4 2012 Sähkösuunnittelu - Sähkösuunnittelijat NSS ry

Plaani
4 2012 Sähkösuunnittelu
Nyt uudet entistä
tehokkaammat
ENERGIATEHOKKAAT
VALAISTUSRATKAISUT
LED-versiot saatavilla
- LED-versiot saatavana
valaisinkohtaisella tehonpudotuksella yöaikaan
- Modulirakenteinen,
helposti päivitettävissä
uusille valonlähteille
mm. LED
- LED tekniikka takaa
pitkän käyttöiän
VARSI- JA
PYLVÄSVAIHTOEHDOILLA LISÄÄ
NÄYTTÄVYYTTÄ
Valaisimien hyvä
muotokieii yhdessä
erilaisten varsi- ja pylväsvaihtoehtojen kanssa korostavat hyvien
valaistusominaisuuksien lisäksi kaupunkikuvallista arkkitehtonista ilmettä.
www.elektroskandia.fi
Hedtec
Hedtec on sähköteknisten tuotteiden asiantuntijaorganisaatio. Tuotevalikoimamme
sekä osaamisemme kattaa laajasti rakentamisen, liike-elämän, asumisen ja teollisuuden
eri osa-alueita. Toimimme yhteistyössä sähkö- ja valaistussuunnittelijoiden, arkkitehtien,
tukkuliikkeiden, erikoisliikkeiden, urakoitsijoiden, jälleenmyyjien sekä teollisuuden kanssa.
www.hedtec.fi
uudet prof led
valonheittimet vaativaan käyttöön
polttoikä: 50 000 h
UUTUUS!
kolmen
vuoden takuu
värilämpötila: 4000k
k
Saatavana kahta eri väriä:
antraSiitti ja valkoinen
kolme eri kokoa:
10W / 750 lm, 30W / 2250 lm ja 50W / 3750 lm
onnline prof led -valonheittimet
Onnline Prof LED on uusi modernisti muotoiltu
valonheitinsarja. Valolähteenä on integroitu
LED-moduli joka syttyy heti.
Litteän muotonsa ansiosta ne soveltuvat tyypillisten ulkoalueiden lisäksi myös vaativimpiin sisävalaistuskohteisiin
esimerkiksi seinänpesijäksi halli- ja galleriatiloihin.
Valonheittimet soveltuvat piha-alueiden, rakennustyömaiden, kuormauslaitureiden, opasteiden, julkisivujen
ym. valaistukseen.
Runko on polttomaalattua painevalualumiinia. Salvat suulakepuristettua alumiinia. Ulkoiset ruuvit ja pultit ruostumatonta terästä. Saranoitu, karkaistu, lämmönkestävä etulasi.
onninen oy, Mittalinja 1, 01260 Vantaa, p. 0204 85 5111 www.onninen.fi
SUNSHINE.
UUtta: of-sarJan leD-ValonHeittimet. sUUri ValoteHo, alHainen
energiankUlUtUs.
Laaja-alainen valaistus, energiaa säästävä ja
lämpösuojauksen ansiosta pitkäikäinen – näillä
korkean laadun LED heittimillä olet aina voittajan
puolella. Erikoisalumiinista valmistettu kotelo on
niin sateen kuin merivedenkin kestävä. Pitkä ikä
ja paljon valoa.
UUtta of/ofl
120/240/500
ValonHeittimet
merivesisuojattu
leD-valonheitin yhdestä
valumuotista.
performance for simplicity
ESYLUX Suomi Oy | [email protected] | www.esylux.fi
AZ_ESY_OF_Flooter_Plaani_1212_FI .indd 1
NÄIHINKIN KOHTEISIIN ON VALITTU
MEIDÄN INNOVATIIVINEN, LUOTETTAVA JA STANDARDIEN MUKAINEN
TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄMME.
07.11.12 15:35
Forum-kauppakeskus, Jyväskylä
ESCAP+AALTO-yksikkövalaisinjärjestelmä
Teknowaren elektroniikkatuotantolinja, Lahti
100% suomalaista elektroniikkaosaamista
Mecca Metro, Saudi-Arabia
Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä
Kauppakeskus Rinne, Rovaniemi
Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä
Magasinet-kauppakeskus, Drammen, Norja
ESCAP+AALTO-yksikkövalaisinjärjestelmä
Teknowaren T&K, Myynti ja After Sales, Lahti
Laatua komponenttitasolta asiakkaalle asti
Yas Island, Abu Dhabi, U.A.E.
Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä
City 2 -kauppakeskus, Taastrup, Tanska
Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä
Science Building, Pécs, Unkari
Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä
Teknowarelaiset ryhmäkuvassa, Lahti
Yhteistyötä asiakastyytyväisyyden eteen
Géopolis-yliopisto, Lausanne, Sveitsi
Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä
Ilmarisentie 8, 15200 Lahti
Puh. 03-883 020
[email protected]
www.teknoware.eu
Crystal Palace, Ljubljana, Slovenia
Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä
Musiikkitalo, Helsinki
Osoitteellinen keskusakustojärjestelmä
Plaani 4 2012
Sähkösuunnittelu
Plaani on sähkösuunnittelijoille,
rakennuttajille ja muille rakennusalan
ammattilaisille suunnattu lehti, jota
julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys
Sähkösuunnittelijat NSS ry.
13. vuosikerta
Julkaisija
Sähkösuunnittelijat NSS ry
Toimitus
NSS ry / Plaani
Alppikatu 13 B 15
00530 Helsinki
www.nssoy.fi
p. 09 701 46 11
f. 09 768 245
e. [email protected]
Päätoimittaja
Risto Hiltunen
Toimituspäällikkö
Virpi Kumpulainen
p. 09 701 46 11
Toimitusneuvosto Plaani 4 2012
Antti Danska,
Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy
Kari Kaleva,
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Matti Kiiskinen, SKOL ry
Ilpo Peltonen, RAKLI ry
Agne Klawer, ERCO Lighting AB
Taitto ja ulkoasu
Johanna Bruun, Studio2b
Kansikuva
Viking Linen Tukholman liikenteen käyttöön rakennettu maasähkön syöttöjärjestelmä otettiin käyttöön syyskuun lopussa
Helsingin Katajanokan satamassa.
Kuva: Virpi Kumpulainen
7
Tietomallinnus etenee – vai eteneekö?
Risto Hiltunen
7
Kari Kuosman sähkögrilli
8
Hankintakäytäntöjä muutettava Matti Valli
11
Työkaluja työmäärien arviointiin Matti Valli
12
Citycenterin liikekortteli peruskorjattiin keskustan
vetonaulaksi Virpi Kumpulainen
18
Espoon Derby: Tietomallinnus tuki rakennusprosessia Matti Valli
22
Viking Linen risteilijät liittyivät maasähköön
Virpi Kumpulainen
24
Uudistuneen SFS 6000:n taustat sähkösuunnittelijalle Tinni Karakorpi
26
Varmista SFS 6000 mukaisten suojausvaatimusten
toteutuminen sähkösuunnittelussa Esa Tiainen
30
Sähköauton kyydissä Anna-Maija Gruber
32
Pilviteknologian hyödyntäminen kiinteistön energianseurannassa Petri Lappalainen
34
Jyväskylässä led-valaisimia pääsee vertailemaan
luonnossa Jarno Liski ja Annukka Larsen
38
Kruunuvuorenrannan valot -suunnittelukilpailu
ratkaistu
40
Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailun
palkinto Mikko Rikalalle ja Timo Niskaselle
42
Uutiset
Painopaikka
Painoyhtymä Oy Porvoo
ISSN 1457–0246
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
Irtonumero 8 euroa
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
6
pääkirjoitusPlaani
Tietomallinnus etenee – vai eteneekö?
Tietomallinnusta on käytetty talotekniikkasuunnittelussa
jo pitkään. Arkkitehti-, rakenne- ja LVI-suunnittelu ovat
olleet kehityksen kärjessä, mutta myös sähkösuunnittelussa mallinnusta käytetään entistä enemmän. Piirustuslauta korvattiin aikoinaan CAD:llä. Se oli iso muutos, joka
mullisti suunnittelua. Onko tietomallien kohdalla käynnissä samanlainen murros? Ainakin tällä alueella koko ajan
tapahtuu.
Eräänä syynä sähköistysalan suunnittelun jäämiseen kehityksen kärjestä on se, että sähköalan 3D-tuotemalleja
on rajoitetusti. Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen kaupan liitto julkaisivat keväällä 2010 ohjeistuksen sähköalan graafisten 3D-tuotemallien tekoa varten.
Mallien tekeminen helpottuu, käytettävyys paranee ja
laitevalmistajille syntyy kustannussäästöjä, kun sama
malli palvelee eri suunnitteluohjelmistoja. Nyt on saatu
ensimmäiset täysin tuon ohjeistuksen mukaiset mallit
valmiiksi Esylux Oy:n ja Kymdata Oy:n toimesta. Toivottavasti jatkoa seuraa nopeassa tahdissa.
Rakentamisen tehtäväluettelot on uusittu ja niissä työn
tilaajan on otettava kantaa suunnitteluohjelmistojen
tasoon ja haluamiinsa tulosteisiin eli halutaanko käyttää
tietomallia. Tehtäväluettelot saivat asian tiimoilta jatkoa
viime keväänä, kun julkistettiin YTV Yleiset Tietomallivaa-
timukset 2012. Niissä esitetään vähimmäisvaatimukset
mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaatimusten lisäksi voidaan esittää lisävaatimuksia. Näin rakennushankkeen eri osapuolilla on pohja valita yhteinen
näkemys mallinnusprojektista ja sen laajuudesta
Edelleen on tietomallipohjaisessa suunnittelussa taloteknisen mallintamisen kannalta kehitystarpeita suunnittelutapaan ja aikatauluun. SKOL ry:n toimesta yritettiin
saada jo vuoden 2011 alkupuolella liikkeelle tietomallipohjaisen suunnittelun laatusuositus. Siinä kuvattaisiin
malliprosessi ja yksityiskohtaisia ohjeita, jotta mallintamisen edut tulevat hyödynnetyksi oikealla tavalla niin
suunnittelijoiden yhteistyössä kuin urakkalaskennassa ja
työmaalla. Asiaa viedään eteenpäin.
Näistä eri toimista näkyy, että alalla tapahtuu ja asiassa mennään eteenpäin. Suunnittelutehtävissä, kuten yleensäkin työmarkkinoilla, on tapahtumassa suuri
sukupolvenvaihdos. Uusia nuoria tekijöitä, joille tietotekniikka on itsestäänselvyys, on laajalla rintamalla mukana
toimistoissa. Laittakaamme työkalut ja prosessit kuntoon
tietomallinnuksen maksimaalista hyödyntämistä varten.
Risto Hiltunen
Päätoimittaja
kari kuosman sähkögrilli
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
7
"Hankintakäytäntöjä muutettava"
Matti Mannonen SKOL:in vetäjäksi
”SKOL ja suunnittelualan yritykset kannattavat paikallista
sopimista, koska
jokaisen yrityksen kilpailutilanne on erilainen.
Palkankorotusvara syntyy vain
kannattavasta
toiminnasta”,
Matti Mannonen
pohtii.
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry sai syyskuussa uuden vetäjän, aikaisemmin WSP Finlandilla toimitusjohtajana työskennelleen Matti
Mannosen. Otaniemestä valmistuneella infra- ja vesirakentajalla on työkokemusta myös JP-Transplan Oy:stä ja Finnroad Oy:stä sekä TVH:sta.
Mannonen on ollut vahvasti mukana SKOL ry:n toiminnassa, viimeksi neljä vuotta liiton hallituksessa, joista
kaksi vuotta varapuheenjohtajana. SKOL:n aikaisempi
pitkäaikainen toimitusjohtaja Timo Myllys jatkaa järjestön palveluksessa siirtymävaiheen yli.
on muuttanut Espoon Tapiolasta Teknologiateollisuus
ry:n tiloihin Helsingin Etelärantaan, joka on paikka verkottua. Kontaktit päättäjiin ja ministeriöihin paranevat,
vaikkakin aikaisemmat tiiviit yhteydet Espoossa toimiviin
lukuisiin jäsenyrityksiin jäävät nyt vähemmälle.
Sähkösuunnittelu on merkittävässä asemassa SKOL-yritysten toiminnassa. Järjestön toiminta ja linjaukset vaikuttavat
merkittävästi sähkösuunnittelijoiden toimintaympäristöön.
Jäsenyritysten lukumäärä on 205, joista kolmasosa eli lähes
70 yritystä ilmoittaa yhdeksi toimialakseen sähkötekniikan;
se on enemmän kuin millään muulla toimialalla.
Arvostuksen nostamiseen käytetään myös viestintää, jonka
tehostamisessa tukeudutaan oman toiminnan lisäksi paljolti
Teknologiateollisuuden resursseihin. Mannonen muistaa
mainita, että teknologiateollisuuden osuus maamme viennistä on 60 prosenttia ja T&K-toiminnasta 80 prosenttia.
”Aiomme nostaa esiin positiivisia caseja, miten hyvällä
suunnittelutyöllä on saatu aikaan tilaajille aikaisempaa
parempia ratkaisuja. Voimme korostaa elinkaaritehokkuutta, jotta konkreettisesti nähdään, mitä hyvä suunnittelu merkitsee kokonaistaloudellisuudessa ja tuottavuudessa”, Matti Mannonen sanoo.
Sähkösuunnittelu on tärkeässä asemassa yhteiskunnassa. Konsulttitoimistojen lisäksi lähes jokaisella paikkakunnalla toimii sähkösuunnittelua tarjoava sähköurakoitsija. Näitä ei kuitenkaan hyväksytä SKOLin jäseniksi,
koska suunnittelijan tulee olla puolueeton ja riippumaton
suhteessa valmistajiin ja toteuttajiin. Kahta isäntää ei ole
lupa palvella. Jäsenkelpoinen yritys ei saa ottaa urakointiriskiä, mutta projektien johtaminen on sallittua.
Arvostusta nostamaan
Matkasaarnaajan hommia piisaa. Asioista päättävien
tietoisuuteen on taottava lyhyt ja ytimekäs mutta yksinkertainen perusviesti: Hyvään suunnitteluun kannattaa
investoida, koska se maksaa itsensä nopeasti takaisin.
Koulutuksen kehittämisessä yhteistyö Teknologiateollisuuden koulutus- ja osaamisyksikön kanssa nousee
tärkeäksi. Ammattiopistojen, ammattikorkeakoulujen
ja teknillisten yliopistojen opetuksen sisällöstä riittää
keskusteltavaa. Mannonen kiittelee jo AMK-uudistuksen
tavoitetta koulutuksen työelämälähtöisyyden parantamiseksi. Kansainvälisiin haasteisiin vastataan vain kouluttamalla kokonaisuuksia hallitsevia osaajia.
Alan arvostusta on nostettava, kuuluu toimeksianto. Tämän kanssa istuu hyvin yhteen se, että SKOL:in toimisto
Hankintalaki päänsärkynä
Yhdeksi voitettavaksi ongelmaksi Mannonen nostaa
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
8
suunnitteluPlaani
SKOL pyörii jäsenmaksutuloilla
SKOL ry:n 600 000 euron tulobudjetti koostuu jäsenmaksuista,
jotka määräytyvät työntekijäluvun mukaan. Minimijäsenmaksu
on 500 euroa vuodessa, mutta ala työllistää kokonaisuudessaan lähes 15 000 henkeä, joten jäsenyyden hinnaksi per työntekijä tulee keskimäärin reilut 40 euroa. Muita tuloja esimerkiksi koulutuspalveluista ei ole, koska alan koulutus kanavoidaan MIF:n kautta. MIF eli Management Institute of Finland on
entinen Johtamistaidon opisto JTO.
SKOLin palveluksessa työskentelee toimitusjohtaja Matti Mannosen lisäksi kaksi kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen
asiantuntija. Toimistopalvelut hankitaan Teknologiateollisuus
ry:ltä. Vaikuttamisessa, viestinnässä, innovaatiotoiminnassa ja
koulutusasioiden edunvalvonnassa tehdään jatkuvaa yhteistyötä Teknologiateollisuuden asiantuntijoiden kanssa.
Teknologiateollisuus neuvottelee suunnittelu- ja konsulttialan
työehtosopimukset alan ylemmille toimihenkilöille (YTN) ja toimihenkilöille (Pro) SKOLin jäsenyrityksistä koostuvan taustaryhmän kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Suunnittelualan
palkat määräytyvät paitsi osaamisen myös tuloksen perustella.
Merkittävässä osassa suunnitteluyrityksistä avainhenkilöitä on lisäksi osakkaina. Toimihenkilöiden taulukkopalkkausjärjestelmällä ei suunnittelualalla ole juuri merkitystä, käytännössä yrityksissä maksetaan enemmän kuin taulukkopalkat edellyttäisivät.
hankintalain ja julkisen hallinnon kilpailuttamismenettelyt. Hankintalain pykälien yksioikoinen soveltaminen
ja hinnan painoarvon ylikorostuminen tarjouskilpailussa
pakottaa julkisen sektorin asiakkaat ostamaan entistä
lyhyemmässä ajassa ja entistä pienemmillä resursseilla
tehtyä suunnittelua. Tämän kierteen hän aikoo katkaista.
Tehtävä ei ole mahdoton. Tilaajat niin yksityisellä kuin
julkisellakin puolella tietävät hyvin, että suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut sanelevat suurimman osan niin
toteutuksen kuin hankkeen elinkaaren aikaisista kustannuksista.
Kaikkein hankalin tilanne lienee pienissä kunnissa, joissa
hankinnoista vastaavat projektipäälliköt eivät ole kilpailuttamisen asiantuntijoita. Heillä ei ole kokemusta sellaisten tarjousasiakirjojen laatimisesta, joissa laadun ja
kokonaistaloudellisuuden painoarvo olisi hintaa suurempi.
Heidän on pakko hyväksyä halvin tarjous, koska he eivät
halua päätyä markkinaoikeuteen päätöksensä kanssa.
Kilpailuttamiseen uusia sääntöjä
Pelisääntöjen muuttamiseksi tehdään jo työtä. Esimerkiksi Liikenneviraston hankintastrategian uudistustyössä
kehitetään hankinta- ja tarjouspyyntömalleja, jotka mahdollistavat tilaajille kokonaistalouden kannalta järkevät
suunnitteluhankinnat. Kehitystyössä on mukana myös
suunnittelu- ja urakointiyrityksiä, Asunto-, toimitila- ja
rakennuttajaliitto RAKLI ry ja kuntia.
Yksi keino on se, että laadun painoarvoa kasvatetaan
hinnan kustannuksella projektin alkupäässä, jossa uudet
ideat ovat kaikkein arvokkaimpia. Hinnoittelusta saatavat
pisteet voidaan myös pitää mahdollisimman tasaisena
mediaanihintaan asti, jonka jälkeen hintapisteet alkavat
vähentyä. Tämä kannustaa tarjouksen tekijää laadun
pohtimiseen, koska kilpailua ei todennäköisesti voiteta
pelkällä hinnalla.
”Kolmas keino on se, että tilaaja itse arvioi jo tarjouspyynnössä tarvittavan työmäärän, jolloin tarjouksista jäävät pois
nykyiset jopa viisinkertaiset hintaerot. Toimivia työkaluja
työmäärien arviointiin on kyllä olemassa”, Mannonen sanoo.
Senaatti-kiinteistöt edistää mallipohjaista suunnittelua,
mikä parantaa suunnitelmien yhteensopivuutta ja vähentää työmaan ongelmatilanteita, kunhan mallia osataan
käyttää työmaalla hyväksi. Hankinnoissa on huomioitava,
että mallien käyttö lisää suunnittelun työmääriä ainakin
alkuvaiheessa. Mallipohjaisuus tuo kuitenkin huomattavasti tätä enemmän säästöjä toteutuksessa.
Suunnittelutyön kokonaislaskutus suunnittelijaa kohti on
Ruotsissa 30-40 prosenttia korkeampi kuin Suomessa.
Norjassa, jossa on pula osaajista, hintataso on vielä 1,5
kertaa korkeampi kuin Ruotsissa. Myös ostamisen kulttuuri
muissa pohjoismaissa on kehittyneempi. Niissä ymmärretään, etteivät kiinteähintaiset suunnittelutyöt ole aina
paras ratkaisu, vaan että paras lopputulos saavutetaan
neuvottelemalla muutoksista työn aikana. Suhdanteitakin
hoidetaan eri tavalla Ruotsissa, jossa valtio käynnistää
nopeasti uusia rakennusprojekteja taantuman uhatessa.
”Suomessa suunnittelijoiden palkkataso on kuitenkin melko
kilpailukykyinen muihin aloihin verrattuna, vaikkakin urakointipuolella maksetaan avainhenkilöille helposti enemmän, koska henkilökulujen osuus yrityksen kokonaiskustannuksista on suhteellisen pieni”, Matti Mannonen toteaa.
Sopimusehtojakin muokattava
Paperitöitä ja kokouksissa istumista merkitsee myös työ
sopimusehtojen uudistamiseksi. KSE 1995-sopimusehtojen uudistus on loppusuoralla ja täsmennystä kaivataan
myös VM:n ylläpitämiin julkisia hankintoja koskeviin JYSE
2009-sopimusehtoihin. JYSE-ehdoista puuttuu esimerkiksi kokonaan konsultin vastuuta rajoittava pykälä.
Vastaavanlaista uudistustyötä tehdään koko Euroopan
mittakaavassa, tarkoitus on saada aikaan ainakin teollisuusasiakkaita koskevat yhtenäiset sopimusehdot.
Jäsenyrityksillä on omia toiveita. SKOLin odotetaan
keräävän toimialakohtaista suhdanne- ja markkinatietoa Suomessa ja koko Euroopan tasolla. Jälkimmäinen
onnistuu jatkossa yhteistyössä eurooppalaisen konsulttijärjestön EFCAn ja sen jäsenjärjestöjen kanssa.
Tavoitteena on myös liittää EFCA osaksi kansainvälistä
FIDIC-konsulttijärjestöä niin että EFCA edustaisi FIDICä
Euroopassa; näin kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut pienenisivät.
”Kansainvälinen toiminta on suunnittelualalla elinehto.
Yksityisellä puolella tilaajatkin saattavat edellyttää, että
joku osa suunnittelusta tehdään halvemman kustannustason maissa. Ylipäätään yksinkertaisimmat työtehtävät
siirtyvät Suomesta muualle”, Matti Mannonen sanoo.
Konsolidoituminen lisää kansainvälistymisen mahdollisuuksia, sen Mannonen tietää omasta kokemuksesta, sillä
edellinen työnantaja WSP tuli Suomeen 2000-luvun alussa
yrityskauppojen kautta. Se lisäsi Suomen yhtiöiden vientimahdollisuuksia, koska emoyhtiö toimi valmiiksi monessa
muussakin maassa. Yritysten tulee vahvistua ja pitää
huolta osaamisensa korkeasta tasosta, koska kilpailu kiristyy myös Suomessa. Esimerkiksi Baltian maista rantautuu
tänne ainakin rakennesuunnittelua tekeviä toimistoja.
Teksti ja kuva: Matti Valli
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
9
Lataa
DIALux-tiedostot
airam.fi/
ammattilaiset
Teollisuusvalaisimet
Airamin uudet teollisuusvalaisimet tarjoavat ratkaisun niin teollisuushallien kuin
myymälätilojenkin valaistukseen. Tuotetiedot löytyvät uudesta esitteestämme tai
nettisivuiltamme, josta myös valonjakotiedostot ovat ladattavissa. Kannattaa tutustua!
MARINA
MAXILUX
PLATEIA
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kaikki tehot T5 ja T8
Saatavissa ABS -rungolla
Lämpötilaversiot -40 ja +60
Ex-mallit
Laatua, johon voi luottaa
Helppo asentaa
Kaikki tehoalueet T5
Heijastimella tai ilman
Hyvät lisävarusteet
Saatavissa Wielandin liittimellä
Myös korkean tilan heijastin
Helppo asentaa
Valonlähde LED 50 W
Sopii alakattojärjestelmiin
Ripustettavissa vaijeriasennuksessa
Myös himmennettävät mallit
Polttoikä 50 000 h
Helppo asentaa
Kaikki Airamin valaisimet ja valonlähteet yksissä kansissa!
Selaa kuvastoa tai tilaa se osoitteessa airam.fi/ammattilaiset
suunnitteluPlaani
Työkaluja työmäärien arviointiin
Paljonko työtä ja aikaa vaatii valmisteilla olevan rakennushankkeen sähkösuunnittelu? Entä sujuuko tietojärjestelmäsuunnittelu nopeammin vai
hitaammin kuin sähköjärjestelmäkaavioiden piirtäminen?
”TATE 95 ja TATE 2012 -tehtäväluetteloiden rinnalla
voidaan käyttää erillisiä dokumentteja, työmääräarvioita,
jotka ovat työkalu hyvän ja riittävän suunnittelun mitoittamiseen. Dokumenteissa esitetyt käyrästöt auttavat arvioimaan suunnittelutehtävien sisällön laajuutta”, kertoo
SKOL ry:n kehityspäällikkö Matti Kiiskinen.
Tehtäväluettelot on tarkoitettu sopimuslaajuuden määrit1
R A K L I– S K O L – A T L – S A F A
telyyn ja virallisen sopimuksen liitteeksi. Työmääräarviot
on puolestaan nimensä mukaisesti työkalu suunnittelun
työmäärän arviointiin ja budjetointiin, ja niiden luonne on
epävirallisempi. Suunnittelualalla on kuitenkin havaittu,
että määräarvioiden käyttö on vähäistä ja että niiden
olemassaolo unohtuu helposti.
Sähkösuunnittelulle helppoja kohteita ovat esimerkiksi
myymälähallit, vaativia taasen teatterit, sairaalat ja museot”, Kiiskinen kertoo.
Sähkösuunnittelun työmäärämenekki perustuu TATE 95
kohtien 3 ja 4 mukaisiin tehtäviin, jossa luonnossuunnittelun osuus tyypillisessä kohteessa on 20-30 % ja toteutussuunnittelun 70-80 %. Ohje ei ole täydellinen, sillä
se ei kata esimerkiksi hankesuunnittelu- ja tarveselvi(2)
tysvaiheen työmääriä. Pitkälti myös1 työmaan
valvontaan
tarvittavat työmäärät on jätetty pois luettelosta.
Päivitystä odotetaan
Talotekniikan tehtäväluetteloita uusitaan ja täydennetään koko ajan ja pian julkaistaan uusi TATE 2012-tehtäväluettelo. Työmääräarvioita ei kuitenkaan ole vielä
ehditty päivittää vastaamaan 2000-luvulla annettuja
määräyksiä ja sääntöjä. Suunnittelijan työmääriä on
lisännyt muun maussa energiatehokkuuteen liittyvän
suunnittelun kasvu.
