pro Oulun seutu ■ 2/2011 Ammattiliitto Pro Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry ja 1 Kuulumisia pääkonttorista Kevään aikana on saatu kokea monenlaista huumaa. On ollut vaali-, maailmanmestaruus- ja tavallista keväthuumaa. Kaikista niistä aletaan toipua ja tilalle tulee kesästä ja lomista nauttiminen, lomahuuma. Eräänlaista huumaa on koettu koko kevään ajan neuvottelupöydissäkin, joissa työntekijöiden, siis myös toimihenkilöiden, palkoista päätetään. Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n, tahtotila vuosi sitten oli, että sopimukset tehtiin kolmeksi vuodeksi mutta palkoista neuvotellaan joka vuosi. Nyt siis neuvotellaan. Tahtoo vain olla aika yksipuolista neuvottelua. Työnantajaliitot esittävät EK:n käskystä samaa prosentin - puolentoista prosentin linjaa, johon lisätään ehkä prosentin paikallinen erä työpaikoilla sovittaessa. Linja esityksissä on pitänyt. Kuitenkin pitäisi EK:n mukaan katsoa alan tuottavuutta ja maksukykyä jne. ja silti he esittävät kaikille samaa tasoa. Pro on neuvotteluissa onnistunut pikku hiljaa nostamaan tehtyjen sopimusten kustannusvaikutusta, siis toimihenkilöille tulevan rahan määrää. Viimeisimpien tehtyjen sopimusten kustannusvaikutukset liikkuvat 2,5 – 2,7 % tasolla. Tehdyt sopimukset ovat lisäksi olleet sekalinjaisia, pienemmät palkat nousevat kiinteällä euromäärällä ja isommat palkat prosentuaalisesti, joten alhaisemmat palkat nousevat prosenteissa laskien enemmän. Iso kiitos hyvistä sopimuksista kuuluu puheenjohtaja Rinteelle. Hänen henkilökohtainen panoksensa monissa neuvotteluissa on ollut ratkaiseva. Hyvät henkilökohtaiset suhteet useisiin vastapuolen johtajiin mahdollistavat kahdenkeskiset taustalla käytävät neuvottelut, joiden tulokset sitten kir- pro jataan sopimuksiin. Hyvänä esimerkkinä on vasta päättynyt paperin sopimuskiista. Iso kiitos kuuluu lisäksi lakossa olleille toimihenkilöille. Myös liittohallitusta sopimusneuvottelut ovat työllistäneet. Hallitus on kevään aikana pitänyt normaalien, Ruoholahdessa pidettävien, kuukausikokousten lisäksi useita puhelinja sähköpostikokouksia, joissa on hyväksytty neuvottelutuloksia tai päätetty työtaistelutoimista. Näin etätyönä kokoukset on voitu pitää joustavasti ja taloudellisesti. Viikolla 21 kokoontuu Pron edustajisto ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseensa Majvikissa. Järjestäytymiskokous oli viime vuoden lopulla. Kokouksessa käydään läpi Ammattiliitto Suoran ja Toimihenkilöunionin tilinpäätökset ja toimintakertomukset ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä. Kokouksessa käsitellään ja päätetään myös vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja talousarvion pe- Päätoimittaja: Ulla Väätäjä [email protected] Puh. 040 7337 942 Kansikuva: Tarja Närhi, Radio-ohjattavat purret linnakkeen edustalla Muhoksella Lyylin päivänä Jouni Koskinen GSM 050 312 0454 [email protected] Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä. Painopaikka: Joutsen Median Painotalo, OULU Puh. 08-537 0011, fax 333 945 Oulun seutu Jäsenlehti Uusikatu 40 B 5, 90100 OULU rusteista, joiden pohjalta hallitus asiat valmistelee. Jotta edustajiston jäsenet voisivat toimia tehokkaasti, on heille hankittu kannettavat tietokoneet verkkoyhteydellä. Nettiin perustetaan keskustelualusta, jossa voi käydä katsomassa suunnitelmia ja kommentoida niitä. Toimihenkilöunionin viime vuoden tulos oli 6,7 M€ tappiollinen. Huono työllisyystilanne vaikutti edelleen ja vuoden aikana oli lukuisia kertaluonteisia kulueriä, kuten ylimääräinen liittokokous, lakkoavustukset ja – sakot. Myös työttömyyskassan jäsenmaksun korotus vaikutti tappioon. Tappiot katetaan pääomasta, joka kasvoi ennen lamaa myydyillä sijoituksien tuotoilla. Ammattiliitto Suoran viime vuoden tulos oli 7,8 M€ tappiolla. Tulos olisi ollut positiivinen ilman Nordea Unioni Suomi ry:lle luovutettua 8,1 M€:n omaisuutta, joka vastasi sopimuksen mukaan 24,5 % osuutta Suoran nettovarallisuudesta. Uusi liitto on toiminut nyt virallisesti melkein viisi kuukautta. Hallitustyöskentely on ollut hyvää, eikä eroja eri liitoista tulleiden jäsenten toiminnassa ole ollut. Jonkinlaista tulkintaerimielisyyttä oli havaittavissa päätettäessä jäsenyhdistysten mallisäännöistä. Aiesopimusta tulkittiin hieman eri tavalla, mutta yhteistyö jatkuu, vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä. Allekirjoittaneella alkaa kesäloma parin viikon päästä. Muistakaa laiskotella lomallanne! Toimituskunta: Jouni Koskinen Tuula Rämet Rauno Harju Kerttu Mömmö Levikki: 2500 kpl 2 Aluejohtokunta Ammattiliitto Pron uudenlainen aluetoiminta alkoi vuoden alusta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteiseen aluejohtokuntaan valittiin alueella toimivista yhdistyksistä kahdeksan edustajaa, jotka ovat: Pirjo Ahokas, Terttu Hietala, Milla Härkin, Petri Illikainen, Matti Kelloniemi, Juha Lehtonen, Meeri Mäkitalo ja Ulla Väätäjä. Liiton edustajana kokouksiin osallistuu sopimusala-asiamies Kerttu Mömmö. Aluejohtokunnan vetäjänä toimii Matti Kelloniemi. Kokouksia on pidetty keväällä kolme kertaa ja viimeisin 28.4. Oulun aluekeskuksessa. Aluejohtokunnan kokoukseen saimme vieraaksemme STTK:sta Lauri Korkeaojan luennoimaan elinkeinopolitiikasta