o
t
t
o
n
Asun messut
muus 2013
– Tajuaidenykyt tuma
tapah
3
1
0
2
.
9
.
1
–
.
6
.
4
1
ä
ä
k
n
i
v
y
H
u
s
i
a
k
l
u
j
messu
TAITEEN TEHTÄVÄ
Asunnottomuusmessut – Taju 2013 ovat antiteesi samaan aikaan
Hyvinkäällä järjestettäville asuntomessuille, jotka ovat pinnallinen spektaakkeli talotekniikasta ja sisustustrendeistä. Asuntomessut ohittaa
sujuvasti asumisen sosiaaliset ja yhteiskunnalliset kysymykset
– asunnottomuusmessut tarttuu niihin.
Emme halunneet järjestää tavanomaista taidenäyttelyä, vaan valitsimme
lähestymistavan, jota akateemiset kuraattorit tuskin käyttäisivät.
Päätimme kutsua mukaan messuille asunnottomuuden kanssa toimijoita
ja jättää taiteilijat vähemmistöksi. Taide ei ole teoksissa vaan asenteessa,
jolla asioita esitetään ja katsotaan. Taide ei ole sisältöä tai muotoa,
vaan väline maailmasta puhumiseen.
Taiteen tehtävä on ravistella yhteiskuntaa ja tehdä se näkyväksi tavalla,
jota mikään muu väline tai instituutio ei kykene tekemään. Taiteen tulee
kyseenalaistaa ja asettua vastahankaan. Parhaimmillaan taide kykenee
käsittelemään asioita nopeammin, rohkeammin ja suoremmin kuin
journalismi, politiikka tai tieteellinen tutkimus. Taide tarjoaa areenan, jossa
on enemmän vapautta sanoa ja toimia kuin muilla yhteiskunnan alueilla.
Toivomme, ettei Asunnottomuusmessut – Taju 2013 jää asunnottomuuden
kuvaksi, vaan saa aikaan keskustelua ja tekoja. Runoilija Vladimir
Majakovskin mukaan ”taide ei ole peili, joka kuvastaa maailmaa vaan
vasara, jolla sitä muokataan”.
Kuraattorit
Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen
Asunnottomuusmessut
– Taju 2013 Hyvinkää
14.6.–1.9.2013
Taju on Hyvinkään Taiteilijaseuran vuonna
1998 aloittama, Tyko Sallisen tyttären
Tajun mukaan nimetty, jo perinteeksi
muodostunut nykytaidetapahtuma.
Hyvinkäällä joka toinen vuosi järjestettävä Taju on vuodesta 2004 lähtien
toteutettu yhteistyössä Hyvinkään taidemuseon kanssa.
Kesällä 2013 Hyvinkäällä järjestetään
asuntomessut, joten vuoden 2013 Taju
-nykytaidetapahtuman teemaksi nousi
luontevasti asumiseen liittyvät sosiaaliset
ja yhteiskunnalliset kysymykset – onko
oma koti ja kohtuullinen asunto itsestään
selvä oikeus kaikille? Taju 2013 -nykytaidetapahtuman kuraattoreiksi kutsuttiin
kuvataiteilijat Jani Leinonen ja Riiko
Sakkinen, jotka omassa taiteellisessa
toiminnassaan ovat toteuttaneet useita
yhteiskunnallisesti kantaaottavia taideprojekteja. He ovat tulleet tunnetuiksi
erityisesti kulutusyhteiskuntaa kritisoivista
teoksistaan. Kuraattorit ideoivat vuoden
2013 Taju -nykytaidetapahtumalle uudenlaisen konseptin, ja tapahtuma toteutetaan
nyt messumuodossa. He kutsuivat mukaan
asunnottomuuden parissa työskenteleviä
kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä, yhteiskunnallisia instituutioita ja muita toimijoita.
Asunnottomuusmessuista muodostuu
näytteilleasettajien kanssa yhdessä toteutettu yhteisötaideteos, joka ottaa kantaa
tärkeään yhteiskunnalliseen ilmiöön,
asunnottomuuteen.
Taiteen yksi keskeinen tehtävä on kyseenalaistaa, herättää keskustelua ja tuoda
esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Kuvataiteilijat ovat aiemminkin halunneet nostaa
esiin asunnottomien vaikeaa tilannetta.
Muun muassa 1960-luvun alussa joukko
ajan merkittäviä taiteilijoita, kuten Eila
Hiltunen, Raimo Utriainen ja Rafael
Wardi, lahjoitti teoksiaan ja järjesti hyväntekeväisyysnäyttelyitä asunnottomien ja
kodittomien alkoholistien auttamiseksi
Suoja-Pirtti ry:n tiloissa Helsingissä.
Myytyjen teosten tuotto meni Suoja-Pirtin
toiminnan tukemiseen. Asunnottomuus
on koskettanut läpi historian kuvataiteilijoita myös omakohtaisesti, ja asunnottomuuden eri muodot ovat tulleet monille
tutuiksi. Esimerkiksi omaperäinen ekspressionisti, taidemaalari Olavi Martikainen
oli asunnoton kiertolainen koko elämänsä
ajan ja viimeiset elinvuotensa 1969–79
hän asui ja maalasi Mankkaan kaatopaikalla Espoossa.
Asunnottomuusmessut – Taju 2013
-nykytaidetapahtuman järjestäminen ei
olisi ollut mahdollista ilman innostuneiden ihmisten työpanosta. Esitämme
suuret kiitokset hyvästä yhteistyöstä
asunnottomuusmessujen kuraattoreille
Jani Leinoselle ja Riiko Sakkiselle,
kaikille näytteilleasettajille, yhteisöille,
järjestöille, taiteilijoille sekä oheistapahtumien järjestäjille ja lukuisille
vapaaehtoisille.
Olavi Martikainen, Maja, 1973, öljy,
Forselles-kokoelma, Joensuun taidemuseo.
Kuva: Pasi Räsämäki
Hyvinkään Metsäkaltevan asuntomessuille odotetaan yli 100 000 kävijää, joten
tämä on hyvä tilaisuus tuoda asunnottomuuteen liittyviä kysymyksiä myös
laajemman yleisön tietoisuuteen.
Tervetuloa asunnottomuusmessuille!
Sanna Teittinen Olavi Suomela
museonjohtaja puheenjohtaja
Hyvinkään
Hyvinkään taidemuseoTaiteilijaseura
Asunnottomuusmessut – Taju 2013 messujulkaisu | Toimitus: Merja Ilola ja Satu Sälpäkivi
Artikkeli: Marko Kettunen | Esipuhe: Sanna Teittinen ja Olavi Suomela | Taiteen tehtävä: Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen
Käännökset: Saara Sälpäkivi | Kannen asunnottoman kuva Sininauha-Asunnot ja henkilökuva Antti Viitala
Ulkoasu: Intro Design | Painotyöt: Forssa Print | © Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkään Taiteilijaseura ja kirjoittajat
Hyvinkään taidemuseon julkaisu nro 35 | ISSN 0788-4486 | ISBN 987-952-5569-12-4
Hyvinkään
4
Promenadigalleriassa
on esillä viiden
seuran jäsenen
ja Taju 2013
teemaan liittyvien
työpajojen teoksia.
Työpajoissa
käsitellään kotia
lasten, maahanmuuttajien ja
muistisairaiden
kanssa.
JA TAIDEASEMA
PROMENADIGALLERIA
Taiteilijaseuran
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
ARMAS HURSTI
VIRPI TALVITIE
SALLA LEHTINEN
TIINA VALKEAPÄÄ
ANNE VASKO
taidegraafikko
kuvittaja, graafikko
kuvataiteilija
kuvataiteilija
kuvittaja, lastenkirjailija
Hyvinkäällä asuva taidegraafikko ja -maalari
Armas Hursti (1934) on yksi suomalaisen
grafiikan kiinnostavimmista tekijöistä.
Hurstin puupiirrosjälki on rosoista ja suurpiirteistä, mutta aiheet liikkuvat herkillä
alueilla: Osattomuutta ja syrjäytymistä, seksuaalisuutta, vanhuutta ja turvattomuutta
käsitellään Hurstin puupiirroksissa suoraan
ja paljaasti, mutta myös hellästi ymmärtäen.
Omaperäisiin puupiirroksiin on suodattunut
aineksia aina keskiajan kirkkomaalauksista
ja saksalaisesta ekspressionismista nykyajan katujen kuvakieleen, graffiteihin asti.
Virpi Talvitie (1961) on kuvittanut paljon
kirjoja lapsille ja viime aikoina lisääntyvässä
määrin myös aikuisille. Yleensä kuvittajan
visiot liittyvät tekstiin, mutta tällä kertaa
ne liittyvät tekstiiliin. Kynän tilalla on virkkuukoukku, ja monimielinen teos rakentuu
villasta ja rautalangasta.
www.hyvinkaantaiteilijaseura.fi
Asunnottomuusmessut – Taju 2013 –taidetapahtumaan
Tiina Valkeapää (1960) on hyvinkääläinen
kuvataiteilija, joka työskentelee monilla kuvataiteen tekniikoilla sekä kaksi- että kolmiulotteisesti. Hän käyttää teoksissaan orgaanisia
aineksia, keraamista jätettä ja muoviroskaa,
josta myös hänen Taju 2013 -teoksensa,
Koivu ja tähti, on rakennettu.
Teos lainaa nimensä Sakari Topeliuksen
tunnetusta sadusta, jossa sodan jalkoihin
joutuneet lapset etsivät tietä takaisin kotiin, mutta teoksen voi nähdä laajemminkin
oman kodin tai oman paikan etsimisen
kuvauksena. Topeliuksen tarinassa lapset
löysivät oman paikkansa, oikeassa elämässä
näin ei aina käy.
Anne Vasko (1969) on taiteilija, joka
toivoo, että jokaisella olisi mahdollisuus
paikkaan, jossa voi olla oma itsensä.
Taideasemalla kesällä 2013.
Kuvataiteilija Salla Lehtinen (1976) käyttää
taideteostensa materiaalina usein tekstiilejä
tai muita käytettyjä materiaaleja. Niissä taiteilijaa puhuttelee, ei vain itse materia, vaan
myös niiden todellinen ja kuviteltu historia.
Teoksen valmistusprosessi on hyvin keskeinen taiteilijalle itselleen, vaikka se on katsojalle usein näkymätön. Työskentelyn kuluessa
syntyy uusia ajatuksia, jotka saattavat kuljettaa uuteen ja arvaamattomaan suuntaan
uudenlaisina kokemuksina sisällöstä.
WILLAA YLLE – Asumus villasta, 2013
Etäistä lämpöä ja valoa
Teos on esillä Hyvinkään rautatieaseman
Salla Lehtinen on suunnitellut kodin.
