Messujulkaisu - Asunnottomuusmessut
o t t o n Asun messut muus 2013 – Tajuaidenykyt tuma tapah 3 1 0 2 . 9 . 1 – . 6 . 4 1 ä ä k n i v y H u s i a k l u j messu TAITEEN TEHTÄVÄ Asunnottomuusmessut – Taju 2013 ovat antiteesi samaan aikaan Hyvinkäällä järjestettäville asuntomessuille, jotka ovat pinnallinen spektaakkeli talotekniikasta ja sisustustrendeistä. Asuntomessut ohittaa sujuvasti asumisen sosiaaliset ja yhteiskunnalliset kysymykset – asunnottomuusmessut tarttuu niihin. Emme halunneet järjestää tavanomaista taidenäyttelyä, vaan valitsimme lähestymistavan, jota akateemiset kuraattorit tuskin käyttäisivät. Päätimme kutsua mukaan messuille asunnottomuuden kanssa toimijoita ja jättää taiteilijat vähemmistöksi. Taide ei ole teoksissa vaan asenteessa, jolla asioita esitetään ja katsotaan. Taide ei ole sisältöä tai muotoa, vaan väline maailmasta puhumiseen. Taiteen tehtävä on ravistella yhteiskuntaa ja tehdä se näkyväksi tavalla, jota mikään muu väline tai instituutio ei kykene tekemään. Taiteen tulee kyseenalaistaa ja asettua vastahankaan. Parhaimmillaan taide kykenee käsittelemään asioita nopeammin, rohkeammin ja suoremmin kuin journalismi, politiikka tai tieteellinen tutkimus. Taide tarjoaa areenan, jossa on enemmän vapautta sanoa ja toimia kuin muilla yhteiskunnan alueilla. Toivomme, ettei Asunnottomuusmessut – Taju 2013 jää asunnottomuuden kuvaksi, vaan saa aikaan keskustelua ja tekoja. Runoilija Vladimir Majakovskin mukaan ”taide ei ole peili, joka kuvastaa maailmaa vaan vasara, jolla sitä muokataan”. Kuraattorit Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen Asunnottomuusmessut – Taju 2013 Hyvinkää 14.6.–1.9.2013 Taju on Hyvinkään Taiteilijaseuran vuonna 1998 aloittama, Tyko Sallisen tyttären Tajun mukaan nimetty, jo perinteeksi muodostunut nykytaidetapahtuma. Hyvinkäällä joka toinen vuosi järjestettävä Taju on vuodesta 2004 lähtien toteutettu yhteistyössä Hyvinkään taidemuseon kanssa. Kesällä 2013 Hyvinkäällä järjestetään asuntomessut, joten vuoden 2013 Taju -nykytaidetapahtuman teemaksi nousi luontevasti asumiseen liittyvät sosiaaliset ja yhteiskunnalliset kysymykset – onko oma koti ja kohtuullinen asunto itsestään selvä oikeus kaikille? Taju 2013 -nykytaidetapahtuman kuraattoreiksi kutsuttiin kuvataiteilijat Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen, jotka omassa taiteellisessa toiminnassaan ovat toteuttaneet useita yhteiskunnallisesti kantaaottavia taideprojekteja. He ovat tulleet tunnetuiksi erityisesti kulutusyhteiskuntaa kritisoivista teoksistaan. Kuraattorit ideoivat vuoden 2013 Taju -nykytaidetapahtumalle uudenlaisen konseptin, ja tapahtuma toteutetaan nyt messumuodossa. He kutsuivat mukaan asunnottomuuden parissa työskenteleviä kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä, yhteiskunnallisia instituutioita ja muita toimijoita. Asunnottomuusmessuista muodostuu näytteilleasettajien kanssa yhdessä toteutettu yhteisötaideteos, joka ottaa kantaa tärkeään yhteiskunnalliseen ilmiöön, asunnottomuuteen. Taiteen yksi keskeinen tehtävä on kyseenalaistaa, herättää keskustelua ja tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Kuvataiteilijat ovat aiemminkin halunneet nostaa esiin asunnottomien vaikeaa tilannetta. Muun muassa 1960-luvun alussa joukko ajan merkittäviä taiteilijoita, kuten Eila Hiltunen, Raimo Utriainen ja Rafael Wardi, lahjoitti teoksiaan ja järjesti hyväntekeväisyysnäyttelyitä asunnottomien ja kodittomien alkoholistien auttamiseksi Suoja-Pirtti ry:n tiloissa Helsingissä. Myytyjen teosten tuotto meni Suoja-Pirtin toiminnan tukemiseen. Asunnottomuus on koskettanut läpi historian kuvataiteilijoita myös omakohtaisesti, ja asunnottomuuden eri muodot ovat tulleet monille tutuiksi. Esimerkiksi omaperäinen ekspressionisti, taidemaalari Olavi Martikainen oli asunnoton kiertolainen koko elämänsä ajan ja viimeiset elinvuotensa 1969–79 hän asui ja maalasi Mankkaan kaatopaikalla Espoossa. Asunnottomuusmessut – Taju 2013 -nykytaidetapahtuman järjestäminen ei olisi ollut mahdollista ilman innostuneiden ihmisten työpanosta. Esitämme suuret kiitokset hyvästä yhteistyöstä asunnottomuusmessujen kuraattoreille Jani Leinoselle ja Riiko Sakkiselle, kaikille näytteilleasettajille, yhteisöille, järjestöille, taiteilijoille sekä oheistapahtumien järjestäjille ja lukuisille vapaaehtoisille. Olavi Martikainen, Maja, 1973, öljy, Forselles-kokoelma, Joensuun taidemuseo. Kuva: Pasi Räsämäki Hyvinkään Metsäkaltevan asuntomessuille odotetaan yli 100 000 kävijää, joten tämä on hyvä tilaisuus tuoda asunnottomuuteen liittyviä kysymyksiä myös laajemman yleisön tietoisuuteen. Tervetuloa asunnottomuusmessuille! Sanna Teittinen Olavi Suomela museonjohtaja puheenjohtaja Hyvinkään Hyvinkään taidemuseoTaiteilijaseura Asunnottomuusmessut – Taju 2013 messujulkaisu | Toimitus: Merja Ilola ja Satu Sälpäkivi Artikkeli: Marko Kettunen | Esipuhe: Sanna Teittinen ja Olavi Suomela | Taiteen tehtävä: Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen Käännökset: Saara Sälpäkivi | Kannen asunnottoman kuva Sininauha-Asunnot ja henkilökuva Antti Viitala Ulkoasu: Intro Design | Painotyöt: Forssa Print | © Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkään Taiteilijaseura ja kirjoittajat Hyvinkään taidemuseon julkaisu nro 35 | ISSN 0788-4486 | ISBN 987-952-5569-12-4 Hyvinkään 4 Promenadigalleriassa on esillä viiden seuran jäsenen ja Taju 2013 teemaan liittyvien työpajojen teoksia. Työpajoissa käsitellään kotia lasten, maahanmuuttajien ja muistisairaiden kanssa. JA TAIDEASEMA PROMENADIGALLERIA Taiteilijaseuran ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 ARMAS HURSTI VIRPI TALVITIE SALLA LEHTINEN TIINA VALKEAPÄÄ ANNE VASKO taidegraafikko kuvittaja, graafikko kuvataiteilija kuvataiteilija kuvittaja, lastenkirjailija Hyvinkäällä asuva taidegraafikko ja -maalari Armas Hursti (1934) on yksi suomalaisen grafiikan kiinnostavimmista tekijöistä. Hurstin puupiirrosjälki on rosoista ja suurpiirteistä, mutta aiheet liikkuvat herkillä alueilla: Osattomuutta ja syrjäytymistä, seksuaalisuutta, vanhuutta ja turvattomuutta käsitellään Hurstin puupiirroksissa suoraan ja paljaasti, mutta myös hellästi ymmärtäen. Omaperäisiin puupiirroksiin on suodattunut aineksia aina keskiajan kirkkomaalauksista ja saksalaisesta ekspressionismista nykyajan katujen kuvakieleen, graffiteihin asti. Virpi Talvitie (1961) on kuvittanut paljon kirjoja lapsille ja viime aikoina lisääntyvässä määrin myös aikuisille. Yleensä kuvittajan visiot liittyvät tekstiin, mutta tällä kertaa ne liittyvät tekstiiliin. Kynän tilalla on virkkuukoukku, ja monimielinen teos rakentuu villasta ja rautalangasta. www.hyvinkaantaiteilijaseura.fi Asunnottomuusmessut – Taju 2013 –taidetapahtumaan Tiina Valkeapää (1960) on hyvinkääläinen kuvataiteilija, joka työskentelee monilla kuvataiteen tekniikoilla sekä kaksi- että kolmiulotteisesti. Hän käyttää teoksissaan orgaanisia aineksia, keraamista jätettä ja muoviroskaa, josta myös hänen Taju 2013 -teoksensa, Koivu ja tähti, on rakennettu. Teos lainaa nimensä Sakari Topeliuksen tunnetusta sadusta, jossa sodan jalkoihin joutuneet lapset etsivät tietä takaisin kotiin, mutta teoksen voi nähdä laajemminkin oman kodin tai oman paikan etsimisen kuvauksena. Topeliuksen tarinassa lapset löysivät oman paikkansa, oikeassa elämässä näin ei aina käy. Anne Vasko (1969) on taiteilija, joka toivoo, että jokaisella olisi mahdollisuus paikkaan, jossa voi olla oma itsensä. Taideasemalla kesällä 2013. Kuvataiteilija Salla Lehtinen (1976) käyttää taideteostensa materiaalina usein tekstiilejä tai muita käytettyjä materiaaleja. Niissä taiteilijaa puhuttelee, ei vain itse materia, vaan myös niiden todellinen ja kuviteltu historia. Teoksen valmistusprosessi on hyvin keskeinen taiteilijalle itselleen, vaikka se on katsojalle usein näkymätön. Työskentelyn kuluessa syntyy uusia ajatuksia, jotka saattavat kuljettaa uuteen ja arvaamattomaan suuntaan uudenlaisina kokemuksina sisällöstä. WILLAA YLLE – Asumus villasta, 2013 Etäistä lämpöä ja valoa Teos on esillä Hyvinkään rautatieaseman Salla Lehtinen on suunnitellut kodin. Asunnottomuusmessujen hengetär, Teos Koti II (2013) on ommeltu muovikasseista. 2013, puupiirros, 142 x 52 cm. Se on muodoltaan kuin asumus. Suuri osa ihmisen Kuva: Ella Tommila elämästä mahtuu kodin seinien sisäpuolelle. Yksityiskohta teoksen Koivu ja tähti pienoismallista, www.armashursti.com Kassi voi olla koti pienoiskoossa, joskus ainoa sellainen. 