Pekanpää kyläesite
Molkoköngäs Jarhoinen Jokivartisten kyläseura ry Naamijoki Orajärvi Orajärven kyläseura ry Pello Konttaköngäs Korpilompolo Korpilompolon kyläseura ry Lankojärvi Lankojärvi-Matinlompolon kyläyhdistys ry Lampsijärvi Pallistaja Lampsijärven kylätoimikunta Lampsijärvi-Ylipään kyläyhdistys ry Raanujärvi-Ylipään kylätoimikunta Sirkkakoski Sirkkakosken Raanujärvi kylätoimikunta Turtola Turtolan kyläyhdistys ry Sirkkakosken masuuni Pieskän jupukka Meltaus Rattosjärvi Rattosjärven kyläseura ry Jai-Paljukan kiviröykkiöt Eeron patsas Juoksenki Napapiirin kyläyhdistys ry Ruuhivaara Ruuhijärven kylätoimikunta ry Saukkoriipi Saukkoriipin kylätoimikunta Maupertuis’n muistomerkki Napapiiri Marrasjärvi Konttajärvi Konttajärven kyläseura ry Lempeä Lempeän kylätoimikunta Unarinköngäs Raanujärvi Raanujärven kyläyhdistys ry Marraskoski Sinettä Iso-Vietonen Niemivaara Miekojärvi Meltosjärvi Meltosjärven kyläyhdistys ry Kattilakoski Pessalompolo Kauliranta Pessalompolon kyläyhdistys ry Kaulirannan kyläyhdistys ry Kuivakangas Kuivakankaan Kantomaanpää Lohijärvi kylätoimikunta Kantomaanpään Lohijärven kyläyhdistys ry Övertorneå kyläyhdistys ry Aavasaksa Aavasaksan kylätoimikunta Mellakoski Tengeliön kyläyhdistys ry Mellakosken kyläyhdistys ry Törmäsjärvi Etelä-Portimojärvi Mellakairan kyläyhdistys ry Kopanmäki Etelä-Portimojärven kyläyhdistys ry Kopanmäen kylätoimikunta Ylitornio Kirkonkylä-Alkkulan, Hyllykylän ja Mellantörmän kylätoimikunnat Väystäjän kyläyhdistys ry Armassaari Armassaaren kylätoimikunta Kainuunkylä Kainuunkylän kyläyhdistys ry PEKANPÄÄ Matkakoski Palovaara Palovaaran kylätoimikunta Palovaara; Kiinteistö Oy Kotikoulu Korpikylä Aapajärven kylätoimikunta Aapajärvi Karunki Karungin kyläyhdistys ry AapajokI Aapajoen kylätaloyhdistys Liakan-Aapajoen nuorisoseura ry Pekanpää Pekanpään kylätoimikunta Pekanpään maa- ja kotitalousseura ry Virkkumaa Kantojärvi Kantojärven kyläyhdistys ry Sattajärvi Sattajärven kyläyhdistys ry Arpela Arpelan kyläyhdistys ry Arpelan kotiseutuyhdistys ry Arpelan nuorisoseura ry Lautamaa Lautamaan kyläyhdistys ry Tervola Kourilehto Kourilehdon Kukkola kylätoimikunta Kukkolan Yliliakka kyläyhdistys ry Yliliakan kyläyhdistys ry Vojakkala Liakka Vojakkalan nuorisoseura ry Liakan kyläyhdistys ry Vojakkalan kyläyhdistys ry Raumo Liakan nuorisoseura ry Raumon nuorisoseura ry Raumon kyläyhdistys ry Laivajärvi Laivajärven kyläyhdistys ry Ruottala Tornio Ruottalan kyläyhdistys ry Laivaniemi – Kyläjoki Kaakamo Laivaniemen-Kyläjoen Kaakamon kyläkyläyhdistys ry toimintayhdistys ry Kukkolankoski Rovaniemi PEKANPÄÄ Pekanpään kylä sijaitsee Lapin läänissä, Ylitornion kunnassa, valtatie 21 varrella. Lähin kaupunki on Tornio, jonne on matkaa n. 45 km. Tornionjoki, jonka varrelle kylä on muodostunut, levittäytyy eteen ja on talvisin jään peitossa, kesällä taas vuolaana virtana. Kylän eteläpään kohdalla on joessa kuulu Vuennonkoski. Kulkuyhteydet kylään ovat hyvät. Maantien lisäksi on rautatie, joka sijaitsee kylän itälaidalla. Valtakunnan rajan läheisyydestä johtuen näemme Rissuddenin kylän aivan silmiemme edessä. Vaaramaisemat; Rousuvaara ja Kierivaara ovat kylän luonto- ja marjaretkeilyn aarteita. PEKANPÄÄN KYLÄTOIMIKUNTA PEKANPÄÄN MAA- JA KOTITALOUSSEURA ry 95615 Pekanpää, puh. 040 831 9022, 0400 397 467 Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen näyttelynkin perinnettä, le il te . e m teitä varten Esittelem neet aivan ta en k ra e olemm irnussa voi ri pyörii, k "Separaatto sitä pytystä kapustalla valmistuu, . maistellaan ata villoja saakko kart os ta a st ei ”Saat fr ko kehräys.” ta onnistuu