1. No category

liikunta-alan
yrittäjyyden
toimenpide­­
ohjelma
2020
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Diges ry:n julkaisu
Luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry
Uutiskatu 2, 00240 Helsinki
www.diges.info
Julkaisun päivämäärä: 9.6.2011 · Tekijä: Hanna Kosonen, Diges ry · Ulkoasu: Aleksi Salokannel / Sisin · Paino: Picaset
Rahoittajat ja yhteistyökumppani: Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry
Julkaisun nimi: Liikunta-alan yrittäjyyden toimenpideohjelma 2020
matka
toimenpide­
ohjelmaan
K
Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007)
auppa- ja teollisuusministeriö julkaisi vuonna 2007 Luovien alojen
yrittäjyyden kehittämisstrategian 2015. Yhdeksi
luovan alan toimialaksi nimettiin liikunta- ja elämyspalvelut. Strategiatyön seurauksena Luovan alan liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges
ry ja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU
ry käynnistivät liikunta-alan yritys- ja
seuratoiminnan selvitystyön, koska
liikunta-ala poikkesi muista luovista
aloista, eikä alan yritystoimintaa ollut
juuri tutkittu tai jäsennetty. Työ tehtiin
yhteistyössä Suomen Urheiluopiston,
SILE-projektin, opetusministeriön ja
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö
Jykes Oy:n kanssa. Selvityksen loppuraportissa (2008) todettiin alan olevan
tulevaisuuden kasvuala, mutta yritystoiminnan laajuus ja alan kehittämistyö
oli vielä alkuvaiheessa. Loppuraportissa ehdotettiin toimenpiteiksi liikunta-
alan ensimmäisen elinkeinopoliittisen
strategiatyön laatimista yhteistyössä
työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja
kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Strategiatyö käynnistyi Digesissä
helmikuussa 2009 työ- ja elinkeinoministeriön tuella. Tavoitteena oli tuottaa määrittely käsitteelle liikunta-alan
yrittäjyys, tunnistaa alan keskeiset
vastuutahot sekä jäsentää kehittämislinjaukset vuoteen 2020. Näkemystä
niin kuin aina ennenkin » aivan uusiin suuntiin | nukkavieru » raikas | tunkkainen » ilmava | yksin » verkostoss
Liikunta-alan yritys- ja seuratoiminnan selvitys - Loppuraportti (2008)
kasvavan toimialan kehittämistyöhön
synnytettiin ja kirkastettiin vuoden
ajan avoimissa asiantuntija- ja yrittäjäkohtaamisissa sekä kirjallisten ja tilastollisten aineistojen pohjalta.
Vuorovaikutteisen määrittelytyön
tuloksena syntyi niin kutsuttu piirakkakuva, joka havainnollistaa hybridistä liikunta-alan yrittäjyyttä – sen moninaisia
ilmentymiä ja ulottuvuuksia sekä rajapintoja lukuisiin muihin toimialoihin.
Strategian kehittämislinjaukset jäsen-
tyivät neljän teeman alle: hallintoon ja
rakenteisiin, kumppanuuksiin, palvelujen ja tuotteiden sisällölliseen kehittämiseen sekä asenneilmapiiriin.
Liikunta-alan yrittäjyyden edistämisellä ei ole yhtä selkeää valtakunnallista
kotipesää – koordinoijaa, katto-organisaatiota tai vastuuministeriötä. Siksi aivan olennainen osa työtämme on ollut
hahmottaa kehittämistyön vastuutahoja ja myötävaikuttaa niiden väliseen
verkottumiseen. Strategiaprosessin ja
sitä edeltäneen selvitystyön tuloksena strategiassa voitiinkin tunnistaa
toistakymmentä tahoa, joilla on halu
olla mukana edistämässä liikunta-alan
yrittäjyyttä omilla toiminta-alueillaan
ja/tai yhteistyössä muiden kehittäjien
kanssa.
