Molkoköngäs Jarhoinen Jokivartisten kyläseura ry Naamijoki Orajärvi Orajärven kyläseura ry Lempeä Lempeän kylätoimikunta Ruuhivaara Ruuhijärven kylätoimikunta ry Pello Konttaköngäs Korpilompolo Korpilompolon kyläseura ry Jai-Paljukan kiviröykkiöt Lankojärvi Lankojärvi-Matinlompolon kyläyhdistys ry Lampsijärvi Pallistaja Lampsijärven kylätoimikunta Lampsijärvi-Ylipään kyläyhdistys ry Raanujärvi-Ylipään kylätoimikunta Sirkkakoski Sirkkakosken Raanujärvi kylätoimikunta Eeron patsas Turtola Turtolan kyläyhdistys ry Sirkkakosken masuuni Pieskän jupukka Napapiiri Iso-Vietonen Raanujärvi Raanujärven kyläyhdistys ry Kivipirtti luola Pessalompolo Kauliranta Pessalompolon kyläyhdistys ry Kaulirannan kyläyhdistys ry Kuivakangas Kuivakankaan Lohijärvi kylätoimikunta Kantomaanpää Lohijärven Kantomaanpään Övertorneå kyläyhdistys ry kyläyhdistys ry Aavasaksa Aavasaksan kylätoimikunta Mellakoski Tengeliön kyläyhdistys ry Mellakosken kyläyhdistys ry Törmäsjärvi Etelä-Portimojärvi Mellakairan kyläyhdistys ry Kopanmäki Etelä-Portimojärven kyläyhdistys ry Kopanmäen kylätoimikunta KA RU NK I Ylitornio Kirkonkylä-Alkkulan, Hyllykylän ja Mellantörmän kylätoimikunnat Väystäjän kyläyhdistys ry Armassaari Armassaaren kylätoimikunta Kainuunkylä Kainuunkylän kyläyhdistys ry Pekanpää Pekanpään kylätoimikunta Pekanpään maa- ja kotitalousseura ry Matkakoski Palovaara Palovaaran kylätoimikunta Palovaara; Kiinteistö Oy Kotikoulu Korpikylä Aapajärven kylätoimikunta Aapajärvi Virkkumaa Kantojärvi Kantojärven kyläyhdistys ry Sattajärvi Sattajärven kyläyhdistys ry Arpela Arpelan kyläyhdistys ry Arpelan kotiseutuyhdistys ry Arpelan nuorisoseura ry Lautamaa Lautamaan kyläyhdistys ry Tervola Kourilehto Kourilehdon Kukkola kylätoimikunta Kukkolan Yliliakka kyläyhdistys ry Yliliakan kyläyhdistys ry Vojakkala Liakka Vojakkalan nuorisoseura ry Liakan kyläyhdistys ry Vojakkalan kyläyhdistys ry Raumo Liakan nuorisoseura ry Raumon nuorisoseura ry Raumon kyläyhdistys ry Laivajärvi Laivajärven kyläyhdistys ry Ruottala Tornio Ruottalan kyläyhdistys ry Laivaniemi – Kyläjoki Kaakamo Laivaniemen-Kyläjoen Kaakamon kyläkyläyhdistys ry toimintayhdistys ry Kukkolankoski Sinettä Meltosjärvi Meltosjärven kyläyhdistys ry Everstin piilo luola Karunki Karungin kyläyhdistys ry AapajokI Aapajoen kylätaloyhdistys Liakan-Aapajoen nuorisoseura ry Marraskoski Niemivaara Miekojärvi Juoksenki Kattilakoski Meltaus Rattosjärvi Rattosjärven kyläseura ry Saukkoriipi Saukkoriipin kylätoimikunta Maupertuis’n muistomerkki Napapiirin kyläyhdistys ry Marrasjärvi Konttajärvi Konttajärven kyläseura ry Unarinköngäs Rovaniemi KARUNKI Ajelemalla kuvankaunista Torniojokivartta noin 25 km Torniosta pohjoiseen saavut kirkon komistamaan kylään Karunkiin. Upea jokiympäristö antaa oivan mahdollisuuden pysähtyä nauttimaan luonnonrauhasta. Kylän keskustassa sijaitsee kaksi