ja pruuvaa n eila vikathee tekoa.” ”Voit kokk an ih v a n u i ja sa liippaustak lua, myös ohjelmapalvehan koulun e m am jo ar T juhlat, van kokoukset jaympäristössä. ä ss ä is viihty Rousuvaaran lle voit lähteäkeittoon ja u ol p to on u L mä ulle kahvin päälle, laav aistoon. ”Sieltä met näe p an ät ar ym makk komeat näk mahottomanäle ja Ruothiin asti.” yl Tornionvä • KYLÄN VOIMAVARAT • Sijainti/kulkuyhteydet: • Valtatie 21 kulkee kylän läpi Norjan rajalle saakka • Rautatieyhteys Kolariin asti • Ruotsin raja lisää vetovoimaa • Veneillä ja jääteillä kulku sallittu • Ylikulkusilta Ruotsiin sijaitsee 25 km pohjoiseen PEKANPÄÄ – perinteen ja kulttuurin kylä •• ”Kotiseutu herttainen, valo kuinka on leppeä kunnailla sen ja kasvoilla ihmisten. Ja laulu kuuluu koskessa, kuin vuosituhansin, sen kuuli äidinäitini, äiti jokainen. Yhä kivi kotipellolla kierrettävä on, kuin kiersi ensi kyntömies, kun raivas vainion." (Runoilija Aale Tynni) N ämä runoilijan säkeet kuvastavat rakkautta kotiseutuun. Rakkaus kotikylään on syy, jonka vuoksi kehitämme kyläämme. ”On alkulähde, ammenna!" Näin lukee Kotiseutuliiton ansiomitalissa, joka on eräälle kyläläisellemme luovutettu. Kotiseudun perinteestä me ammennamme, se on pohja, jolla rakennamme kylämme tätä päivää ja sen tulevaisuutta. Ensimmäiset asukkaat Pekanpään kylälle tulivat ensimmäiset asukkaat jo 1500-luvulla. Maakirjassa kylä oli Kainuunkylän eteläosan nimellä. Vuonna 1539 kylässä oli jo 5 taloa. Oman kylän nimen Pekanpää sai vasta vuonna 1621 sen jälkeen, kun Pekka Ollinpoika, jonka isä oli todennäköisesti Olli Ollinpoika Tulkkila Armasaaresta, tuli asumaan kylälle. Tila oli Vuennonkosken niskassa 1580-luvulla perustettu asuinpaikka. Tila oli jo vuonna 1640 kylän suurin, lehmiä 14 lukua. 1700-luvulla jaettiin tästä tilasta 5 tilaa. Tuli Pekan Mäkitalo, Pekan Keskitalo, Pekan Alatalo, Pekan Pieti ja Pekan Sakari. Ei siis ihme, että kylä sai erikoisen nimen Pekanpää. Aktiviteetit: Olimme Ruotsin valtakuntaa Kylän elämä elpyy Jo 1200-luvun vaiheilla oli Suomenmaa ollut Ruotsin kuningaskuntaa. Kun kyläämme tulivat ensimmäiset asukkaat, he soutivat veneellä joen itäpuolelle, siellähän oli tilaa perustaa oma asuinpaikka. Niin satojen vuosien saatossa oli kylä kehittynyt vähitellen. Oli ollut sotia ja vainoja kunnes Venäjä valloitti Suomen 1809. Muutokset olivat suuria. Entinen, yhteinen kylä kahdenpuolen jokea lakkasi olemasta. Tullimiehet asetettiin rajalle. Seurakuntakin eriytettiin, kirkko piti rakentaa kuntakeskukseen. Sukulaisia oltiin yli rajan, puolisohan oli otettu väylän toiseltakin puolelta hyvin usein. Lestadiolainen seuraperinne jatkui kuten ennenkin. Lauttojenlasku toimi kuitenkin joessa yhteisenä, päällysmies Ruotsista ja ”Haminapoliisi” Suomesta. Harrastusjärjestöissä oli ollut jo ennen sotia virkeätä, mutta sota-aika lamautti toimintaa. Toiminta lottatyössä oli kylläkin innostunutta. Käsitöinä tehtiin lumipukuja, sukkia, vanttuita jne. Ennen sotia oli urheiluseura Pekanpään Ryhti perustettu, ja varsinkin hiihto, johon kuului myös kansainväliset kisat Ruotsin kanssa, oli voimissaan. Sota vei ja vammautti hiihtäjiä, mutta toiminta alkoi jälleen rauhan palattua. Perustettiin Vuennon Jyske. Maamiesseura oli perustettu jo vuonna 1906. Toiminta oli varsinkin maatalousnaisilla ollut vilkasta. Tämäkin harrastustoiminta virisi kylällä. Kuusikymmentäluvun lopulla tuli kansalaisopisto kylän koululle. Alkoi naisten vilkas kudonta ja ompelukurssitoiminta. Toiminta laajeni, kun koulu siirtyi Kainuunkylään vuonna 1972 peruskoulu-uudistuksessa. Nälkäajat ja sodat Katovuosia on ollut monia, viimeinen