ja aluetoiminnasta ja Saara Mämmin Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu alueen laajuudesta ja sen tulevaisuuden näkymistä ja erityistarpeista mm. koulutuk- Saara Mämmi sen suhteen. Hallituksesta tilaisuudessa oli mukana Jouni Koskinen. Aluejohtokuntien jäsenet olivat Ruoholahden pääkonttorilla koulutettavina lauantaina16.4. Kokouksessa kävimme läpi myös koulutuksesta saamaamme aineistoa. Alkuun oli toiminnassa hieman käynnistysvaikeuksia, mutta nyt varsinkin koulutuksen ja kokoukseen saamiemme asiantuntijoiden vuorovaikutuksella saimme selkeät suuntaviivaukset toimintaamme. Haasteet tulevat olemaan toisenlaiset verrattuna TU:n aikaiseen piiritoimintaan. Johtokunnan kokouksista laaditaan muistiot, jotka välitetään yhdistysten puheenjohtajien kautta tiedotettaviksi jäsenille. Yhdistyksille suunnattu tilaisuus järjestetään 22.10.-23.10.2011, josta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Jouni Koskinen Kerttu Mömmö Matti Kelloniemi ja Lauri Korkeaoja. Aluejohtokuntaa: Terttu Hietala, Matti Kelloniemi, Ulla Väätäjä ja Juha Lehtonen. 3 Oppiiko vanha koira uusia temppuja? Työssä oleva voi lähteä opiskelemaan uuden ammatin tietyin edellytyksin iästä riippumatta. Työssä olevan omaehtoinen opiskelu edellyttää, että työsuhde pysyy voimassa ja opetus tapahtuu julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Kokopäiväinen opiskelu voidaan toteuttaa vuorotteluvapaana (enint. 1 vuosi), opintovapaana (enint. 2 vuotta) tai vuorottelu- ja opintovapaan yhdistelmänä. Itse aloin opiskella metsäalan perustutkintoa, joka kestää 2,5 vuotta, joten sovin työnantajani kanssa, että jään ensin vuorotteluvapaalle ja jatkan sitten opintovapaalla. Lisäksi työtön tai työttömäksi jäävä henkilö voi opiskella tietyin edellytyksin omaehtoisessa koulutuksessa sillä työttömyysetuudella, johon hän on oikeutettu työttömänä aikana. Vuorotteluvapaalla ollut henkilö voi päästä uudelleen vuorotteluvapaalle oltuaan välillä töissä viisi vuotta. Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaa- Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestelmä, jossa työnantaja palkkaa vuorotteluvapaalle lähtevän tilalle vuorotteluvapaan keston ajaksi sijaisen ja vuorottelija saa vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan edellytys on, että hakijalla on 10 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista ja että kokoaikainen työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaan voi käyttää miten haluaa, esim. opiskeluun. Vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään kymmenen vuotta ja että työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon. saa osoitteesta www.tyj.fi tai TE-toimistosta. Vuorottelukorvauksen maksajalle toimitetaan vuorottelukorvaushakemus, palkkatodistus 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta. TE-toimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisesta työvoimapoliittisista edellytyksistä vuorottelukorvauksen maksajalle, joka tekee päätöksen korvauksesta ja huolehtii sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen. Rauno Harju ta edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Palkkakertymästä vähennetään 3,67 % (tel-maksua vastaava osuus) ennen vuorottelukorvauksen määrittelyä. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaasta tehdään työnantajan kanssa vuorottelusopimus, joka toimitetaan paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelijan on toimitettava TE-keskukseen myös selvitys vapaata edeltävän 13 kuukauden työssäolosta, esim. jäljennös palkkatodistuksesta. Lisäksi TE-toimistoon pitää toimittaa luotettava selvitys sijaisen palkkaamisesta, esim. kopio sijaisen työsopimuksesta. Vuorottelukorvausta haetaan omalta työttömyyskassalta tai Kelan toimistosta. Korvauksen takautuva hakuaika on kolme kuukautta. Hakulomakkeita 4 Työssäkäyvä voi hakea työstään opintovapaata opintojen ajaksi ja hakea sille ajalle Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea tai Kelan opintotukea. Työntekijä voi pitää enintään kaksi vuotta opintovapaata viiden vuoden aikana, jos päätoiminen palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Opintovapaan voi pitää yhdessä tai useammassa jaksossa. Opintovapaata voi käyttää julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen sekä tietyin edellytyksin ammattiyhdistyskoulutukseen ja maatalousyrittäjille järjestettyyn koulutukseen. Jos opintovapaa kestää yli viisi päivää, sitä tulee hakea kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 kalenteripäivää ennen opintojen alkua. Enintään viiden päivän opintovapaata tulee hakea työnantajalta suullisesti tai kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen opintovapaan alkua. Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos siitä on tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Aikuiskoulutustuki edellyttää hakijalta 8 vuoden työssäoloaikaa tukikauden alkuun mennessä. Lisäksi henkilön päätoimisen työ- tai virkasuhteen samaan työnantajaan tulee olla tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt vähintään vuoden yhdessä tai useammassa jaksossa. Aikuiskoulutustukea voi saada enimmillään 18 kuukauden ajan ja koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Yksityisten oppilaitosten ja kouluttajien järjestämä koulutus ei kuulu tuen piiriin. Tarkempia tietoja aikuiskoulutustuesta löytyy koulutusrahaston verkkosivuilta, www.koulutusrahasto.fi. Kannattaa olla yhteydessä Koulutusrahastoon aikuiskoulutustuen mahdollisuuden selvittämiseksi. Mikäli aikuiskoulutustukea ei ole mahdollista saada tai tukiaika ei riitä opintojen loppuun suorittamiseen, on Kelan opintotukea mahdollista hakea päätoimisiin opintoihin. Lisätietoja: www.kela.fi Mikäli opinnot kestävät pidempään, voi eri tukimahdollisuuksia yhdistää. Esimerkiksi vuorotteluvapaalla aloitettuja opintoja voi jatkaa opintovapaalla (aikuiskoulutustuella ja/tai opintotuella). Mutta opintovapaalla aloitettuja opintoja ei voi jatkaa vuorotteluvapaalla, koska vuorotteluvapaalle jäänti edellyttää, että on ollut työssä vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaalle jääntiä. Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki edellyttävät, että teillä on taustalla voimassa oleva työsuhde. Mikäli työntekijä irtisanoutuu työstä, silloin näihin tukiin ei ole mahdollisuutta ja jäljelle jää Kelan opintotuki. Opiskelu työttömyysetuudella Viime vuoden alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan työtön tai työttömäksi jäävä henkilö voi opiskella tietyin edellytyksin omaehtoisessa koulutuksessa sillä työttömyysetuudella, johon hän on oikeutettu työttömänä aikana. Kannattaa olla varovainen työn jättämisen suh- teen, koska on epätodennäköistä, että TE-toimisto lähtisi tukemaan opiskelua työttömyysetuudella, jos itse irtisanoutuu työstään opintojen vuoksi. Mikäli irtisanoutumisen syynä on jokin muu esim. terveydelliset syyt, kannattaa tätä tukimahdollisuutta kysyä omasta työja elinkeinotoimistosta (TE-toimistosta), joka tekee asiasta päätöksen. Omaehtoisen opiskelun ajalta työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen, jos - henkilö on työnhakijana TE-toimistossa - henkilö on 25 vuotta täyttänyt tuetun opiskelun alkaessa - henkilöllä on TE-toimiston toteama koulutustarve - opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella on sovittu henkilön työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ennen opintojen aloittamista - työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella koulutustarpeen arvioinnin osalta kaikkien seuraavien seikkojen on täytyttävä: - työnhakijalla on ylipäätään TEtoimiston toteama koulutustarve - opiskelun tukeminen on työvoi- Metsurioppilas Rauno Harju ja tuleva työkalu. 5 mapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka ja - opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Opiskelun tulee olla päätoimista eli laajuudeltaan keskimäärin vähintään 5 opintopistettä(op) tai 3 opintoviikkoa(ov) opiskelukuukautta kohden tai vähintään 25 tuntia viikossa, jonka ei tarvitse olla luentojen tuntimäärä vaan kaikki opintoihin (luennot, tehtävät ja tentit) viikossa kuluva aika. Opiskelun kestolle ei ole rajoituksia, mutta työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta maksetaan opiskelun tukemiseen enintään 24 kk yhtä opintokokonaisuutta kohden. Koulutuksen opiskelumaksut maksaa opiskelija itse. Jos opinnot jatkuvat 24 kk:n jälkeen, henkilö katsotaan työttömyysturvalain mukaisesti päätoimiseksi opiskelijaksi eikä hänellä ole oikeutta työttömyysetuuteen vaan KELA maksaa sen jälkeen mahdollisesti opintotukea. Lisää opintotuesta KELAn internet -sivustoilta ja puhelinpalvelusta. TYÖPAIKAN MUISTILISTA LOPPUVUODELLE KESÄKUU SYYSKUU Luottamusmies x Tarkista kesätyöntekijöiden työsopimukset. Luottamusmies x Tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta. x Tasa-arvo-, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. x Yhdistyksen vaalikokouksen asiat. Työsuojeluvaltuutettu x Työpaikan hellerajat. x Kesätyöntekijöiden vastaanotto. Klubivastaava x Klubi-ilta kesätyöntekijöille. HEINÄKUU Työsuojeluvaltuutettu x Toimihenkilöryhmien työsuojelutavoitteet. x Varmista työsuojeluohjelma. Klubivastaava x Klubi-ilta uusille toimihenkilöille. Hauskaa kesää! ELOKUU Luottamusmies x Jäsenhankinta: tapaa työpaikan uusia toimihenkilöitä. Tarjolla jäsenyys TU:ssa ja TUkassassa. x Perintäsopimuksen valvonta: työnantajalta selvitys alkuvuodesta. Työsuojeluvaltuutettu x Jäsenhankinta luottamusmiehen ja klubivastaavan kanssa. LOKAKUU Luottamusmies x Yhdistyksen vaalikokous loka-marraskuu. Työsuojeluvaltuutettu x Kartoita toimihenkilöiden työsuojelukoulutuksen tarve. Klubivastaava x Yhdistyksen vaalikokous loka-marraskuu. MARRASKUU Luottamusmies x Luottamusmiesvalinnat. x Palkankorotusten tarkistus. x Yhdistyksen vaalikokous loka-marraskuu. Työsuojeluvaltuutettu x Seuraavan vuoden työsuojelun toimintasuunnitelma. x Työsuojeluvaalit. Klubivastaava x Tarkista jäsenlistat luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. x TU-klubin pikkujoulu. x Yhdistyksen vaalikokous loka-marraskuu. JOULUKUU Luottamusmies x Ilmoita luottamusmiesvalinnat työnantajalle ja TU:hun. x Luottamusmiesten osaamissuunnitelma. Työsuojeluvaltuutettu x Ilmoita työsuojeluvaltuutettujen valinnat työnantajalle ja TU:hun. Työnantaja ilmoittaa Työturvallisuuskeskukseen. Klubivastaava x Jäsenhankintasuunnitelmat luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Hyödynnä jäsenlistoja. www.proliitto.fi Ammattiliitto Pro on myös Facebookissa 6 Edustajiston kokous pidettiin kokous- ja kongressikeskus Majvikissa 25. - 26.5.2011. Taustaa: Toimihenkilöunionin ja Ammattiliitto Suoran yhdistyttyä Ammattiliitto Pro:ksi, liittoa johtaa ylimenokauden hallinto: edustajisto ja hallitus. Toimikausi on kaksivuotinen ja päättyy vuoden 2012 lopussa. Edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja se muodostuu neljän eri sektorin edustajista; teollisuus-, finanssi-, palvelu-, ict- ja viestintä. Ennen edustajiston kokousta keskiviikko aamuna pidettiin Työttömyyskassa Pro:n kassan varsinainen kokous, joka on avoin kaikille kassan jäsenille. Paikalla oli 53 jäsentä ja kassan henkilöstöä. Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätökset vuodelta 2010 ym. muut sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen lopuksi hallitus kukitti ja kiitti kassanjohtaja Marjatta Väisästä pitkästä ja hyvin tehdystä työstä kassanjohtajana. Marjatta jää eläkkeelle 1.9.2011 ja uutena kassanjohtajana tulee toimimaan Mervi Ruokola. Edustajiston kokous alkoi klo 10.00 ja sen avasi edustajiston puheenjohtaja Jukka Nyberg toivottaen kaikki ter- vetulleiksi. Liiton puheenjohtaja Antti Rinne jatkoi kokousta katsauksella ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin. Aamupäivän aikana käsittelimme toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Lounaan jälkeen kokoonnuimme sekaryhmiin ja työstimme iltapäivän ensi vuoden toimintasuunnitelman perusteita. Tämän jälkeen jatkoimme varsinaista kokousta ja päivän päätteeksi pidimme vielä sektorikokoukset, jossa keskustelimme ajankohtaisista omaa sektoria käsittelevistä asioista ja päätimme, miten jatkossa kokousten välillä olemme yhteydessä toisiimme. Toisena päivänä kokous jatkui läpikäyden muita esityslistalla olleita asioita. Meille esiteltiin myös edellisen päivän ryhmätyöskentelyyn liittyen kaikkien ryhmien tuotokset ensi vuoden toimintasuunnitelman pohjaksi. Kokouspäivät olivat oikein onnistuneet ja saimme paljon keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa aikaan niin oman ryhmämme kuin muidenkin edustajiston jäsenten kanssa. Edustajiston kokouksessa olivat: Matti Kelloniemi, Raahen Terästeh- taan Toimihenkilöt TU ry, Esko Ekfors, Oulun Rakennustoimihenkilöt TU ry, Jouni Ryyti, Keskipisteen Toimihenkilöt TU ry, Jouko Filpus, Oulun Metsäteollisuuden Toimihenkilöt TU ry ja Tiina Rakennuskoski, Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry Tiina Rakennuskoski Tiina Rakennuskoski, edustajiston jäsen Jäsentietojen ylläpito Huolehdi, että jäsentietosi ovat oikein ja ajan tasalla. Osoitteenmuutokset saamme suoraan Väestörekisteristä, ellei niissä ole luovutuskieltoa. Halutessasi tehdä sen itse, tee se suoraan omiin jäsenrekisteritietoihisi sähköisen asioinnin kautta. Mikäli talouteenne tulee kaksi jäsenlehteä, voitte halutessanne perua toisen. Jäsensivuilta saat myös tarkempaa tietoa miten menetellä jäsenyyteen liittyvissä muutostilanteissa esim. kun - työnantajasi vaihtuu - haluat vaihtaa yhdistystä - siirryt vapaajäseneksi tai eläkkeelle - aloitat yrittäjätoiminnan, lähdet ulkomaille töihin tai - jäät palkattomalle vapaalle. Tutustu OmaPron, tarkista jäsenyystietosi ja hoida muutosilmoitukset sitä kautta tai käytä jäsensivujen kautta avautuvia lomakkeita. Muutosilmoituksia voit tehdä myös sähköpostilla jasenasiat@proliitto.ﬁ tai soittamalla liiton jäsenpalveluun puh. (09) 1727 3440, klo 9-15. Edellä mainittuja yhteystietoja voit käyttää myös ilmoittaessasi jos et halua, että osoitetietojasi käytetään liiton kautta tapahtuvaan jäsenetujen suoramarkkinointiin. Mikäli jäät työttömäksi ja saat ansiopäivärahaa tai muuta korvausta Ammattiliitto Pron työttömyyskassasta ei palkatonta aikaa tarvitse ilmoittaa, sillä nämä tiedot jäsenrekisteriin saamme työttömyyskassasta. 7 Satamamme Pasito Blanco sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Maspalomaksen Faro majakasta. Jyrkkää rantakalliota reunustavat Melonerasin golf-viheriöt. Alue on viihtyisä ja rauhallinen. Istutukset kukoistavat, nurmi on vihreää ja palmut huojuvat tuulessa. Ilma oli tasaisen lämmin. Se on ollut koko ajan yli +25 astetta. Yksi sadepäivä mahtui koko kolmeen kuukauteen, jonka olimme Pasito Blancossa. Toimistossa oli maailman ystävällisin mies, Ernesto, joka palveli meitä hyvällä englannin kielellä kaikissa mahdollisissa ongelmissa. Aivan sataman kupeessa oli pieni yksityinen uimaranta, jossa löhöilimme ensimmäiset viikot veneelle paluun jälkeen. Alueella oli pieni Spar-kauppa, josta saimme suurin piirtein kaiken tarvitsemamme suhteellisen edulliseen hintaan. Ei olisi voinut toivoa parempaa satamapaikkaa. Paikallisella linja-autolla, Guagualla, pääsimme helposti ja halvalla liikkumaan. Lähellä olevasta Arguineguin kaupunkista kävimme ostamassa tuoretta lihaa ja kalaa. Samasta kaupasta sai myös suomalaisia herkkuja: Fazerin sinistä suklaata, salmiakkia ja Felixin voileipäkurkkuja. Juhlamokka oli sen verran tyyristä, että sai jäädä hyllyyn. 