ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2013 alkaen - Etelä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2013 ALKAEN Valtuuston hyväksymä 25.5.2012 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja palvelutasopäätöksen hallinnollinen käsittely 2. Ensihoidon palvelutasoon liittyvät säädökset ja ohjeet 3. Etelä-Savon ensihoitopalvelun tehtävät ja strategiset tavoitteet 4. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoidon riskianalyysi ja riskialueet Riskialueet Riskialuekartta Riskialueiden jakautuminen kunnittain Taajamien tavoitettavuusajat nykyisistä ensihoitopalvelun asemapaikoista 5. Etelä-Savon Ensihoitopalvelun rakenne 1.1.2013 Ensihoitopalvelun toiminta-alueet, yksiköiden taso ja niiden sijoittelu Ensihoitoyksiköiden sijoittelu ja taso graafisesti 1.1.–31.12.2012 Ensihoitoyksiköiden sijoittelu ja taso graafisesti 1.1.2013 alkaen Ensihoitoyksiköt 2013 Ensihoitopalvelun saatavuus Ensihoitopalvelun yksiköiden lähtövalmius 6. Etelä-Savon ensihoitopalvelun johtaminen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri Ensihoitokeskuksen vastaava ensihoitoesimies Ensihoitopalvelun kenttäjohtajat Ensihoitopalvelun hoitotason ensihoitaja 7. Henkilöstön koulutusvaatimukset Ensivasteyksikkö Perustason ensihoidon yksikkö Hoitotason ensihoidon yksikkö Kenttäjohtaja Ensihoitolääkäri Ylläpitokoulutus ja koulutuksen arviointi 8. Hätäkeskukselle annettava ohjeistus koskien ensihoitopalvelun käyttöä 9. Virka-apu 10. Etelä-Savon Ensihoitopalvelun järjestäminen Johtamisjärjestelmän henkilöstö Ensihoitopalvelun henkilöstö Ensivasteyksiköt Tukipalvelut Aikataulu 11. Tukipalvelut Infrastruktuuri Ajoneuvot Henkilöstön varustehuoltopalvelu Tietoliikenne Laitehankinnat Apteekki- ja kulutustavara 12. Aikataulu 13 Tehtävät sopimukset 14. Raportointi 15. Kustannusten kohdentaminen 3 1. JOHDANTO JA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN HALLINNOLLINEN KÄSITTELY Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (HE 90/2010) siirtää kuntien järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien tehtäväksi 2013 mennessä. Toimintakokonaisuutta kutsutaan jatkossa ensihoitopalveluksi, ja siitä tulee kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Samalla luovutaan käsitteestä sairaankuljetus. Jatkossa ensihoitopalvelu on terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista ja kuljetuksesta. Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopalvelun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaottelun mukaisesti sekä kuvataan tarkemmin palvelunsisältöä. Palvelutasopäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat (STM Opas Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen tekemisestä 2011) Turvataan palvelutarpeeltaan (riskiluokaltaan) samanlaisille alueille samantasoinen ensihoitopalvelu Tuotetaan käytössä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti Tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka yms.) alueellisesti määritellyssä vasteajassa. Ensihoidon palvelutasopäätöksen lähtökohtana on turvata mahdollisimman tasa-arvoisen ensihoitopalvelujen saanti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelusta vastaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä Mikkelin keskussairaalan ensihoitokeskus, joka toimii Ensihoitopalvelujen järjestämisvastuussa olevana palveluyksikkönä. Ensihoitokeskuksen ylilääkäri vastaa käytännössä palvelutasopäätöksen valmistelusta. Palvelutasopäätöksen valmistelussa on mukana Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin johtajan asettama työryhmä. Palvelutasopäätösesitys tuodaan 2.5.2012 Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin hallitukselle, joka tekee esityksen sairaanhoitopiirin valtuustolle. Nyt tehtävä esitys käsittää ajanjakson 2013 vuoden alusta ja se sisältää portaittain etenevän toiminnan kehittämisen ensihoitokeskukselle kertyvän tilastotiedon ja toiminnan kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella. Ensihoitotoiminnan kehittämistä varten ensihoitokeskukseen perustetaan sen toimintaa ohjaava johtoryhmä, jossa ovat edustettuina tärkeimmät yhteistyökumppanit. 4 2. ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET Terveydenhuoltolaki (HE 90/2010) 39§ Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. 40§ Ensihoitopalvelun sisältö Ensihoitopalveluun sisältyy: 1) Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. 