Asunnottomuusmessujen hengetär,
Teos Koti II (2013) on ommeltu muovikasseista.
2013, puupiirros, 142 x 52 cm.
Se on muodoltaan kuin asumus. Suuri osa ihmisen
Kuva: Ella Tommila
elämästä mahtuu kodin seinien sisäpuolelle.
Yksityiskohta teoksen Koivu ja tähti pienoismallista,
www.armashursti.com
Kassi voi olla koti pienoiskoossa, joskus ainoa sellainen.
2013, muoviroska
www.sallalehtinen.net
www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Mikä Koti?
oma paikka
hyvinvointia kuvasta
Työpajat hyvinkääläisen päiväkoti Kids’
Valleyn kanssa – TaM Tiia Orivuori
Työpaja maahanmuuttajille
– Kuvataiteilija Salla Lehtinen
Päiväkotilasten kanssa toteutettu työpaja,
missä uunissa litteäksi sulatetut pullot
ensin maalataan ja sitten niistä kootaan
kuvitteellinen koti. Lapset kertovat myös
seinälle ripustettavissa mietelmissä
ajatuksiaan siitä, mikä on koti ja mitä on
kodittomuus.
Maahanmuuttajille suunnattu työpaja on
nimeltään Oma paikka. Työpajan aikana
hyvinkääläiset maahanmuuttajat rakentavat
ympäristöön näkemyksensä omasta paikastaan, tarvittaessa pienoiskoossa. Teokset
valokuvataan, ja valokuvista kootaan näyttely
Promenadigallerian aulaan Asunnottomuusmessujen ajaksi.
Työpajoja Hyvinkään kaupungin palvelukeskusten muistisairausosastojen
asukkaille – Kuvataiteilija, taideterapeutti
Outi Mietala
Kolmen hyvinkääläisen palvelukeskuksen
asukkaat maalasivat muistikuviaan aiheista,
jotka liittyivät muistoihin lapsuuden kodin
väreistä, puutarhoista, kukista ja kasveista.
Hobo #1, 2013
”Homeless Bohemian” -sarja koostuu
kuvitteellisista hahmoista.
Kuvat ovat ikkunoita tarinoihin, joita ei ole.
www.annevasko.com
työpajat
Työskentely aloitettiin aina aiheeseen liittyvän
kuvallisen aihion valinnalla, joka antoi tekemiselle suuntaa. Työpajoissa oli mukana myös
avustajia palvelukeskuksista.
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
5
osa valokuvasta
Toiset on
luotuja
kulkemaan
artikkeli marko kettunen | KUVAT ARTO TiMoNEN
Asuntotaidetta ja taidetta
asunnottomuudesta
Hyvinkäällä kesällä 2013 järjestettävien
asuntomessujen pienesitteen mukaan
Metsäkaltevan messualueelle rakentuu
vuoteen 2030 mennessä uusi noin 6000
asukkaan yhteisö. Kaupunki voi olla
ylpeä panostuksestaan asuntomarkkinoihin. Uusien kotien tarve muuttovoittoisella Uudellamaalla on akuutti ja jatkuva.
Markkinat käyvät kuumina, kysyntä on
ylittänyt tarjonnan vuosi toisensa jälkeen.
Messuilla vierailee kesän aikana tuhansia
ihmisiä suunnittelemassa tai etsimässä
unelmiensa kotia. Messuesite mainitsee,
kuinka ”Hyvinkäälle on helppo asettua
taloksi niin ihmisten kuin yritystenkin”.
Aina ja kaikille taloksi asettuminen ei ole
niin helppoa. Monille oma koti on vain
kaukainen, ikuinen haave. YK:n asiantuntijoiden arvioiden mukaan maailmassa
on jopa 200 miljoonaa koditonta ihmistä.
Osa heistä elää Suomessa.
6
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen (ARA) keräämien tilastojen
mukaan Suomessa oli vuoden 2012
marraskuussa noin 7 850 asunnotonta
henkilöä. Heistä hyvinkääläisiksi
rekisteröityjä oli 45.
Vuosittaisten asuntomessujen ajankohtaan
ajoittuu herkullisen osuvasti Hyvinkään
taiteilijaseuran ja Hyvinkään taidemuseon
yhdessä tuottama taidenäyttely. Näyttelyn
kautta taide suorittaa ikiaikaista tehtäväänsä nostaa esille yhteiskunnallisesti
relevantteja aiheita, arkoja ja kipeitäkin.
Asuntomessut ja asunnottomuusteemainen
taidenäyttely tukevat toisiaan ja parhaimmillaan tapahtumien samanaikaisuus
mahdollistaa monialaisen ja rakentavan
vuoropuhelun suomalaisen asumisen ja
asuntopolitiikan tulevaisuudesta.
Kuka on koditon?
Mitä asunnottomuus on? Kuka on asunnoton? Sosiaalisten ilmiöiden määritteleminen on harvoin, jos koskaan, yksiselitteistä. Jo ilmiöstä käytettävän käsitteen
valinta on tulkinta ilmiön laadusta.
Suomessa puhutaan asunnottomuudesta.
Monissa maailman kielissä vakinaisen
asuinpaikan puutetta kuvataan kodittomuudeksi (homelessness, hemlöshetet).
Jos ilmiö on asunnottomuutta, millaisella
asunnolla ilmiö voidaan poistaa? Käykö
mikä tahansa seinillä ja katolla rajattu tila
asunnosta? Täyttääkö asunnoksi määritelty tila myös kodin kriteerit? Entä kuka
kriteerit määrittelee, asunnoton vaiko
asuntoviranomainen?
Suomessa asunnottomuuden systemaattinen kartoittaminen aloitettiin vuonna
1987. ARA:n vuosittain kuntakyselyin
keräämän virallisen asunnottomuustilaston
mukaan asunnottomien määrä Suomessa
on viimeiset 20 vuotta ollut laskussa.
Kansallisen ikonin
tarinoissa reissumies
on köyhä mutta
kunniallinen ja vapaa
sekä onnellinen,
vihellellen maailmaa
vaeltava oman tiensä
kulkija.
Vuoden 1987 noin 18 000 asunnottomasta
on päästy nykyiseen noin 7 800 asunnottoman lukemaan. Vasta viime vuosina asunnottomien määrän lasku on pysähtynyt ja
jopa kääntynyt loivaan kasvuun.
puuttuessa. Onko petipaikka laitoksessa
asunto, onko se koti?
Asunnottomien palveluissa työskentelevien ammattilaisten epäviralliset arviot
asunnottomien todellisesta määrästä vaihtelevat 5 000 ja 25 000 henkilön välillä,
määrittelytavasta riippuen. Virallista lukemaa pienemmistä arvioista on poistettu
henkilöt, jotka syystä tai toisesta on rekisteröity asunnottomiksi, vaikkeivät sellaisia käytännössä ole. Suurimmissa luvuissa
on huomioitu mukaan myös kaikki erilaisissa laitosolosuhteissa pysyvästi tai pitkäaikaisesti asuvat, joilla ei virallisten tietojen mukaan ole muuta osoitetta. Tällaisia
ihmisiä ovat esimerkiksi vanhukset hoitolaitoksissa, nuoret huostassa, mielenterveysongelmaiset sairaaloissa, päihdeongelmaiset päihdehuollon laitoksissa ja vangit
vankiloissa. Moni mainittuihin ryhmiin
kuuluvista asuu laitosmaisesti paremman
Asunto- ja sosiaaliviranomaisten määritelmät asunnottomuudesta ovat yksi tapa
hahmottaa ilmiötä. Kodittomien vapaus
ja elämänmuodon ankaruus ovat puhutelleet myös taiteen ja populaarikulttuurin tekijöitä ympäri maailman. Suhteessa
asuntoviranomaisiin taiteen ja populaarikulttuurin näkemykset kodittomuudesta
vaikuttavat monesti lähtevän liikkeelle
täysin vastakkaisesta näkökulmasta.
Kun asuntoviranomaisille koti on jotain,
joka kaikilla tulisi olla, taiteissa kodittomuus onkin tavoiteltu ihannetila. Taiteissa
kodittoman kulkurin boheemi vapaus on
onnellista ja ylevää, ja paikoillaan asuminen taas on elämänhalun seinien sisään
puristamista, ahdistavaa.
Taiteiden kulkuriromantiikka
Amerikkalainen kulkurikirjallisuus
on luonut kuvan yhteiskuntia rakentaneista siirtolaisista, yksinäisistä työmiehistä ja perheistä, jotka matkasivat laajaa
mannerta rannikolta rannikolle. Siirtolaiskirjallisuudessa kulkuri matkaa halki
maiden ja mantujen työtä tehden ja
hyödyntäen kekseliäin konstein julkisia
kulkuneuvoja ja yksittäisten ihmisten
hyväntahtoisuutta. Tällaisessa vapauden
lupauksilla kuorrutetussa hoboismissa
koditon on maanhiljainen, köyhä, yksinäinen, kunniallinen ja uuttera kulkuri,
joka ei vaadi paljon eikä aiheuta harmia
kenellekään. Onnellinen ja vapaa kulkuri
elää päivän kerrallaan, kädestä suuhun,
matkaa sesonkitöiden perässä etsien käsityöläisenä toimen ja elannon sieltä, missä
sellaista on tarjolla. Työläiskulkurin elämä
on vaatimatonta mutta palkitsevaa ja
mielekästä. Kulkuri on onnellinen ollessaan liikkeellä ja näivettyy asettuessaan
aloilleen.
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
7
Kaupungistuva
Suomi tarjosi
maalta muuttaneille
mahdollisuuden
leveämpään leipään
ja urbaanin
elämänmuodon,
mutta osalle
muuttajista
määränpää oli ankara.
Pahimmillaan tie
johti köyhyyteen ja
kodittomuuteen.
8
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
Kotimaisessa taiteessa kulkuriromantiikkaa on viljelty erityisesti sodanjälkeisen
ajan elokuvissa ja musiikissa. Suurten
ikäluokkien karismaattiset suursuosikit,
kuten Reino Helismaa, Tauno Palo
tai Tapio Rautavaara, ovat tarinoillaan
piirtäneet mieliimme joukon puolivallattomia mutta rehellisiä suomalaisia työmiehiä, jotka kodittomina ja pyyteettöminä kullattujen valssien soidessa vaeltavat maatamme rakentaen uutta uljasta
Suomea jälkipolville elettäväksi. Syvällä
rintaäänellä esitettyjen tarinoiden sankareita ovat rengit, tukkilaiset ja muut
uutterat matkatyöläiset.
