3 2012 Valaistus - Sähkösuunnittelijat NSS ry
3 2012 Valaistus Plaani OnnShop Mobiili Kaikki KAIKI LL kännykässäsi E A L U S TO I L OnnShop Mobiili on Onnisen uusi verkkokauppasovellus älypuhelimille ja tableteille. OnnShop Mobiilista löydät kaikki Onnisen varastotuotteet selkeästi ryhmiteltyinä. Löydät oikean tuotteen helposti ja samalla näet tuotteen nettohinnan sekä reaaliaikaisen saatavuuden keskusvarastolta ja Expressmyymälöistä. Lataa oma OnnShop Mobiili puhelimesi sovelluskaupasta tai surffaa puhelimellasi m.onnshop.com LE EnErgiAnSÄÄSTÖ, nOPEA ASEnnUS, ÄLyKÄS: ESyLUXin UUSi LED SPOTTiVALAiSin. OS sarja tarjoaa useita laadukkaita ominaisuuksia: vedenkestävä täysin tiivis valaisimenpää, IP 65 luokitus, energiaa säästävä LED teknologia 10 vuotta halogeeneja pidemmällä käyttöiällä sekä nopea ja helppo yhden käden asennus Plug&Play toiminnon avulla. VÄLKKY IDEA. SPOTLighTS UUTTA OS/OSL-40/80 Vedenkestävät spot valaisimet LED tekniikalla. PErfOrmAncE fOr SimPLiciTy ESYLUX Suomi Oy | [email protected] | www.esylux.fi AZ_OSSpots_Plaani_0912_FI.indd 1 20.07.12 11:28 Ledit valaisevat maailman Ledien merkitys valonlähteinä korostuu jatkuvasti komponenttien ja valaistustuotteiden parantuvien ominaisuuksien ja laskevien hintojen vuoksi. Ledejä koskevat IEC- ja EN-standardit sekä IEC/PAS-julkaisut on koottu kahteen uuteen SFS-käsikirjaan helpottamaan alan toimijoiden työtä. Käsikirja on tarkoitettu valmistajille, maahantuojille, viranomaisille, suunnittelijoille sekä muille ledvalaistuksesta kiinnostuneille ja sitä voidaan käyttää myös opetuksessa. Opettaja, kysy edullisesta oppilaitosversiosta! Ledit. Osa 1: Valaisinten, ledmoduulien, ledlamppujen ja liitäntälaitteiden turvallisuus- sekä suorituskykystandardit SFS-käsikirja 651-1 1. painos, 2012. A4-koko. 552 sivua. 174 € Ledit. Osa 2: Sähkömagneettinen ja fotobiologinen säteily sekä sähkömagneettinen yhteensopivuus SFS-käsikirja 651-2 1. painos, 2012. A4-koko. 329 sivua. 103 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 9 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. Myynti: SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, 00100 Helsinki Puh. 09 1499 3353, faksi 09 146 4914 [email protected], www.sfs.fi Sisällön valmistelu ja lisätiedot: SESKO Särkiniementie 3, 00210 Helsinki Puh. 09 696 3961 [email protected], www.sesko.fi Plaani 3 2012 Valaistus Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry. 13. vuosikerta Julkaisija Sähkösuunnittelijat NSS ry Toimitus NSS ry / Plaani Alppikatu 13 B 15 00530 Helsinki www.nssoy.fi p. 09 701 46 11 f. 09 768 245 e. [email protected] 7 Valaistusalalla tapahtuu Risto Hiltunen 7 Kari Kuosman sähkögrilli 8 Valoa aavan meren tuolta puolen Anna-Maija Gruber 10 Huippuluokan kilpailu Anna-Maija Gruber 16 Kaisatalo-projekti: Tavaratalo saneerattiin kirjastoksi Matti Valli 22 AH-Talotekniikka on Vuoden sähkösuunnittelija Virpi Kumpulainen 24 Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen p. 09 701 46 11 Älykkäitä ratkaisuja kouluympäristöön Virpi Kumpulainen 28 Tehtäväluettelon avulla koordinoituun projektin hallintaan Matti Valli Toimitusneuvosto Plaani 3 2012 30 Ulkoasiainministeriön tiedotustilaan edistyksellistä esitystekniikkaa Virpi Kumpulainen 36 Lamppujen energiamerkinnät uusiutuvat, valaisimet osittain mukaan Risto Hiltunen 38 Ledien valon laatu yleisvalaistuksessa Jari Uusitalo 42 Askel kohti ympäristö- ja energiatehokkaampaa valaistusta Timo Mattila 44 EMC-direktiivi ja kiinteistöjen sähköasennukset Eero Sorri 46 STUL:n jäsenistö käy sähkötreffeillä Paula Ihamäki 48 Uutiset Päätoimittaja Risto Hiltunen Antti Danska, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Kari Kaleva, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Matti Kiiskinen, SKOL ry Ilpo Peltonen, RAKLI ry Ari Peltola, AIRIX Talotekniikka Oy Taitto ja ulkoasu Johanna Bruun, Studio2b Kansikuva Kaisa-kirjaston kaarevia muotoja ja laajoja ikkunapintoja. Julkisivujen muotokieli ulottuu sisätiloihin asti. Kuva: Paavo Lehtonen Painopaikka Painoyhtymä Oy Loviisa ISSN 1457–0246 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Irtonumero 8 euroa Plaani Plaani 3 3 2012 2012 Valaistus Valaistus 6 pääkirjoitusPlaani Valaistusalalla tapahtuu Valaistusala menee edelleen vauhdilla eteenpäin. Uudistuneet tekniikat niin ohjauksessa kuin valonlähteissä, lähinnä ledeissä, valtaavat alaa. Energiatehokkuutta parannetaan sekä viranomaismääräysten että yleisen tietoisuuden johdosta. Asiasta kirjoitetaan paljon niin ammattilaisille kuin ”matti meikäläisille” tarkoitetuissa julkaisuissa. Välillä tuntuu vain, että Suomessa, jossa kehumme aina saavamme asiat hoitumaan, nukutaan esimerkiksi valaistuksen energiatehokkuusasioissa. Toteutuksia ei näe yhtä lailla kuin parjatussa Etelä-Euroopassa, esimerkiksi Espanjassa tai Turkissa. Lähestymiskytkimin ja läsnäoloanturein toteutetut valaistukset ovat käytössä lähes kaikkialla, huomattavasti yleisemmin kuin meillä. Paljon on siis käytännön rintamalla vielä työtä jäljellä. Sähkösuunnittelijoiden ja muiden valaistuskonsulttien pitää viedä sanomaa paremmasta ja energiatehokkaammasta valaistuksesta asiakkailleen. Uudet tekniikat ja mahdollisuudet pitää hallita ensin itse, jotta voi niistä asiantuntevasti kertoa. Tietoa saa vaikkapa syksyn ValoLight-tapahtumasta tai Sähkösuunnittelijat NSS ry:n järjestämistä aluekoulutuksista. Jos haluaa kurkottaa korkeammalle, alkaa syksyllä jälleen Aalto-yliopiston Valon arkkitehtuuri -täydennyskoulutus. Eli ei muuta kuin oppimaan uutta valaistuksesta. RAKLI on yhdessä suunnittelijoita ja konsultteja edustavien järjestöjen kanssa laatinut uudet rakennushankkeen johtamisen ja suunnittelun tehtäväluettelot, joita käytetään talonrakennusta koskevien suunnittelutehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn. Tehtäväluettelot julkaistaan syksyllä Rakennustiedon RT-kortteina sekä taloteknisen suunnittelun osalta myös Sähkötiedon ST-korttina. Sähkösuunnittelun kannalta uutta on se, että TATE12-kokoelman erääksi erityissuunnitteluosioksi on laadittu Valaistussuunnittelun tehtäväluettelo. Tehtäväluettelon käyttäjien on hyvä huomata, että sähkösuunnitteluun kuuluu edelleen normaalisti valaistuksen sähkö- ja valaistustekninen suunnittelu. Valaistus on myös yhä osa taloteknisen suunnittelun tehtäväluetteloa valaistuslaskelmineen ja -visualisointeineen, kattaen näin valtaosan talonrakennusprojekteista. Näin ollen erityissuunnittelua ja VAL-tehtäväluetteloa kannattaa käyttää lähinnä silloin, kun kohteen valaistuksessa tulee huomioida jotain erityisen vaativaa toteutettavaa. Suomen Messukeskuksessa on ValoLight-tapahtuma 12.-16.9. Tänä vuonna uutuutena on yhdentoista merkittävän valoalan yrityksen kokoama Pro Valo -alue. Alueelta löytyy ammattilaisille suunnattua ohjelmaa niin sisä- kuin ulkovalaistuksesta. Tietysti myös muu messutarjonta täydentää tarjonnan. Näin voit itse nähdä ja kokea alan uusimmat innovaatiot. Tervetuloa myös NSS:n kokoamalle yhdistysosastolle katsomaan Luminord 2012 -valaisinkilpailun parhaita töitä! Risto Hiltunen Päätoimittaja kari kuosman sähkögrilli Plaani 3 2012 Valaistus 7 Valmistuttuaan Kruunuvuorenrannan valaistus tulee hohtamaan kauas kantakaupunkiin ja läheisille saarille. (oik. yllä) Uudesta Kruunuvuorenrannasta tulee pääasiassa asuinalue. (oik. alla) Käveltävää rantaviivaa riittää kaikkiaan kuuden kilometrin verran. Plaani 3 2012 Valaistus 8 valoPlaani Valoa aavan meren tuolta puolen Kruunuvuorenranta on Helsingin uusimpia suunnitteilla olevia kaupunginosia. Se tulee kohoamaan noin 15 vuoden aikana kantakaupungin itäpuolelle Laajasalon lounaisosaan vanhan öljysataman paikalle. Rakentaminen päässee alkuun vuosina 2013–14. Tulevasta Kruunuvuorenrannan kaupunginosasta on esteetön näköyhteys Kruunuvuorenselän yli eri puolille kaupunkia, esimerkiksi kantakaupunkiin ja useille saarille. Huikaiseva panoraamanäkymä on synnyttänyt kiintoisia visioita innovatiivisesta tavasta valaista tätä urbaanin sisälahden maisemaa. Kansainvälistä huippusuunnittelua Uuden alueen valaistusratkaisuista on parhaillaan käynnissä kansainvälinen “Lights over Kruununvuorenranta” -suunnittelukilpailu, jonka tulos selviää vielä tämän syksyn aikana. Hanke on osa Helsinki World Design Capital 2012 -projektia. Alueelle on suunniteltu myös erilaisia pysyviä ja vaihtuvia valotapahtumia, joiden pituus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Osana hanketta säilytetään alueen viisi vanhaa öljysäiliötä, joista yhdestä jo toteutuneen suunnittelukilpailun tuloksena tehdään valotaideteos. Kilpailun voitti suomalaisen Tapio Roseniuksen LDC-niminen suunnittelutoimisto, joka toimii Madridissa. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kilpailuun ilmoittautuneista 51 suunnitteluryhmästä loppusuoralle pääsi kevään aikana neljä kansainvälisesti ansioitunutta ryhmää Ranskasta, Itävallasta, Hollannista ja Englannista. Hyväksytyt ryhmät valittiin sekä henkilöreferenssien että toimistojen näyttöjen perusteella. Ryhmissä oli oltava valaistukseen erityisesti perehtyneitä taiteellisia ja teknisiä suunnittelijoita, arkkitehti tai teollinen muotoilija, maisema-arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija. Loppusuoralle päässeissä suunnitteluryhmissä on mukana myös suomalaisia suunnittelijoita. Kilpailutehtävänä on suunnitella koko Kruunuvuorenrannan länsirannan valaistus sekä periaateratkaisut julkisiin tiloihin. Kilpailussa etsitään myös paikkoja valotaideteoksille ja -tapahtumille. Valituille ryhmille järjestettiin huhtikuussa Helsingissä seminaari, jossa tutustuttiin kohteen alueeseen ja jaettiin tietoa Helsingin valaistuksen periaatteista. Kilpailutöiden viimeinen sisäänjättöpäivä oli 1.8.2012. Tulokset on tarkoitus julkistaa loka–marraskuun aikana. Tavoitteena taidevalaistus Kilpailun avulla pyritään löytämään ratkaisuja, joiden avulla uudesta alueesta aukeava näkymä voidaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena ja kauas näkyvänä valotaideteoksena. “Uudesta alueesta halutaan tehdä todellinen ‘valon kaupunginosa’, johon sovelletaan ekologisia, teknisesti edistyneitä ratkaisuja”, kertoo kaupunginsuunnitteluviraston projektipäällikkö Riitta Jalkanen, joka on mukana kilpailun tuomaristossa. Kyseessä on harvinainen suuren skaalan projekti, koska kokonaisten kaupunginosien valaistusta ei pääse useinkaan suunnittelemaan yhtenä kokonaisuutena. Kokonaisvaikutelma tulee syntymään sekä julkisten tilojen että asuintalojen valaistuksesta. Lähtökohtana on, että kaupunki vastaisi julkisten tilojen ja tonttien suunnittelusta ja toteutuksesta ja yksityiset kiinteistönomistajat vastaavasti omistaan. “Periaatteena on se, että valaistus ei saa kuitenkaan häikäistä asuintiloja”, kertoo arkkitehti Elina Ahdeoja. Plaani 3 2012 Valaistus 9 Huippuluokan kilpailu Helsingin “Lights over Kruunuvuorenranta” -kilpailuun ilmoittautuneista 51 suunnitteluryhmästä loppusuoralle valittiin viime kevään aikana neljä kansainvälisesti ansioitunutta ryhmää, jotka ovat Ranskasta, Itävallasta, Hollannista ja Englannista. Concepto Studio Concepto on ranskalaisen Roger Narbonin vuonna 1988 perustama kaupunkiympäristön valaistuksen suunnitteluun erikoistunut toimisto. Narboni on luonut Light Urbanism -nimisen käsitteen ja toteuttanut yli 110 kaupunkien valaistussuunnitelmaa paitsi Ranskassa myös eri puolilla maailmaa, muun muassa Marokossa, Kiinassa, Omanissa, Israelissa ja Brasiliassa. Lisäksi referenssilistalla on yli 200 maisema- ja arkkitehtuurikohteen valaistus. Concepto pyrkii yhdistämään suurten mittojen yönäkymät ja ihmisenkokoisen valomaiseman. Konseptissa otetaan huomioon paikan maantiede, pinnanmuodostus ja historia, jotta esille saadaan myös rakenteilla olevan projektin näkymättömät ominaisuudet ja muistitieto. Tavoitteena on löytää oikea tasapaino valon ja pimeyden välillä ja luoda vaihtelevuutta ja rytmiä valaistushankkeeseen. Työryhmä Concepton kilpailutyöryhmässä ovat mukana valaistussuunnittelija Roger Narboni, kaupunkisuunnittelija Fanny Guerard, arkkitehti Agathe Argod ja maisema-arkkitehti Jacqueline Osty. Huikeita referenssejä Concepton referenssiluettelosta löytyy vastaavan kokoluokan hankkeita esimerkiksi Ranskasta, jossa valaistiin Sables d’Olonnen rantaviiva, Kiinan Hangzhoun kanavan ja Sechuanin Minjiang-joen ja -kanavien iltavalaistukset, sekä Pariisin, Jerusalemin vanhankaupungin ja Sao Paulon valaistuksen master planit. (yllä) Sables d’Olonnen rantaviivan valaistus Ranskassa on Concepton käsialaa. Maisema-arkkitehtina toimi Jacqueline Ostyn studio. (kesk.) Hangzhoun suuren kanavan iltavalaistus on Roger Narbonin, Concepton ja Zhongtai Lighting Groupin yhteistyön tulosta. (alla) Pariisin Martin Luther King -puisto on näyte Roger Narbonin ja Jacqueline Ostyn studion yhteistyöstä. (kuva: Xavier Boymond) Plaani 3 2012 Valaistus 10 valoPlaani Bartenbach LichtLabor Itävaltalainen lähellä Innsbruckia toimiva Bartenbach LichtLabor kuuluu maailman johtaviin valaistussuunnittelutoimistoihin ja on ollut alalla jo 1960-luvulta lähtien perustajansa professori Christian Bartenbachin johdolla. Toimiston motto on “optimaalinen valaistusratkaisu jokaiseen kohteeseen”. Valoa ei tarkastella koskaan pelkästään fysikaalisena ilmiönä vaan myös psykologisena havaintona. Bartenbach LichtLabor on kehittänyt uusia ratkaisumalleja jo vuosikymmenien ajan. Toimiston palveluksessa on yli 50 henkeä, jotka toimivat suunnittelun, tutkimuksen ja tuotekehityksen, kognitiivisen psykologian ja mallinnuksen saroilla. Hankkeissa keskitytään usein päivänvalon ja keinovalon väliseen suhteeseen. Toimiston työtapaan kuuluu kaupungin intensiivinen analyysi optimaalisen valaistussuunnitelman olennaisena perustana. Suunnittelu ei lähde liikkeelle teknisestä valaistusjärjestelmästä vaan tilan vaikutuksesta alueen esteettiseen ilmiasuun. Toimiston valaistussuunnitelma pohjautuu erityisesti havaintopsykologian näkökulmiin. Työryhmä Kruunuvuorenranta-työryhmän muodostavat suunnittelija Robert Müller ja arkkitehti Julia Schauer (Bartenbach LichtLabor), James Carpenter Design Associates, arkkitehti Róisín Heneghan (Heneghan Peng Architects) sekä maisema-arkkitehti Olivier Philippe ja kaupunkisuunnittelija Michel Hossler (Agenceter). Kansainvälisiä referenssejä Bartenbach LichtLaborin referenssilistalta löytyy eurooppalaisia kohteita, kuten saksalaisten Göppingenin ja Neustadtin kaupunkien valaistus sekä Innsbruckin Sparkassenplatz. James Carpenterin saavutuksia on muun muassa Chicagon yliopiston siltojen valaistus. Heneghan Peng Architects -toimiston töitä ovat Kairon Egyptiläinen museo ja Dublinin tullirakennus. Agenceterin listalta löytyvät Oslon Deichmanske-kirjasto ja Duisburgin König-Heinrich-Platzin nurmikot. (yllä ja kesk.) Bartenbachin referenssilistalta löytyy myös Lontoon 2012 olympialaisten kisapuistoon johtavan sillan valaistus. (alla) Bartenbach LichtLabor ja Henegan Peng Architects tekevät parhaillaan yhteistyötä mm. Kairon Egyptiläisen museon laajennushankkeen suunnittelussa. Museon pitäisi valmistua vuonna 2015. Plaani 3 2012 Valaistus 11 Kansainvälinen BDP Kilpailuun osallistuva BDP on kansainvälinen vuonna 1961 perustettu suunnittelutoimisto, jolla on studiot Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Abu Dhabissa, Intiassa ja Kiinassa. Toimiston palveluksessa on arkkitehtejä, suunnittelijoita, insinöörejä ja kaupunkisuunnittelijoita. Suunnittelun kohteet ovat asuntoja, työpaikkoja sekä kulttuuri- ja opetustiloja eri puolilla maailmaa. BDP:n referenssilistalta löytyy myös terveydenhoitoon, kaupan alaan, liikenteeseen, vapaa-aikaan ja energiantuotantoon liittyviä hankkeita. Eri toimialojen osaamista yhdistämällä toimisto pyrkii pitkälle integroituun työtapaan. Toimisto haluaa asettaa inhimilliset näkökohdat ykköstilalle kaikessa suunnittelussaan. Tavoitteena on luoda “ihmisille sopivia paikkoja”. Niinpä inspiraation lähteenä on analysoida käyttäjien tarpeet ja toiveet. Haasteena on luoda sarja kokemuksia, jotka yhdistävät yhteisöjä, samalla kun ne luovat ihmisenkokoisia ympäristöjä. Välineeksi voi valikoitua kontrastin luominen: tarvitaan sekä valoa että pimeyttä, liikettä ja lepoa. Mutta keskiössä pysyy kohteen fyysinen, sosiaalinen ja ympäristökonteksti. Työryhmä Kruunuvuorenranta-hanketta varten BDP on koonnut pääasiassa Manchesterin toimistossa työskentelevän ryhmän, jota johtaa Mark Ridler Lontoosta käsin. Ryhmään kuuluu valaistussuunnittelijoita, maisema-arkkitehteja ja kaupunkisuunnittelijoita, joita johtavat Brendan Keely ja suomalainen suunnittelija Katja Nurminen. Komeita näytteitä BDP:n meriittilistalla on lukuisia tuoreita master planeja, joista huomattavan monet ovat myös toteutuneet. Näistä esimerkiksi käy Liverpool One, joka on 40 eekkerin kaupunkialueen kohennusprojekti. Projekti muutti olennaisesti Liverpoolin nuhraantuneen osan ja vaikutti jopa kaupungin rikostilastoihin laskemalla niitä. BDP:n näyttöihin kuuluu myös maailman kalleimpiin kuuluvien historiallisten Grosvernor Estates -kiinteistöjen vaativa master plan Lontoon Mayfairin ja Belgravian alueella. Kingston upon Thamesin kunta tilasi toimistolta “luovan valaistussuunnitelman”, jonka tavoitteena oli muun muassa luoda sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vaikuttaa kaupunkitilan luonteeseen ja käyttöön. (yllä vas.) Liverpoolin nuhruiset osat saivat uuden ilmeen. Valaistuksen master plan Liverpool One on BDP:n käsialaa. (alla) Whitehaven Harbour Renaissance. Uudistetun sataman yövalaistus on väritykseltään dramaattinen. Plaani 3 2012 Valaistus 12 West 8 West 8 on kansainvälinen vuonna 1987 perustettu kaupunkisuunnitteluun ja maisema-arkkitehtuuriin erikoistunut toimisto, jonka pääkonttori on Hollannin Rotterdamissa. Lisäksi toimistolla on konttorit Belgiassa ja New Yorkissa. Toimiston palveluksessa on noin 65 arkkitehtiä, kaupunkisuunnittelijaa, maisema-arkkitehtia ja insinööriä. Toimistolla on runsaasti kokoemusta suurten mittojen kaupunkisuunnittelusta, maisemoinnista, rantaviivaprojekteista, aukioista ja puistoista. Se työskentelee myös ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen ja infraan liittyvien hankkeiden parissa. West 8 pyrkii lisäämään suunnitelmiensa ja niiden toteutuksen kautta kohteiden merkitystä ja kauneutta, jotka syntyvät inspiraation ja sitoutumisen kautta. Se paneutuu erityisesti suunnitelmien yksityiskohtiin, joten valmistuessaan hankkeilla on oma, persoonallinen ja korkeatasoinen ilmeensä. Toimiston kokemus on osoittanut, että kohteissa voi yhdistellä toiminnallisuutta, ekologisuutta, kiinteistöarvoja ja jopa henkisyyttä. West 8 on toteuttanut hankkeita eri puolilla maailmaa, muun muassa Kööpenhaminassa, Lontoossa, Moskovassa, Madridissa, New Yorkissa, Torontossa ja Amsterdamissa. Työryhmä West 8 -työryhmään kuuluvat valaistuksen taiteellinen asiantuntija Keith Bradshaw ja valaistuksen tekninen asiantuntija Satu Streatfield, jotka toimivat valaistussuunnitteluun erikoistuneessa Speirs + Major -toimistossa, sekä West 8:n edustajina arkkitehti ja teollinen muotoilija Perry Maas, maisema-arkkitehti Adrian Geuze ja kaupunkisuunnittelija Martin Biewenga. Kansainvälisiä ja paikallisia referenssejä Hollantilaisena toimistona West 8:lla on runsaasti sikäläisiä referenssejä, kuten Rotterdamin näyttävät sotamuistomerkit Brandgrens ja Palava kaupunki. Siellä on toteutettu myös Schouwburgplein-aukion valaistus ja Rotterdamin sataman master plan. Kansainvälisiä merkittäviä näytteitä ovat Toronton rantaviivan suunnittelu sekä Lontoon