Strategia katsoi tulevaisuuteen sekä
pk-yritysten että kansalaistoimintalähtöisen liiketoiminnan näkökulmista.
Nyt käsillä olevassa toimenpideohjelmassa linssiä on tarkennettu pk-yri-
sa | sulkeutunut » avoin | paikallinen » kansainvälinen | hampaat irvessä » pilke silmäkulmassa | kapea-alaine
Liikunta-alan yrittäjyyden
kehittämisstrategia 2020 (2010)
tystoiminnan suuntaan, jolloin myös
sen toimintaedellytyksiin vaikuttavat
tahot nousevat näkyvään rooliin. Toimenpideohjelmaa tukee myös Uudenmaan ELY-keskuksen Digesiltä
tilaama Liikunta- ja elämyspalveluala Uudellamaalla -ennakointityö (2010), jossa
vahvasti nousi esiin alan yrittämisen
arvopohjainen tausta, uudet potentiaaliset asiakasryhmät sekä ohjelman
teemat terveysliikunnasta kansainvälistymiseen.
Vuonna 2007 alkanut prosessi saa
nyt toimenpideohjelman muodon. Ohjelma on kevään 2011 kuvaus tilanteesta, jossa liikunta-alan yritystoiminta on
ja jossa sen uskotaan olevan vuonna
2020. Ohjelma kokoaa yhteen ja priorisoi viimeisen neljän vuoden aikana
syntyneet kehittämislinjaukset konkreettisiksi toimenpiteiksi aikajanalle
2011–2020. Osa toimenpiteistä käynnistyy nopealla aikavälillä, kun taas osa
vaatii pidemmän etukäteisvalmistelun.
Avoimen ja moniin suuntiin kantaneen vuoropuhelun tuloksena on tunnistettu rakenteet ja prosessit, joissa
nämä toimenpiteet lähtevät elämään ja
tuottamaan hedelmää. Toimenpiteissä
mainitut vastuutahot eivät rajoitu nimettyihin vaan prosessi on edelleenkin avoin uusille mukaan tulijoille ja
aloitteentekijöille. Toimenpiteet jäsentyvät kahden teeman alle: 1. toimintaympäristön kehittäminen ja 2. osaamisen vahvistaminen. Prosessi jatkuu
eri puolilla Suomea kohti strategiassa
asetettua visiota vuodelle 2020:
”Vuonna 2020 liikunta-alalla on elinvoimainen, kehittyvä ja moniulotteinen
yrityskenttä, jonka kasvua ja kehittymistä
tukevat hallinnolliset rakenteet ja poikkisektoriaaliset palvelut. Alan yrittäjyyttä
kehitetään työ- ja elinkeinoministeriön,
opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kiinteällä yhteistyöllä. Yritykset hyödyntävät aktiivisesti
yrityskehityspalveluita ympäri maata.
» rajoja rikkova | tiedän jo » haen vaihtoehtoja | oma ala » näköala | joko tai » sekä että | teknokraattinen » ho
Liikunta-alan yrittäjyyden toimenpideohjelma 2020 (2011)
Toimijoiden osaaminen ja yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri ovat vahvistuneet
alalla.”
Erityiskiitokset työ- ja elinkeinoministeriölle sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle toimenpideohjelman ra­
hoituksesta sekä Suomen Liikunta ja
Urheilu SLU ry:lle hyvästä yhteistyöstä. Kiitämme myös lukuisia kumppaneitamme antoisasta ja innostavasta
yhteistyöstä ja katsomme iloisina tulevaan.
Helsingissä 11.5.2011
Nelli Koivisto
Strategian
toimittaja
Aalto-yliopisto
Hanna Kosonen
Toimenpideohjelman vetäjä
Diges ry
olistinen | oma etu » win-win | vanhakantainen » uutta luova | uinahtanut » dynaaminen | harrastelijamainen
liikunta-alan
yritystoiminnan
kasvun aika
on nyt!