Tapio Rautavaaran tuotannossa kulkuriromantiikka on taajaan toistuva, kantava
teema. Kansallisen ikonin tarinoissa
reissumies on köyhä mutta kunniallinen
ja vapaa sekä onnellinen, vihellellen maailmaa vaeltava oman tiensä kulkija. Elämä
vapaudessa on ihanaa, kun sen oikein
oivaltaa. Näin laulu kertoo. Vapauden
huumassa tuulten kuljettamana etenevä
reissumies elää voimientunnossaan. Kulkuri on oman itsensä herra. Hän menee
eikä meinaa, hurmaa naiset mennessään
ja hylkää lopulta kaipuuseen. Alituinen
matkustaminen ei mahdollista töllin pystytystä eikä perheen perustamista.
deksi josta ei ole ulospääsyä eikä paluuta.
Lopulta kulkuri elää kuin sodasta kadulle
kotiutettu ontuva Eriksson, kodittomuuden kahleissa, kerjäten puistoissa, kuollen
yksinäisenä, kaikkien unohtamana.
Kodittomuudessa lienee jotain taiteilijasielua kiehtovaa. Rautavaaran ja aikalaisten vanavedessä kulkuriklassikoiden
versiot ovat olleet iskelmämusiikin lavatähtien perusohjelmistoa Kari Tapiosta
Matti Eskoon. Rock-musiikin puolella
kulkuriromantiikkaa ovat vaalineet
kymmenet artistit ja yhtyeet Sielun
Veljistä, Tuomari Nurmion ja J. Karjalaisen kautta Chisuun. Myös maailmalla
kodittomuus on saanut lauluntekijät
Bob Dylanista Avril Lavigneen ottamaan
kantaa. Neil Youngin Rockin’ in the Free
Worldia lauletaan yhteen ääneen suurilla
stadioneilla. Monilla artisteilla on asunnottomuudesta omakohtaisiakin kokemuksia. Nirvanan edesmenneen laulajan
ja lauluntekijän Kurt Cobainin kerrotaan
asuneen Seattlen siltojen alla. Joillekin
kodittomuuden poistamisesta on tullut
laulua suurempi missio. Jon Bon Jovin
säätiö rakennuttaa koteja ja tarjoaa tukipalveluita Philadelphian asunnottomille.
Pelkkää ruusuilla valssia ei kulkurien
vapaus lauluissakaan ole. Rautavaaran
musiikin muotoon puetuissa valistustarinoissa kulkuriuden vastatuulet ja kääntöpuolet ovat koko ajan läsnä ja paljastuvat
viimeistään laulujen loppusäkeissä.
Nälkä on köyhän kulkurin erottamaton
matkatoveri. Pohjoisessa maassamme
pakkanen harmaapäinen on kulkuripojan
suurin uhka. Vapaus ei korvaa hummalla
yötaivaan alla ratsastavan työmiehen
rakkauden kaipuuta. Huutolaispojan
kohtalona on päätyä kodittomaksi isänsä
jalanjäljissä. Kulkuriveli Janin onnellisen ja huolettoman vapauden vastineena
on loputon yksinäisyys. Ja niin edelleen.
Rautavaaran repertuaari on ehtymätön
kulkuritematiikan lähde.
Kotimaisessa taiteessa asunnottomuudesta ovat muusikoiden lisäksi inspiroituneet erityisesti valokuvaajat. Asunnottomuuden raadollisinta puolta dokumentoi
1970-luvulla Pertti Hietanen kuvasarjallaan Kilometri keskustasta. Ben Kailan
mustavalkoiset henkilökuvat ovat useimmille taiteen ystäville tuttuja. Ari Saarto
on kuvannut koijia Suomen metsissä ja
hökkeleitä Japanin kaduilla. Helsingissä
asunnottomat ovat itsekin vaikuttaneet valokuvaamalla taiteilijoiden Liisa
Söderlund ja Arto Timonen ohjauksessa.
Liikkuvan kuvan puolella ylittämätön
tarina asunnottomuudesta on Mies vailla
menneisyyttä Aki Kaurismäen viimeisimmästä trilogiasta. Ulkomaisista uudemmista on mainittava Soloist ja Pursuit of
Happyness, hienoja molemmat. Listaa
voisi jatkaa pitkään.
Säkeitä tarkemmin tulkitessa kulkurin
hilpeys, viheltely ja lauleskelu viittaavat
estoja poistavien aineksien nauttimiseen.
Kodittoman matkaajan tietä viitoittaa
kulkurin iltatähti, mutta vaara piilee, ja
raikas ja vaahtoava tuoppi jättää kulkuriinkin jälkensä. Laulujen tarinoissa
vapauden siivittämänä käynnistynyt irtolaiselämä vaihtuu huomaamatta krooniseksi kodittomuudeksi, paikattomuu-
Sosiaalityön ammattilaisten näkökulmasta taiteen ja populaarikulttuurin näkemykset kodittomuudesta saattavat vaikuttaa romantisoiduilta. Usein poissaolollaan
loistavat niin asunnottomuuteen kietoutuneet päihde- ja mielenterveysongelmat
kuin elämäntapaan liian usein kytkeytyvät väkivalta, hyväksikäyttö ja ennenaikainen kuolema. Kysymys lienee kodittomuuden eri variaatioista.
Yhdysvaltalaisen matkakirjallisuuden
klassikko Jack Kerouac kirjoitti teoksessaan The Lonesome Traveller (suom. Yksinäinen matkamies), kuinka kulkurit saattavat ajan kuluessa kadottaa ylpeytensä
ja mitä heistä jäljelle jää, ei ole kaunista.
Kulkurista tulee juoppo, pummi, kerjäläinen. Kuriositeettina mainittakoon, että
Kerouac noteerasi teoksessaan pohjoiseurooppalaiset erityisen humalahakuisina.
Populaarikulttuurin romantisoitu kulkurius viittaakin ehkä Kerouacin tarkoittamaan ylpeyden aikaan, aikaan ennen
pitkäaikaisen kodittomuuden aiheuttamaa inhimillistä alennustilaa. Taiteessa
hoboismi on materialismista luopumista,
yhteydessä luonnon kanssa elämistä ja
itsen yhteisön varaan laskemista. Kuulostaako tutulta? Ei ole yllätys, että Urban
Dictionary määrittelee hoboismin uskonnoksi ja keskiluokkaisen urbaanin väestönosan viikonloppuvaelluksiksi. Kulkurius on trippailua, jota on mukava tehdä
turvatuista olosuhteista käsin – kunnes
maanantaina pitää palata toimistolle.
Suuri muutto
Esa Pakarisen esittämässä Kylymässä
mualimassa talottomat miehet vaeltavat
renkityöläisinä vauraamman elämän
toivossa. Maaseudun vaeltavat matkatyöläiset olivat suomalaisen suuren muuton
etujoukkoja, siirtolaisuuden tunnustelijoita, jotka tulevaisuuden toivon puuttuessa hylkäsivät lapsuuden torppansa.
Kaupunkeihin on tultu aina ja varsinainen suuri muutto maassamme koettiin
1960- ja 1970-luvuilla, jolloin suuret
ikäluokat suuntasivat työn ja paremman
elämän toivossa teollistuvan Suomen
kasvukeskuksiin. Erityisesti muutettiin
Etelä-Suomeen. Rohkeimmat matkasivat
Australiaan, Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin.
Muutto maaseudulta kaupunkiin oli
monille hyppy tuntemattomaan. Kaupungistuva Suomi tarjosi maalta muuttaneille
mahdollisuuden leveämpään leipään ja
urbaanin elämänmuodon, mutta osalle
muuttajista määränpää oli ankara.
Pahimmillaan tie johti köyhyyteen ja
kodittomuuteen.
Maaseudulta työntävien ja kaupunkeihin
vetävien tekijöiden puristuksessa kaikille
ei käynyt hyvin. Jälkijunassa tulijoille
tuttavien ja sukulaisten luokse majoittuminen saattoi olla mahdollista väliaikaisesti,
mutta ennen pitkää oma koti oli saatava.
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
9
Kodittomina kaupunkiin muuttaneista ei
ehkä ollut vastaanottamassa ketään. Tulijoiden tulva johti asuntomarkkinoiden
ylikuumenemiseen ja tukkeutumiseen.
Lähiöiden rakennuttamisesta huolimatta
kaikille muuttajille ei kotia järjestynyt.
Maalta kaupunkiin asunnottomana
muuttaneiden lisäksi asunnottomuuteen
päädytään myös aikaisemmin kaupungistuneiden joukosta. Kaikista juurettomuudessaan kipuilevista maaltamuuttajista ei ole ollut kerrostaloasujiksi.
Rangaistuksena vuokranmaksukyvyttömyydestä tai häiritsevästä elämästä seuraa
häätö. Suuren muuton aikaan sosiaalisten
verkostojen puuttuessa ainoaksi vaihtoehdoksi jäi huoltoapuun turvautuminen
tai kotiseudulle palaaminen. Vuosina
1937–1986 voimassa olleen irtolaislain
aikana huoltoapuun turvautuvat kodittomat voitiin rangaistukseksi määrätä
työlaitokseen. Tänä päivänä kaikilla
Suomen kansalaisilla on oikeus muuttaa tarpeidensa, halujensa ja valintojensa
mukaan – vaikka sitten asunnottomaksi.
Pohjimmaiset
asuntomarkkinat
Muuttovirtojen dynamiikan, pienasuntojen puutteen ja yksilöllisten tekijöiden
seurauksena asuntomarkkinoiden rinnalle
on Suomessakin kasvanut kirjavat ja
monimuotoiset asunnottomien asuttamispalvelut, jotka suomalaiset tutkijat
Arja Jokinen ja Kirsi Juhila ovat nimenneet pohjimmaisiksi asuntomarkkinoiksi.
Suomessa pohjimmaisten asuntomarkkinoiden synty voidaan ajoittaa 1800luvun lopulle. Teollisen työn ja urbaanin
elämän toivossa Helsinkiin muuttaneet
työläiset rakensivat itselleen talot ja asunnot työväestön kaupunginosiin Kallioon
ja Punavuoreen. Kaikille asuntoja ei riittänyt. Ylijäämäväestölle Helsingin vieraskoti
-yhdistys rakennutti Suomen ensimmäisen yömajan 1880-luvulla. Pelastusarmeija
seurasi esimerkkiä avaten oman yömajansa Helsingin Alppikadulle 1936. Näissä
suurissa yömajoissa majoitettiin yhdessä
suuressa salissa kymmeniä ja jopa satoja
asunnottomia. Myöhemmin historiassaan
yömajat muuttuivat majoitus- ja ravitsemuslain alaiseksi asuntolatoiminnaksi.
Jo lyhytaikainenkin asunnottomuus
saattaa johtaa pahenevaan kierteeseen.