King’s Crossin master plan ja Southbankin Queen’s Walk. (yllä oik.) West8:n käsialaa on mm. Rotterdamin Schouwburgplein-aukion valaistus. Plaani 3 2012 Valaistus 13 Vaikuta valinnalla BlueWay Aalto PRO Osaamisen suunnannäyttäjä Valon arkkitehtuuri 15.11.2012– 4.10.2013 (20 pv) Valaistussuunnittelun koulutusohjelma ammattilaisille – opi esteettinen, terveellinen, toimiva sekä energiatehokas valaistus. Hae 15.10. mennessä. aaltopro.fi/valonarkkitehtuuri [email protected], puh. 050 469 1713 BlueWay-sähkötarvikkeet säästävät sekä energiaa, ympäristöä että rahaa. Blueway-tuotteita on jo yli 6 000 ja tarjonta kattaa lähes kaikki sähkötarvikkeet. Valinnalla on merkitystä. BlueWay. SLO on Suomen johtava sähkö- ja teletarvikkeiden tukkuliike. Tuotevalikoimassamme on etusija sähkötarvikkeilla, joiden valmistus tai käyttö säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä. BlueWaytuotteiden valinnassa on huomioitu energiansäästö, kierrätettävyys, pakkaustapa, valmistusmateriaalit sekä tuotteen elinkaari. Laajan tavarantoimittajayhteistyön ansiosta asiakkaillamme on mahdollisuus valita energiatehokkaita sähkötarvikkeita helpommin. slo.fi aaltopro.fi AMMATTILAI STEN SÄHKÖTARVIKETUKKU Lataa DIALux-tiedostot airam.fi/ ammattilaiset LED yleisvalaisimet Airamin uudet tuotteet yleisvalaistukseen tarjoavat ammattilaiselle toimivia ja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Tuotetiedot löytyvät uudesta esitteestämme tai nettisivuiltamme, josta myös valonjakotiedostot ovat ladattavissa. Kannattaa tutustua! CIRCOLO SONO LED-NAUHAT JA -LISTAT • • • • • • • • • • • • • • • • • Kiinteä LED 26 W tai 40 W Kiinnitys jakorasiaan Halkaisijat 350 mm ja 430 mm Valontuotto 1250 ja 1530 lm Polttoikä 30 000 h Helppo asennus, ketjutettava Kiinteä LED 15 W Perusvalaisin, myös tutkalla Halkaisija 300 mm Valontuotto 1030 lm Polttoikä 25 000 h Päättyvä asennus • LED listat 300 ja 5000 mm 12 V Nauhat 5 m ja 20 m 12/230 V Valonjako/valontuotto ilmoitettu Laadukas kaksikerrosrakenne Värilämpötilat 3250/4100 K Polttoikä 35 000 h Kaikki Airamin valaisimet ja valonlähteet yksissä kansissa! Selaa kuvastoa tai tilaa se osoitteessa airam.fi/ammattilaiset Plaani 3 2012 Valaistus 16 projektiPlaani Tavaratalo saneerattiin kirjastoksi Helsingin ydinkeskustaan toteutettu Helsingin yliopiston uusi kirjastorakennus Fabianinkadun ja Kaisaniemenkadun välisessä korttelissa erottautuu ympäristöstään nykyarkkitehtuuria edustavana julkisena rakennuksena. Samalla kokonaisuus sopeutuu luontevasti keskeiselle paikalleen niin julkisivumateriaaliensa kuin räystäskorkeudenkin osalta. ”Yliopistokirjaston luonne on muuttunut kirjojen varastotilasta moderniksi oppimisympäristöksi ja talolta vaaditaan joustavuutta. Tutkijoita ja tutkimusryhmiä on palveltava tiedon haussa aikaisempaa paremmin. Elektroniset kirjat lisääntyvät, tosin humanistisella puolella hitaammin kuin muilla tieteen aloilla”, sanoo Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi. kohteen sähkösuunnittelu alkoi joulukuussa 2009 ja töitä teki muutaman hengen ryhmä Kari Kuivalan johdolla. Luonnosvaiheen jälkeen sähköurakoitsijaksi valittiin Amplit Oy. Suunnittelu eteni rakentamisen tahdissa. Rakennuksen punatiilistä julkisivua leimaavat suuret kaarevat linjat ja laajat ikkunapinnat. Pienet ruutuikkunat häivyttävät kerrosten väliset rajat. Toista vastaavanlaista kokonaisuutta ei maailmalta löydy, vaikka jotkut yksityiskohdat saattavatkin vaikuttaa tutuilta. Ikkunoista tulviva luonnonvalo säätelee sähköenergian kulutusta. Kaupungin melu pysyy ulkopuolella. Suomen suurin tieteellinen yliopistokirjasto palvelee 22 000 opiskelijaa, yli tuhatta opettajaa ja tutkijaa sekä muita tiedon tarvitsijoita. Työ luovutettiin tilaajalle toukokuun alussa 2012. Käyttäjille se avattiin syyskuun alussa 2012. Rakennuksen alaosassa Kaisaniemenkadun puolella sijaitsee liiketiloja. Toiminnan luonne näkyy Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy voitti talon suunnittelua koskevan arkkitehtikilpailun vuonna 2007 ehdotuksellaan ”Avaus”. Tilaaja ei asettanut kilpailuun juurikaan reunaehtoja, paitsi että esimerkiksi valaistuksen on sopeuduttava suuriinkin tilamuutoksiin ja että akustiset häiriötekijät on minimoitava. Kuivalaa mittava kohde ei pelottanut. Hänellä on kokemusta suuremmistakin hankkeista kuten IVO:n toimitalosta Vantaan Myyrmäessä ja sen jatkorakennuksesta, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Suuria kohteita ovat olleet myös Tampereen poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopiston IV-vaihe. Suunnitteluprosessissa käyttäjää kuunneltiin tavallista tarkemmin, lähtötietoja kerättiin ja käyttäjäpalavereita pidettiin vielä luonnossuunnittelun valmistuttua. Pääsuunnittelijan johdolla suunnittelijat kävivät usein erikseen työmaalla tutkimassa miten ratkaisut mahtuvat ajateltuun tilaan. Rahaa ei tuhlattu ja esimerkiksi kolme hyvässä kunnossa olevaa kymmenen vuoden ikäistä muuntajaa purettiin ja (vas.) Julkisivujen kaarevat muodot, suuret lasipinnat ja pienet ruutuikkunat synnyttävät ainutlaatuisen kokonaisuuden. (alla) Työ on valmis: Talon pääsuunnittelija arkkitehti Vesa Oiva, sähkösuunnittelija Kari Kuivala ja Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi. Kokonaisuus toteutettiin kilpailuehdotuksen mukaisena ja toteuttajat ovat saaneet pelkästään positiivista palautetta. Sisääntulokerroksen materiaalivalintoihin on panostettu muita tiloja enemmän. ”Näyteikkunan tavoin rakennus kertoo ohikulkijoille toimintansa luonteesta”, sanoo kohteen arkkitehtisuunnittelua johtanut Vesa Oiva. Suunnittelutyö ja toteutus etenivät ilman ongelmia. Haastavinta oli julkisivun toteutussuunnittelu, ja joitakin ongelmia ratkaistiin rakentamalla niistä luonnollisen kokoisia isoja malleja. ”Esimerkiksi ikkunoiden sovittamista muurauksiin tutkittiin toteuttamalla kellariin kolme seinänpätkää”, Oiva kertoo. Työ projektinjohtourakkana Hanke toteutettiin SRV Rakennus Oy -vetoisena projektinjohtourakkana sähkötöitä myöten. Pöyry Finland Oy:ssä Plaani 3 2012 Valaistus 17 hiljaisuudessa kynän putoaminen lattialle vaikuttaisi häiritsevältä kolahdukselta. siirrettiin uuteen tilaan. Elinkaarensa lopussa oleva varageneraattori uusittiin. Sitä on käytetty ainakin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikaan vuonna 2005, jolloin Helsingissä oli sähkökatkos. Vanhan kiinteistön katolla ollut korttelikylmälaitteisto siirrettiin naapurikiinteistön katolle. Kulutusta seurataan Sähkön kulutusta seurataan tarkkaan. Valaisimien, pistorasioihin liitettyjen laitteiden, ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden sekä itse kiinteistön käyttämä energia voidaan mitata erikseen keskuksittain. Päivänvalo hyödynnetään Valaistuksen ohjaukseen tilaaja toivoi helposti ohjelmoitavaa järjestelmää ja sitä, että päivänvaloa hyödyntämällä voitaisiin säästää energiaa. Vaihtoehtojen selvittämisen jälkeen päädyttiin DALI- ohjausjärjestelmään, johon valaistuksessa käytettävä TL5-loisteputkivalaistus on kytketty. Valaistusta ohjaavia liiketunnistimia ja antureita on runsaasti. Tieto- ja sähköjärjestelmien johdot on asennettu johtokanavassa eri kansien alle. Sähkönjakelujärjestelmän kosketuskiskot kulkevat katossa, ja seuraavassa kerroksessa sähkö voidaan ottaa lattiasta alajakeluna. Ratkaisuja on kehitetty yhdessä pääsuunnittelijan kanssa. Varaukset ja rei'itykset ovat valmiina lattiassa kannen alla. Pistoketolpat asennetaan tarvittaessa valmiisiin rasioihin reikien päälle. Katolla oleva ilmanvaihtokone on korvattu kerroskohtaisilla ilmanvaihtokoneilla, joita on 23 kappaletta. Raitisilmakuilut kulkevat molemmin puolin taloa. Paloturvallisuutta varmistetaan muun muassa kuivasprinklauksella, jossa sammutusputket täyttyvät vedellä vasta sitten kun palo syttyy. Savunpoistoluukkuja ja -peltejä on noin sata. Niiden ohjaus perustuu ohjelmoitavaan logiikkaan, jolloin ratkaisujen tilanterve on pienempi ja muuntumiskyky suurempi kuin relelogiikalla. Kirjahyllyalueella valot toimivat 20 prosentin teholla mutta syttyvät täyteen tehoonsa heti kun joku tulee paikalle; näin säästetään valaistusenergiaa jopa 50 prosenttia. Henkilön poistuttua valot himmenevät hitaasti alkuperäiseen tilaansa 15 minuutin aikana, hitaudella on haluttu estää diskomaisen vaikutelman syntyminen. Lukupaikat on varustettu laajakaistayhteydellä, mutta myös langaton verkko toimii. Erikoinen ratkaisu on äänievakuointijärjestelmään lisätty taustaääntä tuottava kohinageneraattori. Sitä tarvitaan, ettei kirjastosalin Paljon muutostöitä Rakennus on puoliksi uutta ja puoliksi vanhaa. Muutos- ja vahvistustöitä tehtiin runsaasti. Teräsbetoninen runko Plaani 3 2012 Valaistus 18 (yllä vas.) Pääsisäänkäynnin materiaaleihin on panostettu. (yllä kesk.) Mikäli ketään ei ole paikalla, niin kirjahyllyosastolla valot palavat 20 prosentin teholla. (yllä oik.) Lukupaikat on varustettu laajakaistayhteydellä, mutta myös langaton verkko toimii. (alla) Kaarevat rakenteet on valettu paikan päällä. Plaani 3 2012 Valaistus 19 (yllä vas.) Ruutuikkunat luovat tunnelmaa sisätiloihin. (alla) TL5-loisteputkivalaistus on kytketty DALIohjausjärjestelmään. (Yllä oik.) Lukutiloissa on hiljaista. Taustakohinageneraattorilla tuotetaan taustakohinaa, ettei esimerkiksi kynän putoaminen lattialle tuota akustista häiriötä. on entinen, mutta rakennuksen yläosa ja julkisivu ovat uusia. Kirjat ovat painavia ja kerroksia tuli lisää, joten vanhoja tukirakenteita oli syytä vahvistaa. Nyt rakennuksessa on neljä maanlaista ja seitsemän maanpäällistä kerrosta ja huonealaa 26 500 neliötä. Aikaisemmin tämä 1970 ja 1980-luvuilla toteutettu rakennus toimi pääasiassa tavaratalona. Hankkeen hinnaksi tuli runsaat 50 miljoonaa euroa. Kustannusliukumaa aiheutti etenkin kylmä talvi vuonna 2011 sekä Kaisaniemen metroaseman lippuhallitason alapuolella tehdyt kalliovahvistukset. Haastavia olivat myös paikallisvaluna tehdyt sisä- ja ulko-osien kaarevat muodot. Rakennuksen omistaja on Helsingin yliopiston rahastot. Rakennukselle haetaan kultatason leed-sertifiointia, mutta pelkästään siksi, että rakennuttaja haluaa nähdä mitä sertifiointi käytännössä tarkoittaa. ”Tiedämme nyt, ettei leed-sertifiointi sovellu sellaisenaan täysin Suomen oloihin. Tässä rakennuksessa on käytössä sekä korttelikylmä että kaukokylmä, mutta LEED ei ota huomioon kaukokylmän käytön energiaa säästäviä vaikutuksia”, Teppo Salmikivi sanoo. Teksti: Matti Valli Kuvat: Paavo Lehtonen Plaani 3 2012 Valaistus 20 Voiko LEDiä oikeasti säätää? Kyllä vaan, ABB:n LED-säätimellä. Jussi- ja Impressivo-asennuskalusteet täydentyvät RL-tyyppisillä säätimillä, jotka on kehitetty yhteistyössä Philipsin kanssa. LED-säätimet soveltuvat Philipsin LED-lamppujen säätöön. Säätimiä on saatavana kahta eri tyyppiä, kiertonuppi- ja painikesäädin. Kiertonuppisäädin on 2-johdin ja painikesäädin on 3-johdin versio. Säätimien teho-alue on 2-100 VA. Saatavana Jussi-kalusteena sekä Impressivo-kalusteisiin valkoisena, alumiinin, harmaan ja antrasiitin värisenä sekä teräs-sarjaan. www.abb.fi/asennustuotteet ABB OY PL 16, 06101 Porvoo Puh. 010 22 11 www.abb.fi/asennustuotteet AH-Talotekniikka on Vuoden säh Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry valitsivat elokuussa pidetyn Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaarin yhteydessä kuopiolaisen AH-Talotekniikan Vuoden sähkösuunnittelijaksi. AH-Talotekniikka on Itä-Suomen suurin sähkö- ja tietojärjestelmäsuunnittelua tarjoava yritys, jonka toimintaa ohjaa vahva ammattitaito, laatutietoisuus ja kehityshakuisuus. AH-Talotekniikka nimen alkuosa muodostuu suunnittelupäällikkö Aulis Kananojan ja toimitusjohtaja Heikki Miettisen etunimien alkukirjaimista. AH Elens Oy, joka on yleisemmin tunnettu aputoiminimellään AH-Talotekniikka, on perustettu vuonna 1996. Toiminta alkoi yrityskaupasta, jossa toimitusjohtaja Heikki Miettinen ja suunnittelupäällikkö Aulis Kananoja ostivat Jaakko Pöyry -konserniin kuuluneen Rakennus-Ekonon Kuopion toimiston sähköosaston. Yrityksen kasvun kannalta merkittävä oli myös vuonna 1998 tapahtunut Sähköinsinööritoimisto E. Pitkänen Oy:n osakkeiden ostaminen. Yrityskaupan myötä Kuopion vanhimman ja tuolloin suurimman sähkösuunnittelutoimiston liiketoiminta ja henkilökunta siirtyivät AH-Talotekniikkaan. Samalla projektipäällikkö Ilkka Kososesta tuli AH-Talotekniikan kolmas omistaja. ”Yliopistolle olemme tehneet erilaisia projekteja jo 20 vuoden ajan, rakennuksia kunnostetaan jatkuvasti, joitain rakennuksia peruskorjataan jo toiseen kertaan. Yksi suurimmista asiakkaistamme on Senaatti-kiinteistöt, lisäksi palvelemme muita julkisia yhteisöjä, kaupunkeja ja kuntia. Eräs yrityksemme tukijalka on asuinrakennuksiin liittyvä sähkösuunnittelu. Asuntorakentamisessa meillä on alueellisesti aika iso markkinaosuus, isommista kohteista luokkaa 70 %. Myös ympäröivä teollisuus työllistää jonkin verran”, Miettinen kertoo. ”Olemme olleet Auliksen kanssa töissä samassa yrityksessä vuodesta 1985 lähtien. Tämä on ollut monelle muullekin työntekijällemme pitkäaikainen työpaikka, omistajat ja firman nimi ovat vain välillä vaihtuneet. Vuosi 1996 oli taloudellisesti hankalaa aikaa koko Suomessa ja Pöyry ei halunnut enää jatkaa Kuopiossa, joten Auliksen kanssa ostimme sähkösuunnittelupuolen. Kun yhteen lasketaan Sähköinsinööritoimisto E. Pitkäsen, Insinööritoimisto Kuparin, Pöyryn ja nyt AH-Talotekniikan suunnittelutöiden historia, se merkitsee, että meillä on ollut alueellisesti hyvin monessa kohteessa näpit pelissä”, kertoo Heikki Miettinen. Suunnitelmat työkuviksi asti Miettisen mukaan suurin syy menestykseen on se, että suunnittelutyössä ei ole koskaan menty siitä mistä aita on matalin. ”Jo aloittaessamme yrityksen toiminnan tällä porukalla, vaikka hintakilpailu oli tiukkaa, pyrimme aina tekemään vähän enemmän ja koetimme opettaa asiakkaitamme siihen, että suunnitelmat pitäisi aina tehdä valmiiksi työkuviksi asti”, Miettinen kertoo. Aulis Kananojan mielestä tämä on vaikuttanut myös muiden alueella toimivien suunnitteluyritysten ja sähköurakoitsijoiden toimintaan. ”Työkuvien tekeminen vaatii osaamista, on tiedettävä kuinka työmaalla toimitaan ja kuinka asennukset tehdään”, Kananoja sanoo. Tällä hetkellä yrityksen palveluksessa on 14 työntekijää. Vuonna 2011 noin 800 000 euron kieppeillä aiempina vuosina pyörinyt liikevaihto kohosi ensimmäisen kerran yli miljoonan. Yritys tarjoaa sähkösuunnittelupalveluita hankesuunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon, energiakonsultointia sekä tekee kuntoarvioita ja -tutkimuksia. Sähkösuunnittelussa erikoisosaamista löytyy esimerkiksi tele- ja turvasuunnitteluun sekä ohjausväyläjärjestelmien suunnitteluun ja ohjelmointiin. Vankka asiakaspohja Tällä hetkellä yritystä työllistävät esimerkiksi Kuopiolahdenrannan toimistokampus sekä useat peruskorjausprojektit Itä-Suomen yliopistolle, suurimpana Hammaslääketieteen laitoksen muutossuunnittelu. ”Toinen vahvuutemme on se, että huolehdimme työntekijöidemme ammattitaidosta. Emme tee pelkkää bulkkia eikä vahvasähköä vaan olemme perehtyneet telejärjestelmiin, turvasuunnitteluun ja AV-järjestelmiin. Lisäksi meillä on aina ollut hyviä yhteistyökumppaneita, joilta tarvittaessa saamme apua. Teemme avointa yhteistyötä monen eri yrityksen kanssa, emmekä ole sitoutuneet mihinkään lukkoon lyötyyn toimintamalliin”, Miettinen mainitsee. Väyläjärjestelmiä ja KNX-ohjelmointia AH-Talotekniikka on viime vuosina tullut tunnetuksi KNX-ohjausväyläjärjestelmien eksperttinä. ”Olemme Plaani 3 2012 Valaistus 22 kösuunnittelija suunnitteluPlaani poikkeuksellinen sähkösuunnittelutoimisto siinä mielessä, että voimme tarjota myös KNX-ohjelmointia. Ohjausväyläjärjestelmien ohjelmointiin perehtyminen oli alkuaan oikeastaan pakon sanelema juttu. Teimme 1996 Kuopion Kauppaoppilaitoksen laajennusta ja peruskorjausta ja siihen suunniteltiin EIB-järjestelmää. Ohjelmointia osaavia tekijöitä ei kuitenkaan ollut mailla eikä halmeilla. Päätimme tuolloin, että koulutamme Tapio Pasasen, jolla oli jo jonkin verran pohjaa Siemensin Simatic-ohjelmoinnista teollisuudelle. Siitä lähtien olemme tarjonneet ohjelmointia joko suoraan tilaajalle jo suunnitteluvaiheessa tai sitten urakoitsijoiden kautta laitetoimittajille. Kohteisiin joihin ohjausjärjestelmä on laitettu, olemme tehneet pääsääntöisesti myös ohjelmoinnin. Nyt meillä on muitakin ohjelmoinnin taitajia toimistossamme”, Miettinen kertoo. vää, että vastavalmistuneella sähkösuunnitteluun perehtymiseen menee useita vuosia”, Miettinen sanoo. ”KNX- ja muiden väyläjärjestelmien osalta vallalla tuntuu olevan käsitys, että ne ovat kalliita. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos samat toiminnot toteutettaisiin jollain muulla tekniikalla, reletekniikalla tai muuten, niin aivan varmasti väylätekniikka on kilpailukykyistä ja muutosystävällisempää. KNX mahdollistaa ohjelmoinnin internet-pohjaisesti eli toimintojen muuttaminen sopivammaksi käyttäjälle on yksinkertaista”, Kananoja toteaa. Hyvä rakennuttaja ja urakoitsija Miettisen ja Kananojan mielestä hyvä rakennuttaja osaa tehtävänsä: tietää tarjouspyynnöstä lähtien mitä pyytää, pitää kiinni sovituista töistä ja kuinka ne tehdään. Ja jos sovituista asioista poiketaan, niin aiheutuneista lisätehtävistä maksetaan. Suunnittelijan on osattava suunnitella, esittää vaihtoehtoja ja perustella ne, mutta rakennuttajan pitää pystyä kommentoimaan ja ottamaan kantaa suunnitelmiin. Kehitysprojekteja AH-Talotekniikan palveluksessa on kaksi Motivan pätevöittämää energiakatselmoijaa. Miettisen ja Kananojan mukaan energiakatselmointitoiminta on jonkin verran hiipumassa, koska valtion tuki toimintaan on vähentynyt. Sen sijaan toimisto tekee paljon kuntotutkimuksia ja kuntoarvioita, joiden perustella peruskorjaushankkeita käynnistetään. Miettisen mukaan tarjouspyyntöjen taso vaihtelee rajusti. Joku kysyy kokonaishintaa tietämättä, millainen tai kuinka laaja kohde on. Toinen taas kysyy hyvinkin yksilöidysti asioista, jotka pitää sisällyttää hintaan, eikä sitten pidäkään niiden toteuttamisesta kiinni. ”Suunnittelun yhteydessä tietenkin mietimme tehokkaita ja energiataloudellisia ratkaisuja. Asiakkaat ovat tietoisia uusista energiansäästövaatimuksista ja meidän pitää pystyä laskemaan ja tarjoamaan niihin hyviä ratkaisuja. Etenkin tämän vuoden aikana asiakkailta on tullut toiveita energiatehokkuuteen liittyen. Asiakkaat antavat tunnusluvut ja tavoitteet ja luottavat ammattitaitoomme löytää kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvat ratkaisut”, Kananoja sanoo. AH-Talotekniikan sisäisistä kehitysprojekteista ajankohtaisin on uusien sähköselostusmallien ja nimikkeistöjen sisäänajaminen suunnittelutyöhön. ”Yksi kohde on jo tehty uuden nimikkeistön mukaan, joten siinä olemme jo niskan päällä. Myös tietomallipohjaiseen suunnitteluun liittyvä kehitystyö on jatkuvasti käynnissä. Aloitimme mallinnustyön jo vuonna 2008. Tuolloin pääsimme mukaan Savonia-ammattikorkeakoulun EU-rahoitteiseen pilottihankkeeseen, jossa koulutettiin mallintamistyökalujen käyttöön. Kaikki suunnittelijamme tekevät suunnittelutyötä tietomallipohjaisesti”, Kananoja kertoo. Opinnäytetöillä tutuiksi AH-Talotekniikan palveluksesta löytyy pitkän linjan suunnittelukokemusta mutta myös useita nuoria suunnittelijoita. ”Teemme yhteistyötä paikallisen Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja suurin osa meillä olevista nuorista insinööreistä on tullut töihin suoraan koulun penkiltä. Olemme teettäneet opiskelijoilla aika monta insinöörityötä ja päästy sitä kautta tutustumaan puolin ja toisin. On sel- ”Sähkösuunnittelualalla meillä kaikilla on joka päivä oppimista, ei voi missään vaiheessa sanoa että hallitsee kaiken. Ala on laaja ja kehittyy jatkuvasti. Pitää pystyä reagoimaan uuteen ja pysyä mukana kehityksessä. Siinä olemme mielestämme hyvin myös onnistuneet ja vastuualueita on jaettu sen mukaan, mistä kukakin on eniten kiinnostunut. Jos päästään valitsemaan nuoria insinöörejä, niin kyllä mielellään otamme sellaisia, joilla on ainakin jonkun verran asennuskokemusta. Toisaalta paljon merkitsevät ihan persoonakohtaiset ominaisuudet, toiset hallitsevat 3D-ajattelun paremmin kuin toiset, joku tekee piiruntarkasti yksityiskohtia ja toinen taas hahmottaa ja ymmärtää laajemmat kokonaisuudet”, Kananoja kuvailee. ”Jos meille tulee tarjouspyyntö josta puuttuvat määreet, teemme tarjouksen josta ne löytyvät. On helpompi toimia, kun sopimukseen on kirjattu ne asiat mistä korvaus saadaan. Sen lisäksi tulevat työt laskutetaan erikseen. Meidän ei ole yleensä tarvinnut riidellä lisätöiden tekemisestä.” Hyvällä urakoitsijalla puolestaan pitää Miettisen ja Kananojan mielestä olla ammattitaitoiset ja suunnitelmia noudattavat työntekijät. Ja jos jostain syystä suunnitelmia ei noudateta, asia pitäisi ottaa esiin, eikä tehdä muutoksia omin päin. Palautteen on tultava suunnittelijalle ja muutokset vietävä kuviin saakka. Hyvällä urakoitsijalla on myös riittävästi työnjohtoa työmaiden asioita hoitamaan. Talouden lyhyemmät syklit Vaikka taloustilanne Euroopassa näyttää huolestuttavalta, Miettinen ja Kananoja eivät näe rakentamisen lähitulevaisuutta sysisynkkänä. ”Tilauskanta on monta vuotta ollut samankaltainen, 3-4 kk, ei kovin pitkä, mutta työtä on onneksi aina tullut lisää. Aina kun suhdanteet muuttuvat, eletään lyhyemmällä syklillä ja tilanteisiin pitää sopeutua nopeammin. Olen aika luottavainen, sillä asiakaspohjamme on laaja, eikä rakentaminen koskaan lopu”, Miettinen toteaa. Miettisen mukaan Kuopiossa laskusuhdanne on aina tullut ainakin puoli vuotta Helsingin perässä. Talouden elpyminen sitä vastoin alkaa samaan aikaan kuin pääkaupunkiseudulla. Laskusuhdanteetkin jäävät siten Savossa hieman lyhyemmiksi. Teksti ja kuva: Virpi Kumpulainen Plaani 3 2012 Valaistus 23 Älykkäitä ratkaisuja kouluympäristöön Viime joulukuussa valmistuneen Otto Kotilaisen koulun edistykselliset talotekniset ratkaisut saivat huomiota elokuussa järjestetyssä Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaarissa. Heinävedellä sijaitsevan koulun sähkösuunnittelusta vastasi AH-Talotekniikka. Otto Kotilaisen koulun suunnittelusta järjestettiin tarjouskilpailu vuonna 2008. Heinäveden kunta pyysi rakennusurakasta rakennusyhtiöiltä kokonaistarjouksia ja myös suunnittelu kilpailutettiin arkkitehtivetoisesti kokonaistarjouksina. ”Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Ylivieskasta kokosi suunnitteluryhmän. Ryhmässä toimi meidän lisäksemme rakennesuunnittelijana Insinööritoimisto Kantelinen Oy Joensuusta ja LVIA-suunnittelija LVI-Planor Oy Kuopiosta. Voitimme tarjouskilpailun ja työ saatiin tehtäväksi”, kertoo AH-Talotekniikan suunnittelupäällikkö Aulis Kananoja. Aulis Kananojan mukaan yhteistyö rakentamisen aikana sujui kitkattomasti ja työmaa oli loistavassa kunnossa koko ajan. Vastaavana mestarina hankkeessa oli Pekka Mustonen. Älytauluja opetuksen tueksi AH-Talotekniikan suunnittelutoimeksiantoon sisältyivät sähkösuunnitelmat työpiirustustasoisina, työmaakokoukset ja vastaanotto- ja toimintakokeet sekä huoltokirjavelvoitteet. AV-suunnitelmat ja niihin liittyvät hankintapalvelut tehtiin lisätöinä. Kananojan mukaan koulurakennuksen sähkösuunnittelussa käyttäjän tarpeet poikkeavat jonkin verran oppilaitostyypin mukaan. Nykyisin kaikkein nykyaikaisin tekniikka näyttää kuuluvan alakouluihin nuorimmille ikäryhmille, koska verkkopohjaista opetusmateriaalia käytetään paljon. Otto Kotilaisen koulussakin älytaulut on asennettu kaikkiin luokkiin. Uudisrakennuksen rakentamisen piti alkaa jo vuonna 2009, mutta kaavasta ja urakoitsijavalinnasta tehdyt valitukset viivästyttivät hankkeen aloitusta vuodella. Rakentamaan päästiin syksyllä 2010 ja koulu valmistui 2011 jouluna. Säveltäjä Otto Kotilaisen mukaan nimettyä koulua käy 180 oppilasta ja 30 esikoululaista. Koulun kerrosala 2249 m² pitää sisällään 11 luokkahuonetta, pienryhmäopetustilan, neljä opetustilaa esikoululaisille sekä keittiön ja ruokalan, jonka yhteydessä on kirjastotila ja näyttämö. ”Tavanomaisesta koulurakennuksesta Otto Kotilaisen koulu ei varsinaisesti poikennut, jollei oteta huomioon hyvää tilajärjestelyä ja tilojen avaruutta. Huoneissa oli varattu tekniikalle riittävästi tiloja. Vapaa korkeus oli 3700 mm, joten kanavoinnin ja kaapelireittien sovituksissa ei ollut lainkaan ongelmia. Kiitos siitä kuuluu arkkitehdille”, Kananoja kertoo. Kouluhankkeen toteuttamisesta vastasi Heinäveden kunnan rakennustoimikunta, jonka puheenjohtajana oli hankkeen alkaessa Aarno Happonen ja lopussa Timo Kukkonen. Kunnan tekninen johtaja hankkeen alussa oli Jouko Korhonen ja loppuvaiheessa Osmo Jauhiainen. Heinäveden kunnan rakentamisesta vastanneena sopimuskumppanina oli liperiläinen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy. LVI- ja sähköurakoitsijana toimi Sioma Oy ja sähkötyönjohdosta vastasi DI Petri Valtonen. Kananojan mielestä suunnittelutyöryhmän toiminta onnistui muutenkin erittäin hyvin. Sähkö- ja LVI-suunnittelu tehtiin tietomallipohjaisesti. Kanava- ja putkikuvien perusteella tehtiin väistötarkastelut etukäteen, joten työmaa-aikana ongelmia ei syntynyt. 2. 1. 3. Plaani 3 2012 Valaistus 24 projektiPlaani 1. 1. 2. 2. 3. 3. KNX KNX ohjaa ohjaa koulun koulun valaistusta valaistusta ja ja ilmastointia ilmastointia Luokkatiloissa Luokkatiloissa kaikki kaikki valaisimet valaisimet ovat ovat Dali-liitäntälaitteella Dali-liitäntälaitteella varustettuja. varustettuja. Jokaiseen Jokaiseen luokkaan luokkaan valaistukset valaistukset on on vedetty vedetty 5-napaisella 5-napaisella kaapelilla, kaapelilla, jossa jossa on on jännitteen jännitteen lisäksi lisäksi Dalille Dalille kaksi kaksi johdinta. johdinta. Keskuksissa Keskuksissa on on liitetty liitetty KNX/Dali KNX/Dali -gatewayltä -gatewayltä ohjaukohjaukset set luokkiin. luokkiin. Kukin Kukin Gateway-laite Gateway-laite ohjaa ohjaa 16 16 valotilannetta. valotilannetta. 4. 4. 5. 5. Kaikissa Kaikissa luokissa luokissa on on kaksi kaksi 4-osaista 4-osaista painiketta painiketta ja ja kaksi kaksi multisensoria multisensoria katossa. katossa. Multisensoreilla Multisensoreilla ohjataan ohjataan luokkien luokkien valaistuksen valaistuksen päälläoloa päälläoloa läsnäoloilmaisimilla läsnäoloilmaisimilla ja ja valaistusvalaistusvoimakkuutta voimakkuutta vakiovalotilanteessa. vakiovalotilanteessa. Vakiovalosäätö Vakiovalosäätö reagoi reagoi ulkovalaistuksen ulkovalaistuksen määrään määrään automaattisesti. automaattisesti. Painikkeilta Painikkeilta annettu annettu ohjausviesti ohjausviesti ohittaa ohittaa aina aina perussäädöksi perussäädöksi asetetun asetetun vakiovaloasetuksen. vakiovaloasetuksen. Lisäksi Lisäksi multisensoreilla multisensoreilla ohjataan ohjataan luokkahuoneiden luokkahuoneiden ililmastointia. mastointia. KNX-väylä KNX-väylä on on vedetty vedetty kiinteistöautomaation kiinteistöautomaation alakeskukseen, alakeskukseen, jossa jossa on on liitäntäyksiköt liitäntäyksiköt ohjaustietojen ohjaustietojen ja ja indikointien indikointien välittämiseksi välittämiseksi ohjausjärjestelmästä ohjausjärjestelmästä toiseen. toiseen. Jakokeskuksien Jakokeskuksien rajoista rajoista on on pidetty pidetty kiinni kiinni ja ja jokaisen jokaisen keskeskuksen kuksen alueella alueella olevat olevat kiinteistöautomaation kiinteistöautomaation ohjauksessaohjauksessakin kin olevat olevat laitteet laitteet saavat saavat ohjauksensa ohjauksensa KNX-väylän KNX-väylän kautta. kautta. Teknisesti Teknisesti vaativaa, vaativaa, yksikertaista yksikertaista käyttää käyttää ”Oppilaitosympäristössä ”Oppilaitosympäristössä KNX-ohjauksilla KNX-ohjauksilla voidaan voidaan säästää säästää energiaa energiaa ja ja toteuttaa toteuttaa sen sen avulla avulla esimerkiksi esimerkiksi valaistuksen valaistuksen yhteissammutukset. yhteissammutukset. Läsnäoloanturit Läsnäoloanturit kuuluvat kuuluvat nykyinykyisin sin oleellisena oleellisena osana osana KNX-järjestelmään. KNX-järjestelmään. Heinäveden Heinäveden kohde kohde oli oli AH-Talotekniikan AH-Talotekniikan osalta osalta poikkeuksellinen poikkeuksellinen siinä siinä mielessä, mielessä, että että emme emme tehneet tehneet siihen siihen KNX-ohjelmointia. KNX-ohjelmointia. Tarjosimme Tarjosimme kyllä, kyllä, mutta mutta urakoitsija urakoitsija halusi halusi tehdä tehdä sen sen itse. itse. Teimme Teimme sinne sinne ainoastaan ainoastaan ohjelmointitaulukot ohjelmointitaulukot ja ja urakoiturakoit- Heinäveden alakoululaiset alakoululaiset pääsivät pääsivät aloittaaloittaHeinäveden maan viime viime kevätlukukauden kevätlukukauden uudessa uudessa koulurakouluramaan kennuksessa. kennuksessa. Luokkahuoneiden Luokkahuoneiden taulukalustus taulukalustus muutettiin muutettiin rarakentamisen kentamisen aikana aikana nykyaikaisemmaksi nykyaikaisemmaksi ja ja älytauälytaulut lut sijoitettiin sijoitettiin lähes lähes kaikkiin kaikkiin luokkahuoneisiin. luokkahuoneisiin. Kiinteistöön Kiinteistöön sijoitettujen sijoitettujen multisensoreiden multisensoreiden avulla avulla ohjataan ohjataan luokkahuoneiden luokkahuoneiden valaistusta valaistusta ja ja ilmastointia. ilmastointia. Ruokalaa Ruokalaa ja ja siihen siihen liittyvää liittyvää kirjastoa kirjastoa käytetään käytetään koko koko koulun koulun yhteisiin yhteisiin tapahtumiin. tapahtumiin. AH-Talotekniikka AH-Talotekniikka teetti teetti Otto Otto Kotilaisen Kotilaisen koulun koulun suunnittelun suunnittelun yhteydessä yhteydessä Savonia-ammattikorSavonia-ammattikorkeakoulun keakoulun opiskelijalla opiskelijalla insinöörityön insinöörityön kaapekaapeleiden leiden määrälaskennasta. määrälaskennasta. Kaapeleiden Kaapeleiden määrämääräluetteloita luetteloita verrattiin verrattiin tietomallinnuksen tietomallinnuksen jälkeen jälkeen urakka-laskennassa urakka-laskennassa saatuun saatuun määräluetteloon. määräluetteloon. Vertailulla Vertailulla haluttiin haluttiin selvittää selvittää tietomallinnuksestietomallinnuksesta ta saatavien saatavien määräluetteloiden määräluetteloiden luotettavuutta luotettavuutta ja ja mahdollisuuksia mahdollisuuksia suunnittelussa suunnittelussa ja ja urakkaurakkalaskennassa. laskennassa. sija sija selviytyikin selviytyikin ohjelmoinnista ohjelmoinnista ABB:n ABB:n kanssa kanssa tiiviissä tiiviissä yhteistyössä yhteistyössä hyvin”, hyvin”, Kananoja Kananoja kertoo. kertoo. Tietoverkkojen Tietoverkkojen osalta osalta koulu koulu tehtiin tehtiin yhdeksi yhdeksi kunnan kunnan kuituverkkojen kuituverkkojen solmupisteeksi. solmupisteeksi. Turvajärjestelmien Turvajärjestelmien osalta osalta kohde kohde on on varustettu varustettu graafisella graafisella käyttöliittymällä, käyttöliittymällä, johon johon on on liitetty liitetty paloilmoituspaloilmoitus- rikosilmoitus-, rikosilmoitus-, kulunvalvontakulunvalvonta- ja ja kameravalvontajärjestelmät. kameravalvontajärjestelmät. Kananojan Kananojan mukaan mukaan Otto Otto Kotilaisen Kotilaisen koulussa koulussa valaistuksen valaistuksen ohjauksien ohjauksien tavoitteena tavoitteena oli oli optimoida optimoida energian energian käyttö käyttö autoautomaattisesti maattisesti siten, siten, että että se se ei ei aiheuta aiheuta ongelmia ongelmia käyttäjille käyttäjille ja ja että että järjestelmä järjestelmä olisi olisi käyttäjille käyttäjille riittävän riittävän yksinkertainen. yksinkertainen. Teksti: Teksti: Virpi Virpi Kumpulainen Kumpulainen Kuvat: Kuvat: AH-Talotekniikka AH-Talotekniikka 4. 4. 5. 5. Plaani 33 2012 2012 Valaistus Valaistus Plaani 25 25 AJATTOMASTI NYKYAJASSA Ulkovalaisinsarja Ympäristöä ja ihmisiä ajatellen Tuoteperhe tarjoaa useita vaihtoehtoja ulkonäön, valon jaon ja asennusmahdollisuuksien suhteen ja käyttää tehokkaimpia lampputyyppejä mukaanlukien pienloistelamput, monimetallilamput, pitkäikäisen QL induktiolampun sekä LEDit. www.elektroskandia.fi SiSäänkäynnit ovipuhelimen avulla päästät kutsutut vieraat helposti sisään. yksinkertainen ratkaisu lopettaa rapussa juoksemisen ja pitää ei-toivotut vieraat poissa. AutotAllit turvajärjestelmä mahdollistaa helpomman kulkemisen ja samalla parannetaan turvallisuutta autotalleissa, kellareissa ja muissa yhteisissä tiloissa. SAunAt jA peSutuvAt ei enää riitaa saunavuoroista ja pesuloiden käytöstä. varausjärjestelmällä tilat saadaan tehokäyttöön ja valvonnan alle. käyttäjät varaavat haluamansa vuorot internetissä. yHteiSet tilAt liittämällä kellarit, pyörävarastot ja muut yhteiset tilat turvajärjestelmään ehkäistään varkauksia ja vahingontekoja. Turvallisuutta asumiseen Avaimia hukassa? Answers for infrastructure. Hukattu avain on turvallisuusriski ja lukkojen uudelleensarjoituksesta koituu paljon kuluja eritoten kerrostaloissa. Bewator Entro kulunvalvontajärjestelmän avulla yleisten tilojen avaimena toimii etälukutunniste, kadonnut tunniste on helppo poistaa järjestelmästä. Bewator Entro on PC-ohjattu kulunvalvontajärjestelmä, jota on toimitettu yli 10 000 järjestelmää ja jota myydään maailmanlaajuisesti. Entrolla suojataan yli 100 000 ovea tänäkin päivänä. Ennen kaikkea Bewator Entro tunnetaan käyttäjäystävällisenä ja elinkaarikuluiltaan edullisena järjestelmänä, johon voidaan yhdistää ovipuhelimet, kameravalvonta ja varausjärjestelmä. Kuulostaako mielenkiintoiselta? Anna meidän tulla esittelemään järjestelmäämme seuraavaan taloyhtiönne hallituksen kokoukseen, me tuomme kahvipullat! Ota yhteyttä 010 511 5151 tai vaihtoehtoisesti lue lisää ratkaisuistamme asuinkiinteistöihin kotisivuiltamme www.siemens.fi/securityproducts. www.siemens.fi/securityproducts Koordinoituun projektin hallintaan Valaistussuunnittelua koskevien toimeksiantojen tilaaminen ja toteuttaminen selkiytyy. Kesäkuussa valmistunut valaistussuunnittelun tehtäväluettelo sopii hyvin erikoiskohteisiin ja kertoo tilaajalle, mitä asioita suunnittelua koskevassa tarjouspyynnössä on oltava mukana. Näin rakennuttajat ja tilaajat saavat yhteismitallisia tarjouksia. ”Nykytilanteessa valaistussuunnittelua koskevat tarjoukset eivät aina ole vertailukelpoisia, koska tilaaja ei osaa kertoa mitä hän haluaa. Suunnittelijat puolestaan tulkitsevat tilaajan toimeksiantoja ja niiden sisältöä eri tavalla omista lähtökohdistaan”, toteavat valaistuksen tehtäväluettelon laadintaa koordinoineet Sirpa Laitinen WSP:ltä ja Ari Peltola Airixilta. Ensimmäisenä pohjoismaissa Valaistussuunnittelua koskeva tehtäväluettelo kehitettiin ja julkistettiin samaan aikaan kahdeksan muun rakennushankkeen johtamista ja suunnittelua koskevan uudistetun tehtäväluettelon kanssa. Kolmas koordinoija on Sanna Forsman Granlundilta. Työnjaossa Forsman keskittyi muita enemmän sisävalaistukseen ja Laitinen puolestaan ulkovalaistukseen Tilaajan on jatkossa mietittävä, minkä tasoista suunnittelua ja suunnittelutehtäviä kohteessa tarvitaan missäkin vaiheessa. Suunnittelija puolestaan tietää, mitä dokumentteja kussakin valaistussuunnittelua koskevassa toimeksiannossa on tuotettava ja missä vaiheessa. Urakoitsija saa käsiinsä oikeaan aikaan oikeanlaiset ja laatutasoltaan oikeanlaiset suunnitelmat. Eri taloteknisiä suunnitelmia voidaan sovittaa yhteen entistä aikaisemmassa vaiheessa. Vetovastuu kuului Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:lle. Kaikki tehtäväluettelot on kehitetty ja hyväksytty yhteisesti rakennusalan suunnittelujärjestöjen kanssa. Tehtäväluetteloista seitsemän olivat uusintoja vuonna 1995 julkaistuista ensimmäisistä versioista. Valaistussuunnittelua sekä akustista suunnittelua koskevat tehtäväluettelot olivat nyt mukana ensimmäistä kertaa. Valaistussuunnittelu on osa kokonaisvaltaista sähkösuunnittelua. Sähkösuunnittelijat tekevät yleensä valaistussuunnittelun osana muuta työtään. VAL-tehtäväluettelon mukainen tarjouspyyntö on sähkösuunnittelutoimistoille selkeä viesti siitä, että valaistushankkeeseen on lupa panostaa aiempaa enemmän. Kokonaiskuva selkeämmäksi Paitsi tarjousten ja tarjouspyyntöjen samankaltaisuus, seurauksena on myös projektin etenemistä koskevan kokonaiskuvan selkiytyminen. Valaistuksen tehtäväluettelo on laatuaan ensimmäinen ainakin pohjoismaissa, mahdollisesti koko Euroopassa. Käytännön laatimistyöstä on vastannut Suomen Valoteknillisen Seuran valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmä. Kehitystyöhön ovat voineet osallistua kaikki suunnittelutyötä tekevät toimitusketjusta riippumattomat valaistussuunnittelijat. Vuonna 2008 perustetun toimintaryhmän tavoitteena on suomalaisen valaistussuunnittelun ammattikunnan vahvistaminen ja kehittäminen. Plaani 3 2012 Valaistus 28 valoPlaani ”Tehtäväluettelo on paikallaan kun valaistussuunnitteluun ja valaistustekniikkaan sekä valon laatuun ja määrään halutaan kiinnittää erityistä huomiota toiminta- ja kaupunkiympäristössä, sisätiloissa tai ulkona. Valaistussuunnittelijat saavat mahdollisuuden tehdä aikaisempaa perusteellisempaa työtä”, Sirpa Laitinen ja Ari Peltola toteavat. www.ketonen.com ”On helppo nähdä, miten työ etenee tarveselvityksen ja hankesuunnittelun jälkeen ehdotus- ja yleissuunnittelun kautta kohti lopullista toteutustaan”, Sirpa Laitinen ja Ari Peltola korostavat. - Alumiinirunko, suupuhallettu opaalisatiinilasikupu Tehtäväluettelon otsikot ovat yhtenäiset muiden taloteknisten tehtäväluetteloiden kanssa, joten ohjetta voidaan käyttää muiden tehtäväluetteloiden rinnalla. Valaistussuunnittelusta voidaan puhua nyt samoilla tehtävänimikkeillä muiden suunnittelualojen kanssa. - 60 W LED, 3000 K (3900 lm) tai 4000 K (4300 lm) ”Projekteissa erikoissuunnittelu kuten juuri valaistusta koskevat asiat liikkuvat usein jälkijunassa. Yhteismitallisten suunnitteluvaiheiden avulla valaistussuunnittelun tehtävät voidaan kohdentaa ajallisesti oikeaan aikaan muiden suunnittelualojen kanssa.” - Himmennettävä - Halkaisija 690 mm, korkeus 81 mm Tämä on merkittävä parannus nykykäytäntöön, jossa ensin suunnitellaan kaikki muu suunnittelu valmiiksi ja valaistussuunnittelija tulee mukaan hankkeeseen myöhemmin, kun esimerkiksi tilat ja rakenteet on määritelty valmiiksi. Jatkossa valopisteiden sijaintia voidaan muuttaa aikaisemmassa vaiheessa. Tila voidaan suunnitella kokonaisuutena myös valaistuksen osalta. Tehtäväluettelon lisäksi valaistusuunnittelijan on hyvä perehtyä entistä tarkemmin rakennushankkeen projektinhallintaan sekä valaistuksen tekniseen toteutukseen liittyviin käytännön seikkoihin. Muotoilua valon avulla Ari Peltola ja Sirpa Laitinen tekevät eron valo- ja valaistussuunnittelun välillä. Valosuunnittelija keskittyy väliaikaiseen valaistukseen esimerkiksi teattereissa. Valaistussuunnittelija puolestaan tekee pysyviä valaistusratkaisuja, jota näkyvät niin sisätiloissa kuin kaupunkiympäristössäkin. Valaistusilme luodaan yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa. Pelkästään valaistussuunnittelija-nimikkeellä elantonsa hankkivien ammattilaisten määrä on Suomessa pieni. Tehtäväluettelo on näin ollen tärkeä osa valaistussuunnittelijan ammatti-identiteetin kehittymistä – luettelossa esitetyistä tehtävistä muodostuu vastuita sekä oikeuksia erilaisten tehtävien muodoissa. Valaistussuunnittelijoilla ei ole omaa ammattitutkintoa, mutta töitä tekevät ovat koulutukseltaan arkkitehteja