2013, muoviroska www.sallalehtinen.net www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi Mikä Koti? oma paikka hyvinvointia kuvasta Työpajat hyvinkääläisen päiväkoti Kids’ Valleyn kanssa – TaM Tiia Orivuori Työpaja maahanmuuttajille – Kuvataiteilija Salla Lehtinen Päiväkotilasten kanssa toteutettu työpaja, missä uunissa litteäksi sulatetut pullot ensin maalataan ja sitten niistä kootaan kuvitteellinen koti. Lapset kertovat myös seinälle ripustettavissa mietelmissä ajatuksiaan siitä, mikä on koti ja mitä on kodittomuus. Maahanmuuttajille suunnattu työpaja on nimeltään Oma paikka. Työpajan aikana hyvinkääläiset maahanmuuttajat rakentavat ympäristöön näkemyksensä omasta paikastaan, tarvittaessa pienoiskoossa. Teokset valokuvataan, ja valokuvista kootaan näyttely Promenadigallerian aulaan Asunnottomuusmessujen ajaksi. Työpajoja Hyvinkään kaupungin palvelukeskusten muistisairausosastojen asukkaille – Kuvataiteilija, taideterapeutti Outi Mietala Kolmen hyvinkääläisen palvelukeskuksen asukkaat maalasivat muistikuviaan aiheista, jotka liittyivät muistoihin lapsuuden kodin väreistä, puutarhoista, kukista ja kasveista. Hobo #1, 2013 ”Homeless Bohemian” -sarja koostuu kuvitteellisista hahmoista. Kuvat ovat ikkunoita tarinoihin, joita ei ole. www.annevasko.com työpajat Työskentely aloitettiin aina aiheeseen liittyvän kuvallisen aihion valinnalla, joka antoi tekemiselle suuntaa. Työpajoissa oli mukana myös avustajia palvelukeskuksista. ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 5 osa valokuvasta Toiset on luotuja kulkemaan artikkeli marko kettunen | KUVAT ARTO TiMoNEN Asuntotaidetta ja taidetta asunnottomuudesta Hyvinkäällä kesällä 2013 järjestettävien asuntomessujen pienesitteen mukaan Metsäkaltevan messualueelle rakentuu vuoteen 2030 mennessä uusi noin 6000 asukkaan yhteisö. Kaupunki voi olla ylpeä panostuksestaan asuntomarkkinoihin. Uusien kotien tarve muuttovoittoisella Uudellamaalla on akuutti ja jatkuva. Markkinat käyvät kuumina, kysyntä on ylittänyt tarjonnan vuosi toisensa jälkeen. Messuilla vierailee kesän aikana tuhansia ihmisiä suunnittelemassa tai etsimässä unelmiensa kotia. Messuesite mainitsee, kuinka ”Hyvinkäälle on helppo asettua taloksi niin ihmisten kuin yritystenkin”. Aina ja kaikille taloksi asettuminen ei ole niin helppoa. Monille oma koti on vain kaukainen, ikuinen haave. YK:n asiantuntijoiden arvioiden mukaan maailmassa on jopa 200 miljoonaa koditonta ihmistä. Osa heistä elää Suomessa. 6 ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen (ARA) keräämien tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2012 marraskuussa noin 7 850 asunnotonta henkilöä. Heistä hyvinkääläisiksi rekisteröityjä oli 45. Vuosittaisten asuntomessujen ajankohtaan ajoittuu herkullisen osuvasti Hyvinkään taiteilijaseuran ja Hyvinkään taidemuseon yhdessä tuottama taidenäyttely. Näyttelyn kautta taide suorittaa ikiaikaista tehtäväänsä nostaa esille yhteiskunnallisesti relevantteja aiheita, arkoja ja kipeitäkin. Asuntomessut ja asunnottomuusteemainen taidenäyttely tukevat toisiaan ja parhaimmillaan tapahtumien samanaikaisuus mahdollistaa monialaisen ja rakentavan vuoropuhelun suomalaisen asumisen ja asuntopolitiikan tulevaisuudesta. Kuka on koditon? Mitä asunnottomuus on? Kuka on asunnoton? Sosiaalisten ilmiöiden määritteleminen on harvoin, jos koskaan, yksiselitteistä. Jo ilmiöstä käytettävän käsitteen valinta on tulkinta ilmiön laadusta. Suomessa puhutaan asunnottomuudesta. Monissa maailman kielissä vakinaisen asuinpaikan puutetta kuvataan kodittomuudeksi (homelessness, hemlöshetet). Jos ilmiö on asunnottomuutta, millaisella asunnolla ilmiö voidaan poistaa? Käykö mikä tahansa seinillä ja katolla rajattu tila asunnosta? Täyttääkö asunnoksi määritelty tila myös kodin kriteerit? Entä kuka kriteerit määrittelee, asunnoton vaiko asuntoviranomainen? Suomessa asunnottomuuden systemaattinen kartoittaminen aloitettiin vuonna 1987. ARA:n vuosittain kuntakyselyin keräämän virallisen asunnottomuustilaston mukaan asunnottomien määrä Suomessa on viimeiset 20 vuotta ollut laskussa. Kansallisen ikonin tarinoissa reissumies on köyhä mutta kunniallinen ja vapaa sekä onnellinen, vihellellen maailmaa vaeltava oman tiensä kulkija. Vuoden 1987 noin 18 000 asunnottomasta on päästy nykyiseen noin 7 800 asunnottoman lukemaan. Vasta viime vuosina asunnottomien määrän lasku on pysähtynyt ja jopa kääntynyt loivaan kasvuun. puuttuessa. Onko petipaikka laitoksessa asunto, onko se koti? Asunnottomien palveluissa työskentelevien ammattilaisten epäviralliset arviot asunnottomien todellisesta määrästä vaihtelevat 5 000 ja 25 000 henkilön välillä, määrittelytavasta riippuen. Virallista lukemaa pienemmistä arvioista on poistettu henkilöt, jotka syystä tai toisesta on rekisteröity asunnottomiksi, vaikkeivät sellaisia käytännössä ole. Suurimmissa luvuissa on huomioitu mukaan myös kaikki erilaisissa laitosolosuhteissa pysyvästi tai pitkäaikaisesti asuvat, joilla ei virallisten tietojen mukaan ole muuta osoitetta. Tällaisia ihmisiä ovat esimerkiksi vanhukset hoitolaitoksissa, nuoret huostassa, mielenterveysongelmaiset sairaaloissa, päihdeongelmaiset päihdehuollon laitoksissa ja vangit vankiloissa. Moni mainittuihin ryhmiin kuuluvista asuu laitosmaisesti paremman Asunto- ja sosiaaliviranomaisten määritelmät asunnottomuudesta ovat yksi tapa hahmottaa ilmiötä. Kodittomien vapaus ja elämänmuodon ankaruus ovat puhutelleet myös taiteen ja populaarikulttuurin tekijöitä ympäri maailman. Suhteessa asuntoviranomaisiin taiteen ja populaarikulttuurin näkemykset kodittomuudesta vaikuttavat monesti lähtevän liikkeelle täysin vastakkaisesta näkökulmasta. Kun asuntoviranomaisille koti on jotain, joka kaikilla tulisi olla, taiteissa kodittomuus onkin tavoiteltu ihannetila. Taiteissa kodittoman kulkurin boheemi vapaus on onnellista ja ylevää, ja paikoillaan asuminen taas on elämänhalun seinien sisään puristamista, ahdistavaa. Taiteiden kulkuriromantiikka Amerikkalainen kulkurikirjallisuus on luonut kuvan yhteiskuntia rakentaneista siirtolaisista, yksinäisistä työmiehistä ja perheistä, jotka matkasivat laajaa mannerta rannikolta rannikolle. Siirtolaiskirjallisuudessa kulkuri matkaa halki maiden ja mantujen työtä tehden ja hyödyntäen kekseliäin konstein julkisia kulkuneuvoja ja yksittäisten ihmisten hyväntahtoisuutta. Tällaisessa vapauden lupauksilla kuorrutetussa hoboismissa koditon on maanhiljainen, köyhä, yksinäinen, kunniallinen ja uuttera kulkuri, joka ei vaadi paljon eikä aiheuta harmia kenellekään. Onnellinen ja vapaa kulkuri elää päivän kerrallaan, kädestä suuhun, matkaa sesonkitöiden perässä etsien käsityöläisenä toimen ja elannon sieltä, missä sellaista on tarjolla. Työläiskulkurin elämä on vaatimatonta mutta palkitsevaa ja mielekästä. Kulkuri on onnellinen ollessaan liikkeellä ja näivettyy asettuessaan aloilleen. ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 7 Kaupungistuva Suomi tarjosi maalta muuttaneille mahdollisuuden leveämpään leipään ja urbaanin elämänmuodon, mutta osalle muuttajista määränpää oli ankara. Pahimmillaan tie johti köyhyyteen ja kodittomuuteen. 8 ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 Kotimaisessa taiteessa kulkuriromantiikkaa on viljelty erityisesti sodanjälkeisen ajan elokuvissa ja musiikissa. Suurten ikäluokkien karismaattiset suursuosikit, kuten Reino Helismaa, Tauno Palo tai Tapio Rautavaara, ovat tarinoillaan piirtäneet mieliimme joukon puolivallattomia mutta rehellisiä suomalaisia työmiehiä, jotka kodittomina ja pyyteettöminä kullattujen valssien soidessa vaeltavat maatamme rakentaen uutta uljasta Suomea jälkipolville elettäväksi. Syvällä rintaäänellä esitettyjen tarinoiden sankareita ovat rengit, tukkilaiset ja muut uutterat matkatyöläiset. Tapio Rautavaaran tuotannossa kulkuriromantiikka on taajaan toistuva, kantava teema. Kansallisen ikonin tarinoissa reissumies on köyhä mutta kunniallinen ja vapaa sekä onnellinen, vihellellen maailmaa vaeltava oman tiensä kulkija. Elämä vapaudessa on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Näin laulu kertoo. Vapauden huumassa tuulten kuljettamana etenevä reissumies elää voimientunnossaan. Kulkuri on oman itsensä herra. Hän menee eikä meinaa, hurmaa naiset mennessään ja hylkää lopulta kaipuuseen. Alituinen matkustaminen ei mahdollista töllin pystytystä eikä perheen perustamista. deksi josta ei ole ulospääsyä eikä paluuta. Lopulta kulkuri elää kuin sodasta kadulle kotiutettu ontuva Eriksson, kodittomuuden kahleissa, kerjäten puistoissa, kuollen yksinäisenä, kaikkien unohtamana. Kodittomuudessa lienee jotain taiteilijasielua