Köyhyyteen ja osattomuuteen kietoutuneiden päihde- ja mielenterveysongelmien
10
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
seurauksena väliaikaisuus saattaa jatkua
pitkäaikaisasunnottomuudeksi. Vuosisatojen varrella asunnottomuutta on pyritty
hoitamaan erilaisiin hoito- ja kurinpitomenetelmiin yhdistyneiden väliaikaismajoituksen keinoin, mutta kaikille toimivaa ratkaisua ikuisuusongelmaan ei ole
löydetty. Suomessakin väliaikaisratkaisuksi tarkoitetuista asuntoloista muodostui vaikeimmista ongelmista kärsivien
ihmisten säilytyspaikkoja. Ristiriitaista
kyllä, vaikeimmista päihdeongelmista
kärsiviä ihmisiä asutettiin asuntoloihin,
joissa päihteiden käyttö oli kiellettyä.
Toimintamallin seurauksena nämä ihmiset jäivät kiertämään asuen vuoroin ensisuojissa, asuntoloissa ja vuoroin päihdehuollon palveluissa. Oli syntynyt itse
itseään ruokkiva pyöröovi-ilmiö, jossa
asunnottomia ihmisiä siirrettiin asuinpaikasta toiseen sen hetkisen elämäntilanteen, lääketieteellisen diagnoosin tai
palveluiden saatavuuden mukaan.
Osa asunnottomista karttoi yömajoja
niiden kireän kurin ja alistaviksi koettujen käytäntöjen vuoksi. Nämä oman tien
kulkijat asuivat mieluummin metsissä,
havumajoissa, hylätyissä rakennuksissa ja
lehtilaatikoissa kuin suostuivat asuntolaoloihin. Kaikkien asuntola-asukkaiden
ongelmat eivät myöskään olleet yhtä vakavia. Kaikki eivät sietäneet asuntoloiden
päihdeongelmaisten asukkaiden elämäntapaa, vaan valitsivat toisin, ankaran elämän
vapaudessa ja luonnon armoilla.
Vielä tänäänkin mainitut asuntolat toimivat samoilla paikoilla, uudistuneina ja
uusin nimin varustettuina. Vuosien saatossa asuntoloiden laatu on parantunut.
Suurista saleista siirryttiin aluksi pienempiin muutaman hengen huoneisiin.
Makuupaikan lisäksi asukkaiden käytössä
olivat yhteiskeittiöt ja yhteiset peseytymistilat. Vuosien 2008–2011 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman
kautta asuintilojen laatu on parantunut
entisestään. Nykyisin tuetun asumisen
yksiköiksi kutsutuissa asuntoloissa asuvilla
on yksityisyyden paremmin takaavat
pienkeittiöin ja kylpyhuonein varustetut
omat pienasunnot. Asumisesta peritään
vuokraa ja asukkaiden kanssa solmitaan
normaalit vuokrasopimukset. Laadun
paranemisen ohella myös toimintatavat
ovat kehittyneet. Tuetun asumisen yksiköissä on nykyisellään ympärivuorokautisesti tarjolla sosiaali- ja terveyspalveluita,
joiden päämääränä on tukea monenlaisista ongelmista kärsiviä asukkaita.
Eräs käännekohta suomalaisten asunnottomien palveluiden kehittymisessä oli
talvi 1967. Helsingissä oli juuri suljettu
suuri lähes 500 hengen yömaja, ja valtio
oli vapauttanut 50-vuotisen itsenäisyytensä kunniaksi vankiloista suuren määrän
ihmisiä asunnottomuuteen. Seurauksena
44 ihmistä kuoli loka-marraskuun
kovien pakkasten aikaan. Vastarinnaksi
syntyi Marraskuun liike. Vasemmistolaisesti suuntautuneista valtiotieteilijöistä
ja lääkäreistä koostuneen liikkeen
aikaansaamasta painostuksesta seuraten
alkoholisoituneille asunnottomille avattiin
muun muassa lepakkoluolaksi nimetty
ensisuoja. Ensisuojatoiminnan rinnalla
päihdeongelmista kärsiville asunnottomille alkoi syntyä erilaisia kuntouttavia
asumispalveluita.
Kaikille
asuntoja
ei riittänyt.
Poliittisen agitoinnin ja vuosien kehittämistyön tuloksena Suomeen kasvoi ennen
pitkää hoitojatkumoksi kutsuttu järjestelmä, jossa päihdeongelmainen asunnoton kuntoutetaan itsenäiseen asumiseen
palveluissa portaittaisesti etenemällä.
Kuntoutusportaat johdattavat kaduilta
ensisuojan kautta erilaisiin väliaikaisiin
kuntouttavan asumisen muotoihin, ja
portaiden yläpäässä päämääränä, palkintona väikkyy itsenäinen asuminen, oma
koti. Osalle portaiden kulkeminen on
kuin Sisyfoksen kiven pyörittämistä,
viimeistään ylimmältä rapulta pudotaan
takaisin alas, kirjaimellisesti kadulle ja
kallis kuntoutusprosessi aloitetaan alusta.
Vaikeimmin päihde- ja mielenterveysongelmaisten asunnottomuusongelmaa ei
tämä sinänsä hieno järjestelmä ole kyennyt ratkaisemaan.
Asunto ensin?
Tuorein käänne asunnottomuustyön
historiassa on varsin yksinkertainen
oivallus, niin kuin suuret ideat usein ovat.
Asunto ensin! Inhimillisten perustarpeiden tyydyttämisestä ja asumisen ensisijaisuudesta liikkeelle ponnistava asunto
ensin -periaate syntyi Yhdysvalloissa
portaittaisen asuttamismallin haastajaksi.
Mallissa turvattu ja vakiintunut asuminen
on vasta peruslähtökohta ja ehdoton edellytys yksilön kuntoutumiselle ja elämänhallinnan palautumiselle. Laitoksien
sijasta asunnottomat asutetaan normaaleihin vuokra-asuntoihin ja asumisen jatkuvuus turvataan kotiin vietävillä liikkuvilla
tukipalveluilla. Kuntoutuminen tapahtuu
normaalissa ympäristössä ja todellisissa
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
11
Asunnottomien
kaupungin vastinpari
on aavekaupunki.
yhteisöissä. Mallin suurimmaksi haasteeksi on muodostunut asunnottomuusongelman alkujuuret, kohtuuhintaisten
vuokra-asuntojen puute ja yksilöiden
vaikeat ongelmat. Kaikille vaikeimmista
päihde- ja mielenterveysongelmista
kärsiville periaatteen mukainen normiasuminen ei tulekaan koskaan olemaan
realistinen vaihtoehto. Asuntoloille on
siis edelleen kysyntää.
Toinen suuri muutto
Suomalaisittain tuore ongelma on maahanmuuttajien asunnottomuus. Kaikissa
maailman suurissa metropoleissa vieraista
kulttuureista muuttaneiden osuus suhteessa kantaväestön osuuteen asunnottomista on korostunut. Suuntaus näkyy jo
Suomessakin. Kasvaneen maahanmuuton ja omistusasumiseen perustuvan asuntopolitiikan seurauksena maahanmuuttajien osuus asunnottomista on viime
vuodet kasvanut tasaisesti. Ilman erityistoimenpiteitä määrät saavuttanevat ainakin pääkaupunkiseudulla eurooppalaisen
tason hyvinkin pian. Maahanmuuttajien erityistarpeita ovat pienipalkkaisille
yksinäisille sopivat edulliset pienasunnot
ja toisaalta suuret perheasunnot. Kuten
todettu, molemmista on maahanmuuttajienkin suosimilla kaupunkialueilla jo
entuudestaankin huutava pula.
Yksittäiselle ihmiselle asunnottomuus on
aina elämän pysäyttävä tragedia. Yhteiskunnallisena ilmiönä asunnottomuus ei
kuitenkaan ole vain negatiivinen. Asunnottomuus on merkki yhteiskunnan ja
yhteisön elinvoimaisuudesta. Kaupungin
muuttovirroissa asunnottomiksi päätyneet
signaloivat asuinalueen haluttavuudesta
ja dynaamisuudesta. Kaupunki jossa ei
ole asunnottomia on kaupunki, jonne ei
jostain syystä haluta tulla. Kuka sellaisessa
kaupungissa haluaa asua? Asunnottomien
kaupungin vastinpari on aavekaupunki,
paikka, josta kaikki ovat muuttaneet tai
muuttamassa pois, paikka jonne ei halua
kukaan.
Halu muuttaa on siis hyvä. Kaikkien
haluun ei kuitenkaan suhtauduta samoin.
Viime vuosina maamme keväisille
kaduille on ilmaantunut perinteensä
mukaisesti vaeltavia Romanian romaneja.
Mediakeskustelujen ja havainnoinnin
perusteella tästäkin kulkuriuden muodosta on romantiikka kaukana. Rom
po drom – romanit tiellä. Ihmiset ovat
12
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
jälleen lähteneet liikkeelle paremman
huomisen toivossa, mutta määränpää
on ankaraakin ankarampi. Maa on
kylmä, toimeentulo tiukassa, ja niukan
elannon lisäksi tarjolla on pelkoa, ylenkatseita, paheksuntaa, halveksuntaa
ja suoranaista vihaa.
Maaseudun tulevaisuudesta huolta kantavista aluepoliittisista toimista huolimatta
kaupungistuminen jatkuu Suomessakin.
Esimerkiksi Helsingin väestönkasvusta
maahanmuuttajien osuus on jo nyt
merkittävä. Tämä asettaa uusia haasteita
asuntopolitiikalle. Valtion kunnille asettamien palveluvelvoitteiden seurauksena
kunnat mielellään valikoivat asukkaansa,
kilvoittelevat hyvistä veronmaksajista.
Edullisen vuokra-asuntotuotannon pelätään keräävän väestöä, joka kuluttaa tuottamaansa enemmän. Tuhlaillen, harvakseltaan ja matalasti rakennetuissa suurissa
suomalaisissa kaupungeissa tonttimaakin
alkaa, ainakin näennäisesti, olla vähissä.
Nimby-ilmiö ei helpota.
Kaikesta edellisestä seuraten kasvavien
kaupunkialueiden asunnottomuusongelma ei ole ratkaistavissa. Ongelman
pienentäminen ja seurauksien lieventäminen on toki mahdollista. Suomella on
historiassaan esittää hienoja esimerkkejä
tasavertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen
ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin pyrkivistä
asuttamisen sosiaalisista innovaatioista.
Tällaisina voidaan pitää muun muassa
torpparilakia, Lex Kalliota ja rintamamiesten asuttamista sodan jälkeen.