2) Tarvittaessa potilaan, hänen läheistensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 3) Osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja 4) Virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaiselle, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. 5 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (6.4.2011) 2§ Ensihoitopalvelun tehtävät 1) Vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta; 2) Vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta; 3) Laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi; 4) Sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä; 5) Sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja –kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; 6) Vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa asioissa; 7) Tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit; 8) Seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi; 9) Tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa alueellisissa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoidon palvelutasopäätöksessä sovittu; 10) Sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (Taktinen ensihoito) Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset 6 onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskiluokkiin §:ssä säädetyllä tavalla. Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat ensihoitopalvelun yksiköille kussakin §:n mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa. Ensihoitopalvelun riskialueluokat Riskialueluokka: enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa Riskialueluokka 2: vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa, mutta enemmän kuin yksi viikossa Riskialueluokka 3: vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa Riskialueluokka 4: vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie Riskialueluokka 5: alueella ei ole vakinaista asutusta Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvion perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan seuraavasti: A-luokan tehtävä: korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä: todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta C-luokan tehtävä: avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia D-luokan tehtävä: avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi Tavoittamisaikojen määrittely Palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä A- ja Btehtäväkiireellisyysluokassa minuutin ja kuinka suuri osuus 15 minuutin sisällä 7 hälytyksestä. C- luokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään ensihoitopalvelun yksiköllä tavoittamaan 30 minuutin ja D- luokan tehtävissä tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B- tehtäväkiireellisyysluokassa tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt yksikön siihen, kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirien tulee sopia yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueidensa ensihoitotehtävien hoitamisesta. Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriautot. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus: 1) Ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus; 2) Perustason ensihoidon yksikössä; a) Ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus; ja b) Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö; 3) Hoitotason ensihoidon yksikössä: a) Ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma; ja b)Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan momentissa mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Lisäksi momenttia ei sovelleta rajavartiolaitoksen helikopteriyksikön kokoonpanoon ja varustukseen sekä miehistön pätevyyksiin toiminnassa, josta säädetään meripelastuslaissa (1145/2001) 8 Johtamisjärjestelmä Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa alueen ensihoitopalvelua ja sen toimintaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on järjestettävä alueellaan ympärivuorokautisesti ensihoitolääkärin päivystys vähintään yhteen toimipisteeseen. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa toiminta-alueensa tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja vastaa hoito-ohjeiden antamisesta ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle. Sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Kenttäjohtajat ovat ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun tilannejohtajia ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa. 10 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on: 1) Hoitotason ensihoitajana osallistua ensihoitotehtävien hoitamiseen; 2) Usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä; 3) Tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat. Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus. 9 3. ETELÄ-SAVON ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET TAVOITTEET Terveydenhuoltolain 39 §:n ja STM:n asetus ensihoitopalvelusta §:n määrittävät Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin Ensihoitopalvelun. Ensihoitopalvelun tehtävät Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön; Ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; Tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; Osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; Virka-avun antaminen muun muassa poliisille ja pelastusviranomaisille, niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Sairaanhoitopiiri päättää tässä palvelutasopäätöksessä myös ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Lisäksi voidaan suorittaa tukitehtäviä, mikäli tämä katsotaan yhdessä alueen perusterveydenhuollon kanssa tarkoituksenmukaiseksi, eivätkä nämä tukitehtävät vaaranna ensihoitovalmiutta tai muutoin vaaranna potilasturvallisuutta. Ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet Ensihoitopalvelu muodostaa tehokkaan ja nopean palvelukokonaisuuden yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys- ja tehohoitopalvelujen kanssa. Kriittisesti sairastuneet potilaat tavoitetaan lääketieteellisesti arvioiden hyväksyttävällä viiveellä koko maakunnan alueella. Samantasoista ensihoitopalvelua tullaan tarjoamaan riskeiltään ja palvelutarpeeltaan samanlaisilla alueilla. Tavoitteena on osaavan, hyvin johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestäminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelle luomalla toiminnallinen kokonaisuus ilman kuntarajoja. Hyväksyttävää on kuitenkin, että ennakoimattomissa ensihoidon ruuhkatilanteissa, suuronnettomuuksissa tai joissakin erityistilanteissa tavoittamisviiveet väistämättä kasvavat. Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti tarjoten asiantuntevaa, vaikuttavaa ja oikea aikaista hoitoa oikeille potilasryhmille, keskittyen erityisesti väestön informoimiseen, hoidon tarpeen arvioon potilaan luona tai tapahtumapaikalla ja ohjaamiseen, turvalliseen kotiin jättämiseen sekä tarvittaessa kuljettamiseen kulloinkin tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Tavoitteena on ensihoitopalvelun korkea tuloksellisuus; tuottavuus, vaikuttavuus ja tehokkuus. Erityisenä painopisteenä on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit oikein 10 hillitsemään palvelujen kysynnän kasvua. Ensihoitopalvelua tehostamalla pyritään terveydenhuollon kokonaiskustannusten vähentämiseen. Ensihoitopalvelun yhtenä painopisteenä on tuoda erikoissairaanhoidon erityisosaaminen hoidon tarpeen arviossa osaksi perusterveydenhuollon päätöksentekoa. Sillä hillitään erikoissairaanhoidon tarvetta muodostamalla lähipalveluna saumaton palvelukokonaisuus oman alueen perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja vuodeosastotoimintojen kanssa tilanteissa, joissa potilaan hoidon tarpeen arvion jälkeen ei ole kyse erikoissairaanhoitoa vaativasta tilanteesta. Ensihoitopalvelu arvostaa ja kehittää ensihoitohenkilöstönsä osaamista laaja-alaisesti huomioiden ikääntyvän väestön tarpeet. Ensihoitopalvelu on vetovoimainen työpaikka tarjoten henkilöstölleen dynaamisen kehittymismahdollisuuden ja sillä varmistetaan myös tulevaisuudessa ensihoitohenkilöstön saatavuus. 4. ETELÄ-SAVON ENSIHOIDON RISKIANALYYSI JA RISKIALUEET Riskialueet Ensihoidon riskianalyysi on toteutettu STM:n Ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaisesti. Riskianalyysin pohjana oleva riskiruutujaottelu on toteutettu väestötietoihin ja Hätäkeskuslaitokselta saatuihin 2010 vuoden tehtävätilastoihin. Riskiruutujen tehtäväennustemallin korrelaatio vuonna 2010 toteutuneisiin ensihoitotehtäviin on noin 92 %. Riskialueet on muodostettu perustuen eri riskiruutujen määrään kokonaisuutena riskiluokissa 1–3, huomioiden alueen asukas- ja tehtävämäärät 2010 sekä muut riskiä kohottavat tekijät. Riskialueet ovat maantieteellisiä kokonaisuuksia, eivät pelkästään taajamia. 11 Riskialuekartta 12 Riskialueiden jakautuminen kunnittain 13 Taajamien tavoitettavuusajat nykyisistä ensihoitopalvelun tukikohdista: Kehät tarkoittavat 8, 15 ja 30 minuutin tavoitettavuusaikaa. Tavoitettavuus silloin, kun Hirvensalmen, Ristiinan EVY:t ja Itä-Savon yksiköt ovat mukana. 