Viikin laboratorio- rakennus - ark

Viikin
laboratoriorakennus
Koetilantie 5, Helsinki
Rakennushistoriallinen selvitys
31.5.2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
1
Tilaaja
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy
Anna-Maija Lukkari, HY, tekninen osasto
Pirkko Varila, HY, tekninen osasto
Jarmo Pusa, Indepro Oy
Jukka Kumara, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy
Konsultti
Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Pohjoinen Hesperiankatu 13 b 17
00260 Helsinki
[email protected]
www.arkbyroo.fi
p. 09 4777 300
f. 09 4777 3010
Projektin vetäjä
Marianna Heikinheimo
Työryhmä
Eero Astala, graafikko
Marianna Heikinheimo, arkkitehti
Sami Heikinheimo, valokuvaaja
Emilia Pohjanpalo, arkkitehti yo
Nykytilakuvat
© Sami Heikinheimo, Ark-byroo
Kannen kuva
Sami Heikinheimo
Käytetyt lyhenteet:
Takakannen kuva
HKA = Helsingin kaupunginarkisto
Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan arkisto
HYK = Helsingin yliopiston keskusarkisto
Suoritusajankohta
huhti–toukokuu 2010
HYM = Helsingin yliopistomuseo
HYMM = Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan arkisto
HYT = Helsingin yliopiston tekninen osasto
MML = Maanmittauslaitos
PH = Puolustushallinto
© Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
RakVV = Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto
Sisällysluettelo
1
Johdanto 4
1.1 Kohde 4
1.2 Tehtävä 5
1.3 Kuvailulehti 6
2 Maatila ja kampus 8
2.1 Alueen historia 9
2.2 Rakennushankkeen historia 11
2.3 Viikin kampusalueen kehittyminen 14
3 Arkkitehtuuri 22
3.1 Arkkitehti Jussi Paatela 22
3.2 Laboratoriorakennuksen arkkitehtuuri 1939 23
3.3 Muutosvaiheet 25
4 Inventointi 32
4.1 Huonetilat 33
4.2 Julkisivut 2010 49
5 JOHTOPÄÄTÖKSET 58
Lähteet ja kirjallisuus 60
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
3
1 Johdanto
1.1 Kohde
H
elsingin yliopisto sai Viikistä maatilan koetilaksi
vuonna 1931. Arkkitehti Jussi Paatela laati uuden tilakeskuksen yleissuunnitelman ja piirsi useimmat sen maatalous- ja opetusrakennuksista. Rakennushistoriallisen
tutkimuksen kohteena oleva Jussi Paatelan suunnittelema laboratorio- ja opetusrakennus on eheän pihapiirin ympärille ryhmittyvän
tilakeskuksen päärakennus. Rakennustyöt alkoivat 1936 ja rakennus
tuli valmiiksi 1939 Maailmansodan kynnyksellä. Opetustoimintaan
aiottu rakennus otettiin käyttöön sotasairaalana aina 1946 saakka ja
vasta sen jälkeen Helsingin yliopiston opetuskäyttöön. Tilakeskuksen rakentamisesta vastasi vankeinhoitolaitos, jolle tila oli vuokrattuna 30-luvun alusta vuoteen 1946 saakka.
Laboratorio- ja opetusrakennus on käynyt läpi muutamia
muutosvaiheita, joista suurin oli heti sodan jälkeen tapahtunut
neljännen kerroksen rakentaminen. Päärakennuksen ja muiden pihapiirin rakennusten muodostaman ryhmän asema on muuttunut
koetilan keskuksesta Viikin nykyisen yliopistokampuksen yhdeksi
ajalliseksi kerrostumaksi.
4
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
1.2 Tehtävä
T
ämän työn tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin yliopiston
maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan Viikin kampuksen
koetilan, osoitteessa Koetilantie 5 sijaitsevan laboratoriorakennuksen rakennushistoriaa tulevan peruskorjaustyön suunnittelun pohjaksi. Työ käsitti arkisto- ja kirjallisuustutkimuksen,
kenttäinventoinnin, dokumentointivalokuvauksen ja näin kerätyn
aineiston pohjalta tehdyt yhteenvedot.
Suurin osa laboratoriorakennusta koskevaa lähdeaineistoa
on talletettu Helsingin yliopiston alaisiin arkistoihin. Tutkimuksen
keskeiset arkistot ovat Helsingin yliopiston teknisen osaston arkisto ja Helsingin yliopiston keskusarkisto. Helsingin yliopistomuseon
kokoelmista löytyi muutamia valokuvia, sen sijaan Helsingin rakennusvalvontaviraston arkistosta, Helsingin kaupunginmuseon kuvaarkiston kokoelmista tai kaupungin arkistosta ei löytynyt mainittavasti rakennukseen liittyvää aineistoa. Museoviraston kuva-arkisto
oli muuttoon valmistautumisesta johtuen suljettu. Viikki kuuluu vasta vuonna 1946 Helsinkiin liitettyihin alueisiin. Vaikka tämän työn
yhteydessä on tutkittu myös Kansallisarkiston mahdolliset aineistot
ja oltu yhteydessä Paatelan jälkeläisiin, alkuperäisiä 1930-luvun puolivälissä laadittuja arkkitehtisuunnitelmia ei onnistuttu löytämään.
Keskeisiä kirjallisia lähteitä olivat Petra Havun kirjoittamat
ja toimittamat teokset Piirrä, piirrä, piirrä… Paatelan arkkitehtitoimiston 80 vuotta ja Piirroksia ja skissejä sekä Maasta ja puusta
pidemmälle, Tero Halosen kirjoittama Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historian osa I, joka käsittelee
aikakautta ennen vuotta 1945. Laboratoriorakennusta esiteltiin Uudessa Suomessa sekä rakennusaikana että vastavalmistuneena elokuussa 1940. Nämä artikkelit ja niihin liittyvät valokuvat ovat tallennettuina Kansalliskirjaston kokoelmiin.
Jussi Paatelan 1930-luvun lopun työt ovat aikaisemmin tulleet
tutuksi arkkitehtitoimisto ark-byroon tekijäjoukolle Metsätalon ja
Kinkomaan parantolan rakennushistoriallisten selvitysten yhteydessä. Lisäksi Viikin kampusalueen A-rakennuksen rakennushistoriallinen selvityksen yhteydessä perehdyttiin alueen historiaan. Vuonna 1967 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto
Kaisa ja Veli Paatela.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
5
1.3 Kuvailulehti
Kohde
Muutokset
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Viikin opetusja koetilan laboratoriorakennus
1947 Pääsuunnittelija ja muut suunnittelijat 1936
Arkkitehti Jussi Paatela
Insinööri T.V. Helin (rakenteet)
Teknikko Kaarlo Oksanen (lvi ja konetekniset työt)
Pääurakoitsija 1936
Vankeinhoitolaitos
Rakennusmestari K.E. Helen valvoi hoitokunnan puolesta rakennustöiden suoritusta.
Tunnuslukuja
Tilavuus 13 600 m3
Bruttoala 3 950 m2
Rakennuksen korotus yhdellä kerroksella, oletettavasti Jussi Paatela.
1960 Koillispäädyn lämpökeskuksen ja kattiloiden
purku, uusien välipohjien rakentaminen, Insinööritoimisto Torsten Krank
1979–80 Peruskorjaus, Parkatti & Salonen Oy Uniplan
2005 Kellarin osittainen peruskorjaus, Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen
Nykyinen käyttö
Helsingin yliopiston Kotieläintieteen laitos, Taloustieteen laitos, Maatalouden tutkimuskeskuksen osuustoimintaoppi, Helsingin tiedepuisto.
Omistus
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy
Rakentamisaika
Asemakaava
Maatalousministeriö hyväksyi Paatelan laatimat luonnokset 27.5.1936. Näiden perusteella prof. Jussi Paatela
laati yksityiskohtaiset pääpiirustukset, joihin Hoitokunta viittaa 16.3. päivätyssä kirjeessä. Laboratorion
rakentamiselle varattiin määrärahoja hoitokunnan menoarviossa 1937, jolloin rakennustyö alkoi. Rakennuksen
valmistumisvuodeksi ilmoitetaan kaikissa kirjallisissa
lähteissä 1939.
Viikin tilakeskuksen asemakaava n:o 11620 on vahvistunut 12.9.2007. Kortteli on opetus-, tutkimus- ja näihin
verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jonka ympäristön ominaispiirteet on säilytettävä.
Uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten,
että ne sopeutuvat arvokkaan ympäristökokonaisuuden
kanssa julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen. Pihapiirin puustoa on hoidettava ja uudistettava siten, että sen maisemallinen
arvo säilyy. Laboratoriorakennus on luokiteltu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. Siinä ei saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivun tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Muutokset tulee tehdä
tyyliin soveltuvalla tavalla. Arvokkaiden sisätilojen kuten
porrashuoneiden arkkitehtoninen arvo on säilytettävä.
Rakennus on nelikerroksinen ja sen rakennusoikeus on
3 900 kerrosalaneliömetriä.
Käyttö
1941–45 Sotasairaala
15.3.1946 Helsingin yliopiston hallintaan
4. kerros asuntolana
1950– Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta: maanviljelyskemian, -fysiikan,
-tekniikan sekä kasvinviljelyksen ja kasvinjalostuksen laitokset.
6
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Ylempi kuva on julkaistu Uudessa Suomessa syyskuussa 1937, alempi elokuussa 1940. Rakennuksessa on käyttäjiä. (Kuvat on skannattu teoksesta "Maasta
ja puusta pidemmälle")
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
7
2 Maatila ja
kampus
V
iikki sijaitsee ikivanhan, Ruotsin ja Venäjän läpi kulkevan Suuren rantatien eli Kuninkaantien varrella. Tämä
myös eteläiseksi Viipurintieksi kutsuttu maantie oli alituiseen sotajoukkojen käytössä. Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen suuren merkityksen sai Vantaan tie eli Hämeentie tai
Itäinen Viertotie. Pääosa Viikistä on peltolaaksoa, jota lännessä rajaavat Lahdenväylä ja Vantaanjoki sekä idässä Myllypuron kallioinen
metsävyöhyke. Viikin eteläosa on luonnonsuojelualuetta. Matala ja
ruovikkoinen Vanhankaupunginlahti on lintuharrastajien paratiisi
keskellä pääkaupunkia.
Keskiajalla Viikki oli yksi Helsingin pitäjän vauraimmista kylistä ja sen satoja vuosia vanha peltomaisema on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Helsingin perustamisen jälkeen vuonna
1550 Viikin pelloista muodostettiin kruununtila tuottamaan viljaa
ja rehua Vantaankosken kuninkaankartanolle. Tila on ollut valtion
omistuksessa lukuun ottamatta 26 vuoden pituista aikaa 1600-luvun
puolivälissä. Viikin latokartanoa maineen on käytetty sekä maaherran virkatalona että sotilasvirkatalona ja se on ollut vuokrattuna yksityisille.
