Viikin laboratorio- rakennus - ark
Viikin laboratoriorakennus Koetilantie 5, Helsinki Rakennushistoriallinen selvitys 31.5.2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 1 Tilaaja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Anna-Maija Lukkari, HY, tekninen osasto Pirkko Varila, HY, tekninen osasto Jarmo Pusa, Indepro Oy Jukka Kumara, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Konsultti Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 b 17 00260 Helsinki [email protected] www.arkbyroo.fi p. 09 4777 300 f. 09 4777 3010 Projektin vetäjä Marianna Heikinheimo Työryhmä Eero Astala, graafikko Marianna Heikinheimo, arkkitehti Sami Heikinheimo, valokuvaaja Emilia Pohjanpalo, arkkitehti yo Nykytilakuvat © Sami Heikinheimo, Ark-byroo Kannen kuva Sami Heikinheimo Käytetyt lyhenteet: Takakannen kuva HKA = Helsingin kaupunginarkisto Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan arkisto HYK = Helsingin yliopiston keskusarkisto Suoritusajankohta huhti–toukokuu 2010 HYM = Helsingin yliopistomuseo HYMM = Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan arkisto HYT = Helsingin yliopiston tekninen osasto MML = Maanmittauslaitos PH = Puolustushallinto © Arkkitehtitoimisto Ark-byroo RakVV = Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 1.1 Kohde 4 1.2 Tehtävä 5 1.3 Kuvailulehti 6 2 Maatila ja kampus 8 2.1 Alueen historia 9 2.2 Rakennushankkeen historia 11 2.3 Viikin kampusalueen kehittyminen 14 3 Arkkitehtuuri 22 3.1 Arkkitehti Jussi Paatela 22 3.2 Laboratoriorakennuksen arkkitehtuuri 1939 23 3.3 Muutosvaiheet 25 4 Inventointi 32 4.1 Huonetilat 33 4.2 Julkisivut 2010 49 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 58 Lähteet ja kirjallisuus 60 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 3 1 Johdanto 1.1 Kohde H elsingin yliopisto sai Viikistä maatilan koetilaksi vuonna 1931. Arkkitehti Jussi Paatela laati uuden tilakeskuksen yleissuunnitelman ja piirsi useimmat sen maatalous- ja opetusrakennuksista. Rakennushistoriallisen tutkimuksen kohteena oleva Jussi Paatelan suunnittelema laboratorio- ja opetusrakennus on eheän pihapiirin ympärille ryhmittyvän tilakeskuksen päärakennus. Rakennustyöt alkoivat 1936 ja rakennus tuli valmiiksi 1939 Maailmansodan kynnyksellä. Opetustoimintaan aiottu rakennus otettiin käyttöön sotasairaalana aina 1946 saakka ja vasta sen jälkeen Helsingin yliopiston opetuskäyttöön. Tilakeskuksen rakentamisesta vastasi vankeinhoitolaitos, jolle tila oli vuokrattuna 30-luvun alusta vuoteen 1946 saakka. Laboratorio- ja opetusrakennus on käynyt läpi muutamia muutosvaiheita, joista suurin oli heti sodan jälkeen tapahtunut neljännen kerroksen rakentaminen. Päärakennuksen ja muiden pihapiirin rakennusten muodostaman ryhmän asema on muuttunut koetilan keskuksesta Viikin nykyisen yliopistokampuksen yhdeksi ajalliseksi kerrostumaksi. 4 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 1.2 Tehtävä T ämän työn tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan Viikin kampuksen koetilan, osoitteessa Koetilantie 5 sijaitsevan laboratoriorakennuksen rakennushistoriaa tulevan peruskorjaustyön suunnittelun pohjaksi. Työ käsitti arkisto- ja kirjallisuustutkimuksen, kenttäinventoinnin, dokumentointivalokuvauksen ja näin kerätyn aineiston pohjalta tehdyt yhteenvedot. Suurin osa laboratoriorakennusta koskevaa lähdeaineistoa on talletettu Helsingin yliopiston alaisiin arkistoihin. Tutkimuksen keskeiset arkistot ovat Helsingin yliopiston teknisen osaston arkisto ja Helsingin yliopiston keskusarkisto. Helsingin yliopistomuseon kokoelmista löytyi muutamia valokuvia, sen sijaan Helsingin rakennusvalvontaviraston arkistosta, Helsingin kaupunginmuseon kuvaarkiston kokoelmista tai kaupungin arkistosta ei löytynyt mainittavasti rakennukseen liittyvää aineistoa. Museoviraston kuva-arkisto oli muuttoon valmistautumisesta johtuen suljettu. Viikki kuuluu vasta vuonna 1946 Helsinkiin liitettyihin alueisiin. Vaikka tämän työn yhteydessä on tutkittu myös Kansallisarkiston mahdolliset aineistot ja oltu yhteydessä Paatelan jälkeläisiin, alkuperäisiä 1930-luvun puolivälissä laadittuja arkkitehtisuunnitelmia ei onnistuttu löytämään. Keskeisiä kirjallisia lähteitä olivat Petra Havun kirjoittamat ja toimittamat teokset Piirrä, piirrä, piirrä… Paatelan arkkitehtitoimiston 80 vuotta ja Piirroksia ja skissejä sekä Maasta ja puusta pidemmälle, Tero Halosen kirjoittama Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historian osa I, joka käsittelee aikakautta ennen vuotta 1945. Laboratoriorakennusta esiteltiin Uudessa Suomessa sekä rakennusaikana että vastavalmistuneena elokuussa 1940. Nämä artikkelit ja niihin liittyvät valokuvat ovat tallennettuina Kansalliskirjaston kokoelmiin. Jussi Paatelan 1930-luvun lopun työt ovat aikaisemmin tulleet tutuksi arkkitehtitoimisto ark-byroon tekijäjoukolle Metsätalon ja Kinkomaan parantolan rakennushistoriallisten selvitysten yhteydessä. Lisäksi Viikin kampusalueen A-rakennuksen rakennushistoriallinen selvityksen yhteydessä perehdyttiin alueen historiaan. Vuonna 1967 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Kaisa ja Veli Paatela. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 5 1.3 Kuvailulehti Kohde Muutokset Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Viikin opetusja koetilan laboratoriorakennus 1947 Pääsuunnittelija ja muut suunnittelijat 1936 Arkkitehti Jussi Paatela Insinööri T.V. Helin (rakenteet) Teknikko Kaarlo Oksanen (lvi ja konetekniset työt) Pääurakoitsija 1936 Vankeinhoitolaitos Rakennusmestari K.E. Helen valvoi hoitokunnan puolesta rakennustöiden suoritusta. Tunnuslukuja Tilavuus 13 600 m3 Bruttoala 3 950 m2 Rakennuksen korotus yhdellä kerroksella, oletettavasti Jussi Paatela. 1960 Koillispäädyn lämpökeskuksen ja kattiloiden purku, uusien välipohjien rakentaminen, Insinööritoimisto Torsten Krank 1979–80 Peruskorjaus, Parkatti & Salonen Oy Uniplan 2005 Kellarin osittainen peruskorjaus, Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Nykyinen käyttö Helsingin yliopiston Kotieläintieteen laitos, Taloustieteen laitos, Maatalouden tutkimuskeskuksen osuustoimintaoppi, Helsingin tiedepuisto. Omistus Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Rakentamisaika Asemakaava Maatalousministeriö hyväksyi Paatelan laatimat luonnokset 27.5.1936. Näiden perusteella prof. Jussi Paatela laati yksityiskohtaiset pääpiirustukset, joihin Hoitokunta viittaa 16.3. päivätyssä kirjeessä. Laboratorion rakentamiselle varattiin määrärahoja hoitokunnan menoarviossa 1937, jolloin rakennustyö alkoi. Rakennuksen valmistumisvuodeksi ilmoitetaan kaikissa kirjallisissa lähteissä 1939. Viikin tilakeskuksen asemakaava n:o 11620 on vahvistunut 12.9.2007. Kortteli on opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jonka ympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat arvokkaan ympäristökokonaisuuden kanssa julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen. Pihapiirin puustoa on hoidettava ja uudistettava siten, että sen maisemallinen arvo säilyy. Laboratoriorakennus on luokiteltu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. Siinä ei saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivun tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Muutokset tulee tehdä tyyliin soveltuvalla tavalla. Arvokkaiden sisätilojen kuten porrashuoneiden arkkitehtoninen arvo on säilytettävä. Rakennus on nelikerroksinen ja sen rakennusoikeus on 3 900 kerrosalaneliömetriä. Käyttö 1941–45 Sotasairaala 15.3.1946 Helsingin yliopiston hallintaan 4. kerros asuntolana 1950– Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta: maanviljelyskemian, -fysiikan, -tekniikan sekä kasvinviljelyksen ja kasvinjalostuksen laitokset. 6 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Ylempi kuva on julkaistu Uudessa Suomessa syyskuussa 1937, alempi elokuussa 1940. Rakennuksessa on käyttäjiä. (Kuvat on skannattu teoksesta "Maasta ja puusta pidemmälle") Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 7 2 Maatila ja kampus V iikki sijaitsee ikivanhan, Ruotsin ja Venäjän läpi kulkevan Suuren rantatien eli Kuninkaantien varrella. Tämä myös eteläiseksi Viipurintieksi kutsuttu maantie oli alituiseen sotajoukkojen käytössä. Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen suuren merkityksen sai Vantaan tie eli Hämeentie tai Itäinen Viertotie. Pääosa Viikistä on peltolaaksoa, jota lännessä rajaavat Lahdenväylä ja Vantaanjoki sekä idässä Myllypuron kallioinen metsävyöhyke. Viikin eteläosa on luonnonsuojelualuetta. Matala ja ruovikkoinen Vanhankaupunginlahti on lintuharrastajien paratiisi keskellä pääkaupunkia. Keskiajalla Viikki oli yksi Helsingin pitäjän vauraimmista kylistä ja sen satoja vuosia vanha peltomaisema on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Helsingin perustamisen jälkeen vuonna 1550 Viikin pelloista muodostettiin kruununtila tuottamaan viljaa ja rehua Vantaankosken kuninkaankartanolle. Tila on ollut valtion omistuksessa lukuun ottamatta 26 vuoden pituista aikaa 1600-luvun puolivälissä. Viikin latokartanoa maineen on käytetty sekä maaherran virkatalona että sotilasvirkatalona ja se on ollut vuokrattuna yksityisille. Tila on merkitty maarekisteriin nimellä Wiks Rn:o 1 ja Ratavik 2. Tila sijaitsee kutakuinkin keskellä Helsingin kaupungin hallinnollista aluetta, johon Viikki liitettiin vuoden 1946 ns. suuren alueliitoksen myötä. Talouskeskuksesta päärautatieasemalle on matkaa 9 km. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1931 päivätyllä kirjeellä Maatalousministeriö luovutti tilan Helsingin yliopiston käyttöön. Se jätettiin edelleen ministeriön alaisuuteen, joka määräsi Viikin opetus- ja tutkimustilalle hoitokunnan (Viikin ja Malmgårdin tilojen hoitokunta), jonka toimiaika päättyi 31.8.1975. Opetusministeriö siirsi tilan hallinnon 6.11.1975 päivätyllä kirjeellä yliopistolle.1 1 8 Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, Viikin opetusja tutkimustila, toimintakertomus 2006 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 2.1 Alueen historia V HYM 1994 iikki mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1417 Laamanni Klas Flemingin tuomiokirjeessä. 1500-luvulla Helsingin pitäjä oli merkittävimpiä Suomenlahden pohjoisrannikon talonpoikaispurjehduksen keskuksia. Kaupalliset yhteydet Tallinnaan olivat vilkkaat. Puutavara oli tärkeintä kaupattavaa. Talonpoikaispurjehdus kiellettiin syksyllä 1547, kun Helsinkiä, uutta merikaupunkia alettiin perustaa. Kaupungin perustaminen merkitsi monille talonpojille häätöä tiloiltaan. Kaupungin perustaminen liittyi valtakunnalliseen kauppapolitiikkaan, mutta kohdistui kielteisesti pitäjän aktiiviseen kauppapurjehdukseen ja maakauppaan. Kieltoa valvomaan suunniteltiin linnoitushanketta, joka supistui vain kuninkaan kartanoksi. Viikin latokartanon tilusnimet Hakala åker, Hakala torp, Lättilä torp ja Sulkava råberg ovat luultavasti vanhan hämäläisasutuksen perua ja todennäköisesti vanhoja paikallisperäisiä nimiä. Vantaa on ikivanha suomalainen joen nimi. Viikin latokartano oli alun perin vain koskisaarelle perustetun kuninkaankartanon talouskeskus. Kuningas Kustaa Vaasan käskystä kuninkaankartanoksi yhdistettiin 1550-luvulla useammassa vaiheessa kolme Länsi-Viikin ja kuusi Itä-Viikin taloa sekä lisäksi 11 erillistä ulkokyläläisten tiluspalstaa. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 9 HYM 10 Varsinainen kuninkaankartano rakennettiin koskisaarelle vuonna 1551. Sitä ennen oli vuonna 1548 saarelle rakennettu jo Mauri Laurinpojan johdolla ensimmäiset varastorakennukset. Kun rakennustyöt saarella oli saatu päätökseen, alettiin talousrakennusten vähittäinen siirto ensin kosken itäpuolelle Länsi-Viikkiin ja vuonna 1555 perustettiin erillinen kartanokeskus, Viks ladugård, Viikin latokartano. Tämä sijaitsi samalla paikalla, missä Viikin vanha talouskeskus nykyäänkin sijaitsee. Varsinainen kuninkaankartano tuhottiin venäläisten hyökkäyksessä jo vuonna 1571. Viikin seutu autioitui sodan ja ruton seurauksena. Viikin kuninkaankartanon hallinto siirrettiin Espoon kuninkaankartanoon ja pääosa rakennuksista Porvooseen ja Viikin latokartanoon. Kuninkaan kartano mainitaan seuraavan kerran 1618–19 kaupungin läheisyydessä olevana rappiotilaisena herraskartanona. Muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin asiakirjoissa puhutaan vain kuninkaankartanon tontista, kunggårdtomten. Kuninkaankartanon mylly rakennettiin Helsinginkoskeen 1550-luvulla. Kartanolle rakennettiin myös Suomen ensimmäinen vesisaha vuosina 1553–54. Sen toiminta päättyi kuitenkin pian. Kuninkaankartanolla oli oma telakka, jossa rakennettiin 1500-luvun jälkipuolella kaleereja laivastolle. Kartanossa toimi myös kruunun majatalolaitosjärjestelmään kuuluva majapaikka 1500-luvun puolivälissä. 1600-luvulla Viikin latokartanosta kehittyi varsin huomattava maatila. Se oli lyhyttä aikaa lukuunottamatta ollut valtion omistuk- Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo sessa ja vuonna 1655 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen läänin maaherran virkataloksi. Kartanon kukoistuskausi oli 1700-luvulla, kun se toimi maaherran virkatalona. Vuonna 1777 maaherranistuin siirtyi Hämeenlinnaan. Viikin latokartanolla oli 1700-luvun alussa 7 torppaa ja määrä kaksinkertaistui vuoteen 1772 mennessä, jolloin torppareita oli 15. Keskiajalta lähtien Vantaanjoessa harjoitettu lohenkalastus taantui puutavaran uittojen vuoksi, kun Vanhankaupungin saha perustettiin vuonna 1734. Tukinuitto lisääntyi joessa huomattavasti 1750-luvulla Viaporin linnoitustöiden vuoksi. Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 lähtien tila oli vuokrattuna yksityisille. Vuosina 1845–1921 tilaa hallinnoi Wasenius-suku. Aluksi vuokraajana oli Gustav Otto Wasenius (1789–1852) ja tämän jälkeen hänen poikansa Georg Otto Wasenius (1833–1868) lunasti tilan sukulaisilta ja ryhtyi harjoittamaan Viikissä laajamittaista maanviljelystä ja karjanhoitoa. Hänen kuoltuaan tila siirtyi hänen leskensä, konsulinna Thekla Waseniuksen hallintaan. Waseniukset eivät asuneet pysyvästi Viikissä. Waseniusten kauppiastalo sijaitsi Helsingin Etelärannassa ja kesät he viettivät huvilallaan Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevassa Annebergissa. G. O Wasenius vuokrasi Viikin peltoja jo 1820 luvulla ja laajensi viljelyksiään 1830–40-luvuilla vuokraamalla myös Koskelasta peltomaata. Viikin vuokraaminen ja maanviljelyksen harjoittaminen oli vain yksi osa Waseniusten kauppahuoneen toimintaa. He harjoittivat koti- ja ulkomaankauppaa, teollisuutta, lainanantoa ja kustannustoimintaa. Vuonna 1854 Viikissä oli 15 hevosta, 72 lehmää ja 8 härkää ja tilalta toimitettiin suuriä määriä maitoa ja perunaa myyntiin. Taloudenpito perustui 1800-luvulla omavaraisuuden pyrkimykseen. Niinpä Waseniusten kauppiastaloon Etelärantaan toimitettiin syksyisin tiloilta ja torppareilta leipäviljaa, suolakalaa ja suolalihaa sekä hillottiin oman puutarhan hedelmiä ja marjoja. Gustav Otto Wasenius oli tyypillinen 1800-luvun kauppiaspatriarkka, joka seurasi aikaansa ja oli kiinnostunut monenlaisista asioista. Huvilallaan Annalassa hän suoritti vaativia viljelykokeiluja Finska Hushållssälskapetin jakamilla siemenillä ja raportoi tuloksista seuralle. Hän kokeili mm. persialaisten melonien, turkkilaisten papujen ja amerikkalaisen kevätrukiin kasvattamista. Orangeriassaan hän kasvatti muun muassa pomeranssi- ja laakeripuita.2 2.2 Rakennushankkeen historia A gronomikoulutus alkoi Suomessa vuonna 1865, jolloin Mustialan maatalousopistossa alettiin antaa vuoden 1858 asetuksen mukaista korkeampaa maatalousopetusta. Opetuksen tehostamiseksi perustettiin vuonna 1906 keisarillisella asetuksella Helsingin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan maanviljelystaloudellinen agronomi- ja metsänhoitajakoulutuksen osasto. Vuonna 1923 osasto nimettiin maatalous-metsätieteelliseksi 2 Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 11 HYMM tiedekunnaksi. Tilapäiset opetustilat sijaitsivat Kruunuhaassa ja nykyisen Porthanian tontilla.3 Metsätieteet kehittyivät kansainvälisestikin huipputasolle 20ja 30-luvuilla, mutta maataloustieteiden asema oli heikompi. Osaltaan asiaan vaikutti se, että Jokiniemen (Ånäsin) maanviljelystaloudellinen koelaitos Tikkurilassa siirtyi pois tiedekunnalta vuonna 1924.4 Uuden koetilan tarve olikin ilmeinen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1931 päivätyllä kirjeellä Maatalousministeriö luovutti Viikin tilan Helsingin yliopiston käyttöön. Samassa yhteydessä yliopiston käyttöön luovutettiin Malmgårdin tila, ja näitä molempia ryhdyttiin kunnostamaan opetus- ja koetilakäyttöön sopiviksi. Tilat jätettiin poikkeusjärjestelyllä edelleen Maatalousministeriön alaisuuteen ja tiloja hallinnoimaan perustettiin Viikin ja Malmgårdin tilojen hoitokunta. Hoitokunta laati luettelon tilan rakennuksista ja niiden kunnosta5, siitä ilmenee että Viikin latokartano käsitti päärakennuksen lisäksi mm. vanhan tuvan, yhdeksän työväen asuntorakennusta, navetan, tallin, aittarakennuksen johon liittyi kaksi kalustosuojaa, kaksi perunakellaria, saunan, riihen ja seitsemän peltolatoa. Navetta paloi toukokuussa 1935. Viikin tila oli päässyt rapistumaan oltuaa vuodesta 1921 tyhjillään. Työt alkoivatkin vanhojen rakennusten kunnostuksella, joka tapahtui pääosin vuosina 1931–32. Tällöin myös päärakennus vuodelta 1832 sai nykyisen asunsa ja siitä tuli Viikin tilanhoitajan asunto.6 Koska tila ei heti soveltunut opetuskäyttöön, vuokrattiin tila heti vuonna 1931 vankeinhoitolaitokselle ja sinne perustettiin vankisiirtola. Tilan kunnostaminen ja hoito tehtiin vankityönä. Vankeinhoitolaitoksen vuokra-aika jatkui vuoteen 1946 asti. Myös tilanhoito oli vankeinhoitolaitoksen vastuulla vuoteen 1950 saakka. Hoitokunta oli saanut Maatalousministeriöltä tehtäväkseen mm. laatia esitysluonnoksen maatalous ja metsätieteellisen tiedekunnan tilakysymyksiin liittyen. Maatalousministeriölle osoitetussa kirjeessä vuodelta 1934 hoitokunta toteaa, että Viikin ja Malmingårdin sotilasvirkatalot pitäisi muista tilakysymyksistä ja rakentamisen aikatauluista riippumatta saattaa mahdollisimman pian sellaiseen kuntoon, että niitä voisi käyttää opetustarkoituksiin. Koetilan muodostamiseksi laadittiin lista tarvittavista uudisrakennuksista ja rakennuskustannuksista. 