14 5. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun rakenne Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin Ensihoitopalvelu toimii osana kokonaisuudesta, jonka toiminta perustuu yhteen ympärivuorokautisesti päivystävään terveydenhuollon kaikkien erikoisalojen toimipisteeseen Mikkelin keskussairaalassa. Kyseinen päivystyspiste on myös ainoa yleislääkäripäivystys koko sairaanhoitopiirin alueella yöaikaan. Toiminta-alueella yksiköitä käytetään tarkoituksenmukaisesti hätäkeskuksen hälytyksen perusteella. Kenttäjohtaja seuraa yksiköiden käyttöä ja tarvittaessa voi priorisoida tehtäviä ja tehdä valmiussiirtoja (Siirtää yksikön asemapaikkaa tai nostaa yksikön välittömään lähtövalmiuteen). Toiminta-alueen päivittäistoiminnasta, häiriö-/poikkeus- ja ruuhkatilanteiden havaitsemisesta ja johtamisesta vastaa toiminta-alueen kenttäjohtaja. Kenttäjohtajien tarkempi tehtäväkuvaus on kohdassa 6. Ensihoitopalvelun toiminta-alueet, yksiköiden taso ja niiden sijoittelu Ensihoitopalvelun yksiköt muodostavat toiminta-alueita, jotka on rakennettu niin että riskialueilla 1–2 on hoitotason (H+H tai H+P) ensihoidon yksikön palvelut saatavissa 30 min sisällä. Pääosa riskialueesta voidaan kattaa samoilla yksiköillä. Perustason ensihoidon yksiköt (P+P) sijoitellaan tukiyksiköiksi näille toiminta-alueille perustuen tehtävämääriin. Lisäksi perustason yksiköitä sijoitetaan riskialue 3:lle. Ensivasteyksiköt sijoitellaan pääsääntöisesti kaikkiin niihin taajamiin, joissa on riskiruutu 1–2 alueita. 15 Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittelu ja taso graafisesti 1.1.–31.12.2012 TILANNE 2012 EPS 00 EVY EES 524 EES 534 EES 535 EVY EVY EVY EES 632 EES 521 EES 522 EES 523 EES 531 EES 532 EVY EVY EES 51 EVY EVY EES 631 EVY EVY EVY EVY EES 637 EES 636 EES 638 EVY Savitaipale EES x2x = H+H/H+P EES x3x = P+P EES x3x = PALOMIES Joroisten ensihoitopalvelu tukeutuu Varkauteen ja Suomenniemen Savitaipaleeseen. 16 Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittelu ja taso graafisesti tulevaisuudessa VUODESTA 2013 ALK. RAKENNETTAVA VALMIUS EES 535 EES 535 EPS 00 EVY EES 524 EES 534 EVY EVY EVY EES X2X EES 521 EES 531 EES 522 EES 523 EES 532 EVY EES 51 EVY EVY EES X2X EVY EVY EVY EES X3X EVY EES 637 EES X2X EVY EES X3X EES X2X EES x2x = H+H/H+P EVY EES x3x = P+P Savitaipale EES x3x = PALOMIES Kaikkia esityksessä olevia yksiköitä ei saada käyntiin vuoden 2013 alusta. Yksityisten sopimukset siirtyvät sellaisinaan sairaanhoitopiirille. Palomiesten käyttöön perustuvat ensihoitoyksiköt ovat sallittuja vain poikkeustilanteissa. EVY:jen valmiuksia Haukivuorella ja Hirvensalmella tulisi vahvistaa. 17 Ensihoitoyksiköt 2013 alkaen Yksiköiden käyttöön vaikuttaa lakiin perustuva määräys, että ensihoitotehtävissä saa vain poikkeustilanteissa käyttää pelkästään pelastajiin perustuvaa miehitystä. Yksiköiden käyttöä on tarkasteltava alueellisena kokonaisuutena, kuntarajat eivät vaikuta palvelun käyttöön. Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittelu asemapaikoittain, yksiköiden lukumäärä ja valmius/varavalmius aika. Hoitotason ensihoidon yksiköt Mikkeli 3kpl 24h/7vrk kpl Perustason ensihoidon yksiköt Mikkeli kpl kpl 1kpl 12h/0 Pieksämäki kpl 24h/7vrk Pertunmaa 1kpl 12h/12h Juva kpl 12h/12h Ristiina 1kpl 12h/12h Kangasniemi kpl 12h/12h Joroinen kpl 12h/12h Mäntyharju kpl 12h/12h Hirvensalmi kpl 12h/12h Puumala kpl 12h/12h Ensivasteyksiköt 13 kpl Mikkeli Pieksämäki Haukivuori Kangasniemi Virtasalmi Jäppilä Juva Puumala Ristiina Mäntyharju Hirvensalmi Pertunmaa Joroinen 18 Ensihoitopalvelun saatavuus Ensihoitopalvelun saatavuus koostuu toiminta-alueittain ensihoitoyksiköiden lähtövalmiudesta (asemapaikalta välittömästi, kotivarallaolosta 15 min, kotivarallaolosta muu valmius) ja tehtävämääristä (päällekkäistehtävät). Lähtövalmiuden suunnittelussa on lähtökohtana pidetty riskialueelle 1–2 sijoitettavaa vähintään yhtä lähtövalmiudessa olevaa yksikköä, joka toimii aluevastuussa omalla toiminta-alueellaan. Ensihoitopalvelun saatavuus perustuu 2010 Etelä-Savon hätäkeskuksen tehtävätilastointiin ja siitä saatuun tavoittamisviivearvioon eri riskiluokissa. Tavoitteellista osuutta (%) on arvioitu suhteessa ensihoitopalvelun toiminta-alueeseen, lähtövalmiuteen ja tehtävämääriin. Ensihoitopalvelun saatavuuden palvelutaso tavoittamisajan mukaan riskiluokka-alueittain koko sairaanhoitopiirin alueella keskimäärin (hätäkeskuksen hälytyksestä ensihoitopalvelun yksikkö kohteessa) A 8min B 15min A+B 