» ammattimainen | lajilähtöinen » asiakaslähtöinen | niin kuin aina ennenkin » aivan uusiin suuntiin | nukkavie
L
iikunta-ala on miljardiluokan mahdollisuus yrittäjille. Alan hyvinvointipalveluiden tarve ja merkitys
kasvavat väestön ikääntyessä ja elintapasairauksien yleistyessä.
Toisaalta ihmiset ovat myös tietoisempia terveydestä, ja elintaso mahdollistaa
yksityisten palveluiden hyödyntämisen.
Aikuisliikunnassa suunta on selvästi
kohti yksityisten yritysten palveluja, sillä
niiden käyttö on yli kolminkertaistunut
2000-luvulla. Ensimmäistä kertaa vuodesta 1995 toteutetun Kansallisen liikuntatutkimuksen aikana yritykset nousevat aikuisliikunnassa markkinajohtajiksi
ajanjaksolla 2009–2010.
Yhteiskunnallisesti merkittävä asiakasryhmä on huonosti voivien suo-
malaisten suuri joukko. Tarvitaan lisää
matalan kynnyksen liikuntapaikkoja
ja -mahdollisuuksia, sillä nykyiset palvelut ovat lähinnä suunnattu jo paljon
liikkuville keski-ikäisille ihmisille. Tällä
hetkellä väliinputoajia ovat esimerkiksi
eläkkeelle jääneet hyväkuntoiset harmaat pantterit, jotka ovat liian vanhoja
trimmatuille kuntosaleille ja liian hyväkuntoisia tuolijumppiin.
Uusia palveluita tarvitaan myös hyvinvoiville maksuhalukkaille ihmisille,
jotka vaativat yksilöllistä ja kokonaisvaltaista elämänohjausta. Lajikohtaisesta
ohjauksesta ollaan siirtymässä ratkaisukeskeisiin työhyvinvointipalveluihin,
holistiseen elämäntapavalmennukseen,
jossa liikuntaohjauksen lisäksi annetaan
valmennusta ravitsemuksesta uravalin-
toihin sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen. Passion Sports -taitolajit kuten
kiipeily, jooga ja kamppailulajit kasvattavat suosiotaan samoin kuin äärimmäiset urheilumuodot oksennuksenmakuisesta crossfit-kuntopiiristä maratoniin
ja tuntikausia kestäviin multisport-kilpailuihin tai vaelluksiin äärimmäisissä
olosuhteissa. Sekä suomalaisille että
ulkomaalaisille suunnatuilla hyvinvointimatkailupalveluilla on myös kysyntää.
Huhtikuussa 2011 julkaistu Rederan
Suomalaiset 2011 -tutkimus paljastaa, että
suomalaisten onnellisuus ei olekaan
kiinni tulo- ja koulutustasosta, vaan
liikunnan määrästä ja ruokavalion terveydestä. Jos siis haluamme olla yhä
onnellisempi kansa, useamman meistä
tulisi liikkua enemmän!
eru » raikas | tunkkainen » ilmava | yksin » verkostossa | sulkeutunut » avoin | paikallinen » kansainvälinen |
toiminta­
ympäristön
kehittäminen
hampaat irvessä » pilke silmäkulmassa | kapea-alainen » rajoja rikkova | tiedän jo » haen vaihtoehtoja | oma a
11
L
iikunta-alan
yrittäjyyden toimintaympäristö
on nopeasti kasvavalle
pienelle alalle tyypillisesti vielä voimakkaassa
murroksessa. Poliittiset päättäjät ovat
ulottaneet jo juhlapuheisiinsa liikunnan
kansantaloudellisen merkityksen kasvavana toimialana sekä ihmisten hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisääjänä. Todellisia päätöksiä alan yritystoiminnan
edistämiseksi on tehty kuitenkin vähän.
Päättäjät voivat halutessaan vaikuttaa
liikunta-alan terveysliikunnan asemaan, verotukseen ja lainsäädäntöön,
tutkimukseen ja kumppanuuksiin.