3 4 5 6 12 Tapio 1980, s.1. Halonen, s. 373–374, HYK HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan asiakirjoja 1931–46. Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15. s.26 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo HYMM Uusi talouskeskus päätettiin sijoittaa Herttuanniemeen vievän rautatien eli Herttoniemen tuolloin uuden satamaradan ja Vanhankaupungin lahden välissä olevalle metsäiselle saarekkeelle. Rakennusohjelmasta laadittiin useita versioita. Vuoden 1935 maaliskuussa hoitokunta anoi Maatalousministeriöltä lupaa käyttää osan rakennusmäärärahoista rakennusten sijoitustutkimuksiin ja rakennusasemakaavojen laatijana käytettävän arkkitehdin palkkaamiseen. Rakentamaan haluttiin päästä nopeasti, jotta vankityövoima saataisiin hyödynnettyä. Tässä yhteydessä mainitaan professori J. Paatela, jota hoitokunta halusi käyttää apunaan rakennusasemakaavojen tarkastamisessa ja laatimisessa. Pian tämän jälkeen hoitokunta tilasi asemakaavan Jussi Paatelalta.7 Tähän sisältyivät laboratorio, museo ja konehalli, professorien asuinrakennukset, konttori ja taloudenhoitajan asuinrakennus, luentosali, ruokala keittiöineen sekä asuntoja, kalustonsuoja, talli ja puimala, navetta, eläinten esittelyhalli, jääkellari, sikala, kanala ja lampola, kasvihuoneita, työväen sauna ja pesutupa, työväen asuinrakennuksia, koepuimala (ks. Paatelan asemakaavaluonnos sivulla 18). Vuoden 1935 marraskuussa laadittiin työsopimus professori Jussi Paatelan kanssa, jossa Paatela ”sitoutuu suorittamaan Viikin ja Malmgårdin koetiloille suunniteltuja rakennuksia varten: a. tarvittavat luonnos- ja pääpiirustukset, b. tarvittavat työselitykset ja summittaiset kustannusarviot c. tarvittavat mitoitetut työpiirustukset.”8 Viikin ja Malmgårdin tilojen rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen liittyen solmittiin myös työsopimukset teknikko Kaarlo Oksasen, rakennusmestari K.E. Helenin sekä insinööri T.V. Helinin kanssa. Suurin osa uuden talouskeskuksen rakennuksista valmistui vuosina 1934–39 ja 1946–56. Ennen asemakaavan laatimista oli jo uuden talouskeskuksen sijoituspaikalle alettu rakentaa puimalarakennusta, joka valmistui vuonna 1934. Tätä täydennettiin myöhemmin vuonna 1936 tallilla Paatelan laatimien suunnitelmien mukaan. Viikkiin rakennettiin vuosina 1935–42 myös kuusi hissilatoa vankeinhoitolaitoksen piirustusten mukaan. Kolme niistä on tuhoutunut tulipaloissa. Laboratoriorakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1936, hoitokunta ja tiedekunta hyväksyivät luonnokset jonka jälkeen ne vielä toimitettiin Maatalousministeriölle hyväksyttäväksi. Hyväksyntä saatiin 27.5.1936 ja näiden perusteella laaditut pääpiirustukset jätetiin ministeriön vahvistettaviksi 16.3.1937. Rakennustyöt alkoivat 7 8 HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan kirjetaltioita, päiv. 16.3.1935 HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan asiakirjoja 1931–46, Työ- ja urakkasopimuksia 1935–1936. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 13 vielä samana vuonna, ja vuoden 1938 lopussa laboratoriorakennus oli jo maalauksia, lattioiden asettamista ynnä pientä viimeistelyä vaille valmis. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 tila luovutettiin Helsingin yliopiston käyttöön. Maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan laitoksia siirtyi sinne vuonna 1950, jolloin myös koetilan toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tiedekunnalle. 2.3 Viikin kampusalueen kehittyminen S odan jälkeen professori Rurik Pihkalan aloitteesta ryhdyttiin ajamaan hanketta, jonka päämääränä oli saavuttaa maatalousopiskelijoille jotain teekkarikylää vastaavaa, eli oma yliopistoalue, jossa opiskelu ja opiskelija-asuminen yhdistyisivät.9 Tilojen sijoittamisesta oli käyty pitkään keskustelua. Vastustajat pitivät Viikkiä liian kaukaisena sijainniltaan, ja maatalousopetuksen laitokset ehdotettiin sijoitettaviksi Metsätaloa vastapäätä olevalle tontille. Keskustan riittämättömien, ränsistyneissä puutaloissa sijainneiden opetustilojen ahtaus ja huono kunto sekä opiskelijamäärän valtava kasvu puolsivat kuitenkin kokonaan uuden ja ajanmukaisen kampusalueen rakentamista. Maatalouden opetustilojen sijoittamisesta Viikkiin päätettiin vuonna 1949. Valtioneuvosto asetti toimikunnan tutkimaan korkeimman maatalousopetuksen sijoitusmahdollisuuksia. Toimikunta kuuli rakennusalan asiantuntijoina mm. Otto-Iivari Meurmania, Jussi Paatelaa ja Alvar Aaltoa. Maatalousasioissa asiantuntijoina olivat Artturi I. Virtanen, Otto Valle ja K. J. Ellilä.10 Toimikunta piti erityisen tärkeänä sitä, että uudet laitosrakennukset, oppilaiden ja opettajien asunnot ja ruokalat muodostaisivat alueellisesti keskitetyn kokonaisuuden ja että maatalousopetuksella olisi säännöllinen kosketus maatilaan ja koekenttiin ja toisaalta läheinen yhteys Yliopiston muihin laitoksiin. Lausunnossa painotettiin myös opettajien ja opiskelijoiden ajankäytön tehokkuutta; hajallaan ympäri kaupunkia olevat rakennukset vaikeuttivat opetuksen käytännöllistä järjestämistä.11 Viikin maatalousopetuksen laitoksista järjestettiin arkkitehtikilpailu heti kun päätös laitosten siirtämisestä oli vuonna 1949 tehty. Kilpailuohjelmassa todettiin, että tarkoituksena oli säilyttää Viikki ”suurena vihreänä läikkänä” kaupunkikuvassa. Viikin Latokartanon 1700-luvulta peräisin oleva rakennusryhmä oli merkitty säilytettäväksi. Ohjelmassa esitettiin toivomus siitä, ettei uutta rakennusryhmää sijoitettaisi vanhojen rakennusten välittömään läheisyyteen, vaan niistä muodostettaisiin oma, itsenäinen ryhmänsä. Koetoimintaan tarvittavien peltoalueiden toivottiin säilyvän mahdollisimman yhtenäisinä. Suunnitelmassa tuli ottaa huomioon myös alueen laajennusmahdollisuudet. 9 10 11 14 Tapio 1980, s.1. Korkeimman maatalousopetuksen sijoitus ja rakennusohjelma, 1949. HY, kesk.ark. Hd8. Korkeimman maatalousopetuksen sijoitus ja rakennusohjelma, 1949. HY/ kesk.ark. Hd8 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Helsingin yliopiston Viikin alueen järjestelykilpailun voittivat arkkitehdit Veli ja Kaija Paatela, joiden kilpailuehdotus on ollut nykyisten laitosrakennusten suunnittelun pohjana. Viikin laitosrakennukset rakennettiin vuosina 1961–71, kolmessa rakennusvaiheessa. Rakentamista jouduttiin siirtämään, koska yliopiston rakennusohjelmassa ensimmäisellä sijalla oli Porthanian rakentaminen. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Porthania valmistui vuonna 1957. Sen tieltä purettiin kotieläintieteen-, kasvipatologian- ja -biologianlaitosten rakennukset. Laitokset siirrettiin Viikin opetus- ja koetilalle laboratoriorakennukseen, jossa ne toimivat usean vuosikymmenen ajan. Kilpailuohjelman mukaisesti suunnitelmaan sisältyi myös asuntoalue, jonka ensimmäinen osa rakennettiin jo vuonna 1953 ennen varsinaisten laitosrakennusten rakentamista. Alkuperäiseen Agraarikylää koskevaan ehdotukseen ajatellut myymälärakennukset Viikinkaaren pohjoispuolelle jäivät toteuttamatta. Uusi rakentamisaalto Viikissä alkoi 1990-luvulla: Vuonna 1987 alettiin Viikin yliopistoalueelle suunnitella biotieteisiin keskittyvää tiedepuistoa ja Helsingin Tiedepuisto Oy perustettiin vuonna 1991 kehittämään tiedepuistoalueen toimintaan. 1990-luvun puolesta välistä lähtien Viikin kampusalue on kasvanut voimakkaasti. Viikin latokartanon päärakennuksen vierelle rakennettiin vuonna 1999 Infokeskus Korona, jossa sijaitsevat kaupunginkirjaston ja yliopiston kirjaston tilat sekä kampuksen keskeiset luento- ja kongressitilat sekä hallinto- ja palvelutiloja. Viikinkaaren varrella sijaitsevat uudet biokeskukset, joissa sijaitsevat farmasian ja biotieteiden tiedekunnat. Vanhat maataloustieteen laitosrakennukset on peruskorjattu siten, että niissä toimivat nyt myös metsätieteen laitokset. Kampuksen itäreunalla, koetilan yhteydessä, sijaitsevat elintarvike- ja eläinlääketieteiden laitokset. Viikin kampuksella sijaitsee myös Gardenia, Helsingin kaupungin ja yliopiston yhteistyönä syntynyt talvipuutarha ja viher- ja ympäristöalan tietokeskus. Vuonna 2006 valmistuivat yliopiston uusi eläinsairaala kampusalueen pohjoisreunaan sekä eläinlääkintä- ja elintarvikealan ja kasvituotannon tutkimuslaitoksille uudet toimitilat sen itäreunalle.12 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitokset siirtyivät kampukselle Metsätieteiden taloon vuonna 2002. Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat myös kampuksen sydän Infokeskus Korona sekä Biokeskukset 1, 2 ja 3. Biokeskuksiin muuttivat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan biologian ja farmasian laitokset, jotka vuoden 2004 alusta itsenäistyivät biotieteelliseksi tiedekunnaksi ja farmasian tiedekunnaksi. Vuonna 2004 käynnistyi myös kampuksen neljännen, eläinlääketieteellisen, tiedekunnan muutto Hermannista Viikkiin, kun tiedekunnan uudet tilat valmistuivat kampuksen pohjoislaidalle. Viikin tiedepuiston yrityshautomorakennukset Cultivator I ja II valmistuivat vähän Biokeskusten jälkeen. Kampuksella rakennetaan ja nykyaikaistetaan tiloja koko ajan. Lähivuosina Viikissä työskentelee noin 6 000 opiskelijaa ja 2 500 opettajaa, ja kampus on Helsingin yliopiston neljästä kampuksesta toiseksi suurin. Vanhaan maanviljelysmaisemaan on syntynyt vilkas tiedeyhteisö. 12 HY Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 15 1932 MML Alue tuli yliopiston koetilaksi 1931. Kuva on otettu ennen uuden tilakeskuksen rakentamista. 1943 MML Uudisrakennukset rakennettiin 1930-luvulta alkaen. Kuvan ottovuonna rakennus oli sotilassairaalana. Kuvassa näkyvät myös vuonna 1950 puretut vankisiirtolan parakit navetan välittömässä läheisyydessä. 16 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 1950 PH Laboratoriorakennus näkyy korotettuna. Myös ruokalarakennus on valmistunut, samoin kolme asuinrakennusta metsikön länsilaidalle. Puolustusvoimien Tiedustelukeskus, kuva n:o 105/2010. Kuvassa näkyy juuri valmistunut laboratoriorakennus. Tasakatolla on terassi. Katolla oli ilmeisesti kasvihuoneita. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 17 Pihapiirin nykyiset rakennukset HYK Jussi Paatelan tilakeskuksesta laatima asemakaavaluonnos. Kokonaisuus ei toteutunut täysin luonnoksen mukaisena. 18 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Pihapiiri Talli ja puimala Kalustosuoja 1934–1937 Arkkitehti Jussi Paatela 1936 Autotalli ja verstas 1947 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 19 Asuntola ja ruokala 1950 Navetta 1935–1937 20 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Talli ja puimala Kalustosuoja 1934–1937 Arkkitehti Jussi Paatela 1936 Maatalousmuseo Arkkitehti Jussi Paatela, 1936–1938 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 21 3 Arkkitehtuuri 3.1 Arkkitehti Jussi Paatela J ohan Edvard (Jussi) Paatela, vuoteen 1906 Pavén (1886– 1962) syntyi 27.2.1886 Helsingin pitäjässä. Jussi Paatela vaikutti suomalaiseen arkkitehtuuriin 1910-luvulta alkaen suunnittelijan työnsä ohella virkamiehenä ensin vuodesta 1923 alkaen Maataloushallituksessa, vuosina 1930–36 Lääkintöhallituksen rakennusosaston päällikkönä ja 1930–1949 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston rakennusopin professorina. Lisäksi hänellä oli useita luottamustehtäviä kotimaassa ja uransa loppuvaiheessa myös ulkomailla. Jussi Paatela teki monia opintomatkoja Euroopan maihin. Veljeksillä Jussi ja Toivo Paatela oli yhteinen arkkitehtitoimisto 1919–1930, jota he pitivät omien virkatöidensä ohella. 1920-luvulla he osallistuivat kilpailuihin ja saivat sitä kautta monia toimeksiantoja. Toimiston merkittävimpiin töihin lukeutuvat Tampereen kirjastotalo, Helsingin yliopiston anatomian laitos, Atlaspankki sekä Kinkomaan parantolan ensimmäinen vaihe 1927–30, Muhoksen parantola ja Ahveniston parantola. Paateloiden arkkitehtuurin muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista 1920-luvun klassismin tapaan. Jussi Paatela jatkoi suunnittelutoimintaa omassa toimistossaan 1930 alkaen. Hän tuli tunnetuksi monien julkisten rakennusten, erityisesti sairaaloiden, suunnittelijana. Virkatöinä hän laati mm. Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän suunnitteli mm. Helsingin SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan piirustukset yhdessä arkkitehti Olli Pöyryn kanssa sekä Kinkomaan parantolan laajennussuunnitelman, joka lähes kaksinkertaisti parantolan koon. Paatelan arkkitehtuuri henki arkkitehtuurin uusia taloudellisuuteen, terveellisyyteen ja tehokkuuteen tähtääviä ihanteita. Hänen töissään klassismi väistyi funktionalismin tieltä 1930-luvulla. Paatela ryhtyi voimallisesti soveltamaan funktionalismin muotokieltä ja ideologiaa. Viikin koetilan laboratoriorakennuksen kanssa samoihin aikoihin Jussi Paatela sai suunniteltavakseen Metsätalon Unionin- 22 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo kadulle Helsingin yliopistolle. Rakennus suunniteltiin alunperin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön, ja se valmistui juuri ennen Talvisotaa 1939. Jussi ja Toivo Paatelan yhteinen arkkitehtitoimisto oli ensimmäinen Paateloiden nimeä kantava toimisto. Jussi Paatelan jälkeen hänen lapsistaan myös Veli ja Jaakko Paatela ryhtyivät alalle. Vuonna 1986 nuoremman sukupolven Paateloiden toimistot yhdistyivät Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co:ksi. Vuodesta 2008 alkaen Paateloiden aloittama arkkitehtitoimisto on ollut osa laajempaa yritysrypästä, ja sen nimi on nykyisin Sweco Paatela Architects Oy. 3.2 Laboratoriorakennuksen arkkitehtuuri 1939 Ulkohahmo ja julkisivut Laboratoriorakennus on uuden talouskeskuksen päärakennus ja yhdessä muiden 30-, 40- ja 50-luvuilla valmistuineiden rakennusten kanssa se mukailee perinteistä maatilapihapiiriä. Valmistuessaan vuonna 1939 laboratoriorakennus edusti tuon ajan linjakasta funktionalistista laitosrakentamista. Se erottuikin siinä mielessä selkeästi pihapiirin perinteisempään tyyliin suunnitelluista maatalousrakennuksista. Rakennuksen pelkistettyä ulkomuotoa elävöittävät huolellisesti suunniteltu sisäänkäynti ja porraskäytävä kaiteineen sekä ovien ja ikkunoiden detaljit. Pohjapiirros ja toiminnot Rakennuksen pohjaratkaisu perustuu keskikäytävään, jonka varrella on työhuoneita ja laboratorioita, kellarissa myös varastotiloja. Pääsisäänkäynti ja aulatilat on sijoitettu lähelle toista päätyä. Tässä päädyssä on joka kerroksessa yksi isompi opetustila, johon on suora käynti aulasta. Kellarikerroksissa sijaitsivat tällä paikalla lämpökeskus ja kattilat. Sisäänkäyntejä on kolme: pääsisäänkäynti kaakkoisjulkisivun koillispäässä, lounaisjulkisivun kulmauksessa on ovi toiseen, sekundääriseen porraskäytävään. Kolmas sisäänkäynti on samassa linjassa pääsisäänkäynnin kanssa, luoteesta pääportaan välitasanteelle. Sisätilat Ensimmäisen kerroksen tiloissa luonnonvaloa saadaan aulaan sekä sisäänkäynnin lasiseinästä että koko portaikon korkuisesta ikkunasta. Rakennuksen lounaispäädyssä parvekkeen ikkunaseinä antaa luonnonvaloa pitkään käytävään kaikissa kerroksissa. Aulatiloja 1.–3. kerroksessa elävöittää porraskäytävä kaiteineen ja korkeine ikkunoineen. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 23 Rakenteet Viikin laboratoriorakennuksen rakennesuunnittelusta vastasi Insinööri T.V. Helin. Alkuperäisiä piirustuksia tai työselityksiä ei ole löytynyt, mutta peruskorjausta varten laadituissa pääpiirustuksissa on kuvattu vanhat rakenteet seuraavanlaisiksi: Ulkoseinät kellareissa teräsbetoni ja tiiliverhomuuraus + rappaus, kerroksissa kahden kiven tiili, rappaus molemmin puolin. Väliseinät 130–570 tiili, rappaus molemmin puolin. Välipohjat teräsbetonia. Ikkunat ja ovet Ikkunat ovat puuikkunoita joissa on yhteenkytketyt puitteet. Puitejako on epäsymmetrinen. Huomattavia ovat sekä parvekkeiden teräslasirakenteiset oviseinät sekä teräslasirakenteinen sisäänkäynti. Nämä molemmat ovat ajalleen tyypillisiä, moderneja rakennusosia. Erityisen merkittävä on pääportaan korkea puurakenteinen ikkunaseinä. Myös B-portaan lasitiili on aikansa uusi materiaali. Portaat Pääportaan askelmat ja välitasanteet ovat mosaiikkibetonia. Katto Rakennus oli valmistuessaan 1939 tasakattoinen. Katolla oli sisäänvedetty korotus, jossa sijaitsi nähtävästi ainakin vesisäiliö. Lähteistä löytyy myös maininta katolle sijoitetuista kasvihuoneista, mutta alkuperäisten piirustusten puuttuessa tästä ei voida olla varmoja, kun etenkään vuoden 1943 ilmakuvasta ei voida päätellä kasvihuoneiden olemassaoloa. Pintamateriaalit Seinäpinnat ovat olleet niin ulkona kuin sisälläkin rapatut ja maalatut. Julkisivut ovat olleet hyvin vaaleat. Sisävärityksestä ei työselitysten puuttuessa ole tietoa. Lattiat ovat tuulikaapissa ja portaassa mosaiikkibetonia, mahdollisesti myös sisääntuloaulassa. Linoleum, joka käyttäjien muistikuvien perusteella on ollut lattiamateriaalina 70-luvun alussa, saattaa olla alkuperäinen lattiamateriaali. LVI:t Ilmanvaihto: painovoimainen. Raitis ilma ikkunoiden kautta käytäville mistä poisto. Hormit pääportaan viereisessä uunissa. Alunperin ollut vesikeskuslämmitysjärjestelmä. Kattilahuone sijaitsi kellarissa. 