Kaikille mainituilla toimenpiteillä pyrittiin turvaamaan jonkin tietyn erityisryhmän asuminen. Nähtäväksi jää, kykenevätkö uuden vuosituhannen suomalaiset
yhdistämään voimansa ja ratkaisemaan
myös uussuomalaisten jo havaittavissa
olevan ja pahenevan asunnottomuusongelman. Entä jos Hyvinkään Metsäkaltevaan
kaavoitettaisiinkin samantien tuplasti
tiiviimpi ja korkeampi 12000 asukkaan
yhteisö?
Suomella on
historiassaan
esittää hienoja
esimerkkejä
tasavertaisuuteen,
oikeudenmukaisuuteen
ja yhtäläisiin
mahdollisuuksiin
pyrkivistä
asuttamisen
sosiaalisista
innovaatioista.
Tälläisinä
voidaan pitää
muun muassa
torpparilakia,
Lex Kalliota ja
rintamamiesten
asuttamista
sodan jälkeen.
Marko Kettunen on helsinkiläinen tutkija
ja valtiotieteiden maisteri. Teksti on kirjoitettu osana Tampereen yliopiston tutkimushanketta Pitkäaikaisasunnottomuus
ja asunto ensin -periaatteen soveltaminen
Suomessa.
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
13
1. DESIGNMUSEO
Sanna Saastamoinen-Barrois: Kotatakki (2012),
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO
Designmuseo. Kuva: Jeremy Barrois (osa kuvasta)
14
Hyvinkään
taidemuseossa
on esillä 19
messuosastoa.
Asunnottomuus tai kodittomuus on harvoin
vapaaehtoista. Sen sijaan nomadismi voi olla
vapaaehtoista tai pakon edessä tapahtuvaa. Työn takia useissa suurkaupungeissa asuneen ja niiden väliä sukkuloineen Sanna
Saastamoinen-Barrois’n Kotatakissa tiivistyvät vaatesuunnittelija-valokuvaajan pitkäaikaiset mietiskelyt nomadisista kansoista
sekä urbaaneilla alueilla elävien kodittomien
hädästä keskellä sementtiä. Nomadisilla
kansoilla koti kulki mukana: Kota tarkoittaa
kotia. Maa alla, tuli keskellä ja taivas ja
tähdet katossa.
Saastamoinen-Barrois’n suunnittelemien
vaatteiden pohjana toimivat geometriset muodot. Kotatakin lähtökohtana on suorakulmio,
joka on yleinen kotirakennuksen muoto.
Saastamoinen-Barrois teki suorakaiteen muotoisesta kangaspalasta kolmiulotteisen kodan,
johon leikattiin istuvat hartiat ja hihat. Kankaan runsaus antaa lähes rajattomat mahdollisuudet pukea Kotatakki eri tavoin päälle.
Designmuseo
www.designmuseo.fi
Niistä jokaisessa
kerrotaan
asunnottomuudesta uudella
vaikuttavalla
tavalla. Ne
muodostavat
samalla vahvan
yhteisöllisen
kannanoton.
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
2.HELSINGIN DIAKONISSALAITOS
3.HIETANIEMEN PALVELUKESKUS
HELSINGIN KAUPUNKI
Helsingissä asunnottomien kriisiasumisen
palvelut on keskitetty Hietaniemenkadun
palvelukeskukseen, joka sijaitsee aivan
kantakaupungissa. Se on asunnottomille
suunnattu ympäri vuorokauden auki oleva
palvelukeskus, jonka tavoitteena on heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien elinolojen parantaminen. Keskuksen
tehtävänä on toimia myös kuntouttavana
ja eteenpäin ohjaavana yksikkönä.
Palvelukeskuksen asumispäivystys tarjoaa yösijan asunnottomille helsinkiläisille,
mikäli mitään muuta paikkaa ei ole löytynyt.
Asumispäivystyksessä yövytään yö kerrallaan yhteisissä huoneissa. Päihtymys ei ole
esteenä yöpymiselle. Lisäksi tarjolla on
tilapäistä asumispalvelua, jossa majoitutaan
omissa huoneissa.
Päivätoimintoihin kuuluvat ruokailu, peseytymismahdollisuudet, toiminnalliset ryhmät
sekä mm. sosiaalityöntekijän, lääkärin ja
sairaanhoitajien palvelut. Palvelukeskuksen
toimintoihin ei tarvita lähetettä tai maksusitoumusta. Henkilökuntaa on paikalla
ympäri vuorokauden, kaikkina viikonpäivinä.
Hietaniemenkadun palvelukeskus aloitti
toimintansa vuonna 2009. Se on osa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston Asumisen tukea (Astu), joka vastaa asunnottomien helsinkiläisten asumispalveluiden järjestämisestä.
4. HOMELESS
ACADEMY
Homeless Academy ry. on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tuottaa ja kehittää asunnottomien ja päihdekuntoutujien toiminnallisen kuntoutuksen menetelmiä Suomessa.
Yhtenä toimintamuotona on jalkapallo, jota
Homeless Academy ry. järjestää, kehittää
ja koordinoi kohderyhmille. Asunnottomien
jalkapallon pelaamista voidaan kutsua sosiaaliseksi innovaatioksi, jolla on positiivinen
vaikutus yksilöiden elämään ja yhteiskuntaan. Jalkapallon pelaaminen kohottaa asunnottomien ja päihdekuntoutujien itsetuntoa.
Homeless Academy ry. on perustettu v. 2009.
Vastaavaa toimintaa järjestetään kansainvälisesti tällä hetkellä yli 50 maassa. Pelaajat
voivat itsetunnon ja päihteettömän identiteetin kasvun myötä tavoitella tuetusti opiskeluja työpaikkaa sekä omaa pysyvää asuntoa.
Noin 90 % pelaajista on kokenut jalkapallon
auttaneen heitä positiivisesti.
Homeless Academy ry. on perustettu v. 2009.
Homeless Academyn hallituksen puheenjohtaja
on Petri Heikkinen, [email protected]
www.homelessacademy.fi
Ohjaajat, neuvonta ja päivystys 24 h, puh. 09 3104 6628
http://www.hel.fi/hki/Sosv/fi/asunnottomien_palvelut/
palvelukeskukset/hietaniemenkadun_palvelukeskus
Vuonna 1867 perustettu Helsingin
Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö.
Se muodostaa tytäryhtiöineen yhteiskunnallisen konsernin, joka tuottaa monipuolisia
sosiaali-, terveys- ja koulutusalan palveluja.
Helsingin Diakonissalaitoksen Asumispalvelut tarjoavat ympärivuorokautista tuettua
asumista, tehostetusti tuettua asumista ja
palveluasumista alle 65-vuotiaille miehille
ja naisille. Heidän taustaansa kuuluu usein
pitkäaikainen asunnottomuus, päihde- ja
mielenterveysongelmat sekä vaikeudet sosiaalisissa suhteissa. Pitkäaikainen matalan
kynnyksen asuminen tukee asukkaan kuntoutumista ja mahdollistaa hänen siirtymisensä
kevyempiin asumispalveluihin.
6.HYVINKÄÄN seurakunta
diakoniatyö
Hyvinkään seurakunnan diakoniatyö on ollut
mukana paikallisesti valtakunnallisessa
17.10. järjestettävässä asunnottomien yö
tapahtumassa jo 14 vuoden ajan. Vuonna
2013 tapahtuma järjestetään lokakuun
tempauksen sijasta osana Asunnottomuusmessut – Taju 2013 -tapahtumaa. Diakoniatyö esittäytyy taidemuseolla ja elokuussa
järjestetään vanhassa kirkossa pullakirkko
pe 30.8. klo 10–12 asunnottomien asioihin
vaikuttamiseksi ja asunnottomuusasian
esille tuomiseksi.
Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi pullakirkkoon. Tarjoilun vuoksi voi
ilmoittautua Kristiina Leinoselle. Tapahtuma
on avoin ja järjestetty yhdessä taidemuseon
kanssa.
Diakoniatyö/Kristiina Leinonen
puh. 0400 804 252, [email protected]
www.hyvinkaanseurakunta.fi
7. KIRKON
ULKOMAANAPU
Ihmisarvo on toimintamme perusta
Kirkon Ulkomaanapu toimii yli 30 maassa,
siellä missä hätä on suurin. Teemme työtä
kaikkein köyhimpien ihmisten kanssa
uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen
vakaumukseen katsomatta.
Työmme pohjana on oikeusperustaisuus,
joka tarkoittaa, että toimintaamme ohjaavat
tasa-arvo, syrjimättömyys ja vastuullisuus.
Ulkomaanapu on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö. Olemme kirkkojen kansainvälisen avustusverkoston ACT-allianssin perustajajäsen ja HAP International -järjestön jäsen.
Kirkon Ulkomaanapu valmistautuu hakemaan
toiminnan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä
kuvaavaa HAP-sertifiointia.
Asunnottomuusmessuille tuleva sisältö
on asunnottomien itsensä suunnittelema.
Kuva: Hietaniemen palvelukeskus
5. HYVINKÄÄN
MÄNTYLÄ RY
Hyvinkään Mäntylä ry ylläpitää 26-paikkaista
asuntolaa Hyvinkäällä. Asukkaaksi voivat
hakeutua hyvinkääläiset sekä ulkopaikkakuntalaiset asunnottomat henkilöt. Vuorokausimaksu sisältää asumisoikeuden lisäksi vuodevaatteet ja yhden lämpöisen aterian päivässä.
Asuntola sijaitsee Hyvinkään kaupungin keskusta-alueella noin 1,5 km rautatieasemalta.
Hyvinkään Mäntylä, Ranssunkaari 2 A, 05800 Hyvinkää
Helsingin Diakonissalaitos
http://personal.inet.fi/koti/hyvinkaan.mantyla/
Asumispalvelut, Alppikatu 2, 00530 Helsinki
yhteystiedot
Puh. 09 77 501 (vaihde), www.hdl.fi
Tavoitteena pysyvä muutos
Pysyvä muutos voi syntyä vain pitkäjänteisessä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja
ihmisten kanssa. Me sitoudumme tekemään
työtä, kunnes avun tarpeessa olevat ihmiset
pystyvät itse hankkimaan toimeentulonsa ja
tyydyttämään perustarpeensa.
Ihmisoikeuksien puolesta, köyhyyttä vastaan
Köyhyyden vähentäminen edellyttää rauhaa
ja ihmisoikeuksien toteutumista. Teemme
hankkeissamme aina työtä näiden molempien toteutumisen puolesta. Rohkaisemme
kaikkia suomalaisia osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan rakenteisiin, jotka
aiheuttavat köyhyyttä, väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkauksia.