Tila on merkitty maarekisteriin nimellä Wiks Rn:o 1 ja Ratavik 2. Tila sijaitsee kutakuinkin keskellä Helsingin kaupungin hallinnollista aluetta, johon Viikki liitettiin vuoden 1946 ns. suuren alueliitoksen myötä. Talouskeskuksesta päärautatieasemalle on matkaa
9 km. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1931 päivätyllä kirjeellä Maatalousministeriö luovutti tilan Helsingin yliopiston käyttöön. Se jätettiin edelleen ministeriön alaisuuteen, joka määräsi Viikin opetus- ja
tutkimustilalle hoitokunnan (Viikin ja Malmgårdin tilojen hoitokunta), jonka toimiaika päättyi 31.8.1975. Opetusministeriö siirsi tilan
hallinnon 6.11.1975 päivätyllä kirjeellä yliopistolle.1
1
8
Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, Viikin opetusja tutkimustila, toimintakertomus 2006
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
2.1 Alueen historia
V
HYM
1994
iikki mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1417 Laamanni Klas Flemingin tuomiokirjeessä. 1500-luvulla Helsingin pitäjä oli merkittävimpiä Suomenlahden
pohjoisrannikon talonpoikaispurjehduksen keskuksia.
Kaupalliset yhteydet Tallinnaan olivat vilkkaat. Puutavara oli tärkeintä kaupattavaa.
Talonpoikaispurjehdus kiellettiin syksyllä 1547, kun Helsinkiä,
uutta merikaupunkia alettiin perustaa. Kaupungin perustaminen
merkitsi monille talonpojille häätöä tiloiltaan. Kaupungin perustaminen liittyi valtakunnalliseen kauppapolitiikkaan, mutta kohdistui
kielteisesti pitäjän aktiiviseen kauppapurjehdukseen ja maakauppaan. Kieltoa valvomaan suunniteltiin linnoitushanketta, joka supistui vain kuninkaan kartanoksi.
Viikin latokartanon tilusnimet Hakala åker, Hakala torp, Lättilä torp ja Sulkava råberg ovat luultavasti vanhan hämäläisasutuksen perua ja todennäköisesti vanhoja paikallisperäisiä nimiä. Vantaa
on ikivanha suomalainen joen nimi.
Viikin latokartano oli alun perin vain koskisaarelle perustetun
kuninkaankartanon talouskeskus. Kuningas Kustaa Vaasan käskystä
kuninkaankartanoksi yhdistettiin 1550-luvulla useammassa vaiheessa kolme Länsi-Viikin ja kuusi Itä-Viikin taloa sekä lisäksi 11 erillistä
ulkokyläläisten tiluspalstaa.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
9
HYM
10
Varsinainen kuninkaankartano rakennettiin koskisaarelle
vuonna 1551. Sitä ennen oli vuonna 1548 saarelle rakennettu jo Mauri Laurinpojan johdolla ensimmäiset varastorakennukset. Kun rakennustyöt saarella oli saatu päätökseen, alettiin talousrakennusten
vähittäinen siirto ensin kosken itäpuolelle Länsi-Viikkiin ja vuonna
1555 perustettiin erillinen kartanokeskus, Viks ladugård, Viikin latokartano. Tämä sijaitsi samalla paikalla, missä Viikin vanha talouskeskus nykyäänkin sijaitsee.
Varsinainen kuninkaankartano tuhottiin venäläisten hyökkäyksessä jo vuonna 1571. Viikin seutu autioitui sodan ja ruton seurauksena. Viikin kuninkaankartanon hallinto siirrettiin Espoon
kuninkaankartanoon ja pääosa rakennuksista Porvooseen ja Viikin
latokartanoon. Kuninkaan kartano mainitaan seuraavan kerran
1618–19 kaupungin läheisyydessä olevana rappiotilaisena herraskartanona. Muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin asiakirjoissa puhutaan vain kuninkaankartanon tontista, kunggårdtomten.
Kuninkaankartanon mylly rakennettiin Helsinginkoskeen
1550-luvulla. Kartanolle rakennettiin myös Suomen ensimmäinen
vesisaha vuosina 1553–54. Sen toiminta päättyi kuitenkin pian. Kuninkaankartanolla oli oma telakka, jossa rakennettiin 1500-luvun
jälkipuolella kaleereja laivastolle. Kartanossa toimi myös kruunun
majatalolaitosjärjestelmään kuuluva majapaikka 1500-luvun puolivälissä.
1600-luvulla Viikin latokartanosta kehittyi varsin huomattava
maatila. Se oli lyhyttä aikaa lukuunottamatta ollut valtion omistuk-
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
sessa ja vuonna 1655 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen läänin
maaherran virkataloksi. Kartanon kukoistuskausi oli 1700-luvulla,
kun se toimi maaherran virkatalona. Vuonna 1777 maaherranistuin
siirtyi Hämeenlinnaan. Viikin latokartanolla oli 1700-luvun alussa
7 torppaa ja määrä kaksinkertaistui vuoteen 1772 mennessä, jolloin
torppareita oli 15. Keskiajalta lähtien Vantaanjoessa harjoitettu lohenkalastus taantui puutavaran uittojen vuoksi, kun Vanhankaupungin saha perustettiin vuonna 1734. Tukinuitto lisääntyi joessa
huomattavasti 1750-luvulla Viaporin linnoitustöiden vuoksi.
Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 lähtien tila oli vuokrattuna yksityisille. Vuosina 1845–1921 tilaa hallinnoi Wasenius-suku.
Aluksi vuokraajana oli Gustav Otto Wasenius (1789–1852) ja tämän
jälkeen hänen poikansa Georg Otto Wasenius (1833–1868) lunasti tilan sukulaisilta ja ryhtyi harjoittamaan Viikissä laajamittaista maanviljelystä ja karjanhoitoa. Hänen kuoltuaan tila siirtyi hänen leskensä, konsulinna Thekla Waseniuksen hallintaan. Waseniukset eivät
asuneet pysyvästi Viikissä. Waseniusten kauppiastalo sijaitsi Helsingin Etelärannassa ja kesät he viettivät huvilallaan Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevassa Annebergissa. G. O Wasenius vuokrasi
Viikin peltoja jo 1820 luvulla ja laajensi viljelyksiään 1830–40-luvuilla
vuokraamalla myös Koskelasta peltomaata. Viikin vuokraaminen ja
maanviljelyksen harjoittaminen oli vain yksi osa Waseniusten kauppahuoneen toimintaa. He harjoittivat koti- ja ulkomaankauppaa,
teollisuutta, lainanantoa ja kustannustoimintaa.
Vuonna 1854 Viikissä oli 15 hevosta, 72 lehmää ja 8 härkää ja
tilalta toimitettiin suuriä määriä maitoa ja perunaa myyntiin. Taloudenpito perustui 1800-luvulla omavaraisuuden pyrkimykseen. Niinpä Waseniusten kauppiastaloon Etelärantaan toimitettiin syksyisin
tiloilta ja torppareilta leipäviljaa, suolakalaa ja suolalihaa sekä hillottiin oman puutarhan hedelmiä ja marjoja.
Gustav Otto Wasenius oli tyypillinen 1800-luvun kauppiaspatriarkka, joka seurasi aikaansa ja oli kiinnostunut monenlaisista
asioista. Huvilallaan Annalassa hän suoritti vaativia viljelykokeiluja
Finska Hushållssälskapetin jakamilla siemenillä ja raportoi tuloksista seuralle. Hän kokeili mm. persialaisten melonien, turkkilaisten papujen ja amerikkalaisen kevätrukiin kasvattamista. Orangeriassaan
hän kasvatti muun muassa pomeranssi- ja laakeripuita.2
2.2 Rakennushankkeen historia
A
gronomikoulutus alkoi Suomessa vuonna 1865, jolloin
Mustialan maatalousopistossa alettiin antaa vuoden 1858
asetuksen mukaista korkeampaa maatalousopetusta. Opetuksen tehostamiseksi perustettiin vuonna 1906 keisarillisella asetuksella Helsingin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan
maanviljelystaloudellinen agronomi- ja metsänhoitajakoulutuksen
osasto. Vuonna 1923 osasto nimettiin maatalous-metsätieteelliseksi
2
Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
11
HYMM
tiedekunnaksi. Tilapäiset opetustilat sijaitsivat Kruunuhaassa ja nykyisen Porthanian tontilla.3
Metsätieteet kehittyivät kansainvälisestikin huipputasolle 20ja 30-luvuilla, mutta maataloustieteiden asema oli heikompi. Osaltaan asiaan vaikutti se, että Jokiniemen (Ånäsin) maanviljelystaloudellinen koelaitos Tikkurilassa siirtyi pois tiedekunnalta vuonna
1924.4 Uuden koetilan tarve olikin ilmeinen.
Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1931 päivätyllä kirjeellä Maatalousministeriö luovutti Viikin tilan Helsingin yliopiston käyttöön.
Samassa yhteydessä yliopiston käyttöön luovutettiin Malmgårdin
tila, ja näitä molempia ryhdyttiin kunnostamaan opetus- ja koetilakäyttöön sopiviksi. Tilat jätettiin poikkeusjärjestelyllä edelleen Maatalousministeriön alaisuuteen ja tiloja hallinnoimaan perustettiin
Viikin ja Malmgårdin tilojen hoitokunta.
Hoitokunta laati luettelon tilan rakennuksista ja niiden kunnosta5, siitä ilmenee että Viikin latokartano käsitti päärakennuksen
lisäksi mm. vanhan tuvan, yhdeksän työväen asuntorakennusta,
navetan, tallin, aittarakennuksen johon liittyi kaksi kalustosuojaa,
kaksi perunakellaria, saunan, riihen ja seitsemän peltolatoa. Navetta paloi toukokuussa 1935. Viikin tila oli päässyt rapistumaan oltuaa vuodesta 1921 tyhjillään. Työt alkoivatkin vanhojen rakennusten
kunnostuksella, joka tapahtui pääosin vuosina 1931–32. Tällöin myös
päärakennus vuodelta 1832 sai nykyisen asunsa ja siitä tuli Viikin tilanhoitajan asunto.6
Koska tila ei heti soveltunut opetuskäyttöön, vuokrattiin tila
heti vuonna 1931 vankeinhoitolaitokselle ja sinne perustettiin vankisiirtola. Tilan kunnostaminen ja hoito tehtiin vankityönä. Vankeinhoitolaitoksen vuokra-aika jatkui vuoteen 1946 asti. Myös tilanhoito
oli vankeinhoitolaitoksen vastuulla vuoteen 1950 saakka.