Poliittisten päättäjien hallussa on
terveysliikunnan aseman nosto tärkeäksi osaksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. On tutkittu, että yksi euro
terveysliikuntaan on kymmenen euroa
pois sosiaali- ja terveysmenoista. Tällä
hetkellä kaksi kolmannesta verotuloista menee suomalaisessa keskiverto-
kunnassa sosiaali- ja terveyssektorin
kuluihin. Myös muut ennaltaehkäisevät toimet ravitsemusneuvonnasta kulttuurin käyttöön hyvinvoinnin
edistäjänä tuovat mittavia taloudellisia
säästöjä yhteiskuntaan unohtamatta
ihmisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin lisääntymistä.
Liikuntayritysten palveluilta vaaditaan korkeaa ja tasaista laatua, jotta
esimerkiksi sairaaloiden yhteydessä
toimivat UKK-instituutin johtaja Tommi
ala » näköala | joko tai » sekä että | teknokraattinen » holistinen | oma etu » win-win | vanhakantainen » uutta
12
Vasankarin ideoimat elintapaklinikat toteutuvat. Liikuntapalvelut ja -koulutus
tulee standardisoida ja sertifioida, jotta
elintapaohjaus voidaan ottaa käyttöön
valtakunnallisesti.
Liikunta-alan lainsäädäntö vuodelta
1998 ei tunnista yritystoimintaa yhtenä
kunnan palveluntuottajana. Tavoitteena
on, että vuonna 2011 alkavalla hallituskaudella laki päivitetään 2010-luvulle.
Tällä hetkellä liikuntapalveluiden
arvonlisävero vaihtelee terveys- ja
hyvinvointipalveluiden nollaluokasta
kahden tason kautta 23 prosenttiin.
Arvonlisäveroluokat on määritelty
hyvin tulkinnanvaraisiksi. Yhdeksän
prosentin arvonlisäveroa sovelletaan
palveluihin, joissa liikuntapalvelun
pääasiallinen sisältö on urheilumahdollisuuksien tarjoaminen, kun taas
23 prosentin arvonlisävero peritään
liikuntapalveluista, joiden sisältönä on
opettaminen. Sääntöä tulkiten esimerkiksi lumilautailun ja laskettelun opet-
tamisesta peritään 23 prosenttia ja ratsastustunneista yhdeksän prosenttia
arvonlisäveroa. Arvonlisäverotuksen
yhdenmukaistaminen selkeyttäisi toimintaa alan sisällä, ja sen alentaminen
tai poistaminen liikuntapalveluista toisi
pitkällä aikavälillä säästöjä sosiaali- ja
terveysmenoihin.
Liikunta-alan yritystoiminnan tutkimus on Suomessa vielä vähäistä. Lisää
tietoa tarvitaan alan aseman vahvistamiseksi muun muassa taloudellisten
luova | uinahtanut » dynaaminen | harrastelijamainen » ammattimainen | lajilähtöinen » asiakaslähtöinen | ni
13
vaikutusten arviointiin sekä työvoimatarpeen ennakointiin. Alalla olisi varmasti ammennettavaa kansainvälisistä
esimerkeistä, kuinka alan edunvalvonta
ja muu järjestäytyminen voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla järjestää.
Ministeriötasolla alan yhteistyötä on
tehty muun muassa Kunnossa kaiken
ikää -hankkeessa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. Ministeriöiden väliset rajaaidat on kuitenkin ollut vaikea ylittää.
Liikunta-alan yrittäjiä ei terveysliikunnan toimenpiteissä ole vielä huomioitu,
mutta mahdollisesti tulevalla kaudella
vuodesta 2013 lähtien toimiin otetaan
myös yrittäjät mukaan. Terveysliikunnan järjestämisessä on tähän asti nojattu pääosin kolmannen ja julkisen sektorin toimijoihin ja yhteistyöhön.
Alan sisäisiä kumppanuuksia on
syytä vahvistaa niin yrittäjien, kehittäjien kuin koulutuslaitostenkin kesken.