Kokemusperäisiä arvioita
Työmäärät ovat kokemusperäisiä arvioita, kuinka paljon
suunnittelutunteja kunkin tyyppisen ja kunkin kokoiseen
suunnittelukohteeseen olisi hyvä käyttää. Perusohjeet on
laadittu vuonna 1995, mutta tehtävien toteuttamiseen
tarvittavien työmäärien suuruusluokat ovat pysyneet
samoina. Kaikkia työmääräarvioita voi käyttää soveltaen
”Työmääräarviot ovat käyttökelpoisia työkaluja suunnitmyös
korjausrakentamiseen.
telijan tehtävälaajuuden määrittelyssä, suunnittelukokoƒ‚„ƒ
naisuuden hallinnassa sekä suunnittelun laadunvarmis
ei

  ”Arvioissa
puhuta
euroista
eikä dollareista,
vaan tun-ƒ‚
tuksen osana”, Kiiskinen toteaa.

neista.
Työlle
on neljä vaativuusluokkaa,
sen mukaan
 ­
kuinka
kokenut suunnittelija työn tekemiseen tarvitaan.
Teksti: Matti Valli
€‚

‹‡„
Š‹‹ŒŽ‘’€Ž’’“
‹‹’’Ž
‹’•–‹’’Ž
‰







„
„
„
„€

‘’’‹”Ž’
Šˆ“
€
‚
€
‚ ƒ ƒ 

‚‚
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
‚‚‚
‚ƒ
11

†
‚
‚‚‚‚
Talotekniikan tehtäväluettelot ja työmääräarviot löytyvät täältä:
www.skolry.fi/toiminta/tutkimus_ja_kehitys/talonrakennussektori
S ÄHKÖS UUNNITTE LUN TY Ö MÄÄR ÄAR VIO
TALONR AKE NNUS , UUDIS - JA KOR JAUSR AKE NTA MINE N
Valoaukon seinämiä ja kattoa elävöittää led-tekniikalla toteutettu valaistus, jolla
kauppakeskukseen voidaan
luoda erilaisia tunnelmia.
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
12
projektiPlaani
Citycenterin liikekortteli peruskorjattiin keskustan vetonaulaksi
Helsingin ydinkeskustan keskeisimmällä paikalla, rautatieasemaa vastapäätä sijaitseva Citycenterin liikekortteli on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Vuonna 2006 aloitettu jättiurakka on edennyt vaihe vaiheelta, ja nyt kauppakeskuksen ytimen luonnonvalossa kylpevät kauppakäytävät ovat valmiita palvelemaan kaupunkilaisia ja Helsingin matkailijoita.
Kohteen sähkösuunnittelusta on vastannut Hepacon Oy.
Koko
Koko uudistushanke
uudistushanke pitää
pitää sisällään
sisällään kolme
kolme kiinteistöä:
kiinteistöä:
Kaivokatu
Kaivokatu 8:n,
8:n, Aleksanterinkadun
Aleksanterinkadun Hermeksen
Hermeksen ja
ja KaivokaKaivokadun
dun tunnelin.
tunnelin. Kaivokadun
Kaivokadun kiinteistö,
kiinteistö, Makkaratalona
Makkaratalona kankansan
san suussa
suussa tunnettu
tunnettu rakennus,
rakennus, edustaa
edustaa aikansa
aikansa betonibetoniarkkitehtuuria.
arkkitehtuuria. Se
Se on
on valmistunut
valmistunut vuonna
vuonna 1967
1967 arkkiteharkkitehtien
tien Viljo
Viljo Rewellin
Rewellin ja
ja Heikki
Heikki Castrenin
Castrenin suunnittelemasuunnittelemana.
na. Kiinteistön
Kiinteistön peruskorjaus
peruskorjaus lähti
lähti liikkeelle
liikkeelle vuonna
vuonna 2006,
2006,
jolloin
jolloin Helsingin
Helsingin kaupunki
kaupunki vahvisti
vahvisti Citycenterin
Citycenterin kaavakaavamuutoksen.
muutoksen. Tuolloin
Tuolloin päätettiin,
päätettiin, että
että rakennusta
rakennusta kiertävä
kiertävä
"makkara"
"makkara" säilytetään
säilytetään ja
ja ajorampit
ajorampit puretaan.
puretaan. Citycenter
Citycenter
on
on ollut
ollut toiminnassa
toiminnassa koko
koko rakennusprojektin
rakennusprojektin ajan.
ajan.
Kauppakeskuksen
Kauppakeskuksen tiloja
tiloja on
on uudistettu
uudistettu neljässä
neljässä kerrokkerroksessa
sessa Asematunnelin
Asematunnelin lattiasta
lattiasta lähtien.
lähtien. Varjoon
Varjoon jääneet,
jääneet,
vuosikymmeniä
vuosikymmeniä palvelleet
palvelleet kauppakäytävät
kauppakäytävät on
on nyt
nyt valaistu
valaistu
ja
ja kunnostettu
kunnostettu viihtyisiksi.
viihtyisiksi. Kauppakeskukseen
Kauppakeskukseen on
on tullut
tullut
uusia
uusia muotiliikkeitä,
muotiliikkeitä, ravintoloita
ravintoloita ja
ja kahviloita.
kahviloita. Liiketiloja
Liiketiloja
on
on 16
16 950
950 m²,
m², toimistotilaa
toimistotilaa 19
19 470
470 m²
m² ja
ja ravintoloita
ravintoloita
4000
4000 m².
m².
Toimistotilat
Toimistotilat sijoittuvat
sijoittuvat liikekorttelin
liikekorttelin ylimpiin
ylimpiin kerrokkerroksiin.
siin. Lisäksi
Lisäksi korttelin
korttelin keskelle,
keskelle, vanhan
vanhan pysäköintikannen
pysäköintikannen
paikalle,
paikalle, on
on rakennettu
rakennettu Evli
Evli Pankki
Pankki Oyj:n
Oyj:n käyttöön
käyttöön 4
4 200
200
neliön
neliön upouusi
upouusi toimistotalo.
toimistotalo.
sähkösuunnittelun
sähkösuunnittelun lisäksi
lisäksi myös
myös LVILVI- ja
ja RAU-suunnittelu.
RAU-suunnittelu.
Kohteen
Kohteen sähkösuunnittelu
sähkösuunnittelu on
on ollut
ollut toimistolle
toimistolle merkittävä
merkittävä
ja
ja haastava
haastava projekti.
projekti. Kiireisimpinä
Kiireisimpinä hetkinä
hetkinä CitycenteCitycenterin
rin suunnittelua
suunnittelua on
on tehnyt
tehnyt jopa
jopa puolet
puolet sähköosaston
sähköosaston 16
16
henkilöstä.
henkilöstä. Hankkeen
Hankkeen projektipäällikkö
projektipäällikkö Markku
Markku MännisMännistö
tö ja
ja sähkösuunnittelija
sähkösuunnittelija Jani
Jani Tirkkonen
Tirkkonen tuntevat
tuntevat pitkän
pitkän
projektin
projektin vaiheet
vaiheet läpikotaisin.
läpikotaisin.
”Suunnittelutyön
”Suunnittelutyön alkaessa
alkaessa ei
ei vuokralaistietoja
vuokralaistietoja juuri
juuri ollut
ollut
saatavilla.
saatavilla. Tiedossa
Tiedoissa oli
oli määriteltyinä
määriteltyinä vain
vain alueet
alueet joihin
joihin tuli
tuli
liiketiloja,
liiketiloja, ravintoloita
ravintoloita tai
tai toimistotiloja.
toimistotiloja. Tilatyyppien
Tilatyyppien paikat
paikat
saattoivat
saattoivat vaihdella
vaihdella projektin
projektin edetessä,
edetessä, joten
joten varautumivarautuminen
nen muuntojoustavuuteen
muuntojoustavuuteen oli
oli haastavaa.
haastavaa. Urakkalaskentaa
Urakkalaskentaa
varten
varten liiketiloihin
liiketiloihin suunniteltiin
suunniteltiin niin
niin kutsuttu
kutsuttu perusratkaisu,
perusratkaisu,
joka
joka piti
piti sisällään
sisällään pääjohtotiet,
pääjohtotiet, keskukset,
keskukset, poistumisvapoistumisvalaistuksen,
laistuksen, paloilmoittimen,
paloilmoittimen, äänievakuointijärjestelmän
äänievakuointijärjestelmän
ja
ja telejärjestelmien
telejärjestelmien runkokaapelit.
runkokaapelit. Joihinkin
Joihinkin myymälöihin
myymälöihin
suunniteltiin
suunniteltiin myös
myös perusvalaistus”,
perusvalaistus”, kertoo
kertoo Männistö.
Männistö.
Vuokrattavia neliöitä
neliöitä ei
ei saanut
saanut tuhlata,
tuhlata, joten
joten esimerkiksi
esimerkiksi
Vuokrattavia
nousunousu- ja
ja mittarikeskukset
mittarikeskukset sekä
sekä telelaitteiden
telelaitteiden alakeskukalakeskukset
set pyrittiin
pyrittiin sijoittamaan
sijoittamaan tausta-,
tausta-, takataka- ja
ja käytävätiloihin.
käytävätiloihin.
Ongelmaksi
Ongelmaksi muodostuivat
muodostuivat palosuojaukset,
palosuojaukset, koska
koska käytäkäytävät
vät ovat
ovat ylipaineistettuja
ylipaineistettuja poistumisreittejä.
poistumisreittejä.
Suunnittelun
Suunnittelun haasteina
haasteina olivat
olivat myös
myös matala
matala ja
ja vaihteleva
vaihteleva
kerroskorkeus
kerroskorkeus sekä
sekä palkkien
palkkien lävistykset:
lävistykset: läpi
läpi ei
ei päässyt
päässyt
ja
ja alta
alta ei
ei voinut
voinut mennä.
mennä. Suurin
Suurin vaikeus
vaikeus oli
oli iviv- ja
ja savunsavun-
Ravintoloista
Ravintoloista suurin
suurin on
on Namu,
Namu, jonka
jonka makkaratasanteelle
makkaratasanteelle
sijoittuvasta
sijoittuvasta 75
75 metrisestä
metrisestä terassista
terassista avautuu
avautuu urbaanit
urbaanit
näkymät
näkymät suoraan
suoraan Rautatientorille
Rautatientorille sekä
sekä kävelykaduksi
kävelykaduksi
muuntautuvan
muuntautuvan Keskuskadun
Keskuskadun yli
yli Ateneumin
Ateneumin museoon.
museoon.
Merkittävä
Merkittävä muutos
muutos Citycenterissä
Citycenterissä on
on valoisuus,
valoisuus, joka
joka yltää
yltää
kauppakeskuksen
kauppakeskuksen kaikkiin
kaikkiin kerroksiin
kerroksiin korttelin
korttelin keskelkeskelle
le puhkaistun
puhkaistun valoaukon
valoaukon kautta.
kautta. Luonnonvalon
Luonnonvalon lisäksi
lisäksi
kauppakeskuksen
kauppakeskuksen ytimenä
ytimenä toimivan
toimivan valoaukon
valoaukon seinämiä
seinämiä
ja
ja kattoa
kattoa elävöittää
elävöittää led-tekniikalla
led-tekniikalla toteutettu
toteutettu valaistus,
valaistus,
jolla
jolla kauppakeskukseen
kauppakeskukseen voidaan
voidaan luoda
luoda erilaisia
erilaisia tunnelmia
tunnelmia
ja
ja valoelämyksiä.
valoelämyksiä.
Kiinteistön
Kiinteistön omistajan
omistajan Sponda
Sponda Oyj:n
Oyj:n puolesta
puolesta peruskorperuskorjaushankkeen
jaushankkeen projektinjohtajana
projektinjohtajana on
on toiminut
toiminut rakennuttarakennuttamispäällikkö
mispäällikkö Jouko
Jouko Pelkonen,
Pelkonen, pääsuunnittelusta
pääsuunnittelusta vastasi
vastasi
arkkitehti
arkkitehti Olli
Olli Rouhiainen
Rouhiainen Arkkitehtitoimisto
Arkkitehtitoimisto CJN
CJN Oy:stä
Oy:stä
ja
ja sähkövalvojina
sähkövalvojina toimivat
toimivat Gridon
Gridon Oy:n
Oy:n Antero
Antero RantaRantanen
nen sekä
sekä Planek
Planek Oy:n
Oy:n Esa
Esa Ekman.
Ekman. Viimeisen
Viimeisen vaiheen
vaiheen
rakennusurakoitsijana
rakennusurakoitsijana on
on toiminut
toiminut SRV
SRV ja
ja kohteen
kohteen sähkösähköurakoinnin
urakoinnin hoiti
hoiti Sähkö-Aro
Sähkö-Aro Oy.
Oy.
Citycenterin
Citycenterin pitkä
pitkä uudistushanke
uudistushanke on
on sujunut
sujunut
projektipäällikkö
projektipäällikkö Markku
Markku Männistön
Männistön ja
ja sähkösähkösuunnittelija
suunnittelija Jani
Jani Tirkkosen
Tirkkosen mielestä
mielestä hyvin.
hyvin.
Neliöt
Neliöt tarkasti
tarkasti käyttöön
käyttöön
Hepacon
Hepacon Oy
Oy on
on ollut
ollut Citycenterin
Citycenterin uudistusprojektisuudistusprojektissa
sa mukana
mukana alusta
alusta alkaen.
alkaen. Toimiston
Toimiston vastuulla
vastuulla on
on ollut
ollut
Plaani
Plaani 4
4 2012
2012 Sähkösuunnittelu
Sähkösuunnittelu
13
poistokanavien sovittamisessa; sähköasennukset, kuten
johtotiet ja valaisimet, tulivat vielä kanavien alle.
”Rakentamisjärjestys määräsi myös teknisten tilojen rakentamisen vaiheistuksesta poiketen. Esimerkiksi ensimmäisessä rakennusvaiheessa tehtiin kolmannen rakennusvaiheen iv-konehuone K5-kellarikerrokseen. Rakennusvaiheita oli kaikkiaan noin 6-10 laskentatavasta riippuen.
TATE-puolella esimerkiksi varavoimakoneiden vaihto
luettiin omaksi rakennusvaiheeksi”, Männistö kertoo.
Varmaa sähkönjakelua
Citycenterin sähkönjakelu koostuu kolmesta muuntamosta, muuntajia on kuusi 1000 kVA:n suuruista ja yksi
kooltaan 800 kVA. Suurjännitekojeistot ja muuntajat ovat
10 kV:n jännitteisiä.
Öljymuuntajien kunto, mahdolliset vuodot sekä öljyn
kunto tarkastettiin ja muuntajat lämpö kuvattiin mahdollisten niin kutsuttujen kuumien pisteiden selvittämiseksi.
Muuntajien todettiin olevan kunnossa.
Sj-kojeisto oli uusittu vuonna 2003 ja vanhat pääkeskukset uusittiin vuonna 2007. Muuntajien lisäksi vanhasta jakelujärjestelmästä säilytettiin vain suurvirtajärjestelmät.
Suurvirtajärjestelmiin liityttiin OESA-kytkinvarokkein.
Aikaisemmin suurvirtajärjestelmät menivät keskusten
”läpi”, ja jos uusi nousukeskus mahtui vanhoihin mittoihin kuiluun, niin käytettiin samaa tapaa.
”Kaikki liitynnät suurvirtajärjestelmiin tehtiin öiseen
aikaan. Vaihtoon menneiden nousu- ja mittarikeskusten
puuttuneet piirustukset aiheuttivat melkoista salapoliisityötä, osa ryhmistä ja nousuista meni urakka-alueen
ulkopuolelle. Uudet merkittävät nousukaapelit asennettiin
iv- ja kiinteistökeskuksille, ravintolaan sekä toimistotorniin”, Männistö kertoo.
Varavoimakoneista kaksi 250 kVA:n suuruista uusittiin
ja uusia 513 kVA:n koneita hankittiin kaksi. Varavoimaa
syötetään noin 300 kW savunpoisto- ja ylipaineistuspuhaltimille sekä kauppakäytävien varavalaistukselle, turvajärjestelmille, hisseille sekä pumppaamoille. Koneiden jäähdytys
on toteutettu altaisiin johdetulla kylmällä käyttövedellä.
Varavoimakonehuone jäähdytetään vakioilmastointikojein.
(yllä) Sähkösuunnittelun
haasteina olivat matala ja
vaihteleva kerroskorkeus
sekä palkkien lävistykset.
(kesk.) Citycenterin sähkönjakelu koostuu kolmesta
muuntamosta.
(alla) Vanhojen öljymuuntajien kunto tarkastettiin ja
todettiin hyväksi.
Paloturvallisuus huippuluokkaa
Kiinteistön savunpoistojärjestelmää ohjataan turvavalvomon kosketusnäytölliseltä PC:ltä. Savunpoistoluukkujen
ohjaus tapahtuu erillisestä laukaisukeskuksesta.
”Myymälätilojen sekä kauppakäytävien savunpoistoa ohjataan automaattisesti kahden paloilmaisimen toimiessa samassa savulohkossa. Ohjausyksikkö silmukassa välittää ohjaustiedon rakennusautomaatiojärjestelmän palovalvonnan
alakeskuksiin. Savulohkon koon mukaan taajuusmuuttaja
säätää savunpoistopuhaltimen ja korvausilmapuhaltimen
pyörimisnopeutta. Palopellit sulkeutuvat, savunpoistopellit
ja korvausilmaluukut avautuvat. Maanalaisten tilojen savunpoistoa ohjataan vain savunpoiston ohjauskeskuksesta.
Maanalaisiin tiloihin on asennettu myös pelastuslaitoksen
kenttäpuhelinjärjestelmä”, kertoo Männistö.
Palo-VAK -järjestelmän väyläkaapelointi on kahdennettu
rengasverkko, jossa jokaisella valvonta-alakeskuksella on
oma UPS-laite. Kaikki ohjaus-, valvonta- ja nousukaapeloinnit on tehty palonkestävin kaapelein.
Energiatehokkaat valaistusratkaisut
Valaistuksessa myymälöiden perusratkaisu tehtiin 2 x 55
W:n TL-C -putkin. Käyttäjäkohtaiset ratkaisut olivat erikoistapauksia ja ne räätälöitiin kunkin myymälän valaistustarpeen mukaan.
”Valoaukkoon ja kauppakäytäville lähdettiin hakemaan
myyvää ja ostoksiin houkuttelevaa valaistusta: vaihtuPlaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
14
Korttelin keskelle on rakennettu modernia toimistotilaa Evli
Pankille. Uudelle toimistotalolle
on myönnetty LEED Gold –sertifikaatti.
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
15
Uudessa kauppakeskuksessa on
panostettu tilojen selkeyteen.
Valoa rakennukseen tulee sen
keskelle sijoittuvasta valoaukosta.
via valaistustilanteita RGB-led -valaisimin, lasilyhdyn
rakenteiden valaisua sekä vaihtuvaa valoteosta keskelle lasilyhtyä. Valaistuksen suunnittelu siirtyi kuitenkin
kesken projektin toiselle yritykselle, joka teki varsinaisen
ehdotuksen ja suunnitelman. Meille jäi valaistuksen tekninen suunnittelu, asennustekniset asiat, kaapeloinnit ja
keskusratkaisut”, Männistö toteaa.
Ajanmukaista teletekniikkaa
Paloilmoitin rakentui olemassa olevan ESMI MESA
-järjestelmän ympärille. Nykyiset paloilmoittimet siirrettiin paikasta toiseen ja alakeskukset lisääntyivät 16
kappaleeseen. Kun järjestelmään vielä lisättiin savunpoistojärjestelmän ohjaukset, oli järjestelmän toteutus
haastavaa.
Evli Pankin käytössä olevalle uudisrakennukselle on myönnetty LEED Gold -ympäristösertifikaatti. Toimistotalon
rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja ympäristömyönteisiin ratkaisuihin. Toimistotilojen valaistus on suurelta osin toteutettu energiatehokkailla led-valaisimilla. Led-tekniikan käyttö toimistotaloissa
näin suuressa mittaluokassa on harvinaista Pohjoismaissa.
Poistumisvalaistus suunniteltiin määräysten mukaisesti.
Keskusyksikköjärjestelmä on osoitteellinen TAPSA-control
-järjestelmä.
Myymälöihin, kauppakäytäville, ravintoloihin ja käytäville
asennettiin äänievakuointijärjestelmän kaiutinverkosto
kahdennettuna, linja- ja vahvistinvalvonnoin. Kuulutuskoje sijaitsee turvavalvomossa ja automaattiohjaukset
tulevat paloilmoittimelta hiljentäen samalla vuokralaisten
omat äänentoistojärjestelmät.
”Uudisrakennuksen osalta teimme elinkaarilaskelmia,
tutkimme hiilijalanjälkeä ja päädyimme led-valaistusratkaisuun, jossa käytettiin 600 x 600 mm kokoista, 50 W:n
valaisinta, jonka polttoikä on 50 000 tuntia 30 prosentin
alenemalla. Myös portaaton säädettävyys oli mukana
suunnitelmissa. Sillä haettiin optimaalisia valaistusolosuhteita ja energiatehokkuutta. Osaan tiloista suunnittelimme myös tilanneohjauspainikkeet sekä valoisuus- ja
liiketunnistimet. Valitettavasti säätölaitteet karsiutuivat
lopullisesta toteutuksesta pois”, Männistö kertoo.
”Turvavalvomon siirryttyä liikekeskuksen K2-kerroksesta
K3-kerrokseen, käännettiin nykyinen videokaapelointi
uuteen valvomoon. Vanhat video- ja ohjaussignaalikaapelit jatkettiin kuitukaapelein, sen lisäksi vanhaan ja
uuteen valvomoon asennettiin kuitulähetin- ja vastaanotinlaitteet. Kaikki uudet kamerat ovat IP-kameroita ,
joiden yhteydet kulkevat atk-verkon kautta kytkimille ja
kytkimiltä kuitukaapelein valvomon tallenninlaitteille”,
Männistö kertoo.
Myös aurinkopaneelien käyttöä ja asennettavuutta selvitettiin LEED-tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta lisäpisteiden saamiseksi aurinkoenergian osuus olisi vaatinut
koko toimistotornin ulkosienien panelointia.
Teksti ja henkilökuva: Virpi Kumpulainen
Kuvat: Markku Männistö, Hepacon Oy
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
16
Aura LED Duro Long Life - valaisin
Aura on aina kehityksessä mukana ja tuo markkinoille LED-ratkaisuja valaistukseen.
Aura LED Duro Long Life - valaisin on ratkaisu viileisiin ja kylmiin tiloihin, esim.
- pysäköintitalot ja katetut pysäköintialueet
- tuotantotilat
- varastot
Aura Light kehittää ja valmistaa Long Life -valonlähteitä ja -valaistusratkaisuja. Vähintään kolme
kertaa normaalia pidempi käyttöikä vähentää valaisinten ylläpitokustannuksia ja ympäristövaikutuksia
kahdella kolmasosalla. Eco Saver ja Eco -ratkaisut mahdollistavat myös huomattavasti vähäisemmän
energiankulutuksen, jolloin myös energiakustannukset ja ekologinen jalanjälki pienentyvät.
[email protected] •www.auralight.fi
Espoon Derby
Tietomallinnus tuki rakennusprosessia
Derby Business Park on Espoon Perkkaalle Turunväylän varteen meren rannalle toteutettava kolmen kahdeksankerroksisen toimistorakennuksen sekä
erillisen kahdeksankerroksisen pysäköintitalon muodostama kokonaisuus.
”Toteutusmuoto oli perinteinen kilpailu-urakka, mutta
sähkösuunnittelija oli mukana rakentamisessa koko ajan.
Granlund Oy vastasi kaikesta taloteknisestä suunnittelusta ja myös LEED-koordinoinnista. Suunnittelijan valintaan vaikutti ratkaisevasti erään tulevan vuokralaisen
mielipide”, Mäkinen kertoo.
Kohteelle haetaan joko kulta- tai platinatason LEED-sertifikaatti, mistä syystä sähkösuunnittelijalta on vaadittu
tavallista enemmän laskemista. Tietomallinnuksen käyttö
niin suunnittelussa kuin työmaallakin on ollut sekä keskeistä että esimerkillistä. Sähkösuunnittelijalle uusi asia
oli reikävarausten piirtäminen suoraan rakennesuunnittelijalle toimitettavaan tietomalliin. Teräsbetonielementtejä
kokonaisuuteen tulee yli 6 700 kappaletta.
Tieto suoraan tehtaalle
Tietomallien myötä virheiden ja hukkatyön määrä
vähentyi. Esimerkiksi kahdeksankerroksisen pysäköintitalon spiraalimaisen vinot ajorampit olisi ollut huomattavan hankala suunnitella perinteisesti kaksiulotteisesti.
Elementtitehtaan kanssa testattiin toimintamallia, jossa
mallista saatu sähköinen kolmiulotteinen tiedosto syötettiin tehtaan tuotannonohjausjärjestelmään tarvittavia
betoni-, eriste- ja teräsmääriä varten.
”Näin laajamittaisesti tietomallinnusta olemme käyttäneet
aikaisemmin vain Helsingin Musiikkitalon toteutuksessa.
Vantaalle vuonna 2008 nousseessa liikekeskus Flamingossa tietomallinnus oli vielä pienimuotoisempaa”, sanoo kohteen sähköistyksestä vastannut Alpo Mäkinen SRV:stä.
Ensimmäinen rakennus valmistui elokuussa 2012 ja kaksi
muuta valmistuvat kesällä 2013. Sähkösuunnittelu alkoi
vuonna 2010 ja rakentaminen 1,5 vuotta myöhemmin. Paikkaa markkinoidaan laadukkuudella ja hyvällä sisäilmastolla,
liikenneyhteyksillä ja merellisyydelläkin. Kohteen suunnittelussa eräänlaisena esimerkkitalona on toiminut Espoon
Keilanimeen vuonna 2008-2009 rakennettu HTC-talo, paitsi
että nyt valaistuksesta suurin osa on toteutettu ledeillä.
”Projektin alussa pidettiin tietomallinnuspalaveri, jossa
yhdessä rakennuttajan, arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja tate-suunnittelijoiden kanssa sovittiin mallinnuksen
pelisäännöistä ja mallinnustarkkuuksista, mitä mallinnetaan sekä mihin mallia käytettään. Turhaa työtä ei tehty,
vaan mallinsimme vain niitä asioita, joita työmaa ja muut
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
18
projektiPlaani
suunnittelijat tarvitsevat”, kertoo kohteen sähkösuunnittelija Topi Volama Granlund Oy:stä.
Ulkopuolista tietomallikoordinaattoria ei ollut mukana. Suunnittelun aikana tavanomaisten suunnittelukokousten lisäksi
pidettiin erillisiä suunnittelijakokouksia arkkitehdin, rakenne- sekä LVI-, sähkö- ja automaatiosuunnittelijoiden kesken.
Granlundilla oli sisäisiä tate-yhteensovituspalavereita.
