TIEDOTE
1 (2)
17.6.2015
Tutkimus: Pitkät työajat alentavat työpaikan tuottavuutta
Yksilön pitkät työajat alentavat tuottavuutta työtuntia kohden ja näkyvät tuottavuustappiona koko
organisaation tasolla. Pitkillä työajoilla on selkeä työtyytyväisyyttä heikentävä vaikutus. Tiedot käyvät
ilmi Ammattiliitto Pron laajasta työmarkkinatutkimusaineistosta (TMT), jota on kerätty vuodesta 2008
alkaen.
Toimihenkilötyöhön kuuluu monesti runsaasti rutiinityötä ja pakollisia suoritteita, kuten asiakkaiden
kohtaamista ja aikataulutettuja tehtäviä. Työ vaatii tarkkuutta ja työtuntien venyessä työn laatu alkaa
heikentyä. Samoin pitkittyvät työajat vähentävät työn tuloksellisuutta erilaisten häiriötekijöiden
lisääntyessä.
– Ihmiset eivät ole koneita, joita voi ajaa täysillä maksimikapasiteettiin asti. Työntekijän jaksamisessa on
leikkauskohta, jonka jälkeen ylikuormitetun työntekijän hyöty koko organisaation näkökulmasta alentuu
voimakkaasti. Tästä syystä kannattaisi todellakin ottaa ennemmin työtön töihin, kuin kuormittaa yhtä
osaajaa liikaa, Pron tutkija Petri Palmu kertoo.
Pron mukaan riittävä vapaa-aika on arvokasta myös työnantajan kannalta.
– Jokaisella on omakohtaisia kokemuksia liian pitkistä työrupeamista: ajatukset eivät enää kulje ja
työnjälki heikkenee. Riittävä vapaa-aika ja lepo ovat välttämättömiä elimistömme ja aivojemme
palautumiseksi. On taloudellisesti tuottavampaa teettää työ virkeillä työntekijöillä, jolloin laatu ja määrä
voivat kohdata, Palmu painottaa.
TMT-aineiston valossa työnantajajärjestöjen ja pääministeri Juha Sipilän esittämä viikkotyötuntimäärän
lisääminen ei kannata.
Avain sairauspoissaoloihin löytyy johtamisesta ja työkuormituksesta
Pron työmarkkinatutkimuksen perusteella tuottavuutta voidaan parantaa muuttamalla työnteon tapoja
fiksummiksi ilman mekaanisia ratkaisuja. Palmun mukaan työntekopaikkojen ja tekemisen ajankohtien
joustaessa oikein, työntekijä voi suunnata energiansa tulokselliseen työhön.
– Etätyö luo tähän hyviä mahdollisuuksia. Odotuksista huolimatta sen tekemisen edellytykset ovat
toimihenkilöillä edelleen erittäin vaatimattomat. Jostain syystä moni työnantaja ei halua edistää
etätyötä, Petri Palmu sanoo.
TMT-aineiston mukaan ihmiset kokevat voivansa periaatteessa tehdä pitempää työaikaa, jos johtaminen
olisi parempaa, työsisällöt kiinnostavampia, eikä työn määrä käytettävään aikaan nähden olisi jatkuvasti
liian suuri. Huono johtamiskulttuuri ja työn kuormittavuus ovatkin suurimpia syitä sairastavuuden
taustalla.
Ammattiliitto Pro
Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki
p. (09) 172 731, f. (09) 1727 3330, [email protected]
y-tunnus 0215350-2
TIEDOTE
2 (2)
17.6.2015
– Töiden lisääminen edellyttäisi dramaattisesti parempaa johtamista, mitä on vaikea kuvitella
tutkimusfaktojen valossa. Tällä hetkellä vain seitsemän prosenttia kokee, että työpaikan johtaminen on
laadullisesti hyvää. Näin on, vaikka johtamisen merkitys on nykyisin hyvin tiedostettu, Palmu toteaa.
Harmaat ylityöt pidentävät jo työpäivää
Työnantajat ovat esittäneet työajan pidentämistä. Tutkimustilastojen mukaan toimihenkilöt tekevät jo
nyt töitä työnantajalle ilman korvausta ns. harmaina ylitöinä.
Työnantajan vähennettyä useissa yrityksissä henkilöstöä yt-neuvottelujen kautta, työtehtävät eivät
monesti ole vähentyneet, vaan siirtyneet lisäämään muiden työtaakkaa.
– Jos toteutunutta 40 tunnin työviikkoa verrataan määriteltyyn 37,5 tunnin perustyöaikaan, niin
keskiverto prolainen tekee tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia seuraavan toimihenkilön töistä,
Petri Palmu summaa.
Ammattiliitto Pro
Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki
p. (09) 172 731, f. (09) 1727 3330, [email protected]
y-tunnus 0215350-2