ja maisema-arkkitehteja, muotoilijoita, insinöörejä ja sähkösuunnittelijoita. Teatterikorkeakoulussa koulutetaan valo- ja äänisuunnitteluun perehtyneitä esittävän taiteen ammattilaisia. Valon avulla muotoilu voisi hyvinkin kuulua arkkitehtien peruskoulutukseen opintojen alkuvaiheessa. Valaistussuunnittelu tarkoittaa valon avulla muotoilua, tilojen luomista ja orientoitavuuden parantamista. Valaistussuunnittelu tavoittelee sekä esteettisyyttä, käytettävyyttä että energiatehokkuutta. Teksti ja kuva: Matti Valli RingoffiRe LeD DesignRZB:HelmutHeinrich Plaani 3 2012 Valaistus 30 projektiPlaani Ulkoasiainministeriön tiedotustilaan edistyksellistä esitystekniikkaa Helsingin Katajanokalla sijaitsevan ulkoasiainministeriön kulttuuri- ja viestintäosaston tiedotustilan esitystekniikan saneeraus valmistui alkukesästä. Saneerauksen jälkeen tilasta on rakentunut ministeriön viestintätilojen monikäyttöinen lippulaivakohde. Tiedotustilan AV-, sähköja valaistussuunnittelusta vastasi Granlund Oy. Ulkoasiainministeriön tiedotustila on tarkoitettu pääasiassa 50 - 100 henkilön lehdistö- ja infotilaisuuksiin. Tilassa järjestettävät tiedotustilaisuudet televisioidaan usein, ja ne saavat laajan huomion mediassa, joten tekniikan on toimittava halutulla tavalla. ”Saneeraukseen päädyttiin, koska tilan AV- ja valaistustekniikka olivat vanhentuneita. AV-laitteiden osalta ensiarvoisen tärkeätä teknistä toimivuutta ei voitu enää taata. Tilan valaistusratkaisut eivät vastanneet nykyisen käyttötarpeen vaatimuksia”, kertoo saneerauksen tilaajana toiminut ja rakennuttamisesta vastannut ulkoasiainministeriön hankintapäällikkö Asmo Kemppainen. Nykyaikaisen AV- ja valaistustekniikan lisäksi suunnittelussa asetettiin yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi tilan monikäyttöisyyden lisääminen. Lisäksi suunnittelussa kiinnitettiin huomiota laitteiden helppokäyttöisyyteen. Suunnittelijoiden ja käyttäjän väliset alustavat tarvekartoitukset ja selvitykset nousivat projektissa erittäin tärkeiksi. ”Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston edustajien yhteistyö suunnittelijoiden kanssa oli ensiarvoista käyttäjänäkökulman esille tuomisessa heti suunnittelutyön alkuvaiheessa. Ari Selonen ja Risto Joki viestintäja kulttuuriosastolta antoivat suuntaviivat ratkaisuille ja ovat olleet mukana työn kaikissa vaiheissa. Myös ulkoasiainministeriön kiinteistöyksikön arkkitehtuuri- ja sisustusasiantuntijat Hanni Sippo ja Pauliina Jurmu olivat hankkeessa mukana”, Kemppainen kertoo. Puitesopimuksen kilpailutus Saneerausprojektin yhteydessä ulkoasiainministeriön virastopalveluyksikkö/hankintapalvelut kilpailutti EU-laajuisena tarjouskilpailuna tilan saneerauksen viime vuoden lopussa. Kilpailutus käsitti AV-tekniikkaa koskevan puitesopimuksen, joka sisälsi tiedotustilan AV-esitystekniikan ja valaistuksen uusimisen lisäksi myös ulkoasiainhallinnon muiden neuvottelu-, auditorio- ja kokoustilojen AVesitystekniikan uusimista, laitetoimituksia ja asennuksia sekä tarvittaessa esitystekniikan kannalta tarpeellisia valaistus- ja sähkötöitä. Puitesopimusta hyödynnetään ministeriön lisäksi tarvittaessa myös Suomen ulkomaanedustustoissa. (vas.) Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosasto on toiminut Kanavakadulla Helsingin Katajanokalla vuodesta 1989. Arkkitehti Elia Heikelin suunnittelema ja aikoinaan suolavarastonakin toiminut rakennus on valmistunut 1898. Kun makasiini aikanaan saneerattiin toimistokäyttöön, vanhat huolellisesti tehdyt puurakenteet pyrittiin säilyttämään ja puupintaa jätettiin näkyviin mahdollisimman paljon. (oik.) Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla työskentelevän Ari Selosen, ulkoasiainministeriön hankintapäällikkö Asmo Kemppaisen, Granlund Oy:n ryhmäpäällikkö Markku Myllyksen ja projektipäällikkö Arttu Harjulan mielestä saneerattu tiedotustila palvelee nyt erinomaisesti ministeriön sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeita. Plaani 3 2012 Valaistus 31 (ylh.) Mikseripöytä on räätälöity käyttäjän toiveiden mukaan. (oik.) Tilaa käytetään lähinnä ulkoasiainministeriön pressitilaisuuksiin, mutta sillä on myös ulkopuolisia käyttäjiä. muassa esityssuuntia on entisen yhden sijasta kolme. Kaksi laadukasta videoprojektoria ja kaksi valkokangasta, kaksi siirreltävää 65” näyttöä, kiinteät HD-tason kamerat, videoneuvottelulaitteisto, laadukas ammattitason äänentoistojärjestelmä, ammattitason AV-ohjauslogiikka ja viimeisintä valaistustekniikkaa edustavat, säädettävät ja energiatehokkaat led-kuvausvalot sekä led-yleisvalaistus mahdollistavat vaativimpienkin tilaisuuksien järjestämisen”, toteaa Kemppainen tyytyväisenä. ”Puitesopimuksen aikaansaaminen oli tärkeää. UM:llä on jo pelkästään Katajanokalla noin 60 erilaista neuvottelutilaa. Meillä on myös hieman alle sata ulkomaanedustustoa, joissa on niin ikään AV-tarpeita”, Kemppainen kertoo. Käyttövarmuus korostui suunnittelussa Granlund Oy:ltä pyydettiin maaliskuussa 2011 tarjousta lehdistökeskuksen AV-tekniikan tilanne- ja tarvekartoituksesta. ”Laadimme tilasta selvityksen, joka sisälsi ehdotuksen AV-tekniikan saneeraukseksi, ehdotuksen valaistuksen saneerauksesta tilan tarpeiden mukaiseksi sekä ehdotuksen saneerauksiin tarvittavista sähkö- ja rakennustöistä. Teimme myös projektin alustavan kustannusarvion ”, kertoo projektin suunnittelun ohjauksesta vastannut ryhmäpäällikkö Markku Myllys Granlundilta. Kilpailutuksessa oli hinnan lisäksi myös laadullisia vertailuja arviointikriteereitä. Yksi sellainen oli laajennettu takuu, jonka myötä viestintä- ja kulttuuriosaston tiedotustilan saneeraustyölle ja laitteistolle saatiin normaalin kahden vuoden takuuajan sijaan peräti viiden vuoden takuu. Kilpailutusprosessissa avusti PTC Services Oy, joka on julkisiin hankintoihin ja hankintasopimuksiin erikoistunut asiantuntijatoimisto. Asiantuntijoina puitesopimuksen kilpailuttamisessa toimivat varatuomarit Annamari Kontio ja Aarne Kumlin. Selvitysvaiheen jälkeen Granlundin vastuulla olivat kohteen AV-, valaistus ja sähkösuunnittelu, hankinnassa avustaminen, valvonta ja vastaanotto. Tila myös mallinnettiin 3D-muotoon vaihtoehtojen tarkastelua varten. Tarjouskilpailun voitti Sähkötaso Esitystekniikka Oy. Ulkoasiainministeriön ja Sähkötaso Esitystekniikka Oy:n välillä solmittu puitesopimus on voimassa neljä vuotta. Granlundilla suunnittelutiimin muodostivat Myllyksen lisäksi AV-suunnittelusta vastannut Arttu Harjula ja AVerikoisasiantuntija Timo Tuominen, valaistussuunnittelija Sanna Forsman ja sähkösuunnittelija Antti Rinne. Tiedotustilan saneeraushankkeen ammattitaitoisesta toteutuksesta Sähkötaso Esitystekniikka Oy:ssä vastasivat Petri Markkula, Juha Heinonen ja Toni Tumanoff. ”Saneeraushanke sujui kaiken kaikkiaan hyvin. Joitakin yksityiskohtia jouduttiin rakennusvaiheessa tarkentamaan, mutta mitään isoja muutoksia ei ollut tarpeellista tehdä. Saneerauksen myötä tilassa voidaan pitää erilaisia ja myös jossain määrin aikaisempaa suurempia tilaisuuksia. Muun Myllyksen mukaan tilan suunnittelun erityisenä tavoitteena oli saada tekniikasta helppokäyttöistä, käyttövarmaa, korkeatasoista, huomaamatonta ja muunneltavaa. Haasteena olivat tekniikan istuttaminen suojeltuun miljööseen, helppokäyttöisyyden mahdollistaminen ja vaihtelevat käyttötilanteet ja esityssuunnat. Plaani 3 2012 Valaistus 32 Plaani 3 2012 Valaistus 33 1. 2. Akustisesti haastava tila Tiedotustilan puhe- ja ohjelmaäänentoistojärjestelmässä ohjelmalähteiden ääni syötetään AV-valitsimelta DSP-matriisimikserille sekä päätevahvistimille ja sieltä kaiuttimille. DSP-matriisimikseriin liitetään kaikki äänilähteet ja mikserissä voidaan ohjelmallisesti valita esimerkiksi kunkin ohjelmalähteen taso, reititys ja efektointi. Tilaan on asennettu kiinteästi kolme ohjattavaa videokameraa. Näiden kuvat saadaan näytöille, videoneuvottelujärjestelmään sekä tarvittaessa myös tallennettua. Tilassa jo ennestään ollut HD-tasoinen Polycom-videoneuvottelulaitteisto on niin ikään liitetty AV-järjestelmään. Tilan sähköohjaukset on toteutettu Dali-väyläpohjaisella valaistusohjausjärjestelmällä. AV-ohjausjärjestelmä liittyy Dali-järjestelmään väyläsovittimen välityksellä sekä kosketintieto-ohjauksena sähkökeskukselle. Tilan kaiutinverkosto on toteutettu siirreltävien pilarikaiuttimien avulla. Mikrofonit on liitetty automaattimikserille (DSP), joka avaa säädettävän kynnystason ylittävän signaalin kanavan. Tästä signaali kuljetetaan DSP:n kompressorin, limitterin, taajuuskorjaimen ja kierronestimen kautta vahvistimille ja kaiutinverkostoon. AV-laitteita ohjataan AV-logiikkaohjausjärjestelmän kautta. AV-järjestelmää sekä siihen liitettyä muuta talotekniikkaa, kuten valaistusta ja sähköohjauksia, käytetään kosketusnäytöillä. Esityspöydälle ja tarkkaamoon on sijoitettu kosketusnäytöt, joille saadaan valittu kuva halutulla näytöllä esitettävästä materiaalista ja myös esikatselukuva ennen esityksen ohjaamista suurille näytöille. Mikrofonisignaalien tasoja voidaan säätää lisäksi käsin tarkkaamon pöydälle asennetulla, liu’uin varustetulla mikserillä sekä iPadilla. Laadukasta led-valaistusta Tilan valaistusratkaisuilla haluttiin kohentaa tilan ulkoasua sekä luoda laadukas ja kuvaustekniikan haasteet huomioon ottava valaistus. Ratkaisuksi valittiin led-valaisimilla toteutettu digitaalisesti himmennettävä valaistus, jonka säätöjärjestelmään ohjelmoitiin esiaseteltuja valaistustilanteita. Valo-ohjausjärjestelmään on sisällytetty AV-logiikkaan väyläpohjaisesti liitettävä yksikkö, joka toimii rinnan salissa olevien ohjauspainikkeiden kanssa. DSP:stä on varattu ohjelma- ja puheäänisignaaliliitäntä myös ulkopuolisille liitännöille, kuten toimittajien ulkoisille äänilinjoille, video- ja TV-tuotannolle sekä videoneuvottelulaitteelle. Kuvaa näytöille ja maan ääriin Videoesitysjärjestelmä on toteutettu kokonaisuudessaan HD-tasoisena. Ohjelmalähteiden kuvat ohjataan AVmatriisille, josta ne voidaan vapaasti valita näytettäviksi millä tahansa tilan näyttölaitteella tai ohjata mahdollisiin muihin tiloihin IP-verkon, videoneuvottelujärjestelmän tai kuvansiirtoverkon kautta. Kuvaus- ja kohdevalot on sijoitettu pääkatselusuunnasta katsoen mahdollisimman huomaamattomiin paikkoihin pylväiden ja palkkien taakse. Kohdevalaistuksessa on käytetty studiokäyttöön suunniteltuja energiatehokkaita led-valaisimia, joilla voidaan pienentää myös tilan lämpökuormaa. Kuvausvalojen kirkkautta ja värilämpötilaa ohjataan DMX-väylän kautta, jolloin niistäkin voidaan Näyttölaitteina on kaksi videoprojektoria ja kaksi valkokangasta sekä kaksi siirreltävää 65” LCD-näyttöä. Näyttöjä voi käyttää myös paikallisten ohjelmalähteiden kuvien esittämiseen. Plaani 3 2012 Valaistus 34 3. (vas.) Valaisimia voidaan ohjata sektoreittain tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hyväksi esiasetettuja valaistustilanteita. Lähinnä valkokankaita sijaitsevat valaisimet himmenevät automaattisesti projektorien kytkeydyttyä päälle. Esityspöytään on integroitu myös dokumenttikamera. (1) Sekä valaisimia että mikrofoneja voidaan säätää iPadilta. (2) Trussirakenteiden avulla videoprojektorit saatiin tukevasti paikoilleen. Trusseihin on mahdollista kiinnittää myös lisävalaistusta esimerkiksi tv-kuvausryhmien tarpeisiin. (3) Yleisvalaistuksessa käytettyjen led-valaisimien kiinnityspalkit ovat erikoisvalmisteiset. Lämpökuormaa vähentävät ja energiatehokkaat kuvausja kohdevalot toimitti Hedcom Oy. (oik.) Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolla työskentelevän Ari Selosen käyttäjänäkökulma auttoi suunnittelijaryhmää monin tavoin. (alla) Tilassa on kolme kiinteästi sijoitettua ohjattavaa videokameraa. muokata useita eri kuvausvalaistustilanteita. Sähköistyksessä vaativinta oli kaapelointien ja rasioiden asennus rakenteita rikkomatta ja siten, että ne sulautuvat tummiin rakenteisiin. Saneerauksen myötä parannettiin myös tilan johtoreittejä ja asennettiin kaapeloinnit siistimmin. Pelkästään cat-kaapelia kului peräti neljä kilometriä. Sähköurakan huolellisesti ja ammattitaidolla tehnyt Jeti-Sähkö Oy toimi Sähkötaso Esitystekniikka Oy:n aliurakoitsijana. Teksti: Virpi Kumpulainen Kuvat: Paavo Lehtonen Lamppujen energiamerkinnät uusiutuvat, valaisimet osittain mukaan Energiamerkintä on pitänyt tehdä kotitalouskoneisiin ja myös lamppuihin jo jonkin aikaa. Lamppujen pakkauksissa on pitänyt olla energiatehokkuuskilpi. EU on antanut asiassa heinäkuussa 2012 uuden direktiivin, jossa asiaan tulee laajennuksia. lamppuja että loppukäyttäjille markkinoitavia valaisimia. Asetuksessa uusitaan pakolliset enerAsetus koskee sekä sähkölamppuja että loppukäyttäjille markkinoitavia valaisimia. Asetuksessa uusitaan pakolliset giamerkkivaatimukset toimittajille ja myyjille. Nykyisen energiamerkinnän soveltamisalue laajenee suunnattuihin ja energiamerkkivaatimukset toimittajille ja myyjille. Nykyisen energiamerkinnän soveltamisalue laajenee suunnattuihin ammattikäyttöön tarkoitettuihin lamppuihin. Samalla otetaan käyttöön uusia luokkia luokan A yläpuolelle. Näin kehitja ammattikäyttöön tarkoitettuihin lamppuihin. Samalla otetaan käyttöön uusia luokkia luokan A yläpuolelle. Näin ketyneempien teknologioiden tuotteet voidaan eriyttää paremmin muista tuotteista. Ledit asetetaan suorituskyvyltään hittyneempien teknologioiden tuotteet voidaan eriyttää paremmin muista tuotteista. Ledit asetetaan suorituskyvyltään paremmiksi kuin pienoisloistelamput, jotka ovat hallinneet asteikon yläpäätä. Seuraavassa taulukossa esitetään, mitkä lampputeknologiat kuuluvat mihinkin energiatehokkuusluokkiin. Siinä myös mainitaan, onko teknologia poistettu käytöstä tai onko se suunniteltu poistettavan käytöstä rinnakkaisessa ekosuunnitteluasetuksessa. Taulukko: Lampputeknologiat eri energiatehokkuusluokissa Energiatehokkuusluokka Ympärisäteilevät lamput Suunnatut lamput A++ (tehokkain) Luokka on vielä tyhjä lukuun ottamatta katuvalaistuksessa käytettäpienpainenatriumlamppuja. Siviä matalapainenatriumlamppuja. sältää pian parhaimmat ledilamput. Sisältää pian parhaimmat ledilamput. Luokka on vielä tyhjä, sisältää pian parhaimmat ledilamput. A+ Parhaat ledilamput vuonna 2012, parhaat loisteputket, pienloistelamput ja suurpainepurkauslamput. Parhaat ledilamput vuonna 2012. A Keskitasoiset ledilamput vuonna 2012, keskitasoiset pienloistelamput sekä heikot loisteputket ja suurpainepurkauslaput (kaksi viimeksi mainittua pois käytöstä vuosina 2010-2017). Keskitasoiset ledilamput vuonna 2012, keskitasoiset ja hyvät pienloistelamput, suurpainepurkauslamput (ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 3, vuonna 2016). B Heikot pienloistelamput ja ledilamput (poistettu käytöstä vuonna 2009 muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta), parhaat infrapunapinnoitetut lamput. Heikot pienloistelamput ja ledilamput (ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 1, vuonna 2013), parhaat pienoisjännitteiset heijastinkuvulla varustetut halogeenilamput (infrapunapinnoitetut tai ksenontäytteiset). C Ksenontäytteiset verkkojännitteiset halogeenilamput (poistetaan käytöstä vuonna 2016, lukuun ottamatta G9- ja R7s-lamppuja). Keskitasoiset tavanomaiset pienoisjännitehalogeenilamput, ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 1 ja 2 (2013 ja 2014). D Tavanomaiset halogeenilamput ja hehkulamput (poistetaan kokonaan vuonna 2012). Heikot tavanomaiset pienoisjännitehalogeenilamput (ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 1, vuonna 2013), laadukkaat verkkojännitteiset halogeenilamput (ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 3, vuonna 2016, jos tietyt ehdot täyttyvät). E (vähiten tehokas) Tavanomaiset halogeenilamput ja hehkulamput (poistetaan kokonaan vuonna 2012). Heijastinkuvulla varustetut hehkulamput ja heikot verkkojännitteiset halogeenilamput, ehdotettu poistettavaksi käytöstä vaiheessa 1 ja 2 (2013 ja 2014). Plaani 3 2012 Valaistus 36 valoPlaani Loppukäyttäjille markkinoitavat valaisimet on siis myös merkittävä energiatehokkuusmerkinnällä. Valaisimien merkinnöissä osoitetaan, minkä energialuokan lamppuja niissä voidaan käyttää. Direktiivi velvoittaa myyjää ja markkinoijaa ilmoittamaan energiatehokkuusluokka ilmoituksissa, tarjouksissa, myynninedistämismateriaalissa, myyntipisteissä ja pakkauksessa. Tämä asetus on ehdotus, lopullinen päätös ja vahvistus tulee tämän syksyn aikana. Teksti: Risto Hiltunen Lisätietoa: www.valosto.com/tiedostot/120712EU energylabellingofelectricallampsandluminairesfi.pdf KYLPYHUONEVALAISIMET IP 44/IP 65 peilivalaisimet seinävalaisimet kattovalaisimet upotettavat halogeenit Teclux Oy puh. 09-2252 410 Lamppujen pakkauksien energiatehokkuuskilpi. Uuden EU-direktiivin myötä luokkien määrä lisääntyy. Plaani 3 2012 Valaistus www.teclux.fi 37 VALO ON VIESTI Ledien valon laatu yleisvalaistuksessa Led-tekniikan kehitys on edelleen erittäin nopeaa. Ledien tehokkuus on kaksinkertaistunut vain muutamassa vuodessa, samalla kun kustannukset ovat alentuneet merkittävästi. Tämä kehitys todennäköisesti jatkuu, mutta hidastunee jonkin verran. Oletettavasti järjestelmät, joiden teho on tällä hetkellä 100 lm/W, nousevat parin vuoden sisällä tehoon 150 lm/W. Volyymien kasvaessa myös kustannukset laskevat. Kuinka paljon, sitä on vielä vaikea sanoa. Se on kuitenkin selvää, että led-ratkaisujen kysyntä julkisiin tiloihin kasvaa tehokkaampien, edullisempien ja parempien teknisten sovellusten myötä. Ledien uskotaan valtaavan valaisinmarkkinat noin kymmenen vuoden kuluessa. Plaani 3 2012 Valaistus 38 valoPlaani Ledien valotehokkuuden parantuessa tekniikkaa voidaan käyttää yhä useammassa eri valaisintyypissä ja sovelluksessa. Edelleen on kuitenkin tärkeää pitää yksittäisille loistediodeille ja kokonaisille valaisinratkaisuille ilmoitetut tiedot erillään. Loistediodien ja led-moduulien valmistajien antamat arvot tarkoittavat lähes poikkeuksetta kylmän loistediodin maksimivalotehokkuutta. Niissä ei ole huomioitu lämpötilojen kohoamisen, teholähteen oman kulutuksen tai heijastimien ja linssien aiheuttamaa tehohäviötä. Huonosti suunnitellun tai heikkolaatuisella teholähteellä varustetun led-valaisimen valotehokkuus voi jäädä alle puoleen loistediodin nimellisarvosta. Valotehokkuudella on merkitystä vain silloin, kun se koskee koko järjestelmää. jät. Värilämpötila, värintoisto ja värin laatu vaikuttavat valon käytettävyyteen ja siihen miten se koetaan. Yhdessä hyvin suunnitellun, ledeille tarkoitetun valaisimen kanssa saavutetaan hyviä tuloksia. Kun led-valaistuksen laatua arvioidaan, on kiinnitettävä huomiota valaistustekniikasta tuttujen suureiden ja käsitteiden lisäksi myös muutamaan led-tekniikalle ominaiseen käsitteeseen. Led-valaisimet myös sisätilojen valaistukseen Led-valaistus on tullut sisätilojen yleisvalaistukseen jäädäkseen. Laadukkaimmissa led-valaisimissa valotehokkuus ylittää jo T5-valonlähteillä varustettujen, toimistovalaistukseen tarkoitettujen tuotteiden valotehokkuuden. Uusimpien valaisimien valotehokkuus on jo 100 lm/W ilman, että valon laadusta joudutaan tinkimään. Parhaat julkisten tilojen led-valaisimet tuottavat jo siis enemmän valoa kuin vastaavanlaisella optiikalla varustetut ja perinteisillä valonlähteillä toimivat valaisimet. Näitä ovat esimerkiksi pienloiste- ja halogeenilamppuja käyttävät downlight-valaisimet sekä tietyt yleisvalaistukseen tarkoitetut T5-loistelamppuvalaisimet. Tämä tarkoittaa, että useissa kohteissa voidaan vähentää valopisteiden määrää, ja saada samalla säästöjä käyttö- ja ylläpitokustannuksiin sekä