Törmäystarkastelut helpottuivat
Työmaalla mallia käytettiin rakenteiden hahmottamiseen,
elementtiasennuksen suunnitteluun ja niiden seurantaan.
Ilman mallia talotekniikka-asennusten törmäystarkastelut
olisivat olleet paljon haasteellisempia.
Varsinkin aliurakoitsijat hyötyivät projektipankissa
viikoittain julkaistusta Tekla BIMsight -mallista, joka oli
(vas.) Kohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy.
(kesk.) Derby Business Park tavoittelee arvostettua
Leed Gold -sertifikaattia. Gold-tason luokituksen
saaminen edellyttää mm. pitkälle vietyjä rakennusautomaatioratkaisuja, energiatehokasta valaisua
sekä sadeveden ja maalämmön hyödyntämistä.
(oik.) Hyvälaatuinen sisäilma on varmistettu jo
rakennusaikana huolehtimalla ilmanvaihtokanavien
puhtaudesta ja sisäilman puhtauden mittaus jatkuu
myös talojen valmistuttua.
(alla) Topi Volaman ja Alpo Mäkisen mukaan LEEDpisteitä talolle on kertynyt muun muassa maalämpöratkaisusta ja siihen kuuluvasta yli 50 maalämpökaivosta. Kesäaikaan tiloja viilennetään moderniin
tapaan pumppaamalla lämpöä takaisin kallioon.
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
19
kaikkien rakennusprojektien toimijoiden käytössä. Teklan
omassa BIM Awards -mallikilpailussa kohde valittiin
vastikään vuoden parhaaksi suomalaiseksi rakentamisen
tietomallinnuskohteeksi.
SRV:n pääkonttori on muuttanut elokuussa ensimmäisenä
valmistuneeseen A-taloon, jossa yhdestä kerroksesta kaksi
kolmasosaa on vielä vuokraamatta. Seuraavaksi valmistuvasta B-talosta on vuokrattu neljä kerrosta. C-taloon
vuokralaiseksi tulee vuonna 2012 ainakin Siemens. Yksi
kerros on jaettavissa neljään osaan ja jokaisen vuokralaisen sähkönkulutus voidaan mitata erikseen, näin lukee
LEED-vaatimuksissa. Varavoimalalle on varaus, mutta nyt
tietojärjestelmät on mahdollista varmentaa UPS:lla.
LEED-luokitus irtoaa helposti
Rakennuskokonaisuudelle haetaan LEED-sertifikaatti,
mikä alun perin oli C-taloon vuokralaiseksi tulevan
Siemensin vaatimus. Sertifikaatti helpottaa myös sijoittajan etsimistä, sillä vuokraisännäksi SRV ei aio ryhtyä.
Kultatason plakaatti irtoaa helposti, mutta palatinatason
saavuttaminen voi jäädä muutaman pisteen päähän.
(oik.) Derby valittiin Teklan omassa BIM Awards
-mallikilpailussa vuoden parhaaksi suomalaiseksi
rakentamisen tietomallinnuskohteeksi.
(vas.) Derbyn toimisto- ja avotiloissa valaistuksen
vaatiman energian tarve on alle kymmenen wattia
neliö, käytävätiloissa alle neljä wattia neliö.
suista, johon kuuluvat myös valaistuksen ohjattavuuteen
vaikuttavat seikat päivänvalo- ja läsnäolotunnistimineen.
Kellarista saattaa löytyä jokunen perinteisellä kytkimellä
varustettu tekninen tila”, Volama sanoo.
Valot eivät pala, mikäli työpisteessä ei työskennellä.
SRV:llä väki liikkuu työmailla ja työpisteessä usein vain
käväistään, joten energiaa säästyy varsin paljon.
”Kerrosten ulkokehillä ikkunoiden vieressä valaistusta on
säädetty jälkikäteen, koska sensorit ovat liian herkkiä ulkoa tulevalle valolle ja työpisteen valaistus jää hämäräksi. Pysäköintihallissa valot palavat sisäkehällä vain mikäli
siellä on liikettä, muuten halli on pimeänä. Ulkovalaistuskin toimii aikaohjauksella, ja leed-vaatimusten mukaan
valosaasteen leviäminen tontin ulkopuolelle on estetty”,
Mäkinen sanoo.
”Mikäli ylin LEED-arvosana tosissaan halutaan, niin lisää
pisteitä on mahdollista saada esimerkiksi aurinkopaneeleilla, joille varaukset ovat valmiina. LEED-vaatimusten
todentaminen ei tuottanut kovinkaan paljon ylimääräistä työtä. Todistusaineistoon kuuluvien kaavakkeiden
liitteiksi teimme suunnitteluaineistosta erillisen aineiston,
johon käännettiin englanniksi pakolliset ja pisteytykseen
vaikuttavat kohdat”, Volama kertoo.
Teksti ja henkilökuva: Matti Valli
Kuvat: SRV ja Mikael Linden
Toimisto- ja avotiloissa valaistuksen vaatiman energian
tarve on alle kymmenen wattia neliö, käytävätiloissa alle
neljä wattia neliö, joten LEED-riman vaatimukset täytetään ja jopa ylitetään selvästi.
”Leed-pisteitä saa energian käyttöön vaikuttavista ratkaiPlaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
20
EQ kWh-mittarit
Energiatehokkuutta rakennuksiin.
ABB:n EQ kWh-mittarit ja väylämuuntimet voivat toimia osana alamittausjärjestelmää sisältäen
toimintoja, jotka mahdollistavat automaatio- ja tietojärjestelmissä joustavan ja saumattoman
integraation reaaliaikaisesti. EQ kWh-mittarit ovat DIN-kiskoon asennettavia sähkömittareita.
Mittarit on helppo asentaa ja integroida olemassa oleviin ja tuleviin sähköasennuksiin. Mittarit
täyttävät ammattimittausjärjestelmän vaatimukset, MID-ja IEC-hyväksynnät.
www.abb.fi
ABB Oy
Puhelin: 010 22 11
www.abb.fi
Viking Linen risteilijät liittyivät
maasähköön
Viking Linen Tukholman liikenteen matkustajalaivojen Mariellan ja Gabriellan käyttöön rakennettu maasähkön syöttöjärjestelmä otettiin käyttöön
syyskuun lopussa Helsingin Katajanokan satamassa. Laivojen ei enää
tarvitse pitää käynnissä apukoneita satamassa viipymisen aikana. Katajanokalla liikkuville tämä merkitsee puhtaampaa ilmanlaatua ja meluhaittojen vähenemistä. Suomen ensimmäisen matkustajalaivoille tarkoitetun
maasähköjärjestelmän sähkösuunnittelusta vastasi
Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy.
Helsingin Sataman rakentama järjestelmä koostuu pitkälle automatisoidusta maasähkömuuntamosta, mittavasta
määrästä kaapelointeja sekä kiskoilla liikuteltavasta
kaapelinsiirtolaitteesta. Kaksi tehokasta muuntajaa tarjoaa laivoille jopa 4 MW sähköä, mikä vastaa keskisuuren
kaupunginosan kokonaissähkönkulutusta.
kun päätös järjestelmän toteutuksesta Tukholman satamassa käytössä olevan esimerkin mukaan tehtiin, muuntamotoimittaja valittiin ja saimme varustamolta sähköpuolen lähtötiedot. Standardipuolellekin tuli helpotusta, sillä
järjestelmän räätälöinnissä voitiin käyttää hyväksi viime
kesänä ilmestyneen standardin luonnosta. Erityisesti huomioimme uuden standardin suojaustekniikan vaatimukset”, kertoo Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n toimitusjohtaja Antti Danska, jolla on kokemusta pienempien
maasähköjärjestelmien toteuttamisesta jo aikaisemmalta
työuraltaan Helsingin Energian palveluksessa.
”Maasähköjärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia on
tutkittu Helsingin Sataman toimesta jo pidemmän aikaa.
Vaikka melu- ja ilmansaastepäästöjen raja-arvoja ei ole
ylitetty, satama ja varustamot ovat sitoutuneet kiinnittämään entistä enemmän huomiota ympäristöasioihin.
Hankaluutena on ollut keskijännitteisten laivasähkösyöttöjen standardisoinnin puute ja toteutettujen järjestelmien
kirjavuus. Katajanokalle toteutettu maasähköjärjestelmä
räätälöitiin Tukholman satamassa käytössä olevan esimerkin mukaan”, kertoo Helsingin sataman toimistopäällikkö
ja hankkeen projektipäällikkönä toiminut Veijo Rantio.
Viking Linen alukset ovat käyttäneet maasähköä Tukholman
päässä jo pitkään, joten varustamo toivoi, että Helsingin
Eteläsatamaan tuleva maasähköjärjestelmä sopisi heidän
nykyisten laivojensa kytkentämahdollisuuksiin. Laivoista
Gabriellan maasähkön liityntäpaikka oli alkujaan Katajanokan sataman kannalta väärällä puolen laivaa, mutta siirrettiin alkusyksyn aikana oikealle kyljelle, joten nyt molemmat
Viking Linen alukset voivat hyödyntää laitteistoa.
Räätälöity ratkaisu
”Meille toimeksianto järjestelmän sähkösuunnittelusta tuli
jo noin neljä vuotta sitten. Hanke alkoi edetä nopeasti,
Koko järjestelmän rakentaminen on tullut maksamaan
noin miljoona euroa. Varustamolle laivaan asennettavan
maasähköliitynnän kustannus on noin puoli miljoonaa
euroa. Tukholman satamaan verrattuna poikkeuksellista
on se, että kaapelisiirtolaite on rakennettu matkustajasiltojen tapaan liikuteltavaksi. Syynä tähän oli tilanpuute,
Katajanokan kapean satama-alueen ajoneuvotrafiikki
vaatii käyttöönsä kaikki liikenevät väylät. Kaapelisillan
suunnittelusta vastasi A-Innovation Oy:n Pertti Aaltonen ja laitteiden rakentamisesta Paramet Konepaja Oy.
Muuntamon urakoitsija oli Schneider Electric Finland Oy.
Kiinnittyminen nopeaa
”Asennetun järjestelmän avulla voidaan energiankulutusta seurata laivakohtaisesti ja reaaliajassa. Gabriellan
sähkötehon kulutus on suurimmillaan 3,5 MW ja Mariellan
3 MW. Maasähkön kannalta matkustajalaivassa suurin
sähkönkuluttaja ovat ilmastointilaitteet, joten talvella
sähkökuormat ovat pienempiä ”, kertoo Helsingin Sata-
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
22
projektiPlaani
(vas) Helsingin Katajanokan laituri on Suomen ensimmäinen satama, jolla on tämän kokoluokan maasähkösyöttöjärjestelmä. Koko Katajanokan tehotarve
on 5 MW ja laiva tarvitsee 3,5 MW, joten järjestelmä
lähes kaksinkertaistaa alueen tehontarpeen.
(yllä) Maasähköjärjestelmän suunnittelussa tulee
ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat. Kaapelinsiirtolaite on suunniteltu sillaksi sataman tilanpuutteen vuoksi.
(keskellä) Laivan sähkömestari pystyy yksin hoitamaan 10–15 minuutissa aluksen kiinnittämisen tai
irrottamisen järjestelmään. Kytkentäkaapeleita on
kaikkiaan kaksitoista.
Raskaiden kytkentäkaapeleiden liikuttelu käy kätevästi hydraulisen laitteiston avulla.
(alla) Maasähköjärjestelmät tulevat lisääntymään
satamissa, uskovat Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n toimitusjohtaja Antti Danska sekä Helsingin Sataman sähköinsinööri Kai Koskinen ja toimistopäällikkö Veijo Rantio.
man sähköinsinööri Kai Koskinen.
Jotta maasähköjärjestelmästä saadaan mahdollisimman
paljon hyötyä, tulee liittämisen tapahtua melko nopeasti
laituriin kiinnittymisen jälkeen. Tukholmassa Viking Linen
laiturissa olevien maasähkökaapelien kytkemiseen ja irrottamiseen kuluu noin 30 minuuttia kumpaankin. Lisäksi
Tukholmassa tarvitaan terminaalihenkilökuntaa avustamaan kaapeleiden kiinnityksessä.
Katajanokalla laivan sähkömestari pystyy yksin hoitamaan 10–15 minuutissa aluksen kiinnittämisen tai irrottamisen järjestelmään. Sähkömestari ohjaa radio-ohjaimella siirtolaitteen laivan huoltoluukun kohdalle. Hydraulisten tehostimien ansiosta hän pystyy yksin laittamaan
kaapelit kiinni aluksen liitäntään.
Sähkön syöttö synkronoidaan laivan oman sähköntuotannon kanssa, joten sähköt pysyvät päällä koko ajan, eikä
energialähteen muutosta havaitse millään tavalla.
Maasähköjärjestelmät yleistyvät
Helsingin matkustajasatamia, Etelä- ja Länsisatamaa
sekä Katajanokan satamaa, käyttävien matkustajalaivojen viipymät satamassa ovat eripituisia ja laivojen
valmiudet maasähköliitäntään vaihtelevat. Useimmista
laivoista liityntämahdollisuus puuttuu kokonaan.
Tunnin tai pari satamassa viipyvien laivojen liittäminen
maasähköön ei kannata, sillä apukoneiden pysäytyksellä ja
uudelleen käynnistämisellä eivät päästöt vähene. Sitä vastoin paine muiden suurien koko päivän satamassa viettävien matkustajalaivojen liittämisestä maasähköön kasvaa.
Sataman vierailulaitureita käyttää lisäksi suuri joukko
kansainvälisiä ja kooltaan jatkuvasti kasvavia risteilyaluksia. Vuonna 2011 risteilylaitureissa vieraili yli 250 laivaa.
Rantion ja Danskan arvion mukaan satamien maasähköjärjestelmät yleistyvät niin Helsingin kuin muidenkin satamien
palvelutarjonnassa. Polttoaineiden rikkipäästörajat ovat
tiukentuneet, joten polttoaineen hinta nousee. Samalla sähkön käytöstä tulee varustamoille edullisempaa ja investoinneista standardisoituihin järjestelmiin kannattavaa.
Teksti ja kuvat: Virpi Kumpulainen
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
23
Uudistuneen
SFS 6000:n
taustat
sähkösuunnittelijalle
Tuoreen SFS 6000 -standardisarjan valmistelusta Suomessa on vastannut
SESKOn komitea SK 64 Pienjännitesähköasennukset. Komiteaan kuuluu
18 eri tahoja edustavaa jäsentä, kuten sähkösuunnittelijoita, sähköurakoitsijoita, laitetoimittajia, jakeluverkkoyhtiöitä, tarkastajia, kouluttajia,
viranomaisia ja sähköalan työntekijöitä. Sekä komitean että varsinaisen
suomalaisen SFS 6000 2012 -standardisarjan valmistelleen työryhmän
sihteerinä on toiminut tekninen johtaja Tapani Nurmi SESKOsta. Esitimme hänelle muutaman kysymyksen uusista SFS 6000 -standardeista.
SFS 6000 standardit perustuvat pääasiassa eurooppalaisen sähköalan standardisointijärjestön CENELECin
julkaisusarjaan HD 60364 Low-voltage electrical installations. Käytännössä standardit valmistelee kansainvälisen
sähköalan standardisointijärjestön IEC:n komitea TC
64 Electrical installations and protection against electric
shock standardisarjana IEC 60364. Perustyö sähköteknisille standardeille tehdään tyypillisesti IEC:n tasolla. Eurooppalaisen sähköalan standardisointijärjestön CENELECin vastinkomitea TC 64 valmistelee niistä julkaisusarjan
HD 60364 lisäämällä niihin Euroopassa käytössä olevat
poikkeukset. Suomessa SFS 6000 standardit tehdään näiden pohjalta ottamalla huomioon suomalaiset määräykset
ja kansalliset erityisolosuhteet. Käytännössä SFS 6000
-standardin osat 1-7 vastaavat hyvin pitkälle eurooppalaisen HD 60364:n vaatimuksia. SFS 6000:ssa on lisäksi
kansallinen täydentävä osa 8 sellaisista aihealueista,
joista ei ole esikuvastandardia.
On tärkeää, että kaikki toimijat tuntevat voimassaolevat vaatimukset ja tietävät mistä puhutaan, muistuttaa
Nurmi.
Ovatko sähkösuunnittelijat mukana standardien
laadinnassa?
— SFS 6000 -standardisarjan laatineessa SK 64 -työryhmässä suunnittelijoita ovat edustaneet Helena Orasvuo SHSSähköstä ja Matti Urjo Granlundilta. He ovat olleet työryhmässä erittäin aktiivisia ja asiantuntevia. Itsellänikin on
jonkinmoista käsitystä sähkösuunnittelusta. Olihan ensimmäinen työpaikkani reilut 30 vuotta sitten Projekti-insinöörien sähköosastolla eli Sähkövuo Oy:ssä sähkösuunnittelijana.
Mitä merkitystä uusilla standardeilla on sähkösuunnittelijoille?
— Sähkösuunnittelijat ovat sähköasennusstandardien
tärkeimpiä käyttäjiä. Suunnittelija määrittelee miten
asennus kootaan laitteista ja tarvikkeista, jotka ovat
omien standardiensa mukaisia. Juuri suunnittelijan pitää
myös miettiä suojausmenetelmien toimivuus. Olemmekin
uudessa SFS 6000:ssa korostaneet sitä, että suojauksen
toimivuus pitää varmistaa jo suunnitteluvaiheessa. Liikaa
on ilmennyt sellaista ajattelua, että tehdään ensin asennus ja vasta sen valmistuttua mitataan hienoilla asennustestereillä toimiiko suojaus. Standardeja tarvitsevat myös
sähköasennusten tekijät, rakennuttajat ja käyttäjät.
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
24
suunnitteluPlaani
(kuva alla) Uudistetun SFS 6000 -standardisarjan
valmistelussa SESKOssa vastannut Tapani Nurmi.
Jo silloin tärkeitä tietolähteitä olivat standardit kuten SFS:n
piirrosmerkkikäsikirja 10 ja moottorilähtökäsikirja 16.
Kansainvälisessä työssä varsinaisia suunnittelijoita on
kovin vähän. Suurin osa standardien valmistelijoista
edustaa asennuspuolellakin valmistavaa teollisuutta.
Aikoinaan IEC:n pienjännitesähköasennuskomitean TC 64
kokouksessa komitean silloinen puheenjohtaja brittiläinen David Latimer kysyi kuinka moni osallistujista oli
oikeasti suunnitellut sähköasennuksen. Viidestäkymmenestä osallistujasta noin puolet nosti kätensä. Suurin osa
näistäkin taisi olla muita kuin päätoimisia suunnittelijoita.
Varsinaiset sähkösuunnittelijathan toimivat usein pienissä
yrityksissä, joten ymmärrettävää on, että osallistuminen
kansainväliseen työhön voi olla vaikeaa, sanoo Nurmi.
Olet siis itsekin toiminut sähkösuunnittelijana, kaipaatko niitä aikoja?
— Suunnittelijan työ oli ihan mielenkiintoista ja hyvää
oppia nuorelle aika teoreettisen koulutuksen saaneelle
sähkövoimatekniikan diplomi-insinöörille. Siinä oppi myös
pitämään kiinni aikatauluista ja muutenkin hyvän työasenteen. Ihan niin kuin sähkösuunnitelmassa, pitää uutta
standardiakin alkaa nakertaa määrätietoisesti jostain kulmasta. Nyt olen kyllä sitä mieltä, että ei sähköala minussa
ole kovin hyvää suunnittelijaa menettänyt, toteaa Nurmi.
Miksi taas muutoksia?
— Sähköasennusstandardien muutostahti on Suomessa
itse asiassa hyvin rauhallinen. Edellinen painos on viiden
vuoden takaa. SFS 6000 -standardit perustuvat kansainvälisiin ja eurooppalaisiin esikuviin ja Suomi on sitoutunut ottamaan ne käyttöön tietyllä aikavälillä. Edellisen
versioon nähden on noin puolet esikuvastandardeista
uudistettu. Syynä on yleensä ollut tekniikan ja sitä myötä
myös yleisesti hyväksytyn vaatimustason kehittyminen.
Sähkövoimatekniikan kehitys ja siten myös alan standardien uusiutumistahti on kuitenkin vielä aika maltillista
verrattuna moniin muihin sähköisiin järjestelmiin.
Mitkä ovat tällä kertaa tärkeimmät muutokset?
— Vuonna 2007 tehtiin SFS 6000-sarjaan paljon muutoksia.
Standardisarjan rakenne uudistettiin täysin ja ryhdyttiin
vaatimaan kattavasti vikavirtasuojien käyttöä pistorasioiden suojaamisessa. Nyt ei rakenteeseen koskettu, mutta
päivityksessä on runsaasti uusia asioita. Olemme ottaneet
käyttöön vaatimuksen käyttää tietyissä asennuksissa
ylijännitesuojausta. Vaikka Suomessa on vähän ukkosia,
aiheuttavat ilmastolliset ylijännitteet aika paljon vahinkoja.
Ylijännitesuojausta tarvitaan sähköasennusten lisäksi myös
tietoliikenneverkoissa ja siinä on suunnittelijoilla uutta opiskeltavaa. Lisäksi olemme tarkentaneet vikavirtasuojausvaatimuksia sekä maadoitusta ja turvajärjestelmiä koskevia
vaatimuksia. Sähköautojen latausta koskevia vaatimukset
ovat tulleet uusina aihepiireinä mukaan standardeihin. Itse
asiassa kaikissa 39 standardissa on jotain uutta.
SFS 6000-5-56 oli erityisen hankala. Siihen kun liittyy
sähköturvallisuuden lisäksi paloturvallisuus sekä sähkön
syötön varmuus, jotka kuuluvat myös pelastusalalle ja
rakennusvalvonnalle. Teimme standardin aika suorana
käännöksenä esikuvastandardista, vaikka se joiltain osin
on hiukan epämääräinen. Tämän standardin soveltaminen vaatii myös sähkösuunnittelijalta harkintaa, jotta
vältetään ylilyönnit suuntaan tai toiseen.
Miksi SFS 600 -käsikirjassa on nyt kolme osaa?
— Uuden SFS 6000 -standardisarjan sivumäärä kasvoi
aiemmasta ja huomasin, että yhteen kirjaan ei mahdu enää
muuta. Toisaalta tiedän, että esim. suunnittelijoilla ja asennusten tekijöillä olisi hyvä olla tietoa myös laitevaatimuksista. Aina kun viitataan johonkin toiseen standardiin, pitää
olla mahdollisuus selvittää mitä kyseisessä standardissa
on. Näiden kaikkien standardien hankkiminen erillisinä on
kuitenkin kallista ja valikoiman ylläpito hankalaa. Tästä tuli
ajatus tehdä käsikirjan osa 600-2, johon on koottu keskeisiä sähköasennuksia koskevia määräyksiä, niihin liittyviä
standardeja sekä SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus. Uskoisin,
että tällaiselle kohtuuhintaiselle lisäpaketille on tarvetta.
Osa 600-3, joka sisältää säädöksiä ja sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002, on tehty nimenomaan sähkötyöturvallisuustutkintoon osallistujille, jotka tarvitsevat
myös osan 600-1. Kannattaa huomata, että käsikirjan
600-3 sisältö on kokonaisuudessaan mukana myös laajemmassa käsikirjassa 600-2, tähdentää Nurmi.
Onko standardien maailma nyt valmis?
— Maailma ei ole tältäkään osin vielä ihan valmis. Pienjännitesähköasennusten standardeja uusitaan edelleen IEC:ssä
ja CENELECissä ja uusi SFS 6000:kin on tulossa luultavasti
n. viiden vuoden kuluttua. Sitä ennen on kuitenkin tarkoitus
uusia mm. suurjännitesähköasennuksia koskeva SFS 6001
ja sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002. Sitä mukaa kun
uusia tekniikoita otetaan käyttöön, niistä tehdään myös
standardeja. Suunnittelijatkin joutuvat tulevaisuudessa
miettimään enemmän älykkäitä sähköverkkoja, hajautettua
energiatuotantoa ja vastaavia. Näistä tehdään myös standardeja, jotka helpottavat tätä työtä.
Näyttää siltä, että standardeista ei päästä eroon. Standardit ovat tulevaisuudessakin helppo tapa sopia yhteisistä teknisistä asioista, helpompi kuin direktiivit ja määräykset, Tapani Nurmi vakuuttaa.
Teksti ja kuva: Tinni Karakorpi
Päivitetty Tukes-ohje S10 julkaistaan joulukuun lopussa
Ohje sisältää luettelon standardeista, joita noudattamalla
sähkötyöturvallisuusmääräykset täyttyvät. Käyttöönoton
siirtymäsäännöt olivat ennen S10:ssä, mutta nykyisin Työja elinkeinoministeriön TEM:n muutosasetuksessa.
Näennäisen pienilläkin tarkistuksilla voi olla käytännössä
iso merkitys – esimerkiksi kylpy- ja suihkutiloja koskevaan standardiin tehdyillä täsmennyksillä helpotetaan
usein käytännön asennuksien toteuttamista.
Ministeriön antama teksti kuuluu:
”Standardin vaihtuessa sähköturvallisuusviranomainen
päivittää standardien luettelon noudattaen 2 momentissa
säädettyä menettelyä. Luettelon päivityshetkellä rakenteilla
oleva sähkölaitteisto voidaan rakentaa valmiiksi ja ottaa
käyttöön edellisen standardin mukaisena kolmen vuoden
kuluessa päivityksestä, jollei ole kysymys 4 momentissa
tarkoitetusta päivityksestä.”
Lisää muutoksista ja niiden taustoista kerrotaan SESKOn
verkkosivuilla www.sesko.fi. Noihin SFS 6000 -sivuihin
kannattaa sähkösuunnittelijankin tutustua, vinkkaa Nurmi.
Mikä oli hankala asia valmisteluvaiheessa?
— Täytyy sanoa, että turvajärjestelmien syöttöjä koskeva
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
25
Varmista SFS 6000 mukaisten
suojausvaatimusten toteutuminen sähkösuunnittelussa
Standardin SFS 6000 syksyllä 2012 uudistettu painos korostaa sitä,
että suunnitteluvaiheessa täytyy laskelmin tai muulla tavoin varmistaa,
että sähköasennusten suojausta koskevat perusvaatimukset toteutuvat.
Tämä onkin hyvin perusteltua, koska väärin mitoitetun suojauksen korjaaminen valmiissa asennuksessa on aina työläämpää ja kalliimpaa, kuin
suojusvaatimusten toteutumisen varmistaminen suunnitteluvaiheessa.
Suojauksen perusvaatimuksilla tarkoitetaan ensisijaisesti
ylivirtasuojauksen (ylikuormitussuojaus ja oikosulkusuojaus) sekä vikasuojauksen toteutumista. Standardi SFS
6000 ei sisällä ehdottomia vaatimuksia jännitteenaleneman tai suojauksen selektiivisyyden tarkastamisesta,
mutta nämäkin kannattaa tarkastaa suunnitteluvaiheessa.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää rinnankytkettyjen johtimien oikosulkusuojaukseen.