24 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 3.3 Muutosvaiheet 1947 Rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella, uudesta katosta tehtiin aumakatto. Lounaisnurkan B-porras korotettiin neljänteen kerrokseen johtavaksi, pääporras oli jo alunalkaen johtanut vesikatolle. Uusi kerros palveli opiskelijoiden asuintiloina. Sydänmuuri jäi aiemmassa muodossaan jakamaan harjan kahtia kohdassa jossa rakennuksen syvyys muuttuu. Ulkoseinät: (1979 peruskorjauksen kuvien mukaan) 1-kiven tiili + 150 kevytbetoni, rappaus molemmin puolin. Väliseinät: Vähintään 130 MM tiili + rappaus molemmin puolin (porrashuoneet, sydänmuuri, vesisäiliöhuone ja huoneiden väliset seinät: 100 MM puurunko, laudoitus, tikutus ja rappaus molemmin puolin. Lattiat: Porrashuoneissa, vasisäiliöhuoneessa ja wc-huoneissa teräsbetoni, asunnoissa ja oppilasasuntolassa vanhan palopermannon päällä puukorokkeet ja lankkulattia. Katot: porrashuoneissa teräsbetoni, muualla puupaneli. Vesikatto: tiilikate, puuräystäs, riippukourut. HYMM Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 25 1960 26 Lämmityskattiloiden purku, liittäminen kaukolämpöön Insinööritoimisto Torsten Krank Alueelle rakennetun lämpökeskuksen valmistuttua 1960 kiinteistö siirtyi kaukolämpöön, jolloin kattilat purettiin ja vapautuneeseen tilaan tehtiin välipohja. Nykyisin koillispäädyssä on joka kerroksessa kurssilaboratorio tai luentosali. (HY:n teknisen osaston rakennusta koskevista papereista löytyy työselitys lämpöjohtolaitteiden muutostöistä, joka on päivätty 16.12.1960). Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo HYMM Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 27 1970-luvun kuvassa näkyy ovien vanha kellertävä värisävy. HYMM 1979–1980 Parkatti & Salonen oy Uniplan, Pehr-Olof Bergman (muutos- ja perusparannustyö, I vaihe 79, toinen vaihe 80) Rakennus varustettiin koneellisella ilmanvaihdolla ja tiloihin tehtiin alaslaskut ilmastointiputkia varten. Ilmastointilaitteiden konehuoneet sijoitettiin neljänteen kerrokseen entisen vesisäiliön ja paisunta-astian sekä yhden asuinhuoneen tilalle molemmin puolin pääporrasta. Kyseisten tilojen ikkunat (luoteisjulkisivussa) poistettiin ja korvattiin ritilöillä. (Rakennepiirustukset LI-konehuoneen katto, 4. krs. katto, sydänmuurin aukkojen tukeminen). Muutamia työ- ja laboratoriohuoneiden välisiä väliseiniä purettiin, neljännen kerroksen oppilasasuntola muutettiin tutkijahuoneiksi. Asuinkäyttö oli vähentynyt jo ennen peruskorjausta ja huoneita oli käytetty tutkijoiden huoneina enenevässä määrin, nyt purettiin keittiöt ja wc-tiloja vähennettiin ja asuinhuoneisiin liittyneet säilytyskomerot purettiin. Kattojen 40-luvun puupaneli jätettiin lastulevyn ja alaslaskun alle aulassa ja käytävässä. Käytävissä lankkulattiat jätettiin lastulevyn ja vinylikvartsilaatan alle. Merkittävä tilallinen muutos tehtiin 1. kerroksen aulatilassa, jonka tilahahmo muuttui peruskorjauksen myötä. Sisäänkäynnin vieressä koillispuolella sijainnut naulakkotila, jonka perillä sijaitsivat vessat jaettiin väliseinällä ja liitettiin osittain kurssisalin aputilaksi, vessat purettiin. Uudet vessat (133 ja 134) sijoitettiin toiselle puolelle aulaa kahteen toimistohuoneeseen, lisäksi toisesta huoneesta lohkaistiin osa vahtimestarin huoneeksi (135), johon avattiin aukko suoraan 28 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo aulasta. Näistä wc:n siirroista johtuen käytävän ja aulatilan välinen väliovi siirrettiin pois aulan seinän linjasta kauemmas käytävälle. HUOM: Nykyinen tilahahmo on muuttunut vielä tämän jälkeenkin, vahtimestarin huoneen siirryttyä etiseen vaatesäilytystilaan. Seinät ja väliovet maalattiin, käytävien ja luentosalin / kurssilaboratorioiden ovet vaihdettiin palo-oviksi. Linoleumlattiat korvattiin Hovilaatoilla. Kellariin luoteisnurkkaan uusi sisäänkäynti, ajoliuska. Rakennus varustettiin sähköisellä palohälytysjärjestelmällä. 2005 Kellarin lounaispäädyn peruskorjaus Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Rakennesuunnittelu WSP Suunnittelu Kortes Oy / Sami Lampinen Lvi-suunnittelu Air-Ix Talotekniikka oy / Ari Wuokko Vastaava työnjohtaja Markku Lehtonen / Kenno-rakenne Oy KVV-työnjohtaja ja IV-työnjohtaja Tomi Paavola / LVI-urakointi Paavola Uusi sisäänkäynti ja ajoramppi lounaispäätyyn. Vanhan ajoliuskan purku, 1979 peruskorjauksessa kellariin avatusta oviaukosta maanalainen yhdyskäytävä kehitysmaa instituuttiin. Kellarin peruskorjattuun osaan uusia laboratoriotiloja sekä kylmä- ja pakastushuoneet. Alaslaskut on monin paikoin poistettu. Pääsisäänkäynnin yhteydessä oleva naulakkotila on vahtimestarin toimisto. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 29 Yhteenvetoa muutoksista ennen 1950 30 1951–1970 1971–1980 1981–2010 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 1. kellari 1. krs 2. krs 3. krs 4. krs Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 31 4 Inventointi K enttäinventointi suoritettiin sisätiloissa 4.5.2010 ja julkisivujen osalta 24.5.2010. Inventoinnissa pyrittiin kuvaamaan nykytila ja ajoittamaan rakennusosat ja pinnat mahdollisuuksien mukaan. Erityishuomiot kirjattiin ylös. Suositeltavat väritutkimuskohdat on esitetty huonekorteissa. Inventointi suoritettiin keskeisissä tiloissa. Toistuvista tilatyypeistä valittiin yksittäiset edustajat. Inventoinnin lisäksi rakennusta dokumentoitiin valokuvaamalla. Valokuvia otettiin muistakin kuin inventoinnin kohteena olleista tiloista. Inventoidut tilat: 32 HuonenumeroHuoneen nimi 101, 201, 301, 401A-porras 102Aula 102 104, 204, 304, 404 Tuulikaappi B-porras 107 Seminaarisali 203 Käytävä 205 Kurssilaboratorio 216 Perushuone 305Luentosali 403 Käytävä 418 Toimistohuone Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 4.1 Huonetilat 1. krs 120 121 114 113 112 110 111 109 101 116 107 103 132 104 122 126 127 128 129 130 131 134 102 133 106 135 2. krs 215 214 213 212 211 210 209 208 207 201 203 205 223 224 204 3. krs 216 316 318 217 315 218 219 314 313 220 312 221 311 222 310 317 307 225 202 206 226 306 308 301 303 319 304 320 305 328 323 321 322 108 325 302 326 324 327 4. krs 421 420 419 418 417 416 415 414 413 412 401 403 405 410a 431 432 422 423 424 406 425 404 426 427 428 429 411 430 410b 407 408 409 Inventoidut huonetilat on esitetty värillisinä vyöhykkeinä. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 33 Eteläesplanadi 4 | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 101, 201, 301, 401 A-porras .RHWLODQWLH Käyttö ja tilan hahmo NYK: Pääporras. AP: Pääporras. ERIT: Yhdessä aulan kanssa talon keskeisin tila. Kattolista NYK: Ei ole. AP: ERIT: Katto NYK: Välitasanteiden katot ja porrassyöksyjen alapinnat ovat rapattuja ja maalattuja. AP: ERIT: Välitasanteella katossa on erityinen profiili (1930-l). Viistoprofiili suuntaa valon sisätilaan. Ikkunat NYK: Kaksipuitteiset sisään-ulos aukeavat puuikkunat (1930-l). Ikkunoissa näkyy vanhoja terveysikkunan heloja. Ikkunat ovat ylä- tai alasaranoituja. AP: ERIT: Kolmen kerroksen korkuinen puu-lasi-ikkunaseinä on poikkeuksellisen komea ja hyvin säilynyt 1930-luvun rakennusosa. Lattia NYK: Sekä lattia että portaat ovat harmaata mosaiikkibetonia, jossa on metalliset saumalistat (1930-l). AP: Mosaiikkibetoni. ERIT: Ovet NYK: Ovi (101) on puulasiovi (1930-l). Ovet (403, 405) ovat metallisia pariovia. AP: ERIT: NYK: Seinään maalattu raita. AP: ERIT: Varusteet ja valaisimet NYK: Välitasanteilla on ripapatterit. Ylätasanteella on valurautainen ivsäleikkö (1940-l). AP: ERIT: Seinät Kiintokalusteet NYK: Rapatut ja maalatut, välitasanteilla on patterisyvennykset sivuseinillä. Ikkunaseinä on koko portaan levyinen ja korkuinen, paitsi huoneen 101 kohdalla. AP: ERIT: Väritutkimuskohta. NYK: Ikkunan edessä porrastasanteilla (paitsi maantasossa) on maalattu putkikaide joka kiinnittyy huoneen sivuseiniin (1930-l). Portaan keskellä on umpinainen kaide jonka ulkopinta on verhottu maalatulla puupaneelilla. Paneeli on kiinnitetty kupukantaruuvein ja umpinasta osaa reunustaa lauta. Kaiteen sisäpinta on rapattu ja maalattu. Kaiteen yläosassa on metallitankojen avulla kiinnitetty puinen käsijohde, joka on maalattu (rakenne 1930-l, pintakäsittelyt myöhempiä). AP: ERIT: Väritutkimuskohta. Lattialista 34 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 102 Tuulikaappi Koetilantie 5 1. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: AP: Tuulikaappi on alkuperäinen. ERIT: Ovisyvennyksessä ulkopuolella on messinkilaatta, jossa lukee "Tässä rakennuksessa toimi sotasairaala sotiemme 1941-1945 aikana. Sotainvalidien keskusliitto". Lattia Ikkunat NYK: Harmaa mosaiikkibetoni, jossa on mattosyvennys. Mattosyvennyksessä on metallinen reunalista ja lattiassa on metalliset saumalistat. AP: Mosaiikkibetoni. ERIT: Laatan pinta on rikki. NYK: Yhtenäinen teräslasiseinä (1930-l). AP: ERIT: Lattialista Ovet NYK: Ei ole. AP: ERIT: NYK: Tuulikaapin molemmat ovet ovat teräslasiovia, joissa on tammilistat ja tammivetimet (1930-l). Ovi on pariovi, jonka toinen ovilevy on 137 cm leveä. Ulompaan oveen on asennettu sähkölukko ja yksi lasiruutu on peitetty levyllä (myöhempi). AP: Ovet ovat alkuperäiset. ERIT: Väritutkimuskohta. Seinät NYK: Sivuseinät ovat rapatut ja maalatut ja niissä on patterisyvennykset. Muut seinät ovat teräslasiseiniä (1930-l). AP: ERIT: Kattolista Varusteet ja valaisimet NYK: Ei ole. AP: ERIT: NYK: Yksi ripapatteri (1930-l). AP: ERIT: Katto NYK: Alaslaskettu rapattu katto, jossa on kolme profiililtaan pyöreää valaisinsyvennystä. AP: ERIT: Kiintokalusteet NYK: AP: ERIT: Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 35 Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 102 Aula Koetilantie 5 1. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: Aula. AP: Aula. ERIT: Tilahahmo on muuttunut vuoden 1979 peruskorjauksen yhteydessä ja sen jälkeen kun aulasta on erotettu sisäänkäynnin oikealla puolellla sijainnut naulakko. Käytävää rajaava oviseinä on ollut aulassa. Lattia Ikkunat NYK: Myöhempi vihreä hovilaatta. AP: Todennäköisesti mosaiikkibetoni. ERIT: NYK: Tuulikaapin seinä on teräsrakenteinen lasiseinä, jossa on tammiset lasituslistat. Muiden kerrosten auloissa on puuikkunat. Kaikki ikkunat ovat 1930-luvulta. AP: ERIT: Lattialista Ovet NYK: Harmaa muovinen L-lista. AP: ERIT: NYK: Tuulikaapin ovi on teräslasiovi, jossa on tammiset lasituslistat ja tammivedin (1930-l). Ovi on pariovi, toinen ovilevy on 137 cm leveä. Ovi (107) on metallinen pariovi (1930-l). Ovet 106 ja 135 ovat puisia laakaovia (1980-l). AP: Tuulikaapin ovet. ERIT: Teräslasiseinä on poikkeuksellisen komea funktionalistinen rakennusosa. Väritutkimuskohta. Seinät NYK: Rapatut ja maalatut. Vahtimestarin kopin seinä ja sen ikkuna ja ovi ja sitä vastapäätä oleva ikkuna, ovi ja tiski ovat myöhempiä (1980-l jälkeen rakennettuja). Tuulikaapin vastainen seinä on teräslasiseinä (1930-l). AP: ERIT: Kattolista Varusteet ja valaisimet NYK: Ei ole. AP: ERIT: NYK: Myöhempiä johtokouruja pinta-asennuksina. AP: ERIT: Katto NYK: Alaslaskettu metallilautakasettikatto (1980-l). AP: ERIT: 36 Kiintokalusteet Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Aulat Aulat palvelevat kokoontumistiloina. 202, 2. kerros Aula 302, 3. kerros Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 37 Eteläesplanadi 4 | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 104, 204, 304, 404 B-porras .RHWLODQWLH Käyttö ja tilan hahmo NYK: Porras. AP: Porras. ERIT: Kattolista NYK: Ei ole. AP: ERIT: Katto NYK: Välitasanteiden katot ja porrassyöksyjen alapinnat ovat rapattuja ja maalattuja. AP: ERIT: Ikkunat NYK: Yhtenäinen kerrosten ohi jatkuva lasitiili-ikkuna. AP: ERIT: Lasitiili oli vuosisadan alussa uusi ja kallis materiaali. Ikkuna on poikkeuksellisen komea. Lattia NYK: Sekä lattia että portaat ovat harmaata mosaiikkibetonia, jossa on metalliset saumalistat (1930-l). Ulko-oven edessä on mattosyvennys. AP: ERIT: Ovet NYK: Porrashuoneen ovet kerroksiin ovat metallisia palo-ovia (J. Saajos Oy, STF A60 palo-ovi 2840/78, vuosi 1980), ja ulko-ovi on teräslasiovi, jossa on tammilistat ja tammivetimet (1930-l). Ulko-ovi on levytetty. AP: ERIT: NYK: Seinään maalattu raita. AP: ERIT: Varusteet ja valaisimet NYK: Ripapatteri (204). Kerrostasojen nimikyltit ovat lakattua tammea (myöhempiä). AP: ERIT: Seinät Kiintokalusteet NYK: Rapatut ja maalatut, välitasanteilla on patterisyvennykset. AP: ERIT: NYK: Portaassa on harva pinnakaide (1930-l), ja pinnat ovat profiililtaan neliöitä. Käsijohde on lakattua koivua. AP: ERIT: Lattialista 38 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 107 Seminaarisali Koetilantie 5 1. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: Seminaarisali. AP: ERIT: Lattia Ikkunat NYK: Kellanvihreä hovilaatta. AP: ERIT: NYK: Kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Heloitus on uusittu. Puitejako on epäsymmetrinen, Tuuletusikkuna on avautuva alasaranoitu ikkuna, joista toisessa on teippaus. Muut ikkunat ovat sivusaranoituja. Ikkunapenkki on valettu, ja siinä on upotettu maalattu metallinen ritilä pattereiden päällä. AP: ERIT: Lattialista Ovet NYK: Harmaa muovinen L-lista. AP: ERIT: NYK: Ovi (102) on metallinen pariovi (A60 palo-ovi, valmistaja J. Saajos Ky, Lohja). Varastokoppiin johtaa maalattu puinen laakaovi. Ovi (108) on maalattu puinen laakaovi. AP: ERIT: Seinät NYK: Rapatut ja maalatut. AP: ERIT: Luoteisseinällä on sähköjä alumiinikourussa, ja aulan vastaisella seinällä on pintavetoja. Kattolista Varusteet ja valaisimet NYK: Ei kattolistaa. AP: ERIT: NYK: Ikkunoiden alla syvennyksissä on ripapatterit (2 kpl), ja niiden venttiilit on uudistettu. Huonetilassa on tehty putkiasennuksia pintavetoina. AP: ERIT: Katto NYK: Rapattu ja maalattu. AP: ERIT: Kiintokalusteet NYK: Vetokaapit. Myöhempi kaapisto ja tiskipöytä. AP: ERIT: Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 39 Eteläesplanadi 4 | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 203 Käytävä Koetilantie 5 2. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: Käytävä. AP: Käytävä. ERIT: Kattolista NYK: Ei ole. AP: ERIT: Katto NYK: Maalattu ja rapattu. Päätyikkunan edessä on kattoluukut. Katon keskelle käytävän suuntaisesti on myöhemmin asennettu poistoilmakanava. AP: ERIT: Ikkunat NYK: AP: ERIT: Lattia NYK: Lattian pinta on vihreää hovilaattaa (myöhempi). AP: ERIT: Ovet NYK: Parvekkeen ovi on metallinen tuplalasipariovi (1930-l). Ovessa on alkuperäinen heloitus. Huoneiden ovet ovat erityisen leveitä puisia laakaovia (ovilevy 1110 x 2055, 1930-l). Ovien heloitusta on uusittu. Kaakkoisseinän työhuoneiden oviin on asennettu pyöreä lautasventtiili, paitsi yhteen on asennettu tuuletussäleikkö. Luoteisseinän työhuoneen ovista kolmessa on säleikkö. WC-tilojen (225, 226) ovet ovat myöhempiä. Ovi (204) on metallinen palo-ovi (J. Saajos Oy, STF A60 palo-ovi 2840/78, vuosi 1980). Käytävän päässä ovi (202) on metallinen lasipariovi (1980). AP: ERIT: Varusteet ja valaisimet Lattialista NYK: Musta muovinen L-lista (myöhempi). AP: ERIT: Seinät Kiintokalusteet NYK: Rapatut ja maalatut. Luoteisseinällä ovien vierelle on asennettu lautasventtiilit (järjestelmä 1930-l). Käytävän päässä ulkoseinällä on metallinen lasioviseinä, joka ulottuu seinästä seinään ja lattiasta kattoon. AP: ERIT: Aulaa vasten oleva seinä on todennäköisesti ollut myös vastaava teräslasiseinä. NYK: AP: ERIT: 40 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Käytävät Käytävä Käytävä 103, 1. kerros 303, 3. kerros Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 41 Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 205 Kurssilaboratorio Koetilantie 5 2. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: Kurssilaboratorio. AP: ERIT: Lattia Ikkunat NYK: Kellanvihreä hovilaatta. AP: ERIT: NYK: Kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Heloitus on uusittu. Puitejako on epäsymmetrinen, ja yksi puitteista on avautuva alasaranoitu tuuletusikkuna, joista toisessa teippaus. Muut ikkunat ovat sivusaranoituja. Ikkunapenkki on valettu. AP: ERIT: Lattialista Ovet NYK: Harmaa muovinen L-lista. AP: ERIT: NYK: Ovi (202) on metallinen pariovi (A60 palo-ovi, valmistaja J. Saajos Ky, Lohja). Varastokoppiin johtaa maalattu puinen laakaovi. Ovi (206) on maalattu puinen laakaovi. AP: ERIT: Seinät NYK: Rapatut ja maalatut, portaikon vastaisella seinällä koppi, jossa maalatut levyseinät. Vaakahuoneen (206) vastaiset seinät ovat levyseiniä. AP: ERIT: Kattolista Varusteet ja valaisimet NYK: Ei kattolistaa. AP: ERIT: NYK: Ikkunoiden alla syvennyksissä on ripapatterit (2 kpl), ja niiden venttiilit on uudistettu. Huonetilassa on tehty putkiasennuksia pintavetoina. AP: ERIT: Katto NYK: Rapattu ja maalattu. AP: ERIT: Runsaasti ilmastointiputkia pinnassa. 42 Kiintokalusteet NYK: Laboratoriokalustusta 1970-80-lukujen vaihteen peruskorjauksen ajalta. AP: ERIT: Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 216 Perushuone Koetilantie 5 2. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: Taukotila. AP: Perushuone 1930-luvulta. ERIT: Lattia Ikkunat NYK: Harmaa hovilaatta. AP: Vihreä linoleum. ERIT: NYK: Kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Ikkunapenkki on valettu. Heloitus on uusittu. Puitejako on epäsymmetrinen, ja tuuletusikkuna on avautuva alasaranoitu. Muut ikkunat ovat sivusaranoituja. AP: ERIT: Ikkunan yläpuolella on puinen otsalauta. Lattialista Ovet NYK: Musta muovinen L-lista. AP: ERIT: NYK: Ovi (203) on erityisen leveä puinen laakaovi, johon on asennettu pyöreä lautasventtiili. Kynnys on lakattu. AP: ERIT: Käytäville johtavat ovet ovat poikkeuksellisen leveitä. Ratkaisu liittyy ilmeisesti sairaalakäytön vaatimuksiin. Seinät NYK: Maalatut ja rapatut. Ikkunaseinällä on patterisyvennys. AP: ERIT: Kattolista Varusteet ja valaisimet NYK: AP: ERIT: Kattolistaa ei ole. Ripapatteri, venttiili uudistettu. Huonetilassa on tehty putkiasennuksia pintavetoina. Katto NYK: Maalattu ja rapattu. AP: ERIT: Maalattu ja rapattu. Kiintokalusteet Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 43 Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 305 Luentosali Koetilantie 5 3. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: Luentosali. AP: ERIT: Lattia Ikkunat NYK: Harmaankirjava muovimatto. AP: ERIT: NYK: Kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Heloitus on uusittu. Puitejako on epäsymmetrinen, tuuletusikkuna on avautuva alasaranoitu ikkuna, jossa teippaus. Muut ikkunat on sivusaranoitu. Ikkunapenkki on valettu. AP: ERIT: Lattialista Ovet NYK: Harmaa muovinen L-lista. AP: ERIT: NYK: Ovi (302) on metallinen pariovi (A60 palo-ovi, valmistaja J. Saajos Ky, Lohja). AP: ERIT: Seinät NYK: Rapatut ja maalatut. AP: ERIT: Kattolista Varusteet ja valaisimet NYK: Ei kattolistaa. AP: ERIT: NYK: Vapaasti seisovat ripapatterit ikkunoiden alla syvennyksissä (4 kpl), joiden venttiilit on uudistettu. Katonrajassa ja nurkassa on ilmastointikotelointeja. AP: ERIT: Katto NYK: Akustiikkalevyä. AP: ERIT: 44 Kiintokalusteet NYK: AP: ERIT: Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Isot salit Kurssilaboratorio 107, 1. kerros Kurssilaboratorio 205, 2. kerros Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 45 Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 403 Käytävä Koetilantie 5 4. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: Käytävä (1940-l). AP: Käytävä oli alunperin osa kattoa ja siellä sijainnutta teknistä tilaa. ERIT: Käytävään on liitetty taukohuone. Käytävä on kunnostettu käyttäjältä saadun tiedon mukaan 1990-luvulla. Lattia Ikkunat NYK: Vihreä muovimatto. Käytävän lattiaa on nostettu yhden askelman verran lähes koko matkalta. AP: ERIT: NYK: Ei ole. AP: ERIT: Lattialista Ovet NYK: Musta muovinen L-lista. AP: ERIT: NYK: Kaikkiin toimistohuoneisiin johtaa uusi mdf-kehysovi, jossa on lakattu leveä kynnys. Kaakkoisseinällä olevissa työhuoneiden ovissa on ritilät. Ovi (401) on sivulehdellinen metalliovi. Parvekkeen ovi on puinen sisään-ulos aukeava tuplalasipariovi. Sivussa olevat ikkunat ovat kiinteitä. AP: ERIT: Seinät NYK: Käytävän seinissä on lasikuitutapetti. Kaakkoisseinä on massiivinen tiiliseinä ja luoteisseinä on todennäköisesti levyseinä. Käytävän päässä on puurakenteinen lasioviseinä. Luoteisseinän toimistohuoneiden kohdalla on lautasventtiilit. AP: ERIT: Huoneen 413 kulmassa on paneelipilasteri. Kattolista Varusteet ja valaisimet NYK: Ei ole. AP: ERIT: NYK: Käytävän lounaispäässä on vapaasti seisova ripapatteri. AP: ERIT: Katto NYK: Alaslaskettu metallinen lautakasettikatto (1980). Kattoon on upotettu IV-säleiköt ja loistevalaisimia. AP: ERIT: 46 Kiintokalusteet NYK: AP: ERIT: Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Huonenumero 418 Toimistohuone Koetilantie 5 4. kerros Käyttö ja tilan hahmo NYK: Toimistohuone AP: Alunperin osa kattoa ja siellä sijainnutta teknistä tilaa. ERIT: Asuntolahuone 1940-l lopulta alkaen. Huonejakoa on todennäköisesti muutettu. Lattia Ikkunat NYK: Harmaa hovilaatta. AP: ERIT: NYK: Sisään aukeavat kaksipuitteiset puuikkunat (1940-l). Heloitus on uusittu. AP: ERIT: Ikkunajako on erilainen kuin muissa kerroksissa. Lattialista Ovet NYK: Musta muovinen L-lista, myöhempi. AP: ERIT: NYK: Uusi mdf-kehysovi, jossa on lakattu leveä kynnys. AP: ERIT: Seinät NYK: Maalatut ja todennäköisesti levyrakenteiset, paitsi ikkunaseinä on rapattu ja maalattu. AP: ERIT: Kattolista Varusteet ja valaisimet NYK: Petsattu ja lakattu suorakulmainen mäntylista. AP: ERIT: NYK: Ikkunan alla syvennyksessä on ripapatteri. Ikkunan eteen on asennettu johtokouru. AP: ERIT: Katto NYK: Petsattu, lakattu mäntypanelikatto (1940-l). Käytävän puolella on kotelointi. Katto on osittain suora, ikkunaseinällä on lappeen suuntainen vyöhyke. AP: ERIT: Kiintokalusteet NYK: AP: ERIT: Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 47 Toimistohuoneet Kurssilaboratorio 326, 3. kerros 48 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 4.2 Julkisivut 2010 Julkisivu kaakkoon Julkisivu kaakkoon Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 49 Kaakko Kaakon puoleisen julkisivun hallitseva aihe on pääsisäänkäynti, joka katkaisee säännöllisen ikkunarivistön. Sitä on korostettu toisen ja kolmannen kerroksen leveämmillä ikkunoilla ja hienostuneesti jäsennellyllä lasiterästuulikaapilla. 50 Sokkeli: Hakattu graniittilaatta. Seinä: Sileä rappaus, maalattu vaalean kellertäväksi (1980-l). Katto: Sisäänkäynnin katto on pellitetty (uudehkon näköinen). Ikkunat: 1.–3. kerroksessa kaksilasiset puuikkunat joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Puitejako on epäsymmetrinen, pienemmässä puolikkaassa alhaalla avautuva alasaranoitu tuuletusikkuna. Muut ikkunat on sivusaranoitu. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa sisäänkäynnin kohdalla on muita leveämpi ikkuna. Vesipellit. Neljännessä kerroksessa on sisään-sisään aukeavat kaksipuitteiset puuikkunat yhdellä pystyjaolla (1940-l). Ovi: Julkisivun koillispäädyssä sijaitsee pääsisäänkäynti. Sisäänkäyntiä on korostettu graniittisella porttiaiheella, joka muodostaa pienen katoksen ja tuulikaapin. Sen ulkopuoli on suorakulmainen ja sisäpuoli nurkistaan pyöristetty (1930-l). Ovi on pariovi, toinen ovilevy on 137 cm leveä ja siihen on asennettu sähkölukko, jolloin yksi lasiruutu on peitetty levyllä. Muuta: Neljä syöksytorvea, nurkissa ja kaksi suunnilleen tasajaoin keskemmällä. Kaksi katulamppumaista ulkovaloa lähinnä nurkkia olevien neljännen kerroksen ikkunoiden kohdalla. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Lounas Lounaispääty poikkeaa eniten muista julkisivuista. Ikkunoita huonetiloihin ei ole, B-portaan lasitiili-ikkuna ja parvekesyvennys isoine ikkunoineen muodostavat tasakorkuiset pystysuuntaiset urat muuten umpinaiseen seinäpintaan. Sokkeli: Hakattu graniittilaatta. Seinä: Sileä rappaus, maalattu vaalean kellertäväksi (1980-l), kellarin sisäänkäynnin kohdalla erisävyinen paikkamaalaus. Parvekkeet: Jokaisessa kerroksessa on parveke, alimpien kerrosten parvekkeet ovat yhtenäisessä syvennyksessä ja neljännen kerroksen parveke erillisessä syvennyksessä. Valetut betonilaatat tulevat hieman ulos julkisivutasosta, maalatussa valurautaputkikaiteessa on kolme pysty- ja kolme vaakaputkea. Kolmannen kerroksen kaide puuttuu. Ikkunat: Portaikon lasitiili-ikkuna on yhteinäinen sisäänkäynnin päältä kolmanteen kerrokseen saakka (1930-l). Alimpien kerrosten parvekkeilla on koko parvekkeen levyinen kiinteä teräslasi-ikkuna oven yläpuolella. Neljännen kerroksen parvekkeelle antava ikkuna on kiinteä. Ovet: B-rapun ovi on teräslasiovi puisin rimoin. Keskimmäinen lasiruutu on korvattu tai peitetty rosterilevyllä (magneettiavain, kulunvalvonta), alin lasi on korvattu metallilevyllä. Ovessa on uusi lukko, vedin on alkuperäinen uudella kiinnityksellä. Alaosan potkulaudassa on pyöreä lautasventtiili. Oven edessä on kaksi graniittiaskelmaa. Parvekkeiden ovet ovat alimmissa kerroksissa metallisia tuplalasipariovia (1930-l). Neljännen kerroksen parvekkeen ovi on puinen sisään–ulos aukeava tuplalasipariovi. Kellarin ovi on leveä pariovi (90-l). Muuta: Sisäänkäynnin vieressä on ilmastointilaitteita metalliverkkohäkissä. Maitolasiset ulkovalaisimet ensimmäisen kerroksen parvekkeen katossa, seinällä parvekkeen vieressä sekä sisäänkäynnin päällä. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 51 Julkisivu luoteeseen Julkisivu luoteeseen 52 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Luode Porrashuoneen ikkunaseinän pystysuuntainen linja ja sen koillispuolelle jäävä umpinainen, sisäänvedetty seinäpinta rytmittävät luoteisjulkisivua. Sokkeli: Hakattu graniitti. Sokkelissa on kellarin ikkunat. Koillispäädyssä sisäänvedetyssä osassa sokkeli on n. 40–50 cm korkeampi. Seinä: Sileäksi rapattu, maalattu. Portaikon koillispuolella hormi nousee yli räystäslinjan. Tästä koilliseen päin on julkisivu hieman sisempänä ja umpinainen neljännen kerroksen tuuletusaukkoa ja kellarin ikkunoita lukuunottamatta. Ikkunat: Kellarin ikkunat ovat kolmiruutuiset, kaksilasiset ja puupuitteiset. Alimmissa kerroksessa kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Puitejako on epäsymmetrinen, pienemmässä puolikkaassa alhaalla avautuva alasaranoitu tuuletusikkuna. Muut ikkunat on sivusaranoitu. Kahdessa toisen kerroksen ikkunassa tuuletusikkunassa on vaneri, jossa on tuuletusritilä. Neljännessä kerroksessa on sisään–sisään aukeavat kaksipuitteiset puuikkunat yhdellä pystyjaolla (1940-l).Molemmin puolin portaikkoa ikkunoiden tilalla on ritilöidyt ilmastointiaukot (1979–80). Aportaan ikkuna on koko portaan levyinen ja kolmannen kerroksen korkeuteen asti yhtenäinen. Kaksipuitteiset sisään–ulos aukeavat puuikkunat (1930-l). Ikkunat ovat ylä- tai alasaranoituja. Muuta: Neljä syöksyputkea, joista kaksi nurkissa ja kaksi keskemmällä, ei aivan tasajaoin. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 53 Koillinen Rakennuksen koillispäädyssä umpiseinän ja ikkunoiden suhde jäsentää julkisivua. 54 Sokkeli: Hakattu granittilaatta. Seinä: Sileäksi rapattu, maalattu. Ikkunat: Alimmissa kerroksissa kaksilasiset puuikkunat joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Puitejako on epäsymmetrinen, pienemmässä puolikkaassa alhaalla avautuva alasaranoitu tuuletusikkuna. Muut ikkunat on sivusaranoitu. Neljännessä kerroksessa on sisään–sisään aukeavat kaksipuitteiset puuikkunat yhdellä pystyjaolla (1940-l). Ovet: Ei ovia. Muuta: Maitolasinen talonnumero seinässä kaakkoisnurkassa. Pinnassa kulkevia sähkövetoja kolmannen ja neljännen kerroksen välillä, kotelointeja. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Kaakkoinen julkisivu on talon pääjulkisivu. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 55 Sisäänkäynnit Huolellisesti työstetyt ja 1930-luvun arvokkaat materiaalit, harmaagraniitti ja teräsovet, viestivät rakennuksen tärkeästä merkityksestä. Luoteisjulkisivussa näkyy selvästi, että perinteistä klassista suunnittelua, joka korostaa symmetriaa, on kyseenalaistettu. 56 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Kellariin on äskettäin rakennettu uusi luiska, joka lohkoo piha-aluetta. Lounaisjulkisivu perustui alunperin kahden tasakorkean pystyaiheen, parvekesyvennyksen ja lasitiilivyöhykkeen, rinnakkaiseloon. Nykymuodossaan julkisivu vaikuttaa sattumanvaraiselta. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 57 5 Johto päätökset HYMM L aboratoriorakennus oli koetilan uuden tilakeskuksen päärakennus, joka valmistuessaan 1939 erottui selvästi maalaismaisemassa. Valkoinen oli epätavallinen väri maaseudun rakentamisessa. Myöskään kerrostaloja ei maaseudulla ollut rakennettu. Vastaavaa tehokeinoa käyttivät monet arkkitehdit 1930-luvulla. Päärakennuksen rooli on nykyisin erilainen kun alueella on merkittäviä myöhempiä rakennuksia. 1930-luvun rakennukset yhdessä rajaavat keskeistä pihapiiriä. Niistä useimmat ovat arkkitehti, professori Jussi Paatelan suunnittelemia ja edustavat laadukasta sotien välisen ajan laitosrakentamista. Maatilarakennuksissa esiintyy 1930-luvun lopun pehmeämmän funkiksen romanttisia piirteitä, kuten luonnonkiven käyttöä julkisivussa. Päärakennus edusti kuitenkin kurinalaisempaa, vähemmän emotionaalista arkkitehtonista otetta. Alun perin kolmikerroksisen laboratorio- ja opetusrakennuksen vaaleasävyinen arkkitehtuuri oli linjakasta. Pääsisäänkäyntiä komistaa edelleen 1930-luvulta säilynyt graniitista hakattu porttiaihe, joka on ulkoapäin kulmikas ja sisäpuolelta vuosikymmenen arkkitehtuuri-ihanteiden mukaisesti kaarevaksi muotoiltu. Pääsisäänkäynnin tuulikaapin teräslasiseinät ovat erittäin komeita ja niiden ovet ovat poikkeuksellisen leveitä. Tuulikaapissa on pienenä funkis-yksityiskohtana alakattoon upotetut valaisinpaikat. Pääportaan suuri, kolmen kerroksen korkuinen puuikkunaseinä on arkkitehtonisesti merkittävä ja kokonsa puolesta harvinainen rakennusosa. Pääpor- 58 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo taan sisäänkäynti on poistettu käytöstä. Alimpien kolmen kerroksen puuikkunat ovat peräisin 1930-luvulta ja niiden soisi säilyvän. Keskikäytäväratkaisu edustaa 1930-luvulle tyypillistä tehokasta laitosrakentamista. Jussi Paatela suunnitteli monia sairaaloita, joissa keskikäytäväratkaisu toistui. Käytävän päässä on ajalle tyypillinen koko käytävän leikkauksen kokoinen teräslasiseinä ja parveke. Luultavasti myös aulan ja käytävän väliset väliseinät kolmessa kerroksessa ovat olleet rakennuksen valmistuessa teräslasiseiniä. Niitä ei ole säilynyt. Alaslasketut katot alimpien kolmen kerroksen käytävissä tuhoaisivat käytävän ilmavan tilallisen vaikutelman. Muutenkin melko kapeaksi mitoitettu käytävä muuttuisi ahtaanoloiseksi. Toimistohuoneiden ovet ovat poikkeuksellisen leveitä ja rakennukselle tunnusomaisia. Rakennus toimi sotasairaalana vuodesta 1941 alkaen, mutta on epäselvää, milloin päätös sotasairaalaksi muuttamiseksi tehtiin. Eri lähteiden mukaan se valmistui 1939. On mahdollista, etää päätös sotasairaalaksi muuttamiseksi tehtiin melko varhain ja että kyseinen päätös vaikutti rakennuksen sisätiloihin siten, että potilashuoneiden ovet toteutettiin tavallisia ovia leveämpinä. Jussi Paatela, joka 1930–36 toimi sairaalarakentamisen asjantuntijana Lääkintöhallituksessa, oli hyvin perillä saaraaloiden mitoitusohjeista. Sairaaloissa suositeltiin käytettäväksi tavallista leveämpiä ovia sänkyjen ja potilaiden liikuttelun helpottamiseksi. Joka tapauksessa leveät ovet ovat rakennukselle ominainen, ajan arkkitehtuurista poikkeava piirre. Portaat ovat rakennuksen arvotiloja, erityisesti pääporras, jossa mm. keskikaide on hienostunut, alaosastaan umpinainen ja paneelilla verhottu. Sen avoimessa yläosassa on teräskannattajien kannattama puinen käsijohde. Välitasanteilla on teräksiset putkikaiteet. Alkuperäinen tilajako lienee melko hyvin säilynyt. Koska alkuperäisiä piirustuksia ei ole säilynyt, on huonetilamuutoksia vaikea kuvailla yksityiskohtaisesti. Ainakin ensimmäisen kerroksen aulan tilahahmoa on muutettu. Nykytila Arkkitehtuuri on kärsinyt tyylillisesti kun siihen on lisätty neljäs kerros 1940-luvun lopulla. Tasakatolta katosi sisäänvedetty kerros ja kattomuoto muutettiin aumatuksi. Lisäkerroksen ikkunajako on erilainen neljännessä kerroksessa. Lounaispäädyn julkisivu on tekniikan yliotteessa. B-portaan sisäänkäynti jää tuuletinkotelon taakse. Teräslasioven ikkunat on levytetty. Lasitiiliseinä, joka on todennäköisesti 1930-luvulta, on hyvin säilynyt, ja ajalleen tyypillinen uusi materiaali. Kellarin uusi sisäänkäyntiramppi on käytännöllinen, mutta rikkoo pihapiiriä. Rakennusta tulisi suunnitella suhteessa pihapiirin muodostamaan kokonaisuuteen. Suositamme, että pihapiiristä ja sen yhteyteen kuuluvista rakennuksista tuotetaan erillinen selvitys. Kohteessa on myös syytä suorittaa erillinen väritutkimus. Tutkimuspaikkoja on indikoitu huoneinventoinnin yhteydessä. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 59 Lähteet ja kirjallisuus Painamattomat lähteet Helsingin Yliopiston tekninen osasto Arkisto, arkistointitunnus 05145 Viikin laboratoriorakennusta koskevia peruskorjaukseen ja muihin muutostöihin liittyviä asiakirjoja: Peruskorjaus 1979-80: - Pääpiirustukset 1979 ja 1980 - työselitykset Mittauskuvat 2004 Kellarin osittainen peruskorjaus 2004 Helsingin Yliopiston keskusarkisto Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan arkisto: Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan kirjetaltiot 1935-41 - Enimmäkseen Maatalousministeriölle osoitettuja kirjeitä Ajan ja aiheen mukaan järjestetyt asiakirjat 1931-46: - Viikin laboratoriorakennusta koskevia suunnittelu- ja rakentamisasiakirjoja, hoitokunnan kirjeitä, työsopimuksia ym. Yliopistomuseo Valokuvia 60 Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Elektroniset lähteet Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu http://ptp.hel.fi/ptpa/default.aspx Suomen rakennustaiteen museo, arkkitehtiesittely Jussi Paatelasta (5.5.2010): http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16313447 Painetut lähteet ja kirjallisuus Havu, Petra, 2001. Piirrä, piirrä, piirrä… : Paatelan arkkitehtisuunnittelun 80 vuotta: Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co vuodesta 1919. Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co Espoo. Halonen, Tero 2008. Maasta ja puusta pidemmälle, Helsingin Maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan historia I osa: Hyödyn aikakaudesta vuoteen 1945. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Kuokkanen-Suomi, Liisa, 1994. Viikki - rakennetun ympäristön suojelu. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä. Helsinki. Luoto, Ritva, Studio Terra Oy, 2004 Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15. Helsinki. Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo 61 Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 b 17 00260 Helsinki [email protected] www.arkbyroo.fi p. 09 4777 300 f. 09 4777 3010
© Copyright 2024