9,50 euroa kahvipaketista on sentään liikaa. Lauantaisin kävimme San Fernandon markkinoilla hakemassa tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Teneriffalla Maaliskuun alussa 3.3. kävimme purjehtien Teneriffalla. Oli todella kova tuuli. Minulla oli edellisestä purjehduksesta monta kuukautta aikaa ja merijalkaa ei ollut vielä muodostunut. Tarja Pasito Blancossa. Roque Nublo Voimakkaimmillaan tuulta oli 16–17 m/s. Puuskat eivät tuntuneet ollenkaan hyvältä. Perille päästiin kovassa tuulessa klo 15.20. Matkaa oli tehty 53 merimailia. Teneriffalla oli todella viileää. Lämpötila oli alle +20 astetta päivällä ja se laski alle +15 asteeseen yöllä. Olimme niin tottuneet Gran Canarian lämpötiloihin, että nyt me paleltiin aivan tosissaan. Illalla jouduimme laittamaan lämpöpuhaltimen puhaltamaan, että tarkenimme nukkua. Teneriffalla olimme kolme päivää. Paluumatka olikin sitten mukavaa menoa auringonpaisteessa takaisin Pasito Blancoon. Ajankulua Vuokrasimme auton ja kiersimme saarta. Kävimme vuoristossa ja tutustuimme pieniin kyliin niin rannikolla kuin vuorillakin. Mieleenpainuvin reissu oli patikointi Roque Nublolle, joka on kalliopaasi, jonka huippu on 1817 metrin korkeudella vuoristossa. Sen juurelta oli upeat näköalat aina Teneriffan Teidelle saakka. Maspalomaksen upeat hiekkadyynit vetivät meitä auringon ottoon rannalle. Kävimme usein myös omalla pienellä uimarannalla, jos ei sitten jääty veneen kannelle löhöilemään. Vietimme kiireettömiä mukavia lomapäiviä. 8 Kävelimme pitkiä lenkkejä ja nostimme kuntoa. Harmillisesti Pekan Portugalin vesillä ilmestynyt tyrä ei siitä tykännyt ja jouduimme käymään parin viikon reissulla Oulussa leikkauksessa. Meidän paluusuunnitelmat menivät uusiksi. Emme päässeet lähtemään Portugaliin silloin kun olimme aikoneet. Myös veneen pohjanpuhdistuksessa löytynyt potkuririkko siirsi paluuta entisestään. Las Palmasissa Potkuria olimme odottaneet viisi viikkoa. Vapun aatonaattona se vihdoin tuli ja se asennettiin välittömästi ja me pääsimme lähtemään Las Palmasiin. Oli loistava purjehdus sää ja purjehdimme mukavaa 6 solmun vauhtia aurinkoisessa säässä. Perillä päästyämme nousi sitten melkoinen myrsky. Satoi kaatamalla ja jouduimme jäämään ensimmäiseksi yöksi reception laituriin. Vappu vietettiin siis Las Palmasissa. Olimme viikonlopun veneellä. Las Palmas oli meille tuttu, kun olimme siellä käyneet useimpia kertoja sekä vuokra-autolla ja linja-autolla. Kohti Portugalia Tarvitsimme uudet akut ja ne saimme mukavasti sataman venetarvikeliikkeestä. Heti kun akut oli asennettu, köydet irtosivat 2.5. klo 16.15. Lähdimme kohti Portugalia. Edessä oli 630 mailia. Arvioitu matka-aika oli tuulesta riippuen 7-10 vuorokautta. Oli aurinkoinen sää, tuulta 6-7 m/s ja vauhtia 4,5 solmua. Yöksi tuuli kuitenkin heikkeni ja yö ajettiin moottorilla autopilotin ohjatessa. Tiistaiaamuna jatkoimme moottorilla ajoa, koska ei vieläkään tuullut. Päätimme ajaa moottorilla nyt kun ei ole tuulta. Voimme ajaa 2-3 vuorokautta ja sitten siirtyä purjeille. Tuuliennusteet olivat luvanneet loppumatkalle ihan mukavaa purjehdustuulta. Polttoaineresurssia jätettäisiin 70 litraa loppupäähän. Sillä ajaisi reilun vuorokauden. Autopilotin ajaessa on suhteellisen helppoa vain olla. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, joten suojakertoimia tarvittiin, vaikka olemme jo melko ruskeita. Toinen yö oli yhtä rauhallinen ja kului edellisen tapaan. Minun vahtivuoro oli klo 23-02 ja Pekan vahti siitä aamuun. Aamulla ei ollut muutosta tuulitilanteessa ja päivä meni vuoroin nukkumassa ja vahdissa. Päivällä kirjoitin blogitekstiä Pekan nukkuessa. Yhtäkkiä veneen ympärillä oli delfiiniparvi. Otin kameran ja menin kannelle kuvaamaan. Sain nähdä hienoja hyppyesityksiä. Pekka heräsi ja oli vihainen, kun olin kannella ilman turvavaljaita. Iltapäivällä saatiin vähän tuulta ja nostimme purjeet. Tuuli oli heikkoa eikä sitten vauhtiakaan ollut kovin paljon. Kolmas yö lähestyi ja näytti siltä, että saisimme vesisateen. Ja vesisateen mukana tulisi toivottua tuulta. Sadetta ei kuitenkaan tullut. Moottori ei käynnisty Minä jäin jälleen ensimmäiseen vahtiin. Pekka vetäytyi nukkumaan. Minulle on ensimmäiset tunnit pimeässä aina vaikeita. Jotenkin en pysty hahmottamaan plotterin, tuulimittarin ja kompassin valojen vuoksi oikeaa suuntaa. Pimeästä merestä on turha hakea apua hahmottamiseen. Yritin ajaa tuulimittarin mukaan. Käänsin ruoria liian laajasti ja genoa pääsi pakittamaan. En saanut venettä kääntymään oikeaan suuntaan, kun ei ollut riittävästi vauhtia. Huusin Pekkaa apuun. Pekka yritti saada moottoria käyntiin, mutta se ei onnistunut. Pekka sai kuitenkin veneen kääntymään ja sai purjeet vetämään. Pekka epäili, että moottori oli saanut ilmaa ja meni tutkimaan sitä. Vika ei ollut ilmavaivaa, vaan se oli jossakin polttoainepumpussa, koska suodattimelle ei tullut yhtään polttoainetta. No siinä mietittiin mitä nyt. Ollaan Atlantilla Madeiran ja Afrikan rannikon puolessa välissä. Matkaa Portugaliin on yli 400 mailia eli 750 km ja meillä on moottori hajalla. Lähimpään satamaan Lanzarotelle oli 150 mailia. Pekka arveli, että sinne purjehtiessa meillä menisi aikaa 30 tuntia, jos tuuli jatkuisi samanlaisena. Nyt sammutimme kaikki muut sähkölaitteet paitsi plotterin, jotta tiedetään missä ollaan ja pysytään suunnassa. Kello oli 01.00 yöllä. Olimme