Vikasuojaus
Vikasuojaustarkastelussa varmistetaan, että vaihe- ja suojajohtimen välisessä viassa oikosulkuvirta on riittävä nopean
poiskytkennän aikaansaamiseksi. Käytännössä tulee selvittää
pienimmät vikavirrat keskuksissa sekä määrittää suurimmat
sallitut ryhmäjohtopituudet. Vaihtoehtoisesti voidaan määrittää myös pienin oikosulkuvirta ryhmäjohdon päässä.
Suunnittelun lähtötiedot
Jotta suunnitteluvaiheessa voitaisiin selvittää edellä
mainitut suojausvaatimukset, tulee suunnitteluvaiheessa
olla käytettävissä tarpeelliset lähtötiedot. Vikasuojauksen
toimivuuden kannalta tulee tietää pienin maasulkuvirta
(vaiheen ja PE tai PEN-johtimen välinen vika) liittymiskohdassa. Oikosulkusuojauksen kannalta täytyy tietää
myös suurin esiintyvä oikosulkuvirta liittymiskohdassa.
Johdon mitoituksen ja ylikuormitussuojauksen kannalta
tulee selvittää odotettavissa olevat kuormitusvirrat.
MUUNTAJA
Ikmax [kA] : 18,723
Ikmin [kA] : 13,713
A
Kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus
Johdon poikkipinnan valinta määräytyy ensisijaisesti
kuormitusvirran mukaan. Tämä takia odotettavissa oleva
kuormitus tulee määrittää mahdollisimman tarkkaan
suunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa määritetään odotettavissa olevat kuormitusvirrat keskustasolla ja tarvittaessa myös kuormitusvirrat ryhmäjohtotasolla (esimerkiksi moottorilähdöt). Tämän jälkeen varmistetaan, että
kaapeleiden kuormitettavuudet ovat riittäviä (SFS 6000,
luku 523) ja että johdon ylikuormitussuojaus toteutuu
(SFS 6000-4-433).
FEBDOK_1
Ikmax [kA] : 16,839
Ikmin [kA] : 12,695
B
Selektiivisyysanalyysi
Piiri nro.:
R1
Suojalaite Valmistaja
Tyyppi
In [A]
A
ABB SACE
E2 2000 B PR123
2000
B
ABB SACE
E2 1600 B PR123
1000
Suojalaite Selektiivisyys [A]
Selektiivisyyskriteeri
Suojalaitteen määräämä
A-B
Virta/aika käyrät
9672
Ikmax [kA] : 14,947
Ikmin [kA] : 10,206
[s]
1E4
1E3
Oikosulkusuojaus
Oikosulkusuojauksella suojataan johtimia oikosulkuvirran
aiheuttamiselta lämpenemiseltä. Oikosulkusuojauksen
tulee toteutua minkä tahansa johtimien välisessä viassa
sekä missä tahansa kohtaa johtoa tapahtuvassa viassa
(johdon alkupää tai johdon loppupää). Suojauksen ehdot
on määritelty standardin SFS 6000 kohdassa 434.
100
10
1
Oikosulkusuojauksen toimivuuden varmistamiseksi
täytyy selvittää suurimmat ja pienimmät oikosulkuvirrat
keskuksissa ja tarvittaessa myös pienin oikosulkuvirta
ryhmäjohdon päässä. Suojaustarkasteluun vaikuttaa se,
käytetäänkö oikosulkusuojana ylikuormitussuojasta erillistä suojalaitetta, vai onko ylikuormitussuoja ja oikosulkusuoja yhteinen.
Mikäli käytetään yhteistä ylikuormitus- ja oikosulkusuojaa, täytyy varmistaa, että ylikuormitussuojaus toteutuu
ja että suojalaitteen katkaisukyky on riittävä.
0,1
0,01
0,001
10
100
Asennuksen osoite:
1000
10000
Pvm:
Asennus:
100000
[A]
23.10.2012 7:26:33
Katkaisijat selektiivisyys
Sähköinfo Oy
Harakantie 18
Erillistä oikosulkusuojaa käytettäessä tarkistetaan suojauksen toteutuminen laskentakaavan tai valmiiksi laskettujen taulukoiden avulla.
SFS 144:2000
400 V TN-C-S
02601 Espoo
5.3.00
Sivu
1
Puh:
12.9.2012
/
1
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
26
Jakokeskus
FEBDOK_1
suunnitteluPlaani
Laskettujen oikosulkuvirtojen täytyy olla riittäviä vikasuojauksen nopean poiskytkennän aikaansaamiseksi.
Jännitteenalenema ja suojauksen selektiivisyys
Jänniteenalenema tulee selvittää, mikäli tästä on erikseen
sovittu. Samoin suojauksen selektiivisyys tulee selvittää,
mikäli tästä on erikseen sovittu. Selektiivisyyden varmistamisessa voidaan käyttää apuna suojalaitevalmistajan
ilmoittamia tietoja suojalaitteiden ominaisuudesta.
Teksti ja kuvat: Esa Tiainen
Eilinen tilaus on
tänään perillä
(kuva vieressä)
Sähköverkon
mallintaminen
on nopeaa
(kaavio) Valmistajakohtaiset
suojalaiterekisterit mahdollistavat selektiivisyystarkastelun myös eri
valmistajien
suojalaitteiden
välillä
FebDok - sähköverkon mitoitus ja dokumentointiohjelma
FebDok on pienjännitesähköverkon mitoitukseen
ja dokumentointiin tarkoitettu ohjelma, joka tarkastaa sähköverkon mitoituksen standardinmukaisuuden. Ohjelman avulla voi valita suojalaitteet ja
kaapelit standardin SFS 6000 vaatimusten mukaisesti ja tuottaa standardin edellyttämät dokumentit suojauslaskelmista. Ohjelman avulla voi välttää
myös ylimitoituksen, mikä aiheuttaa tarpeettomia
kustannuksia rakennuttajalle.
FebDokin laskenta perustuu valmistajakohtaisiin
suojalaitteiden toiminta-arvoihin. Laaja suojalaitteiden tietopankki sisältää tuhansien suojalaitteiden toiminta-arvot. Mitoitus on mahdollista tehdä
erikseen myös suojalaitteiden standardinmukaisilla arvoilla. Samoin ohjelma sisältää asennuksissa
käytettävien kaapeleiden sähkötekniset tiedot.
Sähköverkko mallinnetaan käytännössä määrittelemällä kuormitukset, kaapelit ja suojalaitteet.
Samanaikaisesti ohjelma tarkistaa standardin SFS
6000 mukaisten suojausvaatimusten täyttymisen ja ilmoittaa mahdollisista virheellisyyksistä
mitoituksessa. Laskennan voi aloittaa pienjänniteliittymästä tai muuntajan ensiöpuolelta. FEBDOKohjelma laskee myös UPS-verkon suojauksen.
FebDok tuottaa sähkölaitteistosta noin 20 erilaista
tulostetta, muun muassa:
• pääjohtokaaviot
• ryhmäjohtokaaviot
• laskennan tulokset
• kaapeli- ja suojalaiteluettelon
• selektiivisyysanalyysin
SLO:n logistiikkapalvelu takaa sähkö- ja teletarvikkeiden
hyvän saatavuuden ja toimitusvarmuuden. Yli 150 000
tuotetta 500 maailman johtavalta tavarantoimittajalta.
3 miljoonaa toimitusriviä vuodessa. Oikea tuotemäärä on
oikeaan aikaan oikeassa paikassa; asiakkaan tarpeen
mukaan projektityömaalla, asiakasvarastossa tai noudettavissa SLO:n myyntikonttorissa. Parasta slogistiikkaa. slo.fi
Answers for infrastructure.
Valmistaudu tulevaisuuteen
Intrunet SPC:n avulla
Murtoilmaisujärjestelmä kaikkiin käyttökohteisiin
Intrunet SPC on uuden sukupolven murtoilmaisujärjestelmä
yhdistäen murtoilmaisu- ja kulunvalvontatoiminnot. Intrunet
SPC on kustannustehokas, joustava ja modulaarinen
murtoilmaisuratkaisu kaikkiin käyttökohteisiin. Älykkäiden
laajennusyksiköiden ja yhteensopivien tarvikkeiden avulla
varmistat investointisi tulevaisuuden. Kaikissa keskuksissa
on IP-liitäntä ohjelmointia, ohjauksia ja hälytyksensiirtoja
varten.
Sisäinen web-palvelin ja toimitukseen kuuluva
ohjelmointiohjelma takaavat nopean ja yksinkertaisen
asennuksen ja käyttöönoton. Viimeisin uutuutemme,
mobiilisovellus SPCanywhere, antaa sinulle mahdollisuuden
ohjata ja valvoa kiinteistöäsi mistä tahansa! SPCanywhere on
tällä hetkellä saatavana iPhonelle ja iPadille.
Ota yhteyttä puhelimitse 010 511 5151 tai lue
lisätietoja kotisivuiltamme www.siemens.fi/securityproducts
www.siemens.fi/securityproducts
tiedot
löytyvät
erillisestä
esitteestä
ja osoitteesta
tiedot
löytyvät
erillisestä
esitteestä
ja osoitteesta
www.hella.fi/conceptiline.
www.hella.fi/conceptiline.
Hellan
uusi
LEDmyymälävaloHellan
uusi
LEDmyymälävalokonsepti
sisältää
tehokkaita
konsepti
sisältää
tehokkaita
kiskoon
tai tai
yksittäin
asennettavia
kiskoon
yksittäin
asennettavia
kohdevaloja
sekä
alasvaloja.
kohdevaloja
sekä
alasvaloja.
LED
Interior
Lighting
LED
Interior
Lightin
LED-teknologian
edut
sekä
LED-teknologian
edut
sekä
Universal
Design
Universal
Design
SpoS
toimintavarmuus
ja hyvä
valon
toimintavarmuus
ja hyvä
valon Spot
laatu
takaavat
erinomaisen
laatu
takaavat
erinomaisen
A I NAUI N
T LUATAT
I NUEI N EANMABM
I EBNI TO ITMOtuloksen.
IINMTtuloksen.
L AUAT
E NTTIO
N T O ➔ Ambient
and function
lighting
combined
in oneinspotligh
➔ Ambient
and function
lighting
combined
one sp
Erotu
Erotupositiivisesti
positiivisesti
UUSILLA
UUSILLAVALOILLA
VALOILLA
➔ Light
colourcolour
available
in either
warmwarm
whitewhite
or cool
➔ Light
available
in either
or whi
coo
➔ Special
HELLA
reflector
technology
for optimal
illumin
➔ Special
reflector
technology
for optimal
ill
Universal
Design
Spotissa
on Ambient-valotoiminto,
jota jota
voi
Universal
Design
Spotissa
on Ambient-valotoiminto,
voi
Valitse
sadoista
eriHELLA
versioista
Valitse
sadoista
eri
versioista
ExteriorExterior
ring ring
➔ High-tech
converter
solution
to control
two separate
flo
➔ High-tech
converter
solution
to control
two separ
käyttää
tunnelmavalaistuksen
luomiseen.
Väreinä
oranssi,
käyttää
tunnelmavalaistuksen
luomiseen.
Väreinä
oranssi,
värejä,
avauskulmia,
värejä,
avauskulmia,
teholuokkia.
(ambient
and room
lighting
dimmable
via 1 via
– 101 V– inter
(ambient
andteholuokkia.
room
lighting
dimmable
10 V
valkoinen
tai sininen.
Saatavana
sekäsekä
sisäisellä
että että
ulkoivalkoinen
tai sininen.
Saatavana
sisäisellä
ulkoi➔ Excellent
thermal
management.
(No overheating
and lo
➔ Excellent
thermal
management.
(No overheating
Ambient-yövalolla
korostat
Ambient-yövalolla
korostat
sellasella
Ambient-renkaalla.
Valotoiminto
toimii
50 mA
vakioAmbient-renkaalla.
Valotoiminto
toimii
50 mA
vakio-➔ Extremely
shatter-proof
components
➔ Extremely
shatter-proof
components
myymälän
ulkonäköä.
myymälän
ulkonäköä.
virralla.
virralla.
InteriorInterior
ring ring
ELECTRICS
ELECTRICS
ADDITIONAL
DATA DATA
ADDITIONAL
Lamp type
Lamp type
Driver Driver
AAMMAABBMM
I IEBEBNINIETETNNTT
Rated voltage
Rated voltage
LED Spot
LED Spot
M1 LEDM1
driver
LED driver
500 mA500
/50mA
mA/50
(max.
W) 26 W)
mA26
(max.
230 VAC
230 VAC
Power*Power*
20 W 20 W
Dimming
Dimming
About 1About
- 10 V1 interface
- 10 V interface
IP 44 orIP 44 or
IP 23 (Adjustable
angle ofangle
inclination
± 20°) ± 20°)
IP 23 (Adjustable
of inclination
IP protection
class (light)
IP protection
class (light)
Installation
depth depth
Installation
102 mm
diam
102
50 mm50
heig
m
69 mm69
heig
m
50 mm50 m
WeightWeight
296 g 296 g
Materials
Materials
Aluminum
Alumh
Housing
framesframes
Housing
Available
in
Avail
Housing
colourscolours
Housing
White, Whit
Ligh
SimpleSimp
insta
depth and
in
depth
CE
CE
Dimensions
(Ø, H) (Ø, H)
Dimensions
Fixing Fixing
LIGHTING
TECHNOLOGY
LIGHTING
TECHNOLOGY
Effective
systemsystem
luminous
flux flux 1.150 lm
(3,000
Effective
luminous
1.150
lm K)
(3,000 K)
HELLA
Lighting
Finland
Oy Oy
| Inkereentie
566
| * all24280
SALO
HELLA
Lighting
Finland
| Inkereentie
566
| 24280
SALO
* all
performance
parameters
are based
an am
performance
parameters
are on
based
on
Colour Colour
temperature
3,000 K3,000
/ 4,000
temperature
K /K4,000 K
www.hella.fi
/ (CRI)/ ≥ 80 ≥ 80
Colourwww.hella.fi
rendering
index (CRI)
Colour
rendering
index
Optics Optics
technology
technology
indoorlighting ReflectorReflector
4000K
/ (3000K)
4000K
/ (3000K)indoorlighting
Angle of
radiation
Optional
40° or 60°
Angle
of radiation
Optional
40° or 60°
Etäisyys
Etäisyys
VA LVA
A ILSATI US ST VU OS IVMOResidual
AI M
KResidual
KAluminous
UK UKluminous
SUfluxU/ SfluxD/i aDl ui70ax%l-after
e-after
dt io60,000
ost t ol at dlaatdt a tvtiasCertification
u70t xi%60,000
esdtohours
vs iasCertification
snae tnt ei st itvi suiivl tuai m
l t amme
hours
Ambient
ring ring
Ambient
Halkaisija/Valaistusvoimakkuus
Halkaisija/Valaistusvoimakkuus
Ambient
colour colour
Ambient
0,5 m0,5 m ø 0,3mø 0,3m
/ 2400/ 2400
lux lux
60°60°
40°40°
InteriorInterior
or exterior
(only for
IP 23)
or exterior
(only
for IP 23)
White, White,
Blue orBlue
Amber
or Amber
Optional:
withoutwithout
ambient
colour colour
Optional:
ambient
Halkaisija/Valaistusvoimakkuus
Halkaisija/Valaistusvoimakkuus
(2180(2180
lux) lux)
ø 0,2mø 0,2m
/ 4800/ 4800
lux lux
(4370(4370
lux) lux)
0,5 m
1 m 1 m ø 0,6mø 0,6m
1m
/ 600 /lux
ø 0,4mø 0,4m
/ 1200/ 1200
lux lux
600 lux
HELLA
KGaA
Hueck
& Co. &
HELLA
Industries
HELLA
KGaA Hueck
Co. HELLA
Industries
(545
lux)
(545
lux)
(1090
lux)
(1090
lux)
Rixbecker
Straße Straße
75 | 59552
/Germany
| Tel. + 49
- 1133
- 47 38
1133
| www.hella.c
Rixbecker
75 | Lippstadt
59552 Lippstadt
/Germany
| Tel.2941
+ 49 38
2941
38 |-Fax
1133+ 49
| Fax2941
+ 49 38
2941
- 47| [email protected]
1133 | [email protected]
| www
1,5 m1,5 m ø 0,9mø 0,9m
/ 260 /lux
260 lux
Uutta
Uuttavirtaa
virtaaammattitaitoosi!
ammattitaitoosi!
(235 lux)
(235 lux)
2 m 2 m ø 1,2mø 1,2m
/ 150 /lux
150 lux
(135 lux)
(135 lux)
ø 0,6mø 0,6m
/ 520 /lux
520 lux
(470 lux)
(470 lux)
1,5 m
ø 0,8mø 0,8m
/ 300 /lux
300 lux
(270 lux)
(270 lux)
2m
SFS
SFS
6000
6000
-sarjan
-sarjan
pienjännitesähköasennuksia
pienjännitesähköasennuksia
koskevat
koskevat
standardit
standardit
onon
2,5 m2,5 m ø 1,5mø 1,5m
/ 100 /lux
100 lux
ø 1,0mø 1,0m
/ 200 /lux
200 lux
uusittu.
uusittu.
Standardien
Standardien
sisältö
sisältö
tarkistettu
ja ja
mukana
mukana
onon
uusia
uusia
aihepiirejä.
aihepiirejä.
(90on
lux)
(90on
lux) tarkistettu
(180 lux)
(180 lux)
SFS-käsikirjassa
SFS-käsikirjassa
600-1
600-1
onon
kaikki
kaikki
uudet
uudet
SFS
SFS
6000
6000
-standardit.
-standardit.
3 m 3 m ø 1,8mø 1,8m
/ 66 lux
/ 66 lux
(60 lux)
(60SFS-käsikirjat
lux)
Uutuutena
Uutuutena
julkaistaan
julkaistaan
myös
myös
SFS-käsikirjat
600-2
600-2
ja ja
600-3.
600-3.
ø 1,2mø 1,2m
/ 136 /lux
136 lux
(124 lux)
(124 lux)
u uTilausvaihtoehdot
Tilausvaihtoehdot
SFS-käsikirja
SFS-käsikirja
600
600
Sähköasennukset
Sähköasennukset
Osa
Osa
1: 1:
SFSSFS
6000
6000
PienjännitesähköPienjännitesähköasennukset
asennukset
Tunnus
Tunnus Sivuja
Sivuja Painettu
Painettu PDF
PDF
600-1
600-1 627
627
s. s.
165
165
€ €
264
264
€ €
Osa
Osa
2: 2:
Säädökset,
Säädökset,
sähkötyöturvallisuus,
sähkötyöturvallisuus,
600-2
600-2 674
674
s. s.
erityisasennukset
erityisasennukset
ja liittyvät
ja liittyvät
standardit
standardit
135
135
€ €
216
216
€ €
6060
€ €
‒ ‒
Osa
Osa
3: 3:
Sähkötyöturvallisuus
Sähkötyöturvallisuus
600-3
600-3
9999
s. s.
Käsikirjapaketti,
Käsikirjapaketti,
osat
osat
1 ja
12
ja 2
600-1+2
600-1+2 1301
1301
s. s. 250
250
€ €
400
400
€ €
Käsikirjapaketti,
Käsikirjapaketti,
osat
osat
1 ja
13
ja 3
600-1+3
600-1+3 726
726
s. s.
320
320
€ €
200
200
€ €
Hintoihin
Hintoihin
lisätään
lisätään
arvonlisävero
arvonlisävero
(painetuissa
(painetuissa
9 %9 ja
% sähköisissä
ja sähköisissä
23 23
%) %)
sekä
sekä
toimituskulut
toimituskulut
hinnastomme
hinnastomme
mukaisesti.
mukaisesti.
SUOMEN
SUOMEN
STANDARDISOIMISLIITTO
STANDARDISOIMISLIITTO
SFS
SFS
RY RY
Malminkatu
Malminkatu
34,34,
PL 130,
PL 130,
00101
00101
Helsinki
Helsinki
Puh.Puh.
09 09
1499
1499
3353,
3353,
faksi
faksi
09 09
146146
4925
4925
Internet
Internet
www.sfs.fi,
www.sfs.fi,
sähköposti
sähköposti
[email protected]
[email protected]
SESKO
SESKO
ry ry
Puh:
Puh:
09 09
696696
391391
Särkiniementie
Särkiniementie
3 Fax:
3 Fax:
09 09
677677
059059
PL 134
PL 134
[email protected]
[email protected]
00211
00211
Helsinki
Helsinki www.sesko.fi
www.sesko.fi
2,5 m
3m
Sähköauton kyydissä
1.
2.
Suomen teillä ei ole toistaiseksi nähty sähköautoja ruuhkaksi
asti, pikemminkin ne ovat vielä harvinaisia kuriositeetteja.
Tilanne taitaa kuitenkin olla vähitellen muuttumassa.
Energiayhtiöt suunnittelevat parhaillaan perustavansa yhteisyrityksen, joka tarjoaisi palveluna sähköautojen lataamista. Verkko voisi olla saatavilla noin vuoden kuluttua.
Näin uskotaan esimerkiksi Granlund Oy:ssä. Sinne on
vastikään hankittu testikäyttöön ensimmäinen täyssähköauto, joka on tyypiltään Citroën C-Zero. Autojen määrän
kasvuun uskoo myös energiayhtiö Fortum, joka on pystyttämässä niille latauspisteitä eri puolille maata.
Akussa sen salaisuus
Sähköauton “tankkina” toimii sen akku. Lisäksi sillä on
apuakku (12 VDC), jota käyttää esimerkiksi auton valaistus. Granlundin auto ladataan nyt yrityksen autohallissa
normaalilatauksella (230 VAC) yön yli, tai vaihtoehtoisesti
30 minuutin pikalatauksella (330 V, 30 min., 80 % lataustasosta). Verkkovirrasta ladattava sähkö on vaihtosähköä,
joka on muutettava akustoa ladattaessa tasasähköksi.
Joka sortin sähköä
“Me pyrimme tuntemaan energiankäytön kaikki muodot.
Siksi olemme hankkineet myös sähköauton. Se on sitä
paitsi ekologinen ja päästötön tapa kulkea”, perustelee
‘Neiti Virtaseksi’ nimetyn kulkupelin hankintaa Granlundin
sähköosaston johtaja Matti Urjo. Kulkuneuvon haittana
ovat toistaiseksi niukasti saatavissa olevat tekniset tiedot.
Lataukseen tarvitaan tavallinen maadoitettu schuko-pistorasia ja eräänlainen kaapelinvarassa roikkuva “mötikkä”, jolle ei ole vielä vakiintunut omaa nimeä. Varsinaisissa latauspisteissä auton voi kuitenkin ladata huomattavasti paljon nopeammin. “Jos käytössä on runsaasti
sähköautoja, voidaan niiden akuista myös lainata sähköä,
koska ne toimivat varastona”, huomauttaa Urjo.
Hänen mukaansa sähköauto on tulevaisuudessa olennainen osa energiankäyttöä. Kun yrityksen käytössä on nyt
oma sähköauto, pystytään ihan konkreettisesti näkemään, millaisia ominaisuuksia sillä on ja miten esimerkiksi auton lataus toimii.
Urjon mukaan sähköautossa on koko joukko hyviä puolia,
kuten korkea hyötysuhde ja yksinkertainen rakenne.
Suuri etu ovat tietysti auton nollatason päästöt.
Sekä polttomoottorilla että sähköllä toimivat hybridiautot
ovat parhaillaan siirtymävaiheessa, ja markkinoilla on
myös uudentyyppisiä plug-in autoja eli hybridin ja puhtaan sähköauton välimuotoja, jotka voidaan myös ladata
sähköauton latauspisteessä.
Kätevä kauppakassi
Granlundin sähköautolla voi ajella yhdellä latauksella 150
km, joten se soveltuu parhaiten lyhyisiin matkoihin. Auton
huippunopeus on 130 km/h. Siinä on 49 kW:n kestomagneettimoottori, ja pääakku on 16 kWh:n litium-ion -akku.
Huomisen kulkuneuvo
Granlundin mielenkiinto sähköautoja kohtaan ei ole
pelkästään uuden keksinnön insinööreissä herättämää
uteliaisuutta, vaan asiaan liittyy selkeä kaupallinen
intressi. “Sähköautojen latauspisteitä suunnitellaan nyt
täyttä vauhtia kiinteistökohtaisiin parkkihalleihin, joihin
kannattaa valmiiksi asentaa tietty prosentti latauspisteitä
tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen”, Urjo toteaa. Huomisen tarpeisiin kannattaa varautua jo tänään.
Sähköauton latauspisteiden löytäminen ei vielä ole ihan
helppoa, vaikka uusia pisteitä onkin tulossa kaiken aikaa.
Niinpä auton “tankin” yllättävä tyhjeneminen moottoritiellä ei ole kovinkaan toivottavaa, koska apu ei todennäköisesti ole aivan lähellä, vaan auton siirtämiseen
tarvitaan silloin hinausta.
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
30
suunnitteluPlaani
Tietoa Fortumin sähköautopalveluista: www.fortum.com
Kartta latausasemista: www.sahkoinenliikenne.fi
Henkilöautojen käyttövoimavero: www.trafi.fi
3.
4.
Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa
SESKO ry on julkaissut netissä suosituksen sähköautojen turvallisesta lataamisesta. Suositus perustuu eurooppalaisten standardisointijärjestöjen CENin ja CENELECin asettaman selvitysryhmän julkaisuun. Standardissa esitellään neljä
erilaista lataustapaa ja suositellaan ensisijaisesti lataustavan 3 käyttöä. Suositus löytyy osoitteesta www.sesko.fi
“Sähköautojen tarpeet täytyy ottaa huomioon erityisesti
varaamalla niille riittävästi kapasiteettia ja tarvittavat
tilat”, hän määrittelee. Perusasia on verkon riittävä
mitoitus, sillä esimerkiksi pikalataus syö paljon sähköä.
Liittymän pitää olla mitoitettu tätä silmällä pitäen, ja
latauspisteitä pitää pystyä tarvittaessa myös lisäämään.
Myös lämmitystolpista voidaan “jatkojalostaa” latauspisteitä, kunhan niiden kapasiteetti riittää.
Uudessa SFS 6000-2012 -standardissa otetaan kantaa
sähköautojen lataustapoihin.
Suomi jälkijunassa
Suomi on kaiken kaikkiaan vähän jäljessä koko sähköautoasiassa, ja latauspisteiden määräkin on vielä vähäinen, vaikka lataustolppia myy jo moni sähköalan yritys.
“Tällä hetkellä meillä arvioidaan olevan noin pari sataa
sähköautoa, kun niitä vuosi sitten oli vain 40 kpl”, kertoo
Fortumin sähköautoasiantuntija Rami Syväri.