Hoitokunta oli saanut Maatalousministeriöltä tehtäväkseen
mm. laatia esitysluonnoksen maatalous ja metsätieteellisen tiedekunnan tilakysymyksiin liittyen. Maatalousministeriölle osoitetussa
kirjeessä vuodelta 1934 hoitokunta toteaa, että Viikin ja Malmingårdin sotilasvirkatalot pitäisi muista tilakysymyksistä ja rakentamisen
aikatauluista riippumatta saattaa mahdollisimman pian sellaiseen
kuntoon, että niitä voisi käyttää opetustarkoituksiin. Koetilan muodostamiseksi laadittiin lista tarvittavista uudisrakennuksista ja rakennuskustannuksista.
3
4
5
6
12
Tapio 1980, s.1.
Halonen, s. 373–374, HYK
HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan asiakirjoja 1931–46.
Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15. s.26
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
HYMM
Uusi talouskeskus päätettiin sijoittaa Herttuanniemeen vievän rautatien eli Herttoniemen tuolloin uuden satamaradan ja
Vanhankaupungin lahden välissä olevalle metsäiselle saarekkeelle.
Rakennusohjelmasta laadittiin useita versioita. Vuoden 1935 maaliskuussa hoitokunta anoi Maatalousministeriöltä lupaa käyttää osan
rakennusmäärärahoista rakennusten sijoitustutkimuksiin ja rakennusasemakaavojen laatijana käytettävän arkkitehdin palkkaamiseen. Rakentamaan haluttiin päästä nopeasti, jotta vankityövoima
saataisiin hyödynnettyä. Tässä yhteydessä mainitaan professori J.
Paatela, jota hoitokunta halusi käyttää apunaan rakennusasemakaavojen tarkastamisessa ja laatimisessa. Pian tämän jälkeen hoitokunta tilasi asemakaavan Jussi Paatelalta.7 Tähän sisältyivät laboratorio, museo ja konehalli, professorien asuinrakennukset, konttori
ja taloudenhoitajan asuinrakennus, luentosali, ruokala keittiöineen
sekä asuntoja, kalustonsuoja, talli ja puimala, navetta, eläinten esittelyhalli, jääkellari, sikala, kanala ja lampola, kasvihuoneita, työväen
sauna ja pesutupa, työväen asuinrakennuksia, koepuimala (ks. Paatelan asemakaavaluonnos sivulla 18).
Vuoden 1935 marraskuussa laadittiin työsopimus professori
Jussi Paatelan kanssa, jossa Paatela ”sitoutuu suorittamaan Viikin ja
Malmgårdin koetiloille suunniteltuja rakennuksia varten: a. tarvittavat
luonnos- ja pääpiirustukset, b. tarvittavat työselitykset ja summittaiset kustannusarviot c. tarvittavat mitoitetut työpiirustukset.”8 Viikin
ja Malmgårdin tilojen rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen
liittyen solmittiin myös työsopimukset teknikko Kaarlo Oksasen, rakennusmestari K.E. Helenin sekä insinööri T.V. Helinin kanssa.
Suurin osa uuden talouskeskuksen rakennuksista valmistui
vuosina 1934–39 ja 1946–56. Ennen asemakaavan laatimista oli jo uuden talouskeskuksen sijoituspaikalle alettu rakentaa puimalarakennusta, joka valmistui vuonna 1934. Tätä täydennettiin myöhemmin
vuonna 1936 tallilla Paatelan laatimien suunnitelmien mukaan. Viikkiin rakennettiin vuosina 1935–42 myös kuusi hissilatoa vankeinhoitolaitoksen piirustusten mukaan. Kolme niistä on tuhoutunut tulipaloissa.
Laboratoriorakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1936, hoitokunta ja tiedekunta hyväksyivät luonnokset jonka jälkeen ne vielä
toimitettiin Maatalousministeriölle hyväksyttäväksi. Hyväksyntä
saatiin 27.5.1936 ja näiden perusteella laaditut pääpiirustukset jätetiin ministeriön vahvistettaviksi 16.3.1937. Rakennustyöt alkoivat
7
8
HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan kirjetaltioita, päiv. 16.3.1935
HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan asiakirjoja 1931–46, Työ- ja urakkasopimuksia 1935–1936.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
13
vielä samana vuonna, ja vuoden 1938 lopussa laboratoriorakennus
oli jo maalauksia, lattioiden asettamista ynnä pientä viimeistelyä
vaille valmis.
Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 tila luovutettiin
Helsingin yliopiston käyttöön. Maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan laitoksia siirtyi sinne vuonna 1950, jolloin myös koetilan
toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tiedekunnalle.
2.3 Viikin kampusalueen kehittyminen
S
odan jälkeen professori Rurik Pihkalan aloitteesta ryhdyttiin ajamaan hanketta, jonka päämääränä oli saavuttaa
maatalousopiskelijoille jotain teekkarikylää vastaavaa, eli
oma yliopistoalue, jossa opiskelu ja opiskelija-asuminen
yhdistyisivät.9 Tilojen sijoittamisesta oli käyty pitkään keskustelua.
Vastustajat pitivät Viikkiä liian kaukaisena sijainniltaan, ja maatalousopetuksen laitokset ehdotettiin sijoitettaviksi Metsätaloa vastapäätä olevalle tontille. Keskustan riittämättömien, ränsistyneissä
puutaloissa sijainneiden opetustilojen ahtaus ja huono kunto sekä
opiskelijamäärän valtava kasvu puolsivat kuitenkin kokonaan uuden ja ajanmukaisen kampusalueen rakentamista. Maatalouden
opetustilojen sijoittamisesta Viikkiin päätettiin vuonna 1949. Valtioneuvosto asetti toimikunnan tutkimaan korkeimman maatalousopetuksen sijoitusmahdollisuuksia. Toimikunta kuuli rakennusalan
asiantuntijoina mm. Otto-Iivari Meurmania, Jussi Paatelaa ja Alvar
Aaltoa. Maatalousasioissa asiantuntijoina olivat Artturi I. Virtanen,
Otto Valle ja K. J. Ellilä.10
Toimikunta piti erityisen tärkeänä sitä, että uudet laitosrakennukset, oppilaiden ja opettajien asunnot ja ruokalat muodostaisivat
alueellisesti keskitetyn kokonaisuuden ja että maatalousopetuksella
olisi säännöllinen kosketus maatilaan ja koekenttiin ja toisaalta läheinen yhteys Yliopiston muihin laitoksiin. Lausunnossa painotettiin myös opettajien ja opiskelijoiden ajankäytön tehokkuutta; hajallaan ympäri kaupunkia olevat rakennukset vaikeuttivat opetuksen
käytännöllistä järjestämistä.11
Viikin maatalousopetuksen laitoksista järjestettiin arkkitehtikilpailu heti kun päätös laitosten siirtämisestä oli vuonna 1949 tehty.
Kilpailuohjelmassa todettiin, että tarkoituksena oli säilyttää Viikki
”suurena vihreänä läikkänä” kaupunkikuvassa. Viikin Latokartanon
1700-luvulta peräisin oleva rakennusryhmä oli merkitty säilytettäväksi. Ohjelmassa esitettiin toivomus siitä, ettei uutta rakennusryhmää sijoitettaisi vanhojen rakennusten välittömään läheisyyteen,
vaan niistä muodostettaisiin oma, itsenäinen ryhmänsä. Koetoimintaan tarvittavien peltoalueiden toivottiin säilyvän mahdollisimman
yhtenäisinä. Suunnitelmassa tuli ottaa huomioon myös alueen laajennusmahdollisuudet.
9
10
11
14
Tapio 1980, s.1.
Korkeimman maatalousopetuksen sijoitus ja rakennusohjelma, 1949. HY,
kesk.ark. Hd8.
Korkeimman maatalousopetuksen sijoitus ja rakennusohjelma, 1949. HY/
kesk.ark. Hd8
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Helsingin yliopiston Viikin alueen järjestelykilpailun voittivat
arkkitehdit Veli ja Kaija Paatela, joiden kilpailuehdotus on ollut nykyisten laitosrakennusten suunnittelun pohjana. Viikin laitosrakennukset rakennettiin vuosina 1961–71, kolmessa rakennusvaiheessa.
Rakentamista jouduttiin siirtämään, koska yliopiston rakennusohjelmassa ensimmäisellä sijalla oli Porthanian rakentaminen. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Porthania valmistui vuonna 1957.
Sen tieltä purettiin kotieläintieteen-, kasvipatologian- ja -biologianlaitosten rakennukset. Laitokset siirrettiin Viikin opetus- ja koetilalle laboratoriorakennukseen, jossa ne toimivat usean vuosikymmenen ajan. Kilpailuohjelman mukaisesti suunnitelmaan sisältyi myös
asuntoalue, jonka ensimmäinen osa rakennettiin jo vuonna 1953
ennen varsinaisten laitosrakennusten rakentamista. Alkuperäiseen
Agraarikylää koskevaan ehdotukseen ajatellut myymälärakennukset
Viikinkaaren pohjoispuolelle jäivät toteuttamatta.
Uusi rakentamisaalto Viikissä alkoi 1990-luvulla: Vuonna 1987
alettiin Viikin yliopistoalueelle suunnitella biotieteisiin keskittyvää
tiedepuistoa ja Helsingin Tiedepuisto Oy perustettiin vuonna 1991
kehittämään tiedepuistoalueen toimintaan. 1990-luvun puolesta
välistä lähtien Viikin kampusalue on kasvanut voimakkaasti. Viikin
latokartanon päärakennuksen vierelle rakennettiin vuonna 1999 Infokeskus Korona, jossa sijaitsevat kaupunginkirjaston ja yliopiston
kirjaston tilat sekä kampuksen keskeiset luento- ja kongressitilat
sekä hallinto- ja palvelutiloja. Viikinkaaren varrella sijaitsevat uudet
biokeskukset, joissa sijaitsevat farmasian ja biotieteiden tiedekunnat. Vanhat maataloustieteen laitosrakennukset on peruskorjattu
siten, että niissä toimivat nyt myös metsätieteen laitokset. Kampuksen itäreunalla, koetilan yhteydessä, sijaitsevat elintarvike- ja eläinlääketieteiden laitokset. Viikin kampuksella sijaitsee myös Gardenia,
Helsingin kaupungin ja yliopiston yhteistyönä syntynyt talvipuutarha ja viher- ja ympäristöalan tietokeskus. Vuonna 2006 valmistuivat yliopiston uusi eläinsairaala kampusalueen pohjoisreunaan sekä
eläinlääkintä- ja elintarvikealan ja kasvituotannon tutkimuslaitoksille uudet toimitilat sen itäreunalle.12
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitokset siirtyivät kampukselle Metsätieteiden taloon vuonna 2002.
Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat myös kampuksen sydän Infokeskus Korona sekä Biokeskukset 1, 2 ja 3. Biokeskuksiin muuttivat
matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan biologian ja farmasian laitokset, jotka vuoden 2004 alusta itsenäistyivät biotieteelliseksi
tiedekunnaksi ja farmasian tiedekunnaksi. Vuonna 2004 käynnistyi
myös kampuksen neljännen, eläinlääketieteellisen, tiedekunnan
muutto Hermannista Viikkiin, kun tiedekunnan uudet tilat valmistuivat kampuksen pohjoislaidalle. Viikin tiedepuiston yrityshautomorakennukset Cultivator I ja II valmistuivat vähän Biokeskusten
jälkeen.