veneenlaskupaikkaa, joista on hyvä laskeutua kaloja narraamaan. Talvisin voi Ruotsista saapua Karunkiin myös jäätietä pitkin. Kylältä lähtee reitistö Kantojärvelle, jossa luonnossa liikkujalla on käytössään laavupaikat niin kesäisin kuin talvisinkin. Joenvarresta löytyy myös lintutorni runsaiden muuttolintuparvien tarkkailuun. KARUNGIN KYLÄYHDISTYS RY Raittitie 247, 95530 Tornio puh. 0400 016 717 www.facebook.com/karunginkylayhdistys Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen • TULEVAISUUSNÄKYMIÄ • Karungin kylä kirkkoineen ja kouluineen vilisee elämää. Kylää halkova tieyhteys Kilpisjärven suuntaa vilkastuttaa kyläkuvaa, varsinkin lomaaikoina tuoden myös haasteita kyläläisten turvalliseen liikkumiseen. Syystäkin tuki paikallisen VPK toimintaa kohtaan on tuiki tarpeellinen. Kylällä asuu paljon lapsiperheitä ja erilaisten aktiviteettien huomioiminen tulevaisuudessa on avainasemassa. Aktiivisen urheiluseuran Karungin Katajan tavoitteena onkin lähiaikoina kunnostaa ja uusia jääkiekkokaukalo ja pukuhuoneet asianmukaiselle tasolle. Kyläyhdistyksen toiminnan vireytymisen myötä kyläläiset saavat nauttia moninaisista tapahtumista vuoden aikana. Kylätalo, nimeltään Kotitupa, on yhteinen kokoontumistila, jossa kaikenikäiset voivat kokoontua ja harrastaa. Kylällä toimii monia vireitä yhdistyksiä, oman kylätalon myötä ja yhteistuumin saamme varmasti vielä enemmän aikaan viihtyvyyttä ja turvallisuutta kylälle. Saavutetuista eduista ei luovuta vaikkakin kaupunki siihen suuntaa haja-asutus alueilla toimintoja pyrkii lakkauttamaan. Siksi tarvitsemmekin koko kylän asukkaiden ja järjestöjen vankkumatonta yhteistyötä pitääksemme olemassa olevat palvelut lähellä asukkaita. Käyttämällä paikallisten yritysten palveluja tuemme myös vireämpää kyläkuvaa ja palvelutarjonnan saatavuutta jatkossakin. • KARUNGIN VOIMAVARAT • KARUNKI – kirkonkylä jokijärven rannalla K arunki sijaitsee Tornionjoen leveimmällä kohdalla jota kutsutaan Karunginjärveksi. Valtatie 21 halkaisee kylän rinnallaan pyörätie, jossa on yksi alikulku koulun lähellä. Väylän tuntumassa mutkittelee vielä Raittitie, jokimaisemineen. Joenpuoleinen maasto on alavaa ja viljavaa, tien itäpuoli on kumpuilevaa sora- ja hiekkaharjua, myös pelto, -metsä- ja suoalueita. Kylän historia, perustamisesta tähän päivään Alkuperäisasutus Karunkiin on tullut merta ja jokea pitkin lounaasta. Vuosisatojen kuluessa idästä tulleet ryöstäjät ja polttajat tuhosivat alueen useaan otteeseen. Vuonna 1562 Karungissa tiedetään olleen vain 8 verotaloa. Pitäjä oli tuolloin laaja ulottuen molemmin puolin Tornionjokea. Haminan rauhassa 1809 pitäjä jakautui, kun Venäjän ja Ruotsin välinen raja piirrettiin keskelle väylää. Itäisestä puolesta tuli Karunki, 656 asukasta - läntisestä Karungi, 1308 asukasta. Maanomistajien tilukset vaihdettiin myöhemmin rajojen sisällä asuvien kesken. (Aiheesta lisää