Fortum valmistautuu kuitenkin sähköautojen laajamittaiseen
yleistymiseen ja suunnittelee ja toteuttaa latausverkostoa
sekä siihen liittyviä toimenpiteitä, kuten maksamista. Vuoteen
2013 mennessä pikalatausasemia tulee olemaan noin 20 kpl.
Julkisissa latauspisteissä sähköauton lataaminen ja latauksen
maksaminen tapahtuu kännykän välityksellä. Yhden latauksen hinnaksi tulee tällä hetkellä pari euroa 100 kilometriä
kohden, kun bensalla ajettaessa hinta on moninkertainen.
Vuonna 2020 10 % myytävistä autoista on ennusteiden
mukaan sähköautoja. Siksi on tarpeen luoda infraa, jotta
niitä pystytään käyttämään sujuvasti, sanoo Syväri. Tekeillä
on muun muassa verkosto, jonka turvin pohjoismaisten
pääkaupunkien välillä pystyy liikkumaan sähköautolla.
1. “Sähköauto on ekologinen ja päästötön tapa kulkea”, perustelee ‘Neiti Virtaseksi’ nimetyn kulkupelin hankintaa Granlundin sähköosaston johtaja
Matti Urjo.
2. Töpseli kiinni, ja sähköauton lataus voi alkaa.
3. Granlundin auto ladataan yrityksen autohallissa
normaalilatauksella (230 VAC) yön yli, tai vaihtoehtoisesti 30 minuutin pikalatauksella (330 V,
30 min., 80 % lataustasosta).
4. “Sähköautossa on erinomainen hyötysuhde, ja
se on osa aurinkotaloutta”, Fortumin sähköautoasiantuntija Rami Syväri (oik.) perustelee
Fortumin pitkän aikavälin energiahankkeita.
Granlundin Matti Urjo on samaa mieltä.
Tulevaisuuden energiaa
“Polttonesteiden ja kaasun kulutus tulevat vähenemään
vuoteen 2050 mennessä. Siksi Fortumia kiinnostavat
kaikki tulevaisuuden energiamuodot: aurinkosähkö, tuuli,
aaltovoima, vesivoima. Sähkössä on erinomainen hyötysuhde, ja sähköauto on osa aurinkotaloutta”, Syväri
perustelee Fortumin pitkän aikavälin energiahankkeita.
Sähköautojen tulevaisuus Suomessa on pitkälti riippuvainen poliittisesta tahdosta, ja niiden hinnat ovat edelleen
melko korkeita tavallisiin autoihin verrattuna. Esimerkiksi
öljypohattamaa Norjassa sähköautoilua tuetaan voimakkaasti muun muassa verotuksella, joten siellä on käytössä jo 8000 sähköautoa, ja Nissan Leaf on markkinoiden
neljänneksi myydyin menopeli. Suomessa henkilöautojen
käyttövoimaverot eriytyvät vuoden 2013 alusta siten,
että vero suosii sähköautoja.
Teksti ja haastattelukuvat: Anna-Maija Gruber
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
31
Pilviteknologian hyödyntäminen
kiinteistön energianseurannassa
Energiatehokkuus ja energian
säästäminen ovat nyt ja tulevaisuudessa globaaleja haasteita kaikilla tuotannon ja toiminnan alueilla. Energian ja aineiden kulutuksen
mittaaminen, tulosten arviointi ja
suositusten laatiminen ovat keskeisimmät tehtävät. Joensuulainen
LVIA-,sähkö- ja energiasuunnittelua pääosin Itä-Suomessa tekevä
Insinööritoimisto Jormakka Oy,
langattomia etätiedonkeruuratkaisuja pilvipalveluna tarjoava Sensire
Oy ja kontiolahtelainen Sähköasennus Kuronen Oy ovat ottaneet
nämä haasteet vastaan teknisiä
ratkaisuja hyväksikäyttäen.
Energian ja ainevirtojen mittausta
Joensuulainen Sensire Oy tarjoaa langattomia etätiedonkeruuratkaisuja pilvipalveluna mm. kiinteistösektorin,
elintarvike- ja lääketeollisuuden sekä kuljetuslogistiikan
toimijoille. Sensire Oy:llä kehittämää tekniikkaa hyödyntävät jo esimerkiksi ammattikeittiölaitteita valmistava
Metos ja Itella. Insinööritoimisto Jormakan ja Sensiren
kumppanuus perustuisi lähinnä nykyisten kiinteistöjen
energiansäästötoimenpiteisiin.
”Sensire on kehittänyt eri toimialoille soveltuvat modulaariset TempNet ja SEM (Sensi-re Energy Management) -järjestelmät. TempNet tuottaa tuotteiden ja
olosuhteiden laadunvalvontaa kiinteistö-, elintarvike- ja
lääketeollisuudelle. Järjestelmä on sertifioitu elintarviketeollisuuden standardeja vastaavaksi. SEM puolestaan
mittaa energian ja ainevirtojen kulutusta reaaliaikaisesti ja tuottaa mittatiedon pilvipalveluna internetin yli.
Järjestelmä voidaan integroida mihin tahansa mittalaitteisiin ja mitattu tieto voidaan liittää rajapinnan kautta
asiakkaiden järjestelmiin. Kiinteistöjen olosuhdetiedot
ovat yhdistettävissä järjestelmään liittämällä langaton
Tempnet-järjestelmä mittamaan mm. lämpötilaa, ilman
kosteutta ja hiilidioksidipitoisuuksia”, kertoo yrityksen
toimitusjohtaja Jukkapekka Asikainen.
Sensire on tuonut langattoman etämittaamisen ja tiedonkeruun osaamisen kautta paljon käyttäjäläheisiä ja
optimoituja ratkaisuja eri toimialoille. Näin on kehitetty
Sensiren ainutlaatuinen energian ja ainevirtojen mittaus- ja optimointiratkaisu. Yrityksessä tiedostetaan, että
kokonaisenergiatehokkuuden parannus syntyy olemassa
olevien teknisten ratkaisujen, optimoitujen tilan käyttäjien prosessien sekä ennen kaikkea älykkään käyttäjän,
Smart Users in Smart Buildings, kautta.
”Olemme mukana Sensire Oy:n kanssa kehittämässä langatonta seurantajärjestelmää, jolla voidaan reaaliajassa
seurata esimerkiksi kiinteistön energiankulutusta, lämpötiloja, CO2-pitoisuuksia ja valaistustasoja”, kertoo projektipäällikkö Petri Lappalainen Insinööritoimisto Jormakka Oy:stä. Itse mittausjärjestelmä on jo olemassa.
Käyttäjälähtöiset mittausratkaisut
Sensiren ratkaisu lähestyy energiatehokkuuden optimoimista helposta ja ymmärrettävästä Cleantech-näkökulmasta. Käyttäjien toimintamallien korjaaminen onnistuu
helpoiten selkeän, käyttäjäläheisen informaation jakamisen avulla. Informaation tulee olla kohderyhmälle havainnollista, ajantasaista ja kattavaa, ilman että puhutaan vaikeista teknisistä yksityiskohdista. Käyttäjien ajantasaisen
ohjaamisen kautta saadaan vähintään 10-20 % lisäsäästöt
energiankulutuksessa tai voidaan edelleen säätää olemassa olevien kiinteistöautomaatiotoimintojen logiikkaa.
”Tarkoituksemme on teettää olemassa oleviin kiinteistöihin energianseurantaan liittyvä järjestelmä, jolla saadaan
koottua tarvittava tieto rakennuksen olosuhteista. Tiedot
kerätään räätälöityyn softaan, jossa tiedot analysoidaan
ja tulosten perusteella laaditaan toimenpide-ehdotus ja
investointilaskelma energiatehokkuuden parantamiseksi. Laiteasennukset voidaan suorittaa hyvinkin nopeasti,
ilman johdotusten tekoa. Järjestelmää voitaisiin hyödyntää myös tuen piiriin kuuluvissa enrgiakatsastuksissa ja
-katselmuksissa”, Lappalainen jatkaa.
”Sensiren ratkaisu mittaa energian kulutukset olemassa
olevista tai kohteeseen lisättävistä tietolähteistä, kuten
sähköstä, kaasusta, kaukolämmöstä ja kaukojäähdytyksestä, aurinko- tai tuulienergiasta, vedestä ja paineilmasta. Mittaustietoa voidaan kerätä kiinteistöautomaatiojärjestelmistä, esimerkiksi KNX-väylästä tai kiinteistön
VAK-ratkaisusta. Mitatut tiedot esitetään selainpohjaisessa sovelluksessa, jota voidaan käyttää tietokoneella,
älypuhelimella tai taulutietokoneella”, Asikainen kertoo.
Insinööritoimisto Jormakka Oy on toimialallaan maakunnan johtava alan yritys, joka työllistää yli 20 LVI-, sähköja rakennusautomaatioalan talotekniikan asiantuntijaa.
Yrityksellä on Motivan hyväksymät LVIS-energiakatselmoijat. Energia- ja olosuhdesimuloinneissa yritys käyttää
MagiCAD Confort & Energy -ohjelmistoa ja tilamallinnuksissa MagiCAD Room sekä AutoCad Revit -ohjelmistoja.
Energiavertailuissa ja energiatodistusten laadinnassa
käytössä on myös DOF-Energia-ohjelma. Talotekniikan
mallien yhteensovituksissa yritys käyttää Solibri Model
Checker -ohjelmistoa. Yritys on myös mukana Korjausrakentamishankkeen hyvät toimintatavat -projektissa.
Reaaliaikainen ja käyttäjäystävällinen ratkaisu
Kiinteistöön tulevan Sensiren SB-Gatewayn lisäksi käytPlaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
32
suunnitteluPlaani
täjä tarvitsee vain tunnukset internetin kautta toimivaan järjestelmään, joka toimii pankkiohjelmista tutulla
periaatteella. Tiedon esittämistapa on mahdollisimman
käyttäjäläheinen, tieto kuitenkin tallennetaan laajassa
ja muuttumattomassa muodossa, joka on käytettävissä
myös laajemmassa tarpeessa, kuten kiinteistöanalyyseissä. Tiedon esittämisessä voidaan eri asioita, esimerkiksi
sähkön kulutus, lämpötila ja vaikkapa sääennuste, yhdistellä joustavasti.
”Reaaliaikaisuus mahdollistaa riippumattoman ja rinnakkaisen tiedon vertailun. Riippumattomuuden kautta
esimerkiksi energiayhtiön mittausratkaisuihin ei vaadita
muutoksia ja Sensiren mittausratkaisu ei häiritse edellä
mainittuja järjestelmiä, vaan tuottaa lisäarvoista ja
täydentävää ajantasaista ja käyttäjäläheistä tietoa suoraan kohderyhmälle, ei pelkästään kiinteistön liiketoiminnan omistajalle tai kiinteistön hallinnoijalle”, toteaa
Asikainen.
Sensiren oma ratkaisu sisältää myös olosuhdemittaukset kiinteistön jatkuvaa seurantaa tai vaikkapa kuntoanalyysejä varten. Olosuhdesensorit ovat langattomia,
pitkäikäisiä ja helposti liikuteltavia, joten niiden käyttö on
erittäin joustavaa. Olosuhdetietoja voidaan lukea myös
VAK:ista tai muista tietojärjestelmistä. Alamittaukset
antavat prosessikohtaista tietoa käyttäjille ja tietoa ennakoivan huollon tarpeisiin sekä arvokkaita varoitustietoja
ennen kaikkea kriittisistä vikatilanteista pahempien vaurioiden välttämiseksi. Alamittaukset tuottavat luonnollisesti
myös mahdollisuuden laskuttaa vaikkapa alivuokralaisia
vedestä tai sähköstä. Säätilatietojen sekä sääennusteiden
liittäminen mahdollistaa ennakoivan säätämisen sekä
käyttäjien helpon ohjeistamisen energiatehokkuuden
parantamiseksi.
Ratkaisu poikkeaa markkinoilla olevista ratkaisuista
ennen kaikkea helppokäyttöisyyden ja ymmärrettävyyden kannalta. Monikielisyys ja käyttöoikeuksien hallinta
lisäävät käytettävyyttä, kansainvälisyyttä sekä tietoturvallisuutta. Raportoinnin laajuus on kohderyhmän päätavoitteiden mukaan aseteltavissa.
Myös kontiolahtelainen Sähköasennus Kuronen Oy tekee
tiivistä yhteistyötä Sensire Oy:n kanssa kehitettäessä
pilvipalveluun soveltuvia mittalaitteita. Kiinteitä mittausjärjestelmiä on asennettu useampia ja kevyempiä siirrettäviä järjestelmiä on koekäyttövaiheessa.
Lisätietoa:
Petri Lappalainen, Insinööritoimisto Jormakka Oy
[email protected]
Jukkapekka Asikainen, Sensire Oy
[email protected]
Jari Kuronen, Sähköasennus Kuronen Oy
[email protected]
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
33
Jyväskylässä
led-valaisimia
pääsee vertaileman luonnossa
Led-teknologia yleistyy, mutta hinnat ovat vielä korkeahkot ja laatu
vaihtelee. Suunnittelijat valitsevat
katalogitietojen perusteella valaisimia, joita ovat usein nähneet vain
messuhalleissa, aina ei sielläkään.
Jyväskylään suuntaavat suunnittelijat ovat onnellisemmassa asemassa.
Kuvateksti: Jyväskylän Lutakossa led-valaisimia
pääsee vertailemaan luonnossa.
Jyväskylän Lutakossa led-valaisimia pääsee nimittäin
vertailemaan luonnossa. Asuinalueelle on rakennettu ledpuisto, jossa useissa kohteissa on käytetty vieri vieressä
eri led-valaisimia. Seassa on vielä vanhoja suurpainenatrium- ja elohopeahöyryvalaisimiakin.
esitellä, miten vähällä näyttävä julkisivuvalaistus voidaan
saada aikaiseksi.
Taloyhtiöissä valaisinvertailuun on tarjolla monenmoisia
kohteita. Valaistussuunnittelijat ovat tietenkin kiinnostuneita vertailemaan valaisimia, mutta samalla myös
isännöitsijät, taloyhtiöiden puheenjohtajat ja tavalliset
asukkaatkin oppivat näkemään eroja eri valaisimien ja
valaisutapojen välillä.
Juuri erot eri valaisimien häikäisevyydessä ovat yksi
selvästi led-puistossa esiin tuleva asia. Kahden vuoden
kokeilussa ei vielä kovin paljon saada tietoa eri valaisinten kestävyydestä, mutta asennetun 55 valaisimen pohjalta kaikki halukkaat saavat jo hyvää vertailutietoa siitä,
kannattaako jotain valaisinta ottaa ollenkaan.
Valaisimet vaihtoon
Toista vastaavaa led-kokeilua ei Suomesta löydy. Valaisintestejä on kyllä tehty, mutta lähinnä vain katualueilla. Tieto
led-valaisimista on hyödyllistä niin taloyhtiöille kuin kaupungillekin, sillä EU-direktiivi kieltää nyt laajasti käytössä
olevien elohopeahöyrylamppujen myynnin vuonna 2015.
Yhdeksän eri valmistajaa on toimittanut led-puistoon
valaisimia. Kahden vuoden paikallaanolon jälkeen taloyhtiöt voivat tehdä päätöksiä siitä, millaisia valaisimia he
pihoilleen ja parkkihalleihinsa haluavat.
Jyväskylän kaupunki on jo aloittanut projektin, jossa
kaikki elohopeahöyrylamput uusitaan. Valmista olisi tarkoitus tulla vuoden 2013 loppuun mennessä. Urakka on
valtava, sillä valaisimia vaihdetaan jopa 15 000. Tavoitteena on säästää energiakuluissa 40 prosenttia vuosittain. Myös huoltokustannukset laskevat, kun vanhentunut
tekniikka vaihdetaan uuteen. Kaupungilla on siis hyvä syy
tutustua led-valaisintarjontaan.
Asukkaille oivalluksia
Vaikka Jyväskylässä lähtökohtaisesti valaistaan vain
julkisten rakennusten julkisivuja, on yksi Lutakon asuinkerrostalokin valaistu. Näin asukkaat pääsevät näkemään, mitä eroa on epäsuorasti seinäpinnalta heijastuvalla valolla verrattuna perinteiseen kerrostalon seinään
ruuvattuun kupuvalaisimeen. Tarkoituksena on myös
Asukkaille on jaettu kävelykartta, johon on merkitty
kaikki valaisimet teknisine tietoineen. Lisäksi kartan
kääntöpuolelle on ympätty ymmärrettävää tietoa valosta. Esitteessä selitetään seikkaperäisesti, mitä tarkoittaa
värilämpötila, värintoistoindeksi tai valovirta.
Led-puisto on Jyväskylän kaupungin koordinoima yhteishanke alueen isännöitsijöiden ja valoalan toimijoiden
kanssa. Mukana on valaisimia seuraavilta yrityksiltä:
Alppilux Oy, Elektroskandia Suomi Oy, Fagerhult Oy,
Greenlux Oy, Oy Hedtec Ab, iGuzzini Finland Oy, Innolumis Public Lighting B.V., Lumilab Oy, Philips Oy Ammattivalaistus. Led-puisto on pystyssä 30.9.2014 saakka.
Teksti: Jarno Liski
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
34
valoPlaani
Parkkialuevalaistus
Jyväskylän Lutakon kerrostaloalueella testataan viidellä eri parkkialueella
erilaisia led-valaisimia. Uusia valaisimia on asennettu 2-4 kpl samaa
mallia ja ne korvaavat vanhoja valaisimia, jotka käyttävät joko 125-wattista elohopealamppua tai
70 tai 100-wattista suurpainenatriumlamppua. Led-valaisimien ottotehot ovat 29-52 wattia.
Poikkeuksena on Varppaajan parkkialue, jolle valaisinvalmistajan toiveesta vaihdettiin kaikki 12 vanhaa
70-wattista suurpainenatriumvalaisinta led-valaisimiin. Alueella testataan Innolumis-valaisinta (29W),
jonka valo on toteutettu erillisillä
rgb-ledeillä niin, että valon spektri
vastaa silmän herkkyyskäyrää hämärässä havainnoidessa. Näin saadaan
ihmissilmälle räätälöityä valoa pienellä energiankulutuksella. Valaisimelle
ei anneta värintoistoindeksiä. Parkkialueella käytetyn valaisimen valon
väri on Moonlight, joka on sävyltään
hieman vihertävä, mutta joka silmän
väriadaptaatio-ominaisuudesta johtuen muuttuu hetken kuluttua valkoisemmaksi. Valaisimesta on olemassa
myös valkoisempi versio, joka soveltuu asuinalueille paremmin. Testattu
vihertävä valo sopii hyvin vaikkapa
pitkille erillisille maastopoluille.
Varppajan parkkialue ennen (yllä) ja jälkeen
led-valaisimien asennuksen.
Parkkihallivalaistus
Kahteen alueen parkkihalliin on asennettu katossa sijaitsevan valaisimen (100W suurpainenatriumlamppu) tilalle
led-valaisimia. Käytössä on kaksi eri mallia eri valmistajilta, joiden tehot ovat 48W ja 60W ja joita on asennettu
4kpl kumpaakin. Parkkihallien valot ovat osittain päällä
myös päiväsaikaan, joten niissä vaihto tuo enemmän
energiansäästöä kuin ulkovalaisimissa. Myös valaisimien tarkempi ohjaus ja himmennys mahdollistuvat ledvalaistuksen myötä. Toki myös valon valkoinen väri tekee
parkkihallista miellyttävämmän tuntuisen.
Pihavalaistus
Lutakon asuinalueelle on asennettu 11 erilaista piha- ja
puistovalaistukseen soveltuvaa led-valaisinmallia (1-3 kpl
kutakin mallia), yksi pollarivalaisinmalli ja yksi seinävalaisinmalli. Lähes kaikki alueen vanhat pylväsvalaisimet
käyttävät 125-wattista elohopeahöyrylamppua. Uudet
pylväsvalaisinmallit on valittu niin, että ne soveltuvat valonjaoltaan sekä ulkonäöltään testialueelle. Sieltä löytyy
myös luultavasti maailman kaunein led-pylväsvalaisin,
mutta sen saa lukija tulla itse katsomaan paikan päälle!
Ottotehot valaisimissa vaihtelevat 24-95 wattia ja värilämpötilat ovat 3000-5000 kelvinastetta. Valaisimissa voi
vertailla myös värintoiston eroja, huonoin värintoistoindeksi on >60 ja parhaat ovat >80 Ra.
Yhteenveto
Yleistäen voi siis sanoa, että led-valolla voidaan energiankulutus puolittaa ja saada hyvä, silmää miellyttävä valaistus parkki- ja piha-alueille. Silmämääräisesti
tarkasteltuna valon määrissä ei ole havaittavissa suuria
eroja, mutta häikäisyssä kylläkin, joten sen kanssa on
oltava tarkkana.
Lämmin valon väri, 3000K, on miellyttänyt led-puistoon
tutustuneita usein enemmän. Elinikää valaisimille luvataan 50 000–80 000 tuntia, joka vastaa Jyväskylän
korkeudella 13-20 vuotta.
Teksti: Annukka Larsen
Lisätietoa: http://valonkaupunki.jyvaskyla.fi/projektit/
lutakonled-puisto
Sivustolta voi tulostaa omatoimista tutustumisesta varten esitteen ja A3-kartan LED-puistosta. Lutakon LEDpuistoon järjestetään myös opastettuja kävelykierroksia
tilauksesta, yhteydenotot [email protected].
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
36
Appareo antaa led-valaistukselle uuden ilmeen
Appareo on enemmän kuin valaisin. Se on visuaalinen elämys,
joka haastaa katsojansa. Energiatehokkaat ledit sytyttävät valaisimen pinnan elämään, ja laserleikattu akryylilevy ohjaa valoa
tehokkaasti, tekniikkaa korostamatta. Sammutettuna valaisin
on täysin läpinäkyvä.
www.fagerhult.fi
Kruunuvuorenrannan valot
-suunnittelukilpailu ratkaistu
Kruunuvuorenrannasta luodaan
valaisemalla maisemataideteos.
Meren ylitse kantakaupunkiin näkyvälle julkisivulle suunnitellaan
taiteellinen valaistus, joka muuttaa
Kruunuvuorenrannan pimeän ajan
taideteokseksi.
ensimmäistä palkintoa. Voittajiksi julistettiin "Into the
Light" tekijänä Bartenbach LichtLabor GmbH (Itävalta) sekä
"Luonnon lyhdyt" tekijänä West 8 Urban Design & Landscape Architecture ja Speirs and Major Associates (Hollanti).
Voittajien ehdotukset perustuvat pääosin led-tekniikkaan.
Valaistusta ohjataan siten, että valon värilämpötila ja
määrä myötäilee vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelua sekä muuttuu käyttötarpeiden mukaan.
Into the Light -ehdotus perustuu luonnonvalon ja eri
vuodenaikojen ominaisuuksiin. Alue on suunniteltu näkymään eri intensiteetillä valaistuina osakokonaisuuksina
siten, että toiminnallisesti merkittävät paikat ja rantavyöhykkeen valotaideteokset nousevat esiin. Ehdotus liittää
myös pimeyden tärkeäksi osaksi valaistusratkaisua.
Taidevalaistuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jolla etsittiin visuaalisesti, ekologisesti ja
teknisesti kestävää taiteellista valaistusratkaisua. Kilpailuun ilmoittautui 52 suunnitteluryhmää, joista kilpailun
osanottajiksi valittiin neljä ryhmää: Concepto (Ranska),
Building Design Partnership Ltd /BDP (Englanti), West
8 Urban Design & Landscape Architecture (Hollanti) ja
Bartenbach LichtLabor GmbH (Itävalta).
Luonnon lyhdyt -ehdotuksen perustan muodostavat luonnonvalossa avautuvat näkymät, alueella käytettävät materiaalit ja kasvillisuus sekä vuodenajat. Valon merkitys
asukkaiden välisessä yhteisöllisyydessä ja arjen lähiympäristössä korostuu. Ehdotus on yksityiskohdissaan rikas
ja ideoiltaan elämyksellinen.
Lights over Kruunuvuorenranta -valaistussuunnittelukilpailu ratkaistiin lokakuussa. Kilpailun jury päätti jakaa kaksi
Lisätietoa: http://ksv.hel.fi/fi/kruunuvuorenranta/taidevalaistus
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
38
valoPlaani
(yllä)
(yllä) Kruunuvuorenrannan
Kruunuvuorenrannan valot
valot -kilpailu
-kilpailu ratkaisratkaistiin
tiin lokakuussa.
lokakuussa. Voittajiksi
Voittajiksi selviytyivät
selviytyivät itävaltaitävaltalaisen
laisen Bartenbach
Bartenbach LichtLaborin
LichtLaborin ja
ja hollantilaisen
hollantilaisen
West
West 8
8 -toimiston
-toimiston ja
ja Speirs
Speirs and
and Major
Major AssociateAssociatesin
sin muodostama
muodostama työryhmä.
työryhmä.
(vas.)
(vas.) Into
Into the
the Light
Light -ehdotus
-ehdotus perustuu
perustuu luonnonluonnonvalon
valon ja
ja eri
eri vuodenaikojen
vuodenaikojen ominaisuuksiin.
ominaisuuksiin.
(oik.)
(oik.) Luonnon
Luonnon lyhdyt
lyhdyt -ehdotuksen
-ehdotuksen perustan
perustan
muodostavat
muodostavat luonnonvalossa
luonnonvalossa avautuvat
avautuvat näkymät,
näkymät,
alueella
alueella käytettävät
käytettävät materiaalit
materiaalit ja
ja kasvillisuus
kasvillisuus
sekä
sekä vuodenajat.
vuodenajat.
Helppo tapa ohjata innovatiivista talotekniikkaa - kotona ja matkan päällä
Gira – Interface. Home Server – Käyttöliittymä.
