautio avasivat kyläkaupan, joka toimii edelleenkin osin uuden
sukupolven vetämänä.
Eero Mäntyranta nousi 1960-luvulla maailman parhaaksi hiihtäjäksi.
Hänen voittojensa jälkeen Pellon ja myös Lankojärven kylän tunnettavuus
parani ympäri maailman. Kyläläiset olivat vastaanottamassa sankoin
joukon talvella 1964 Kolhoonniemessä kylän suurta poikaa, joka saapui
helikopterilla puolisonsa Rakelin kanssa synnyinkotinsa pihaan.
1970–1980 väki vähenee mutta paluumuuttajiakin on
1960-luvun lopulla kaikki muuttui. Työt loppuivat, pienimuotoinen
maanviljelys menetti kannattavuutensa ja palvelut alkoivat kaikota entistä
kauemmaksi. Tästä kaikesta seurasi raju muuttoaalto Ruotsiin, joka ei
sivuuttanut juuri yhtään Lapin kylää.
Kaikilta ei usko kuitenkaan mennyt ja 1970- ja 1980-luvuilla
kylämme kehittyivät edelleen monella tapaa. Lankojärvelle saatiin
tievalot vuonna 1975 ja Matinlompoloon 1980-luvulla. Kylätoiminta
sai alkunsa vuonna 1979 ja kylien yhteinen vesijohto rakennettiin
vuosina 1982–1983. Näihin aikoihin alkoi myös paluumuuttajia
palata isiensä maille ja uudisrakennuksia syntyi pitkin vuosikymmentä.
Lankojärvi-Matinlompolo 2000-luvulla
Kylämme elävät tällä hetkellä eräänlaisessa murroksessa. Tulevaisuuden
osalta on vaikea arvioida tarkalleen, mihin kehitys johtaa. Perusasiat ja
-palvelut kylissämme ovat kuitenkin kunnossa. Onneksi meillä on edelleen toiminnassa oleva kauppa ja koulu. Jälkimmäisen osalta lähivuodet
näyttävät sen jatkomahdollisuudet. Muutakin pienyritystoimintaa on
kohtuullisen hyvin. Meillä on mm. piensaha, kotileipomo, traktoriyrittäjiä
sekä maaseutuyrityksiä. Asukkaita on tällä hetkellä noin 200 henkeä.
Tulevaisuudessa on kuitenkin uhka, että kiinteistöjä jää tyhjilleen.
Se on toisaalta haaste ja mahdollisuus. Tyhjilleen jääneitä kiinteistöjä
on markkinoitava aktiivisesti ulospäin. Hintataso maaseudun taloilla on
huomattavasti alempi kuin kaupungeissa. Uudet tulijat tuovat tullessaan
myös uusia ajatuksia pieneen yhteisöömme, mikä on nähtävä pelkästään
myönteisenä asiana. Lähialueen matkailukeskukset ja kaivostoiminnan
tulevaisuus saattavat hyvinkin mullistaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia
elämiseen. Puhdas ilma, hyvä juomavesi ja kaunis asuinympäristö voivat
olla hyvinkin suuria valttejamme 2010-luvulla. •
•
KYLÄN VOIMAVARAT •
Sijainti/kulkuyhteydet:
• Sijanti Pello-Rovaniemi
tien varressa
• Kaunis luonto lähellä
(järvet, vaarat)
• Kaunis kylämaisema
Aktiviteetit:
• Vaaraniemenlahden
vapaa-ajankeskus
• Kiekerö-kota
• Uimaranta
• Bech Wolley -kenttä
rakennetaan vuonna 2012
• Eeron polku
• Marjapaikat
• Hyvät mestsästysmaat ja
kalavedet
• Laavut järven rannalla
• Pitkospuureitti
Ympäristö
•
•
•
•
•
•
•
Puhdas luonto ja ilma
Upeat järvimaisemat
Tilaa ja tonttimaata löytyy
Katuvalot tuovat turvaa
Sopivan kokoinen asuinpaikka
Tekemistä löytyy
Lähdevettä hanasta
Asukkaat
• Kyläläiset mukavia ja
ymmärtävät huumoria
• Autetaan toinen toistamme
• Naapuriapu
• Toimiva yhdistystoiminta
• Metsästyskulttuuri voimissaan
• Kulttuuriystävällinen
• Kohtuulliset palvelut
• Kotileipomo
• Piensaha
• Toimiva kyläkauppa,
jossa hyvä palvelu
• Suurhiihtäjä Eero
Mäntyrannan kotikylä
• Mummonmökkejä myynnissä
Ympäristö
• Kiekerössä kohdataan
• Tunnettuja musiikkiosaajia ja
kirjailijoita
• Oma kyläkirja, ”Kylät sydämissämme” valmistui v.uonna 2008
• Kansalaisopiston toiminta
• Ämmäroikka
• Lauluiltamat pääsiäisenä
(Lankomiehet)
• TOIMINTASUUNNITELMA •
keinot joilla voimavarat hyödynnetään
Asukkaat
• Ympäröivän luonnon hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa
• Luonnonvarojen kestävä
hyödyntäminen (puhdas
luonto, vaarat, vedet, reitit ja
rakennelmat)
• Ohjatut luontoretket eri
kohderyhmille
• Tyhjät talot uuskäyttöön
• Tyhjien tilojen ja talojen
markkinointi
• Vaaraniemenlahden alueen
kehittäminen (uimaranta,
tanssilava, leikkipaikat, kylätalo)
• Perinnekulttuurin ylläpito
• Kulttuuritoiminnan ja
-tapahtumien elävöittäminen
• Käytetään kylien ja lähialueen
palveluja
Yhteistyö, aktiivisuuden
lisääminen
• Kannustaminen hyvissä
ideoissa ja teoissa
• Vuoden kyläläisen valinta
• Talkootoiminnan virittäminen
• Yhteistyön lisääminen naapurikylien kanssa
• Tapahtumatarjonnan
kehittäminen
• Kulttuuriviikko kylille
• Perinteen siirto jälkipolville
osana kulttuuriviikkoa
• Teemaillat, kyläkerhot (pelit,
dx-kuuntelu, yhteislaulut jne.)
• Yhdistysten toiminnot yhteen
(kyläseura)
• Matinlompolon sukuseuran
retkihiihto
Tiedotus ja mainonta
• Lankojärven www-kotisivujen
kehittäminen ja ylläpito
• Info-taulun uudistaminen
Matinlompolossa
• Kylätiedotteen kehittäminen
• Kylän palveluista tiedote
• Kylän puhelinluettelo