Kampuksella rakennetaan ja nykyaikaistetaan tiloja koko
ajan. Lähivuosina Viikissä työskentelee noin 6 000 opiskelijaa ja
2 500 opettajaa, ja kampus on Helsingin yliopiston neljästä kampuksesta toiseksi suurin. Vanhaan maanviljelysmaisemaan on syntynyt
vilkas tiedeyhteisö.
12
HY
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
15
1932
MML
Alue tuli yliopiston koetilaksi 1931. Kuva on otettu ennen uuden tilakeskuksen rakentamista.
1943
MML
Uudisrakennukset rakennettiin 1930-luvulta alkaen. Kuvan ottovuonna rakennus oli sotilassairaalana. Kuvassa näkyvät myös vuonna 1950 puretut vankisiirtolan parakit navetan välittömässä läheisyydessä.
16
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
1950
PH
Laboratoriorakennus näkyy korotettuna. Myös ruokalarakennus on valmistunut, samoin kolme asuinrakennusta metsikön länsilaidalle. Puolustusvoimien Tiedustelukeskus, kuva n:o 105/2010.
Kuvassa näkyy juuri valmistunut laboratoriorakennus. Tasakatolla on terassi. Katolla oli ilmeisesti kasvihuoneita.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
17
Pihapiirin nykyiset rakennukset
HYK
Jussi Paatelan tilakeskuksesta laatima asemakaavaluonnos.
Kokonaisuus ei toteutunut täysin luonnoksen mukaisena.
18
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Pihapiiri
Talli ja puimala
Kalustosuoja
1934–1937
Arkkitehti Jussi Paatela 1936
Autotalli ja verstas
1947
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
19
Asuntola ja ruokala
1950
Navetta 1935–1937
20
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Talli ja puimala
Kalustosuoja
1934–1937
Arkkitehti Jussi Paatela 1936
Maatalousmuseo
Arkkitehti Jussi Paatela, 1936–1938
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
21
3 Arkkitehtuuri
3.1 Arkkitehti Jussi Paatela
J
ohan Edvard (Jussi) Paatela, vuoteen 1906 Pavén (1886–
1962) syntyi 27.2.1886 Helsingin pitäjässä. Jussi Paatela vaikutti suomalaiseen arkkitehtuuriin 1910-luvulta alkaen suunnittelijan työnsä ohella virkamiehenä ensin vuodesta 1923 alkaen
Maataloushallituksessa, vuosina 1930–36 Lääkintöhallituksen rakennusosaston päällikkönä ja 1930–1949 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston rakennusopin professorina. Lisäksi hänellä oli useita
luottamustehtäviä kotimaassa ja uransa loppuvaiheessa myös ulkomailla. Jussi Paatela teki monia opintomatkoja Euroopan maihin.
Veljeksillä Jussi ja Toivo Paatela oli yhteinen arkkitehtitoimisto 1919–1930, jota he pitivät omien virkatöidensä ohella. 1920-luvulla
he osallistuivat kilpailuihin ja saivat sitä kautta monia toimeksiantoja. Toimiston merkittävimpiin töihin lukeutuvat Tampereen kirjastotalo, Helsingin yliopiston anatomian laitos, Atlaspankki sekä Kinkomaan parantolan ensimmäinen vaihe 1927–30, Muhoksen parantola
ja Ahveniston parantola. Paateloiden arkkitehtuurin muotokieli oli
näyttävää ja monumentaalista 1920-luvun klassismin tapaan.
Jussi Paatela jatkoi suunnittelutoimintaa omassa toimistossaan 1930 alkaen. Hän tuli tunnetuksi monien julkisten rakennusten, erityisesti sairaaloiden, suunnittelijana. Virkatöinä hän laati
mm. Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan
ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä
hän suunnitteli mm. Helsingin SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan ja Pohjois-Karjalan
keskussairaalan piirustukset yhdessä arkkitehti Olli Pöyryn kanssa
sekä Kinkomaan parantolan laajennussuunnitelman, joka lähes kaksinkertaisti parantolan koon.
Paatelan arkkitehtuuri henki arkkitehtuurin uusia taloudellisuuteen, terveellisyyteen ja tehokkuuteen tähtääviä ihanteita. Hänen töissään klassismi väistyi funktionalismin tieltä 1930-luvulla.
Paatela ryhtyi voimallisesti soveltamaan funktionalismin muotokieltä ja ideologiaa.
Viikin koetilan laboratoriorakennuksen kanssa samoihin aikoihin Jussi Paatela sai suunniteltavakseen Metsätalon Unionin-
22
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
kadulle Helsingin yliopistolle. Rakennus suunniteltiin alunperin
yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön, ja se valmistui juuri ennen Talvisotaa 1939.
Jussi ja Toivo Paatelan yhteinen arkkitehtitoimisto oli ensimmäinen Paateloiden nimeä kantava toimisto. Jussi Paatelan jälkeen
hänen lapsistaan myös Veli ja Jaakko Paatela ryhtyivät alalle. Vuonna 1986 nuoremman sukupolven Paateloiden toimistot yhdistyivät
Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co:ksi. Vuodesta 2008 alkaen
Paateloiden aloittama arkkitehtitoimisto on ollut osa laajempaa yritysrypästä, ja sen nimi on nykyisin Sweco Paatela Architects Oy.
3.2 Laboratoriorakennuksen arkkitehtuuri 1939
Ulkohahmo ja julkisivut
Laboratoriorakennus on uuden talouskeskuksen päärakennus ja yhdessä muiden 30-, 40- ja 50-luvuilla valmistuineiden rakennusten
kanssa se mukailee perinteistä maatilapihapiiriä. Valmistuessaan
vuonna 1939 laboratoriorakennus edusti tuon ajan linjakasta funktionalistista laitosrakentamista. Se erottuikin siinä mielessä selkeästi pihapiirin perinteisempään tyyliin suunnitelluista maatalousrakennuksista. Rakennuksen pelkistettyä ulkomuotoa elävöittävät
huolellisesti suunniteltu sisäänkäynti ja porraskäytävä kaiteineen
sekä ovien ja ikkunoiden detaljit.
Pohjapiirros ja toiminnot
Rakennuksen pohjaratkaisu perustuu keskikäytävään, jonka varrella on työhuoneita ja laboratorioita, kellarissa myös varastotiloja.
Pääsisäänkäynti ja aulatilat on sijoitettu lähelle toista päätyä. Tässä
päädyssä on joka kerroksessa yksi isompi opetustila, johon on suora
käynti aulasta. Kellarikerroksissa sijaitsivat tällä paikalla lämpökeskus ja kattilat.
Sisäänkäyntejä on kolme: pääsisäänkäynti kaakkoisjulkisivun
koillispäässä, lounaisjulkisivun kulmauksessa on ovi toiseen, sekundääriseen porraskäytävään. Kolmas sisäänkäynti on samassa linjassa
pääsisäänkäynnin kanssa, luoteesta pääportaan välitasanteelle.
Sisätilat
Ensimmäisen kerroksen tiloissa luonnonvaloa saadaan aulaan sekä
sisäänkäynnin lasiseinästä että koko portaikon korkuisesta ikkunasta. Rakennuksen lounaispäädyssä parvekkeen ikkunaseinä antaa luonnonvaloa pitkään käytävään kaikissa kerroksissa. Aulatiloja
1.–3. kerroksessa elävöittää porraskäytävä kaiteineen ja korkeine ikkunoineen.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
23
Rakenteet
Viikin laboratoriorakennuksen rakennesuunnittelusta vastasi Insinööri T.V. Helin.
Alkuperäisiä piirustuksia tai työselityksiä ei ole löytynyt, mutta peruskorjausta varten laadituissa pääpiirustuksissa on kuvattu
vanhat rakenteet seuraavanlaisiksi: Ulkoseinät kellareissa teräsbetoni ja tiiliverhomuuraus + rappaus, kerroksissa kahden kiven tiili, rappaus molemmin puolin. Väliseinät 130–570 tiili, rappaus molemmin
puolin. Välipohjat teräsbetonia.
Ikkunat ja ovet
Ikkunat ovat puuikkunoita joissa on yhteenkytketyt puitteet. Puitejako on epäsymmetrinen. Huomattavia ovat sekä parvekkeiden teräslasirakenteiset oviseinät sekä teräslasirakenteinen sisäänkäynti.
Nämä molemmat ovat ajalleen tyypillisiä, moderneja rakennusosia.
Erityisen merkittävä on pääportaan korkea puurakenteinen ikkunaseinä. Myös B-portaan lasitiili on aikansa uusi materiaali.
Portaat
Pääportaan askelmat ja välitasanteet ovat mosaiikkibetonia.
Katto
Rakennus oli valmistuessaan 1939 tasakattoinen. Katolla oli sisäänvedetty korotus, jossa sijaitsi nähtävästi ainakin vesisäiliö. Lähteistä
löytyy myös maininta katolle sijoitetuista kasvihuoneista, mutta alkuperäisten piirustusten puuttuessa tästä ei voida olla varmoja, kun
etenkään vuoden 1943 ilmakuvasta ei voida päätellä kasvihuoneiden
olemassaoloa.
Pintamateriaalit
Seinäpinnat ovat olleet niin ulkona kuin sisälläkin rapatut ja maalatut. Julkisivut ovat olleet hyvin vaaleat. Sisävärityksestä ei työselitysten puuttuessa ole tietoa. Lattiat ovat tuulikaapissa ja portaassa
mosaiikkibetonia, mahdollisesti myös sisääntuloaulassa. Linoleum,
joka käyttäjien muistikuvien perusteella on ollut lattiamateriaalina
70-luvun alussa, saattaa olla alkuperäinen lattiamateriaali.
LVI:t
Ilmanvaihto: painovoimainen. Raitis ilma ikkunoiden kautta käytäville mistä poisto. Hormit pääportaan viereisessä uunissa. Alunperin
ollut vesikeskuslämmitysjärjestelmä. Kattilahuone sijaitsi kellarissa.
24
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
3.3 Muutosvaiheet
1947
Rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella, uudesta katosta tehtiin
aumakatto. Lounaisnurkan B-porras korotettiin neljänteen kerrokseen johtavaksi, pääporras oli jo alunalkaen johtanut vesikatolle.
Uusi kerros palveli opiskelijoiden asuintiloina. Sydänmuuri jäi aiemmassa muodossaan jakamaan harjan kahtia kohdassa jossa rakennuksen syvyys muuttuu.
