Pirkanmaan Mikrotietokonekerho jäsenlehti 1/2013
Pirkanmaan Mikrotietokonekerho jäsenlehti 1/2013 Pirkanmaan Mikrotietokonekerho on laite riippumaton yleiskerho, jonka tarkoituksena on edistää tietojenkäsittelyn ja mikrotietokoneiden käytön osaamista. Kerhon hallitus: Puheenjohtaja: Markku Sohkanen Puh. 0400 265 556 e-mail: [email protected] Varapuheenjohtaja: Rauno Mäntysilta Puh: 040 778 5648 e-mail: [email protected] Sihteeri: Pekka Paldanius Puh. 044 357 1129 e-mail: [email protected] Rahastonhoitaja: Risto Korkee Puh: 0400 775 645 e-mail: [email protected] Jäsen: Timo T. Laine Puh: 03 377 0324 e-mail: [email protected] Jäsen: Arvi Koskinen Puh:050 305 4506 e-mail: [email protected] Mikrofan internetissä: Sähköposti: [email protected] Kotisivut: http://sites.google.com/site/mikrofan/ Kotisivujen ylläpitäjä: Hannu Haapasaari e-mail: [email protected] Mikrofan julkaisee jäsenlehteä neljä (4) kertaa vuodessa ja järjestää kerhoiltoja kevät- ja syyskaudella säännöllisesti joka toinen viikko torstaisin. Jäsenlehden toimittaja: Markku Sohkanen Kansikuva: Arduino johdotus Painopaikka: Pyynikin Kirjapaino ky 2 Mikrofan jäsenlehti 1/2013 Kevätkauden 2013 ohjelma: Kerhoillat pidetään Rientolan vanhassa atkluokassa, ellei erikseen ilmoiteta muusta paikasta. 7.3. Tietokone ja urheilu Urheilusuoritusten seurantaohjelmia Risto 21.3. Kuvagallerioista Hannu 4.4. Kevätkokous ja kysymystenilta Markku 20.- Kevätretki Pälkäneen Kuohijoelle 21.4. Risto (infoa sivulla 14) 2.5. Aihe avoinna 16.5. Aihe avoinna /Kevät kauden päätös Kevätkokous Tervetuloa Mikrofanin kevätkokouksen 4.4.2013 kello 18.00. kerhoillan yhteydessä. Kerhon kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Esitetään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto 2. Päätetään hallituksen toiminnan hyväksymisestä edelliseltä toiminta kaudelta ja muista toimenpiteistä, joihin vuoden kuluessa pidetty hallinto tai tilit antavat aihetta. 3. Käsitellään muut asiat, jotka on kirjallisesti ennen tammikuun loppua saatettu kevätkokouksen käsiteltäväksi Hallitus Raspberry tutuksi Onnistuin saamaan Raspberry Pi:n. Maksoin ihmeestä 40 euroa. Uuden tietokoneeni hinta on siis hyvin kohtuullinen. Lisäksi hankin 16 GB:n muistikortin. Telkkarissa on HDMIliitäntä. Keskusteluun laitteen kanssa käytän Logitech'in langatonta hiirtä ja näppäimistöä. Kirjoitan tätä laitteeseen asentamallani LibreOffice Writer'illä. Laitteen käyttökuntoon saaminen oli mielenkiintoinen haaste. Käyttöjärjestelmän asensin 16 GB:n muistikortille windows kannettavalla. Esiasennettuja kortteja myytäisiin kyllä, mutta itse tekeminen on arvo sinänsä ja työ kuulemma neuvoo tekijäänsä Windows työkaluilla tehtävä ei ollut kovin vaikea. Muutama dll piti kuitenkin sijoittaa windows hakemistoon asennusohjelman kuntoonsaattamiseksi. Käyttöjärjestelmän kirjoittaminen muistikortille vaati tämän jälkeen vain valmiiksi ladatun isotiedoston valinnan. Loppu sujui automaattisesti. kokeillut muita latureita. Virran kytkemisen jälkeen ilmestyy ensimmäisellä käynnistyskerralla jonkin ajan kulttua näytölle ohjelman Raspiconfig ikkuna. Seuraavat kohdat kannattaa ainakin asettaa: expand rootfs – tekee tilaa myöhemmille ohjelmien asennuksille configure keyboard change pass – salasanan asetus change locale change timezone