asennuskustannuksiin. Valonohjauksen tuomaa lisämukavuutta ja energiansäästöä hyödynnetään nykyisin jo suuressa osassa uudisrakennus- ja saneerauskohteita. Led-valaistus on ohjattavissa yleisimmin käytettävissä olevilla ohjausjärjestelmillä, kuten digitaalisilla DALIlla ja DSI:llä, suorapainikeohjauksella (SwitchDIM) tai analogisella 1-10V. Myös erilaiset valaisimiin integroidut sensorit liiketunnistimilla ja päivänvalo-ohjauksella laajentavat led-valaisimien käyttömahdollisuuksia entisestään. Työtiloihin tarkoitetun led-valaisimen rakenteessa on mietittävä tarkkaan miellyttävän valaistuksen ja taloudellisuuden välinen suhde. Taloudellisuuden kannalta pelkkä led-moduuli, jossa on jäähdytysyksikkö ja ulkopuolinen teholähde, olisi paras ratkaisu, kun kriteerinä pidetään pelkästään valovirran määrää suhteessa käytettyyn wattimäärään. Teoriassa siis riittäisi, että ledit sijoitettaisiin riviin alumiinipinnan päälle. Sillä saataisiin aikaan n. 120 - 140 lumenin wattiteho, ja monet standardit täyttyisivät. Ratkaisu tekisi kuitenkin huoneessa oleskelun lähes mahdottomaksi. Mitä suurempi on valaisimen valontuotto, sitä enemmän se häikäisee. Tämä seikka on syytä pitää mielessä, kun valaisimia valitaan. Miellyttävää ja tarkoituksenmukaista valoa Ledien tuottaman valon laatuun vaikuttavat monet teki(vas.) Ledien avulla toimistoihin pystytään luomaan monipuolista ja tarkoituksenmukaista valaistusta, jossa myös ympäröivää valoa on riittävästi. (alla) Uusimpien toimistojen yleisvalaistukseen tarkoitettujen valaisimien valotehokkuus on jo 100 lm/W. Mikroprismahäikäisysuoja pitää luminanssitasot miellyttävällä tasolla. Visuaalinen kokemus Led-valaistuksen suurin haaste on pitää valaistuksen häikäisy kohtuullisella tasolla. Loistediodien ja led-moduulien luminanssi (valotiheys) voi olla yli 300 000 cd/ m², kun perinteisemmän T5-loistelampun luminanssitaso on 17.000 cd/m². Tavallisissa työtiloissa käytettävien, paljon valoa tuottavien led-valaisimien rakenteessa on ajateltava myös sen tuottamia luminanssitasoja. Loistediodien tai ledmoduulin tuottamaa valoa on lähes poikkeuksetta voitava suunnata ja säätää heijastimien, linssien ja muiden valoa hajauttavien materiaalien avulla. Käytettävillä heijastimilla, linsseillä ja muilla optisilla materiaaleilla on ratkaiseva merkitys valaisimen tehokkuuteen. Linssit ovat usein suoraan sidoksissa sekä tuotteeseen että siinä käytettyyn diodityyppiin. Toimistotilojen yleisvalaistukseen tarkoitettujen led-valaisimien häikäisysuojana käytetään useimmiten tasahajottavaa opaalilevyä tai paremmin valoa ohjaavaa mik(yllä) Uusinta led-tekniikkaa sisältävät valaisimet luovat sekä työpistevalaistusta että katto- ja seinäpinnoille suuntautuvaa ympäröivää valoa. (alla) Downlight-valaisimissa valoaukon luminanssia voidaan pienentää valaisimeen integroidulla häikäisysuojalla. Plaani 3 2012 Valaistus 39 roprismalevyä. Perinteiset pienluminanssioptiikat eivät sellaisenaan sovellu suoraa valoa antaviin led-valaisimiin, koska tällöin yksittäisten ledien tuottama korkea luminanssi tekee tilassa oleskelun epämiellyttäväksi. Sama koskee myös downlight-tyyppisiä valaisimia. Ellei niissä ole riittävää rakenteellista häikäisysuojausta, valaisimen valoaukon luminanssia olisi voitava pienentää esim. valaisimeen integroidulla häikäisysuojalla. Valkoinen valo Valkoista valoa saadaan lisäämällä siniseen lediin fosforipinnoite, joka muuttaa osan säteilystä keltaiseksi valoksi ja tuloksena syntyy valkoinen väri. Tämä muistuttaa prosessia tavallisessa loistelampussa. Fosforipinnoite voidaan tehdä joko suoraan diodiin tai ulkopuoliseen levyyn. Valon laatu riippuu siitä, kuinka tarkoin sininen valodiodi on määritetty ja kuinka huolellisesti fosfori on valittu kyseisen diodin mukaan. Valkoisten ledien värilämpötilaasteikko on laaja lämpimästä valkoisesta erittäin kylmään valkoiseen (2700–8000 K). Koska valkoinen valo tuotetaan sinisellä ledillä, kylmemmissä värilämpötiloissa valotehokkuus on suurempi kuin lämpimissä. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpää värilämpötilaa varten fosforin on muutettava suurempi osa alkuperäisestä sinisestä valosta, mikä heikentää valotehokkuutta. (alla vas.) Suurissa värilaadun vaihteluissa MacAdam SDCM–ellipsi on suurempi ja MacAdam–arvo korkeampi. (yllä) Värintoistokyky mitataan vertailemalla mitattavan valonlähteen kykyä toistaa kahdeksaa tai neljäätoista testiväriä. Värintoistoindeksi on aina keskiarvo mitatuista arvoista. laisimissa käytetään hyvälaatuisia ledejä, joiden mahdolliset värilämpötilamuutokset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Myös oikeanlaisella teholähteen valinnalla ja huolellisella valaisinsuunnittelulla jäähdytys huomioiden, on suuri merkitys värilämpötilassa tapahtuviin muutoksiin, eliniästä ja valontuotosta puhumattakaan. Värilämpötila ja värin laatu Valonlähteen värilämpötilan mittayksikkö on kelvin (K). Kelvin-asteikko on alun perin suunniteltu kuumennetun (hehkuvan) mustan kappaleen värin mittaamiseen. Hehkulampuissa arvo on helppo tulkita, koska värilämpötilan Kelvin-arvo on sama kuin hehkulangan todellinen lämpötila. Ilman hehkulankaa toimivissa valonlähteissä, kuten loiste- ja purkauslampuissa sekä ledeissä, käytetään korreloitua värilämpötilaa (CCT), koska värilämpötila harvoin osuu CIE1931-väridiagrammissa esitetylle ns. Planckin käyrälle, joka kuvaa valkoista valoa eri värilämpötiloissa. Valonlähteen värilämpötila voi vaihdella valonlähteen valmistajan mukaan, vaikka ilmoitettu lukema olisi sama. Poikkeaman suuruus ilmoitetusta korreloidusta värilämpötilasta voidaan ilmoittaa MacAdam SDCM (Standard Deviation of Color Matching) -ellipsien avulla. Värintoisto Ledien värintoistokyky ei ole aivan samanlainen kuin perinteisillä valonlähteillä. Se ilmoitetaan kuitenkin samalla tavalla, eli Ra/CRI-arvona. Ra-asteikon arvot ovat 0 – 100 ja se kertoo valonlähteen kyvystä toistaa värejä. Värintoistoindeksi (Ra) vaihtelee loistediodista riippuen yleensä välillä 60 – 95. Korkeissa Ra-arvoissa valotehokkuus on usein jonkin verran alhaisempi. Värintoistokykyä arvioidaan CIE-menetelmällä. Se mitataan tavallisesti vertailemalla mitattavan valonlähteen kykyä toistaa kahdeksaa testiväriä suhteessa vertailuvalonlähteeseen. Värintoistoindeksi (CRI – Color Rendering Index) ilmoitetaan keskiarvona (Ra), eli mitattavan valonlähteen värintoistokyky voi olla hyvä seitsemän värin kohdalla, mutta heikompi kahdeksannen värin kohdalla. Täydentävänä mittarina käytetään CRI 1 – 14 -asteikkoa, jossa on kuusi lisäväriä. Pylväsdiagrammia esittävässä kuvassa mitattava ledi ei toista kirkkaanpunaista väriä numero 9 optimaalisesti. Siksi keskiarvo asteikolla CRI 1 – 14 on alhaisempi kuin asteikolla CRI 1 – 8. Keskiarvosta riippumatta mittarista näkyy, että punaisen värin toisto ei ole paras mahdollinen, mikä on melko yleistä juuri led-valonlähteiden yhteydessä. David MacAdam kehitti 1940-luvulla sarjan kokeita tutkiakseen ihmisten kykyä erotella eri värisävyjä toisistaan. Kokeiden tuloksina saatiin CIE1931-diagrammiin mitattavien värilämpötilapisteiden ympärille ellipsinmuotoisia alueita. Ellipsin suuruuden kasvaessa värilämpötilapoikkeama on helpommin havaittavissa. MacAdam-ellipsien koot ilmoitetaan asteikolla 1-10. Eli mitä pienempi arvo on, sitä paremmin valonlähde vastaa todellista ilmoitettua värilämpötilaa. Sisätilojen yleisvalaistuksessa suosituksena on, että arvo olisi 4 tai pienempi. Led-valonlähteiden värilämpötilassa voi tapahtua muutoksia niiden eliniän aikana. Siksi on tärkeää, että va- Värintoistokyky voi siis vaihdella eri valmistajien diodien välillä. Värintoistokyky on kuitenkin aina sidoksissa loistediodien spektrijakaumaan. Spektrijakaumaa tarkastelemalla saadaan lisää tietoja valodiodin kyvystä toistaa eri värejä. On myös muistettava, että uuden ja jo joitakin tuhansia tunteja palaneen ledin värintoistokyky voi olla erilainen. Ledit ovat myös luova ratkaisu Tutkimukset osoittavat, että oikein suunniteltu valaistus luo työympäristöjä, joissa ihmiset voivat hyvin, viihtyvät ja ovat tuottavampia. Viime aikoina tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty myös, miten ihmiset kokevat led-valaistuksen. Tutkimuksessa verrattiin led-valaistusta perinteiseen T5-loistelamppuvalaistukseen. Ledeillä toteutettu valaistus koettiin valoisammaksi ja miellyttävämmäksi silloin, kun ympäröivän valon luminanssi oli 100 – 300 cd/m². Kun toimistoon valitaan led-valaistus, saadaan siis valoisampi ja miellyttävämpi työskentely-ympäristö sekä säästöjä energiakustannuksiin. Se on myös luova ratkaisu. Teksti: Jari Uusitalo, Fagerhult Oy Kuvat: Fagerhult Oy Plaani 3 2012 Valaistus 40 Pentagon Design, Helsinki Kuva: Tomi Nuotsalo LumiStone Celino LED Lediosaamisen kirkkaimmassa kärjessä Ledivalaistus tarjoaa energiansäästöä, kaunista valoa ja tyylikästä valaisinmuotoilua – niin sisällä kuin ulkonakin. Philips on luotettava yhteistyökumppani, jonka laajalla, innovatiivisella valaisinvalikoimalla toteutat haas teelli simmatkin projektisi. www.philips.fi/lighting StyliD Uudistunut D3 Rakennusten energiatehokkuus Askel kohti ympäristö- ja energiatehokkaampaa valaistusta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuudesta on annettu 30. päivä maaliskuuta 2011 ja astui voimaan heinäkuun alussa. Määräykset ja ohjeet koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen ja sen lisäksi mahdollisesti jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi. Energiatehokkuuden vaatimukset D3:n kohdassa 2.1 rakennusten kokonaisenergiankulutus määrää rakennusten ostoenergian laskennan rakennustyyppien standardikäytöllä. Rakennusten ostoenergian kulutuksella tarkoitetaan energiaa, joka hankitaan rakennukseen esimerkiksi sähköverkosta, kaukolämpöverkosta, kaukojäähdytysverkosta ja uusiutuvan tai fossiilisen polttoaineen sisältämänä polttoaineena. Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiakulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä. Rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan E-luvulla (energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiakulutus). D3 määrittää taulukossa 2.1.4 uudisrakennuksille rakennusluokittain E-lukujen raja-arvot, joita rakennus ei saa ylittää. Taulukossa (alla) on esitetty standardienergiakulutusarvoja, joita käytetään jos tarkempaa suunnittelutietoa ole käytössä. voa kuin taulukossa, jos valaistuksen käyttämästä tehosta tehdään erillisselvitys, jossa selvitetään tilakohtaisesti valaistuksen laadullinen ja määräinen standardinmukaisuus SFS- EN 12464-1 (2011). E-luvun laskennassa voidaan käyttää pienempää lukuar- Käyttötarkoitusluokka Kellonaikad Käyttöaika Käyttöaste Valaistus Kuluttajalaittet Ihmiseta h/24h d/7d - W/m2 W/m2 W/m2 Erillinen pientalo sekä rivi- ja ketjutalo 00:00-24:00 24 7 0,6 8b,c 3 2 Asuinkerrostalo 00:00-24:00 24 7 0,6 11b,c 4 3 Toimistorakennus 07:00-18:00 11 5 0,65 12c 12 5 Liikerakennus 08:00-21:00 13 6 1 19c 1 2 Majoitusliikerakennus 00:00-24:00 24 7 0,3 14c 4 4 Opetusrakennus ja päiväkoti 08:00-16:00 8 5 0,6 18c 8 14 Liikuntahalli 08:00-22:00 14 7 0,5 12c 0 5 Sairaala 00:00-24:00 24 7 0,6 9c 9 8 Plaani 3 2012 Valaistus 42 valoPlaani Määräyksen Määräyksen mukaisuuden mukaisuuden osoittaminen osoittaminen rakennusta rakennusta suunsuunniteltaessa niteltaessa vaatii vaatii energiaselvityksen energiaselvityksen tekemistä tekemistä rakennukrakennuksen sen kokonaisenergiankulutuksesta kokonaisenergiankulutuksesta E-lukuna E-lukuna ilmaistuna. ilmaistuna. D3 D3 mää-ää mää-ää kohdassa kohdassa 5.1 5.1 pääsuunnittelijalle pääsuunnittelijalle velvoitteen velvoitteen varmentaa varmentaa energiaselvitys energiaselvitys ennen ennen rakennuksen rakennuksen käyttöönkäyttöönottoa. ottoa. Rakennuslupaa Rakennuslupaa haettaessa haettaessa on on siis siis tulevaisuudessa tulevaisuudessa arviarvioitava oitava eri eri suunnittelualojen suunnittelualojen (siis (siis myös myös valaisutussuunvalaisutussuunnittelun) nittelun) vaikutukset vaikutukset kokonaisenergialukuun. kokonaisenergialukuun. Kirjoittajan Kirjoittajan omien omien kokemuksien kokemuksien perusteella perusteella valaistukseen valaistukseen käytetyn käytetyn sähköenergian sähköenergian osuus osuus on on huomattavasti huomattavasti pienempi pienempi kuin kuin standardikäyttöarvot, standardikäyttöarvot, joten joten valaistusuunnittelulla valaistusuunnittelulla voidaan voidaan parantaa parantaa rakennuksen rakennuksen energiatehokkuutta energiatehokkuutta ja ja jossain jossain tapauksissa tapauksissa taselaskennassa taselaskennassa kompensoida kompensoida muita muita ratkairatkaisuja. suja. Jos Jos tarkastellaan tarkastellaan esimerkiksi esimerkiksi vuoden vuoden 2007 2007 netto-ostonetto-ostoenergian energian kulutusta kulutusta rakennuskannassa, rakennuskannassa, havaitaan havaitaan valaisvalaistuksen tuksen osuuden osuuden olevan olevan huomattava. huomattava. Tätä Tätä valaistukseen valaistukseen käytettyä käytettyä ostoenergian ostoenergian määrää määrää voidaan voidaan pienentää pienentää huohuomattavasti mattavasti myös myös valaistussuunnittelulla. valaistussuunnittelulla. Sitran Sitran selvityksen selvityksen mukaan mukaan rakennuksien rakennuksien primäärienerprimäärienergiakulutus giakulutus oli oli vuonna vuonna 2007 2007 41 41 % % kaikesta kaikesta rakennetun rakennetun ympäristön ympäristön energiakulutuksesta energiakulutuksesta ja ja sen sen kasvihuonekaasukasvihuonekaasupäästöt päästöt 31 31 %. %. Voidaankin Voidaankin todeta, todeta, että että valaistussuunnittevalaistussuunnittelulla lulla on on mahdollisuus mahdollisuus ottaa ottaa voimakkaasti voimakkaasti kantaa kantaa ympärisympäristötö- ja ja energiatehokkuuteen. energiatehokkuuteen. Teksti: Teksti: Timo Timo Mattila, Mattila, ValaistusValaistus- ja ja Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelu Timo Timo Mattila Mattila Ky Ky Lähteet Lähteet D3 Suomen Suomen rakentamismääräyskokoelma rakentamismääräyskokoelma YmpäristöYmpäristö° D3 ministeriö, ministeriö, Rakennetun Rakennetun ympäristön ympäristön osasto. osasto. RakennusRakennusten ten energiatehokkuus, energiatehokkuus, määräykset määräykset ja ja ohjeet ohjeet 2012 2012 Sitran selvitys selvitys Rakennetun Rakennetun ympäristön ympäristön energiankäyttö energiankäyttö ° Sitran ja ja kasvihuonepäästöt kasvihuonepäästöt tune the the light light E Grasshopper Grasshopper LED LED Grasshopper-sarjan Grasshopper-sarjan joustavat, joustavat, kompaktit kompaktit ja ja taloudelliset taloudelliset valotyövalotyökalut kalut parantavat parantavat näkemistä näkemistä ulkona. ulkona. Grasshopper Grasshopper LED LED -kohdevalaisimis-kohdevalaisimissa sa käytetään käytetään kollimaattorien kollimaattorien ja ja Spherolit-linssien Spherolit-linssien patentoitua patentoitua ERCO ERCO LED LED -valotekniikkaa, -valotekniikkaa, ja ja niissä niissä on on käykäytettävissä tettävissä seuraavat seuraavat kuusi kuusi valonjakovalonjakovaihtoehtoa: vaihtoehtoa: narrow narrow spot, spot, spot, spot, flood, flood, wide wide flood, flood, oval oval flood flood ja ja wallwash. wallwash. Kohdevalaisimet Kohdevalaisimet ovat ovat energiateenergiatehokkaita, hokkaita, eikä eikä niitä niitä tarvitse tarvitse huoltaa huoltaa –– ulkovalaistuksen ulkovalaistuksen tulevaisuus! tulevaisuus! [email protected] [email protected] www.erco.com/grasshopper www.erco.com/grasshopper Plaani Plaani 33 2012 2012 Valaistus Valaistus 43 43 EMC-direktiivi ja kiinteistöjen sähköasennukset EMC-direktiivi koskee myös sähköasennuksia. Asennuksia ei kuitenkaan voida testata kuten laitteita. Vaikka vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei vaadita, tulee asennukseen liittyvissä asiakirjoissa esittää miten EMC-direktiivin vaatimukset on otettu huomioon. Pienjänniteverkko Pienjännitesähköasennuksia käsittelevän standardisarjan SFS 6000 osassa SFS 6000-4-44 on ohjeita suojausmenetelmistä. Standardin syksyllä 2012 ilmestyvän uuden painoksen esipuheessa mainintaan, että tässä standardissa esitetyt ohjeet ovat juuri EMC-direktiivin tarkoittamia hyviä teknisiä käytäntöjä. 1980-luvun lopulla voimaan astuneessa EMC-direktiivissä kiinteät asennukset oli rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Uudessa, heinäkuussa 2007 voimaan astuneessa EMC-direktiivissä soveltamisalaa laajennettiin koskemaan myös kiinteitä asennuksia. Niihin ei kuitenkaan tarvita CE-merkintää eikä vaatimustenmukaisuusvakuutusta, sillä kiinteää asennusta ei voida siirtää paikasta toiseen. CEmerkkihän on tarkoitettu osoittamaan, että tuote, johon se on kiinnitetty, täyttää sitä koskevien EU:n direktiivien vaatimukset ja on siten vapaa liikkumaan EU:n alueella. Joskus saatetaan joutua tilanteeseen, jossa häiriösuojausta pitää parantaa erityisjärjestelyillä. Esimerkiksi taajuusmuuttajan valmistaja saattaa suositella erillisen suodattimen lisäämistä muuttajan sähkönsyöttöön ja suojavaipallisen kaapelin käyttämistä taajuusmuuttajan kuorman syöttökaapelina. Näiden suojauskomponenttien asentaminen on tehtävä erittäin huolellisesti. Standardien käyttö Direktiivissä todetaan, että kiinteisiin asennuksiin olisi voitava soveltaa yhdenmukaistettuja standardeja, jotta kyseisten standardien mukaisten olennaisten vaatimusten mukaisuus voidaan yksikäsitteisesti osoittaa. Suojatun moottorikaapelin suojavaippa on kytkettävä taajuusmuuttajan metallikoteloon käyttäen sopivaa läpivientiholkkia, joka yhdistää suojavaipan koteloon. Missään tapauksessa suojavaippaa ei saa purkaa ja yhdistää koteloon erillisellä johtimella tai kiertämällä puretusta vaippapunoksesta johdonpätkä (pigtail). Valitettavasti tuollaisia yhdenmukaistettuja standardeja ei oikein ole olemassa. EU:n virallisessa lehdessä lueteltuja EMC-standardeja on pari sataa kappaletta, mutta käytännössä ne kaikki liittyvät laitteiden EMC-testaukseen, raja-arvoihin ja vaatimuksiin. Kiinteiden asennusten EMC-vaatimuksia koskevia standardeja on vain kaksi: EN 50529-1 Puhelinverkoille ja EN 50529-2 Yhteisantenniverkoille. Tietoliikenneverkko Yleiskaapelointistandardeissa on myös EMC-suojaukseen liittyviä ohjeita, esimerkiksi EN 50174-2, Liite A. Tietoliikenneverkossa EMC-suojaukseen liittyvä ehdoton vaatimus on, että käytetään soveltuvia, niitä koskevat standardit täyttäviä, kaapeleita ja asennustarvikkeita, kuten liittimiä. Kattava katsaus yleiskaapelointijärjestelmässä käytettävien kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden standardeihin on esitetty SFS-käsikirjassa 662. Kiinteistön tietoliikenneverkko toteutetaan nykyisin poikkeuksetta käyttäen yleiskaapelointia. Yhteisantenniverkko tehdään edelleen useimmiten koaksiaalikaapeleilla. Perinteisesti yleiskaapeloinnilla on totuttu tarkoittamaan symmetrisellä kaapeloinnilla (parikaapeleilla) rakennettua verkkoa. Yleiskaapelointi järjestelmänä sisältää kuitenkin myös valokuituverkot ja koaksiaalikaapeliverkot. Aiemmin mainitussa tietoliikenneverkkojen EMC-standardissa EN 50529-1 on myös lueteltu hyvään asennustapaan liittyviä seikkoja. Hyvät käytännöt kirjattava EMC-direktiivin mukaan kiinteän asennuksen asentamisessa on noudatettava hyviä teknisiä käytäntöjä ja otettava huomioon komponenttien aiottua käyttötarkoitusta koskevat tiedot, jotta varmistetaan, että kohdassa EMC-vaatimukset täyttyvät. Yhteisantenniverkko Yhteisantenniverkon EMC-ominaisuuksia käsitellään standardeissa EN 50083-2 ja EN 50083-8. Lisäksi yhteisantenniverkon turvallisuutta käsittelevässä standardissa EN 60728-11 on esitetty vaatimukset verkon maadoittamisesta ja