Ulkoseinät: (1979 peruskorjauksen kuvien mukaan) 1-kiven tiili + 150
kevytbetoni, rappaus molemmin puolin. Väliseinät: Vähintään 130
MM tiili + rappaus molemmin puolin (porrashuoneet, sydänmuuri,
vesisäiliöhuone ja huoneiden väliset seinät: 100 MM puurunko, laudoitus, tikutus ja rappaus molemmin puolin. Lattiat: Porrashuoneissa, vasisäiliöhuoneessa ja wc-huoneissa teräsbetoni, asunnoissa ja
oppilasasuntolassa vanhan palopermannon päällä puukorokkeet ja
lankkulattia. Katot: porrashuoneissa teräsbetoni, muualla puupaneli.
Vesikatto: tiilikate, puuräystäs, riippukourut.
HYMM
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
25
1960
26
Lämmityskattiloiden purku, liittäminen kaukolämpöön
Insinööritoimisto Torsten Krank
Alueelle rakennetun lämpökeskuksen valmistuttua 1960 kiinteistö
siirtyi kaukolämpöön, jolloin kattilat purettiin ja vapautuneeseen tilaan tehtiin välipohja. Nykyisin koillispäädyssä on joka kerroksessa
kurssilaboratorio tai luentosali. (HY:n teknisen osaston rakennusta
koskevista papereista löytyy työselitys lämpöjohtolaitteiden muutostöistä, joka on päivätty 16.12.1960).
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
HYMM
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
27
1970-luvun kuvassa näkyy ovien vanha
kellertävä värisävy. HYMM
1979–1980
Parkatti & Salonen oy Uniplan, Pehr-Olof Bergman
(muutos- ja perusparannustyö, I vaihe 79, toinen vaihe 80)
Rakennus varustettiin koneellisella ilmanvaihdolla ja tiloihin tehtiin
alaslaskut ilmastointiputkia varten. Ilmastointilaitteiden konehuoneet sijoitettiin neljänteen kerrokseen entisen vesisäiliön ja paisunta-astian sekä yhden asuinhuoneen tilalle molemmin puolin pääporrasta. Kyseisten tilojen ikkunat (luoteisjulkisivussa) poistettiin ja
korvattiin ritilöillä. (Rakennepiirustukset LI-konehuoneen katto, 4.
krs. katto, sydänmuurin aukkojen tukeminen).
Muutamia työ- ja laboratoriohuoneiden välisiä väliseiniä purettiin,
neljännen kerroksen oppilasasuntola muutettiin tutkijahuoneiksi. Asuinkäyttö oli vähentynyt jo ennen peruskorjausta ja huoneita
oli käytetty tutkijoiden huoneina enenevässä määrin, nyt purettiin
keittiöt ja wc-tiloja vähennettiin ja asuinhuoneisiin liittyneet säilytyskomerot purettiin. Kattojen 40-luvun puupaneli jätettiin lastulevyn ja alaslaskun alle aulassa ja käytävässä. Käytävissä lankkulattiat
jätettiin lastulevyn ja vinylikvartsilaatan alle.
Merkittävä tilallinen muutos tehtiin 1. kerroksen aulatilassa, jonka
tilahahmo muuttui peruskorjauksen myötä. Sisäänkäynnin vieressä
koillispuolella sijainnut naulakkotila, jonka perillä sijaitsivat vessat
jaettiin väliseinällä ja liitettiin osittain kurssisalin aputilaksi, vessat
purettiin. Uudet vessat (133 ja 134) sijoitettiin toiselle puolelle aulaa
kahteen toimistohuoneeseen, lisäksi toisesta huoneesta lohkaistiin
osa vahtimestarin huoneeksi (135), johon avattiin aukko suoraan
28
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
aulasta. Näistä wc:n siirroista johtuen käytävän ja aulatilan välinen
väliovi siirrettiin pois aulan seinän linjasta kauemmas käytävälle.
HUOM: Nykyinen tilahahmo on muuttunut vielä tämän jälkeenkin,
vahtimestarin huoneen siirryttyä etiseen vaatesäilytystilaan.
Seinät ja väliovet maalattiin, käytävien ja luentosalin / kurssilaboratorioiden ovet vaihdettiin palo-oviksi. Linoleumlattiat korvattiin
Hovilaatoilla.
Kellariin luoteisnurkkaan uusi sisäänkäynti, ajoliuska.
Rakennus varustettiin sähköisellä palohälytysjärjestelmällä.
2005
Kellarin lounaispäädyn peruskorjaus
Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen
Rakennesuunnittelu WSP Suunnittelu Kortes Oy / Sami Lampinen
Lvi-suunnittelu Air-Ix Talotekniikka oy / Ari Wuokko
Vastaava työnjohtaja Markku Lehtonen / Kenno-rakenne Oy
KVV-työnjohtaja ja IV-työnjohtaja Tomi Paavola / LVI-urakointi Paavola
Uusi sisäänkäynti ja ajoramppi lounaispäätyyn. Vanhan ajoliuskan
purku, 1979 peruskorjauksessa kellariin avatusta oviaukosta maanalainen yhdyskäytävä kehitysmaa instituuttiin. Kellarin peruskorjattuun osaan uusia laboratoriotiloja sekä kylmä- ja pakastushuoneet.
Alaslaskut on monin paikoin poistettu. Pääsisäänkäynnin yhteydessä oleva naulakkotila on vahtimestarin toimisto.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
29
Yhteenvetoa muutoksista
ennen 1950
30
1951–1970
1971–1980
1981–2010
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
1. kellari
1. krs
2. krs
3. krs
4. krs
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
31
4 Inventointi
K
enttäinventointi suoritettiin sisätiloissa 4.5.2010 ja
julkisivujen osalta 24.5.2010. Inventoinnissa pyrittiin kuvaamaan nykytila ja ajoittamaan rakennusosat ja pinnat
mahdollisuuksien mukaan. Erityishuomiot kirjattiin ylös.
Suositeltavat väritutkimuskohdat on esitetty huonekorteissa.
Inventointi suoritettiin keskeisissä tiloissa. Toistuvista tilatyypeistä
valittiin yksittäiset edustajat. Inventoinnin lisäksi rakennusta dokumentoitiin valokuvaamalla. Valokuvia otettiin muistakin kuin inventoinnin kohteena olleista tiloista.
Inventoidut tilat:
32
HuonenumeroHuoneen nimi
101, 201, 301, 401A-porras
102Aula
102
104, 204, 304, 404
Tuulikaappi
B-porras
107
Seminaarisali
203
Käytävä
205
Kurssilaboratorio
216
Perushuone
305Luentosali
403
Käytävä
418
Toimistohuone
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
4.1 Huonetilat
1. krs
120
121
114
113
112
110
111
109
101
116
107
103
132
104
122
126
127
128
129
130
131
134
102
133
106
135
2. krs
215
214
213
212
211
210
209
208
207
201
203
205
223 224
204
3. krs
216
316
318
217
315
218
219
314
313
220
312
221
311
222
310
317
307
225
202
206
226
306
308
301
303
319
304
320
305
328
323
321
322
108
325
302
326
324
327
4. krs
421
420
419
418
417
416
415
414
413
412
401
403
405
410a
431 432
422
423
424
406
425
404
426
427
428
429
411
430
410b
407
408
409
Inventoidut huonetilat on esitetty värillisinä vyöhykkeinä.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
33
Eteläesplanadi 4 | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 101, 201, 301, 401
A-porras
.RHWLODQWLH
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Pääporras.
AP: Pääporras.
ERIT: Yhdessä aulan kanssa talon keskeisin tila.
Kattolista
NYK: Ei ole.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Välitasanteiden katot ja porrassyöksyjen alapinnat ovat rapattuja ja
maalattuja.
AP:
ERIT: Välitasanteella katossa on erityinen profiili (1930-l). Viistoprofiili
suuntaa valon sisätilaan.
Ikkunat
NYK: Kaksipuitteiset sisään-ulos aukeavat puuikkunat (1930-l).
Ikkunoissa näkyy vanhoja terveysikkunan heloja. Ikkunat ovat ylä- tai
alasaranoituja.
AP:
ERIT: Kolmen kerroksen korkuinen puu-lasi-ikkunaseinä on
poikkeuksellisen komea ja hyvin säilynyt 1930-luvun rakennusosa.
Lattia
NYK: Sekä lattia että portaat ovat harmaata mosaiikkibetonia, jossa on
metalliset saumalistat (1930-l).
AP: Mosaiikkibetoni.
ERIT:
Ovet
NYK: Ovi (101) on puulasiovi (1930-l). Ovet (403, 405) ovat metallisia
pariovia.
AP:
ERIT:
NYK: Seinään maalattu raita.
AP:
ERIT:
Varusteet ja valaisimet
NYK: Välitasanteilla on ripapatterit. Ylätasanteella on valurautainen ivsäleikkö (1940-l).
AP:
ERIT:
Seinät
Kiintokalusteet
NYK: Rapatut ja maalatut, välitasanteilla on patterisyvennykset
sivuseinillä. Ikkunaseinä on koko portaan levyinen ja korkuinen, paitsi
huoneen 101 kohdalla.
AP:
ERIT: Väritutkimuskohta.
NYK: Ikkunan edessä porrastasanteilla (paitsi maantasossa) on maalattu
putkikaide joka kiinnittyy huoneen sivuseiniin (1930-l). Portaan keskellä
on umpinainen kaide jonka ulkopinta on verhottu maalatulla
puupaneelilla. Paneeli on kiinnitetty kupukantaruuvein ja umpinasta osaa
reunustaa lauta. Kaiteen sisäpinta on rapattu ja maalattu. Kaiteen
yläosassa on metallitankojen avulla kiinnitetty puinen käsijohde, joka on
maalattu (rakenne 1930-l, pintakäsittelyt myöhempiä).
AP:
ERIT: Väritutkimuskohta.
Lattialista
34
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 102
Tuulikaappi
Koetilantie 5
1. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK:
AP: Tuulikaappi on alkuperäinen.
ERIT: Ovisyvennyksessä ulkopuolella on
messinkilaatta, jossa lukee "Tässä
rakennuksessa toimi sotasairaala sotiemme
1941-1945 aikana. Sotainvalidien keskusliitto".
Lattia
Ikkunat
NYK: Harmaa mosaiikkibetoni, jossa on mattosyvennys.
Mattosyvennyksessä on metallinen reunalista ja lattiassa on metalliset
saumalistat.
AP: Mosaiikkibetoni.
ERIT: Laatan pinta on rikki.
NYK: Yhtenäinen teräslasiseinä (1930-l).
AP:
ERIT:
Lattialista
Ovet
NYK: Ei ole.
AP:
ERIT:
NYK: Tuulikaapin molemmat ovet ovat teräslasiovia, joissa on tammilistat
ja tammivetimet (1930-l). Ovi on pariovi, jonka toinen ovilevy on 137 cm
leveä. Ulompaan oveen on asennettu sähkölukko ja yksi lasiruutu on
peitetty levyllä (myöhempi).
AP: Ovet ovat alkuperäiset.
ERIT: Väritutkimuskohta.