ssh – ssh palvelimen käytön salliminen myöhmpiä etäyhteyksiä varten Ensi yrittämällä jätin levytilan laajennuksen tekemättä ja ohjelmien asennustila loppui äkkiä. Huomaan, että olisin voinut käyttää ohjelmaa Raspiconfig suoraan komentoikkunasta, mutta kunnei älyä niinei älyä. Opintojen äiti (kertaus) vahvisti sen, että osaan windowsissa kirjoittaa Raspberrylle sopivan muistikortin. Tätä kirjoitaessani näyttää levytilaa olevan käytössä 33% (komennolla df h katsottuna). Muistikortin voi kirjoittaa uudelleen ja aloittaa käytön alusta, jos käyttiksen ensisäätö jää kovin puutteelliseksi. Harjoittelu tekee mestarin – sanotaan. Piuhat kiini ja muistikortti paikalleen. Asus tablettini laturi toimii virtalähteenä. Sen teho riittää laitteen käyttöön. En ole Mikrofan jäsenlehti 1/2013 3 Ensimmäisellä käyttökerralla on käytettävissä vain “musta ruutu”. Google haulla “raspberry xfce setup” löytyi helppotajuinen ohje graafisen käyttöliittymän asentamiseksi. Ohjeen nettiosoite oli http://www.raspberrypi.org/phpBB3/viewtopic .php?f=63&t=7571. Xfce on “kevyt” graafinen käyttöliittymä, jota Raspberry jaksaa hyvin pyörittää. Esimerkiksi Gnome takkusi kokeiluissani melkoisesti. Jos ajattelet sijoittaa Raspberryn vaikkapa taulutelkkarisi taakse, enemmän multimediaan suuntautunut työpöytäympäristö lienee mahdollista löytää. Ohjelmien asentamisen helpottamiseksi kannattaa myös asentaa synaptic pakettienhallinta. Käytin terminaalissa komentoja sudo aptget update ja sen jälkeen sudo aptget install synaptic Halusin liittää tähän kirjoitukseeni myös kuvan uudesta tietokonestani. Otin kuvan kännykälläni ja yritin jakaa sen sähköpostini kautta. Kännykän resurssit ovat nähtävästi niin piripintaan käytetyt, ettei yhteys onnistunut. Rapberry Pi:ssäni on kaksi usb liitintintä. Toinen on hiiren ja näppäimistön 4 Mikrofan jäsenlehti 1/2013 yhteiskäytössä. Toiseen liitin kaapelilla puhelimeni. Yhteys syntyi automaattisesti ja sain näkyviin puhelmeni tiedostot. Raspberry:n hakemistosta /home/pi/Documents lisätyssä kuvassa kuvattavat sitten näkyvät. Kuten maailmanjärjstykseen kuuluu, kuvan ottaja ei itse pääse kuvaan, vaan istuu näkymättömissä jakkaralla hiukan vasemmalle takaviistoon kuvasta ja kirjoittelee LibreOfficella. Koneeni on kaapelilla yhteydessä Internetiin. Wifiä en ole kokeillut, koska täällä maaseudun rauhassa ei ollut mukanani sopivaa donglea sitä varten. Oleellinen osa nykyihmisen elämää taitaa olla myös youtube. Onko se oleellinen osa rasperryn käyttäjän elämää. Kokeilin mahdollisuutta käyttää youtubea. En tiedä minkä tuloksen sain. Käytössäni on täällä Saunalahden hitain mobiilidatayhteys (noin 5,55 euroa kuukaudessa), extremeurheilua siis. Videon “The World's Shortest Escalator” alle minuutin mittainen leike sain kyllä näkyviin, mutta katselunautinnosta en tiedä pätki yhtä mittaa. Pitää kokeilla kotona paremmalla nettiyhteydellä. Entäpä jos ei olisi HDMIliitännällä varustettua televisiota. Minulla ei ole juuri tällä hetkellä, kun rouva (ja minäkin siinä sivussa salaa) katselee mäkihyppyjä. Ajattelin ensiksi, että telkkarissamme on “kuva kuvassa” toiminto. Pitää joskus kokeilla. Nyt kuitenkin liitin Rasberryn HDMI liitäntään palikan, joka muuntaa HDMI kuvaulostulon VGA:ksi. Jos tarvitsisin myös ääntä, joutuisin ottamaan sen erikseen