Hannu Heinäsen tutkielmassa, Tilusten vaihdot.) Rajan taakse jääneen kirkon tilalle rakennettiin uusi 1817. Lähes sata vuotta myöhemmin venäläiset rakensivat rautatien Karunkiin asti. Sotaa käyvä Venäjä rahtasi silloin tarvikkeita hevosilla Skibottenista Karunkiin (Boströmin liike) ja siitä junalla Pietariin. Tästä tapahtumasta on muistomerkki puretun asemarakennuksen paikalla. Rehevät saari- ja rantaniityt houkuttelivat jo 1700-luvulla vauraita talonpoikia Karungin alueelle. Karjataloustuotteilla, kuten voilla ja lihalla oli joen takana kysyntää, samoin täkäläisillä työhevosilla. Hyvän avun elantoon sai myös riistasta ja kalasta. Lohen ja siian pyynti Torniojoesta oli etupäässä kullekalastusta karsinapadoista, kunnes padot purettiin uiton tieltä ja siirryttiin avovesikalastukseen. Kulletta soudetaan yhä ja oikeus siihen määräytyy edelleen talojen koon mukaan. Rajaväylä on ollut monella tavoin merkityksellinen. Joen yli on kuljettu luvatta ja luvan kanssa työn ja tavaran hakuun, sekä puolison etsintään (poikkinainti). Joen yli kulki myös Saksaan jääkärikoulutukseen menevien reitti, sekä myöhemmin evakkotie. Väylän yli hiippailivat myös poliittiset loikkarit ja tietenkin salakuljettajat eli jopparit. Joppareiden ja vauraan naapurimaan ansiosta Karunki lukeutui nälkävuosina vähiten kuolonuhreja vaatineiden paikkakuntien joukkoon. Karunkiin perustettiin kiertokoulu n. 1870, kansakoulu ja kirjasto 1924. Vanha Mustarannan koulu toimi vuosituhannen loppuun ala-asteena ja siellä aloitettiin keskikoulu 1963. Yläasteen tiloina oli 1950-luvun alussa rakennettu kivikoulu, sekä 1970-luvulla keskikouluksi pystytetty viipalerakennus. Yläasteen Karunki menetti 2001 ja oppilaat siirrettiin Raumolle. Kivikoulun yhteyteen rakennettiin lisäsiipi, johon saatiin kirjasto, päiväkoti sekä ala-asteelle uusia luokkatiloja. Kirjaston lopetettua kotisairaanhoito ja neuvola siirtyivät koulurakennukseen. Sijainti/kulkuyhteydet • 66°02’15”N, 024°01’20”E • Karunki, n. 25 km Tornion ja Haa- Kylän palveluita ja tapahtumia Kauppa kylän sydämessä postipalveluineen ja lääkekaappeineen ylläpitää vireää kyläelämää. Samassa pihapiirissä oma VPK on turvannut arkeamme jo vuodesta 1957. Kaupasta etelän suuntaan sijaitsee pankki, pankkiautomaatti, hieroja, polttoaineen tankkauspiste ja autokorjaamo. Karungin huoltamon entisissä tiloissa toimii nykyisin Karungin Kyläyhdistyksen toimitilat. Keskustan ilmettä piristävät myös remontoidut, pitkään tyhjillään olleet kiinteistöt, kunnantalo ja kauppa. Kauppakiinteistössä valmistetaan käsintehdystä paperista designtuotteita, joita Paperivalo shop myy paikan päällä. Kylän rajalla on Hovilompolo savusaunoineen, ohjelma- ja ruokapalveluineen. Karungista löytyy rakentamiseen ja remontointiin erikoistuneita yrityksiä sekä kuljetusta, maanrakennusta ja metsäpalveluita tuottavia yrityksiä. Kylällä on