Seinät
NYK: Sivuseinät ovat rapatut ja maalatut ja niissä on patterisyvennykset.
Muut seinät ovat teräslasiseiniä (1930-l).
AP:
ERIT:
Kattolista
Varusteet ja valaisimet
NYK: Ei ole.
AP:
ERIT:
NYK: Yksi ripapatteri (1930-l).
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Alaslaskettu rapattu katto, jossa on kolme profiililtaan pyöreää
valaisinsyvennystä.
AP:
ERIT:
Kiintokalusteet
NYK:
AP:
ERIT:
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
35
Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 102
Aula
Koetilantie 5
1. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Aula.
AP: Aula.
ERIT: Tilahahmo on muuttunut vuoden 1979
peruskorjauksen yhteydessä ja sen jälkeen kun
aulasta on erotettu sisäänkäynnin oikealla
puolellla sijainnut naulakko. Käytävää rajaava
oviseinä on ollut aulassa.
Lattia
Ikkunat
NYK: Myöhempi vihreä hovilaatta.
AP: Todennäköisesti mosaiikkibetoni.
ERIT:
NYK: Tuulikaapin seinä on teräsrakenteinen lasiseinä, jossa on tammiset
lasituslistat. Muiden kerrosten auloissa on puuikkunat. Kaikki ikkunat
ovat 1930-luvulta.
AP:
ERIT:
Lattialista
Ovet
NYK: Harmaa muovinen L-lista.
AP:
ERIT:
NYK: Tuulikaapin ovi on teräslasiovi, jossa on tammiset lasituslistat ja
tammivedin (1930-l). Ovi on pariovi, toinen ovilevy on 137 cm leveä. Ovi
(107) on metallinen pariovi (1930-l). Ovet 106 ja 135 ovat puisia
laakaovia (1980-l).
AP: Tuulikaapin ovet.
ERIT: Teräslasiseinä on poikkeuksellisen komea funktionalistinen
rakennusosa. Väritutkimuskohta.
Seinät
NYK: Rapatut ja maalatut. Vahtimestarin kopin seinä ja sen ikkuna ja ovi
ja sitä vastapäätä oleva ikkuna, ovi ja tiski ovat myöhempiä (1980-l
jälkeen rakennettuja). Tuulikaapin vastainen seinä on teräslasiseinä
(1930-l).
AP:
ERIT:
Kattolista
Varusteet ja valaisimet
NYK: Ei ole.
AP:
ERIT:
NYK: Myöhempiä johtokouruja pinta-asennuksina.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Alaslaskettu metallilautakasettikatto (1980-l).
AP:
ERIT:
36
Kiintokalusteet
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Aulat
Aulat palvelevat kokoontumistiloina.
202, 2. kerros
Aula
302, 3. kerros
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
37
Eteläesplanadi 4 | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 104, 204, 304, 404
B-porras
.RHWLODQWLH
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Porras.
AP: Porras.
ERIT:
Kattolista
NYK: Ei ole.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Välitasanteiden katot ja porrassyöksyjen alapinnat ovat rapattuja ja
maalattuja.
AP:
ERIT:
Ikkunat
NYK: Yhtenäinen kerrosten ohi jatkuva lasitiili-ikkuna.
AP:
ERIT: Lasitiili oli vuosisadan alussa uusi ja kallis materiaali. Ikkuna on
poikkeuksellisen komea.
Lattia
NYK: Sekä lattia että portaat ovat harmaata mosaiikkibetonia, jossa on
metalliset saumalistat (1930-l). Ulko-oven edessä on mattosyvennys.
AP:
ERIT:
Ovet
NYK: Porrashuoneen ovet kerroksiin ovat metallisia palo-ovia (J. Saajos
Oy, STF A60 palo-ovi 2840/78, vuosi 1980), ja ulko-ovi on teräslasiovi,
jossa on tammilistat ja tammivetimet (1930-l). Ulko-ovi on levytetty.
AP:
ERIT:
NYK: Seinään maalattu raita.
AP:
ERIT:
Varusteet ja valaisimet
NYK: Ripapatteri (204). Kerrostasojen nimikyltit ovat lakattua tammea
(myöhempiä).
AP:
ERIT:
Seinät
Kiintokalusteet
NYK: Rapatut ja maalatut, välitasanteilla on patterisyvennykset.
AP:
ERIT:
NYK: Portaassa on harva pinnakaide (1930-l), ja pinnat ovat profiililtaan
neliöitä. Käsijohde on lakattua koivua.
AP:
ERIT:
Lattialista
38
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 107
Seminaarisali
Koetilantie 5
1. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Seminaarisali.
AP:
ERIT:
Lattia
Ikkunat
NYK: Kellanvihreä hovilaatta.
AP:
ERIT:
NYK: Kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l).
Heloitus on uusittu. Puitejako on epäsymmetrinen, Tuuletusikkuna on
avautuva alasaranoitu ikkuna, joista toisessa on teippaus. Muut ikkunat
ovat sivusaranoituja. Ikkunapenkki on valettu, ja siinä on upotettu
maalattu metallinen ritilä pattereiden päällä.
AP:
ERIT:
Lattialista
Ovet
NYK: Harmaa muovinen L-lista.
AP:
ERIT:
NYK: Ovi (102) on metallinen pariovi (A60 palo-ovi, valmistaja J. Saajos
Ky, Lohja). Varastokoppiin johtaa maalattu puinen laakaovi. Ovi (108) on
maalattu puinen laakaovi.
AP:
ERIT:
Seinät
NYK: Rapatut ja maalatut.
AP:
ERIT: Luoteisseinällä on sähköjä alumiinikourussa, ja aulan vastaisella
seinällä on pintavetoja.
Kattolista
Varusteet ja valaisimet
NYK: Ei kattolistaa.
AP:
ERIT:
NYK: Ikkunoiden alla syvennyksissä on ripapatterit (2 kpl), ja niiden
venttiilit on uudistettu. Huonetilassa on tehty putkiasennuksia
pintavetoina.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Rapattu ja maalattu.
AP:
ERIT:
Kiintokalusteet
NYK: Vetokaapit. Myöhempi kaapisto ja tiskipöytä.
AP:
ERIT:
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
39
Eteläesplanadi 4 | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 203
Käytävä
Koetilantie 5
2. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Käytävä.
AP: Käytävä.
ERIT:
Kattolista
NYK: Ei ole.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Maalattu ja rapattu. Päätyikkunan edessä on kattoluukut. Katon
keskelle käytävän suuntaisesti on myöhemmin asennettu
poistoilmakanava.
AP:
ERIT:
Ikkunat
NYK:
AP:
ERIT:
Lattia
NYK: Lattian pinta on vihreää hovilaattaa (myöhempi).
AP:
ERIT:
Ovet
NYK: Parvekkeen ovi on metallinen tuplalasipariovi (1930-l). Ovessa on
alkuperäinen heloitus. Huoneiden ovet ovat erityisen leveitä puisia
laakaovia (ovilevy 1110 x 2055, 1930-l). Ovien heloitusta on uusittu.
Kaakkoisseinän työhuoneiden oviin on asennettu pyöreä lautasventtiili,
paitsi yhteen on asennettu tuuletussäleikkö. Luoteisseinän työhuoneen
ovista kolmessa on säleikkö. WC-tilojen (225, 226) ovet ovat myöhempiä.
Ovi (204) on metallinen palo-ovi (J. Saajos Oy, STF A60 palo-ovi 2840/78,
vuosi 1980). Käytävän päässä ovi (202) on metallinen lasipariovi (1980).
AP:
ERIT:
Varusteet ja valaisimet
Lattialista
NYK: Musta muovinen L-lista (myöhempi).
AP:
ERIT:
Seinät
Kiintokalusteet
NYK: Rapatut ja maalatut. Luoteisseinällä ovien vierelle on asennettu
lautasventtiilit (järjestelmä 1930-l). Käytävän päässä ulkoseinällä on
metallinen lasioviseinä, joka ulottuu seinästä seinään ja lattiasta kattoon.
AP:
ERIT: Aulaa vasten oleva seinä on todennäköisesti ollut myös vastaava
teräslasiseinä.
NYK:
AP:
ERIT:
40
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Käytävät
Käytävä
Käytävä
103, 1. kerros
303, 3. kerros
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
41
Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 205
Kurssilaboratorio
Koetilantie 5
2. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Kurssilaboratorio.
AP:
ERIT:
Lattia
Ikkunat
NYK: Kellanvihreä hovilaatta.
AP:
ERIT:
NYK: Kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l).
Heloitus on uusittu. Puitejako on epäsymmetrinen, ja yksi puitteista on
avautuva alasaranoitu tuuletusikkuna, joista toisessa teippaus. Muut
ikkunat ovat sivusaranoituja. Ikkunapenkki on valettu.
AP:
ERIT:
Lattialista
Ovet
NYK: Harmaa muovinen L-lista.
AP:
ERIT:
NYK: Ovi (202) on metallinen pariovi (A60 palo-ovi, valmistaja J. Saajos
Ky, Lohja). Varastokoppiin johtaa maalattu puinen laakaovi. Ovi (206) on
maalattu puinen laakaovi.
AP:
ERIT:
Seinät
NYK: Rapatut ja maalatut, portaikon vastaisella seinällä koppi, jossa
maalatut levyseinät. Vaakahuoneen (206) vastaiset seinät ovat levyseiniä.
AP:
ERIT:
Kattolista
Varusteet ja valaisimet
NYK: Ei kattolistaa.
AP:
ERIT:
NYK: Ikkunoiden alla syvennyksissä on ripapatterit (2 kpl), ja niiden
venttiilit on uudistettu. Huonetilassa on tehty putkiasennuksia
pintavetoina.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Rapattu ja maalattu.
AP:
ERIT: Runsaasti ilmastointiputkia pinnassa.
42
Kiintokalusteet
NYK: Laboratoriokalustusta 1970-80-lukujen vaihteen peruskorjauksen
ajalta.
AP:
ERIT:
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 216
Perushuone
Koetilantie 5
2. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Taukotila.
AP: Perushuone 1930-luvulta.
ERIT:
Lattia
Ikkunat
NYK: Harmaa hovilaatta.
AP: Vihreä linoleum.
ERIT:
NYK: Kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l).
Ikkunapenkki on valettu. Heloitus on uusittu. Puitejako on
epäsymmetrinen, ja tuuletusikkuna on avautuva alasaranoitu. Muut
ikkunat ovat sivusaranoituja.
AP:
ERIT: Ikkunan yläpuolella on puinen otsalauta.
Lattialista
Ovet
NYK: Musta muovinen L-lista.
AP:
ERIT:
NYK: Ovi (203) on erityisen leveä puinen laakaovi, johon on asennettu
pyöreä lautasventtiili. Kynnys on lakattu.
AP:
ERIT: Käytäville johtavat ovet ovat poikkeuksellisen leveitä. Ratkaisu liittyy
ilmeisesti sairaalakäytön vaatimuksiin.