Raspberryn ääniulostulosta äänikaapelilla – HDMI:ssä sekä kuva että ääni siirtyvät samalla kaapelilla. Näyttönäni on joskus kirpputorilta muutamalla eurolla ostettu “iiyama” merkkinen lcdnäyttö. Kuva on huonompi – hiukan tuhruinen – ja katselua häiritsee jonkinlainen tahdistusongelma. Kuva häviää epämääräisesti muutaman sekunnin (29) välein, on sekunnin näkymättömissä ja palautuu sitten. Jos kyseessä olisi kellon käyntihäiriö, olisi kello aina pysähdyksen jälkeen asetettava aikaan. Kirjoittelu jatkuu vaikkapa hetken sokkona olonkin jälkeen. Jos oman 12 sormijärjestelmäni sijasta osaisin käyttää kymmensormijärjestelmää, ongelma olisi mitätön. Joka tapauksessa näytöllä näkyvä on oikeastaan pelkkää illuusiota. (Ongelman tutkimisen jälkeen oletan, että vilkahtelu johtui jonkin sortin mitoitusongelmasta. Kun pienensin LibreOffice Writer'in ikkunaa kokoruudun tilasta, kirjoitusalusta rauhoittui. Vaikuttaa siltä, että se on nyt vakaa.) että saapahan nähdä. Talvella vanha myllyni toimii siivouskomerossa myös osaltaan sähkölämmitteisen asunnon lämmönlähteenä, mutta kesällähän vähäruokainen Raspberry Pi voisi olla kätevä vaihtoehto. Jonkin graafisen etäkäyttöyhteyden asentaminen on haaveena. Kokeilussa on tinyvncserver ja toiveena päästä muilta koneilta Raspberryn graafiseen käyttöliittymään. Mustalle ruudulle pääsen kyllä, sillä olenhan valinnut raspiconfig'issa ssh palvelimen aktiiviseksi. Etälaitteena Raspberry olisi erinomainen siinäkin mielessä, että kun sen toiminnot on riittävästi automatisoitu, ei oikeastaan ole väliä sillä, missä kokoonpanossa se käynnistetään. Näyttöä, hiirtä ja näppäimistöä se ei välttämättä vaadi käynnistyäkseen ja langattomien yhteyksien avulla voidaan tietoja siirtää ilman, että tarvitsee kompuroida kaapeleissa. Voisiko yleiskäyttöinen tietokone olla vieläkin pienempi. Miksei, mutta liittimet pitäisi vastaavasti pienentää ja mielellään standardoida. Onhan kännyköitä, navigaattoreita ja vastaavia laitteita erityiskäyttöön. Halpana ja melko vapaasti sijoitettavana, huomaamattomana yleislaitteena tämä vaatimaton “vadelma” löytää kyllä käyttäjänsä tai ainakin harrastajansa. Tammikuussa 2013 Hannu Haapasaari Apache2:n olen asentanut nettipalvelimeksi, mutta tämänhetkisen siivouskomerokoneeni palveluihin on vielä sen verran pitkä matka, Mikrofan jäsenlehti 1/2013 5 Raspberry Pi ja multimedia Raspberry Pi on ollut kokeiltavanani tammikuun alkupäivistä alkaen. Jakelu raspbian (debian) on asettunut hyvin Raspberry Pi:n käyttikseksi. Harjoittelua ja pikku juttujen selvittelyä täysin outo ja aluksi tyhjä laite on tietenkin vaatinut. Tällä hetkellä myös jakelun etäkäyttö toiselta tietokoneelta on kunnossa. Siis läppärini näytöllä näkyy sama kuin taulutv:ssämme silloin kun se olisi vapaana tietokonekokeiluihin. Kun totesin, että telkkarimme usbliitäntä pystyy antamaan raspille riittävästi sähköä ja automaattinen kirjautuminenkin toimii, lähtee telkkarin taakse sijoitettu raspi käyntiin ilman lisätoimia samalla kuin telkkarikin. Kokeiluissa totesin, että tämä raspbianjakelu ei oikein jaksanut raskaampaa grafiikan pyöritystä. Se ei siis kelpaa telkkarin multimediaavustajaksi. Lainaus wikipediasta: ”XBMC (aiemmin tunnettu nimellä Xbox Media Center) on avoimen lähdekoodin MPlayerpohjainen mediasoitin