potentiaalintasauksesta. Yhteisantenniverkoissakin ehdoton vaatimus on, että käytetään tarkoitukseen soveltuvia niitä koskevat standardit täyttäviä kaapeleita. Nämä hyvät tekniset käytännöt on kirjattava asiakirjoihin, ja vastuuhenkilö(ide)n on säilytettävä nämä asiakirjat kyseeseen tulevien kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastuksia varten niin kauan kuin kiinteä asennus on käytössä. Aiemmin mainitussa yhteisantenniverkkojen EMC-standardissa EN 50529-2, on listattu yhteisantenniverkossa käytettäviin koaksiaalikaapeleihin liittyvät standardit. Luettelo on standardin opastavassa liitteessä, mutta sitä on syytä käyttää ehdottomana vaatimuksena. Valitettavasti noita hyviä teknisiä käytäntöjä ei ole oikein missään kuvattu kattavasti. Erityyppisiä verkkoja käsittelevissä standardeissa on kuitenkin esitetty myös EMCominaisuuksiin liittyviä ohjeita ja vaatimuksia. Plaani 3 2012 Valaistus 44 suunnitteluPlaani (vas.) Suodattimen johdotus on tehtävä siten, että tulo- ja lähtöpuolen johtimet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Suodattimen ja taajuusmuuttajan välinen johdotus on myös tehtävä mahdollisimman lyhyeksi ja pidettävä erillään kaikesta muusta johdotuksesta häiriöiden kapasitiivisen kytkeytymisen estämiseksi. Suodattimen tarkoitus on estää taajuusmuuttajan aiheuttamien suurtaajuushäiriöiden leviäminen syöttävään verkkoon päin. Ajankohtainen yhteisantenniverkkoihin liittyvä erityispiirre on, että osa aiemmin televisiolähetysten käyttöön varatusta taajuuskaistasta on nyt osoitettu mobiilitietoliikenteelle ns. 4G-verkkojen käyttöön. Taajuuskaistan uudelleenallokoinnista käytetään myös nimitystä Digital Dividend. Muutos koskee mm. taajuusaluetta 791 MHz – 862 MHz. Taajuudet tulevat vähitellen käyttöön puhelinverkko-operaattoreiden laajentaessa verkkojaan. Oikein rakennetulle kaapeli-tv-verkolle ei muutoksesta pitäisi aiheutua ongelmia. Yhteisantenniverkkojen EMC-standardissa EN 50083-2 on verkon suojausvaimennusvaatimusta hieman kiristetty riittävän suojauksen takaamiseksi. Kirjallisuutta EMC-direktiivi Directive 2004/108/EC , linkki löytyy esimerkiksi SESKOn verkkosivuilta. Standardeja EN 50529-1, EMC Network Standard - Part 1: Wire-line telecommunications networks using telephone wires EN 50529-2, EMC Network Standard - Part 2: Wire-line telecommunications networks using coaxial cables EN 50065 – sarja, Signalling on low-voltage electrical installations in the frequency range 3 kHz to 148,5 kHz SFS 6000 sarja, Pienjännitesähköasennukset, saatavana myös SFS-käsikirjana 600, joka sisältää koko sarjan SFS-EN 50174-2, Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa. Standardi sisältyy myös SFS-käsikirjaan 662: 2012, Tietotekniikan yleiskaapelointi EN 50083-2, Cable networks for television signals, sound signals and interactive services - Part 2: Electromagnetic compatibility for equipment EN 50083-8, Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 8: Electromagnetic compatibility for networks EN 60728-11, Cabled distribution systems for television signals, sound signals and interactive services. Part 11: Safety Antennivastaanotossa sen sijaan laajakaistainen antenni, esimerkiksi halpa ja suosittu log-periodinen ja sen jälkeen laajakaistainen antennivahvistin, lähellä 4G- tukiasemaa johtavat todennäköisesti vaikeuksiin. Vahva 4Gsignaali päästessään vapaasti antennivahvistimeen ajaa sen tukkoon, jolloin mikään ei pääse läpi. Ongelma on korjattavissa esimerkiksi lisäämällä antennivahvistimen eteen alipäästösuodin. Teksti: Eero Sorri, SESKO Artikkelin kirjoittaja Eero Sorri toimii sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimisjärjestössä SESKOssa ryhmäpäällikkönä. Hänen vastuualueenaan ovat mm. tietoliikenneverkot, EMC- ja ESD-standardointi. Plaani 3 2012 Valaistus 45 STUL:n jäsenistö käy sähkötreffeillä Sähköurakoitsijoilta puuttui pitkään neutraali, valtakunnallinen palvelumalli kuluttajakentässä. Kaikki sähköistysalan toimijat näkevät paljon mahdollisuuksia kotien energiatehokkuuden, asumismukavuuden ja sähköturvallisuuden parantamiseen. Siksi asiakkaita alettiin puhutella treffi-kutsuin. Plaani 3 2012 Valaistus 46 sähköalaPlaani Sähkötreffit-palvelumalli on STUL:n ja STK:n kehittämä tapa herättää kuluttajan kiinnostus kotinsa sähköistykseen. Mukana mallin suunnittelussa oli edustajia myös Tukesista ja NSS:stä. Sähkötreffit-mainonta aloitettiin tammikuussa 2011 ja samalla käynnistyivät myös urakoitsijoiden ja heidän asentajiensa koulutukset palvelumallin hyödyntämiseen. ”Lähtökohtana oli jäsenkunnasta saatu palaute siitä, että ihmiset eivät tunne sähköistyksen mahdollisuuksia esimerkiksi kodin energiatehokkuuden, asumismukavuuden ja sähköturvallisuuden kohentamisessa”, kertoo palvelumallin johtaja Satu Lehtonen. ”Valitsimme viestintäämme nuo kolme kärkiteemaa, joihin sitten esittelemme www.sähkötreffit.fi -sivustolla asennusratkaisuja. Samalla sivustolla on Löydä sähkömies -palvelu, jossa on yhteystiedot kaikista kouluttamistamme sähköurakointifirmoista.” Myös sähköistysratkaisut vaativat päivitystä Kodeissa panostetaan kiihtyvällä tahdilla remontteihin ja sisustukseen. Monet alat – kuten viherrakentamis- ja muut rakennusyritykset – ottavat näistä panoksista osuutensa, mutta sähköistysala ei ole vielä päässyt vastaavaan asemaan. neellä kevätkaudella kolme ja syksyllä on tarjolla sama määrä. Kursseilla opetetaan markkinointi-, myynti- ja asiakastyötaitoja. ”Sähköurakoitsijat ja -asentajat osaavat tekniset asiat, mutta oman yrityksen ja sen palveluvalmiuden sekä vaihtoehtoisten asennusratkaisujen esille tuominen on jäänyt vähemmälle. Olemme tuottaneet kurssit käyneille suuret määrät materiaaleja, joita he voivat hyödyntää paikallisessa markkinoinnissa ja myynnissä”, kertoo Ihamäki. Hänen mukaansa hienoin palaute on sellainen, jossa aktiivisesti omaa myyntiään edistänyt urakoitsija kertoo kannattavan kuluttajakaupan kasvusta. ”Aina on varhaisia omaksujia ja edelläkävijöitä, jotka näyttävät esimerkkiä. Ja pikkuhiljaa sitten muut seuraavat perässä. Tämä palvelumalli on tuotu jäädäkseen ja jatkamme sinnikkäästi sen ilosanoman levittämistä”, päättää Satu Lehtonen. Teksti ja kuva: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ”Meillä on paljon tehtävää sen suhteen, että saadaan ihmiset haluamaan tyylikkäämpiä, turvallisempia ja teknisesti edistyksellisempiä sähköistysratkaisuja kodin asumistasoa nostamaan”, sanoo STUL:n viestintäjohtaja Paula Ihamäki. ”Tässä kohdin myös NSS:n jäsenistöllä on oma roolinsa suunnitella niin uudisrakennuksiin kuin korjauskohteisiinkin nykyaikaista ohjaus- ja automaatiotekniikkaa.” Taustalla Sähkötreffit-palvelumallin lanseeraamiseen oli myös tilastotieto maamme rakennuskannan iästä. Valtaosa asuinrakennuksista ja -huoneistoista on vähintään 30 vuoden takaista tuotantoa ja niissä on yleensä rakennusaikaiset sähköistykset. Tekniikan kehityksen myötä koteihin on hankittu paljon aikaisempaa enemmän sähkölaitteita, mutta pysyviin asennuksiin ei ole juurikaan kajottu. ”Sähköurakoitsijat näkevät päivittäin sähköturvallisuuden kannalta epäilyttäviä virityksiä ja rikkoutuneita laitteita, jotka tietysti korjataan ammattietiikan mukaisesti. Koska asiakaskunnan koko suhteessa palveluntarjoajiin on kuitenkin rajallinen eikä joka kotiin pääse sähköistyksiä tarkastamaan, ihmisille pitää jollakin mieleenpainuvalla tavalla tiedottaa sähköistysasioista”, tietää Lehtonen. Treffien markkinointi jatkuu Valtakunnallisen viestinnän päämediaksi otettiin radio Nova. Kampanjoinnin ilme ja sävy valittiin tarkoituksella melko provosoivaksi, jotta se herättäisi jonkinlaisen tunnereaktion. Pääkohderyhmänä ovat kodin naiset, joita kosiskellaan tekemään treffit ja löytämään elämänsä sähkömies. ”Mainoksia on kuultu ja onneksi väki on osannut ottaa viestin vastaan tarkoitetulla tavalla. Vaikka valittiin leikkisä sävy, asia on täyttä asiaa ja sille on olemassa selkeä tarve”, sanoo Ihamäki. Uuden toimintatavan vakiinnuttaminen vie aikansa. Sähkötreffien peruskurssien järjestämistä jatketaan ja rinnalle on tuotu jo jatkokoulutuskin, joita pidettiin menPlaani 3 2012 Valaistus 47 Lutron-verhojärjestelmät – hallitse valoa ja lämpöä Lutronin nykyaikaisilla verhoratkaisuilla hallitset auringon lämpövaikutusta sekä valon määrää ja varmistat viihtyvyyden töissä ja kotona. Ohjausjärjestelmillämme ohjaat verhoja tarpeidesi mukaan tai annat automaatin hoitaa asiat puolestasi. Järjestelmää voit ohjata näppäimistöltä, IR -kaukosäätimellä, langattomalla pöytäsäätimellä tai asettaa verhot säätymään automaattisesti kellonajan mukaan. Verhojen mekaniikka on erittäin hiljaista, joten ne eivät aiheuta turhaa huomiota rauhallisessakaan tilassa. Verhojen ohjaus on yhdistettävissä myös eri ohjausjärjestelmiin, joten samalla järjestelmällä voidaan hallita myös valaistusta, äänentoistoa, AV-laitteita sekä turvallisuustekniikkaa. Mieleisesi verhot voit valita kattavasta materiaali- ja kuosivalikoimasta. Valikoimastamme löytyy mm. rulla-, säle- ja kennokangasverhot. Tuotteilla on jopa kahdeksan vuoden takuu. www.ideafix.fi Fortum tuo markkinoille kuluttajille suunnatun aurinkopaneelipaketin Fortum lanseeraa kuluttajille aurinkopaneelipaketin. Fortum Aurinkopaketti on avaimet käteen -ratkaisu, johon kuuluu aurinkopaneelit valmiiksi kohteeseen asennettuna. Fortum sitoutuu myös ostamaan asiakkaan mahdollisen ylijäämäsähkön. Lähisähkö -sopimuksen avulla. Tämä edellyttää, että kuluttaja on Fortumin sähkönmyyntiasiakas, ja että hänellä on tuntihinnoiteltu Fortum Tarkka -sähkösopimus. Asiakkaalla tulee myös olla etäluettava sähkömittari, joka mahdollistaa sekä tuotannon että kulutuksen mittaamisen. Lisää tietoa kotona tuotetun sähkön myymisestä Fortumille löydät osoitteesta www.fortum.fi/lahisahko . Fortum tarjoaa Uudenmaan alueella asuville kuluttajille aurinkosähkön kokonaisratkaisun. Fortum Aurinkopaketti sisältää esiselvityskäynnin asiakkaan luona, sähköverkkoon kytkettävän aurinkopaneelijärjestelmän, paneelien toimituksen ja asennuksen. Energiateollisuus ry:n mukaan EU:n uusiutuvan energian lisäys- ja ilmastotavoitteet, pienten tuotantolaitosten hintojen halpeneminen, kuluttajien halu pienentää sähkölaskuaan sekä kulutuspäätöksiä enenevästi ohjaava ympäristötietoisuus ovat lisänneet kiinnostusta pienimuotoista sähköntuotantoa kohtaan. Osoitteessa www.fortum.fi/aurinkopaketti asiakkaalla on mahdollisuus testata verkkolaskurin avulla omaa aurinkosähkön tuotantomahdollisuuttaan sekä tämän jälkeen valita itselleen sopivin paketti neljästä eri kokovaihtoehdosta. www.fortum.fi/aurinkopaketti Fortum Aurinkopaketti on sähköverkkoon kytkettävä järjestelmä, joten se eroaa tavallisista akkuihin sähköä syöttävistä niin kutsutuista mökkijärjestelmistä. Kun aurinkopaneelipaketti kytketään yleiseen sähköverkkoon, asiakas voi myydä yli oman tarpeen tuotetun sähkön Fortumille. Kun oma tuotanto ei tuota riittävästi sähköä kodin tarpeisiin, ostetaan puuttuva osa sähköyhtiöltä. Aurinkopaneelipaketteja tarjotaan aluksi Uudenmaan alueella asuville. Tulevaisuudessa Fortumin tavoitteena on tarjota mahdollisuutta oman aurinkosähkön tuotantoon koko Suomessa. "Fortumin Aurinkopaketti on suunnattu kuluttajille, jotka haluavat olla omavaraisia, toimia ympäristön puolesta ja vaikuttaa energiantuotannon edelläkävijöinä", Timo Karttinen , Fortumin ESD-divisioonan johtaja sanoo. Asiakas voi myydä tuottamansa ylimääräisen sähkön Fortumille muiden kuluttajien hyödynnettäväksi Fortum Plaani 3 2012 Valaistus 48 uutisetPlaani ABB:n suomalaisinnovaatio viiteen Rickmers Groupin alukseen ABB toimittaa viiteen saksalaisen laivayhtiö Rickmers Groupin alukseen energianhallintajärjestelmän sekä alusten kulkuasennon optimointijärjestelmän. Suomessa kehitetyn innovaation ansiosta alukset vaativat vähemmän propulsiotehoa, kuluttavat vähemmän polttoainetta ja synnyttävät vähemmän päästöjä. Nykyisillä polttoainehinnoilla järjestelmä maksaa itsensä takaisin alle vuodessa. Järjestelmien ansiosta miehistö kykenee ohjaamaan aluksia optimaalisessa kulkuasennossa. Aluksilla mitatut tiedot siirretään pilvipalveluna toimivaan alusten suorituskyvyn analysointijärjestelmään. Monitoroinnin ja analysoinnin avulla voidaan parantaa alusten suoritustasoa. Toimitettavat sovellukset ovat osa ABB:n uusinta EMMA Advisory Suite -ohjelmistoperhettä. Niiden avulla voidaan säästää huomattavia määriä polttoainetta sekä vähentää päästöjä. ABB:lle kaikkien aikojen suurin sähköasemauudistus Suomessa "Kulkuasennon optimointijärjestelmän avulla on mahdollistaa säästää jopa 5 % polttoaineenkulutuksesta ja vähentää päästöjä huomattavasti", Mikko Lepistö ABB:ltä sanoo. ABB uudistaa ja laajentaa Fingridin 400/110/20 kV sähköaseman läntisessä Suomessa Ulvilassa. Lähes 16 miljoonan euron kauppa on Fingridin suurin Suomessa koskaan toteutettu sähköaseman uudistus. Ulvilan asema on Suomen kantaverkon merkittävimpiä solmukohtia ja sen kautta syötetään kantaverkkoon muun muassa Olkiluodon ydinvoimalan tuottama energia. ABB on laajentanut laivojen informaatio- ja valvontajärjestelmien tarjontaansa vuonna 2011. Se sisältää laajan valikoiman ohjausjärjestelmiä ja automatiikkaa, jotka optimoivat alusten toimintaa ja suorituskykyä, parantavat energiatehokkuutta, laitteiden luotettavuutta ja käytettävyyttä sekä toiminnan turvallisuutta. ABB toteuttaa uudistuksen avaimet käteen -periaatteella. Toimitus sisältää muun muassa uudet 400 kV, 110 kV ja 20 kV kentät prosessilaitteineen. Laajennuksen jälkeen Ulvilan sähköasema on lähes 20 hehtaarin kokoinen. Suomen ABB:n Marine & Cranes-yksikkö Helsingin Vuosaaressa kehittää sähköistys- ja automaatioratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin. Yksikkö vastaa maailmanlaajuisesti meriteollisuuden ratkaisujen kehittämisestä ABB:llä. "Ulvilan sähköaseman uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jossa rakennetaan uusi Porin Ulvilan ja Kristiinankaupungin Kristinestad -sähköasemien välinen 400 kilovoltin voimajohto. Rakennettava 400 kilovoltin voimajohto on osa Länsi-Suomen kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa", kertoo hankekokonaisuudesta Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela. www.abb.fi ABB:n sähköasemia löytyy ympäri maailman, aavikoilta ja vuoristoista, merellä sijaitsevilta lautoilta ja suurkaupunkien keskustoista. "Olemme iloisia tästä näytön paikasta kantaverkon merkittävimpiin kuuluvan solmukohdan uudistamisessa Suomessa", liiketoimintajohtaja Riku Konstari ABB:ltä sanoo. Sähköasema on sähköverkon avainkomponentti. Se sisältää laitteita, jotka suojaavat ja valvovat verkkoa edistäen näin sähkön tehokasta siirtoa ja jakelua. ABB on maailman johtava ilma- ja kaasueristeisten sähköasemien toimittaja 1 100 kV:n saakka. Toimituksesta vastaa Suomen ABB. Uudistettu asema otetaan käyttöön joulukuussa 2014. www.abb.fi Plaani 3 2012 Valaistus 49 ”Philips on innovaatiovetoinen yritys, joka pyrkii parantamaan ihmisten elämänlaatua terveydenhuollon laitteiden, ammatti- ja yksityispuolen valaistusratkaisujen ja kodinelektroniikan avulla. On hienoa olla viemässä tätä kehitystä eteenpäin Suomessa”, sanoo Jussi Lehtonen. Pohjoismaissa Philips haluaa vahvistaa asemaansa terveydenhuoltosektorilla. Tästä hyvä esimerkki on syksyllä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan asennettava koko vartalon positroniemissiotomografia/magneettiresonanssi (PET/MR) -kuvantamisjärjestelmä, joka oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Philips Oy:n toimitusjohtajaksi Jussi Lehtonen ”Toinen tärkeä alue Philipsille ovat valaistusratkaisut. Tällä hetkellä olemme johtavassa asemassa ledivalaistustekniikassa. Olemme havainneet tämän teknologian valtavat mahdollisuudet kehittää energiatehokkaita ratkaisuja, jotka myös parantavat ihmisten elämänlaatua esimerkiksi lisäämällä kaupunkiympäristöjen turvallisuutta ja tuomalla uudenlaisia mahdollisuuksia valaistusratkaisuihin. Suomalaiset ovat olleet nopeita kustannustehokkaiden lediratkaisujen käyttöönotossa ja siis edelläkävijöitä moneen muuhun maahan verrattuna”, Lehtonen kertoo. Philips Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Jussi Lehtonen, 38. Uuden tehtävänsä lisäksi hän jatkaa Philips Oy:n ammattivalaistuksen maajohtajan toimessa. Lehtonen on ollut Philipsin palveluksessa kesäkuusta 2010 alkaen. Sitä ennen hän toimi Digita Oy:n palveluksessa vastaten Suomessa televisioliiketoiminnasta sekä Digitan emoyhtiön TDF:n Pariisin toimipisteessä kansainvälisen liiketoiminnan kehityksestä. www.philips.fi Haltia – turvallisuudeltaankin innovatiivinen luontokeskus Pääkaupunkiseudun kupeeseen Nuuksioon nousee kansallispuistojamme ja maamme muita ainutlaatuisia luontokohteita esittelevä Suomen luontokeskus Haltia. Haltia on uudenlainen näyttely-, kokous- ja tapahtumakeskus, joka on innovatiivinen niin tarjonnaltaan kuin rakennus- ja turvatekniikkaratkaisuiltaan. Haltia on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa ja Espoon kaupungin keskeinen hanke designvuoden tarjonnassa. Yleisölle Haltia aukeaa keväällä 2013. hyödyttämään myös käyttäjäkokemuksen parasta mahdollista suunnittelua ja toteuttamista. Oloissamme poikkeuksellisen kattava kulunvalvontajärjestelmä on hajautettu siten, että se mahdollistaa myös rakennuksen tehokkaan ja ekologisen osittaiskäytön. Turvallisuusjärjestelmät on valjastettu tuottamaan myös palveluinformaatiota keskuksen vierailijoille ja henkilökunnalle. Haltian ainutlaatuisen innovatiiviset turvatekniikkaratkaisut on valittu toteuttamaan Turvakolmio Oy. Keskuksen rakentamista varten Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Oy perustivat vuonna 2008 kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy:n. Kiinteistöosakeyhtiön ja Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat myös Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen. www.haltia.com Haltian rakennus on arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema ja kalevalaisen taruston inspiroima. Siinä kohtaavat villi luonto ja ihminen, rauhallisesti ja sopusoinnussa keskenään. Rakennus aloittaa puurakentamisessa uuden aikakauden, sillä se on ensimmäinen massiivipuuelementeistä rakennettu julkinen rakennus. Ympäristö on otettu huomioon niin Haltian tiloissa kuin toiminnassakin taitavalla suunnittelulla ja huippumoderneilla ekologisilla ratkaisuilla. Haltia on suunniteltu ja rakennettu kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti, tavoitteena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Rakennus muun muassa lämpenee ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla. Haltian suunnittelussa on ekologisuuden ja monikäyttöisyyden lisäksi panostettu myös turvallisuuteen ja erityisesti turvatekniikan innovatiiviseen käyttöön. Kaikki turvatekniikka sulautetaan saumattomasti osaksi rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtonista ilmettä. Kameravalvonnassa hyödynnetään useita erilaisia älykkäitä videoanalyysikoodekkeja, joilla voidaan mm. mitata erilaisia asiakaskäyttäytymisen muuttujia ja saada näin perinteinen valvonta Plaani 3 2012 Valaistus 50 uutisetPlaani Pentura Mini LED – tasainen valo, huomaamaton valaisin Philipsin uusi Pentura Mini LED on siro ja pienikokoinen kalustevalaisin. Valaisin antaa erittäin tasaista valoa ja sillä on hyvä värintoisto. Pentura Mini LED -valaisimen käyttökohteita ovat esimerkiksi syvennykset, hyllyvalaistus ja epäsuora valaistus mm. myymälöissä, näyttelytiloissa ja kodin valaistuksessa Valaisinta on saatavana 3000 K:n tai 4000 K:n versiona. Valaisimen