Kuva: Kirkon Ulkomaanapu
Kirkon Ulkomaanapu, PL 185, 00161 Helsinki
puh. 020 787 1200 (vaihde)
[email protected]
www.kirkonulkomaanapu.fi
Perustamisvuosi 1947
Projektin nimi
Tulevaisuuden katse
– valokuvanäyttely
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
15
8. KULTTuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto
kultti ry
11.PELASTUSARMEIJA,
helsingin asumis-
palvelut ja hyvinkään osasto
Kultti julkaisee asunnottomien ja muiden vähävaraisten
kaduilla myytäväksi tarkoitettua Iso Numero -lehteä.
Se on laadukas aikakauslehti, jonka sisältö kootaan
pääosin Kultin jäsenlehtien parhaimmistolta.
Kultti on suomalaisen riippumattoman
journalismin äänitorvi. Kultin 200 jäsenen
joukkoon kuuluvat käytännössä kaikki
Suomessa ilmestyvät taide- ja kulttuurilehdet sekä valtaosa mielipidelehdistä ja
tiedejulkaisuista. Kultti valvoo pienlehtien
etuja, tarjoaa lehdille koulutusta ja markkinointiväyliä sekä julkaisee Iso Numero
-katukulttuurilehteä.
Ison Numeron voi ostaa ainakin pääkaupunkiseudun
Pelastusarmeija on kansainvälinen liike
ja evankelinen yhteisö maailmanlaajuisessa
kristillisessä kirkossa. Sen tehtävä on
julistaa evankeliumia ja ilman mitään erottelua kohdata ihmisten tarpeet Jeesuksen
nimessä.
ja Tampereen julkisilla paikoilla päivystäviltä lehden
myyjiltä. Myyjä ei tarvitse verokorttia eikä lehden myynti
vaikuta toimeentulotukeen Helsingissä. Lehteä voi
myydä kuka tahansa, joka tarvitsee tiukan taloudellisen
tilanteensa vuoksi lisätuloja. Neljän euron myyntihinnasta
myyjälle jää kolme euroa.
Sosiaalisessa työssään Pelastusarmeija
kohtaa myös yhteiskunnallista pahuutta
nimeltään asunnottomuus. Osastojen
(paikallisseurakuntien) puitteissa tehtävä
sosiaalinen työ tähtää ihmisten voimaantumiseen yhteisöllisyyden, vapaaehtoistyön
ja erilaisten vaikuttamiskeinojen kautta.
Tämän lisäksi Pelastusarmeija tarjoaa erikoistuneita sosiaalisia palveluja, mm.
asumispalveluita, yleensä ostopalveluina.
Niissä ammatillisuus yhdistyy Pelastusarmei-
[email protected], puh. 044 210 3445
www.kultti.net, www.isonumero.fi
Kultin jäsenlehdet tuovat pohdittuja
mielipiteitä ja hyvin ajateltuja artikkeleita
digitaalisen uutistulvan keskelle. Lehdistä
voi ahmia juttuja kulttuurin ilmiöistä,
tieteistä ja taiteista, politiikasta ja yhteiskunnasta, enemmistöistä ja vähemmistöistä,
ympäristöstä, scifistä... Kultin jäsenlehdet
tarjoavat kanavia aiheille ja ihmisille, jotka
eivät valtamediaan mahdu.
Perustamisvuosi 1991
9.KULTTUURI-
KAMELEONTIT RY
10. MAAILMAN SARJAKUVAT – världens serier ry
Kulttuurikameleontit ry on vuonna 2003
perustettu kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kansainvälistä että monikulttuurista tietoutta Suomessa.
SOSIAALINEN eli RUOHONJUURISARJAKUVA
SARJAKUVIA ASUNNOTTOMUUDESTA
Järjestö on toteuttanut muun muassa Kairon
katulapset -kehitysyhteistyöhankkeen (2010–
2013) lahjoitus- ja jäsenmaksuvaroin sekä
neljä Ulkoministeriön rahoittamaa viestintäja kehityskasvatushanketta, joissa on tuotettu
oppimateriaaleja ja tehty koulu- sekä
päiväkotivierailuja.
Kairolainen katulapsi.
Kuva: Päivi Arvonen
Asunnottomuusmessuilla on esillä Kulttuurikameleontit ry:n puheenjohtajan Päivi Arvosen
valokuvia Kairon katulapsista ja oppimateriaaleja katulapsiaiheesta. Kairon katulapset
-hanke päättyy kesäkuussa 2013, mutta
sille suunnitellaan itsenäistä jatkohanketta,
johon haetaan rahoitusta Ulkoministeriön
kehitysyhteistyövaroista.
www.kulttuurikameleontit.com
[email protected]
Puheenjohtaja Päivi Arvonen
puh. +358 40 5115 392 ja +20 100 186 9582 (Egypti),
[email protected]
Varapuheenjohtaja Anita Mäntynen-Hakem
puh. + 358 45 677 8555, [email protected]
16
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
jan kansainväliseen kokemukseen ja omiin menetelmiin.
Kaikkea Pelastusarmeijan
työtä yhdistää periaate, jonka
mukaan asiakkaita ja auttajia
ei erotella, vaan ihmiset palvelevat toinen toisiaan. Erilaisten
ihmisten välinen yhteys ja
ympäristöön integroituminen
ovat myös keskeisiä periaatteita. Näillä periaatteilla
saadaan vähäisillä varoilla ja
muutaman palkatun työntekijän
voimin paljon aikaan.
www.pelastusarmeija.fi
facebook.com/Pelastusarmeija
Asumispalvelut: Eero Untamala,
HyvinkaanOsasto
[email protected],
Pelastusarmeija syntyi Lontoossa 1865
puh. 045 6579459
ja tuli Suomeen 1889.
Hyvinkään osasto:
Kaisa Mäkelä-Tulander,
puh. 044 757 7879,
Jurii Repin, Pelastusarmeijan
[email protected]
kokous, 1947, vesiväri
Vuonna 1997 rekisteröity Maailman sarjakuvat ry on sarjakuvapiirtäjien ja kansalaisjärjestöaktiivien yhdistys. Se järjestää koulutusta,
luentotilaisuuksia, näyttelyitä, työpajoja ja
tarjoaa valmiita oppimateriaaleja sarjakuvan
tuottamisesta ja käytöstä kehityshankkeissa.
Yhdistys on julkaissut sarjakuvaoppaita
useilla kielillä ja sillä on ollut sarjakuvatyöpajoja mm. Intiassa ja Tansaniassa, Marokossa
ja Togossa. Intialaisen sisarjärjestön World
Comics Indian kanssa on kehitetty ns.
ruohonjuurisarjakuva.
Asunnottomuusmessuilla työpajan vetää
kuvataiteilija Katja Tukiainen. Hän on työskennellyt ruohonjuurisarjakuvatyöpajojen
ohjaajana vuodesta 1999 sekä Suomessa
että Intiassa. Hän on ollut mukana kehittämässä ruohonjuurisarjakuvan koulutusmetodia ja formaattia. Hyvinkään työpaja
järjestetään yhteistyössä Maailman sarjakuvat ry:n ja Hyvinkään–Riihimäen Seudun
Ammattikoulusäätiön (HRAKS) kanssa.
Työpajan kesto on kaksi päivää, 5 h/päivä.
Pajaan otetaan 12 osallistujaa. Työpajan
sarjakuvat tulevat esille taidemuseoon ja
toisintona kaupunkitilaan Asunnottomuusmessujen ajaksi.
Sosiaalisen sarjakuvan työpajaan osallistui
14 innokasta nuorta ja aikuista HRAKS:in
eri työpajoilta.
[email protected], www.worldcomics.fi
Kuvassa työpajalaisia ohjaajansa kuvataiteilija Katja Tukiaisen kanssa.
HYVINKÄÄN–RIIHIMÄEN SEUDUN
AMMATTIKOULUTUSSÄÄTIÖ
Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön tehtävänä on huolehtia omalla
alueellaan monipuolisista työllistymisen
edistämisen palveluista sekä alueellisesta
etsivästä nuorisotyöstä. Kaiken toiminnan
päätavoitteena on laadukkaat ja monipuoliset työkyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen
palvelut. Meillä työ toimii valmennuksen välineenä ja pajamme tuottavatkin laajan kentän
eri palveluita, joiden avulla takaamme aidosti
työelämää vastaavan ympäristön työkyvyn
vahvistamiseen. Lue lisää: www.hraks.fi
Tutustu palveluihimme:
www.tyomyllyt.fi
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
17
14.
RIDASJÄRVEN PÄIHDEHOITOKESKUS
Ridasjärven päihdehoitokeskus on perustettu
v. 1928 työlaitokseksi. Keskus on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän omistama
60-paikkainen päihdehuollon laitosmuotoinen
erityispalveluyksikkö Hyvinkäällä. Päihdehoitokeskus sijaitsee rauhallisessa maalaisympäristössä Ridasjärven kylässä n. 13 km
Hyvinkään keskustasta. Päihdehoitokeskus
tarjoaa kuntoutusta eri päihderiippuvuuksista
ja samanaikaisesta peliriippuvuudesta kärsiville asiakkaille.
12.PERUSTURVAKESKUS,
HYVINKÄÄN KAUPUNKI
13. RAHA-automaatti-
YHDISTYS
Hyvinkään kaupungin perustehtävä on
edistää asukkaiden hyvinvointia.
RAY järjestää raha-automaatti- ja kasinopelejä,
joiden tuotto ohjataan järjestöjen kautta
suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Tänä vuonna yhteiskunnallisiin tarkoituksiin
käytetään RAY:n pelien tuottoa yhteensä
413,3 miljoonaa euroa.
Perusturvakeskuksen arvot ovat asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys, turvallisuus, uudistumisvalmius sekä vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen. Keskeisenä tehtävänä
on järjestää ja tuottaa laadukkaita sosiaalija terveydenhuollon palveluja kuntalaisille
ja yhteistyökumppaneille.
Tulevaisuuden visio on tukea hyvinkääläisiä
edistämään omaa hyvinvointiaan ja terveyttään ja tarjota tarpeenmukaisia, oikea-aikaisia
ja eheitä palvelukokonaisuuksia.
Palvelutuotannossa on keskeistä toiminnan
tuloksellisuus ja oikea kohdentuminen.
Lisäksi toiminnassa pyritään verkostoitumaan
eri palveluntuottajien kanssa siten, että kuntalaisille tuotetaan yhteisesti heidän tarvitsemiaan palveluita. Perusturvakeskuksen
tuottamia palveluita ovat kattavat terveys-,
sosiaali-, koti- ja laitos- sekä työllisyyspalvelut.