tehneet matkaa yli kaksi vuorokautta ja takana oli 262 mailia, kun käänsimme suunnan kohti Lanzarotea. Tuuli oli heikkoa, minä jäin vahtiin ja Pekka yritti nukkua siinä purjeen paukkeessa. Aamuyöllä vuoro vaihtui ja nyt minä kuuntelin meripunkassa sitä kamalaa pauketta. Matka ei juuri edennyt. Torstaiaamuna olimme molemmat väsyneitä, kumpikaan ei ollut nukkunut kunnolla. Aurinko porotti ja matka eteni välillä alle yhden solmun. Tuulta oli 0-3 m/s. Siellä me killuttiin keskellä merta ja odotimme tuulta. Tällä vauhdilla me olisimme Lanzarotella vasta usean vuorokauden kuluttua. Rio Negro kuulee Merellä oli hiljaista. Torstain ja perjantain välinen neljäs yö meni pimeässä. Meillä ei ollut purjehdusvaloja. Perjantaiaamuna Pekka keitti aamupuuron ja olimme kumpikin syömässä salongissa. Oli niin tyyntä, että ei tarvinnut ohjata. Genoa riippui tyhjänä ja heilahti hiljaa mainingin mukana. Kello lähenteli kymmentä. Minä nousin sitloodaan ja näin laivan. Äkkiä Hinauksessa Arrecifeen. 9 kumpikin syöksyimme plotterille katsomaan AIS:sta laivan nimeä. Saksalainen konttilaiva Rio Negro oli noin 2,5 mailin päässä meistä kun saimme käsi-VHF:llä siihen yhteyden. Pekka kertoi, että meillä on moottori rikki, meillä ei ole sähköä ja että tarvitsemme hinausapua. Laivasta kysyttiin kuinka monta henkeä meitä on ja onko meillä riittävästi vettä ja ruokaa. Sen jälkeen jäimme odottamaan. Jonkin ajan kuluttua kerrottiin, että tulossa on SAR alus ja se on neljän tunnin kuluttua täällä. He jäävät odottamaan, että kaikki sujuu hyvin. Ja niin Rio Negro ajoi suoraan meitä kohti. Oli aika hurjaa, kun yli 300 metriä pitkä valtava konttilaiva ajoi 50 metrin päästä keulan ohi. Kannella ollut rastapää huiskutti ja minä huiskutin takaisin. Siinä se pyöri kolme tuntia meidän ympärillä, jonka jälkeen laivasta eri henkilö toivotteli hyvää huomenta ja kertoi, että SAR vene on tunnin kuluttua täällä. He lähtevät jatkamaan matkaansa ja toivotti meille hyvää matkaa. Vielä lopuksi käski sanoa vaimolle terveisiä. Rio Negro lähti liikkeelle ja laivassa soi klassinen musiikki niin kovalla, että se kuului meidän veneeseen saakka. Niin me jäimme odottamaan SAR alusta, joka tuli paikalle täsmälleen tunnin kuluttua. Hinauksessa Arrecifeen Vähän ennen kahta lähdimme hinauksessa kohti Lanzarotea. Lähin satama oli Arrecife. Melkoista vauhtia meitä kiidätettiin, 7-8 solmua oli lokissa ja vaahto vain kuohui veneen perässä. Perillä Arrecifen sataman suulla olimme 7.5. klo 01.00, jossa meidät Î Tulevia tapahtumia Merkkaa kalenteriin! Kesäteatteri 30.7. Lisätietoja lehden takakannessa Oulun Eden, koko perheen virkistyspäivä syksyllä. Seuraa yhdistyksen tapahtumia netin jäsensivuilta www.proliitto.ﬁ, edellyttää kirjautumista - Muista päivittää Oma Prohon jäsentietosi ja sähköpostiosoitteesi, kutsuja tapahtumiin tulee myös sähköpostitse Liitto järjestää kaikille! Pro kiertueella, Oulussa lauantai- na 17.9.2011, teemana Palkallaan on tultava toimeen. Mukaan kutsutaan kaikki prolaiset koko perheen voimin. Monipuolisen päivän ohjelmaan sisältyy perhetapahtuma, jossa lapsia viihdyttävät Muumit. Illalla aikuisia viihdyttävät probileissä Hanna Pakarinen tai Tuure Kilpeläinen. Seuraa liiton ilmoittelua. Tarkempi ohjelma on valmistumassa. Salvamar nimisen SAR aluksen Î otettiin kylkeen kiinni. Näin saattaen meidät kiinnitettiin kalasataman laituriin. Kivilaituri oli neljän metrin korkeudessa meidän kannesta, eikä meillä ei ollut mitään mahdollisuutta päästä laiturille. Meillä ei ollut vessaa eikä vettä, koska meillä ei ollut sähköä veneessä. Satamasta ei löytynyt sähköä. Salvamarin kapteeni Juan tuli käymään veneellä ja oli kirjoittamassa meille laskua hinauksesta. Hinaus laskutetaan, koska ei ollut ihmishenkiä vaarassa. Kerroimme, että meillä ei ole sähköä ja se tarkoittaa, että meillä ei ole vessaa eikä vettä. Juan kutsui meidät suihkuun omaan alukseensa. Olihan sekin elämys käydä meripelastusaluksen suihkussa. Vesi oli kylmää, mutta oli taivaallista kun sai peseytyä kuuden päivän jälkeen. Kamalinta oli, että oli viikonloppu. Juan järjesti meille korjaajan maanantaiksi. Pekka pumppasi kumiveneen ja sillä sitten ajelimme satamassa portaiden kohdalle, josta pääsimme laiturille. Sataman vieressä oli nettibaari, josta pääsimme sähköpostiin ja kertomaan, että olemme joutuneet palaa- maan takaisin Kanarialle. Tutustuimme myös Arrecifen keskustaan. Espanjan kielistä korjauspalvelua Mekaanikko Antonio saapui veneelle maanantaina aamupäivällä. Siinä oli mies kuin Tarzan. Sieltä hän tulla vilahti kannelle, eikä häntä hidastanut laiturin korkeus. Polttoaineen siirtopumppu oli rikki. Antonio puhui vain espanjaa ja oli aika mielenkiintoinen keskustelu, kun hän yritti selittää mikä oli vikana. Ainakin me opittiin, että venttiili on espanjaksi valvula. Yhtä nopeasti Antonio kipaisi laiturille kuin oli tullut alaskin. Hän vei pumpun mennessään ja palasi takaisin vaihdettuaan siihen kalvot ja venttiilit. Ja ihme, moottori hyrähti käyntiin. Sitten tulikin taas kieliongelmia kun piti maksaa. Meillä ei ollut käteistä ja yritin selittää, että tarvitaan pankkiautomaattia. Ei onnistunut. Antonio keksi keinon ja soitti kaverilleen Paulille, joka osasi englantia. Pekka lähti Antonion kanssa automaatille ja maksoi korjauksen. 