kiehtovaa. Rautavaaran ja aikalaisten vanavedessä kulkuriklassikoiden versiot ovat olleet iskelmämusiikin lavatähtien perusohjelmistoa Kari Tapiosta Matti Eskoon. Rock-musiikin puolella kulkuriromantiikkaa ovat vaalineet kymmenet artistit ja yhtyeet Sielun Veljistä, Tuomari Nurmion ja J. Karjalaisen kautta Chisuun. Myös maailmalla kodittomuus on saanut lauluntekijät Bob Dylanista Avril Lavigneen ottamaan kantaa. Neil Youngin Rockin’ in the Free Worldia lauletaan yhteen ääneen suurilla stadioneilla. Monilla artisteilla on asunnottomuudesta omakohtaisiakin kokemuksia. Nirvanan edesmenneen laulajan ja lauluntekijän Kurt Cobainin kerrotaan asuneen Seattlen siltojen alla. Joillekin kodittomuuden poistamisesta on tullut laulua suurempi missio. Jon Bon Jovin säätiö rakennuttaa koteja ja tarjoaa tukipalveluita Philadelphian asunnottomille. Pelkkää ruusuilla valssia ei kulkurien vapaus lauluissakaan ole. Rautavaaran musiikin muotoon puetuissa valistustarinoissa kulkuriuden vastatuulet ja kääntöpuolet ovat koko ajan läsnä ja paljastuvat viimeistään laulujen loppusäkeissä. Nälkä on köyhän kulkurin erottamaton matkatoveri. Pohjoisessa maassamme pakkanen harmaapäinen on kulkuripojan suurin uhka. Vapaus ei korvaa hummalla yötaivaan alla ratsastavan työmiehen rakkauden kaipuuta. Huutolaispojan kohtalona on päätyä kodittomaksi isänsä jalanjäljissä. Kulkuriveli Janin onnellisen ja huolettoman vapauden vastineena on loputon yksinäisyys. Ja niin edelleen. Rautavaaran repertuaari on ehtymätön kulkuritematiikan lähde. Kotimaisessa taiteessa asunnottomuudesta ovat muusikoiden lisäksi inspiroituneet erityisesti valokuvaajat. Asunnottomuuden raadollisinta puolta dokumentoi 1970-luvulla Pertti Hietanen kuvasarjallaan Kilometri keskustasta. Ben Kailan mustavalkoiset henkilökuvat ovat useimmille taiteen ystäville tuttuja. Ari Saarto on kuvannut koijia Suomen metsissä ja hökkeleitä Japanin kaduilla. Helsingissä asunnottomat ovat itsekin vaikuttaneet valokuvaamalla taiteilijoiden Liisa Söderlund ja Arto Timonen ohjauksessa. Liikkuvan kuvan puolella ylittämätön tarina asunnottomuudesta on Mies vailla menneisyyttä Aki Kaurismäen viimeisimmästä trilogiasta. Ulkomaisista uudemmista on mainittava Soloist ja Pursuit of Happyness, hienoja molemmat. Listaa voisi jatkaa pitkään. Säkeitä tarkemmin tulkitessa kulkurin hilpeys, viheltely ja lauleskelu viittaavat estoja poistavien aineksien nauttimiseen. Kodittoman matkaajan tietä viitoittaa kulkurin iltatähti, mutta vaara piilee, ja raikas ja vaahtoava tuoppi jättää kulkuriinkin jälkensä. Laulujen tarinoissa vapauden siivittämänä käynnistynyt irtolaiselämä vaihtuu huomaamatta krooniseksi kodittomuudeksi, paikattomuu- Sosiaalityön ammattilaisten näkökulmasta taiteen ja populaarikulttuurin näkemykset kodittomuudesta saattavat vaikuttaa romantisoiduilta. Usein poissaolollaan loistavat niin asunnottomuuteen kietoutuneet päihde- ja mielenterveysongelmat kuin elämäntapaan liian usein kytkeytyvät väkivalta, hyväksikäyttö ja ennenaikainen kuolema. Kysymys lienee kodittomuuden eri variaatioista. Yhdysvaltalaisen matkakirjallisuuden klassikko Jack Kerouac kirjoitti teoksessaan The Lonesome Traveller (suom. Yksinäinen matkamies), kuinka kulkurit saattavat ajan kuluessa kadottaa ylpeytensä ja mitä heistä jäljelle jää, ei ole kaunista. Kulkurista tulee juoppo, pummi, kerjäläinen. Kuriositeettina mainittakoon, että Kerouac noteerasi teoksessaan pohjoiseurooppalaiset erityisen humalahakuisina. Populaarikulttuurin romantisoitu kulkurius viittaakin ehkä Kerouacin tarkoittamaan ylpeyden aikaan, aikaan ennen pitkäaikaisen kodittomuuden aiheuttamaa inhimillistä alennustilaa. Taiteessa hoboismi on materialismista luopumista, yhteydessä luonnon kanssa elämistä ja itsen yhteisön varaan laskemista. Kuulostaako tutulta? Ei ole yllätys, että Urban Dictionary määrittelee hoboismin uskonnoksi ja keskiluokkaisen urbaanin väestönosan viikonloppuvaelluksiksi. Kulkurius on trippailua, jota on mukava tehdä turvatuista olosuhteista käsin – kunnes maanantaina pitää palata toimistolle. Suuri muutto Esa Pakarisen esittämässä Kylymässä mualimassa talottomat miehet vaeltavat renkityöläisinä vauraamman elämän toivossa. Maaseudun vaeltavat matkatyöläiset olivat suomalaisen suuren muuton etujoukkoja, siirtolaisuuden tunnustelijoita, jotka tulevaisuuden toivon puuttuessa hylkäsivät lapsuuden torppansa. Kaupunkeihin on tultu aina ja varsinainen suuri muutto maassamme koettiin 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin suuret ikäluokat suuntasivat työn ja paremman elämän toivossa teollistuvan Suomen kasvukeskuksiin. Erityisesti muutettiin Etelä-Suomeen. Rohkeimmat matkasivat Australiaan, Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin. Muutto maaseudulta kaupunkiin oli monille hyppy tuntemattomaan. Kaupungistuva Suomi tarjosi maalta muuttaneille mahdollisuuden leveämpään leipään ja urbaanin elämänmuodon, mutta osalle muuttajista määränpää oli ankara. Pahimmillaan tie johti köyhyyteen ja kodittomuuteen. Maaseudulta työntävien ja kaupunkeihin vetävien tekijöiden puristuksessa kaikille ei käynyt hyvin. Jälkijunassa tulijoille tuttavien ja sukulaisten luokse majoittuminen saattoi olla mahdollista väliaikaisesti, mutta ennen pitkää oma koti oli saatava. ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 9 Kodittomina kaupunkiin muuttaneista ei ehkä ollut vastaanottamassa ketään. Tulijoiden tulva johti asuntomarkkinoiden ylikuumenemiseen ja tukkeutumiseen. Lähiöiden rakennuttamisesta huolimatta kaikille muuttajille ei kotia järjestynyt. Maalta kaupunkiin asunnottomana muuttaneiden lisäksi asunnottomuuteen päädytään myös aikaisemmin kaupungistuneiden joukosta. Kaikista juurettomuudessaan kipuilevista maaltamuuttajista ei ole ollut kerrostaloasujiksi. Rangaistuksena vuokranmaksukyvyttömyydestä tai häiritsevästä elämästä seuraa häätö. Suuren muuton aikaan sosiaalisten verkostojen puuttuessa ainoaksi vaihtoehdoksi jäi huoltoapuun turvautuminen tai kotiseudulle palaaminen. Vuosina 1937–1986 voimassa olleen irtolaislain aikana huoltoapuun turvautuvat kodittomat voitiin rangaistukseksi määrätä työlaitokseen. Tänä päivänä kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus muuttaa tarpeidensa, halujensa ja valintojensa mukaan – vaikka sitten asunnottomaksi. Pohjimmaiset asuntomarkkinat Muuttovirtojen dynamiikan, pienasuntojen puutteen ja yksilöllisten tekijöiden seurauksena asuntomarkkinoiden rinnalle on Suomessakin kasvanut kirjavat ja monimuotoiset asunnottomien asuttamispalvelut, jotka suomalaiset tutkijat Arja Jokinen ja Kirsi Juhila ovat nimenneet pohjimmaisiksi asuntomarkkinoiksi. Suomessa pohjimmaisten asuntomarkkinoiden synty voidaan ajoittaa 1800luvun lopulle. Teollisen työn ja urbaanin elämän toivossa Helsinkiin muuttaneet työläiset rakensivat itselleen talot ja asunnot työväestön kaupunginosiin Kallioon ja Punavuoreen. Kaikille asuntoja ei riittänyt. Ylijäämäväestölle Helsingin vieraskoti -yhdistys rakennutti Suomen ensimmäisen yömajan 1880-luvulla. Pelastusarmeija seurasi esimerkkiä avaten oman yömajansa Helsingin Alppikadulle 1936. Näissä suurissa yömajoissa majoitettiin yhdessä suuressa salissa kymmeniä ja jopa satoja asunnottomia. Myöhemmin historiassaan yömajat muuttuivat majoitus- ja ravitsemuslain alaiseksi asuntolatoiminnaksi. Jo lyhytaikainenkin asunnottomuus saattaa johtaa pahenevaan kierteeseen. Köyhyyteen ja osattomuuteen kietoutuneiden päihde- ja mielenterveysongelmien 10 ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 seurauksena väliaikaisuus saattaa jatkua pitkäaikaisasunnottomuudeksi. Vuosisatojen varrella asunnottomuutta on pyritty hoitamaan erilaisiin hoito- ja kurinpitomenetelmiin yhdistyneiden väliaikaismajoituksen keinoin, mutta kaikille toimivaa ratkaisua ikuisuusongelmaan ei ole löydetty. Suomessakin väliaikaisratkaisuksi tarkoitetuista asuntoloista muodostui vaikeimmista ongelmista kärsivien ihmisten säilytyspaikkoja. Ristiriitaista kyllä, vaikeimmista päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä asutettiin asuntoloihin, joissa päihteiden käyttö oli kiellettyä. Toimintamallin seurauksena nämä ihmiset jäivät kiertämään asuen vuoroin ensisuojissa, asuntoloissa ja vuoroin päihdehuollon palveluissa. Oli syntynyt itse itseään ruokkiva pyöröovi-ilmiö, jossa asunnottomia ihmisiä siirrettiin asuinpaikasta toiseen sen hetkisen elämäntilanteen, lääketieteellisen diagnoosin tai palveluiden saatavuuden mukaan. Osa asunnottomista karttoi yömajoja niiden kireän kurin ja alistaviksi koettujen