Microsoftin Xbox pelikonsolille jota voidaan käyttää muun muassa median toistamiseen kiintolevyltä tai CD/DVDlevyltä. Myös median ”streamaaminen” eli verkon yli toistaminen PC:n kiintolevyltä onnistuu”. Raspberry Pi:lle on saatavana jakelu raspbmc. Nettisivulla http://http://www.raspbmc.com/ löytyy tietoja tästä uudesta ”media centeristä”. Sivustosta löytyvät myös jakelujen asennusohjeet ja latauslinkit. Käytin linkkiä Standalone Image ja tein levykuvasta muistikortin Raspberry Pi:n uudeksi ”sieluksi”. Uuden ”media centerin” käynnistyksessä ei ollut ongelmia. Pikkuinen 6 Mikrofan jäsenlehti 1/2013 NanoX näppäimistö ja hiiri yhdistelmä toimii uuden tietokoneen ohjaimena. Xbmc työpöytä – tai miksi sitä pitäisi sanoa – on käyttäjäystävällinen. Työpöydällä voidaan liikua myös kätevästi näppäimiä käyttäen. Hiirtäkin tarvitaan tietysti silloin tällöin. En ole vielä kokeillut, miten jonkin vanhan tvohjaimen voisi opettaa xbmctavoille. Varmaankin se voisi olla mahdollista, mutta kun pikku tietokoneeni on näkymättömissä tv:n takana, voisi infrapunaliikenteen välittyminen olla vaikeaa – kuka tietää. Kuvan alareunassa juoksee muuten mtv3:n uutisnauha, joten minulle uuttakin on kokeiltu. Rsssyötteiden käsittely on valmiina mukana, linkki pitää etsiä jotenkin ja valmis työkalu mahdollistaa syötteen käyttöönoton. Miten kuva on saatu mukaan tähän tekstiin. Raspbmc on multimediasuuntautunut, joten tavanomaiset linuxkäyttäjän toimet ovat kovasti hakusessa. Nettiä penkomalla sain selville, että näppäilyllä CTRL S voisin ottaa kuvaruutukaappauksen. Tutkin erilaisia mahdollisuuksia siirtää kaappauskuvat toiselle palvelimelle. En löytänyt tai keksinyt miten sen tekisin. Jätin asian hautumaan. Tv:n käyttöaikani loppui ja apparaatti otettiin normaaliin viihdekäyttöönsä. Telkkari suoltaa viihdesisältöä ja minä kirjoittelen tätä windows läppärillä. Kyllä tämäkin raspbmc jakelu on ihan oikea linux, vaikka melkein kaikki näyttää joltain muulta. Otin läppärilläni raspbmc:hen sshyhteyden ohjelmalla Putty. Käynnistin raspissa komentoriviltä ohjelman ftp ja siirsin ruutukaappaukseni ”jonnekinTurkuun”. Alempana on tilannekuva siirtotapahtuman alkuvaiheesta. Kaappauskuvat löytyivät käyttäjän pi kotihakemistosta. Suoritin siirron etäpalvelimeni ennalta valittuun hakemistoon komennolla mput *.png. Mustan ruudun taika toteutui eivätkä kuvat lipsahtaneet esimerkiksi ruotsinlaivalle. Etäpalvelimeltani siirsin sortimentin tälle ”kirjoituskoneelleni” TotalCommanderin ftp:llä. Voi tuntua monimutkaiselta, mutta on kätevää. Voi olla, että myöhemmin selvitän myös raspbmc:n ftp:n käytön, mutta käyhän se näinkin. Menopaluukuvat kelpaavat siinä missä muutkin. Uuden raspini ominaisuuksista olen kokeillut rsssyötteiden lisäksi vidoleikkieden katselua youtubesta. Ardrone helikopterin lennätyskuvat näkyivät pätkimättä. Laite osaa vaatimattomasta 512 MB keskusmuististaan huolimatta tuupata videovirtaa taulutelkkarimme isolle näytölle. On juhlavaa katseltavaa. Uusissa telkkareissahan on mukana nettiominaisuuksia. Hintaa niillä ominaisuuksilla taitaa olla vähän enemmän kuin tällä vaatimattomalla raspilisäykselläni, jota ehkä tässä voisi kutsua sulautetuksi järjestelmäksi. Tutkittavaa on ja tutustumista riittää. Pilvipalvelut ovat tulleet mukaan kotienkin tietotekniikan