Seinät
NYK: Maalatut ja rapatut. Ikkunaseinällä on patterisyvennys.
AP:
ERIT:
Kattolista
Varusteet ja valaisimet
NYK:
AP:
ERIT: Kattolistaa ei ole.
Ripapatteri, venttiili uudistettu. Huonetilassa on tehty putkiasennuksia
pintavetoina.
Katto
NYK: Maalattu ja rapattu.
AP:
ERIT: Maalattu ja rapattu.
Kiintokalusteet
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
43
Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 305
Luentosali
Koetilantie 5
3. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Luentosali.
AP:
ERIT:
Lattia
Ikkunat
NYK: Harmaankirjava muovimatto.
AP:
ERIT:
NYK: Kaksilasiset puuikkunat, joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l).
Heloitus on uusittu. Puitejako on epäsymmetrinen, tuuletusikkuna on
avautuva alasaranoitu ikkuna, jossa teippaus. Muut ikkunat on
sivusaranoitu. Ikkunapenkki on valettu.
AP:
ERIT:
Lattialista
Ovet
NYK: Harmaa muovinen L-lista.
AP:
ERIT:
NYK: Ovi (302) on metallinen pariovi (A60 palo-ovi, valmistaja J. Saajos
Ky, Lohja).
AP:
ERIT:
Seinät
NYK: Rapatut ja maalatut.
AP:
ERIT:
Kattolista
Varusteet ja valaisimet
NYK: Ei kattolistaa.
AP:
ERIT:
NYK: Vapaasti seisovat ripapatterit ikkunoiden alla syvennyksissä (4 kpl),
joiden venttiilit on uudistettu. Katonrajassa ja nurkassa on
ilmastointikotelointeja.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Akustiikkalevyä.
AP:
ERIT:
44
Kiintokalusteet
NYK:
AP:
ERIT:
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Isot salit
Kurssilaboratorio
107, 1. kerros
Kurssilaboratorio
205, 2. kerros
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
45
Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 403
Käytävä
Koetilantie 5
4. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Käytävä (1940-l).
AP: Käytävä oli alunperin osa kattoa ja siellä
sijainnutta teknistä tilaa.
ERIT: Käytävään on liitetty taukohuone. Käytävä
on kunnostettu käyttäjältä saadun tiedon
mukaan 1990-luvulla.
Lattia
Ikkunat
NYK: Vihreä muovimatto. Käytävän lattiaa on nostettu yhden askelman
verran lähes koko matkalta.
AP:
ERIT:
NYK: Ei ole.
AP:
ERIT:
Lattialista
Ovet
NYK: Musta muovinen L-lista.
AP:
ERIT:
NYK: Kaikkiin toimistohuoneisiin johtaa uusi mdf-kehysovi, jossa on
lakattu leveä kynnys. Kaakkoisseinällä olevissa työhuoneiden ovissa on
ritilät. Ovi (401) on sivulehdellinen metalliovi. Parvekkeen ovi on puinen
sisään-ulos aukeava tuplalasipariovi. Sivussa olevat ikkunat ovat kiinteitä.
AP:
ERIT:
Seinät
NYK: Käytävän seinissä on lasikuitutapetti. Kaakkoisseinä on massiivinen
tiiliseinä ja luoteisseinä on todennäköisesti levyseinä. Käytävän päässä on
puurakenteinen lasioviseinä. Luoteisseinän toimistohuoneiden kohdalla
on lautasventtiilit.
AP:
ERIT: Huoneen 413 kulmassa on paneelipilasteri.
Kattolista
Varusteet ja valaisimet
NYK: Ei ole.
AP:
ERIT:
NYK: Käytävän lounaispäässä on vapaasti seisova ripapatteri.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Alaslaskettu metallinen lautakasettikatto (1980). Kattoon on
upotettu IV-säleiköt ja loistevalaisimia.
AP:
ERIT:
46
Kiintokalusteet
NYK:
AP:
ERIT:
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Viikki laboratoriorakennus | Sisätilainventointi toukokuu 2010
Arkkitehtitoimisto ark-byroo
Huonenumero 418
Toimistohuone
Koetilantie 5
4. kerros
Käyttö ja tilan hahmo
NYK: Toimistohuone
AP: Alunperin osa kattoa ja siellä sijainnutta
teknistä tilaa.
ERIT: Asuntolahuone 1940-l lopulta alkaen.
Huonejakoa on todennäköisesti muutettu.
Lattia
Ikkunat
NYK: Harmaa hovilaatta.
AP:
ERIT:
NYK: Sisään aukeavat kaksipuitteiset puuikkunat (1940-l). Heloitus on
uusittu.
AP:
ERIT: Ikkunajako on erilainen kuin muissa kerroksissa.
Lattialista
Ovet
NYK: Musta muovinen L-lista, myöhempi.
AP:
ERIT:
NYK: Uusi mdf-kehysovi, jossa on lakattu leveä kynnys.
AP:
ERIT:
Seinät
NYK: Maalatut ja todennäköisesti levyrakenteiset, paitsi ikkunaseinä on
rapattu ja maalattu.
AP:
ERIT:
Kattolista
Varusteet ja valaisimet
NYK: Petsattu ja lakattu suorakulmainen mäntylista.
AP:
ERIT:
NYK: Ikkunan alla syvennyksessä on ripapatteri. Ikkunan eteen on
asennettu johtokouru.
AP:
ERIT:
Katto
NYK: Petsattu, lakattu mäntypanelikatto (1940-l). Käytävän puolella on
kotelointi. Katto on osittain suora, ikkunaseinällä on lappeen suuntainen
vyöhyke.
AP:
ERIT:
Kiintokalusteet
NYK:
AP:
ERIT:
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
47
Toimistohuoneet
Kurssilaboratorio
326, 3. kerros
48
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
4.2 Julkisivut 2010
Julkisivu
kaakkoon
Julkisivu
kaakkoon
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
49
Kaakko
Kaakon puoleisen julkisivun hallitseva aihe on pääsisäänkäynti, joka
katkaisee säännöllisen ikkunarivistön. Sitä on korostettu toisen
ja kolmannen kerroksen leveämmillä ikkunoilla ja hienostuneesti
jäsennellyllä lasiterästuulikaapilla.
50
Sokkeli:
Hakattu graniittilaatta.
Seinä: Sileä rappaus, maalattu vaalean kellertäväksi (1980-l).
Katto: Sisäänkäynnin katto on pellitetty (uudehkon näköinen).
Ikkunat: 1.–3. kerroksessa kaksilasiset puuikkunat joissa on yhteenkytketyt
puitteet (1930-l). Puitejako on epäsymmetrinen, pienemmässä puolikkaassa alhaalla avautuva alasaranoitu tuuletusikkuna. Muut ikkunat on sivusaranoitu. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa sisäänkäynnin kohdalla on muita leveämpi ikkuna. Vesipellit. Neljännessä
kerroksessa on sisään-sisään aukeavat kaksipuitteiset puuikkunat
yhdellä pystyjaolla (1940-l).
Ovi: Julkisivun koillispäädyssä sijaitsee pääsisäänkäynti. Sisäänkäyntiä
on korostettu graniittisella porttiaiheella, joka muodostaa pienen
katoksen ja tuulikaapin. Sen ulkopuoli on suorakulmainen ja sisäpuoli nurkistaan pyöristetty (1930-l). Ovi on pariovi, toinen ovilevy
on 137 cm leveä ja siihen on asennettu sähkölukko, jolloin yksi
lasiruutu on peitetty levyllä.
Muuta: Neljä syöksytorvea, nurkissa ja kaksi suunnilleen tasajaoin keskemmällä. Kaksi katulamppumaista ulkovaloa lähinnä nurkkia olevien
neljännen kerroksen ikkunoiden kohdalla.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Lounas
Lounaispääty poikkeaa eniten muista julkisivuista. Ikkunoita
huonetiloihin ei ole, B-portaan lasitiili-ikkuna ja parvekesyvennys
isoine ikkunoineen muodostavat tasakorkuiset pystysuuntaiset urat
muuten umpinaiseen seinäpintaan.
Sokkeli:
Hakattu graniittilaatta.
Seinä: Sileä rappaus, maalattu vaalean kellertäväksi (1980-l), kellarin
sisäänkäynnin kohdalla erisävyinen paikkamaalaus.
Parvekkeet: Jokaisessa kerroksessa on parveke, alimpien kerrosten parvekkeet
ovat yhtenäisessä syvennyksessä ja neljännen kerroksen parveke
erillisessä syvennyksessä. Valetut betonilaatat tulevat hieman ulos
julkisivutasosta, maalatussa valurautaputkikaiteessa on kolme pysty- ja kolme vaakaputkea. Kolmannen kerroksen kaide puuttuu.
Ikkunat: Portaikon lasitiili-ikkuna on yhteinäinen sisäänkäynnin päältä kolmanteen kerrokseen saakka (1930-l). Alimpien kerrosten parvekkeilla on koko parvekkeen levyinen kiinteä teräslasi-ikkuna oven
yläpuolella. Neljännen kerroksen parvekkeelle antava ikkuna on
kiinteä.
Ovet: B-rapun ovi on teräslasiovi puisin rimoin. Keskimmäinen lasiruutu
on korvattu tai peitetty rosterilevyllä (magneettiavain, kulunvalvonta), alin lasi on korvattu metallilevyllä. Ovessa on uusi lukko,
vedin on alkuperäinen uudella kiinnityksellä. Alaosan potkulaudassa on pyöreä lautasventtiili. Oven edessä on kaksi graniittiaskelmaa. Parvekkeiden ovet ovat alimmissa kerroksissa metallisia
tuplalasipariovia (1930-l). Neljännen kerroksen parvekkeen ovi on
puinen sisään–ulos aukeava tuplalasipariovi. Kellarin ovi on leveä
pariovi (90-l).
Muuta: Sisäänkäynnin vieressä on ilmastointilaitteita metalliverkkohäkissä. Maitolasiset ulkovalaisimet ensimmäisen kerroksen parvekkeen
katossa, seinällä parvekkeen vieressä sekä sisäänkäynnin päällä.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
51
Julkisivu
luoteeseen
Julkisivu
luoteeseen
52
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Luode
Porrashuoneen ikkunaseinän pystysuuntainen linja ja sen koillispuolelle jäävä umpinainen, sisäänvedetty seinäpinta rytmittävät
luoteisjulkisivua.
Sokkeli: Hakattu graniitti. Sokkelissa on kellarin ikkunat. Koillispäädyssä
sisäänvedetyssä osassa sokkeli on n. 40–50 cm korkeampi.
Seinä: Sileäksi rapattu, maalattu. Portaikon koillispuolella hormi nousee
yli räystäslinjan. Tästä koilliseen päin on julkisivu hieman sisempänä ja umpinainen neljännen kerroksen tuuletusaukkoa ja kellarin
ikkunoita lukuunottamatta.