käytäntöjen vuoksi. Nämä oman tien kulkijat asuivat mieluummin metsissä, havumajoissa, hylätyissä rakennuksissa ja lehtilaatikoissa kuin suostuivat asuntolaoloihin. Kaikkien asuntola-asukkaiden ongelmat eivät myöskään olleet yhtä vakavia. Kaikki eivät sietäneet asuntoloiden päihdeongelmaisten asukkaiden elämäntapaa, vaan valitsivat toisin, ankaran elämän vapaudessa ja luonnon armoilla. Vielä tänäänkin mainitut asuntolat toimivat samoilla paikoilla, uudistuneina ja uusin nimin varustettuina. Vuosien saatossa asuntoloiden laatu on parantunut. Suurista saleista siirryttiin aluksi pienempiin muutaman hengen huoneisiin. Makuupaikan lisäksi asukkaiden käytössä olivat yhteiskeittiöt ja yhteiset peseytymistilat. Vuosien 2008–2011 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman kautta asuintilojen laatu on parantunut entisestään. Nykyisin tuetun asumisen yksiköiksi kutsutuissa asuntoloissa asuvilla on yksityisyyden paremmin takaavat pienkeittiöin ja kylpyhuonein varustetut omat pienasunnot. Asumisesta peritään vuokraa ja asukkaiden kanssa solmitaan normaalit vuokrasopimukset. Laadun paranemisen ohella myös toimintatavat ovat kehittyneet. Tuetun asumisen yksiköissä on nykyisellään ympärivuorokautisesti tarjolla sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden päämääränä on tukea monenlaisista ongelmista kärsiviä asukkaita. Eräs käännekohta suomalaisten asunnottomien palveluiden kehittymisessä oli talvi 1967. Helsingissä oli juuri suljettu suuri lähes 500 hengen yömaja, ja valtio oli vapauttanut 50-vuotisen itsenäisyytensä kunniaksi vankiloista suuren määrän ihmisiä asunnottomuuteen. Seurauksena 44 ihmistä kuoli loka-marraskuun kovien pakkasten aikaan. Vastarinnaksi syntyi Marraskuun liike. Vasemmistolaisesti suuntautuneista valtiotieteilijöistä ja lääkäreistä koostuneen liikkeen aikaansaamasta painostuksesta seuraten alkoholisoituneille asunnottomille avattiin muun muassa lepakkoluolaksi nimetty ensisuoja. Ensisuojatoiminnan rinnalla päihdeongelmista kärsiville asunnottomille alkoi syntyä erilaisia kuntouttavia asumispalveluita. Kaikille asuntoja ei riittänyt. Poliittisen agitoinnin ja vuosien kehittämistyön tuloksena Suomeen kasvoi ennen pitkää hoitojatkumoksi kutsuttu järjestelmä, jossa päihdeongelmainen asunnoton kuntoutetaan itsenäiseen asumiseen palveluissa portaittaisesti etenemällä. Kuntoutusportaat johdattavat kaduilta ensisuojan kautta erilaisiin väliaikaisiin kuntouttavan asumisen muotoihin, ja portaiden yläpäässä päämääränä, palkintona väikkyy itsenäinen asuminen, oma koti. Osalle portaiden kulkeminen on kuin Sisyfoksen kiven pyörittämistä, viimeistään ylimmältä rapulta pudotaan takaisin alas, kirjaimellisesti kadulle ja kallis kuntoutusprosessi aloitetaan alusta. Vaikeimmin päihde- ja mielenterveysongelmaisten asunnottomuusongelmaa ei tämä sinänsä hieno järjestelmä ole kyennyt ratkaisemaan. Asunto ensin? Tuorein käänne asunnottomuustyön historiassa on varsin yksinkertainen oivallus, niin kuin suuret ideat usein ovat. Asunto ensin! Inhimillisten perustarpeiden tyydyttämisestä ja asumisen ensisijaisuudesta liikkeelle ponnistava asunto ensin -periaate syntyi Yhdysvalloissa portaittaisen asuttamismallin haastajaksi. Mallissa turvattu ja vakiintunut asuminen on vasta peruslähtökohta ja ehdoton edellytys yksilön kuntoutumiselle ja elämänhallinnan palautumiselle. Laitoksien sijasta asunnottomat asutetaan normaaleihin vuokra-asuntoihin ja asumisen jatkuvuus turvataan kotiin vietävillä liikkuvilla tukipalveluilla. Kuntoutuminen tapahtuu normaalissa ympäristössä ja todellisissa ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 11 Asunnottomien kaupungin vastinpari on aavekaupunki. yhteisöissä. Mallin suurimmaksi haasteeksi on muodostunut asunnottomuusongelman alkujuuret, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ja yksilöiden vaikeat ongelmat. Kaikille vaikeimmista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville periaatteen mukainen normiasuminen ei tulekaan koskaan olemaan realistinen vaihtoehto. Asuntoloille on siis edelleen kysyntää. Toinen suuri muutto Suomalaisittain tuore ongelma on maahanmuuttajien asunnottomuus. Kaikissa maailman suurissa metropoleissa vieraista kulttuureista muuttaneiden osuus suhteessa kantaväestön osuuteen asunnottomista on korostunut. Suuntaus näkyy jo Suomessakin. Kasvaneen maahanmuuton ja omistusasumiseen perustuvan asuntopolitiikan seurauksena maahanmuuttajien osuus asunnottomista on viime vuodet kasvanut tasaisesti. Ilman erityistoimenpiteitä määrät saavuttanevat ainakin pääkaupunkiseudulla eurooppalaisen tason hyvinkin pian. Maahanmuuttajien erityistarpeita ovat pienipalkkaisille yksinäisille sopivat edulliset pienasunnot ja toisaalta suuret perheasunnot. Kuten todettu, molemmista on maahanmuuttajienkin suosimilla kaupunkialueilla jo entuudestaankin huutava pula. Yksittäiselle ihmiselle asunnottomuus on aina elämän pysäyttävä tragedia. Yhteiskunnallisena ilmiönä asunnottomuus ei kuitenkaan ole vain negatiivinen. Asunnottomuus on merkki yhteiskunnan ja yhteisön elinvoimaisuudesta. Kaupungin muuttovirroissa asunnottomiksi päätyneet signaloivat asuinalueen haluttavuudesta ja dynaamisuudesta. Kaupunki jossa ei ole asunnottomia on kaupunki, jonne ei jostain syystä haluta tulla. Kuka sellaisessa kaupungissa haluaa asua? Asunnottomien kaupungin vastinpari on aavekaupunki, paikka, josta kaikki ovat muuttaneet tai muuttamassa pois, paikka jonne ei halua kukaan. Halu muuttaa on siis hyvä. Kaikkien haluun ei kuitenkaan suhtauduta samoin. Viime vuosina maamme keväisille kaduille on ilmaantunut perinteensä mukaisesti vaeltavia Romanian romaneja. Mediakeskustelujen ja havainnoinnin perusteella tästäkin kulkuriuden muodosta on romantiikka kaukana. Rom po drom – romanit tiellä. Ihmiset ovat 12 ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 jälleen lähteneet liikkeelle paremman huomisen toivossa, mutta määränpää on ankaraakin ankarampi. Maa on kylmä, toimeentulo tiukassa, ja niukan elannon lisäksi tarjolla on pelkoa, ylenkatseita, paheksuntaa, halveksuntaa ja suoranaista vihaa. Maaseudun tulevaisuudesta huolta kantavista aluepoliittisista toimista huolimatta kaupungistuminen jatkuu Suomessakin. Esimerkiksi Helsingin väestönkasvusta maahanmuuttajien osuus on jo nyt merkittävä. Tämä asettaa uusia haasteita asuntopolitiikalle. Valtion kunnille asettamien palveluvelvoitteiden seurauksena kunnat mielellään valikoivat asukkaansa, kilvoittelevat hyvistä veronmaksajista. Edullisen vuokra-asuntotuotannon pelätään keräävän väestöä, joka kuluttaa tuottamaansa enemmän. Tuhlaillen, harvakseltaan ja matalasti rakennetuissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa tonttimaakin alkaa, ainakin näennäisesti, olla vähissä. Nimby-ilmiö ei helpota. Kaikesta edellisestä seuraten kasvavien kaupunkialueiden asunnottomuusongelma ei ole ratkaistavissa. Ongelman pienentäminen ja seurauksien lieventäminen on toki mahdollista. Suomella on historiassaan esittää hienoja esimerkkejä tasavertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin pyrkivistä asuttamisen sosiaalisista innovaatioista. Tällaisina voidaan pitää muun muassa torpparilakia, Lex Kalliota ja rintamamiesten asuttamista sodan jälkeen. Kaikille mainituilla toimenpiteillä pyrittiin turvaamaan jonkin tietyn erityisryhmän asuminen. Nähtäväksi jää, kykenevätkö uuden vuosituhannen suomalaiset yhdistämään voimansa ja ratkaisemaan myös uussuomalaisten jo havaittavissa olevan ja pahenevan asunnottomuusongelman. Entä jos Hyvinkään Metsäkaltevaan kaavoitettaisiinkin samantien tuplasti tiiviimpi ja korkeampi 12000 asukkaan yhteisö? Suomella on historiassaan esittää hienoja esimerkkejä tasavertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin pyrkivistä asuttamisen sosiaalisista innovaatioista. Tälläisinä voidaan pitää muun muassa torpparilakia, Lex Kalliota ja rintamamiesten asuttamista sodan jälkeen. Marko Kettunen on helsinkiläinen tutkija ja valtiotieteiden maisteri. Teksti on kirjoitettu osana Tampereen yliopiston tutkimushanketta Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -periaatteen soveltaminen Suomessa. ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 13 1. DESIGNMUSEO Sanna Saastamoinen-Barrois: Kotatakki (2012), HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO Designmuseo. Kuva: Jeremy Barrois (osa kuvasta) 14 Hyvinkään taidemuseossa on esillä 19 messuosastoa. Asunnottomuus tai kodittomuus on harvoin vapaaehtoista. Sen sijaan nomadismi voi olla vapaaehtoista tai pakon edessä tapahtuvaa. Työn takia useissa suurkaupungeissa asuneen ja niiden väliä sukkuloineen Sanna Saastamoinen-Barrois’n Kotatakissa tiivistyvät vaatesuunnittelija-valokuvaajan pitkäaikaiset mietiskelyt nomadisista kansoista sekä urbaaneilla alueilla elävien kodittomien hädästä keskellä sementtiä. Nomadisilla kansoilla koti kulki mukana: Kota tarkoittaa kotia. Maa alla, tuli keskellä ja taivas ja tähdet katossa. Saastamoinen-Barrois’n suunnittelemien vaatteiden pohjana toimivat geometriset muodot. Kotatakin lähtökohtana on suorakulmio, joka on yleinen kotirakennuksen muoto. Saastamoinen-Barrois teki suorakaiteen muotoisesta kangaspalasta kolmiulotteisen kodan, johon leikattiin istuvat hartiat ja hihat. Kankaan runsaus antaa lähes rajattomat mahdollisuudet pukea Kotatakki eri tavoin päälle. Designmuseo www.designmuseo.fi Niistä jokaisessa kerrotaan asunnottomuudesta uudella vaikuttavalla tavalla. Ne muodostavat samalla vahvan yhteisöllisen kannanoton. ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 2.HELSINGIN DIAKONISSALAITOS 3.HIETANIEMEN PALVELUKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI Helsingissä asunnottomien kriisiasumisen palvelut on keskitetty Hietaniemenkadun palvelukeskukseen, joka sijaitsee aivan kantakaupungissa. Se on asunnottomille suunnattu ympäri vuorokauden auki oleva palvelukeskus, jonka tavoitteena on heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien elinolojen parantaminen. Keskuksen tehtävänä on toimia myös kuntouttavana ja eteenpäin ohjaavana yksikkönä. Palvelukeskuksen asumispäivystys tarjoaa yösijan asunnottomille helsinkiläisille, mikäli mitään muuta paikkaa ei ole löytynyt. Asumispäivystyksessä yövytään yö kerrallaan yhteisissä huoneissa. Päihtymys ei ole esteenä yöpymiselle. Lisäksi tarjolla on tilapäistä asumispalvelua, jossa majoitutaan omissa huoneissa. Päivätoimintoihin kuuluvat ruokailu, peseytymismahdollisuudet, toiminnalliset ryhmät sekä mm. sosiaalityöntekijän, lääkärin ja sairaanhoitajien palvelut. Palvelukeskuksen toimintoihin ei tarvita lähetettä tai maksusitoumusta. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden, kaikkina viikonpäivinä. Hietaniemenkadun palvelukeskus aloitti toimintansa vuonna 2009. Se on osa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston Asumisen tukea (Astu), joka vastaa asunnottomien helsinkiläisten asumispalveluiden järjestämisestä. 4. HOMELESS ACADEMY Homeless Academy ry. on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tuottaa ja kehittää asunnottomien ja päihdekuntoutujien toiminnallisen kuntoutuksen menetelmiä Suomessa. Yhtenä toimintamuotona on jalkapallo, jota Homeless Academy ry. järjestää, kehittää ja koordinoi kohderyhmille. Asunnottomien jalkapallon pelaamista voidaan kutsua sosiaaliseksi innovaatioksi, jolla on positiivinen vaikutus yksilöiden elämään ja yhteiskuntaan. Jalkapallon pelaaminen kohottaa asunnottomien ja päihdekuntoutujien itsetuntoa. Homeless Academy ry. on perustettu v. 2009. Vastaavaa toimintaa järjestetään kansainvälisesti tällä hetkellä yli 50 maassa. Pelaajat voivat itsetunnon ja päihteettömän identiteetin kasvun myötä tavoitella tuetusti opiskeluja työpaikkaa sekä omaa pysyvää asuntoa. Noin 90 % pelaajista on kokenut jalkapallon auttaneen heitä positiivisesti. Homeless Academy ry. on perustettu v. 2009. Homeless Academyn hallituksen puheenjohtaja on Petri Heikkinen, [email protected] www.homelessacademy.fi Ohjaajat, neuvonta ja päivystys 24 h, puh. 09 3104 6628 http://www.hel.fi/hki/Sosv/fi/asunnottomien_palvelut/ palvelukeskukset/hietaniemenkadun_palvelukeskus Vuonna 1867 perustettu Helsingin Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö. Se muodostaa tytäryhtiöineen yhteiskunnallisen konsernin, joka tuottaa monipuolisia sosiaali-, terveys- ja koulutusalan palveluja. Helsingin Diakonissalaitoksen Asumispalvelut tarjoavat ympärivuorokautista tuettua asumista, tehostetusti tuettua asumista ja palveluasumista alle 65-vuotiaille miehille ja naisille. Heidän taustaansa kuuluu usein pitkäaikainen asunnottomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vaikeudet sosiaalisissa suhteissa. Pitkäaikainen matalan kynnyksen asuminen tukee asukkaan kuntoutumista ja mahdollistaa hänen siirtymisensä kevyempiin asumispalveluihin. 6.HYVINKÄÄN seurakunta diakoniatyö Hyvinkään seurakunnan diakoniatyö on ollut mukana paikallisesti valtakunnallisessa 17.10. järjestettävässä asunnottomien yö tapahtumassa jo 14 vuoden ajan. Vuonna 2013 tapahtuma järjestetään lokakuun tempauksen sijasta osana Asunnottomuusmessut – Taju 2013 -tapahtumaa. Diakoniatyö esittäytyy taidemuseolla ja elokuussa järjestetään vanhassa kirkossa pullakirkko pe 30.8. klo 10–12 asunnottomien asioihin vaikuttamiseksi ja asunnottomuusasian esille tuomiseksi. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi pullakirkkoon. Tarjoilun vuoksi voi ilmoittautua Kristiina Leinoselle. Tapahtuma on avoin ja järjestetty yhdessä taidemuseon kanssa. Diakoniatyö/Kristiina Leinonen puh. 0400 804 252, [email protected] www.hyvinkaanseurakunta.fi 7. KIRKON ULKOMAANAPU Ihmisarvo on toimintamme perusta Kirkon Ulkomaanapu toimii yli 30 maassa, siellä missä hätä on suurin. Teemme työtä kaikkein köyhimpien ihmisten kanssa uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Työmme pohjana on oikeusperustaisuus, joka tarkoittaa, että toimintaamme ohjaavat tasa-arvo, syrjimättömyys ja vastuullisuus. Ulkomaanapu on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö. Olemme kirkkojen kansainvälisen avustusverkoston ACT-allianssin perustajajäsen ja HAP International -järjestön jäsen. Kirkon Ulkomaanapu valmistautuu hakemaan toiminnan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä kuvaavaa HAP-sertifiointia. Asunnottomuusmessuille tuleva sisältö on asunnottomien itsensä suunnittelema. Kuva: Hietaniemen palvelukeskus 5. HYVINKÄÄN MÄNTYLÄ RY Hyvinkään Mäntylä ry ylläpitää 26-paikkaista asuntolaa Hyvinkäällä. Asukkaaksi voivat hakeutua hyvinkääläiset sekä ulkopaikkakuntalaiset asunnottomat henkilöt. Vuorokausimaksu sisältää asumisoikeuden lisäksi vuodevaatteet ja yhden lämpöisen aterian päivässä. Asuntola sijaitsee Hyvinkään kaupungin keskusta-alueella noin 1,5 km rautatieasemalta. Hyvinkään Mäntylä, Ranssunkaari 2 A, 05800 Hyvinkää Helsingin Diakonissalaitos http://personal.inet.fi/koti/hyvinkaan.mantyla/ Asumispalvelut, Alppikatu 2, 00530 Helsinki yhteystiedot Puh. 09 77 501 (vaihde), www.hdl.fi Tavoitteena pysyvä muutos Pysyvä muutos voi syntyä vain pitkäjänteisessä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Me sitoudumme tekemään työtä, kunnes avun tarpeessa olevat ihmiset pystyvät itse hankkimaan toimeentulonsa ja tyydyttämään perustarpeensa. Ihmisoikeuksien puolesta, köyhyyttä vastaan Köyhyyden vähentäminen edellyttää rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Teemme hankkeissamme aina työtä näiden molempien toteutumisen puolesta. Rohkaisemme kaikkia suomalaisia osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan rakenteisiin, jotka aiheuttavat köyhyyttä, väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkauksia. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu Kirkon Ulkomaanapu, PL 185, 00161 Helsinki puh. 020 787 1200 (vaihde) [email protected] www.kirkonulkomaanapu.fi Perustamisvuosi 1947 Projektin nimi Tulevaisuuden katse – valokuvanäyttely ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 15 8. KULTTuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto kultti ry 11.PELASTUSARMEIJA, helsingin asumis- palvelut ja hyvinkään osasto Kultti julkaisee asunnottomien ja muiden vähävaraisten kaduilla myytäväksi tarkoitettua Iso Numero -lehteä. Se on laadukas aikakauslehti, jonka sisältö kootaan pääosin Kultin jäsenlehtien parhaimmistolta. Kultti on suomalaisen riippumattoman journalismin äänitorvi. Kultin 200 jäsenen joukkoon kuuluvat käytännössä kaikki Suomessa ilmestyvät taide- ja kulttuurilehdet sekä valtaosa mielipidelehdistä ja tiedejulkaisuista. Kultti valvoo pienlehtien etuja, tarjoaa lehdille koulutusta ja markkinointiväyliä sekä julkaisee Iso Numero -katukulttuurilehteä. Ison Numeron voi ostaa ainakin pääkaupunkiseudun Pelastusarmeija on kansainvälinen liike ja evankelinen yhteisö maailmanlaajuisessa kristillisessä kirkossa. Sen tehtävä on julistaa evankeliumia ja ilman mitään erottelua kohdata ihmisten tarpeet Jeesuksen nimessä. ja Tampereen julkisilla paikoilla päivystäviltä lehden myyjiltä. Myyjä ei tarvitse verokorttia eikä lehden myynti vaikuta toimeentulotukeen Helsingissä. Lehteä