Hyvinkään perusturvakeskus,
Suutarinkatu 2 C, 4. krs
05800 Hyvinkää
Arpapeliä
Asunnottomaksi päädytään usein elämän
kriisitilanteissa, kuten työttömyys, avioero
tai mielenterveysongelmat. Elämä on joskus
arpapeliä. Syöksykierteeseen voi joutua
kuka tahansa meistä: asunnottomuus ei siis
aina johdu päihteistä tai vääristä valinnoista.
RAY tuo asunnottomuusmessuille pelin,
jonka pelilaudalla kohdataan asunnottomuuteen liittyviä kysymyksiä.
Asunnottomuuden ratkaisemisessa pelkät
seinät eivät riitä. RAY avustaa tänä vuonna
järjestöjen asunnottomuustyötä 15 miljoonalla
eurolla. RAY rahoittaa esimerkiksi tukiasuntojen rakentamista vapautuville vangeille,
nuorille ja asunnottomille. Tämän lisäksi RAY
avustaa järjestöjen hankkeita, joiden sisältönä
on esim. vapautuvien vankien asumisohjaus,
nuorisoasunnottomuuden ehkäiseminen, asunnottomien tilanteen kartoitus ja tukeminen.
[email protected]
puh. 019 459 11
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
ROKPA on ainutlaatuinen kansainvälinen
hyväntekeväisyysjärjestö. Tuemme 20 maassa noin 150 hanketta, joiden tarkoituksena
on auttaa köyhimmistä köyhimpiä maailman
syrjäisimmissä paikoissa: siellä missä
muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen on liian
vaikea toimia.
• ROKPA tarjoaa kodin hylätyille katulapsille.
• ROKPA pelastaa orpoja elämänmittaiselta köyhyydeltä.
• ROKPA rakentaa kouluja ja lastenkoteja.
• ROKPA tarjoaa yksinhuoltajaäideille ammattikoulutusta, jotta he voivat hankkia elantonsa.
• ROKPA tarjoaa lämpimiä aterioita kodittomille.
• ROKPA kustantaa synnynnäisten epä muodostumien korjausleikkauksia.
• ROKPA istuttaa puita ympäristönsuojelusyistä.
• ROKPA suojelee uhattuja ekosysteemejä ja viljelee arvokkaita lääkeyrttejä.
• ROKPA suojelee ikivanhoja tiibetiläisiä kulttuuriaarteita.
ROKPA INTERNATIONAL on poliittisesti
neutraali ja uskonnollisesti sitoutumaton.
ROKPAn apu syntyy inhimillisestä myötätunnosta. Lahjakkaat ihmiset eri puolilla
maailmaa antavat taitojaan ja kokemustaan käyttöömme, suurin osa sen henkilökunnasta on vapaaehtoisia.
16.SININAUHA-ASUNNOT,
asumispalvelusäätiö
Vuonna 1957 perustettu Sininauha-Asunnot
asumispalvelusäätiö on yleishyödyllinen
toimija, joka auttaa ja tukee asunnottomia
sekä päihde- ja mielenterveysongelmien
kanssa kamppailevia. Säätiön tehtäviin kuuluu asunnottomille päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville ja niistä kuntoutuville
tarkoitettujen tukiasuntojen hankinta ja ylläpito sekä heidän asumisen turvaaminen ja
elämänhallinnan vahvistaminen tukipalveluin.
Viimeinen Mohikaani on nelivuotinen
etsivän työn projekti, joka alkoi vuonna 2010.
Projekti toimii pääkaupunkiseudulla ja sen
keskeisin tavoite on kehittää asunnottomuuden poistamiseen keinoja asiakasryhmissä,
joissa asunnottomuutta ei ole kyetty ratkaisemaan. Lähtökohtana jokaiselle asiakaskontaktille on oikeanlaisen, asiakasta parhaiten
tukevan asumismuodon löytäminen.
Sininauha-asunnot: www.sna.fi,
tömiä, vajaakuntoisia ja nuoria erilaisiin yhdistyksen palveluihin, mm. ruokajakelun, muuttopalvelun ja päiväkeskuksen tehtäviin. Uudenmaan ELY-keskus on osallistunut hankkeen
rahoittamiseen.
Toiminnanjohtaja Tarja Nahkuri
puh. 0440 235566, [email protected]
Teollisuuskatu 8, 05800 Hyvinkää
[email protected]
17.
SUOMEN ELOKUVAKONTAKTI ry
Suomen elokuvakontakti ry on suomalaisten
elokuvantekijöiden vuonna 1970 perustama
kotimaisen elokuvan levitysyhdistys, jonka
pääasiallisena tehtävänä on lyhyt- ja dokumenttielokuvien levittäminen ja markkinoiminen Suomessa. Yhdistys on julkisrahoitteinen
yleishyödyllinen yhdistys. Hallussamme on
noin tuhannen kotimaisen lyhyt-, dokumenttisekä lastenelokuvan arkisto. Toimintaamme
kuuluu elokuvien levittäminen, tapahtumatuotanto (mm. Helsingin lyhytelokuvafestivaali marraskuussa Andorrassa), yhteistyö
eri elokuva-alan järjestöjen ja tapahtuminen
kanssa sekä erilaiset projektit.
Toimitusjohtaja: Aarne Kiviniemi, puh. 050 5223 285,
[email protected]
Asunnottomuusmessuilla elokuvakokonaisuus
[email protected], puh. 050 590 2212
Järjestön perustamisvuosi: 1957
kodittomuudesta. Elokuvat on valinnut Elina Rislakki.
Timo Raunela, Klaavuntie 9 G 53, 00910 Helsinki
Miikka Rautiainen, puh. 040 5378 105
www.rokpa.org/fi, [email protected]
[email protected]
Elokuvakontakti ry, Elina Rislakki
puh. 050 590 2212
Viimeinen mohikaani, etsivä työ
Pohjoisranta 20 B 23, 00170 Helsinki
Järjestön perustamisvuosi 1980
Sininauhasäätiö, Mäkelänkatu 50, 00510 Helsinki
www.elokuvakontakti.fi
[email protected]
puh. 050 31 81 266
Yhteistyö asiakkaan ja työntekijöiden välillä
perustuu Ridasjärvellä yhteistoiminnalliseen
suhteeseen. Kuntoutusjaksonsa aikana henkilökunta tukee asiakasta oman päihderiippuvuuden ja elämänhallinnallisten ongelmakohtien käsittelyssä sekä auttaa luomaan hyvinvointia ja raittiutta tukevan kuntoutusjakson
jälkeisen jatkosuunnitelman.
www.ray.fi, Turuntie 42, 02650 Espoo
vaihde puh. 09 437 01
Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä
RAY, viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo,
Ridasjärven päihdehoitokeskus
puh. 040 820 1829
Kylä-katilantie 181, 05950 Hyvinkää, puh. 019 426 7700
Järjestön perustamis-
ridis.fi, [email protected], [email protected]
vuosi 1938
18
Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa tapahtuvan muutokseen tähtäävän työskentelyn
yleisenä viitekehyksenä toimii voimavarakeskeisyys. Voimavarakeskeisessä työskentelyssä uskotaan asiakkaan muutoskykyyn ja
hänestä löytyviin voimaantumista edistäviin
sisäisiin ja ulkoisiin resursseihin. Voimavarakeskeisessä viitekehyksessä painottuu erityisesti ratkaisukeskeinen työote, tavoitteellisuus ja erilaisten ongelmakohtien näkeminen
haasteina ja mahdollisuus kasvaa ihmisenä.
Lisäksi työskentely tähtää omien toimintaja ajatusmallien tutkimiseen ja uusien toimivien ratkaisumallien löytämiseen ja niiden
harjoitteluun. Työskentelyn tavoitteena on
lisätä yksilön itsetuntemusta, arjen hallintaa
sekä auttaa asiakasta löytämään itselleen
parempi, päihteetön huominen.
15. ROKPA FINLAND ry
HYVINKÄÄN TOIMARI RY
Hyvinkään Toimari ry on Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Toimari on vuodesta 1992 tehnyt
auttamistyötä vähäosaisten ja syrjäytyneiden
parissa.
Hyvinkään Toimari ry:llä on 20-paikkainen
asunnottomien miesten asuntola, päivätoimintakeskus ja ensisuoja.
Olennainen osa Toimarin toimintaa on
tuettu asuminen. Samassa Teollisuuskadun
osoitteessa on lahjoituselintarvikkeiden
jakoa kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja
perjantaisin klo 11.30. Avoin leivänjakopiste
on auki päivittäin kello 10.00–18.00.
Toimarissa on vuoden alussa käynnistynyt
Eteenpäin-hanke. Hankkeen tavoitteena on
työllistää vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöt-
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
19
KATU – ASUNNOTTOMAT KERTOVAT
NÄYTTELY
Henna Paasonen ja Arto Timonen
18. VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on
asunnottomien itsensä perustama yhdistys
vuonna 1986. Toiminta alkoi YK:n asunnottomien vuoden 1987 kynnyksellä ajatuksella,
että kaikki ansaitsevat kodin. Myös pitkään
asunnottomana ollut kykenee asumaan,
kun saa siihen tarvittavan tuen. Asunnottomuusvyyhdin voi purkaa.
Vertaistoiminnan keskus on avoinna kaikille
ja tarjoaa myös ammattiapua. Palveluohjaus,
asumisasioiden ohjaus, etsivä työ ja yökeskus Kalkkers sekä asumisyksikkö Sällikoti
toimivat verkostoissa, joissa viesti kulkee
eteenpäin. Omat avaimet -hankkeessa asunnottomuuden kokeneet asiantuntijat tuovat
asunnottomien näkökulman palvelujen suunnitteluun neljässä kunnassa. Osallisuus
omaan elämään on toteutettavissa oleva asia.
Näyttelyn tavoitteena on antaa asunnottomalle puheenvuoro valokuvien, tekstien
sekä maalaamalla ja piirtämällä tapahtuvan
identiteettityöskentelyn kautta ja näin
hälventää ihmisten ennakkoluuloja asunnottomia kohtaan.
Hanke on toteutettu valokuvaamalla
projektiin osallistuneita asunnottomia ja
asunnottomuutta kokeneita sekä heidän
elinympäristöään.
Työryhmään kuuluvat valokuvataiteilija
Arto Timonen, joka on valmistunut Turun
taideakatemiasta 2008, ja uskontotieteilijä,
HuK Henna Paasonen, joka on opiskellut
taidelähtöisiä menetelmiä Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Timonen ja Paasonen
rakentavat näyttelyn yhdessä.
19. VEIKKO JA LAHJA
HURSTIN LAUPEUDENTYÖ RY
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry on
suomalainen kristillinen avustusjärjestö.
Järjestö aloitti toimintansa 1960-luvulla ja
sen perusti sosiaalineuvos Veikko Hursti.