Liikunta-alan vahvuuksia ei ole ollut
poikkialainen yhteistyö, eikä yhteistyö
alan sisälläkään. Alan kehittäjienkin
piirissä tehdään samaan aikaan tehottomasti päällekkäisiä toimia. Nyt on
oikea aika lähteä hakemaan laaja-alaisia kumppanuuksia, sillä useasti toimivimmat innovaatiot syntyvät useiden
eri toimijoiden kesken ja eri alojen rajapinnoilla. Terveysliikunnan aseman
vahvistamiseksi tulee alan yrittäjien
verkottua vahvasti muiden terveys- ja
hyvinvointialan ammattilaisten kanssa.
iin kuin aina ennenkin » aivan uusiin suuntiin | nukkavieru » raikas | tunkkainen » ilmava | yksin » verkostossa
14
1. terveysliikunnan asema
2.lainsäädäntö ja verotus
3.tutkimus
• Liikunnan merkitys tulee nostaa muiden ennaltaehkäisevien toimien kanssa
terveydenhuollossa tärkeään asemaan. Yksityinen sektori tulee huomioida terveyden
edistämisen mahdollistajana liikunnan alalla. Yritykset tulee ottaa mukaan terveyden
edistämistyöhön ja periaatepäätöksiin.
Poliittiset päättäjät
• Liikuntapalveluiden arvonlisäverotus
yhdenmukaistetaan 0–23 prosentista 0–4
prosenttiin. Liikuntapalveluille luodaan
kaksi arvonlisäveroluokkaa yhteisen eurooppalaisen tavoitteen mukaisesti. Luokat
ovat terveys- ja hyvinvointipalveluiden
mukainen arvonlisäveroton nollaluokka
sekä neljä prosenttia.
Poliittiset päättäjät
• Selvitetään alan työvoima- ja koulutustarpeet sekä työllistyminen.
Koheesio- ja kilpailukykyohjelman
hyvinvointiverkosto
• Liikunta-alan palvelut ja koulutus standardisoidaan ja sertifioidaan. Näille tiedoille
luodaan rekisteri.
OKM, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry,
Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten
yhdistys SKY ry
• Tietyt standardoidut liikunta-alan palvelut
viedään KELA-korvausten piiriin.
Poliittiset päättäjät
• Liikuntalaissa sanotaan, että ”yleisten
edellytysten luominen liikunnalle on valtion
ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä
vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.” Lakia
muutettaessa tulee palveluntarjoajina
huomioida myös liikuntayritykset.
Poliittiset päättäjät
toimintaympäristön kehittäminen
liikunta-alan yrittäjyyden kehittämisen toimenpiteet
• Tutkitaan väestötasolta todellinen ihmisten
liikkumisen määrä ja laatu aktiivisuusmittausta hyödyntäen. Luodaan jatkuva
järjestelmä edellä mainitulle tutkimukselle.
Luodaan kunnille oma asukkaiden liikkumisenseurantajärjestelmä.
UKK-instituutti, Suomen Kuntaliitto
• Tutkitaan terveysliikunnan taloudellisia
vaikutuksia osana ennaltaehkäisevän ter­
veydenhuollon kokonaisuutta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
• Selvitetään liikunnan subjektiivisia merkityksiä ihmisille.
OKM
• Selvitetään elämänkaariprosessin avulla
kuinka liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa syntyy ja kuinka se kestää läpi koko
elämän.
Suomen Kuntoliikuntaliitto ry
| sulkeutunut » avoin | paikallinen » kansainvälinen | hampaat irvessä » pilke silmäkulmassa | kapea-alainen
15
4.kumppanuudet
• Selvitetään kansainvälisiä malleja liikuntaalan järjestäytymisestä ja edunvalvonnan
hyvistä käytänteistä.