käyttöikä L70 on 30 000 tuntia. Asennus on helppoa ja nopeaa. Kaikki tarvittavat asennustarvikkeet sisältyvät toimitukseen. Pentura Mini LED -valaisimet ovat saatavana suoraan varastosta hyvin varustetuista sähkötukkuliikkeistä. www.philips.fi/lighting MASTER LEDspot King of Dimming Philipsin MASTER LEDspot 8W GU10 -ledilamppu on odotettu uutuus markkinoilla. ’King of Dimming’ merkitsee erinomaisia himmennysominaisuuksia. Lamppu soveltuu jopa 95 %:lle tavanomaisista himmentimistä. Lisäksi lampussa on entistäkin tasaisempi himmennys ja alhaisempi himmennyksen minimitaso. King of Dimming 8W -lamppuvalikoima sisältää 2700 K:n, 3000 K:n ja 4000 K:n versiot sekä erityiset Ra90-värintoistoindeksin versiot ja DimTone-mallit. DimTone-lampuissa värinlämpötila laskee tasaisesti himmennettäessä (2700 K -> 2200 K). Lamppujen polttoikä on 40 000 tuntia. www.philips.fi/lighting Selenium LED – pitkäikäinen korkean hyötysuhteen tievalaisin Philipsin Selenium LED -tievalaisimessa käytetään LedGine-tekniikkaa, jonka monikerrosoptiikan ansiosta saavutetaan erittäin korkea valaistuksen tasaisuus ja erinomainen hyötysuhde. Selenium LED tarjoaakin luokkansa parhaan optisen suorituskyvyn ja huomattavaa energiansäästöä. Pyöreälinjainen, ajaton muotoilu tekee valaisimesta sopivan kaikenlaisiin käyttökohteisiin. Selenium LED -valaisimen tehot ovat 40–108 W, valovirta 3 700–11 000 lm ja valaisimen tehokkuus 87 lm/W. Medium Beam (DM) -optiikalla varustettu valaisin tuottaa neutraalin valkoista 4 000 K:n valoa. Polttoikä on 50 000 tuntia. Päivitettävyys pidentää valaisimen elinkaarta: Selenium LED on päivitettävissä moduulia vaihtamalla. Selenium LED on helppo asentaa ja huoltaa. Pylvässovite mahdollistaa asennuksen 48–60 mm:n pylväisiin. Optimaalisen asennuksen aikaansaamiseksi valaisinta voidaan kallistaa, kallistuskulmat ovat 0°, 5° ja 15°. www.philips.fi/lighting Plaani 3 2012 Valaistus 51 Rundo löytyy nyt myös HALLA Xpress -sarjasta HALLA Xpress -sarjan tuotteet ovat nimensä mukaisesti saatavilla tehtaalta todella nopeasti, vain viidessä työpäivässä. Näin ollen myös tuotteiden toimitusaika on erittäin nopea, noin 2-3 viikkoa! Sarjasta löytyvät HALLAN suosituimmat tuotteet. Näiden tuotteiden joukkoon on nyt myös lisätty Rundo. Martinin Duna – Miellyttävää valoa julkisiin tiloihin Lisää HALLA Xpress -tuotteita löytyy osoitteesta www. halla.eu/xpress Martinin Duna-valaisimen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota valon heijastuksiin. Duna on visuaalisesti kaunis valaisin, joka voidaan asentaa seinään sekä kattoon. Valaisin sopii myös moduulikattoasennukseen. Valaisimen häikäisysuoja on opaaliakryyliä ja siinä käytetään energiatehokkaita valonlähteitä tyypiltään TC-EL 22W E27 tai TC-TE 26/32W GX24q-3. www.teclux.fi www.teclux.fi Rundo soveltuu moneen tilaan, sillä sitä on saatavilla erikokoisina, väreissä ja asennustavoilla. Tämän lisäksi valaisinta saa usealla valonlähteellä sekä teholla. Valaisimen häikäisysuoja on opaalia. LUX – Tehokas ulkovalaisinsarja Martinilta Modularin ledien värintoistokyvyksi 90+ Martinin LUX-ulkoheitinsarja on monipuolinen ja urbaani ulkovalaisinsarja, jonka valaisimet soveltuvat vaativiin olosuhteisiin. LUX-ulkoheitinsarjassa on useita eri kokoja sekä valonlähdevaihtoehtoja. Lisävarusteiden ja eri versioiden ansiosta LUX-ulkoheittimillä voidaan monipuolisesti valaista kadut ja tiet, pihat, julkisivut ja arkkitehtoniset yksityiskohdat. Valaisinsarjan IP-luokitus on IP65 ja valonlähteinä voidaan käyttää halogeeneja, ledejä ja monimetallilamppuja. Modular uudistaa koko led-tuotevalikoimansa. Heinäkuun alusta alkaen Modularin (2700K) led-valonlähteiden värintoistokyky on ollut 90+. Modularin sivuilla www.lightbeginsat90plus.com voi testata miten korkeampi värintoistokyky vaikuttaa tilaan, sekä lukea tarkemmin miten muutos vaikuttaa Modularin LED-valaisimien teknisiin ominaisuuksiin. www.teclux.fi www.teclux.fi Plaani 3 2012 Valaistus 52 uutisetPlaani Esyluxin KNX-valikoima laajenee Esyluxin KNX-valikoima laajentui uusilla tuotteilla. Aikaisempien sisälle kattoon asennettavien tuotteiden lisäksi valikoimaan on tullut sisälle seinään asennettava PD-C KNX -läsnäoloilmaisin 180 asteen tunnistusalueella sekä ulkokäyttöön soveltuva RCi KNX -ilmaisin 230 asteen tunnistusalueella. PD-C 180i KNX -ilmaisimen integroidun mikrofonin ansiosta ilmaisinta voi käyttää sokkeloisissa tiloissa tai rappukäytävissä, joissa ilmaisin ei havaitse liikkeitä näkemällä. RC 230i KNX -ilmaisimessa on 20 metrin tunnistusetäisyys ja mahdollisuus sensorien yksittäiseen suuntaamiseen. Lisäksi uusi linssiteknologia sekä optimoitu tunnistus suoraan ilmaisinta kohti käveltäessä takaavat virheettömän toiminnan. Laajat ohjelmistosovellukset mahdollistavat molempien tuotteiden kohdalla monipuoliset käyttö- ja ohjausmahdollisuudet. www.esylux.com Tarkkana asennuskaapeleiden hankinnassa SESKOn tekninen komitea SK 20 Energiakaapelit on hyvin huolestunut markkinoilla kevään ja kesän aikana esiintyneestä asennuskaapeleiden käyttäjien harhaanjohtamisesta. SFS 6000-4-442 (kohta 422.2.1) vaatimukset edellyttävät tasoltaan standardin SFS 5546 mukaista MMJ HF -asennuskaapelia, joka siis on juuri tuo nippuna paloa levittämätön kaapeli. Kotimaisen MMJ-tyypin nimellä kaupitellaan sellaisia asennuskaapeleita, jotka eivät täytä tälle tyypille asetettuja vaatimuksia. Hankinnasta, asennuksesta tai käytöstä vastaaville annetaan virheellinen kuva vaatimukset täyttävästä MMJ-kaapelista, vaikka markkinoidut kaapelit eivät kuitenkaan ole standardin SFS 2091 mukaisia. On ilmeinen riski, että standardin rakennevaatimukset täyttämätöntä kaapelia asennetaan kohteeseen, missä se ei täytä myöskään paloturvallisuusvaatimuksia. Harhaanjohtavasti markkinoidussa kaapelissa ei myöskään ole kaapelin puristuslujuutta tukevaa täytettä, mistä syystä koko kaapeli litistyy helposti erityisesti taivutettaessa. Harhaanjohtavaa markkinointia on esiintynyt myös tyyppimerkinnällä MMJ HF. Markkinoitu tuontikaapeli ei täytä – muiden puutteidensa lisäksi – myöskään MMJ HF -tyypiltä standardeissa vaadittua palon levittämättömyyttä nippuasennuksissa (EN 60332-3-23 ja IEC 60332-3-23 Category B). Tällainen harhaanjohtava tyyppinimikkeen (MMJ HF) käyttö voi johtaa vaarallisiin seurauksiin, sillä tällöin voidaan sekoittaa vaatimukset täyttämätön halpakaapeli sellaisiin kaapeleihin, jotka täyttävät nippuna paloa levittämättömälle kaapelityypille standardeissa asetetut vaatimukset. Esimerkiksi asennusstandardin Kaapelien hankinnasta vastaavien kannattaa olla tarkkana, sillä edellä mainitun harhaanjohtavan markkinoinnin yhteydessä on esiintynyt viittauksia myös tunnetun testauslaitoksen hyväksyntöihin, mikä ei testauslaitoksen antamien tietojen mukaan ole pitänyt paikkaansa. SESKOn tekninen komitea SK 20 vetoaakin asennuskaapeleiden hankinnasta, käytöstä ja asentamisesta vastaaviin ja pyytää heitä varmistamaan, että käytettävät MMJ- ja MMJ HF -kaapelit ovat standardien vaatimusten mukaisia. www.sesko.fi Plaani 3 2012 Valaistus 53 Louise Campbelliltä uusia valoisia ideoita Silverback yhdistää valon ja arkkitehtuurin Louis Poulsen on jälleen yhdistänyt voimansa tanskalaisenglantilaisen muotoilijan Louise Campbellin kanssa. Tuloksena on painosorvatusta alumiinista valmistettu ja perforoidulla kohokuvioinnilla viimeistelty LC Shutters-valaisin. Suunnittelijatiimi Kibisin ja Louis Poulsenin yhteistyössä syntyneen minimalistisen Silverback-valaisimen pehmeän harmoninen muoto yhdistää hopeanvärisen runko-osan valkoiseen opaalilasiseen häikäisysuojakupuun. Yksinkertainen ja tyylikäs sauma korostaa valaisimen pyöreää muotoa. Visuaalinen ilme tulee esiin myös valaisimen ollessa sammutettuna. Louis Poulsenin erityinen vahvuus on kehittää ja tuottaa tarkkoja ja yksityiskohtaisia muotoja metallista. Tämä taito juontaa juurensa Poul Henningsenin aikoihin ja PH-valaisimien jatkuva tuotanto pitää taitoa yllä Tanskan Vejenissä sijaitsevassa tehtaassa. Hopeaefekti ja syvyyden vaikutelma on saatu aikaan pinnoittamalla valaisimen runko-osan sisäpinta metallilla. Valon ollessa sytytettynä, runko-osa kuitenkin läpäisee jonkin verran valoa ja luo siten asennuspintaan kauniin valokehän, samalla kuin siihen heijastuu peilikuvana valaisimen asennuspinta. Louise Campbellin ideana oli luoda yhdellä varjostimella valaisin, joka vaatisi mahdollisimman vähän valmistusvaiheita. Prosessi on tiivistetty minimiin ja koostuu nyt vain kolmesta vaiheesta: varjostimen muotoilu, kuvion stanssaaminen ja maalaus. Valaisin tuo ainutlaatuisella tavalla esille asennuspinnan rakenteen, värit ja materiaalit. Pelkistetyn valaisimen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Silverbackin runko-osa näyttää hieman läpikuultavalta ja valaisin antaa kokonaisuudessaan hyvin kevyen vaikutelman. Opaalilasinen häikäisysuojakupu levittää ympärilleen pehmeää ja miellyttävää valoa. Pelkistetyn muotoilunsa ansiosta valaisin sopii asennettavaksi sekä yksin että ryhmään. Moniin erilaisiin kohteisiin erinomaisesti sopiva valaisin on sekä monipuolinen että persoonallinen. Silverbackin mitat ovat: Ø 440mm ja K: 110mm. Kaikissa Louise Campbellin valaisimissa on useita kerroksia kuten myös tässä valaisimessa. Tällä kertaa toisen kerroksen muodostaa sama varjostin. Tarvittiin uusi työkalu, joka pystyisi millimetrin tarkkuudella stanssaamaan kuvion kaarevalle pinnalle. www.louispoulsen.com LC Shutters-valaisimesta on kaksi eri versiota, valkoinen ja värillinen. Värillisessä versiossa osa painokuvioista on erilaisia pastellisävyjä, mikä muuttaa valaisimen ulkoasun riippuen siitä, onko valo päällä vai sammutettuna. LC Shutters on täysin häikäisyvapaa. Häikäisysuoja estää valonlähteen näkemisen sekä myös koskemisen. Häikäisysuoja voidaan helposti poistaa ja puhdistaa, mikä on tärkeää hyvän valaistuksen ylläpidon kannalta sekä kotona että työpaikalla. www.louispoulsen.com Plaani 3 2012 Valaistus 54 uutisetPlaani Helvarin valonohjaussensorien valikoima laajenee Helvarin DALI-järjestelmäsensorivalikoima on täydentynyt kolmella erilaisella läsnäoloanturilla. Perusmalli DIGIDIM 311 perustuu PIR-teknologiaan. Se on uppoasennettava ja kiinnittyy asennuspintaan jousipitimillä. Sen valvonta-alue on halkaisijaltaan 7 metriä, kun anturi on asennettu 2,8 metrin korkeuteen. DIGIDIM 311 on suunniteltu luokka- ja toimistotilakäyttöön. Laitteen virrankulutus väylältä on vain 10 mA. CCTLed – monipuolinen led-alasvalo Uusi DIGIDIM 313 -anturi perustuu mikroaaltoteknologiaan ja on asennettavuudeltaan täysin identtinen DIGIDIM 311 -mallin kanssa. Sen valvonta-alue on halkaisijaltaan 12 - 16 metriä, kun anturi on asennettu 2,8 metrin korkeuteen. Säädettävyyden ja oikean sijoittamisen ansiosta läsnäolo-ohjaus toimii halutulla alueella. Laite on suunniteltu erityisesti avokonttorikäyttöön ja muihin tiloihin, joissa tarvitaan laajaa valvontaaluetta. Laitteen virrankulutus on 20 mA ja erillistä virtalähdettä käytettäessä kuormitetaan väylää vain 2 mA:lla. CCTLed-alasvalo on saatavana kolmella eri heijastinvaihtoehdolla: TECH, SMART ja FEEL. SMART on optimaalisesti suunniteltu heijastin korkealla hyötysuhteella, jopa 73/lm/W. Valaisimen käyttökohteina ovat esimerkiksi rakennusten yleiset tilat sekä tilat, jossa hyöty ja tehokkuus on maksimoitava valaistuksen osalta. FEEL-heijastimen ja erillisen epäsuoran heijastimen ansiosta saadaan erittäin miellyttävä valaistus kriittiseenkin ympäristöön. Mikroaaltoteknologiaan perustuva DIGIDIM 314 -anturi on asennettavuudeltaan samankaltainen kuin 311 ja 313. Isompana laitteena se tarvitsee hieman suuremman asennusaukon. Laite on tarkoitettu käytävien valvontaan ja sen valvontaalue on ellipsin muotoinen. Valvonta-alue on maksimissaan 6 metriä leveä ja 30 metriä pitkä, kun anturi on asennettu 2,8 metrin korkeuteen. Valvonta-aluetta voidaan säätää ohjelman avulla sekä mekaanisesti. Anturin virrankulutus on 40 mA ja erillistä ulkoista virtalähdettä käytettäessä kuormitetaan väylää enää 2 mA:lla. TECH-heijastin soveltuu hyvin tiloihin, joissa vaaditaan korkeatasoista häikäisysuojausta tai joissa valaisin on sijoitettava korkeisiin huonetiloihin. CCTLedin tehovaihtoehdot ovat 25 W 2000 lm ja 35 W 3000 lm. Led-yksiköt ovat saatavana joko kylmän- tai lämpimänvalkoisella valolla. Runkorakenteen sekä ainutlaatuisen innovatiivisen passiivisen jäähdytysjärjestelmän ansiosta valaisin säilyttää toimintavarmuutensa sekä tasaisen valotasonsa pitkään. Valaisimen heijastin on metalloitua polykarbonaattia. Korkealuokkainen heijastinrakenne takaa hyvän valaistusoptiikan sekä laadukkaan häikäisysuojan. Heijastimen sisäänrakennettu mikroprismatekniikka hajottaa ledyksikön antaman valon tasaisesti koko heijastinpinnalle. Tekniikan ansiosta heijastinoptiikan maksimaalinen hyödyntäminen on optimoitu. Kaikilta näiltä laitteilta saadaan yksilölliset osoitetiedot DALI-valaisinten ja -komponenttien ohjaukseen. Laitteita voidaan hyödyntää monipuolisesti täyden osoitteellisuuden ja muokattavuuden mukaan. Useita antureita voidaan liittää ohjelmallisesti yhteen ja laajentaa näin valvonta-aluetta. Laitteille on saatavilla myös erilliset pinta-asennuskehykset. Koristerengasvaihtoehtoja on useita ja saatavana on myös suojalasilla olevia versioita. Uudet sensorit täydentävät aiempaa DIGIDIM 312 ja iDim 315 -valikoimaa. Valaisimen voi valita perusliitäntälaitteella tai 1-10 V sekä Dali-ohjauksella. Valaisimeen on saatavissa myös erillinen yhden tai kolmen tunnin turvavaloyksikkö. Liitäntälaitteet ovat valaisimesta erillään ja näin ollen ne ovat helposti huollettavissa. Liitäntälaitteen ja valaisimen välissä on pikaliittimet, jotka nopeuttavat valaisinasennusta. Myös turvavaloyksiköt voidaan helposti liittää pikaliittimin valaisimen liitäntälaitteisiin. www.helvar.fi Valaisimen, heijastimen ja koristerenkaiden asennus käy helposti ilman työkaluja. Valaisimeen on saatavana myös erillinen betoniasennuskaukalo/tuuletusjärjestelmä. www.targetti.com Plaani 3 2012 Valaistus 55 Uusi InVerto LED Sylvanialta InVerto LED on täysin uusi tuoteperhe erittäin korkealaatuisia led-valaisimia ulko- ja sisäkäyttöön. Vankka alumiinirunko sekä laadukkaasti viimeistelty pintakäsittely täyttävät vaativimmankin asiakkaan tarpeet. Laadukkaat led-komponentit ja parhaasta alumiinista valmistetut heijastimet takaavat loistavat valaistusarvot sekä erinomaisen valonjakautumisen valaistaville pinnoille. Saatavissa on kahta eri seinävalaisinmallia, alaspäin ja sekä ylös- että alaspäin valoa suuntaavat mallit, kattovalaisin sekä riipustettava valaisin. Värilämpötilavaihtoehdot ovat lämmin valkea 3000 K ja viileä valkea 4000 K erinomaisella värintoistoindeksillä. Vakiovärit ovat musta, valkoinen, hopea ja ruoste. Tilausväreinä on valittavissa lisäksi oranssi, punainen, vihreä ja sininen. Saatavissa myös himmennettävät 1-10V mallit. Jakorasian päälle sopiva asennustapa helpottaa asennusta. www.sylvania.fi Markkinoiden ensimmäinen matala IP44 led-alasvalo Tyylikäs ja arkkitehtoninen Lumipanel-tuoteperhe koostuu erittäin ohuista pyöreistä tai nelikulmaisista led-paneeleista. Lumipanel LED on helppo asentaa mataliin asennustiloihin ja valaisinta on saatavissa värilämpötilansävyissä 3000 K, 4000 K ja väriä vaihtava RGB. Pyöreän IP44 Lumipanel LED -valaisimen rungon paksuus on vain 12 mm ja asennuskiinnikkeiden kanssa 28 mm. Uppoasennuksessa suljettuun kattorakenteeseen valaisin täyttää luokan IP44 roiskevesitiiviyden. Valaisinta on saatavissa halkaisijaltaan neljää eri kokoa: S = 121 mm, M = 172 mm, L = 223 mm ja XL = 270 mm. Valotehokkuus on jopa 1212 lumenia. Lumipanelin mukana tulevat uppoasennuskiinnikkeet ja lisävarusteena on saatavissa myös pinta-asennussarja. Valaisin vaatii erillisen led-ohjaimen, joita saa myös himmennettävinä versiona. Nelikulmaisen IP20 Lumipanel LED -valaisimen rungon paksuus on vain 13,4 mm ja sitä on saatavissa kahta eri kokoa: 300 x 300 mm ja 600 x 600 mm. Lumipanel LED -valaisin on asennettavissa T-listan päälle uppoasennuksena tai pinta-asennuksena. Valaisimen voi myös ripustusasentaa, jolloin tarvitaan erikseen tilattavat ripustussarjat. Pinta-asennuskiinnikkeet ovat lisävarusteena. Valaisin vaatii erillisen led-ohjaimen, joita saa myös himmennettävinä versiona. www.sylvania.fi Plaani 3 2012 Valaistus 56 uutisetPlaani Candela Importilta LED-Tube IP65 varastovalaisin Switch Made LED Tube 600 ja 1200 ledvalaisimet ovat energiaa säästävät vaihtoehdot parkkihalleihin, teollisuusrakennuksiin, varastoihin, katoksiin ja muihin vastaaviin tiloihin. Kylmässäkin heti kirkas LED Tube -valaisin on saatavana myös liiketunnistimella. 