myös monia hevostalliyrittäjiä. Suurin työllistäjä on talotehdas: Muurametalot. Kyläyhdistyksen toiminnan lisäksi Tornion seurakunta järjestää erilaisia tapahtumia ja konsertteja kauniissa kotikirkossamme. Karungin Kataja (perustettu 1947) aktiivisena urheiluseurana liikuttaa lapsia sekä aikuisia erilaisten kilpailujen ja kerhojen avulla ympäri vuoden. Aktiviteettejä, kerhoja ja tapahtumia järjestävät myös useat järjestöt: martat, rauhanyhdistys, partio, 4H ja vesaiset. Karungin Erä majoineen ja ampumaratoineen antaa mainiot puitteet metsästyksen harrastamiseen. parannan keskustasta. Rovaniemelle on matkaa n. 100 km. • Linja-auto Tornio-Karunki välillä kulkee kesäisin 5 ja kouluaikoina 10 kertaa päivässä • Kutsutaksi liikennöi 2 kertaa viikossa • Talvisin jäätie Ruotsiin • Lentokentälle n. 55 km Aktiviteetit • Kylätalo vuokrattu 2014 alkaen • Monipuoliset maastot kesä- ja talviliikuntaan • Aktiivinen Urheiluseura Karungin Kataja liikuttaa niin aikuisia kuin lapsiakin • Urheilutalo kuntosaleineen • Urheilukenttä, 4 reittivaihtoehtoa valaistua pururata/hiihtolatua, 600 m, 1,5 km, 2,2 km, 3,4 km • Karunki – Kantojärvi reitistö, laavuineen • Kalastus mahdollisuudet kesäisin ja talvisin, mm. 2 veneenlaskupaikkaa keskellä kylää • Metsästysseura majoineen ja ampu- maratoineen • Mahtavat marja- ja sienimaastot sekä laavuja retkeilijöiden levähdyspaikoiksi • Vireä kyläyhdistys monipuolisine tapahtumineen kyläläisten aktivoimiseen • Aktiivista järjestö- ja yhdistystoimintaa mm. VPK , urheiluseura, 4H, partio, martat • Seurakunta ja Rauhanyhdistys Ympäristö • Rauhallinen, tuttu ja turvallinen asuinpaikka kaikenikäisille • Näköala Nivavaaran maisemapolun • TOIMINTASUUNNITELMA • Keinot joilla voimavarat hyödynnetään Asuminen, matkailu, yritystoiminta, yhteistyö, tiedotus • urheilualueen huoltorakennuksen ja jääkiekkokaukalohankkeen toteuttaminen • pyörätien toteutuminen pohjoisen suuntaan lisäämään turvallista liikkumista • uimarannan ja matonpesupaikan rakentaminen • tavoitteena saada kaikki kylällä toimivat järjestöt puhaltamaan yhteen hiileen • olemassa olevan yritystoiminnan tukeminen ja uusien yrittäjien houkutteleminen alueelle • aktiivinen tiedottaminen kyläläisille • molemminpuolisen vuorovaiku- tuksen vahvistaminen kyläläisten ja toimijoiden kesken • yhteistyön kehittäminen toimivien yhdistysten, yhteisöjen välillä sekä naapurikylien välillä • yhteistyökulttuurin kehittäminen kaupungin virkamiesten ja valtuutettujen välillä • aktiivinen projektitoimintaan osallistuminen ja niiden hyödyntäminen asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi laavulta Torniojoelle • Upea jokimaisema Karunginjärvelle • Toimiva kyläkoulu ja päivähoito Asukkaat • Kylällä on noin 670 asukasta eri ikäluokkia ja ympäristö mukaan lukien noin 1400 henkilöä. Valokuvat Sirpa Kivilompolo, Janette Martti, Anitta Kolehmainen