Gira-interface
Gira-interface on
on Gira
Gira Home
Home Server
Server käyttöliittymä.
käyttöliittymä. Sen
Sen avulla
avulla käyttäjä
käyttäjä voi
voi valvoa
valvoa ja
ja ohjata
ohjata yksinkertaisella
yksinkertaisella tavalla
tavalla rakennuksen
rakennuksen
älykästä
älykästä KNX
KNX // EIB
EIB -sähköasennusta,
-sähköasennusta, valinnan
valinnan mukaan
mukaan joko,
joko, Gira
Gira Control
Control 19
19 Clientin
Clientin 47
47 cm
cm [18,5”]
[18,5”] kokoisen
kokoisen kosketusnäytön,
kosketusnäytön, kannettavan
kannettavan
tietokoneen
tietokoneen tai
tai iPhonen
iPhonen kautta.
kautta. Käyttäjä
Käyttäjä voi
voi säädellä
säädellä koko
koko rakennuksen
rakennuksen valoja,
valoja, sälekaihtimia
sälekaihtimia tai
tai lämmitystä
lämmitystä vain
vain yhdellä
yhdellä sormella.
sormella. Uusi
Uusi
Gira
Gira Control
Control tuoteperhe
tuoteperhe mahdollistaa
mahdollistaa lisäksi
lisäksi myös
myös Gira
Gira –
– interface
interface käytön
käytön ovipuhelinjärjestelmän
ovipuhelinjärjestelmän huonekojeena.
huonekojeena. Gira-käyttöliittymälle
Gira-käyttöliittymälle
on
on myönnetty
myönnetty iF
iF gold
gold award
award 20082008- ja
ja Plus
Plus X
X Award
Award 2009
2009 -palkinnot
-palkinnot muotoilusta,
muotoilusta, käyttäjäystävällisyydestä
käyttäjäystävällisyydestä ja
ja ohjattavuudesta.
ohjattavuudesta.
www.gira.com/interface
www.gira.com/interface Lisätietoa
Lisätietoa Oy
Oy Merilux
Merilux Ab
Ab puh:
puh: 09
09 -- 89
89 46
46 40
40 14
14 faksi:
faksi: 09
09 -- 89
89 46
46 40
40 16
16 tai
tai www.merilux.fi
www.merilux.fi
Vasemmalla
Vasemmalla oleva
oleva kuva:
kuva: Gira
Gira Control
Control 19
19 Client,
Client, lasi
lasi musta,
musta, oikealla
oikealla oleva
oleva kuva:
kuva: Gira
Gira Home
Home Server
Server // Facility
Facility Server
Server -sovellus
-sovellus iPhonessa
iPhonessa
[interface
[interface muotoilu:
muotoilu: schmitz
schmitz Visuelle
Visuelle Kommunikation]
Kommunikation]
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
39
Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailun
palkinto Mikko Rikalalle
ja Timo Niskaselle
Suomen Messusäätiön lahjoittama Luminord-palkinto
jaettiin tänä vuonna kahden suunnittelijan kesken.
Teolliset muotoilijat Mikko Rikala ja Timo Niskanen
töillään "PL2§" ja "Puhemies" palkittiin kumpikin 2
500 euron rahasummalla ValoLight-tapahtumassa
Helsingin Messukeskuksessa 12.9.2012. Kilpailun
tavoite, valaisin Presidentinlinnaan tai Eduskuntataloon, ei kuitenkaan toteutunut.
KYLPYHUONEVALAISIMET
IP 44/IP 65
peilivalaisimet
seinävalaisimet
kattovalaisimet
upotettavat
halogeenit
Mikko Rikalan, avustajanaan Aleksanteri Ekrias, työn ”PL2§” ansiona oli raadin mukaan erityisesti sen muotokielessä hyödynnetty uusi led-tekniikka. Työtä voidaan näin
ollen pitää tulevaisuuden visiona muotoilun ja tekniikan hyvästä yhdistämisestä.
Timo Niskasen ”Puhemies” jalkavalaisinehdotus puolestaan vakuutti tuomariston
toteutettavuudellaan. Valaisin on muotoilultaan klassinen ja ehdotuksessa valaisimelle
esitetyt valotekniset ominaisuudet täyttivät hajavalon ja suunnattavuuden osalta kilpailuvaatimukset.
Kunniamaininta Juri Kariselle ja Veera Sieväselle
Lisäksi tuomaristo päätti jakaa kunniamaininnat muotoilija Juri Karisen työlle ”Lampi”
ja Aalto-yliopistossa sisustusarkkitehdiksi opiskelevan Veera Sieväsen työlle ”Silmut”.
Molemmissa kunniamaininnan saaneessa työssä ensisijainen palkitsemisperuste oli ansiokas muotoilu. ”Lampi” on hengeltään moderni, arvokas ja veistoksellinen, ”Silmut”työn kierteiset ja luonnosta innoituksensa saaneet muodot puolestaan mielenkiintoisia
ja näyttäviä.
Kilpailun tavoite ei toteutunut
Luminord 2012 Nordic Luminaire Design Competition -valaisinsuunnittelukilpailu järjestettiin nyt kuudennen kerran. Tällä kertaa kilpailussa haettiin joko Eduskuntataloon tai
Presidentinlinnaan soveltuvaa jalkavalaisinta tai edellä mainittuihin kohteisiin soveltuvaa
jalkavalaisimen ja pöytävalaisimen muodostamaa muotoilultaan yhteensopivaa valaisinparia. Tavoitteena oli löytää kohteisiin Suomessa toteutettavissa olevat laadukkaat
valaisinmallit.
Kilpailutehtävä osoittautui vaativaksi. Edelliskerroista poiketen kilpailuohjelmassa oli annettu suhteellisen tiukat raamit valaisimen teknisille ominaisuuksille. Lisäksi valaisimen
piti olla muotoilultaan sopiva valtakunnan merkittävimpiin arvorakennuksiin. Tuomariston
pääkriteereinä olivat muotoilun ja kohdekohtaisten vaatimusten lisäksi valotekniikka,
yleiset toteutettavuuteen liittyvät asiat, käytettävyys sekä käytön ja huollon turvallisuus.
Tuomaristo sai arvioitavakseen 19 ehdotusta, joista mikään ehdotus ei ollut sellaisenaan
sopiva Eduskuntataloon tai Presidentinlinnaan. Useista kilpailuehdotuksista puuttui tiloihin soveltuva, mutta samalla uutta luova muotokieli sekä riittävästi valoa tuottavat
valaistustekniset ratkaisut ja niiden dokumentointi. Näin ollen tuomaristo päätti jättää
jakamatta sekä Eduskunnan kanslian palkinnon, arvoltaan 5 000 euroa että Tasavallan
Presidentin kanslian palkinnon, arvoltaan 5 000 euroa.
Samoin myös Sähköturvallisuuden Edistämiskeskuksen (STEK) lahjoittama STEKnimikkopalkinto päätettiin jättää jakamatta. Kilpailuehdotuksissa ei ollut kiinnitetty
tarpeeksi huomiota huollon ja käytön turvallisuuteen, joka kuitenkin kuuluu oleellisena
osana valaisinmuotoiluun. Tuomaristo toivoi, että tulevaisuudessa kilpailuun löytyisi
työryhmiä tai työpareja, joiden kautta löytyisi monialaisuutta valaisimen teknisen toteutuksen osaamiselle.
Teclux Oy
puh. 09-2252 410
www.teclux.fi
Yhteistyötä ja verkostoitumista tuotekehitykseen
Tuomariston mielestä myös suomalaisten valaisinvalmistajien olisi hyödyllistä osallistua
näiden työryhmien työskentelyyn ja näin verkostoitua muotoilijoiden kanssa. Tällaisella
yhteistoiminnalla saataisiin valaisintuotantoon uusia näkökulmia, joiden avulla tuotteet
pysyisivät kilpailukykyisempinä yhä kansainvälistyvämmillä valaisinmarkkinoilla.
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
VALO ON VIESTI
40
valoPlaani
Vaikka mikään työ ei sellaisenaan ollut sopiva tai
tarpeeksi valmis ehdotus
kilpailun kohteina olleisiin Eduskuntataloon ja
Presidentinlinnaan, raadin
mukaan kilpailuehdotusten
joukossa oli hyviä yksittäisiä ideoita, mielenkiintoisia
teknisiä ratkaisuja sekä
muotoilultaan laadukkaita
ja esillepanoltaan harkittuja
töitä.
”PL2§”
Tavoitteena uudet valaisinratkaisut
Luminord 2012 -valaisinsuunnittelukilpailun järjestivät Sähkösuunnittelijat
NSS ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, Sähkö- ja
teleurakoitsijaliitto STUL ry
ja Sähköteknisen Kaupan
Liitto ry yhteistyössä Teollisuustaiteen liitto Ornamo
ry:n kanssa. Luminordkilpailun tavoitteena on
löytää uusia, korkeatasoisia
valaisinratkaisuja ja näin
kehittää alan teollisuudelle
uusia valaisininnovaatioita
ja -tuotteita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. 5
000 euron palkintosumman
lahjoittaa Suomen Messusäätiö.
"Puhemies"
”Lampi”
”Silmut”
Palkintolautakuntaan kuuluivat tuomariston puheenjohtajana toiminut sähköinsinööri Antti Danska (Sähkösuunnittelijat NSS ry),
muotoilija Mikko Kärkkäinen (Teolliset muotoilijat
TKO ry, Ornamo ry), asiantuntija Veli-Pekka Vitikka
(Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry), tekniikan
tohtori Henri Juslén (Suomen Valoteknillinen Seura
ry), sisustusarkkitehti Mika
Karkulahti (Sisustusarkkitehdit SIO ry, Ornamo
ry), markkinointipäällikkö
Timo Heiskanen (Sähköteknisen Kaupan Liitto
ry). Lisäksi tuomaristossa
olivat Tasavallan Presidentin kanslian nimeäminä
linnanvouti Anne Puonti,
arkkitehti Ola Laiho ja valaistussuunnittelija Sanna
Forsman sekä Eduskunnan kanslian nimeäminä
intendentti Liisa Lindgren,
arkkitehti Pekka Helin ja
sähköinsinööri Keijo Mäkinen.
Antti Danska jatkaa
NSS ry:n puheenjohtajana
Sähkösuunnittelijat NSS ry:n syysvuosikokouksessa 8.11. Marina Congress Centerissä Helsingissä päätettiin tulevan vuoden toiminnan suuntaviivoista ja valittiin yhdistykselle seuraavan
toimintakauden hallitus.
Sähkösuunnittelualalla tuleva vuosi ei näytä erityisen valoisalta: rakentaminen näyttää
supistuvan myös ensi vuonna ja hinta- ja kustannuskehityksen arvellaan olevan maltillista.
Tästä huolimatta NSS ry kannustaa jäsenistöään
erityisesti sähköistykseen liittyvien energia- ja
ympäristötehokkaiden ratkaisujen suuntaan.
Korjausrakentaminen ja kestävän kehityksen
mukaiset laadukkaat ratkaisut tuovat suunnittelutoimistoille uusia työmahdollisuuksia, vaikka
uudisrakentaminen vähenisikin.
Sähkösuunnittelun ajankohtaispäivä tarjosi tiiviin tietopaketin
Marraskuun alussa Helsingissä järjestetyillä Sähkösuunnittelun ajankohtaispäivillä paneuduttiin mm. sähköasennusten suojausten suunnitteluun Febdok-ohjelmalla, Suomen
Green Building Councilin energiatehokkuustavoitteisiin,
KNX-toteutusten dokumentointiin, laadukkaiden turvasuunnitelmien laatimiseen, ATEX-asioihin sekä palonkestävien johtojärjestelmien toteuttamiseen. Tiiviin päivän
kruunasi tietoiskukierros Schneider Electricin, Rittalin,
Hedegren Securityn, Boschin, Exilightin, Philipsin, Rettig
Lämmön, Airam Electricin ja Kymdatan miniosastoilla.
NSS ry haluaa nostaa edelleen esiin liiallisen
hintakilpailun haittoja sekä suunnittelijan itsensä
että tilaajan kannalta. Suunnitelmien laadun takaamiseksi tilaajia muistutetaan olemassa olevien
normaalien sopimusehtojen sekä tilaajavastuulain
mukaisten velvoitteiden noudattamisesta.
Eniten suunnittelijoita puhutti Sähkötieto ry:n Pentti Härkösen esitys palonkestävän johtojärjestelmän
toteuttamisesta ST-kortin 51.06 mukaisesti. Kortti on julkaistu marraskuussa 2011 ja se perustuu standardiin SFS
6000:2007. Kortissa esitetään luettelomaisesti järjestelmät, joiden tulisi viranomaisvaatimuksiin, standardeihin,
suosituksiin tai erilliseen riskikartoitukseen perustuen
toimia määritelty aika myös tulipalon aikana. Siinä mm.
määritellään johtojärjestelmä ja esitellään johtojärjestelmän osia ja tarvikkeita, joita käyttämällä palonkestävä
johtojärjestelmä on mahdollista toteuttaa.
NSS ry osallistuu alan muiden järjestöjen ja
yhteisöjen toimintaan ja kehityshankkeisiin.
Uusittu TATE12, Talotekniikan tehtäväluettelo,
on saatava käyttöön mahdollisimman laajasti
ja nopeasti yhdessä muiden projektiin osallistuneiden kanssa. Vuoden 2013 aikana päivitetään
yhteistyössä SKOL ry:n kanssa sähkösuunnittelun
ja tietojärjestelmäsuunnittelun työmääräarviot, ja
viime toukokuussa yhdessä Sähköteknisen Kaupan Liiton kanssa julkaistun Hyvinvointia sähköllä
-vision teemojen markkinointia jatketaan.
Kortti sai osakseen kritiikkiä heti julkaisun jälkeen, sillä
käytännössä havaittiin, että se sisältää ristiriitaista ja
virheellisesti tulkittavissa olevaa tietoa. Sähkötieto ry
antoikin kortin viime syys-lokakuussa kritiikkilausuntokierrokselle.
NSS ry:n aluetoimintaa on kuluvan vuoden aikana
kehitetty ja uusia toimintatapoja haettu. Aluetoiminnan kehittäminen jatkuu myös vuonna 2013.
NSS ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa
toimitusjohtaja Antti Danska (Insinööritoimisto
Tauno Nissinen Oy). Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa toimitusjohtaja Antti Lehtinen
(Suunnittelutoimisto Hakala Oy). Hallituksessa
jatkavat toimitusjohtaja Jussi Hiukka (Sähköinsinööritoimisto Jussi Mäkelä Oy), toimitusjohtaja
Martti Rantamaa (Rajaplan Oy), varatoimitusjohtaja Juha Kiviniemi (Yhtyneet Insinöörit Oy),
suunnittelupäällikkö Ralf Lindström (Insinööritoimisto Olof Granlund Oy) ja varatoimitusjohtaja
Pekka Larinoja (Insinööritoimisto Nurmi Oy).
Hallituksen henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Tomi Vähäkangas, Pasi Hirvonen, Merja
Lehtonen, Kari Kavonius, Jyri Renkola ja
Tomi Tuokkola.
Härkösen mukaan kortin sisältö tullaan päivittämään
saatujen kommenttien sekä SFS 6000:2012 muutoksiin
perustuen erillisen työryhmän toimesta. Työryhmän tehtävänä on saatujen kommenttien yksityiskohtainen tarkastelu sekä niiden perusteella tehtävät tarkennukset sekä SFS
6000:2012 perusteella tehtävistä tarkennuksista päättäminen. Uudistetusta aineistosta pyydetään aikanaan julkiset
lausunnot ST-korttien tuotantoprosessin mukaisesti.
Suunnittelijasilmin nähtynä kortissa viitataan niin moneen sekä suomalaiseen että eurooppalaiseen standardiin, että kokonaisuuden hahmottuminen hämärtyy.
Palonkestävien sähköjärjestelmien suunnittelun ongelmiksi nousevat palonkestävien materiaalien luokittelun ja
standardisoinnin puute, käytäntöjen vaihtelu eri projekteissa ja eri paikkakunnilla sekä käytännön sovellusohjeiden ja yhteisten pelisääntöjen puute.
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
42
Paavo Tammisto ABB Oy:n Domestic Sales -yksikön johtajaksi
uutisetPlaani
Paavo Tammisto on nimitetty ABB Oy:n Domestic
Sales -yksikön johtajaksi ja Suomen ABB:n johtoryhmän
jäseneksi. Tammistolla on vahva tausta sähköurakointija tukkukaupan puolella sekä kiinteistöautomaatiossa.
Hän siirtyi ABB:n palvelukseen vuonna 2009 Ensto Busch
Jaeger -liiketoimintakaupan myötä ja on toiminut Wiring
Accessories -liiketoimintayksikön johtajana siitä asti.
Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Hän
jatkaa myös Wiring Accessories -liiketoiminnan johtajana
kunnes hänen seuraajansa on nimitetty.
"Suomalaiset asiakkaat ovat oman alansa kärkeä, joten
tehtäväkenttäni on erittäin mielenkiintoinen", Tammisto
kuvaa. "ABB:n ratkaisuilla voidaan merkittävästi parantaa energiatehokkuutta ja tehostaa teollisten prosessien
tuottavuutta. Tavoitteenamme on tuoda asiakkaillemme
jatkuvasti alan huipputeknologiaa ja siten pitää osaltamme huolta asiakkaidemme kilpailukyvystä."
www.abb.fi
U.F.O ja Wow – iGuzzinin älykkäät
ja tehokkaat led-valaisimet
iGuzzinin uudet ja älykkäät katuvalaisimet U.F.O ja Wow valaisevat
kaupunkitilaa häikäisemättä ja erittäin korkealla hyötysuhteella.
Valaisimien valotehokkuus on parhaimmillaan 105 lm/W. Perinteisiin
purkauslamppuvalaisimiin verrattuna niillä voidaan säästää energiaa
lähes 60 %.
Pehmeää, diffuusia valoa tuottava U.F.O. tuo kaupunkitilaan
lämpimän tunnelman. U.F.O:n valoaukon tasainen luminanssi
näkyy selvästi katukuvassa, mutta valaistus on täysin häikäisemätöntä ja varjonmuodostus pehmeää.
U.F.O ja Wow on suunniteltu toimimaan myös arktisissa olosuhteissa aina -40°C asti. Optiikkavaihtoehtoja on useita ja
suositeltavat pylväskorkeudet yltävät aina 12 metriin asti. Kaikki
mallit ovat ohjelmoitavissa mikrokytkimien avulla toimimaan
halutun säätöprofiilin mukaisesti.
www.iguzzini.fi
Palovaroitin uudella Esylux
Data -teknologialla
Protektor K 10 plus on Esyluxin uusin ja kehittynein palovaroitin. Modernin muotoilun ja mattapinnan ansiosta sen
tunnistaa kuuluvan Protektor K -sarjaan. 10 plus -sarjan
ominaisuuksiin kuuluvat digitaalinen mittausarvon analysointi sekä herkkyyden säätö. Näiden ominaisuuksien
ansiosta varmistetaan palovaroittimen varma toiminta,
vaikka savukammioon kerääntyy ajan saatossa pölyä.
Automaattinen itsetestaus, optinen savun tunnistaminen
ja selkeä varoitusääni varmistavat turvaamisen luotettavalla tasolla.
iGuzzinin Laser Blade vapauttaa
valaisimien sijoittelun
Kapea ja siro Laser Blade valaisee tilan tehokkaasti pienellä energiankulutuksella. Symmetrisen ja pyöreän valonjaon ansiosta asennussuunnalla ei ole merkitystä, vaikka valaisimen muoto on lineaarinen.
Integroidun pitkäkestoisen 3V:n litium-pariston ansiosta
Protektor K 10 plus varmistaa vähintään kymmenen vuoden käyttöiän, minimaalisen tarpeen huollolle tai pariston
vaihtoon. Heti valmis käyttöönotto, hälytyksen rekisteröintitoiminto ja yhden painikkeen toiminto varmistavat
käyttäjäystävällisyyden. Asentajille Plug&Play -asennus
mahdollistaa nopean ja helpon asennuksen. Yleisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi makuuhuoneet, olohuoneet,
toimistorakennukset ja koululuokat.
Valaisimen runkoon on sijoitettu joko 1, 2, 5 tai 15 led-moduulia.
Yhden moduulin tuottama valovirta on 200 lm. Valokeilakulmia on
kaksi, 30- ja 50-astetta (UGR<19). Myös DALI-versiot kuuluvat valikoimaan. Värivaihtoehdot ovat musta, valk/musta tai harmaa/musta.
Laser Bladen avulla tilaan voidaan luoda tehokkaita valoaksentteja tai suuunnitella tasainen yleisvalaistus.
www.esylux.fi
www.iguzzini.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
43
Valon raskaansarjan ammattilainen
Valon ja muodon keveä leikki
lämpimissä väreissä
Teollisuudessa valon laatu on turvallisuutta ja tuotannon
laatua. Valonlähteen tekninen etevyys on sijoitus molempiin näihin arvoihin. Glamox Luxon teollisuudelle suunniteltu Glamox i80 edustaa led-valaistustekniikan eliittiä.
Glamox A60 ja A65 ovat muodoltaan ajattomuutta ja
eleganssia huokuvia valaisimia. Ne luovat miellyttävää ja
pehmeää valoa sosiaalisen kanssakäymisen tiloihin.
Glamox i80 Led-valaisin on rakenteeltaan erityisen kestävä. Valaisimen suunnittelijat ovat panostaneet mm. lämmönsiirron hallintaan, joka takaa i80:lle pitkän käyttöiän.
Tämä on sijoitus huoltokustannusten hallintaan. Valaisin
tuottaa jopa 10 000 lm:a, 840-värisävyllä. Saatavana on
myös lämpimämpi 830-värisävy.
Ne herättävät muodoissaan mielikuvia luonnon kauneudesta, kuten pehmeistä elliptisistä rantakivistä. Tämä
tarjoaa suunnittelijoille vapauksia sommitella niistä
elegantteja ryhmiä julkisiin tiloihin kattoon ripustettuina
tai suoraan kattopintaan asennettuina. Niissä yhdistyvät
hienostuneet yksityiskohdat ja yksilöllinen muotoilu.
Muotoilun takana on Hareide Design, jonka design-ideat
ovat monien sisustustuotteiden tunnettuuden perusta. A60
ja A65 nousevat yksittäisinäkin kappaleina esiin muodoltaan
miellyttävinä ja dynaamisina valaisimina, jotka muuttavat
jännittävästi muotoaan niitä katseltaessa eri suunnista.
Kiiltävien varjostimien värit ovat valkoinen ja musta.
i80 tekee huoltovälien maratonin lämmön- ja korroosionkestollaan. Sen runkomateriaalina on käytetty puhtainta alumiinia, siksi sen korroosionkestoluokka on C4. Valaisinrunko on
päällystetty fosforikromilla ja jauhemaalattu tämän lisäksi.
i80 tuottaa kirkasta ja tehokasta valoa, koska sen heijastinmateriaali on hopeapinnoitettu ja suojalasi on Heat Soaktestauksen läpikäynyt ja erittäin kirkas. i80-valaisimen
valonjaoksi on valittavissa joko kapea tai keskileveä keila.
Glamox i80 on teollisuuden valinta kestävän kehityksen
suuntaan. i80 on myös sopiva työpajojen ja varastojen,
kylmätilojen sekä urheilutilojen valaisin. Suojalasin erikoispinnoite takaa sen, että i80 ei häikäise muuten kun
teknisen etevyytensä vuoksi.
A60 ja A65 valaisimia on kolmea eri kokoa, jotka ovat
mittasuhteiltaan ja muodoltaan hieman erilaiset. A65
antaa sekä epäsuoraa että suoraa alasvaloa. A60 antaa
epäsuoraa valoa ja sen häikäisysuojien värivaihtoehtoja
on kuusi. Vihreä, keltainen, musta, punainen, sininen ja
valkoinen väri tuovat tilaan iloa, haluttaessa myös leikkimielisyyttä tai pidättäytyvää charmia.
www.glamoxluxo.fi
www.glamoxluxo.fi
K40 Slimline -koodilukko Suomen
markkinoille
Valo vailla painovoimaa
Hareide Design yhdessä Glamox Luxon tuotekehityksen
kanssa on luonut hyvin ohuen C75-P -toimistovalaisimen, joka avaa uudella tavalla valaistusmahdollisuuksia
toimitila-arkkitehtuurin suunnittelijoille.
Siemens Security Products julkistaa uuden version suositusta
Bewator K40 Slimline koodilukosta. Alumiinirakenteinen K40 sopii
sekä ulko- että sisäasennukseen.
Kapean muotonsa ansiosta tuote
sopii mainiosti asennettavaksi
oviprofiiliin. K40 kestää kovaa
käyttöä ja pohjoismaisia olosuhteita. Näppäimistö on yhtenäistä
metallia, joten laite on täysin
vesitiivis ja sen kotelointiluokka on IP68. Käyttölämpötila voi
vaihdella -30 asteesta +75 ºC
asteeseen.
Vain 10 millimetrin paksuisessa valaisimessa on kaikki se, mitä tarvitaan laadukkaaseen sekä suoraan että
epäsuoraan valaistukseen. Kaiken ytimessä on valaisimen
optiikan toteutus siten, että ledien palaessa se muuttuu
kuin leijuvaksi valoviivaksi.
Kun valaisinta ei käytetä, se lähes häviää näkyvistä,
koska sen akryylinen valonjakopinta on lähes läpinäkyvä.
Yksittäisenä kappaleena C75-P muodostaa arkkitehtonisen elementin, joka jakaa tilaa vertikaalissa suunnassa
kuin keveänä eleenä vailla painoivoiman vaikutusta. Useamman valaisimen ryhmä tuo tilaan ilmavuutta ja rytmiä.
C75-P täyttää Richard Kellyn valaistukselle asettamat
korkeammat vaatimukset. Se on valoa katsomiseen –
valoa, jota katsotaan sen itsensä vuoksi.
www.bewator.com/fi
www.glamoxluxo.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
44
uutisetPlaani
Uutuuksia Tecluxilta
XALin Ciro Suspended
Moderni ripustettava Ciro Suspended -valaisin tuo näyttävyyttä tilaan. Valaisimessa on käytetty energiatehokasta
led-tekniikkaa, joka houkuttelee miellyttävän pehmeällä,
luonnollisella ja kutsuvalla valolla. Valaisin on himmennettävissä. Värilämpötila on joko 3000 K° tai 4000 K°. Valaisinta
on saatavilla kolmessa eri koossa: 600 mm, 900 mm ja 1200
mm. Värivaihtoehtoina ovat valkoinen, harmaa sekä musta.
XALin Helios valaisee toimistotilat
Helios on muotoilultaan ajaton lattiavalaisin, joka soveltuu
erinomaisesti toimistojen, kokoustilojen sekä käytävien
valaisuun. Valaisimessa on sensori, joka reagoi niin liikkeeseen kuin luonnonvalon määrään. Päivänvalo-ohjauksella
ikkunoista tulevaa luonnonvaloa voi hyödyntää ja ohjaus
säätelee keinovaloa huomioiden päivänvalon määrän. Valaisimen ylävaloa voidaan säätää myös manuaalisesti. Valonlähteenä on energiatehokas 57W led värilämpötilalla 3000K°
tai 4000K°. Valaisin on saatavana valkoisena ja mustana.
Helios-sarjasta löytyy myös ripustettava kattovalaisin.
Halla Milalla voit toteuttaa mieleisesti kokonaisuuden
Hallan uutuusvalaisin Mila antaa vapauden toteuttaa erilaisia
valaisinkokonaisuuksia. Mila sopii käytettäväksi tilaan niin
yksittäisenä kuin useamman valaisimen muodostelmana.
Valaisimessa on magneettijärjestelmä, jonka kautta yksittäisiä moduuleita voi yhdistää useamman valaisimen muodostelmaan. Valaisimet voi asentaa joko seinälle tai kattoon.
Valonlähteenä on 8x11W:n led ja valontuotto 8000 lumenia.