Ikkunat: Kellarin ikkunat ovat kolmiruutuiset, kaksilasiset ja puupuitteiset. Alimmissa kerroksessa kaksilasiset puuikkunat, joissa on
yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Puitejako on epäsymmetrinen,
pienemmässä puolikkaassa alhaalla avautuva alasaranoitu tuuletusikkuna. Muut ikkunat on sivusaranoitu. Kahdessa toisen kerroksen ikkunassa tuuletusikkunassa on vaneri, jossa on tuuletusritilä.
Neljännessä kerroksessa on sisään–sisään aukeavat kaksipuitteiset
puuikkunat yhdellä pystyjaolla (1940-l).Molemmin puolin portaikkoa ikkunoiden tilalla on ritilöidyt ilmastointiaukot (1979–80). Aportaan ikkuna on koko portaan levyinen ja kolmannen kerroksen
korkeuteen asti yhtenäinen. Kaksipuitteiset sisään–ulos aukeavat
puuikkunat (1930-l). Ikkunat ovat ylä- tai alasaranoituja.
Muuta: Neljä syöksyputkea, joista kaksi nurkissa ja kaksi keskemmällä, ei
aivan tasajaoin.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
53
Koillinen
Rakennuksen koillispäädyssä umpiseinän ja ikkunoiden suhde
jäsentää julkisivua.
54
Sokkeli: Hakattu granittilaatta.
Seinä: Sileäksi rapattu, maalattu.
Ikkunat: Alimmissa kerroksissa kaksilasiset puuikkunat joissa on yhteenkytketyt puitteet (1930-l). Puitejako on epäsymmetrinen, pienemmässä puolikkaassa alhaalla avautuva alasaranoitu tuuletusikkuna.
Muut ikkunat on sivusaranoitu. Neljännessä kerroksessa on sisään–sisään aukeavat kaksipuitteiset puuikkunat yhdellä pystyjaolla
(1940-l).
Ovet:
Ei ovia.
Muuta: Maitolasinen talonnumero seinässä kaakkoisnurkassa. Pinnassa
kulkevia sähkövetoja kolmannen ja neljännen kerroksen välillä,
kotelointeja.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Kaakkoinen julkisivu on talon pääjulkisivu.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
55
Sisäänkäynnit
Huolellisesti työstetyt ja 1930-luvun
arvokkaat materiaalit, harmaagraniitti ja teräsovet, viestivät rakennuksen
tärkeästä merkityksestä.
Luoteisjulkisivussa näkyy selvästi,
että perinteistä klassista suunnittelua, joka korostaa symmetriaa, on kyseenalaistettu.
56
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Kellariin on äskettäin rakennettu uusi
luiska, joka lohkoo piha-aluetta.
Lounaisjulkisivu perustui alunperin
kahden tasakorkean pystyaiheen,
parvekesyvennyksen ja lasitiilivyöhykkeen, rinnakkaiseloon. Nykymuodossaan julkisivu vaikuttaa sattumanvaraiselta.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
57
5 Johto päätökset
HYMM
L
aboratoriorakennus oli koetilan uuden tilakeskuksen
päärakennus, joka valmistuessaan 1939 erottui selvästi maalaismaisemassa. Valkoinen oli epätavallinen väri maaseudun
rakentamisessa. Myöskään kerrostaloja ei maaseudulla ollut rakennettu. Vastaavaa tehokeinoa käyttivät monet arkkitehdit
1930-luvulla.
Päärakennuksen rooli on nykyisin erilainen kun alueella on
merkittäviä myöhempiä rakennuksia. 1930-luvun rakennukset yhdessä rajaavat keskeistä pihapiiriä. Niistä useimmat ovat arkkitehti,
professori Jussi Paatelan suunnittelemia ja edustavat laadukasta sotien välisen ajan laitosrakentamista. Maatilarakennuksissa esiintyy
1930-luvun lopun pehmeämmän funkiksen romanttisia piirteitä, kuten luonnonkiven käyttöä julkisivussa. Päärakennus edusti kuitenkin
kurinalaisempaa, vähemmän emotionaalista arkkitehtonista otetta.
Alun perin kolmikerroksisen laboratorio- ja opetusrakennuksen vaaleasävyinen arkkitehtuuri oli linjakasta. Pääsisäänkäyntiä komistaa edelleen 1930-luvulta säilynyt graniitista hakattu porttiaihe,
joka on ulkoapäin kulmikas ja sisäpuolelta vuosikymmenen arkkitehtuuri-ihanteiden mukaisesti kaarevaksi muotoiltu. Pääsisäänkäynnin tuulikaapin teräslasiseinät ovat erittäin komeita ja niiden ovet
ovat poikkeuksellisen leveitä. Tuulikaapissa on pienenä funkis-yksityiskohtana alakattoon upotetut valaisinpaikat. Pääportaan suuri,
kolmen kerroksen korkuinen puuikkunaseinä on arkkitehtonisesti
merkittävä ja kokonsa puolesta harvinainen rakennusosa. Pääpor-
58
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
taan sisäänkäynti on poistettu käytöstä. Alimpien kolmen kerroksen
puuikkunat ovat peräisin 1930-luvulta ja niiden soisi säilyvän.
Keskikäytäväratkaisu edustaa 1930-luvulle tyypillistä tehokasta laitosrakentamista. Jussi Paatela suunnitteli monia sairaaloita,
joissa keskikäytäväratkaisu toistui. Käytävän päässä on ajalle tyypillinen koko käytävän leikkauksen kokoinen teräslasiseinä ja parveke.
Luultavasti myös aulan ja käytävän väliset väliseinät kolmessa kerroksessa ovat olleet rakennuksen valmistuessa teräslasiseiniä. Niitä
ei ole säilynyt. Alaslasketut katot alimpien kolmen kerroksen käytävissä tuhoaisivat käytävän ilmavan tilallisen vaikutelman. Muutenkin melko kapeaksi mitoitettu käytävä muuttuisi ahtaanoloiseksi.
Toimistohuoneiden ovet ovat poikkeuksellisen leveitä ja rakennukselle tunnusomaisia. Rakennus toimi sotasairaalana vuodesta 1941
alkaen, mutta on epäselvää, milloin päätös sotasairaalaksi muuttamiseksi tehtiin. Eri lähteiden mukaan se valmistui 1939. On mahdollista, etää päätös sotasairaalaksi muuttamiseksi tehtiin melko varhain ja että kyseinen päätös vaikutti rakennuksen sisätiloihin siten,
että potilashuoneiden ovet toteutettiin tavallisia ovia leveämpinä.
Jussi Paatela, joka 1930–36 toimi sairaalarakentamisen asjantuntijana Lääkintöhallituksessa, oli hyvin perillä saaraaloiden mitoitusohjeista. Sairaaloissa suositeltiin käytettäväksi tavallista leveämpiä
ovia sänkyjen ja potilaiden liikuttelun helpottamiseksi. Joka tapauksessa leveät ovet ovat rakennukselle ominainen, ajan arkkitehtuurista poikkeava piirre.
Portaat ovat rakennuksen arvotiloja, erityisesti pääporras,
jossa mm. keskikaide on hienostunut, alaosastaan umpinainen ja paneelilla verhottu. Sen avoimessa yläosassa on teräskannattajien kannattama puinen käsijohde. Välitasanteilla on teräksiset putkikaiteet.
Alkuperäinen tilajako lienee melko hyvin säilynyt. Koska alkuperäisiä piirustuksia ei ole säilynyt, on huonetilamuutoksia vaikea
kuvailla yksityiskohtaisesti. Ainakin ensimmäisen kerroksen aulan
tilahahmoa on muutettu.
Nykytila
Arkkitehtuuri on kärsinyt tyylillisesti kun siihen on lisätty neljäs
kerros 1940-luvun lopulla. Tasakatolta katosi sisäänvedetty kerros
ja kattomuoto muutettiin aumatuksi. Lisäkerroksen ikkunajako on
erilainen neljännessä kerroksessa.
Lounaispäädyn julkisivu on tekniikan yliotteessa. B-portaan
sisäänkäynti jää tuuletinkotelon taakse. Teräslasioven ikkunat on
levytetty. Lasitiiliseinä, joka on todennäköisesti 1930-luvulta, on hyvin säilynyt, ja ajalleen tyypillinen uusi materiaali.
Kellarin uusi sisäänkäyntiramppi on käytännöllinen, mutta rikkoo
pihapiiriä. Rakennusta tulisi suunnitella suhteessa pihapiirin muodostamaan kokonaisuuteen.
Suositamme, että pihapiiristä ja sen yhteyteen kuuluvista
rakennuksista tuotetaan erillinen selvitys. Kohteessa on myös syytä suorittaa erillinen väritutkimus. Tutkimuspaikkoja on indikoitu
huoneinventoinnin yhteydessä.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
59
Lähteet
ja kirjallisuus
Painamattomat lähteet
Helsingin Yliopiston tekninen osasto
Arkisto, arkistointitunnus 05145
Viikin laboratoriorakennusta koskevia peruskorjaukseen ja muihin muutostöihin liittyviä asiakirjoja:
Peruskorjaus 1979-80:
- Pääpiirustukset 1979 ja 1980
- työselitykset
Mittauskuvat 2004
Kellarin osittainen peruskorjaus 2004
Helsingin Yliopiston keskusarkisto
Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan arkisto:
Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan kirjetaltiot 1935-41
- Enimmäkseen Maatalousministeriölle osoitettuja kirjeitä
Ajan ja aiheen mukaan järjestetyt asiakirjat 1931-46:
- Viikin laboratoriorakennusta koskevia suunnittelu- ja rakentamisasiakirjoja, hoitokunnan kirjeitä, työsopimuksia ym.
Yliopistomuseo
Valokuvia
60
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Elektroniset lähteet
Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu
http://ptp.hel.fi/ptpa/default.aspx
Suomen rakennustaiteen museo, arkkitehtiesittely Jussi Paatelasta (5.5.2010):
http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16313447
Painetut lähteet ja kirjallisuus
Havu, Petra, 2001. Piirrä, piirrä, piirrä… : Paatelan arkkitehtisuunnittelun 80
vuotta: Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co vuodesta 1919. Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co Espoo.
Halonen, Tero 2008. Maasta ja puusta pidemmälle, Helsingin Maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan historia I osa: Hyödyn aikakaudesta vuoteen
1945. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala.
Kuokkanen-Suomi, Liisa, 1994. Viikki - rakennetun ympäristön suojelu. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä. Helsinki.
Luoto, Ritva, Studio Terra Oy, 2004 Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15. Helsinki.
Viikin laboratoriorakennus | Koetilantie 5, Helsinki | Rakennushistoriallinen selvitys | 31.5.2010 | Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
61
Arkkitehtitoimisto Ark-byroo
Pohjoinen Hesperiankatu 13 b 17
00260 Helsinki
[email protected]
www.arkbyroo.fi
p. 09 4777 300
f. 09 4777 3010