nälkäaika koettiin 1860-luvun paikkeilla. Silloin väkeä muutti Pohjois-Norjaan kalasaaliiden toivossa. Amerikkaan muutto alkoi jo vuosisadan lopulla. Venäjä hallitsi maatamme Ruotsin jälkeen sata vuotta. Itsenäistyminen, vapaussota ja kansalaissota koettiin kylällämme melko rauhallisena. Laurin talossa asuneet Venäjän santarmit ajettiin kotimaahansa. Talvi- ja jatkosota olivat sen sijaan raskasta aikaa, siitä kertoo koulumme seinällä olevassa muistolaatassa 17 sankarivainajan nimet. Kylätoiminta ja EU-aika Kylätoiminta-aatteen herättyä maassamme, oli Pekanpää valmiina ottamaan toiminnan vastaan. Perustamisvuosi oli 1979. Toiminta oli vilkasta ja paljon saatiin aikaan. Myös EU-rahoitus astui kuvioon ja Leaderrahoitus oli ensimmäinen. Hankkeen otti vastaan Maa- ja kotitalousseura hyödyntämällä perinnettä ja matkailua. Näin on yhteistyötä kylässämme tekemässä nämä kaksi yhdistystä kokoamalla voimavarat yhteen. • • Kylätalo, jossa voidaan kokoontua • Tornionjoki uimarantoineen ja veneilymahdollisuuksineen • Luontopolku Rousuvaaraan, jossa laavu • Lenkkipolku ja hiihtoreitti Kierivaaraan • Rikkaat marjamaat ja joella kalastusmahdollisuus • Urheilukenttä, joka kaipaa kunnostusta • 15 min. matka kuntakeskuksen liikuntatiloihin Ympäristö • Rauhallinen kylämaisema • Perinteistä rakennuskantaa • Mahtava Vuennonkoski pauhaa kylän etelälaidalla • Tornionjoelta kauniit näkymät kylään • Hietaniemen suvanto, joka on merkitty Naturaan • Vanhat tiet ja polut luovat kylätunnelmaa • Vaaroilta upeat näkymät kauas Ruotsiin saakka • Kylä on sijainniltaan kulttuurihistoriallinen Asukkaat • Kylässä suurelta osin perinteiset suvut • Satojen vuosien perinne lisää yhteenkuuluvuutta • Tunnetaan naapurit ja heidän historiansa • Myös uudet tulokkaat ovat sopeutuneet kylään • Kylän väkiluku noin 100 henkeä • Nuoria ja lapsia 20 %, työikäisiä 40 %, eläkeläisiä 40 % Kulttuuri: • Kylä mielletään kulttuurikylänä • Palkittiin valtakunnallisilla kyläpäivillä Ilomantsissa vuonna 1994 teemalla ”Kulttuuri kylän kehitystekijänä” • Kesäjuhlia on vietetty jo 30 vuotta lähes joka vuosi • Kylän asukkaat esittävät näytelmiä Pekanpään historiasta • Perinnenäyttely, jossa esitellään myös perinnetyöt • TOIMINTASUUNNITELMA • keinot joilla voimavarat hyödynnetään Asuminen, matkailu ja yritystoiminta • Kylän asukkailla on yleensä • • • • • • • • • omistusasunto Vanhimmat rakennukset ovat jopa 100 vuotta vanhoja Kylämaisema viihtyisä, kotoinen Kylässä on neljän asunnon vuokratalo, Asuntotontteja saatavana Kaunis jokivarsimaisema luo edellytyksen matkailun kehittämiselle Perinteeseen liittyvää matkailutoimintaa voidaan kehittää Vuennonkosken leirintäaluetoimintaan toivotaan jatkuvuutta Maatalousyritystä harjoitetaan kolmella tilalla Huvilaveistämö luo kylälle toimintaa ja työpaikkoja Yhteistyö, aktiivisuuden ylläpitäminen • Yhteistyö kunnan ja seurakunnan kanssa • Lisää aktiivista kylätoimintaa • Ylitornion Kyläpuulaakin toiminta tuo yhteistyötä kylien välille • Lapsille ja nuorille viriketoimintaa • Vanhusten palveluja pyritään hoitamaan omalla kylällä • Tallennetaan kylän tarina- perinnettä • Kylätalo pyritään ostamaan Ylitornion kunnalta • Suunnitellaan pyörätietä lisäämään turvallisuutta liikkumiseen Tiedotuksen ja mainonnan kehittäminen • EU- hankkeista tiedottaminen välttämätöntä • Julkaistaan mainoslehtiä joka kotiin jaettavaksi • Internet-sivut ovat kehitteillä • Osallistutaan messuille • Messuilla kerrotaan kylästä ja jaetaan esitteitä • Myös Ruotsin puolelle tehdään esittelymatkoja • Uusilla tempauksilla saadaan lehdistön edustajia paikalle
© Copyright 2024