10 Tuttuun satamaan Pekka ei halunnut jäädä hetkeksikään Arrecifeen. Saavuimme Puerto Caleroon 9.5. klo 18.00. Matka kesti pari tuntia. Ympyrä sulkeutui, ensimmäinen satama Kanarialla oli Puerto Calero ja toiveissa on, että se on myös viimeinen ja pääsemme lähtemään täältä Portugaliin. Seikkailu tuulettomalla Atlantilla ilman moottoria ja sähköä oli sen verran raskasta, että päätimme levähtää kunnolla. Kyselimme gastia Oulusta ja onnistuimme saamaan purjehtijakaverimme Timon avuksi. Timo tulee lauantaina 21.5. satelliittipuhelimen kanssa veneelle. Tavoitteena on päästä lähtemään uudelleen kohti Portugalia sunnuntaina 22.5. Voit lukea blogista miten matka Portugaliin sujui sekä miten matka jatkuu sieltä osoitteesta http://tallu.blogit.fi Tarja Närhi Tallu III perämies Järjestettyjä tapahtumia Keilailta Oulun keilahallin kabinetti ja keväinen torstai-iltapäivä. Odotettavissa oli työsuhdeinfo, jonka piti sopimusalamies Tero Puutio Oulun Pro:n toimistolta. Tilaisuus alkoi hieman myöhässä sovitusta aikataulusta, mutta kun vauhtiin oli päästy, alkoi tuiki tärkeää tietoa tippumaan tasaiseen tahtiin . Kohta kohdaltaan Teron esittämät faktat synnyttivät kysymyksiä osallistujien keskuudessa. Terolle varattu aika loppui yllättäen, mutta kysyimme voimmeko esittäää kysymyksiä Terolle hetken päästä alkavan ruokailun yhteydessä. Tämä sopi ja lähes samassa ruokaa alettiin kattaa kabinettitiloihin. Ruokalistalla oli riistakäristystä pottuvoin keran. Jaoin kaikille osallistujille juomaliput, joka oikeutti itse valitsemaan juomansa, mikäli normaali ruokajuoma ei maittanut tai sitten halusi laukaista tulevan koitoksen jännitystä, sillä edessähän oli vielä tunti keilausta. Ruokailtuamme alkoi illan vaikein vaihe, sopivi- en keilauskenkien valinta. Itselläni se tuotti hieman vaikeutta ja päätin tyytyä hieman pieniin kenkiin, koska sopivaa välikokoa ei löytynyt. H-hetki koitti ja olisi ollut keilausparien valinta edessä, mutta jako tapahtui kuin itsestään 2-3 henkilön ryhmiin. Suuntasimme rataa kohden. Sopiva pallo käteen ja keilojen kaatoon. Ilta jatkui riemunkiljahduksin ja äijämäisin yläfemmojen merkeissä. Kotiin lähdön yhteydessä saamani palautteen johdosta tulemme järjestämään syksyllä vastaavanlaisen tapahtuman. Seuratkaahan sähköpostejanne. Kiitokset kaikille osallistujille. Kesäterveisin, Jarkko Pikkarainen Nuorisovastaava Oulun seudun toimihenkilöt Tu Ry Luottamusmiestapaaminen Pilates Teatteri Pron Oulun aluetoimistolla järjestettiin luottamusmiestapaaminen 17.3.2011. Illan aikana keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Prosta paikalla oli yhdistyksemme kummi Kerttu Mömmö ja hän myös perehdytti osallistujat Pron uusiin nettisivuihin. Jatkossa varaluottamusmiehet tai klubivastaavat voivat osallistua tilaisuuksiin varsinaisen luottamusmiehen sijaisena. Yhdistyksen johtokunnasta tilaisuudessa olivat mukana Sauli Broström, työpaikkavastaava ja tilaisuuden järjestäjä sekä allekirjoittanut. Yhdistyksen jäseniä kävi porukalla tutustumassa pilatekseen Pilates Pro- feelissä , Rajakylässä lauantaina 16.4. Teatteri-ilta perjantaina 20.5. oli menestys. Kaikki varatut liput näytökseen ”Donna, yksinäinen nainen” menivät tunnissa. Suuren suosion takia ostimme kaikki saatavilla olevat liput ja lisäksi lippuja ”Viulunsoittaja katolla” –näytökseen, jotta kaikki halukkaat pääsivät nauttimaan teatteri-illasta samana iltana. Tapaamisiin, Ulla Väätäjä Puheenjohtaja, tiedotussihteeri Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry 11 Seuraava Pro Oulun seutu ilmestyy syys-lokakuun vaihteessa. Aineisto lehteen 1.9.2011 mennessä ulla.vaataja@ gmail.com Citec tarjoaa kokonaissuunnittelua ja konsulttipalveluita energia-, rakennus-, kuljetusväline- ja prosessiteollisuudelle. Citec on perustettu vuonna 1984 ja koostuu kahdesta yhtiöstä – Citec Engineering Oy Ab:stä ja Citec Information Oy Ab:stä. Henkilöstön lukumäärä on noin 1000 ja Citec-yhtiöiden liikevaihto vuonna 2010 oli noin 55 MEUR. Citecin päätoimipaikka on Vaasassa ja sillä on toimistoja Suomen lisäksi Ruotsissa, Englannissa, Ranskassa, Venäjällä ja Intiassa. Menestyksemme perustuu laajaan kokemukseen mekaanisesta, rakennus-, prosessi- ja sähkösuunnittelusta. Citec tarjoaa laaja-alaisesti palveluja aina laitossuunnittelusta ja voimalaitosten modularisoinnista suunnittelutyökalujen kehittämiseen. Oulussa työskentelee tällä hetkellä noin vajaat kolmenkymmentä osaajaa. Citec Engineering keskittyy Oulussa kiskokaluston suunnitteluun. Citec saikin keväällä kolme merkittävää tilausta asiakkaaltaan Transtechilta. Tilausten kokonaisarvo on noin 7 miljoonaa euroa. Citec toimittaa teknisiä suunnittelupalveluita Transtechille seuraavissa hankkeissa; - Uuden sukupolven ravintolavaunut (loppuasiakas VR) - Ohjausvaunut (loppuasiakas VR) - Matalalattiaiset raitiovaunut, (loppuasiakas HKL, Helsingin kaupungin liikennelaitos) Tausta kahdelle ensimmäiselle sopimukselle on että Citecin asiakas Transtech ja VR Group ovat tehneet sopimukset 12 ohjausvaunun ja 15 ravintolavaunun toimittamisesta vuosina 2013 ja 2014. Lisäksi sopimuksiin sisältyvät optiot 13 ohjausvaunun ja 11 ravintolavaunujen