Valaisimen materiaali on valkoiseksi, mustaksi tai hopeiseksi
maalattua alumiinia. Häikäisysuoja on opaalia.
Ivelan uutuusvalaisin yleisvalaistukseen
Pienikokoinen Ivelan uutuusvalaisin on Ra 14 Dixit Led.
Tehokas valaisin on ihanteellinen käytettäväksi esimerkiksi
toimisto- ja kokoustiloihin, kauppoihin ja ravintoloihin sekä
isompiinkin julkitiloihin. Valaisimen sisäosien muotoilun sekä
materiaalivalintojen ansiosta valonsäde valaisee hallitusti
tilaa. Valaisimessa on ylikuumentumissuoja. Valonlähteenä
toimii energiatehokas 12W:n led tai vaihtoehtoisesti 26W:n
led. Valaisimen värilämpötila on 3000 kelviniä ja valonmäärä
1200 lumenia. Ra 14 Dixit lediä löytyy kahdenlaisella kehyksellä, jonka voi vaihtaa helposti jälkeenpäinkin. Kehysten
värivaihtoehtoina on valkoinen ja hopea.
www.teclux.fi
Suoraviivaisen valovoimaista tyyliä
Philipsin uusi LED-valaisin Nick-Knack tuo kodin sisutukseen minimalistista ja yksinkertaisen suoraviivaista otetta.
Joustavuus on yksi avaintekijöistä nykyaikaisen kodin sisustuksessa. Harkituilla yksityiskohdilla sisustukseen saa yksilöllisen ilmeen, ja valaistuksella on tässä suuri merkitys.
Nick-Knack-valaisin tarjoaa tyylikkäitä, yllättäviä ja monipuolisia valaistusratkaisuja.
Philipsin uudessa led-valaisimessa on otettu huomioon sekä toimiva valaisu että tyylikäs muotoilu. Nick-Knack-valaisimen muotoilussa on otettu vaikutteita pelkistetystä graafisesta suunnittelusta. Lähtökohtana on ollut käyttää vain yhtä viivaa, kuten italialaisessa La Linea -animaatiossa.
”Nick-Knack on loistava esimerkki grafiikan hyödyntämisestä muotoilussa. Valaisin on pystyviiva, mutta saranat mahdollistavat sen taivuttamisen yli 45 asteen kulmaan. Valaisimen
muotoa on mahdollista muokata erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi valaisemaan päivällishetkeä,
kotona työskentelyä tai sohvalla lukemista”, kertoo Berit Weihe Philipsin valaistuksesta.
www.philips.fi
Elekto-Valon valikoima laajenee
Prime
Elektro-Valo tuo markkinoille ylivoimaisesti tehokkaimman kokoluokassaan olevan julkitilojen riippuvalaisimen.
Prime perustuu erittäin ohueen Tridonicin valmistamaan
Stark Indi -paneeliin, jolla saadaan valotehoa peräti 6000
lm jakaantuen 80/20 ylä- ja alavalona.
Valaisin on vain 1,5 cm paksu, joten se on melkein
huomaamaton. 54 W:n led-paneelin käyttöikä on 50 000
tuntia ja liitäntälaite on ohjattavissa ja himmennettävissä
DSI/Dali/SwitchDim-laitteilla. Valaisimella ja liitäntälaitteella on viiden vuoden takuu.
Valaisin soveltuu mainiosti ripustettavaksi esimerkiksi
neuvottelu- tai työpöytien päälle sekä myynti- tai palvelutiskien valaisemiseen.
9415-LED
Perinteisiä pintaan asennettavia downlight-valaisimia
saa nyt myös led-versiona. Klassinen pinnalle asennettava downlight on erinomainen hyötysuhteeltaan ja silti
häikäisemätön. Elektro-Valon valmistamien downlight-valaisimien tekniikka perustuu Osramin Prevaled-moduuliin
ja niitä saa teholuokissa 800 – 5000 lumenia. Valaisin
voidaan toimittaa kaikissa RAL-väreissä. Eri väreillä voit
esimerkiksi erottaa tiloja vaikkapa maisemakonttorissa.
6464-LED
6464-LED on teollisuuteen suunniteltu, mekaanista ja
kemiallista rasitusta kestävä, IP65-valaisin karkaistulla
suojalasilla. Valaisin on sopiva kemikaaleja sisältäviin
tiloihin ja ihanteellinen kaikkiin teollisuuden kohteisiin
sekä esimerkiksi parkkihalleihin. Korkealaatuisen heijastimen ansiosta hyötysuhde on hyvä. Suojalasin salvat ovat
haponkestävää terästä. Valaisin voidaan toimittaa 5000
– 8000 lumenin tehoissa. Ledeille luvataan käyttötunteja
50 000 ja valaisimelle viiden vuoden takuu.
www.elektro-valo.com
Rittal ja Siemens yhteistyöhön
Maailman johtava sähkökytkentäkaappien valmistaja ja konesalien rakentaja Rittal sekä innovatiivisten teknologioiden, ratkaisujen ja asiantuntijapalveluiden toimittaja Siemens ovat sopineet yhteistyöstä suuritehoisten laskentakeskusten tasaisen
virranjakelun varmistamisessa.
Keskuksiin asennetaan Siemensin suorituskykyinen sähkökeskussarjan virtakiskojärjestelmä, jonka avulla suuritehoisissa
laskentakeskuksissa helposti tapahtuvat toimintakatkokset pystytään minimoimaan. Mahdollisimman korkeaan toimintavarmuuteen ja joustavuuteen tähtäävä, sertifioitu yhteisratkaisu sopii erityisesti katkosherkkiin tilanteisiin, esimerkiksi kun
laskentakeskusta remontoidaan tai laajennetaan. Rittal toimittaa yhteisjärjestelmään Ri4Power-pienjännitelaitteiston.
Tähän asti suuritehoisten laskentakeskusten virranjakeluun on käytetty ensisijaisesti kaapeleita. Ne eivät ole kuitenkaan
yhtä joustavia ja kustannustehokkaita kuin nyt Rittalin ja Siemensin markkinoille tuoma yhteisratkaisu.
”Yhdessä tarjoamamme sähkötekninen ratkaisu monipuolistaa merkittävästi laskentakeskusten infrastruktuuri-tarjoomaa.
Kahden maailman johtavan toimittajan laajennettu sähkötekninen järjestelmä tuo asiakkaille merkittävää lisäarvoa. Asiakkaat saavatkin nyt Rittalilta nyt entistä laajemman toimituksen, mikä tuo suoria kustannussäästöjä”, Rittal GmbH:n operatiivinen johtaja Christoph Caselitz sanoo.
www.rittal.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
46
uutisetPlaani
Maankäyttö- ja rakennuslain
asetuksenantovaltuudet ajan
tasalle perustuslain kanssa
STEK ja STUL mukaan
sähköistysalan visioon
Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry
STEK ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL
ry ovat allekirjoittaneet sähköistysalan
yhteisen tulevaisuudennäkemyksen "Hyvinvointia sähköllä – visio 2030".
Valtioneuvosto antoi syyskuussa eduskunnalle esityksen
laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Laki
mahdollistaa korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä koskevan asetuksen antamisen lain voimaantulon
jälkeen.
Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n (STK) ja
Sähkösuunnittelijat NSS ry:n käynnistämän
visiotyöskentelyn tulos kertoo sähkön roolista osana ihmisten elämää ja hyvinvointia.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty ennen nykyistä
perustuslakia, joka velvoittaa entistä selkeämpiin asetuksenantovaltuuksiin. Uuden lain myötä nykyisten rakentamismääräysten säädöstaso tarkistetaan ja luovutaan
ohjeiden antamisesta asetuksina. Jatkossa Suomen
rakentamismääräyskokoelmaan kootaan säännökset sekä
ministeriön hallinnolliset määräykset ja suosituksen luonteiset ohjeet. Rakentamismääräysten varsinainen sisältö
ei tässä yhteydessä muutu.
Visio koostuu viidestä teemasta: Jokainen
on tietoinen energian kulutuksestaan ja
vaikuttaa siihen. Rakennukset ovat energiatehokkaita ja tuottavat itse käyttämänsä
energian. Sähköverkoissa on älyä. Sähköä
käytetään laajasti liikenteen energiana.
Eläminen on entistä turvallisempaa ja mukavampaa.
Samanaikaisesti lain lausuntoajan 4.6.-9.7.2012 kanssa
ympäristöministeriö pyysi lausuntoja myös korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia koskevasta
asetuksesta. Asetuksen myötä luvanvarainen korjausrakentaminen edellyttäisi jatkossa energiatehokkuuden
huomioon ottamista. Korjausrakentamiseen ryhtyminen
säilyy vapaaehtoisena, ja kiinteistön omistaja päättää,
mitkä ovat rakennuksen korjauksen yhteydessä parhaat
keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa.
”Vision teemat nostavat osuvasti esiin asioita, jotka kuuluvat yhdistyksemme tavoitteisiin ja toimintaan. Siksi on luontevaa liittyä
mukaan tähän jäsenjärjestöissämme työstetyn vision viestintään ja toteuttamiseen”,
STEKin asiamies Lauri Mäki sanoo.
STEKin jäsenistö koostuu 11 valtakunnallisesti toimivasta sähkö- ja elektroniikka-alan
piiriin kuuluvasta yhdistyksestä. Jäseniä
ovat vision muiden allekirjoittajien lisäksi
mm. Energiateollisuus, RAKLI , Sähköliitto ja Teknologiateollisuus. Sähköistysalan
ydintä edustaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto
STUL ry, jonka yli 3000 jäsenen joukossa
ovat mm. 1900 sähkö-, tele- ja verkostourakointiyritystä sekä lukuisia yhteistoimintajäseniä, jäsenjärjestöjä ja oppilaitoksia.
"Lähtökohtana on se, että ehjää ja toimivaa rakennusta
ei tarvitse korjata. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen
kiinteistön kunnossapito maksaa itsensä takaisin. Silloin
on järkevää ottaa huomioon myös energiatehokkuus",
asuntoministeri Krista Kiuru sanoo.
Asetuksessa rakennuksen energiatehokkuudelle tullaan säätämään vähimmäisvaatimuksia, kun kyse on
rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien
korjaamisesta. Tällaisia korjauksia ovat esimerkiksi laajat
peruskorjaukset, rakennuksen ulkovaipan korjaukset ja
teknisten järjestelmien uusiminen. Energiatehokkuutta
parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne
eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti
toteutettavissa. Tärkeää on myös se, että energiatehokkuutta parantavat toimet tehdään rakennuksen ominaispiirteet ja käyttötarkoitus huomioiden.
”Nyt koko sähköistysala suunnittelusta toteutukseen on vision takana, mikä tuo sille
lisää painoarvoa ja vaikuttavuutta. Visio on
täysin linjassa järjestömme perusvision ja
toimintaperiaatteiden kanssa, ja tarjoaa hyvän välineen viestiä alamme merkityksestä
tulevaisuuden rakentajana”, STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen kertoo.
Asetuksen valmistelua jatketaan lausuntojen pohjalta
niin, että se voidaan antaa ympäristöministeriön asetuksena, kun laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on tullut voimaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan
mahdollisimman pian.
STK:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari pitää
STEKin ja STUL:n mukaantuloa tärkeänä
edistysaskeleena vision edistämiselle. Se
kytkee mukaan käytännössä kaikki ne sähköistysalan toimijat, joiden työ mahdollistaa
esitetyn tulevaisuudenkuvan toteutumisen.
www.ymparisto.fi
www.hyvinvointiasähköllä.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
47
Kaupunkitapahtuma Lux Helsinki
tammikuun alussa
Kaupunkitapahtuma Lux Helsinki houkuttelee valon perään vuoden pimeimpänä aikana
perjantaista tiistaihin 4.–8.1.2013. Kolmentoista valoteoksen vaikuttava ja yllätyksellinen pääreitti johdattelee katsojan Olympiastadionilta Kansallisoopperan amfiteatterin,
Hesperian puiston, Kansalaistorin ja Kiasman kautta Baanalle. Yksi tapahtuman keskeisistä näyttämöistä on tänäkin vuonna Senaatintori, jossa Tuomiokirkko saa uuden asun
videoprojisoinnin avulla taiteilijapari Casa Magican mystisessä spektaakkelissa.
Lux Helsinki avaa valoteoksillaan uuden puolen Helsingin keskustan merkittävimmistä
rakennuksista ja muutoksessa olevista kaupunkitiloista. Valoteoksia toteuttavat suomalaisten taiteilijoiden ohella ulkomaiset taiteilijat ja taiteilijaryhmät mm. Ranskasta,
Englannista ja Hong Kongista.
Tapahtuma kutsuu hoksaamaan kaupungin uudesta vinkkelistä: Lux Helsingin teoksista
voi nauttia pieninä annoksina matkalla töistä kotiin tai kokea kokonaisvaltaisen elämyksen koko reitillä. Tapahtumaan on helppo tulla ja se sopii kaikenikäisille.
Vuoden 2013 Lux Helsingissä nähdään kaikkiaan 13 valoteosta. Teokset ovat nähtävillä
pääsääntöisesti päivittäin klo 16–22. Osaan teoksista voi tutustua koko vuorokauden
pimeänä aikana.
"Lux Helsingin valoteokset eivät ole pelkästään värivalaistuja julkisivuja, vaan ne tapahtuvat valotaiteen seuraavalla, kiinnostavammalla tasolla. Teosten reitti on suunniteltu
siten, että kävijä voi nähdä ja kokea mahdollisimman monta teosta luontevalla tavalla.
Valtaosa on tilaustöitä, joita ei ole nähty missään muualla", kertoo Lux Helsingin taiteellinen johtaja, professori Markku Uimonen tapahtuman taiteellisesta suunnittelusta.
www.luxhelsinki.fi
Uudella Eaton 9PX UPSilla energiatehokkuutta virtuaaliympäristöihin
kytkeä toimimaan rinnakkain ilman erillisiä lisämoduuleja.
Tällöin järjestelmän teho tuplaantuu, tai vaihtoehtoisesti
järjestelmän redundanttisuus paranee. Tästä ei aiheudu
yksikköhintaan verrattuna lisäkustannuksia.
Kuormasegmenttien valvonta mahdollistaa esim. vähemmän kriittisten laitteiden alasajon heti sähkökatkon alkaessa, jolloin maksimoidaan jäljellä oleva varakäyntiaika
tärkeille laitteille.
UPS mahdollistaa myös verkkolaitteiden etäalasajon tai
ennaltasuunnitellut järjestelmän alasajot ja vaiheittaiset
järjestelmäkäynnistykset. Eaton ABM -akustonhallintatekniikka hyödyntää innovatiivista 3-vaihevarausmenetelmää, jolla akuston käyttöikä kasvaa jopa 50 %. Varakäyntiaikaa voidaan lisätä jopa useita tunteja ulkoisilla
pikavaihdettavilla akustoilla. UPS tunnistaa automaattisesti jälkeenpäin asennettavat lisäakustot.
Eaton Corporation on tuonut markkinoille Eaton 9PX -häiriöttömän sähkönsyötön järjestelmän, joka soveltuu erinomaisesti energiatehokkuutta vaativiin virtuaaliympäristöihin. Uudet 5 - 11 kVA tehoiset UPSit ovat suunniteltu
IT- ja kiinteistöpäättäjille, joiden tulee hallita jatkuvasti
nousevat käyttö- ja energiakustannukset. Eaton 9PX on
UPS, joka varmistaa häiriöttömän sähkönsyötön kustannustehokkaasti omaten erittäin korkean tehotiheyden ja
energiatehokkuuden.
Online double conversion -tilassa UPSin hyötysuhde on
jopa 95 % ja vastaavasti korkean hyötysuhteen tilassa
98 %. Näin 9PX on luokkansa tehokkain 0,9 tehokertoimellaan, antaen 28 % enemmän virtaa suojattaville
laitteille kuin markkinoiden muut saman teholuokan
UPSit. Siksi Eaton 9PX sopii hyvin esim. palvelinhuoneiden, pienten konesalien, teollisuuden, tuotannon ja
terveydenhuollon laitteiden sähkönsuojaukseen.
www.eaton.fi
9PX:lla voi mitata myös energian kulutusta. kWh-arvot
ovat katseltavissa LCD-näytöltä tai hyödyntämällä Eatonin Intelligent Power Software -ohjelmistoa. 9PX UPSissa
on sarja-, USB- ja releliitännät. Lisäksi siinä on ylimääräinen paikka valinnaiselle kortille. Mukana tuleva Eatonin
Intelligent Power® Software -valvonta ja alasajo-ohjelmisto sopii yhteen kaikkien yleisempien käyttöjärjestelmien ja virtuaaliohjelmistojen kanssa.
Sisäisen ohituksen ansiosta toiminta jatkuu mahdollisesta
vikaantumisesta huolimatta. Erillisellä huolto-ohituskytkimellä UPS voidaan vaihtaa helposti toiseen sähkönsyötön
jatkuessa keskeytyksettä kriittisille järjestelmille. HotSync -teknologian avulla kaksi Eaton 9PX laitetta voidaan
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
48
uutisetPlaani
Öljysäiliö 468 - valaistustaideteos on avattu
Kruunuvuorenrannan ensimmäinen valaistustaideteos on muistumana öljysatamakaudesta säilytetty suuri, 16 metriä
korkea ja 35 metriä halkaisijaltaan oleva
teräksinen öljysäiliö. Säiliö sijaitsee lähellä rantaa ja näkyy kauaksi.
Säiliö on muutettu katetuksi ulkotilaksi
ja valaistaan iltaisin näyttäväksi katseenvangitsijaksi. Säiliön vaipan alaosaan on
leikattu suuret oviaukot, jolloin säiliöstä
muodostuu katettu ulkotila. Säiliössä
voidaan järjestää markkinoita, kirpputoreja, katuteatteriesityksiä, kaupunginosatapahtumia ja monenlaisia muita
tilaisuuksia.
Säiliö valaistaan iltaisin auringonlaskun
aikaan ulkoa ja sisältä monitasoiseksi
valotaideteokseksi. Säiliön teräsvaippaan on puhkaistu 2012 aukkoa, joiden
kautta ledvalot syttyessään ja sammuessaan tietokoneohjelmoidusti saavat
säiliön hohtamaan lyhdyn tavoin. Päivisin
aukkoihin kiinnitetyt peilit kimmeltävät auringonvalossa elävöittäen säiliön
pinnan. Lähietäisyydeltä vaikutelma on
abstrakti. Säiliön sisällä vallitsee erikoinen ruosteenpunainen tunnelma. Säiliön
on suunnitellut Tapio Rosenius/Lighting
Design Collective. Säiliön valotaideteos
avattiin 10.10.2012.
Valoisat lähiympäristöt
Kaunis ja toimiva valaistus on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä
alueiden vetovoimaisuutta. Onnistuneen suunnittelun avulla ulos voidaan
luoda erilaisia ympäristöjä, joiden tarkoitus ja
mahdollisuudet tulevat
selkeästi esille. Siitä syntyy turvallinen ja viihtyisä
ympäristö, jossa ihmiset
liikkuvat mielellään.
Kodin lähiympäristöihin
kuuluvat kaupunkikadut, kävely- ja pyörätiet,
piha-alueet ja niiden
välittömässä läheisyydessä sijaitsevat puistot ja
pysäköintialueet. Oikean valaistuksen avulla nämä tilat tarjoavat turvallisuudentunnetta ja viihtyisyyttä vuorokauden kaikkina
aikoina. Tutustu valoisiin lähiympäristöihin ja inspiroidu osoitteessa www.fagerhult.fi/outdoor.
Sivustolla voit tutustua myös vahvaan ulkovalaisinmallistoon, josta löytyy vaihtoehtoja erilaisiin lähiympäristöihin.
Suosittu Rondo-sarja on täydentynyt uudella G2-mallistolla. Ledeille suunnitellut Rondo G2 -valaisimet tarjoavat energiatehokkuutta, visuaalista näkömukavuutta sekä pitkän käyttöiän. Valittavissa on kaksi eri G2-versiota: Power ja Visual.
Uudessa Conledossa yhdistyvät nykyaikainen tekniikka ja menneiden aikojen loistokkuus. Conledo luo uuden näkökulman
led-valaistukseen, ja tarjoaa pehmeämpää ja inhimillisempää valaistusta nykyaikaisen energiatehokkuuden ehdoilla. Conledossa uusin led-tekniikka on LMM-moduulien muodossa. Ne ovat niin tehokkaita, että valaisimelle on voitu kehittää oma
heijastinratkaisu. Valaisimessa on tilaa myös tulevaisuuden ohjausjärjestelmille ja rakenteiden jäähdytys on optimoitu niin,
että valaisimelle saadaan mahdollisimman pitkä käyttöikä.
www.fagerhult.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
49
Sähköistysalan näkymät näyttävät
heikoilta
Uusi tyylikäs kotijakamo Draka
PK-310
Sähkösuunnittelijat NSS ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto
STUL:n yhteisen suhdannetiedustelun mukaan rakentamisen
viime syksynä nähty heikko tulevaisuuden näkymä jatkuu. Siitä
huolimatta tilaus- ja työkanta on suhteellisen normaali ja suunnittelijoilla enimmäkseen täystyöllisyys.
Prysmian Groupin uusi Draka PK-310 kotijakamo on ristikytkentäkaapelointiin tarkoitettu kytkentäkaappi, jonka
sisältö voidaan rakentaa joustavasti pitämään sisällään
nousukaapelointien liittimet, mahdollisen kotikaapeloinnin
ristikytkennät sekä mm. aktiivisen asiakaspäätelaitteen.
Tiedustelu lähetettiin lokakuussa 2012 NSS:n ja STUL:n jäsenrekisteristä kaikille 1815 sähköpostiosoitteensa ilmoittaneelle
yritykselle. Tiedusteluun vastasi kaikkiaan 331 yritystä, joista
sähköurakoitsijoita oli 292 ja sähkösuunnittelijoita 39. Vastausprosentiksi sähköurakoitsijoiden osalta muodostui 19 ja sähkösuunnittelijoiden osalta vastausprosentti oli 43.
Draka PK-310 on muotoiltu tyylikkäästi, joten sen voi
asentaa näkyvälle paikalle vaikkapa eteisen seinälle.
Sisälle voi sijoittaa myös WLAN-antennilla varustetun
aktiivipäätelaitteen, sillä muovista valmistettu kotelo ei
estä signaalin kulkua metallikoteloiden tapaan.
Kotijakamo on rakenteeltaan modulaarinen ja kasvatettavissa laajennusosalla. Toimitukseen voi valita yhden
tai kahden kotelon asennuslevyn, johon kokonaisuus
kiinnitetään.
Rakennustuotannon kokonaisuudessaan otaksui tulevana puolivuotiskautena kasvavan vain reilu 2 % vastanneista. Vastaajista kolmannes
(33 %) odotti sen säilyvän ennallaan. Odotukset ovat edelleen heikentyneet viime syksystä, jolloin saldoluku (kasvuun uskovien prosenttiosuus – vähentymiseen uskovien prosenttiosuus) oli – 23, nyt – 63.
Prysmian Group toimittaa lukollisen kotelon ja asennuslevyt, ja neuvoo mielellään sopivien suomalaistarvikkeiden
hankinnassa. Niitä voivat olla esimerkiksi RJ45-ristikytkentäpaneeli, kaapelitelevisioverkon jaotin, valokaapelin
päätekotelo ja sähköpistorasia.
Optimismia löytyy enää korjausrakentamisesta. Toimisto- ja liikerakentamisen, teollisuusrakentamisen, julkisen rakentamisen ja asuntotuotannon odotukset olivat negatiivisia, kun vähentymiseen uskovia
kaikista vastaajista on selvästi enemmän kuin kasvua odottavia.
Draka PK-310 kotijakamokoteloa voi käyttää myös pienten toimistojen kerrosjakamona. Kuitujatkoslevyillä varustettuna se soveltuu myös alijakamoksi, joita tarvitaan
usean talon kiinteistöissä.
Korjattavaa uskotaan riittävän
Jokaisen alalla tehdyn suhdannetiedustelun perusteella ovat
olleet myönteisimmät odotukset korjausrakentamisesta. Asuntojen ja muun korjausrakentamisen uskoo kasvavan tai vähintäänkin pysyvän ennallaan tulevana puolivuotiskautena yli 80
prosenttia vastaajista
www.draka.fi
www.prysmian.com
Työkantaa on vielä
Saldoluvulla katsottuna työkantatilanne on koko alalla selvästi
heikkenemässä ja oli myös sähkösuunnittelijoilla negatiivinen,
saldoluku -18 (viime syksynä -15). Suhdannetiedusteluissa on
kysytty myös työ- ja tilauskannan riittävyyttä. Yritysten työ- ja
tilauskannan mediaani oli urakoitsijoilla 3 kk (4,5 kk v. 2011).
Suunnittelijoilla se oli 3,5 kk (4 kk v. 2011) ja keskiarvona 5,1
kk (sama kuin syksyllä 2011). Työkannan mediaani ja keskiarvo
ovat olleet koko kyselyn historian ajan 3-5 kuukautta.
Päätekotelo ja valmispääte
Draka PK-36
Prysmian Groupin uutuustuotteet valokaapelin päätekotelo Draka PK-36 sekä valmispääte Draka PK-36 nopeuttavat sisäjohtoverkon kuitukaapelointia sekä saneerausta,
jossa nousukaapeli vedetään jokaisen huoneiston kotijakamoon asti. Ne voidaan asentaa pinta-asennuksena
suoraan seinälle tai huoneiston kotijakamoon.
Henkilöstön määrät laskussa
Kyselyssä kysytään myös kunkin vastaajayrityksen henkilömäärät puoli vuotta sitten, nyt ja ennuste puolen vuoden päästä.
Näistä luvuista laskien henkilöstön määrä on urakoitsijoilla
viimesyksyisellä tasolla, mutta ensi keväänä odotetaan selkeää
noin 4 %:n vähennystä.
Neljälle kuidulle mitoitetun päätekotelon Draka PK-36:n
mukana toimitetaan SC/APC-adapterit sekä liittimillä
varustetut kuituhännät. Liittimet pysyvät kuituhännissä
puhtaina, sillä adaptereissa on pölyltä suojaava läppä.
Kotelossa on kuituhitsausta varten tehty jatkoslevy,
johon voi kieputtaa riittävän pitkän pätkän primaaripäällysteistä kuitua suojaan.
Suunnittelijoilla henkilömäärä kokonaisuudessaan kyselyyn
osallistuvilla yrityksillä on tasaisesti kasvanut sekä keväällä että
tässä tutkimuksessa eli viime syksystä yhteensä yli 5 %. Ensi
keväänä suunnittelijavastaajat ennakoivat kokonaishenkilömäärän säilyvän ennallaan.