voi myydä kuka tahansa, joka tarvitsee tiukan taloudellisen tilanteensa vuoksi lisätuloja. Neljän euron myyntihinnasta myyjälle jää kolme euroa. Sosiaalisessa työssään Pelastusarmeija kohtaa myös yhteiskunnallista pahuutta nimeltään asunnottomuus. Osastojen (paikallisseurakuntien) puitteissa tehtävä sosiaalinen työ tähtää ihmisten voimaantumiseen yhteisöllisyyden, vapaaehtoistyön ja erilaisten vaikuttamiskeinojen kautta. Tämän lisäksi Pelastusarmeija tarjoaa erikoistuneita sosiaalisia palveluja, mm. asumispalveluita, yleensä ostopalveluina. Niissä ammatillisuus yhdistyy Pelastusarmei- [email protected], puh. 044 210 3445 www.kultti.net, www.isonumero.fi Kultin jäsenlehdet tuovat pohdittuja mielipiteitä ja hyvin ajateltuja artikkeleita digitaalisen uutistulvan keskelle. Lehdistä voi ahmia juttuja kulttuurin ilmiöistä, tieteistä ja taiteista, politiikasta ja yhteiskunnasta, enemmistöistä ja vähemmistöistä, ympäristöstä, scifistä... Kultin jäsenlehdet tarjoavat kanavia aiheille ja ihmisille, jotka eivät valtamediaan mahdu. Perustamisvuosi 1991 9.KULTTUURI- KAMELEONTIT RY 10. MAAILMAN SARJAKUVAT – världens serier ry Kulttuurikameleontit ry on vuonna 2003 perustettu kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kansainvälistä että monikulttuurista tietoutta Suomessa. SOSIAALINEN eli RUOHONJUURISARJAKUVA SARJAKUVIA ASUNNOTTOMUUDESTA Järjestö on toteuttanut muun muassa Kairon katulapset -kehitysyhteistyöhankkeen (2010– 2013) lahjoitus- ja jäsenmaksuvaroin sekä neljä Ulkoministeriön rahoittamaa viestintäja kehityskasvatushanketta, joissa on tuotettu oppimateriaaleja ja tehty koulu- sekä päiväkotivierailuja. Kairolainen katulapsi. Kuva: Päivi Arvonen Asunnottomuusmessuilla on esillä Kulttuurikameleontit ry:n puheenjohtajan Päivi Arvosen valokuvia Kairon katulapsista ja oppimateriaaleja katulapsiaiheesta. Kairon katulapset -hanke päättyy kesäkuussa 2013, mutta sille suunnitellaan itsenäistä jatkohanketta, johon haetaan rahoitusta Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. www.kulttuurikameleontit.com [email protected] Puheenjohtaja Päivi Arvonen puh. +358 40 5115 392 ja +20 100 186 9582 (Egypti), [email protected] Varapuheenjohtaja Anita Mäntynen-Hakem puh. + 358 45 677 8555, [email protected] 16 ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 jan kansainväliseen kokemukseen ja omiin menetelmiin. Kaikkea Pelastusarmeijan työtä yhdistää periaate, jonka mukaan asiakkaita ja auttajia ei erotella, vaan ihmiset palvelevat toinen toisiaan. Erilaisten ihmisten välinen yhteys ja ympäristöön integroituminen ovat myös keskeisiä periaatteita. Näillä periaatteilla saadaan vähäisillä varoilla ja muutaman palkatun työntekijän voimin paljon aikaan. www.pelastusarmeija.fi facebook.com/Pelastusarmeija Asumispalvelut: Eero Untamala, HyvinkaanOsasto [email protected], Pelastusarmeija syntyi Lontoossa 1865 puh. 045 6579459 ja tuli Suomeen 1889. Hyvinkään osasto: Kaisa Mäkelä-Tulander, puh. 044 757 7879, Jurii Repin, Pelastusarmeijan [email protected] kokous, 1947, vesiväri Vuonna 1997 rekisteröity Maailman sarjakuvat ry on sarjakuvapiirtäjien ja kansalaisjärjestöaktiivien yhdistys. Se järjestää koulutusta, luentotilaisuuksia, näyttelyitä, työpajoja ja tarjoaa valmiita oppimateriaaleja sarjakuvan tuottamisesta ja käytöstä kehityshankkeissa. Yhdistys on julkaissut sarjakuvaoppaita useilla kielillä ja sillä on ollut sarjakuvatyöpajoja mm. Intiassa ja Tansaniassa, Marokossa ja Togossa. Intialaisen sisarjärjestön World Comics Indian kanssa on kehitetty ns. ruohonjuurisarjakuva. Asunnottomuusmessuilla työpajan vetää kuvataiteilija Katja Tukiainen. Hän on työskennellyt ruohonjuurisarjakuvatyöpajojen ohjaajana vuodesta 1999 sekä Suomessa että Intiassa. Hän on ollut mukana kehittämässä ruohonjuurisarjakuvan koulutusmetodia ja formaattia. Hyvinkään työpaja järjestetään yhteistyössä Maailman sarjakuvat ry:n ja Hyvinkään–Riihimäen Seudun Ammattikoulusäätiön (HRAKS) kanssa. Työpajan kesto on kaksi päivää, 5 h/päivä. Pajaan otetaan 12 osallistujaa. Työpajan sarjakuvat tulevat esille taidemuseoon ja toisintona kaupunkitilaan Asunnottomuusmessujen ajaksi. Sosiaalisen sarjakuvan työpajaan osallistui 14 innokasta nuorta ja aikuista HRAKS:in eri työpajoilta. [email protected], www.worldcomics.fi Kuvassa työpajalaisia ohjaajansa kuvataiteilija Katja Tukiaisen kanssa. HYVINKÄÄN–RIIHIMÄEN SEUDUN AMMATTIKOULUTUSSÄÄTIÖ Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön tehtävänä on huolehtia omalla alueellaan monipuolisista työllistymisen edistämisen palveluista sekä alueellisesta etsivästä nuorisotyöstä. Kaiken toiminnan päätavoitteena on laadukkaat ja monipuoliset työkyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen palvelut. Meillä työ toimii valmennuksen välineenä ja pajamme tuottavatkin laajan kentän eri palveluita, joiden avulla takaamme aidosti työelämää vastaavan ympäristön työkyvyn vahvistamiseen. Lue lisää: www.hraks.fi Tutustu palveluihimme: www.tyomyllyt.fi ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 17 14. RIDASJÄRVEN PÄIHDEHOITOKESKUS Ridasjärven päihdehoitokeskus on perustettu v. 1928 työlaitokseksi. Keskus on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän omistama 60-paikkainen päihdehuollon laitosmuotoinen erityispalveluyksikkö Hyvinkäällä. Päihdehoitokeskus sijaitsee rauhallisessa maalaisympäristössä Ridasjärven kylässä n. 13 km Hyvinkään keskustasta. Päihdehoitokeskus tarjoaa kuntoutusta eri päihderiippuvuuksista ja samanaikaisesta peliriippuvuudesta kärsiville asiakkaille. 12.PERUSTURVAKESKUS, HYVINKÄÄN KAUPUNKI 13. RAHA-automaatti- YHDISTYS Hyvinkään kaupungin perustehtävä on edistää asukkaiden hyvinvointia. RAY järjestää raha-automaatti- ja kasinopelejä, joiden tuotto ohjataan järjestöjen kautta suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tänä vuonna yhteiskunnallisiin tarkoituksiin käytetään RAY:n pelien tuottoa yhteensä 413,3 miljoonaa euroa. Perusturvakeskuksen arvot ovat asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys, turvallisuus, uudistumisvalmius sekä vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen. Keskeisenä tehtävänä on järjestää ja tuottaa laadukkaita sosiaalija terveydenhuollon palveluja kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Tulevaisuuden visio on tukea hyvinkääläisiä edistämään omaa hyvinvointiaan ja terveyttään ja tarjota tarpeenmukaisia, oikea-aikaisia ja eheitä palvelukokonaisuuksia. Palvelutuotannossa on keskeistä toiminnan tuloksellisuus ja oikea kohdentuminen. Lisäksi toiminnassa pyritään verkostoitumaan eri palveluntuottajien kanssa siten, että kuntalaisille tuotetaan yhteisesti heidän tarvitsemiaan palveluita. Perusturvakeskuksen tuottamia palveluita ovat kattavat terveys-, sosiaali-, koti- ja laitos- sekä työllisyyspalvelut. Hyvinkään perusturvakeskus, Suutarinkatu 2 C, 4. krs 05800 Hyvinkää Arpapeliä Asunnottomaksi päädytään usein elämän kriisitilanteissa, kuten työttömyys, avioero tai mielenterveysongelmat. Elämä on joskus arpapeliä. Syöksykierteeseen voi joutua kuka tahansa meistä: asunnottomuus ei siis aina johdu päihteistä tai vääristä valinnoista. RAY tuo asunnottomuusmessuille pelin, jonka pelilaudalla kohdataan asunnottomuuteen liittyviä kysymyksiä. Asunnottomuuden ratkaisemisessa pelkät seinät eivät riitä. RAY avustaa tänä vuonna järjestöjen asunnottomuustyötä 15 miljoonalla eurolla. RAY rahoittaa esimerkiksi tukiasuntojen rakentamista vapautuville vangeille, nuorille ja asunnottomille. Tämän lisäksi RAY avustaa järjestöjen hankkeita, joiden sisältönä on esim. vapautuvien vankien asumisohjaus, nuorisoasunnottomuuden ehkäiseminen, asunnottomien tilanteen kartoitus ja tukeminen. [email protected] puh. 019 459 11 ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 ROKPA on ainutlaatuinen kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö. Tuemme 20 maassa noin 150 hanketta, joiden tarkoituksena on auttaa köyhimmistä köyhimpiä maailman syrjäisimmissä paikoissa: siellä missä muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen on liian vaikea toimia. • ROKPA tarjoaa kodin hylätyille katulapsille. • ROKPA pelastaa orpoja elämänmittaiselta köyhyydeltä. • ROKPA rakentaa kouluja ja lastenkoteja. • ROKPA tarjoaa yksinhuoltajaäideille ammattikoulutusta, jotta he voivat hankkia elantonsa. • ROKPA tarjoaa lämpimiä aterioita kodittomille. • ROKPA kustantaa synnynnäisten epä muodostumien korjausleikkauksia. • ROKPA istuttaa puita ympäristönsuojelusyistä. • ROKPA suojelee uhattuja ekosysteemejä ja viljelee arvokkaita lääkeyrttejä. • ROKPA suojelee ikivanhoja tiibetiläisiä kulttuuriaarteita. ROKPA INTERNATIONAL on poliittisesti neutraali ja uskonnollisesti sitoutumaton. ROKPAn apu syntyy inhimillisestä myötätunnosta. Lahjakkaat ihmiset eri puolilla maailmaa antavat taitojaan ja kokemustaan käyttöömme, suurin osa sen henkilökunnasta on vapaaehtoisia. 