hyödyntämiseen. Meillä on runsaasti matkakuvia ja videoleikkeitä Picasaweb:issä. Linkitin Picasaweb:in tiedostomme raspilla katseltavaksi. Sekä videoleikkeet että kuvien selailu toimivat moitteettomasti ja näkymät olivat upeita. Pitää ottaa työn alle muutama muukin pilvipalvelu. Telkkarimme näytölle saamme myös selkeän sääennusteen. Aiomme tutkia sääruutumme luotettavuutta pistämällä nenämme silloin tällöin varovasti ulos ovenraosta. Tammikuun lopulla 2013 Hannu Haapasaari Mikrofan jäsenlehti 1/2013 7 Windows 8 — ensikokemuksia äänipiirit. Lopuksi Windows päivittyi. Panu Pyyvaara Aluksi tietysti yritetään tehdä varmuuskopiot järjestelmästä DVD levylle. En saanut sitä onnistumaan, mutta sain kumminkin näköistiedoston isolle 16 Gtavun muistitikulle. Ystäväni osti tarjouksessa olevan tietokoneen, Kone voidaan käynnistää tikulta hätätapauksessa. jossa oli Windows 8 käyttöjärjestelmä. Hän on Ensin tietysti on yritettävä koneen omaa pyytänyt apuani tietokoneasioissa useasti. Nyt Palautus/Recovery ominaisuutta. Viruksien ja meni sormi suuhun — en tuntenut tätä uutta haittaohjelmien torjuntaohjelman kanssa kone Windowsia! Kuinka pystyin pitämään maineeni sekosi. Koneessa on 60 päivän ajan Norton. yllä ”asiantuntijana”. Varmaan suurin osa teistä Tehtäväpalkin oikeassa kulmassa olevan viirin kerholaisista on saman laisessa tilanteessa — viereen tuli punainen risti. Kun sitä klikkasi ja annamme apua mielellämme, jos voimme. siirtyi eteenpäin valikoissa, tuli tiedotus ettei Kerholaisina meidän on oltava ajan tasalla ja viruksentorjunta ollut päällä. Kehotti valitsemaan otettava haasteet vastaan. Tämä auttaa pitämään harmaat aivosolumme vilkkaina emmekä vanhene joko Nortonin tai Defenderin. Ne eivät kuitenkaan menneet päälle ja punainen risti niin nopeasti. Ei auttanut muu kun ostaa sama kone itselle vajaan ärsytti jatkossa. Ja sitten tapahtui: kone hidastui valtavasti. Ohjelmien lataus kesti ikuisuuden. viikon päästä. Tarjous oli yhä voimassa ja sain mielestäni kunnon koneen, jossa on kahden vuoden Silloin täytyi tehdä aikaisemmista Windowsista tuttu palautus siihen hetkeen kun kone toimi vielä takuu. Erään asiantuntijan mukaan koneen yksi kunnolla. Palautuksen jälkeen kone toimi hyvän laadun merkki on se että koneeseen kunnolla. Poistin Nortonin ja laitoin Windowsin annetaan tämä kahden vuoden takuu. Olen nyt oman Defenderin päälle. Se toimii kuulemma pelannut koneen kanssa kuukauden verran. Tämä nykyään niin viruksen torjujana kuin kone ja tämä käyttöjärjestelmä on ainakin minun mielestäni paras Windows. Siinä on paljon vanhaa haittaohjelmien kyttääjänä. Windowsin oma ja myös uusia hienoja oivalluksia. Ehkä osa näistä palomuuri laitettiin myös päälle. Koneen mukana tulee kohtalaisen hyvä uusista ominaisuuksista on vain tässä ohjetiedosto, joka on .pdf muodossa. Oli kätevää kannettavassa tietokonetyypissä. Iso yllätys oli aluksi koneen alkaessa päivittämään Windowsia ja katsella ohjetta toisessa tietokoneessa ja räplätä tätä Windows 8:aa. koneen omia laitteita ja piirejä. Mm biosit Ohjetiedosto ei ole kaiken kattava. Hyvillä päivittyivät ensimmäisenä, sitten grafiikkapiirit ja kysymyksillä netistä löytää hyviä ohjeita. On 8 Mikrofan jäsenlehti 1/2013 jopa pitkiä ohjetekstejä katseltavaksi. Kumma kyllä niitä ei voi tallettaa