Tarjouskyselyt ja yritystoiminnan tuloksellisuus
Tarjouskyselyjen määrä verrattuna 3 kuukauden takaiseen on
vähentynyt sähkösuunnittelijoilla saldoluvulla mitattuna -43 (-55
oli saldolukema viime syksynä). Yritystoiminnan tuloksellisuuden
kuluvana vuonna olettaa 70 %:ia sähkösuunnittelijoista vähintään samaksi tai paremmaksi kuin edellisenä vuonna. Saldoluku
oli -2 (viime syksynä -18).
Saatavana on myös valmispääte Draka PK-36, jossa on
määrämittainen sisäasennuskaapeli valmiiksi päätettynä
neljään SC/APC-liittimeen. Halkaisijaltaan 4 mm kaapelissa on taivutussietoiset G657A-standardin mukaiset
kuidut. Kaapelin vakiopituudet ovat 30 m ja 50 m.
Kätevä asennuspakkaus helpottaa asentamista, sillä
valmispäätteen kaapeli voidaan vetää ulos pakkauksen
sisällä olevalta kelalta ilman kaapelin kiertymistä. Kelan
keskellä oleva päätekotelo vapautetaan kaapelin ulosvedon päätteeksi.
Tämänkertaiset tulokset eivät sähkösuunnittelijoiden osalta
juurikaan poikkea vuoden takaisen kyselyn tuloksista, jotka
sisälsivät tavanomaiseen tapaan synkkiäkin näkemyksiä.
www.nssoy.fi
www.draka.fi
www.prysmian.com
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
50
uutisetPlaani
Led-valaisimet yleistyvät
julkisissa tiloissa
Hyvin suunniteltu julkisen tilan valaistus ei
ole pelkkä pakollinen kustannus vaan kannattava investointi. Valolla luodaan viihtyvyyttä, korostetaan asioita, helpotetaan löydettävyyttä, rakennetaan yrityksen imagoa
ja ennen kaikkea luodaan tunnelmaa. Näistä
lähtökohdista HELLA Lighting Finland on
tuonut markkinoille jo toisen sukupolven, julkisiin tiloihin suunnitellun led-tuoteperheen,
jossa yhdistyy kustannustehokkuus, viimeisin
tekniikka, korkea laatu ja muunneltavuus.
Uusi tuotesarja hyödyntää led-tekniikkaa ja
siitä löytyy ratkaisut niin monimuotoiseen
yleisvalaistukseen kuin korostus- ja dekoratiiviseenkin valaistukseen. Tuotesarja sisältää Tracklight T200-kiskovalot,
ST200- kohdevalot ja Spot S200-alasvalot.
Valaisinsarjan muunneltavuus yhdessä ja erikseen on huippuluokkaa. Laajasta versiovalikoimasta löytyy lukuisia eri
teholuokkia. Lisäksi valittavana on monia eri avauskulmia, valon värisävyjä ja valaisimen värejä.
HELLAn kehittämä Ambient-tunnelmavalotoiminto on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, jonka avulla valaistusjärjestelmällä on mahdollista taikoa esiin miltei rajattomasti efektejä, tunnelmia ja ympäristöjä.
Tuotesarjan muita etuja ovat tehokkaat, häiriöttömät ja optisesti erinomaiset valaisimet. Led-valaisimet eivät myöskään tuota haitallista lisälämpöä kuten perinteiset ratkaisut ja suuren energiatehokkuuden ja pitkän käyttöiän ansiosta
säästöt energia- ja huoltokustannuksissa ovat erittäin merkittäviä.
www.hella.fi/indoorlighting
Rakennusteollisuus etsii
ratkaisua kännyköiden
kuuluvuusongelmaan
jopa sata kertaa heikommin verrattuna kymmenen
vuotta vanhoihin rakennuksiin.
Vaimennus oli sitä suurempi, mitä korkeampaa taajuutta käytettiin. Se korostaa ongelmaa entisestään,
koska tulevaisuuden radioverkot toimivat yhä korkeammilla taajuuksilla.
Rakennustuoteteollisuus, rakennusurakoitsijat,
operaattorit ja ympäristöministeriö ovat kesäkuussa
aloittaneet hankkeen, joka etsii ratkaisuja radiosignaalien heikkoon kuuluvuuteen energiatehokkaissa
rakennuksissa.
”Radioverkon kannalta metallien käyttö on huono
asia, sillä signaali läpäisee rakennusta ympäröivän
metallikuoren todella huonosti. Matkapuhelimen käyttäjälle tämä on kiusallista ja jopa kohtalokasta, mikäli
esimerkiksi hätäpuhelut eivät mene läpi”, kertoo tutkija Ari Asp TTY:n tietoliikennetekniikan laitokselta.
Energiatehokas rakentaminen edellyttää tiiviitä rakenteita jotka voivat heikentää langattomien radioverkkojen kuuluvuutta ja aiheuttaa kännykkäpuhelun
pätkimistä tai jopa katkeilua. Syynä saattavat olla
metalleja sisältävät rakenteet ja rakennusmateriaalit.
Metalleja käytetään esimerkiksi energiatehokkaissa
ikkuna- ja seinärakenteissa ja ulko-ovissa.
Ongelma on niin laaja, että on ehdotettu muutoksia
jopa rakennussäädöksiin tai lakiin. Operaattorit ovat
esittäneet yhtenä vaihtoehtona tukiasemaverkoston tiivistämistä, joka olisi kallis ratkaisu. Toiseksi
vaihtoehdoksi on esitetty talokohtaisia vahvistimia tai
kotitukiasemia, mutta niihin liittyy vielä ongelmia.
”Kännyköiden kuluvuusongelmaan ei ole olemassa
yhtä selkeää ratkaisua. Rakennusala etsii nyt sellaisia
ratkaisuja, joiden pohjalta voidaan laatia rakentamiseen uutta ohjeistusta”, kertoo toimitusjohtaja Juha
Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä. Ongelma koskee Luhangan mukaan uudisrakentamisen
lisäksi yhtä lailla korjausrakentamista.
Tampereen teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan
laitos on mitannut uusien rakennusmateriaalien ja
talojen kohdalla, kuinka paljon radiosignaali vaimenee
edetessään eri materiaaleissa. Tutkimuksen mukaan
radiosignaalit voivat läpäistä uusien talojen rakenteet
”Rakennusala on aktiivisesti mukana ratkaisemassa
ongelmaa omalta osaltaan. Esimerkiksi eristeiden ja
ikkunoiden valmistajilla on hyvät valmiudet kehittää
toimivia ratkaisuja kuuluvuusongelmaan. Yhdessä
eri toimialojen ja viranomaisten kanssa tulee sitten
yhdessä miettiä, mitkä ratkaisut otetaan käyttöön”,
Juha Luhanka RTT:stä sanoo.
www.rakennusteollisuus.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
51
Rakennusautomaatiourakoitsijoiden pätevyysarviointi käynnistyy
Rakennusautomaatiourakointi on yksi nopeimmin
kasvavista sähköisen talotekniikan alueista. Automaatiourakointi kattaa talotekniset järjestelmät ja
prosessit, joilla ohjataan, säädetään, valvotaan ja
hallitaan muun muassa lämmönjako-, ilmanvaihto-, valaistus- ja sähköteknisiä järjestelmiä sekä
tietoteknisiä järjestelmiä.
Kodin valaistusopas nyt netissä!
Rakennusautomaatioalan asennustoiminta ei edellytä viranomaislupaa lukuun ottamatta sähkötöitä.
Automaatioalan rakennuttaja-, suunnittelu- ja
urakointijärjestöt näkevät tarpeelliseksi luoda alalle asennusyritysten hyväksyntäjärjestelmä, jonka
avulla pätevöityneet ja kokeneet asennusyritykset
voivat erottautua. Nyt käynnistyvästä vapaaehtoisesta RAU-hyväksyntäjärjestelmästä vastaa
Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy.
Miksi sisustuslehtien keittiöt näyttävät paremmalta kuin omasi?
Solmitko kenkäsi aamuisin hämärässä eteisessä? Mitä eroa on
tunnelma- ja työvalaisimella? Näihin ja satoihin muihin arkipäiväisiin ongelmiin löytyy neuvoja osoitteesta www.kodinvalaistus.fi.
Tietoa valaistuksesta on ollut netissä aikaisemminkin mutta
ensimmäistä kertaa tieto on nyt koottu yhdelle sivustolle
helposti ymmärrettävään muotoon. Opas tarjoaa tietoa paitsi
markkinoilta poistuvien hehkulamppujen korvaavista valonlähteistä myös laajemmistakin valaistuskokonaisuuksista. On
neuvoja epätietoiselle, joka etsii laadukasta lamppua ruokapöydän ylle, ja rakentajalle kokonaisen omakotitalon sisä- ja
ulkotilojen valaistussuunnitteluun.
RAU-hyväksyntäjärjestelmän ohjausryhmässä
ovat edustettuina Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Avoin Automaatio ry, KNX
Finland ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry, Rakennusautomaatioliikkeiden liitto RALL ry, Suomen Automaatioseura ry sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto
STUL ry. Alan järjestöt, joiden nimeämät edustajat
ovat mukana RAU-ohjausryhmässä, painottavat
asennusyrityksen vastuuhenkilön pätevyyttä.
Vastuuhenkilöllä on oltava soveltuva alan ammattikoulutus sekä riittävä rakennusautomaatioalan
työkokemus. Pätevyyskriteerit täyttävälle henkilölle myönnetään hakemuksesta RAU-henkilöpätevyystodistus.
Oppaan tarkoituksena on parantaa kotien palo- ja sähköturvallisuutta, vähentää energiankulutusta ja ympäristökuormitusta sekä ohjata ihmisiä tekemään ympäristön kannalta
oikeita valintoja omaan kotiinsa liittyvissä valaistusratkaisuissa ja hankinnoissa. Kotien valaistusongelmiin paneudutaan konkreettisin esimerkein ja oppaasta löytyy runsaasti
valokuvia onnistuneista valaisuratkaisuista kodin eri tiloissa.
Oppaassa kerrotaan myös valon vaikutuksesta asukkaan
hyvinvoinnille. Kuluttaja saa oppaasta kattavan perustiedon
lisäksi uusia näkökulmia kodin valaistukseen.
RAU-urakointiyrityksellä on oltava nimetty automaatiotöiden vastuuhenkilö, jolla on voimassaoleva RAU-henkilöpätevyys. Lisäksi asennusyrityksen
on täytettävä tilaajavastuulain edellyttämät vaatimukset, jonka voi osoittaa esimerkiksi Tilaajavastuu.fi – Luotettava Kumppani -sopimuksella.
Oppaan on toteuttanut Sähköturvallisuuden edistämiskeskus
ry STEK. ”Päädyimme toteuttamaan oppaan nettiversiona,
sillä sieltähän tämän päivän rakentaja ja lampunvaihtaja
neuvoja etsii”, kertoo STEKin asiamies Lauri Mäki.
Oppaan on toimittanut Anne Korkala ja asiantuntijoina ovat
toimineet sisustussuunnittelija Päivi Oikarinen ja vuoden
2010 sähkösuunnittelija Kari Sirén.
RAU-urakoitsijahyväksyntä on uusittava vuosittain. Seti Oy ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä
rakennusautomaatiourakoitsijoista osoitteessa
www.seti.fi.
www.kodinvalaistus.fi
Nuoret suunnittelijat tutustuivat Fagerhultin
tehtaisiin
NSS ry:n nuorten suunnittelijoiden ryhmä tutustui syyskuussa Fagerhult Oy:n tehtaisiin
Bollebygdissa ja Habossa toimitusjohtaja Seppo Mustosen johdolla. Ryhmä sai paitsi
kattavan tietopaketin Fagerhultin tuotteista ja toiminnasta, niin myös ajantasaista tietoa
valaistuksen kehityssuunnista.
Tehdaskierroksen aikana ryhmä tutustui mm. Fagerhultin testauslaboratorioon, jossa varmistetaan, että tuotteet täyttävät niiltä vaaditut ominaisuudet esimerkiksi valaistusominaisuuksien, optiikan, tiiviyden, iskunkestävyyden ja paloturvallisuuden osalta. Vaikka riippumattoman koestuslaitoksen tarkastukset eivät enää ole pakollisia, Fagerhult sertifioi edelleen mallistonsa valaisimet.
Ohjelmaan sisältyi myös Fagerhultin valaistusakatemian johtaja Henrik Clausenin
mielenkiintoinen luento, jossa hän evästi ryhmäläisiä esimerkeillä valolla viestimisestä,
valon ja havaintopsykologian lainalaisuuksista sekä tulevaisuuden valaistusvisioista.
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
52
uutisetPlaani
hakutoiminnoissa noudattamalla harmonisoituja yleisnimiä ja
antamalla tekniset nimet suositusten mukaisesti.
”Esimerkillinen tuotetietojen päivittäjä lataa tuotteille kuvat, kirjoittaa sanallisen kuvauksen ja lisää linkit tarkempiin tietoihin verkkosivuilla ja esitteissä. Mitta- ja pakkauskokotietojen on syytä olla oikeita, jotta tilaaja saa tarvitsemansa”, STK:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari kertoo.
Kuvassa vasemmalta: STK:n puheenjohtaja Markku Säkö ja
toimitusjohtaja Tarja Hailikari, keskellä Alppilux Oy:n toimitusjohtaja Sami Tulus ja oikealla yhtiön markkinoinnista ja
tuotehallinnasta vastaavat Jarmo Tomperi ja Toni Anttila.
www.stkliitto.fi
www.alppilux.fi
Alppiluxista Esimerkillinen tuotetietojen päivittäjä 2012
Raychem lattialämmitysperhe
kasvoi
Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK) palkitsi Alppilux
Oy:n Esimerkillisenä tuotetietojen päivittäjänä 2012.
STK pitää yllä alan yhteistä 220.000 tuotetta käsittävää
Sähkönumerot.fi-tuotetietopalvelua, joka sisältää kattavat sähkötarvikkeiden tuotetiedot, kuvat ja linkit koko
toimitusketjun tarpeisiin.
Raychem on kehittänyt saneerauksiin ohuen (ø 3 mm)
Raychem CeraPro saneerauskaapelin. Kaapeli on tarkoitettu kohteisiin, jossa korotusvaraa ei ole paljon, lattia
on monimuotoinen tai siinä on paljon kierrettäviä esteitä,
kuten esimerkiksi lattiakaivoja.
Alppiluxilla on Sähkönumerot.fi-tietopalvelussa 1600
tuotetta, joilla kaikilla on harmonisoitu yleisnimi ja joiden
tekniset nimet on pääosin suositusten mukaiset. Lähes
jokaisella tuotteella on tuotekuva ja monilla lisäksi mittakuva tai tunnelmakuva käyttöympäristössä. Tuotteiden
mitta- ja pakkauskokotiedot ovat kunnossa ja monilla
tuotteilla on sanallinen tuotekuvaus sekä linkkejä ja liitetiedostoja lisätietojen saamiseksi.
Raychem CeraPro:ssa kaapeli toimitetaan pakkaukseen
integroidulla kertakäyttökelalla, joten sitä on helppo käsitellä työmaalla. Kertakäyttökelan voi halutessaan ottaa
irtikin ja laittaa sille itse akselin. Pakkauksesta löytyy
asennusta nopeuttava teippijärjestelmä. Ensin lattiaan
kiinnitetään kaksipuolinen teippi. Kaapeli kiinnitetään
teippiin jonka jälkeen harsoteipillä varmistetaan kiinnitys.
Asennusväliä on helppo hienosäätää tässä
vaiheessa. Lopuksi kriittisimmät
paikat lukitaan paikoilleen kuumaliimalla. Perinteiseen pelkkään
kuumaliimaukseen verrattuna
asennusaika Raychem CeraPro
kiinnitysjärjestelmällä voi
jopa puolittua.
Raychem
CeraPro kaapelin
päälle asennetaan joko tasoitemassa tai
uoraan laatat.
Kevättalvella 2012 Alppilux otti ensimmäisenä tavarantoimijana käyttöön Valaistusluettelo-excel-tiedostot
teknisten ominaisuuksien välittämiseksi yhteistyötukuilleen. Samassa yhteydessä Alppilux ehdotti, että tätä alan
yhteistä työkalua päivitetään saatujen käyttökokemusten
pohjalta, mikä toteutuikin kesäkuussa 2012.
”Tuotteet, tuotetiedot ja palvelu muodostavat meillä kokonaispaketin, jonka tarjoamme asiakkaillemme. Tietojen
oikeellisuus ja helppo saatavuus ovat ehdottoman tärkeitä. Saamamme palautteen mukaan STK:n tuotetietopalvelut ovat arvostettuja ja laajasti käytettyjä koko toimitusketjussa”, kertoo kunniakirjan STK:n syyskokouksessa
vastaanottanut Alppiluxin toimitusjohtaja Sami Tulus.
Sähkötarvikkeiden valmistajat ja maahantuojat ovat viime
syksystä lähtien voineet luoda, päivittää ja täydentää tuotetietoja suoraan STK:n tietokantaan. Itsepalvelutoiminnot tarjoavat hyvän mahdollisuuden parantaa tuotteiden esiinnousua
www.tycothermal.com
OpenLight Spots -palvelu valaistusalan
ammattilaisille avattu!
OpenLight yhdistää valaistusalan toimijat uudella ja mielenkiintoisella
tavalla Suomessa, Pohjoismaissa ja kansainvälisesti. Spots-verkkopalveluun on koottu tieto useiden suunnittelijoiden ja valmistajien valaistusideoista, referensseistä ja tuotteista. Verkkopalvelua voi selailla
maksutta ja sieltä saa nopeasti tietoa esimerkiksi energiatehokkaista
valaisimista sekä uusimmista valaistuskohteista. OpenLight Spots on
verkostoitumisen työkalu, jonka avulla luot helposti yhteyden alan
toimijoihin koti- ja ulkomailla. Lisäksi OpenLight järjestää valaistusalan
ammattilaisille Live-tapahtumia, jotka laajentavat palvelua alan yhteisölliseksi kohtauspaikaksi.
www.openlight.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
53
Chalice LED -alasvalo säästää
energiassa ja huollossa
Chalice LED on kokonaistaloudellinen vaihtoehto TC-lampullisille alasvaloille aina 2x26W asti. Energiatehokkuuden
lisäksi säästöjä tuovat huoltovapaa passiivijäähdytys ja pitkäikäinen 50 000h (L70) ledimoduuli. Valaisimen valonjako
on leveä ja vastaa muodoltaan perinteisiä alasvaloja. Näin
Chalice LED soveltuu uudisrakentamisen lisäksi erinomaisesti korvaamaan vanhoja, energiatehottomia valaisimia.
Syl-Lighter LED – valaisimet
Syl-Lighter LED -valaisimet sopivat matalan rakenteensa
ansiosta erityisen hyvin mataliin asennustiloihin ja leveän
valonjaon ansiosta loistavasti yleisvalaistukseen. IP44
-kotelointiluokka laajentaa käyttöalueen kosteisiin tiloihin
mm. kylpy- ja kodinhoitohuoneisiin, sekä ulkokäyttöön
suljetuissa kattorakenteissa.
Alppiluxin toimittama valaisin on saatavana valovirraltaan
kahtena versiona: 1100lm (ottoteho 14,7W) ja 2000lm
(28,2W). Kummankin saa värilämpötilaltaan lämpimän
valkoisena (3000K) tai neutraalin valkoisena (4000K).
Uppoasennettavassa valaisimessa on ulkoinen LEDdriver. Valikoimassa on tarjolla myös ohjattavat mallit
DALI ja Switch-Dim säätöön. Valaisin sopii erityisen hyvin
julkisiin tiloihin, auloihin, käytäviin ja toimistoihin.
Saatavana on kolme eri tehoa ja halkaisijaa. Värilämpötiloina 3000K ja 4000K. Valaisin toimitetaan elektronisella
liitäntälaitteella, jossa on 30 cm:n välijohto pikaliittimellä.
www.alppilux.fi
www.sylvania.fi
Lumia-mallistoon numerovalaisin ja seinäspotti
Alppiluxin Lumia-mallisto täydentyi numerovalaisimella
AVN220, joka on saavana valkoisena ja grafiitinharmaana. Se toimii mainiosti myös sisäänkäyntien yleisvalaisimena. Seinään kiinnitettävässä valaisimessa on tuttu
E27-kierrekanta, joka sopii esimerkiksi energiansäästölampuille. Numerotarrat sisältyvät toimitukseen.
Toinen uutuus on tyylikäs grafiitinharmaa ylös-alas-suuntaava seinäspotti AVN08GH. Sen valonlähteinä voidaan
käyttää GU10-kantaisia CFL-, led- tai halogeenilamppuja.
Nykyisistä malleista pyöreän E27-kantaisen AVN260-seinä/kattovalaisimen saa nyt myös valkoisella kehyksellä
tai luomella.
Modernin pihapiirin Lumia-valikoimaan kuuluu entuudestaan laaja mallisto katto-, seinä- ja pylväsvalaisimia LEDvalonlähteellä sekä GU10- ja E27-kantaisina malleina.
Motto Trend LED – Tyylikästä
muotoilua
www.alppilux.fi
Tyylikkäät Motto Trend LED-valaisimet ovat valotehokkuudeltaan huippuluokkaa. Laadukas alumiinirunko sekä
kahteen eri suuntaan kallistettava kardaaninivel mahdollistavat erittäin hyvän suuntauksen ja viimeistellyn lopputuloksen. Leveä avautumiskulma (25° tai 36°) luo mahdollisuuden korvata perinteisen halogeenivalaistuksen
miellyttävällä ja tasaisella led-valaistuksella. Valaisinta on
saatavissa yksi-, kaksi- ja kolmeosaisena valkoisena ja
harjatun alumiinin värisenä. Motto Trend LED-valaisimet
voidaan varustaa eri tehoisilla led-ohjaimilla valaistustason tarpeen mukaan.
www.sylvania.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
54
uutisetPlaani
Doo-Wop
Tanskan laivaston rakennusviraston ja Louis Poulsenin
yhteistyössä suunnittelema valaisin lanseerattiin alun perin
1950-luvulla. Valaisinta käytettiin monen vuoden ajan laivaston eri tiloissa, kuten kanttiineissa ja toimistoissa.
Laivastovalaisimeksi kutsutun valaisimen ainutlaatuiset
valaistus- ja käyttöominaisuudet tekivät siitä hyvin suositun. Valaisin poistui Louis Poulsenin valikoimasta vasta
1980-luvun alussa. Viime vuosien aikana valaisimen
vanhempia versioita on ilmestynyt yhä useammin myyntiin antiikkiliikkeissä ja huutokaupoissa. Tämä on luonut
valaisimelle kysyntää ja johtanut siihen, että valaisin on
otettu asiakkaiden toivomuksesta uudelleen tuotantoon.
Uusi versio noudattaa uskollisesti alkuperäistä mallia
ja valaisimen valmistusmenetelmät ovat entiset. Värit
on kuitenkin päivitetty nykyajan sisustuksen väreihin
sopiviksi. Käsityönä valmistettujen varjostimien reunat
viimeistellään taivuttamalla ne hieman sisäänpäin, jotta
saavutetaan paras valonjako. Varjostin leikataan paksusta messinkilevystä, joka hiotaan kiiltäväksi.
Doo-Wop on yksinkertainen ja selkeä valaisin, joka kokonsa ja valaistusominaisuuksiensa puolesta sopii mitä erilaisimpiin sisustuksiin ja tiloihin. Harmonisen muotoilunsa
ansiosta se toimii sekä yksinään että ryhmissä tai rivissä.
Värivaihtoehdot ovat valkoinen, tumman harmaa, vihreä,
punainen ja sininen sekä kiillotettu messinki. Doo-Wop
toimii erilaisilla E27-kierrekannalla olevilla valonlähteillä,
hehkulampputehona kuitenkin max 60W.
www.louispoulsen.com
AL 600 LED – valaisin joka luo turvallisuutta
Yhteistyössä Mads Odgårdin kanssa Louis Poulsen on kehittänyt uuden valaisimen alikulkutunneleiden valaistukseen. Valaisin sopii mainiosti myös muihin
käyttökohteisiin, missä leveä ja tasainen valonjako, pieni huoltotarve sekä ilkivallankestoisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia.
AL 600 LED -valaisimen muotoilu on erittäin minimalistinen. Sen korkeus on vain
65 mm ja pituus 600 mm. Valaisimen valettua alumiinia oleva runko suojelee ledvalonlähteitä tehokkaasti. Louis Poulsenilla on vahvat perinteet kehittää häikäisemättömiä valaisimia tarkoituksenaan luoda ihmiselle miellyttävä ympäristö. Niin myös
tämän valaisimen kohdalla, jossa häikäisy on minimoitu myös turvallisuussyistä.
AL 600 LED on saatavana kolmella eri teholla, 8W, 12W tai 17W (järjestelmäteho).
Valon väri on 3200 K. Polttoikä vaihtelee tehosta riippuen: 8W – 100.000 h, 12W –
80.000 h ja 17W – 52.000 h. Valaisimen runko on valettua alumiinia maalattuna
strukturoituun alumiiniväriin ja suojakupu on iskunkestävää polykarbonaattia.
Kotelointiluokka IP65, suojausluokka II. Ilkivaltaluokka IK10.
www.louispoulsen.com
Upotettavat Alcor ja Avior led-valaisimet
Aldabran led-valaisinmallisto laajenee. Uusi Alcor on veteen, maahan
tai rakenteisiin upotettava, IP68, ruostumatomasta teräksestä valmistettu kohdevalaisin. Malli on ”drive over” ja IK08-ilkivaltasuojattu.
Valaisin soveltuu hyvin julkisiin tiloihin, parkkihalleihin, ajoluiskoihin,
portaisiin, uima-altaisiin ja ostoskestuksiin. Opiikat ovat 8°, 22°, 48° ja
mattalasi. Valkoisen valon värit ovat, 3000 K, 4000 K, 5500 K ja RGBväriversio. Tehot ovat 1W ja 2W ja käyttölämpötilat -30° - +50°.
Edullisempi Avior soveltuu paremmin yksityisiin tiloihin. Kotelointiluokka on IP67 ja ilkivaltasuojaus on IK05. Avior on muuten vastaava kuin
Alcor, mutta on mitoiltaan pienempi ja RGB-versiota ei ole saatavana.
www.candelaimport.fi
Plaani 4 2012 Sähkösuunnittelu
55
Draka-MMJ täyttää uuden MMJ-standardin vaatimukset.
Uusittu asennuskaapelien standardi on muuttunut teknisesti vaativammaksi ja edistää entistä paremmin
käyttäjäturvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Uuteen standardiin on määritelty mm. vaipan kuoriutumiskoe.
Vaatimukset varmistavat myös kaapelin pitkäikäisyyden.
Drakan MMJ- ja MKMJ-kaapelit täyttävät uuden SFS 2091:2011-standardin vaatimukset kaikilta osin.
Kaapelit ovat turvallisia, pitkäikäisiä ja ympäristöystävällisiä.
Draka on aina luotettava kaapelivalinta.
www.draka.fi