toimittamisesta. Lisäksi HKL on valinnut Transtechin uusien raitiovaunujen toimittajaksi. Sopimus käsittää 40 vaunua. Ensimmäiset vaunut nähdään Helsingissä vuonna 2013. Vaunuilla tehdään testiajoja, jotta saadaan kokemuksia mm. talviajosta ennen sarjavaunujen valmistusta. Vaunujen sarjatuotanto alkaa 2014 ”Meillä on ainutlaatuista osaamista kiskokaluston suunnittelusta Suomessa ja nämä tilaukset ovat hienot todisteet Transtechin ja Citecin laajasta yhteistyöstä. Rekrytointimme jatkuvat nyt täydellä vauhdilla - kaksinkertaistamme henkilöstöämme Oulussa kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen syksyn mennessä”, sanoo Citec Engineeringin liiketoimintajohtaja Ralf Wallin. Citec on myös asiantuntija sisäisen tiedon ja käyttäjädokumentaation hallinnassa, suunnittelussa ja tuottamisessa. Väinö Härkönen, Ville Marjamaa ja Esa Tervo Luottamusmies Sauli Broström Yhteystiedot Citec Engineering Oy Ab Elektroniikkatie 2B 90590 OULU, Finland Puhelin: 08 870 6999 Fax: 08 870 6967 Internet: www.citec.com Oiva Heikkinen. 12 Pekka Alalauri, Matti Vuokila ja varaluottamusmies Jari Nikula Väinö Härkönen ja Jaakko Heikkinen 13 Tervetuloa taloon Erkki Rantavuoti aloitti 1.3.2011 Oulun aluetoimistolla sopimusala-asiamiehenä. Erkin sopimusalat ovat finanssiala (rahoitusala, luottotieto- ja perintäala), ICT-ala, MTV Oy ja Subtv Oy, Digita Oy, viestintäala, Yleisradion toimihenkilöt, Yleisradion tekniset toimihenkilöt Rantavuoti siirtyi Pron palvelukseen Botnia Milla Servicestä Kemistä. Erkin työura onkin aiemmin ollut kymmeniä vuosia entisen Kemi Oy:n porttien sisäpuolella. Rantavuoti asuu Torniossa ja päivittäistä työmatkaa kertyy mennen tullet huikeat 260 kilometriä. Erkillä on vaikuttava kokemus ammattiliiton toiminnasta ja hän on ollut Toimihenkilöunionion (nykyisen Ammattiliitto Pron) hallituksessa vuodesta 2005 vuoteen 2010. Rantavuoti on toiminut myös paperin TES-neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2005-2011, kunnes siirtyi Pron palvelukseen. STTK:n hallituksen varajä- senenä Erkki on ollut vuosina 20092010. Näiden kaikkien lisäksi Erkki on toiminut aktiivisesti STTK:n aluetoimikunnan ja oman yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana yhteensä kymmenen vuotta. Vapaa-aikaa Erkki viettää koirien kanssa ulkoillen. Koiria riittääkin, tanskandoggeja on kaksi, niiden lisäksi apinapinsereitä ja yorkshirenterrieri. Koirilla on omat kenneltilat ja ulkoaitaukset jalottelutarhoineen. Eläinrakkaalla Erkillä on ollut kotieläimiä villisiasta lähtien. Hyötyliikuntaa kertyykin eläinten kanssa touhutessa. Rantavuotin perheeseen kuuluu vaimo, teinipoika sekä aikuinen tytär, joka ei enää asu kotona. Erkin kummiyhdistyksiä ovat: Syötteenseudun Toimihenkilöt TU ry, Oulun Läänin Tietoalan Toimihenkilöt TU ry, Kemijärven Toimihenkilöt TU ry, Lapin Tietoalan Toimihenkilöt TU ry Yhteystiedot: [email protected] p. 09 1727 3711 +358 50 3120 460 Oulun Aluekeskuksen muut työntekijät Mömmö Kerttu Teollisuussektori ja Palvelusektori [email protected] p. 09 1727 3489 +358 50 4392214 Tero Puutio Teollisuussektori [email protected] p. 09 1727 3493 +358 50 373 6942 14 Taisto Palola Palvelusektori [email protected] p. 09 1727 3572 +358 400 412 757 Jäsenyys Ammattiliitto Pro Näin hyödyt jäsenyydestä Jäsenedut Työehtosopimus Lakipalvelut Työsuhdeneuvonta Työsuojelu Tasa-arvotyö Vaikuttaminen Kansainvälinen toiminta Tutkimustoiminta Lakineuvonta siviiliasioissa Vakuutukset ja säästäminen Polttoainealennukset Hyvinvointi Muut alennukset ja tarjoukset Ammatti ja ura Mitä jäsenyys maksaa? Pron Jäsenmaksu on 1,2 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, kuitenkin enintään 39,80 euroa/kk ja vähintään 9 euroa/kk. Jäsenmaksu sisältää liiton, työttömyyskassan ja jäsenyhdistyksen osuuden. Maksun voi maksaa itse tai työnantajan kanssa sovittavalla perintäsopimuksella, jolloin työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkasta. Jäsenmaksu maksetaan palkkakausittain/kuukausittain niistä ennakonpidätyksen alaisista palkkatuloista, joista maksetaan verottajalle eläke- ja sosiaalimaksut. Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Klubitoiminnan avustus. Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry maksaa avustusta työpaikkatoiminnan tukemiseksi 15 €/työpaikan yhdistyksen jäsen. Hakemukset toimintasuunnitelmineen tulee toimittaa yhdistykseen joko postitse tai sähköpostitse. Yhdistyksen sähköpostiosoite: [email protected] 15 JOUKKOKIRJE Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry Uusikatu 40 B 5, 90100 OULU KESÄTEATTERIIN! La 30.7.2011 klo 19 Meri Oulun kesäteatteri esittää: Hulvaton Kesäkomedia ALIVUOKRALAINEN Rooleissa mm. - Esko Roine - Mikko Kivinen - Tuija Ernamo - Tom Lindholm Ohjaus/käsikirjoitus - Heikki Vihinen - Timo Kahilainen Seitsemän valtavan suosittua näytelmäkautta Tampereen teatterissa sekä loppuunmyydyt näytökset Rauman kesäteatterissa takaavat hulvattoman iloisen illan Toppilan Möljällä KESÄLLÄ 2011. Ilmoittautumiset kesäteatteriin 23.6.2011 mennessä [email protected] tai 040 581 5746. Liput jäsenille 10€, avec 20€ Maksu 30.6. mennessä Oulun Seudun Toimihenkilöt TU ry:n tilille 474430-210044, kirjoita viitteeksi Möljä. Liput jaetaan portilla.