Suomen Kunto- ja terveysliikunta
keskusten yhdistys SKY ry,
Suomen Kuntoliikuntaliitto ry
• Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja
kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ottavat vahvan roolin liikunta-alan
yrittäjyyden tukiverkostona valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
TEM, OKM, STM
• Laajennetaan alan tilastointia koskemaan
Liikunta-alan yrittäjyyden kehittämisstrategian 2020 mukaista alan määritystä.
Tilastokeskus
• Vahvistetaan liikunta-alan yrittäjien yhteistyötä terveysalan ammattilaisten kanssa
kansallisesti ja kansainvälisesti.
STM, TEM, UKK-instituutti, Suomen
Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Kunto- ja
terveysliikuntakeskukset SKY ry
• Perustetaan liikunta-alan yrittäjyyden
yhteinen foorumi kansallisesti ja aluekohtaiset foorumit. Foorumi kokoaa säännöllisesti yhteen alan yrittäjät, julkisen sektorin
edustajat, edunvalvontajärjestöt, kehittäjät
ja päättäjät. Foorumin tavoitteena on mm.
edistää toimialan verkostoitumista, ennakointia ja uusimman tiedon vaihtoa.
FRAMI Oy/Kuortane Testing Lab,
Koheesio- ja kilpailukykyohjelman
hyvinvointi - ja luovan alan verkosto
• Kootaan yhteen liikunta-alan edunvalvontatyötä tekevät järjestöt ja vahvistetaan
yhteistyötä Suomen Yrittäjien kanssa.
Diges ry, Suomen Kunto- ja
terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
• Liikunta-alan tiede- ja yrityspuistot etsivät
yhteistyössä kunkin ydinosaamisalueet ja
yhteistoiminnan mahdollisuudet. Yhteistoiminnan mahdollisuuksia etsitään myös
kansainvälisesti.
OKM
• Kehitetään kunnan ja yritysten välistä
yhteistyötä.
Suomen Kuntaliitto, Suomen
Kuntoliikuntaliitto ry, SLU-alueet,
Suomen kunnat, Suomen Kunto- ja
terveysliikuntakeskukset SKY ry
n » rajoja rikkova | tiedän jo » haen vaihtoehtoja | oma ala » näköala | joko tai » sekä että | teknokraattinen »
osaamisen
vahvistaminen
holistinen | oma etu » win-win | vanhakantainen » uutta luova | uinahtanut » dynaaminen | harrastelijamaine
17
T
yö- ja elinkeinoministeriön alaisissa neuvontaja rahoituspalveluissa
palvelunalojen osaaminen on varsin nuorta.
Luovan alan ja hyvinvointialan rinnalla
liikunta-alan osaamista ja ymmärrystä tulee lisätä. Suomessa on kattavat
yritysneuvontapalvelut ja alueellisesti
palvelut ulottuvat laajalle. Myös alan
yrittäjien tietoisuutta erilaisista tukimuodoista tulee lisätä niin opinto- kuin
yritystoimintavaiheessakin.
Tyypillisesti pk-yrittäjillä tuotteistus,
markkinointi ja myynti ovat haasteellisimpia osa-alueita, mikä korostuu var-
sinkin luovilla aloilla, joihin liikunta- ja
elämyspalvelut kuuluvat. Liikunta-alalla annetaan monessa oppilaitoksessa yrittäjyyskoulutusta, mutta myös
muunto- ja täydennyskoulutusta tarvitaan lisää. Vuonna 2010 uudistettiin muun muassa liikunnanohjaajan
perustutkinto liikuntaneuvojan tutkinnoksi. Tulevaisuudessa nähdään,
kuinka tutkinto vastaa työnantajien
tarpeita. Alalla on lisäksi joitakin kaupallisia tutkintoja ja lisenssejä, jotka
monipuolistavat sekä kirjavoittavat
toimijoiden taustoja ja samalla myös
aiheuttavat kuluttajalle hämmennystä.
Koulutuksen tulee vastata ajantasai-
sesti yrittäjien eli työnantajien sekä
asiakkaiden eli kuluttajien muuttuviin
tarpeisiin. Koulutuksen tulee olla laadukasta, jotta opintonsa päättäneillä
on riittävät edellytykset työssä toimimiseen tai yrittäjyyteen.