21W:n led-valaisin (1800 lm) vastaa 36 W loisteputkivalaisimen tuottamaa valomäärää. Valonvärivaihtoehdot ovat lämmin valkoinen 3000 K ja viileä valkoinen 6000 K. Switch Maden uusi Trio LED-alasvalosarja Ranskalaisen Switch Made valmistama Trio LED -valaisinsarja on tarkoitettu korvaamaan pieniä upotettavia loisteputkivalaisimia. Valaisimen kompakti koko ja matala upotussyvyys (6 W, 62 mm) mahdollistavat asennuksen erittäin ahtaisiin alakattoihin. Valaisin on varustettu tehokkaalla häikäisysuojalla ja laajalla valokeilalla. Trio-valaisimet voidaan asentaa myös kosteisiin tiloihin, kotelointiluokka on IP23. Switch Maden valmistamia valaisimia on kaksi pituutta 600 mm 21 W ja 1200 mm 40 W. Suojaeristetty valaisin on varustettu Creen ledeillä, ilkivaltasuojausluokka on IK08 ja kotelointiluokka IP65. Valaisimen runko on harmaata- ja kupu on kirkasta polycarbonaattia, valaisin on läpijohdotettava. Alumiinirunkoisia Trio-valaisimia on 6 W (260 lm), 9 W (490 lm) ja 14 W (750 lm), jotka vastaavat 11 W, 14 W ja 18 W loisteputkivalaisimien valontuottoa. Vastaavat halkaisijat ovat 135, 160 ja 190 mm. Muuntaja on integroitu valaisimeen (syöttöjännite 230 V) ja siinä on syöttöjohdon ketjutusmahdollisuus. www.candelaimport.fi www.candelaimport.fi iGuzzinilta kaksi uutta ammattikäyttöön suunniteltua kohdevalaisinsarjaa Palco-kohdevalaisimet tarjoavat huippuominaisuuksia näyttely- ja museokäyttöön. Valaisimia valmistetaan kolmella eri runkohalkaisijalla: 100 mm, 120 mm ja 140 mm. Niiden rungon muoto on lievästi supistuva kartio, jonka sisälle liitäntälaitteet on sijoitettu. Valonjaot ovat Spot, Medium, Flood ja Wide Flood. Suotimet ja linssit sijoitetaan rungon sisään. Palco-valaisimien ensisijainen valonlähde on led (1100/2000/3000/5000lm) ja värintoistoindeksi parhaimmillaan CRI>95. Ohjelmaan kuuluu myös monimetallilamppuversiot HIT 20W, 35W, 50W ja 70W. Primopiano-valaisinsarja Primopiano-valaisinsarja on laajentunut. Kohdevalaisinversioissa valonjakoja on kolme Medium, Flood ja Wide Flood ja valovirrat ovat 1000 lm ja 2000 lm, CRI>95. Kaikki Primopiano-valaisimet on varustettu himmentimellä ja ne voidaan lukita suuntauksen jälkeen. Seinänpesijäversioilla voidaan valaista pystysuorat seinäpinnat erittäin tasaisesti. Valaisimien valovirrat ovat 1400 lm ja 2400 lm ja ne ovat saatavissa myös DALI-liitäntälaitteilla. www.iguzzini.fi Plaani 3 2012 Valaistus 57 Fagerhultilta uutta tievalaistukseen Luma Luman ainutlaatuinen muotoilu ja tasainen profiili eliminoivat horisontaalitason yläpuolelle suuntautuvan hajavalon. Lumasta löytyy kaksi eri kokoa, joten se sopii niin moottoriteille, pääteille ja kiertoliittymiin kuin pienemmillekin kaduille. Arc Modernissa ja ajattomassa Arcissa yhdistyvät toiminnallisuus ja tyylikkyys. Valaisimet sopivat kaikentyyppisiin ympäristöihin pienemmistä kaduista suurempiin tieväyliin asti. Arcista on saatavana kaksi eri kokoa. Valaisimessa on monitoimikiinnike, jonka avulla se voidaan asentaa joko pylvään päähän tai valaisinvarteen. Molemmissa vaihtoehdoissa valaisimen kallistuskulmaa voidaan säätää. Arc on valmistettu erittäin hyvin korroosiota kestävästä alumiinista. Siksi valaisin on sekä pitkäikäinen että hyvin kierrätettävissä. Valonjakoa voidaan säätää tarkasti tien profiilin mukaan. Lampun asema on aseteltavissa pysty- tai vaakasuorassa. Airtracen tapaan myös Arcin kunnossapito on helppoa, eikä vaadi työkaluja. Valaisimen runko on alumiinivalua ja sen yläosaan on lisätty kiinteät jäädytysritilät. Valaisimen kallistuskulmaa voidaan säätää niin, että se jakaa valon optimaalisesti ja häikäisee mahdollisimman vähän. Luma on varustettu joko 60 – 120 ledillä, jolloin valovirta on 4350 – 24 500 lm tai 100 – 200 ledillä, jolloin valovirta on 7200 – 40450 lm. Lumalla voidaan korvata nykyiset, teholtaan enintään 400 W valaistusratkaisut, eikä sitä tarvitse juuri huoltaa käyttöaikanaan. Arcissa voidaan käyttää perinteisiä valonlähteitä tai ledejä. Perinteisillä valonlähteillä varustettuihin malleihin voidaan valita kaareva lasi, joka mahdollistaa pitkät pylväsvälit tai tasolasi, joka suojaa hyvin häikäisyltä ja hajavalolta. Yksi Luman erityisominaisuuksista on mahdollisuus ohjelmoida virransyöttö täsmällisesti. Valovirta, haluttu käyttöaika ja energiankulutus voidaan räätälöidä valaistusprojektin tarpeisiin. T-line T-line –valaisimet tuovat markkinoille lineaarisen led-valaistuksen, joka on toisenlainen tapa valaista tunneleita. T-linessa on kaikki samat ominaisuudet kuin perinteisillä tunnelivalaistukseen tarkoitetuilla loistelamppuvalaisimilla, mutta ne vastaavat tehokkuudeltaan suurpainenatriumlampuilla varustettuja valaisimia. Led-tekniikan ansiosta valaisimien käyttöikä on erittäin pitkä. T-line -valaisimia on kahta eri pituutta. Valaisimet on valmistettu erittäin hyvin korroosiota kestävästä alumiiniprofiilista, eikä niitä voi avata. T-linessa on REVOLED-tekniikka. Valittavana on symmetrinen tai epäsymmetrinen valonjako. Siksi valaisimet sopivat sekä tunneleiden sisälle että sisääntulo- ja ulostuloalueille. Airtrace Airtrace on suunniteltu kaikkein vaativimpiin tievalaistuskohteisiin. Sen tyylikkään muotoilun, optimaalisen valonjaon ja energiaa säästävän tekniikan ansiosta Airtrace on paras mahdollinen ratkaisu katujen ja teiden valaistukseen. Valaisin on saatavana kahdessa eri koossa. Airtrace on valmistettu kierrätettävästä alumiinista. Se minimoi tuotteen hiilidioksidipäästöt ja säästää energiaa valmistusprosessin aikana. Valaisimen elinaikana säästyvä energia on tärkeä tekijä, kun mitataan valaistuksen tehokkuutta. Airtracen valotehokkuus, modernit komponentit ja valonlähteet tarjoavat jopa 50 prosentin energiansäästöt verrattuna elohopealampuilla varustettuihin valaisimiin. Valaisimen heijastin sekä tasolasi minimoivat valaisimesta mahdollisesti lähtevän hajavalon. Valaisimen huolto on yksinkertaista, eikä siihen tarvita työkaluja. Valaisimessa on pikaliitin virran katkaisuun huollon ajaksi. T-line on energiatehokas ja sen hiilidioksidipäästöt ovat vähäiset. Valaisin luo tasaista valoa ja parantaa värintoistoa perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. www.fagerhult.fi Plaani 3 2012 Valaistus 58 uutisetPlaani Käyttöohjeiden noudattaminen ehkäisee sähköpaloja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon on tullut kesän aikana useita tulipaloja ja vaaratilanteita, jotka ovat aiheutuneet sähkölaitteiden käytöstä käyttöohjeiden vastaisesti. Tukes muistuttaa niin kuluttajia kuin yrityksiäkin, että sähkölaitteiden käyttö-, asennus-, huolto- ja turvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen on paras tapa ennaltaehkäistä vaaratilanteita. Liikuteltavien sähkölaitteiden virtajohto kannattaa irrottaa pistorasiasta käytön jälkeen. Sähkölaitteiden turvallisen käytön kannalta oleellista on, että laitetta käytetään vain asennusohjeiden mukaisissa paikoissa. ”Esimerkiksi pakastinta tai jääkaappia ei ole tarkoitettu olosuhteisiin, joissa lämpötila vaihtelee paljon. Kylmälaitteiden oikea paikka on asuintilat, joissa on niille sopiva lämpötila ja kosteus”, ylitarkastaja Jukka Lepistö Tukesista sanoo. Jatkuva laitteiden perusteeton irrottaminen ja kiinnittäminen kuluttavat sekä pistorasioita ja -tulppia, mutta myös laitteiden liitäntäjohtoja. Kulunut pistorasia tai -tulppa sekä vaurioitunut liitäntäjohto voivat myös aiheuttaa sähköpalon. Suuretkin sähkölaiteet kannattaa kuitenkin irrottaa pistorasiasta, jos tiedossa on esimerkiksi pitkä matka. Myös ukkoskausina haja-asutusalueilla on perusteltua ottaa helposti saatavilla olevat pistotulpat pois verkosta. Tukes muistuttaa myös, että jatkojohto on tarkoitettu ainoastaan tilapäiseen käyttöön. Jatkojohtoa käytettäessä pitää varmistaa, että johto kestää siihen kiinnitettyjen laitteiden kuormituksen. Käyttöohje kertoo, miten laitetta pitää käyttää, huoltaa ja miten laite pitää käytön jälkeen hävittää. Käyttöohjeista selviää myös, jos laitteen virtajohto pitää irrottaa pistorasiasta käytön jälkeen. Yleensä käytön jälkeen pistorasiasta irrotettavat laitteet ovat helposti liikuteltavia ja suhteellisen pienikokoisia. Väärin käytettynä vaatimustenmukainenkin laite voi olla vaarallinen Tilojen valaistukseen on tarjolla runsaasti erilaisia valaisimia. Kuluttajien tulee kiinnittää huomiota valaisimen lämpötilaan sitä käytettäessä. Valaisimien, kuten muidenkin sähkölaitteiden turvallisuudelle on asetettu lainsäädännössä vaatimuksia. Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että nämä vaatimukset täyttyvät. ”Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieniaan ja hiustenhoitoon tarkoitetut laitteet, kuten hiustenkuivaajat ja partakoneet. Myös sähkötyökalut sekä keittiön ja kodinhoidon pienkoneet on useimmiten irrotettava verkosta”, Lepistö sanoo. Vaatimustenmukainenkin valaisin voi aiheuttaa palovaaran, jos se asennetaan sopimattomaan paikkaan tai jos valaisin voi esimerkiksi kaatua sängylle tai muulle tekstiileillä verhoillulle pinnalle. Myös valaisimien valinnassa tulee huomioida valmistajan antamat asennus- ja käyttöohjeet. Sen sijaan kiinteästi asennettuja ja suurikokoisia sähkölaitteita ei yleensä tarvitse käytön jälkeen pistorasiasta irrottaa. ”Mikroaaltouunit, pesukoneet ja viihde-elektroniikan laitteet, kuten televisiot, digiboksit ja tietokoneet on suunniteltu niin, että virtajohtoa ei tarvitse irrottaa, kun laitetta ei käytetä. Joillekin viihde-elektroniikan laitteille toistuva virtojen katkaisu saattaa olla jopa haitallista.” Vaatimustenmukaisen sähkölaitteen oikeasta ja turvallisesta käytöstä on aina vastuussa laitteen haltija tai käyttäjä. Sähköliesi, kiuas, valaisin, lämmityslaite tai muu sähkölaite voi aiheuttaa tulipalon, jos laite esimerkiksi peitetään käyttöohjeen vastaisesti. www.tukes.fi Plaani 3 2012 Valaistus 59 Aurattava maavalokaapeli Draka FlexTube® Uusi Draka FlexTube®-maavalokaapeli soveltuu auraukseen ja täyttää operaattorien vaatimukset. Erityisesti suurikuituisena, esim. 192, 288 ja 432-kuituisena, kaapeli on kooltaan pieni ja kevyt verrattuna yleisesti käytössä olevaan kerrattuun rakenteeseen. Sama kaapeli soveltuu hyvin myös kanava-asennukseen vetämällä tai jopa puhaltamalla. Draka FlexTube®-mikromoduuliin perustuvat valokaapelit tuovat entistä enemmän tilansäästöä ja joustavuutta optiseen kaapelointiin. Työ on helppoa ja siistiä, eikä mikromoduulin avaaminen vaadi työkaluja. Kaapelin käsittely on kolmanneksen nopeampaa kuin kerratun rakenteen. Mikromoduulissa kuitunippu on päällystetty pehmeällä muovimateriaalilla. Tuloksena on erittäin taipuisa, käytännössä kuiva, lämpöstabiili ja tilaa säästävä elementti. Haaroitus kylkiotolla kuitua katkaisematta on helppoa, ja mikromoduulit voidaan taivuttaa hyvinkin pienelle taivutussäteelle ilman lommahdusvaaraa. Myös yksittäinen kuidun kylkiotto kuitumoduulista käy vaivattomasti. Sisäkaapeleissa kuidut voidaan ottaa ulos liittämistä varten vaippaan tehdyn pienen aukon kautta. FlexTube®-kaapelien vaihtoehdot ulottuvat 6-kuituisesta aina 864-kuituiseen rakenteeseen ja mitä erilaisimpiin sovelluksiin. Käytettäessä taivutussietoisia BendBrightXS-yksimuotokuituja (G.657.A2) tai -monimuotokuituja voidaan moduuliniput asentaa pieniinkin jatkoskoteloihin. www.draka.fi www.prysmian.com Prysmian Group investoi noin 40 miljoonaa merikaapelitehtaaseen Pikkalassa Kaapelikonserni Prysmian Group otti kesäkuussa käyttöön uuden merikaapelitehtaansa Kirkkonummen Pikkalassa. Investoimalla noin 40 miljoonaa euroa tuotannon laajennukseen yhtiö vastaa lisääntyvien merituulipuistojen sähkönsiirron tarpeisiin. siä. Pikkalan tehdas on maailmalla tunnettu myös suurjännitekaapelien valmistajana. Sen sijainti on logistisesti hyvä ja kaapeli voidaan lastata tehtaasta suoraan laivaan. On luontevaa laajentaa tuotantoa juuri täällä”, Marcello Del Brenna kertoo. Prysmian Groupin Suomen toimitusjohtaja Javier Arata katsoo merikaapeliprojektin tuoneen tarvittavaa kasvua ja vakautta Pikkalaan. "Vaativa merikaapelivalmistus on tarjonnut suurelle osalle työntekijöistämme mahdollisuuden haastavampiin ja monipuolisempiin tehtäviin ja työssä kehittymiseen", Arata sanoo. "Hyvät kokemuksemme suomalaisesta toimintaympäristöstä vaikuttivat ratkaisevasti päätökseen sijoittaa strategisesti tärkeä tuotantoyksikkö osaksi Pikkalan tehdaskokonaisuutta", sanoo konsernin merikaapeliliiketoiminnasta vastaavan Prysmian Power Linkin toimitusjohtaja Marcello Del Brenna. Prysmian Group on kahdeksan miljardin liikevaihdollaan alansa suurin yhtiö maailmassa ja näkee suomalaistehtaan erittäin tärkeänä siirryttäessä älykkäämpiin ja kestävää kehitystä edistäviin sähkönsiirtoverkkoihin. Konsernin toinen suomalaistehdas valmistaa asennus- ja tietoliikennekaapeleita Oulun Ruskossa. "Olemme investoineet näihin tehtaisiin säännöllisesti ja pitkäjänteisesti, sillä Suomi on meille hyvin tärkeä markkina-alue. Palvelemme paitsi kotimaisia myös kansainvälisiä asiakkaita", Javier Arata sanoo. "Eurooppaan tullaan rakentamaan laajoja merituulipuistoja, joissa sähköä siirretään vaativissa olosuhteissa pitkiä etäisyyk- www.draka.fi Plaani 3 2012 Valaistus 60 www.prysmian.com uutisetPlaani Visuaalisuus ja vuorovaikutteisuus korostuvat uusissa esitystekniikan yhteistyöratkaisuissa Aronet-Esitysyhtiön yksinoikeudella Suomessa edustama kanadalainen SMART Technologies tuo neuvottelu- ja esityskäyttöön helppokäyttöisen Freestorm-yhteistyöratkaisun, joka vastaa visuaalisten ja osallistavien esitystekniikoiden kysyntään. ”Ihminen omaksuu 65 % vastaanottamastaan informaatiosta näköaistin kautta, ja siksi esitystekniikankin tulisi tukea visuaalisuutta. Freestorm-yhteistyöratkaisut lähtevät liikkeelle SMART Technologiesin laajasta interaktiivisten kosketustaulujen ja näyttöjen valikoimasta ja mahdollistavat visuaalisuuden hyödyntämisen luonnollisella tavalla”, kertoo AronetEsitysyhtiön yritysratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Olli Sarvi. ”Yrityksissä ei enää nähdä järkeväksi sitä, että kokoukseen osallistujat seuraavat passiivisina vetäjän yksinpuhelua ja kalvosulkeisia vaan uskotaan kaikkien osallistujien aktivoimiseen. Luomalla perinteisistä kokouksista interaktiivisia yhteistyötilaisuuksia osallistujat saadaan sitoutettua tavoitteisiin huomattavasti paremmin kuin passiivisella osallistumisella”, Sarvi jatkaa. Freestorm-ratkaisun kehitystyössä johtoajatuksena on ollut, että tekniikka ei saa estää tai rajoittaa ideoiden ja ajatusten jakamista tai työstämistä. Niinpä Freestormtuotteiden käyttö tehtiin mahdollisimman intuitiiviseksi ja interaktiiviseksi. Materiaalien jakamisen ennen ja jälkeen sekä erityisesti materiaalien muokkaamisen kosketusnäytöillä tiimityöskentelyn aikana haluttiin olevan välitöntä ja helppoa. Kokonaisvaltaisen Freestorm-ratkaisun muodostavat esimerkiksi uudet SMART Board 8055i interaktiivinen litteä näyttö, SMART Meeting Pro 3.0 -käyttöjärjestelmä ja Bridgit 4.5 -etäyhteysohjelmisto. ”SMART Board 8055i on maailman ensimmäinen suurikokoinen (55”) interaktiivinen näyttö, jossa on liikkeentunnistin. Sensorit aktivoivat näytön päälle, kun joku lähestyy sitä ja sulkevat sen automaattisesti, jos kosketusnäyttöä ei käytetä”, kertoo Olli Sarvi. ”SMART Meeting Pro 3.0 -käyttöjärjestelmän kaksisuuntaisen piirto-ohjelma avulla kaikki osallistujat – ovat he sitten läsnä kokoushuoneessa tai osallistuvat etänä – voivat tehdä merkintöjä yhtäaikaisesti omalta koneeltaan yhteiseen materiaaliin. Myös käsinkirjoitetut muistiinpanot voi tallentaa alkuperäiseen tiedostomuotoon. Käyttöjärjestelmä on integroitu Microsoftin Exchange-ohjelmistoon”, Sarvi jatkaa. ”Bridgit 4.5 -etäyhteysohjelmisto mahdollistaa neuvottelutilan ja etäyhteyksien kautta osallistuvien näytöillä näkyvien videokuvien koon muokkaamisen vastaanottajan näytön kannalta optimaaliseen resoluutioon. Ohjelmiston avulla etäyhteyden kautta osallistuvat voivat koputtaa virtuaalisesti liittyäkseen mukaan tiimityöskentelyyn tai viitata virtuaalisesti pyytääkseen puheenvuoroa ilman, että häiritsevät palaverin kulkua”, Sarvi summaa. Freestorm-tuoteperheen yksittäiset osat toimivat saumattomasti etäyhteistyövälineillä ja ne ovat integroitavissa tavallisimpien ja alakohtaisten sovellusten sekä muiden valmistajien etätyökalujen kanssa. www.aronet.fi Plaani 3 2012 Valaistus 61 uutisetPlaani Rakentamisen laatu herättää intohimoja myös tekijöissään Rakentamisen laatu puhututtaa alan ammattilaisia. Rakennusteollisuus RT:n järjestämässä verkkohaastattelussa lähes tuhat rakennusalan edustajaa pohti syitä rakentamisen laatuongelmiin ja etsi keinoja niiden ratkaisemiseksi. Päällimmäiseksi pulmaksi nähtiin liian kireät aikataulut. Pintaa raaputtamalla esiin nousivat suunnittelun ja yhteispelin puutteet hankkeen eri vaiheissa ja eri toimijoiden kesken. Toisaalta ammattilaiset haluavat pitää kiinni perinteisestä ammattiylpeydestä ja saada tunnustusta hyvin tehdystä työstä. ”Jos autotehdasta verrattaisiin rakennushankkeeseen, jokainen valmistettava auto olisi prototyyppi. Tuotantolaitos vaihtaisi paikkaa ja tekijöitä jokaisen auton jälkeen, ja suunnitelmat sekä aikataulu tulisivat usein asiakkaalta. Millaisilla autoilla mahtaisimme ajaa?”, heittää rakentamisen kehityksestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Haastateltavat pitivät rakentamisen laadun kannalta keskeisinä etenkin suunnittelun ja tuotannon parempaa koordinointia sekä tiiviimpää yhteistyötä hankkeen eri osapuolten välillä. Epäselvät vastuusuhteet nakertavat ammattiylpeyttä, joka on perinteisesti ollut rakentajilla vahva. Tekijöitä pitäisi kannustaa kaikilla tasoilla laadun tuottamiseen ja nostaa esiin myös myönteisiä esimerkkejä. Rakennusalan ammattilaisten kokemat ongelmat kiteytyivät yksimielisesti aikatauluihin. Rakennuttaja valmistelee hanketta yleensä pitkään, mutta aika lopullisesta aloituspäätöksestä rakennustöiden alkamiseen jää usein liian lyhyeksi. Yksityiskohtia ei ehditä ratkoa ennalta, ja kiire suunnittelussa siirtää kiireen työmaalle. ”Rakentaminen onnistuu kuitenkin useimmiten hyvin, vaikka se on erittäin monen muuttujan summa. Kyse on verkostojen ja projektien hallinnasta”, Rakentamisen laatu RALA ry:n toimitusjohtaja Tuula Råman muistuttaa. ”Hankkeet ovat nykyään sen sorttisia, että karrikoiden sanottuna, kun tänään aloitetaan, niin eilen piti olla jo vastaanottotarkastus”, eräs haastateltava sanoo. ”Pahimmat esimerkit epärealistisen kiivaista aikatauluista tulevat kuntasektorilta”, toteaa toinen. Rakentamisen laatua koskevan verkkohaastattelun toteutti kesäkuussa Rakennusteollisuus RT ry:n ja Rakentamisen laatu RALA ry:n toimeksiannosta Fountain Park. Haastattelun osallistujiksi kutsuttiin rakentamisen eri osapuolia, muun muassa suunnittelijoiden, rakennuttajien, urakoitsijoiden ja viranomaisten edustajia. Mielipiteensä ilmaisi melkein tuhat ammattilaista. Kiire ei ole perimmäinen syy vaan seuraus heikosta hankkeen johtamisesta ja ennakkovalmistelusta. Urakoitsijallakin on monesti hoppu rynnätä montulle, vaikka kannattavampaa olisi miettiä paremmin etukäteen töiden yhteensovittamista ja hankintoja. ”Ensin suunnittelu, sitten toteutus. Ei samaan aikaan”, kuuluu ammattilaisen neuvo, joka pätee myös omatoimirakentajalle. ”Rakentamisessa korostuvat eri toimijoiden roolit, minkä vuoksi oli tärkeä saada näkemyksiä koko ketjusta. Verkkoaivoriiheen osallistuneiden vastausaktiivisuus osoittaa, että alalla koetaan laatu ja sen kehittäminen merkittäviksi”, sanoo johtaja Janne Jauhiainen Fountain Parkista. Yhteistyöllä aika- ja kustannuspaineet haltuun Rakentamisen haasteeksi haastatteluissa kohosi alan pirstaleisuus ja kokonaisnäkemyksen puuttuminen. Tämä johtuu sekä toiminnan projektiluonteisuudesta, toimijoiden määrästä että alalla yleistyneistä jaetuista urakkamalleista. www.rala.fi www.rakennusteollisuus.fi Plaani 3 2012 Valaistus 62 VALOVOIMAA Julkisiin tiloihin VALAISTUSALAN TAPAHTUMA 12.–16.9. Helsingin Messukeskus irtalähteellä voit himmentää valaisimen t-toimintoa. Concept i Line -virtalähteiden illisestä esitteestä ja osoitteesta ceptiline. Uusi kotimainen LEDsisävalosarja julkisiin tiloihin. ValoLight esittelee julkitilojen Valovoimainen, energiatehokas ja kotien sisustusvalaistusta, ja pitkäikäinen. Lisänä ainutlaaja valaisintarvikkeita. tuinen Ambienttunnelmavalo. LED Interior Lighting valonlähteitä Luvassa ammattilaisohjelmaa sekä Sarja sisältää tehokkaita kohdeuutuutena arkkitehdeille ja sähkösuunnitUniversal Design Spot S104 ja alasvaloja myymälöihin, telijoille suunnattu Pro Valo -alue. ValoLight majoitus- ja kokoustiloihin ym. järjestetään Habitaren yhteydessä – tutustu erikoisN E N A M B I E N T- T O I M I NSuunnittele TO ➔ Ambient and function lighting combined in one spotlight näyttelyihin, kansainväliseen muotoiluun Ahead!tunnelmasi! ➔ Light colour available in either warm white or cool white alueella ja julkitilojen ratkaisuihin Interioressa. Spotissa on Ambient-valotoiminto, jota voi ➔ Special HELLA reflector technology for optimal illumination Exterior ring ➔ High-tech converter solution to control two separate flow lines valaistuksen luomiseen. VäreinäTule oranssi, tutustumaan HELLA(ambient and room lighting dimmable via 1 – 10 V interface) www.valotapahtuma.fi en. Saatavana sekä sisäisellä että ulkoiuutuuksiin Habitare-messuille ➔ Excellent thermal management. (No overheating and low radiant heat) kaalla. Valotoiminto toimii 50 mA vakio- ➔ Extremely shatter-proof components osastolle 6R91. Yhteistyökumppaneina Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry Interior ring ELECTRICS Lamp type ADDITIONAL DATA AAMMBBI IEENNTT Rated voltage LED Spot M1 LED driver 500 mA /50 mA (max. 26 W) 230 VAC Power* 20 W Dimming About 1 - 10 V interface IP 44 or Driver IP protection class (light) Dimensions (Ø, H) AMMATTILAISAJAT: KE KLO 10–18, TO KLO 10–14. PÄÄSYLIPPU 30 € 102 mm diameter Installation depth 50 mm height (Interior ambient function) 69 mm height (Exterior ambient function) YLEISÖLLE: TO KLO 14–19, 50 mm Weight 296 g Materials PE KLO 10–19, LA-SU 10–18. PÄÄSYLIPUT 15/10 € Aluminum housing Housing frames Available in round or rectangular Luova toimistovalaistus Ledit ovat tulossa vahvasti myös toimistojen valais tukseen. Tiedämme, kuinka niiden avulla luodaan inspiroivia ympäristöjä. Appareo, Tibi ja Notor LED ovat osa uutta, loistavaa ledvalaisinmallistoa. Katso lisätietoja netistä. Appareo www.fagerhult.fi Tibi Notor LED
© Copyright 2024