16.SININAUHA-ASUNNOT, asumispalvelusäätiö Vuonna 1957 perustettu Sininauha-Asunnot asumispalvelusäätiö on yleishyödyllinen toimija, joka auttaa ja tukee asunnottomia sekä päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia. Säätiön tehtäviin kuuluu asunnottomille päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville ja niistä kuntoutuville tarkoitettujen tukiasuntojen hankinta ja ylläpito sekä heidän asumisen turvaaminen ja elämänhallinnan vahvistaminen tukipalveluin. Viimeinen Mohikaani on nelivuotinen etsivän työn projekti, joka alkoi vuonna 2010. Projekti toimii pääkaupunkiseudulla ja sen keskeisin tavoite on kehittää asunnottomuuden poistamiseen keinoja asiakasryhmissä, joissa asunnottomuutta ei ole kyetty ratkaisemaan. Lähtökohtana jokaiselle asiakaskontaktille on oikeanlaisen, asiakasta parhaiten tukevan asumismuodon löytäminen. Sininauha-asunnot: www.sna.fi, tömiä, vajaakuntoisia ja nuoria erilaisiin yhdistyksen palveluihin, mm. ruokajakelun, muuttopalvelun ja päiväkeskuksen tehtäviin. Uudenmaan ELY-keskus on osallistunut hankkeen rahoittamiseen. Toiminnanjohtaja Tarja Nahkuri puh. 0440 235566, [email protected] Teollisuuskatu 8, 05800 Hyvinkää [email protected] 17. SUOMEN ELOKUVAKONTAKTI ry Suomen elokuvakontakti ry on suomalaisten elokuvantekijöiden vuonna 1970 perustama kotimaisen elokuvan levitysyhdistys, jonka pääasiallisena tehtävänä on lyhyt- ja dokumenttielokuvien levittäminen ja markkinoiminen Suomessa. Yhdistys on julkisrahoitteinen yleishyödyllinen yhdistys. Hallussamme on noin tuhannen kotimaisen lyhyt-, dokumenttisekä lastenelokuvan arkisto. Toimintaamme kuuluu elokuvien levittäminen, tapahtumatuotanto (mm. Helsingin lyhytelokuvafestivaali marraskuussa Andorrassa), yhteistyö eri elokuva-alan järjestöjen ja tapahtuminen kanssa sekä erilaiset projektit. Toimitusjohtaja: Aarne Kiviniemi, puh. 050 5223 285, [email protected] Asunnottomuusmessuilla elokuvakokonaisuus [email protected], puh. 050 590 2212 Järjestön perustamisvuosi: 1957 kodittomuudesta. Elokuvat on valinnut Elina Rislakki. Timo Raunela, Klaavuntie 9 G 53, 00910 Helsinki Miikka Rautiainen, puh. 040 5378 105 www.rokpa.org/fi, [email protected] [email protected] Elokuvakontakti ry, Elina Rislakki puh. 050 590 2212 Viimeinen mohikaani, etsivä työ Pohjoisranta 20 B 23, 00170 Helsinki Järjestön perustamisvuosi 1980 Sininauhasäätiö, Mäkelänkatu 50, 00510 Helsinki www.elokuvakontakti.fi [email protected] puh. 050 31 81 266 Yhteistyö asiakkaan ja työntekijöiden välillä perustuu Ridasjärvellä yhteistoiminnalliseen suhteeseen. Kuntoutusjaksonsa aikana henkilökunta tukee asiakasta oman päihderiippuvuuden ja elämänhallinnallisten ongelmakohtien käsittelyssä sekä auttaa luomaan hyvinvointia ja raittiutta tukevan kuntoutusjakson jälkeisen jatkosuunnitelman. www.ray.fi, Turuntie 42, 02650 Espoo vaihde puh. 09 437 01 Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä RAY, viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo, Ridasjärven päihdehoitokeskus puh. 040 820 1829 Kylä-katilantie 181, 05950 Hyvinkää, puh. 019 426 7700 Järjestön perustamis- ridis.fi, [email protected], [email protected] vuosi 1938 18 Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa tapahtuvan muutokseen tähtäävän työskentelyn yleisenä viitekehyksenä toimii voimavarakeskeisyys. Voimavarakeskeisessä työskentelyssä uskotaan asiakkaan muutoskykyyn ja hänestä löytyviin voimaantumista edistäviin sisäisiin ja ulkoisiin resursseihin. Voimavarakeskeisessä viitekehyksessä painottuu erityisesti ratkaisukeskeinen työote, tavoitteellisuus ja erilaisten ongelmakohtien näkeminen haasteina ja mahdollisuus kasvaa ihmisenä. Lisäksi työskentely tähtää omien toimintaja ajatusmallien tutkimiseen ja uusien toimivien ratkaisumallien löytämiseen ja niiden harjoitteluun. Työskentelyn tavoitteena on lisätä yksilön itsetuntemusta, arjen hallintaa sekä auttaa asiakasta löytämään itselleen parempi, päihteetön huominen. 15. ROKPA FINLAND ry HYVINKÄÄN TOIMARI RY Hyvinkään Toimari ry on Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Toimari on vuodesta 1992 tehnyt auttamistyötä vähäosaisten ja syrjäytyneiden parissa. Hyvinkään Toimari ry:llä on 20-paikkainen asunnottomien miesten asuntola, päivätoimintakeskus ja ensisuoja. Olennainen osa Toimarin toimintaa on tuettu asuminen. Samassa Teollisuuskadun osoitteessa on lahjoituselintarvikkeiden jakoa kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11.30. Avoin leivänjakopiste on auki päivittäin kello 10.00–18.00. Toimarissa on vuoden alussa käynnistynyt Eteenpäin-hanke. Hankkeen tavoitteena on työllistää vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöt- ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 19 KATU – ASUNNOTTOMAT KERTOVAT NÄYTTELY Henna Paasonen ja Arto Timonen 18. VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien itsensä perustama yhdistys vuonna 1986. Toiminta alkoi YK:n asunnottomien vuoden 1987 kynnyksellä ajatuksella, että kaikki ansaitsevat kodin. Myös pitkään asunnottomana ollut kykenee asumaan, kun saa siihen tarvittavan tuen. Asunnottomuusvyyhdin voi purkaa. Vertaistoiminnan keskus on avoinna kaikille ja tarjoaa myös ammattiapua. Palveluohjaus, asumisasioiden ohjaus, etsivä työ ja yökeskus Kalkkers sekä asumisyksikkö Sällikoti toimivat verkostoissa, joissa viesti kulkee eteenpäin. Omat avaimet -hankkeessa asunnottomuuden kokeneet asiantuntijat tuovat asunnottomien näkökulman palvelujen suunnitteluun neljässä kunnassa. Osallisuus omaan elämään on toteutettavissa oleva asia. Näyttelyn tavoitteena on antaa asunnottomalle puheenvuoro valokuvien, tekstien sekä maalaamalla ja piirtämällä tapahtuvan identiteettityöskentelyn kautta ja näin hälventää ihmisten ennakkoluuloja asunnottomia kohtaan. Hanke on toteutettu valokuvaamalla projektiin osallistuneita asunnottomia ja asunnottomuutta kokeneita sekä heidän elinympäristöään. Työryhmään kuuluvat valokuvataiteilija Arto Timonen, joka on valmistunut Turun taideakatemiasta 2008, ja uskontotieteilijä, HuK Henna Paasonen, joka on opiskellut taidelähtöisiä menetelmiä Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Timonen ja Paasonen rakentavat näyttelyn yhdessä. 19. VEIKKO JA LAHJA HURSTIN LAUPEUDENTYÖ RY Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry on suomalainen kristillinen avustusjärjestö. Järjestö aloitti toimintansa 1960-luvulla ja sen perusti sosiaalineuvos Veikko Hursti. Laupeudentyö ry:n toimintaa johtaa nykyisin Veikon poika Heikki Hursti. Järjestö toimii jakamalla vaate- ja ruoka-avustuksia ympäri 20 ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 SUMMARIES ”Art is not a mirror which reflects the world, but a hammer with which it is moulded.” – Vladimir Mayakovsky Toimisto Alkuaikojen tavoitteena oli lakkauttaa asuntolat, joissa pahimmillaan yövyttiin suurissa majoitussaleissa. Päivät tarvottiin kaduilla. Oma avain oli etäinen haave. Tänään Vva ry työskentelee Suomen hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmissa ja kuuluu täysjäsenenä eurooppalaiseen asunnottomuustoimijoiden kattojärjestöön FEANTSAan. Asunnottomien oma toiminta ja asunnottomuustilanteen tarkka tuntemus ovat Vva ry:n kaiken työn perusta. Kun asunnoton tulee ovesta sisään, hän pääsee vaikuttamaan omaan asiaansa. Vva ry on luonut rakenteet, joilla se vie viestin suoraan päätöksentekoon. HOMELESSNESS FAIR – TAJU 2013 CONTEMPORARY ART EVENT Kinaporinkatu 2 a 8, 00500 Helsinki puh. 044 7044310 Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa HOMELESSNESS FAIR – TAJU 2013 CONTEMPORARY ART EVENT Vaasankatu 5, 00500 Helsinki puh. 050 443 1065 www.vvary.fi Taju is Hyvinkää Artists’ Association’s contemporary art event that has become a tradition since it was established in 1998. Since 2004, the biennial Taju has been executed in cooperation with the Hyvinkää Art Museum. In summer 2013, Hyvinkää hosts the housing fair, so naturally the social and societal issues associated with housing rose to the fore. Artists Jani Leinonen and Riiko Sakkinen were invited to curate Taju 2013. Both of them have made statements about social issues in their own art projects. vuoden niitä tarvitseville sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia, joista näkyvimmiksi ovat muodostuneet vähävaraisille ja syrjäytyneille suunnatut perinteiset juhlat Köyhien Linnanjuhla Hakaniemen torilla itsenäisyyspäivänä sekä Joulujuhla Töölön kisahallissa jouluaattona. Ruokajakeluita järjestetään nykyisin Helsingissä kaksi kertaa viikossa. Opiskelijoille suunnattua ruoka- ja vaatejakoa järjestetään kerran kuukaudessa. Laupeudentyö ry vie ruokaa tarvittaessa suoraan esimerkiksi hoitokoteihin. Mellunmäen toimintakeskus Ounasvaarankuja 1, 00970 Helsinki www.hurstinapu.net THE MISSION OF ART We didn’t want to organise a conventional exhibition, instead we decided to invite different organisations and communities that work with homelessness and leave the artists to the minority. Art is not in the works themselves, but in the attitudes with which things are presented and viewed. Art is not content or form, but a means to talk about the world. Homelessness has touched artists throughout history, also personally; many have come to know the different forms of homelessness. The distinctive Finnish expressionist Olavi Martikainen, for example, spent his whole life as a homeless drifter and the last years of his life he lived and worked at the Mankkaa dump in Espoo. It is the mission of art to shake up society and make it visible in a way that no other medium or institution can. At its best, art can deal with things faster, more boldly and more directly than journalism, politics or science. We hope that the Homelessness Fair won’t remain merely an image, but raises discussion and deeds. According to the poet Vladimir Mayakovsky, ”art is not a mirror which reflects the world, but a hammer with which it is moulded.” Sanna Teittinen Olavi Suomela Museum Director Chairman Hyvinkää Art Museum Hyvinkää Artists’ Association Curators Jani Leinonen and Riiko Sakkinen ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 21 SOME OF US WERE MADE TO WANDER Tapahtumat Promenadigalleria Elokuvateatteri Kinoma Hyvinkään taidemuseo Rautatieasema Who is homeless? Defining social phenomena is rarely, if ever, simple. Already the concept used about the phenomenon is an interpretation of the phenomenon’s quality. The unofficial estimates about the real number of homeless people in Finland made by professionals working with the homeless vary between 5 000 and 25 000, depending on the definition. The variation between the numbers is explained by the definition of who actually is homeless. Are people living in institution-like conditions homeless? Vagrant romanticism in the arts The freedom of homelessness and the severity of the way of life have spoken to makers of art and popular culture all over the world. The American vagrant literature has created a picture of immigrants who built societies, of workmen and families that travelled the wide continent from cost to cost. In this hoboism coated in promises of freedom, the homeless person is quiet in the land, a poor, lonely, honourable and industrious vagrant who does not demand much and doesn’t bother anybody. 22 ASUNNOTTOMUUSMESSUT – TAJU 13 In Finnish art, vagrant romanticism has been used mainly in post-war movies and music. The favourites of the time have drawn a picture into our minds of semi-unruly but honest Finnish workmen who wander the land homeless and unselfish while the waltz echoes, building a brave new Finland for posterity. The Nordic housing market Due to the dynamics of migration, the lack of small apartments and individual factors there has arisen alongside the housing market diverse and multifaceted housing services for the homeless, i.e. the so-called bottommost housing market. Even short-term homelessness can lead to a downward spiral. Alcohol and drug addiction combined with poverty and dispossessedness can lead to short-term homelessness becoming long-term. During the centuries, homelessness has been dealt with by temporary housing combined with different treatment and disciplinary measures, but a solution that fits all has never been found for this persistent problem. Some of the homeless avoided the shelters because of their tight discipline and practices that were considered demeaning. The vagabonds preferred to live in the woods, pine huts, abandoned buildings and cardboard boxes. Finland developed a system called the care continuum where a homeless person who is addicted to alcohol or drugs is rehabilitated to live on his or her own with the help of a step-by-step programme. The system, as great as it was, was not able to solve the homelessness problem of the people whose addiction and mental health issues were the most difficult. Apartment first? The newest development is the history of homelessness services is quite a simple inspiration, as great ideas usually are. Apartment first! The apartment first idea that is based on satisfying basic human needs and the primary nature of housing was born in the United States to challenge the step-by-step model. In the apartment first model, secure and stable housing is the starting point and absolute prerequisite for an individual’s rehabilitation and ability regain control of his or her life. Another great immigration A new problem in Finland is the homelessness of immigrants. In all big metropolises of the world the proportion of the homeless that have come from other cultures is pronounced compared to the original population. This tendency is also visible in Finland. For example, a significant proportion of the population growth of Helsinki is immigrants. What follows is that the homelessness problem in growing urban areas cannot be solved. It is, however, possible to diminish the problem and mitigate the consequences. Finland has in its past great examples of social innovations that have strived for housing that is equal, fair and provides the same opportunities to all. It remains to be seen whether the Finns of the new millennium can combine their strength and solve the already present and worsening homelessness problem of the immigrant population. Marko Kettunen Tapainlinnan koulun monitoimikenttä JÄRJESTÄJÄT OHEISTAPAHTUMAT Hyvinkään Taiteilijaseura Hyvinkään taidemuseo Hyvinkään Taiteilijaseura perustettiin vuonna 1958. Taiteilijaseuran toimipiste eli Toimari sijaitsee Vaiveronkatu 10, jossa on myös seuran oma Promenadigalleria. Taiteilijaseuran sivuilta löytyy tietoa muun muassa näyttelyistä, taiteilijaseuran jäsenistä sekä näyttely- ja jäsenhausta. Taidemuseossa on Sonckin, Kaapo Wirtasen perikunnan ja museon kokoelmia. Näiden lisäksi vaihtuvia taidehistoriallisia näyttelyitä sekä koti että ulkomaista nykytaidetta. Promenadigalleria Vaiveronkatu 10, 05900 Hyvinkää puh. 019 419 841 [email protected] www.hyvinkaantaiteilijaseura.fi ti–pe 10–18, la 10–15 ja su 13–18 Hyvinkään taidemuseo Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää puh. 040 480 1644, [email protected] www.hyvinkaantaidemuseo.fi ti–to 11–18 (ke ilmaisilta 16–18), pe–su 11–17 Yhteydenotot [email protected] näyttelysihteeri Satu Sälpäkivi puh. 045 6747889, [email protected] amanuenssi Merja Ilola puh. 040 480 1776, [email protected] La 15.6.2013 klo 9-18 Street Soccer Cup Asunnottomien jalkapalloturnaus Tapainlinnan koulun monitoimikenttä Torikatu 30, Hyvinkää www.homelessacademy.fi/ finnish-street-soccer-cup/ Su 16.6.2013 klo 14 American Vagabonddokumenttielokuva Elokuvateatteri Kinoma Ahdenkallionkatu 3, Hyvinkää www.forrealproductions.fi/movie/86 La 17.8.2013 klo 14–17 Keskustelutilaisuus asunnottomuudesta www.hyvinkaantaju.fi twitter.com/Asunnottomuus For many their own home is an eternal dream. According to UN experts, there are up to 200 million homeless people in the world. In Finland the number was 7 850 in 2012, and in Hyvinkää 45. Hyvinkään taidemuseo Keskustelun moderaattorina on professori, Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale www.hyvinkaantaidemuseo.fi Pe 30.8. klo 10–12 Pullakirkko Hyvinkään vanha kirkko – Aamupala, hartaus, ohjelmaa asunnottomuudesta Hyvinkään seurakunta/ilm. Kristiina Leinonen puh. 0400 804252, [email protected] www.hyvinkaanseurakunta.fi Kaikkiin oheistapahtumiin on vapaa pääsy. Tervetuloa! aseura n Taiteilij Hyvinkää ociety Artists’ S ra.fi Hyvinkää eilijaseu it inkaanta w w w.hyv us e o n taidem Hyvinkää um Art Muse Hyvinkää o.fi idemuse inkaanta w w w.hyv kyä. ä n n e d u ttomu show. o n n u s a Antaa omelessness Let h ä Katso lis ä /see m .hyvink ore w w w c | twit ter. aantaju.fi om/Asun nottomu us
© Copyright 2024