Alan asiantuntijaverkoston tietojen
ja osaamisen kokoaminen esimerkiksi
olemassa olevaan asiantuntijahaku.fi
-palveluun palvelee niin yrittäjiä kuin
kehittäjiäkin. Asiantuntijahaku.fi sisältää keväällä 2011 lähes 2000 asiantuntijan tiedot eri aloilta ja on asiantuntijoille
maksuton. Palvelu kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin Yritys-Suomi
-palveluihin.
en » ammattimainen | lajilähtöinen » asiakaslähtöinen | niin kuin aina ennenkin » aivan uusiin suuntiin | nukka
kansain­
välistyminen
vieru » raikas | tunkkainen » ilmava | yksin » verkostossa | sulkeutunut » avoin | paikallinen » kansainvälinen
19
S
uomalaisen liikuntatutkimuksen ja -teknologian
arvostus on maailmalla
hyvä, ja muutaman suomalaisen suuryrityksen
kohdalla voidaan puhua jopa alan suomalaisesta brändistä. Toisaalta suomalaisen liikunta-alan pk-sektorin muita
tuotteita tai palveluita ei maailmalla
vielä tunneta, eikä myöskään brändiä
ole olemassa. Suomen kansainvälistämisen tukija Finpro tekee liikunta-alan
pk-sektorin vienninedistämistoimenpi-
teitä. Näiden toimien tueksi ja lisäksi tulee koota alan yritysten terävin kärki ja
yhteistyössä viedä toimijat maailmalle.
Suomalaiset liikunta-alan yritykset
näkyvät monilla kansainvälisillä messuilla. Messuille osallistutaan myös
yhteistyössä useiden yritysten kesken.
Vähemmän on vielä nähty liikunta-alan
pk-yrittäjien ilmestymistä kansainvälisille areenoille uudenlaisissa yhteyksissä kuten eri alojen edustajien kanssa pop-up -kaupoissa tai tiloissa. Pop
up -ilmiö on maailmalla yleistymässä ja
usein messuesiintymisiin nähden halvempi ja joustavampi vaihtoehto. Toki
tulee miettiä eri vaihtoehtojen välillä,
mikä kohderyhmä halutaan tilaisuuksilla tavoittaa. Messut ovat vakiintunut
perinne ammattilaisten osalta, kun taas
pop-up -tiloilla tavoitetaan edelläkävijäkuluttajat ja käytetään uudenlaisia
markkinointikeinoja.
Alan kansainvälistyminen kulkee
toimenpideohjelmassa läpi tasojen
tunnistaen J. Karjalaisen laulun sanat:
”Maailma on globaali, siinä koko juttu.”
n | hampaat irvessä » pilke silmäkulmassa | kapea-alainen » rajoja rikkova | tiedän jo » haen vaihtoehtoja | om
20
5.työ- ja elinkeino­ministeriön
alaiset palvelut
6.liiketoiminnan kehittäminen
• YritysSuomi-neuvontapalveluissa vahvistetaan liikunta-alan osaamista.
2011 Koheesio- ja kilpailukykyohjelman
luovan alan verkosto
• Järjestetään liikunta-alan ammattilaisille
ja yrittäjille korkeatasoista valmennusta
ja koulutusta erityisesti tuotteistamisen,
myynnin ja markkinoinnin osa-alueilla.
Liikunta- ja urheiluopistot sekä
aikuiskoulutuskeskukset
• ELY-keskuksissa ja TEKESissä vahvistetaan
alan rahoittajien osaamista.
• Järjestetään muunto- ja täydennyskoulutusta liikunta-, hyvinvointi- ja elämyspalveluiden kehittämiseen alan yrityksissä
yhteistyössä luovan alan sekä sosiaali- ja
terveysalan kanssa.