omaan koneeseen, vaikka ne ovat .pdf muodossa. Kun halusin koneen käynnistyvän ilman salasanan kyselyä, löytyi vastaus netistä. Sitten vielä muutama perustieto koneen käytöstä: Koneen saa sammumaan kummassakin näytössä, kun vie hiiren oikeaan laitaan. Sieltä avautuu valikko, josta valitaan alin kohta. Sitä kautta kone sammutetaan. Voi tietysti asettaa koneen sammumaan, kun painetaan käynnistinnappulaa tai kannettavassa kun sulkee kannen. Ohjelmat lopetetaan joko ohjelman sisältä esimerkiksi oikeasta yläkulman X:stä vanhaan malliin tai viemällä hiiri aivan ylälaitaan kunnes kohdistin muuttuu kämmeneksi. Hiiren ykkönen alhaalla vedetään aivan näytön alareunaan, niin ohjelma sammuu. Kaikki ohjelmat saa näkyviin viemällä hiiri aloitusnäytössä oikeaan alakulmaan. ymmärrän Lontoon kieltä, on mielenkiintoista katsoa BBC:n CNN:n ja muutaman muun kanavan ohjelmia. Joiltakin kanavilta tuli vanhahkoja amerikkalaisia sarjoja. Osa on ajankohtaisohjelmia, mm CNN kanavalla haastateltiin Floridassa sängyn kanssa ilmestyneeseen kuoppaan hautautuneen miehen veljeä, joka yritti kaivaa lapiolla veljeään ja kuuli hänen hätähuutonsa, mutta ei saanut veljeään enää ylös. Vajoaman reunat olivat murtuneet ja miestä oli mahdotonta saada enää ylös. Toisessa uutiskatsauksessa näytettiin noin kahden sängyn levyinen aukko lattiassa ja kaivurit hajottamassa taloa. Vaikka kaivureissa oli pitkät varret, en olisi uskaltanut mennä noin lähelle. Naapuritalojen asukkaat kuulemma evakuoidaan lisävajoamisien pelosta. Aloitusnäytön ja työpöytänäytön välillä liikutaan mm. Windowsnäppäimellä. Asennettavista ohjelmista tulee aloitusnäyttöön ruutu, jota näppäämällä päästään ohjelmaan. Kaupparuudun kautta pääsee hakemaan uusia ohjelmia. Täytyy rekisteröityä Microsoft tiliin. Sen jälkeen voi hakea joko ilmaisia tai maksullisia ohjelmia ”Kauppa” ruudun avulla. Minä ihastuin mm. muutamaan englanninkieliseen televisiokanavaan. Koska Mikrofan jäsenlehti 1/2013 9 Lämpötilan mittaus LM335 anturilla Lämpötilan mittaaminen on helppoa, mutta riittävän tarkkuuden saavuttaminen vaatii temppuja. Kokeilin LM335 anturia, koska sen käyttäminen on helppoa ja tarkkutta saa lisäämällä trimmerin. Yleensä olen käyttänyt SMT160 anturia, joka antaa lämpötilan pulssimuotona. SMT160 antaa hyvän tarkkuuden kunhan pulssilevysmittaus tehdään tarkasti. Voin joskus palata tähän, mutta esittelen nyt LM335:n. LM335 on pienen transistorin näköinen anturi. Keskimmäinen jalka kytketään +5V:iin 2kohm:n vastuksen kautta. Sama jalka kytketään myös analog in nastaan 0. Seuraavaksi kytketään edestä katsottuna oikea jalka maatasoon (GND). Kuvassa on lisätty 10k trimmeri, joka parantaa huomattavasti anturin tarkkuutta. Anturi antaa 10mV/°K. Kaikkihan muistavat, että 0°C= 273.15°K (Kelvin) Ohjelma on rakennettu käyttäen Arduino kirjastoa Simple Timer. Tällä kirjastolla voidaan ajastaa eri rutiineja. Sitä voisi kutsua köyhän miehen moniajoksi. Se on tosi näppärä ja ryhdikäs tapa ohjelmoida. Kytkentäkaavio on piirretty Fritzing- nimisellä ohjelmalla. Ohjelma soveltuu erityisesti ns. breadboard (koekytkentä levy) projektien dokumentointeihin. // LM335 Lämpötilamittaus käyttäen SimpleTimer #define LM335_PIN 0 // anturi kytketty A0:aan #include <SimpleTimer.h> int mittaus_laskuri=0; unsigned int summa =0; float lm335_keskiarvo = 0; // SimpleTimer timer; //luodaan ajastin void setup() { Serial.begin(9600); // alustetaan sarjaliikenne timer.setInterval(1000, loop1000ms); // 1 sekunti timer.setInterval(5000, loop5000ms); // 5 sekuntia timer.setInterval(10000, loop10000ms); // 10 sekuntia } 10 Mikrofan jäsenlehti 1/2013 void loop(){ timer.run(); //pääohjelmassa ei tarvita muuta } void loop1000ms(void){ // Luetaan AD muunnos, 10 bittiä summa += analogRead(LM335_PIN); mittaus_laskuri++; } void loop5000ms(void){ //lasketaan lämpötila kerätyistä mittauksista lm335_keskiarvo= float(summa)/mittaus_laskuri/2 -274.0; mittaus_laskuri=0; summa =0; } void loop10000ms(void){ Serial.print("Lampotila="); Serial.println(lm335_keskiarvo); } Tom Höglund Arduino ja NTC vastus Arduino on peruskaman näköinen digitalipiiri.Sillä näkee nimittäin.Jos osaa. No minähän en tietty osannut. Ainakaan Arduinolla. Henkka sai kuitenkion innostumaan ja niin kokeet pystyyn. Arduino.cc sivuilta ohjelma ja asennus PC koneeseen. Jatkossa selvisi, että softan saa pyörimään MACissä ja Linuxissa vaivattomasti. Kunhan ei sotkeudu Pythoniin. Sitä tarvitsee vasta Prosessing-liittymässä. Arduino on USB-piuhassa roikkuva prossukortti, jonka saa jännite syotettönsä samasta ja saa syötettyä myös virtalähde liittimestä. Ominaisuuksia on toisillekin jakaa, mutta ensin oli tavoitteena yksinkertainen lämpötilamittaus.Siis netistä kelaamaan tietoa. Esimerkkiohjelmia tulee mukanakin, sekös nyt aloittelijalle kelpaa ? ;) Muistikuvia oli helpoista jutuista, jota pojat oli kertoneet, oli LM35, PTC100, NTC100, 8020 piiri joka menee sarjaliitäntään, jne.. Mikä niistä on helpoin. Lähdin LM35 kokeiluista, Helppoa. Yksinkertaista. Antaa lukemaa. Vaan ei annakaan pakkasesta helpolla. Kuka käski laajentamaan aluetta. Mikrofan jäsenlehti 1/2013 11 Sitten ystävät kertoivat parista hyvästä piiiristä. En niitä tietty ottanut, koska niissä oli erikoisempia väyliä ja ajoituksia. Silmiin osui SHT15 shield kaupasta ja ylistävät tiedot lämmön ja kosteuden mittaamisesta samalla piirillä. No senkin sain pelaamaan. Väylä vaan silläkin oli omilla kommervenkeillään.Meni siis aikaa. Piti oikein skooppi hankkia. Jähmettyi vaan mökillä +18°C alapuolella ja ilmeisesti väylä ei suostunut kellottumaan oikein. Siis liian vaikeaa. Muitakin kokeilin, muttta päätin palata KISS menetelmään puolelle. Yksinkertainen NTC vastus toimimaan. Siihen löytyy helppo ohje NTC10. tyypille. Epälinearisuudesta viis, saahan tuon varmaan map funktiolla kartalle, kalibroiden. Sain sen toimimaan aika hyvin ja kun hakee suppeaa mittausaluetta, on se helpohko haarukoida melkein oikein. Esim. mittaamalla kolmea pistettä ja oikomalla niiden välit suoriksi map funktiolla. Map vaan ei ollutkaan helppo voimakkaasti epälinearisessa funktiossa. Muutenkin iso mittausalue tuottaa isot virheet reunoilla AD-muuntimesta johtuen. Mittaus siis soveltuu esim huoneenlämmön mittaukseen ja säätöön. Lämmön trendin saa selville isommallakin mittausalueelöla, jos ei katso arvoja vaan muutosta. Netistä löytyi vielä laskentafunktio, joka sopi kuin nenä päähän. Lue: Arduino kykeni suorittamaan. Kytkentä Ohjelma: // Ohjelma 10kOhm negatiivisella lämpötilariippuvuus vastuksella ( NTC ) // mittaamiseen Arduinolla #include <math.h> 12 // käyttää math