Laupeudentyö ry:n toimintaa johtaa nykyisin
Veikon poika Heikki Hursti. Järjestö toimii
jakamalla vaate- ja ruoka-avustuksia ympäri
20
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
SUMMARIES
”Art is not a mirror which reflects the world,
but a hammer with which it is moulded.”
– Vladimir Mayakovsky
Toimisto
Alkuaikojen tavoitteena oli lakkauttaa asuntolat, joissa pahimmillaan yövyttiin suurissa
majoitussaleissa. Päivät tarvottiin kaduilla.
Oma avain oli etäinen haave. Tänään Vva ry
työskentelee Suomen hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmissa
ja kuuluu täysjäsenenä eurooppalaiseen
asunnottomuustoimijoiden kattojärjestöön
FEANTSAan. Asunnottomien oma toiminta ja
asunnottomuustilanteen tarkka tuntemus
ovat Vva ry:n kaiken työn perusta. Kun asunnoton tulee ovesta sisään, hän pääsee vaikuttamaan omaan asiaansa. Vva ry on luonut
rakenteet, joilla se vie viestin suoraan
päätöksentekoon.
HOMELESSNESS FAIR
– TAJU 2013
CONTEMPORARY
ART EVENT
Kinaporinkatu 2 a 8, 00500 Helsinki
puh. 044 7044310
Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa
HOMELESSNESS FAIR – TAJU 2013
CONTEMPORARY ART EVENT
Vaasankatu 5, 00500 Helsinki
puh. 050 443 1065
www.vvary.fi
Taju is Hyvinkää Artists’ Association’s contemporary
art event that has become a tradition since it was
established in 1998. Since 2004, the biennial Taju has
been executed in cooperation with the Hyvinkää
Art Museum.
In summer 2013, Hyvinkää hosts the housing fair, so
naturally the social and societal issues associated with
housing rose to the fore. Artists Jani Leinonen and
Riiko Sakkinen were invited to curate Taju 2013. Both
of them have made statements about social issues in
their own art projects.
vuoden niitä tarvitseville sekä järjestämällä
erilaisia tapahtumia, joista näkyvimmiksi
ovat muodostuneet vähävaraisille ja
syrjäytyneille suunnatut perinteiset juhlat
Köyhien Linnanjuhla Hakaniemen torilla
itsenäisyyspäivänä sekä Joulujuhla Töölön
kisahallissa jouluaattona.
Ruokajakeluita järjestetään nykyisin Helsingissä kaksi kertaa viikossa. Opiskelijoille
suunnattua ruoka- ja vaatejakoa järjestetään
kerran kuukaudessa. Laupeudentyö ry vie
ruokaa tarvittaessa suoraan esimerkiksi
hoitokoteihin.
Mellunmäen toimintakeskus
Ounasvaarankuja 1, 00970 Helsinki
www.hurstinapu.net
THE MISSION OF ART
We didn’t want to organise a conventional exhibition, instead we decided to
invite different organisations and communities that work with homelessness and
leave the artists to the minority. Art is not
in the works themselves, but in the attitudes with which things are presented and
viewed. Art is not content or form, but a
means to talk about the world.
Homelessness has touched artists throughout history,
also personally; many have come to know the different
forms of homelessness. The distinctive Finnish
expressionist Olavi Martikainen, for example, spent
his whole life as a homeless drifter and the last years
of his life he lived and worked at the Mankkaa dump
in Espoo.
It is the mission of art to shake up society
and make it visible in a way that no other
medium or institution can. At its best, art
can deal with things faster, more boldly
and more directly than journalism, politics
or science. We hope that the Homelessness
Fair won’t remain merely an image, but
raises discussion and deeds. According to
the poet Vladimir Mayakovsky, ”art is not
a mirror which reflects the world, but a
hammer with which it is moulded.”
Sanna Teittinen Olavi Suomela
Museum Director Chairman
Hyvinkää Art Museum Hyvinkää Artists’ Association
Curators
Jani Leinonen
and Riiko Sakkinen
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
21
SOME OF US
WERE MADE TO
WANDER
Tapahtumat
Promenadigalleria
Elokuvateatteri
Kinoma
Hyvinkään
taidemuseo
Rautatieasema
Who is homeless?
Defining social phenomena is rarely, if
ever, simple. Already the concept used
about the phenomenon is an interpretation of the phenomenon’s quality.
The unofficial estimates about the real
number of homeless people in Finland
made by professionals working with the
homeless vary between 5 000 and 25 000,
depending on the definition. The variation
between the numbers is explained by the
definition of who actually is homeless.
Are people living in institution-like
conditions homeless?
Vagrant romanticism
in the arts
The freedom of homelessness and the
severity of the way of life have spoken to
makers of art and popular culture all over
the world. The American vagrant literature
has created a picture of immigrants who
built societies, of workmen and families
that travelled the wide continent from cost
to cost. In this hoboism coated in promises
of freedom, the homeless person is quiet
in the land, a poor, lonely, honourable and
industrious vagrant who does not demand
much and doesn’t bother anybody.
22
ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13
In Finnish art, vagrant romanticism has
been used mainly in post-war movies
and music. The favourites of the time
have drawn a picture into our minds of
semi-unruly but honest Finnish workmen
who wander the land homeless and
unselfish while the waltz echoes, building
a brave new Finland for posterity.
The Nordic housing market
Due to the dynamics of migration, the
lack of small apartments and individual
factors there has arisen alongside the
housing market diverse and multifaceted
housing services for the homeless, i.e.
the so-called bottommost housing market.
Even short-term homelessness can lead
to a downward spiral. Alcohol and drug
addiction combined with poverty and
dispossessedness can lead to short-term
homelessness becoming long-term.
During the centuries, homelessness has
been dealt with by temporary housing
combined with different treatment and
disciplinary measures, but a solution
that fits all has never been found for this
persistent problem. Some of the homeless
avoided the shelters because of their tight
discipline and practices that were considered demeaning. The vagabonds preferred
to live in the woods, pine huts, abandoned
buildings and cardboard boxes.
Finland developed a system called the
care continuum where a homeless person
who is addicted to alcohol or drugs is
rehabilitated to live on his or her own with
the help of a step-by-step programme.
The system, as great as it was, was not able
to solve the homelessness problem of the
people whose addiction and mental health
issues were the most difficult.
Apartment first?
The newest development is the history
of homelessness services is quite a simple
inspiration, as great ideas usually are.
Apartment first! The apartment first idea
that is based on satisfying basic human
needs and the primary nature of housing
was born in the United States to challenge
the step-by-step model. In the apartment
first model, secure and stable housing is
the starting point and absolute prerequisite for an individual’s rehabilitation and
ability regain control of his or her life.
Another great immigration
A new problem in Finland is the homelessness of immigrants. In all big metropolises
of the world the proportion of the homeless that have come from other cultures is
pronounced compared to the original
population. This tendency is also visible
in Finland. For example, a significant
proportion of the population growth of
Helsinki is immigrants.
What follows is that the homelessness
problem in growing urban areas cannot
be solved. It is, however, possible to
diminish the problem and mitigate the
consequences. Finland has in its past great
examples of social innovations that have
strived for housing that is equal, fair and
provides the same opportunities to all.
It remains to be seen whether the Finns
of the new millennium can combine their
strength and solve the already present and
worsening homelessness problem of the
immigrant population.
Marko Kettunen
Tapainlinnan koulun
monitoimikenttä
JÄRJESTÄJÄT
OHEISTAPAHTUMAT
Hyvinkään Taiteilijaseura
Hyvinkään taidemuseo
Hyvinkään Taiteilijaseura perustettiin vuonna
1958. Taiteilijaseuran toimipiste eli Toimari
sijaitsee Vaiveronkatu 10, jossa on myös
seuran oma Promenadigalleria. Taiteilijaseuran
sivuilta löytyy tietoa muun muassa näyttelyistä, taiteilijaseuran jäsenistä sekä näyttely- ja
jäsenhausta.
Taidemuseossa on Sonckin, Kaapo Wirtasen
perikunnan ja museon kokoelmia. Näiden
lisäksi vaihtuvia taidehistoriallisia näyttelyitä
sekä koti että ulkomaista nykytaidetta.
Promenadigalleria
Vaiveronkatu 10, 05900 Hyvinkää
puh. 019 419 841
[email protected]
www.hyvinkaantaiteilijaseura.fi
ti–pe 10–18, la 10–15 ja su 13–18
Hyvinkään taidemuseo
Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää
puh. 040 480 1644, [email protected]
www.hyvinkaantaidemuseo.fi
ti–to 11–18 (ke ilmaisilta 16–18), pe–su 11–17
Yhteydenotot
[email protected]
näyttelysihteeri Satu Sälpäkivi
puh. 045 6747889, [email protected]
amanuenssi Merja Ilola
puh. 040 480 1776, [email protected]
La 15.6.2013 klo 9-18
Street Soccer Cup
Asunnottomien
jalkapalloturnaus
Tapainlinnan koulun monitoimikenttä
Torikatu 30, Hyvinkää
www.homelessacademy.fi/
finnish-street-soccer-cup/
Su 16.6.2013 klo 14
American Vagabonddokumenttielokuva
Elokuvateatteri Kinoma
Ahdenkallionkatu 3, Hyvinkää
www.forrealproductions.fi/movie/86
La 17.8.2013 klo 14–17
Keskustelutilaisuus
asunnottomuudesta
www.hyvinkaantaju.fi
twitter.com/Asunnottomuus
For many their own home is an eternal
dream. According to UN experts, there
are up to 200 million homeless people
in the world. In Finland the number was
7 850 in 2012, and in Hyvinkää 45.
Hyvinkään taidemuseo
Keskustelun moderaattorina on professori,
Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale
www.hyvinkaantaidemuseo.fi
Pe 30.8. klo 10–12
Pullakirkko
Hyvinkään vanha kirkko – Aamupala, hartaus,
ohjelmaa asunnottomuudesta
Hyvinkään seurakunta/ilm. Kristiina Leinonen
puh. 0400 804252, [email protected]
www.hyvinkaanseurakunta.fi
Kaikkiin oheistapahtumiin
on vapaa pääsy. Tervetuloa!
aseura
n Taiteilij
Hyvinkää
ociety
Artists’ S
ra.fi
Hyvinkää
eilijaseu
it
inkaanta
w w w.hyv
us e o
n taidem
Hyvinkää
um
Art Muse
Hyvinkää
o.fi
idemuse
inkaanta
w w w.hyv
kyä.
ä
n
n
e
d
u
ttomu show.
o
n
n
u
s
a
Antaa omelessness
Let h
ä
Katso lis
ä /see m
.hyvink
ore w w w
c
| twit ter.
aantaju.fi
om/Asun
nottomu
us