OKM, STM, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry,
jatkossa myös sertifioidut palveluntuottajat
• Tuetaan yrittäjähenkisiä huippu-urheilijoita
omalla huippu-yrittäjä -ohjelmalla
Olympiakomitea, Aalto-yliopisto, Diges ry
• Järjestetään liikuntaseuroille ja -järjestöille
liiketoimintaosaamista vahvistavaa valmennusta ja koulutusta.
Suomen Liikunta ja Urheilu SLU
ry, Kolmas lähde -hanke (–2013)
osaamisen vahvistaminen
liikunta-alan yrittäjyyden kehittämisen toimenpiteet
ma ala » näköala | joko tai » sekä että | teknokraattinen » holistinen | oma etu » win-win | vanhakantainen » u
21
7. asiantuntijaverkosto
8.kansainvälistyminen
• Kootaan liikunta-alan asiantuntijaverkoston
tiedot ja osaaminen.
Asiantuntijahaku.fi
• Seurataan ja vaikutetaan EU-lainsäädäntöön ja päätöksiin.
Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten
yhdistys SKY ry, Kuntoliikuntaliitto ry
• Otetaan käyttöön kansainväliset liikuntaalan ammattilaisrekisterit ja luodaan oma
suomalainen liikunta-alan ammattilaisten
rekisteri. Kootaan suomalaiset tiedot näihin
rekistereihin.
FISAF World, EFFA:n EREPS rekisteri ja IDEA Directory
• Kartoitetaan uudentyyppisen yrittäjyyden
löytymiseksi kansainvälisiä liikunta-alan
tilaaja-tuottajapalveluketjutusmalleja, joissa
tuottajana on joko yhdistys tai yritys.
Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten
yhdistys SKY ry, Suomen Kuntaliitto,
SITRA, yksityiset yritykset
• Kootaan Suomen liikunta-alan yrittäjistä
terävin kärki ja jalostetaan brändi vientituotteeksi.
• Klusteroidaan vientiin suuntautuvat
yritykset ja valmennetaan sekä koulutetaan
yritykset kansainväliselle tasolle.
Finpro ja Aalto-yliopiston
Ready Steady Go -hanke
• Viedään liikunta-alan tuotteita ja palveluita
uudenlaisissa konsepteissa kuten pop-up
-shoppeina maailmalle yhdessä muiden
alojen tuotteiden ja palveluiden kanssa.
• Tuotteistetaan suomalaisia erikoistaitoja
kuten urheilutapahtuma-, liikuntapaikkarakentamis- ja audiovisuaalisen alan osaamista kansainväliseksi liikuntavientituotteeksi.
Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry,
Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Finpro
uutta luova | uinahtanut » dynaaminen | harrastelijamainen » ammattimainen | lajilähtöinen » asiakaslähtöinen
lähteet
niin kuin aina ennenkin » aivan uusiin suuntiin | nukkavieru » raikas | tunkkainen » ilmava | yksin » verkostoss
23
•
•
•
•
•
•
•
•
Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015. KTM-julkaisuja 10/2007.
Koivisto, N. 2010. Liikunta-alan yrittäjyyden kehittämisstrategia 2020. Diges ry 2010.
Kosonen, H. 2010. Liikunta- ja elämyspalvelut Uudellamaalla – ennakointityö. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 24/2010.
Kosonen, H. & Tiikkaja, A. 2008. Liikunta-alan yritys- ja seuratoiminnan selvitys – loppuraportti. Diges ry 2008.
Liikuntalaki 18.12.1998/1054
Redera 2011. Suomalaiset 2011 -tutkimus. http://redera.fi/kotisivu/2011/04/uudet-sivut-uudet-tuulet/
Suomen Liikunta ja Urheilu SLU 2010. Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010, Aikuisliikunta. SLU:n julkaisusarja 6/2010.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2009. Työllisyyskatsaus 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 54/2009.
sa | sulkeutunut » avoin | paikallinen » kansainvälinen | hampaat irvessä » pilke silmäkulmassa | kapea-alaine