kirjastoa laskuihin // erillis funktio, jolla lasketaan lämpötila double Thermister(int RawADC) { double T; // muuttuja lämpötilalle // käytetään vaiheittain laskuissa T =log(((10240000/RawADC)-10000)); // laskee termistorin arvon // olettaa 10kOhm vastuksia T =1/(0.001129148+(0.000234125+(0.0000000876741*T*T))*T); // kaava T =T-273.15; // Muuntaa Kelvin Celciukseksi return T; Mikrofan jäsenlehti 1/2013 } void setup() { Serial.begin(9600); } // alustus void loop() { // pääohjelma kutsuu aliohjelmaa ja lähettää sarjaliikenteen Serial.println(int(Thermister(analogRead(2)))); // tulosta Celcius delay(1000); // Odota sekuntti } ----------------------------------------Funktio, jolla lasketaan epälineaarisesta lämpötila on tunnettu nimellä Steinhart-Hart Thermistor Equation: Lämpötila Kelvineissä = 1 / {A + B[ln(R)] + C[ln(R)]^3} missä A = 0.001129148, B = 0.000234125 and C = 8.76741E-08 R =((10240000/mittauslukema) - 10000); // Olettaen 10k vastus. Lisäoppia: - Osta NTC-vastus, jonka ominaisuudet on tunnettu. Ensimmäiset ostamani erosivat toisesta satsista selkeästi. - Pidä Arduinon jännite vakaana tai kompensoi jännitevaihtelu joko laskemalla tai referenssi – mittausjänniteellä. - Älä pidä lukemaan totuutena vaan likiarvona. Muunnos tekee vain noin puolen asteen välein lukemia. - käytä jotain itsessään kalibroitus mittausta mieluummin laajalla alueella Heikki Aumala. Mikrofan jäsenlehti 1/2013 13 Mikrofanin kevään 2013 retkikohde: Kukkian leirikeskus (Kukkian Keidas Oy) Pälkäneen Kuohijoki, osoite Harjuntie 41, Kuohijoki. Ajankohta: meno puolenpäivän aikaan lauantaina 20.4. ja paluu samoin puolenpäivän aikaan sunnuntaina 21.4. Matkan pituus Tampereen Keskustorilta Kuohijoelle on 76 km ja matkaaika noin 1 tunti 20 min. Kimppakyyti järjestetään. Hinta hengeltä 55€ Sisältää kokoustilan käytön, (Risto tuo datatykin), saapumispäivänä keittoruuan, iltapäiväkahvin ja illalla saunottelun jälkeen saunamakkarat. Saunakaljat saa nauttia omasta pullosta. Yöpyminen valinnaisessa uuden rakennuksen huoneessa yksin tai porukalla. (Parvella tai alakerrassa). Huoneissa oma wc. Kuva Risto Korkee Sunnuntaina aamiaisen sekä kävelyretken 100 metrin päähän Kukkiajärven rantaan ihailemaan maisemia uudelta laiturilta. Omat lakanat ja pyyhkeet mukaan. Lisätietoa ja valokuvia löytyy nettisivulta www.kukkiankeidas.fi Kuva Risto Korkee Leirin ohjelma avoinna. Tiedusteluihin vastaa Risto Korkee puh. 0400 775 635 Ilmoittautumisia otetaan vastaan osoitteissa [email protected] sekä [email protected] Kuva Risto Korkee 14 Mikrofan jäsenlehti 1/2013 Valokuvia Mikofanin tapahtumista vuosien varrelta. (kuvat Syysleirillä Laurilan mökeillä Lempäälässä lokakuussa vuonna 2004. Hannu esitelmöi. Mikrofanin 30v juhlassa oli kunnavieraana emeritusprofessori Osmo A. Wiio, joka on edemennyt tämän vuode helmikuussa. Kuvassa vasemmalta Hannu, Reino, prof. Wiio, Kirsti ja Martti Röyskö. Markku Sohkanen) Tiedostojen tutkintaa takkatulen lämmössä Laurilan mökeillä vuonna 2004. Kuvassa Risto ja Markku Mikrofanin 30v juhlan tulevaisuupaneeli. Vasemmalta emriitusprofessori Osmo A. Wiio, Nokian Vice President Mikko Terho ja tietokirjailija Limmo Rousku. Paneelin juontajana toimi Risto Leppänen. Mikrofan jäsenlehti 1/2013 15 2 16 Mikrofan jäsenlehti 1/2013
© Copyright 2024