30min C 30min D 120 min 1 90 95 95 95 90 2 70 80 90 80 90 3 40 70 80 70 90 4 20 50 50 50 90 Ensihoitopalvelun yksiköiden lähtövalmius Esitys yksiköiden lähtövalmiudesta kunnittain Asemapaikka Taso Välitön lähtövalmius 15 min. Varallaolo Mikkeli H+H 24/7 Mikkeli H+P 24/7 Mikkeli H+P 24/7 Mikkeli P+P 10-20 Pieksämäki H+P 24/7 Pieksämäki H+P 24/7 Kangasniemi H+P 08-20 20-08 Juva H+P 08-20 20-08 Puumala H+P 08-20 20-08 19 Mäntyharju H+P 08-20 20-08 Ristiina P+P 08-20 20-08 Pertunmaa P+P 08-20 20-08 Joroinen P+P 08-20 20-08 Hirvensalmi P+P 08-20 20-08 Ensihoidon toteutumista seurataan vuoden 2012 ja 2013 aikana ja mikäli palvelutaso ei vastaa lain vaatimuksia, yksiköiden sijoittelua ja/tai määrää tullaan korjaamaan. Tätä koskevat esitykset käsitellään sairaanhoitopiirin toimielimissä ensihoitokeskuksen esityksestä. 6. ENSIHOITOPALVELUN JOHTAMINEN Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri Johtaa ensihoitopalvelua Laatii ohjeet ensihoitopalvelun toiminnasta sekä päivittäistoiminnan että päivittäistoiminnasta poikkeavan erityistilanteen osalta Laatii ensihoitopalvelun hälytysohjeet Laatii yhdessä vastaavan ensihoitoesimiehen kanssa virka-apusopimukset muiden viranomaisten kanssa Vastaa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun liittyvissä asioissa Vastaa yhdessä vastaavan ensihoitoesimiehen kanssa ensihoitopalvelun taloussuunnittelusta Ensihoitokeskuksen vastaava ensihoitoesimies Vastaa ensihoitohenkilöstön henkilöstöhallinnasta, työvuorosuunnittelusta ja koulutuksesta sairaanhoitopiirin omana toimintana tuotetun palvelun osalta Vastaa ensihoitopalvelun ajoneuvo- ja infrastruktuurisuunnittelusta yhdessä sairaanhoitopiirin tukipalveluiden kanssa Huolehtii ensihoitojärjestelmän valmius- ja varautumissuunnittelusta Operatiivinen ja lääkinnällinen tilannejohtaminen omalta osaltaan sekä suuronnettomuustilanteissa esikuntatyöskentely 20 Ensihoitopalvelun kenttäjohtajat Hoitotason ensihoitajana osallistuvat ensihoitotehtävien hoitamiseen Usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä Tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalveluiden kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat Operatiivinen ja lääkinnällinen tilannejohtaminen omalta osaltaan sekä suuronnettomuustilanteissa esikuntatyöskentely Ensihoidon kenttäjohtajan tärkein lakisääteinen tehtävä on ympärivuorokautinen ensihoitovalmiuden ylläpitäminen. Ensihoitopalvelun hoitotason ensihoitaja Toimii yksittäisen potilastilanteen vastaavana hoitajana Toimii monipotilas-/moniviranomaistehtävän tilannejohtajana kunnes päivystävä kenttäjohtaja ottaa johtovastuun Raportoi tuleville ensihoitopalvelun yksiköille 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUSVAATIMUKSET ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖISSÄ Ensivasteyksikkö Ensivasteyksikön muodostaa vähintään kaksi ensiauttajatoimintaan koulutettua henkilöä. Koulutuksen tulee olla Ensihoitokeskuksen hyväksymä riippumatta palveluntuottamistavasta. Perustason ensihoidon yksikkö Perustason ensihoitopalvelun yksikön muodostaa kaksi henkilö, joista toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus ja toisen vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinto. Hoitotason ensihoidon yksikkö Hoitotason ensihoitopalvelun yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun 21 kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaiset pykälän 11§ mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason kelpoisuuden osalta. Toisen on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus. Kenttäjohtaja Kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opistopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus. Kenttäjohtaja voi liikkua erillisellä yksiköllä tai osana hoitotason ensihoidon yksikköä, jolloin toisen yksikön henkilön on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen pykälän 11§ mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason ja kenttäjohtajien kelpoisuuden osalta. Ensihoitolääkäri Ensihoitopalvelun päivystävän ensihoitolääkärin on oltava pääsääntöisesti anestesiologian ja tehohoidon erikoisalan erikoislääkäri, joka on saanut Ensihoitokeskuksen hyväksymän riittävän perehdytyksen ensihoitopalvelussa toimimiseen. Ensihoitokeskus voi hyväksyä anestesiologian ja tehohoidon loppuvaiheen erikoistuvan ensihoidon koulutukseen tehohoidon koulutuksen jälkeen. Päivystyskelpoisuus arvioidaan koulutuksen aikana. Muiden erikoisalojen erikoislääkäreiden soveltuvuus ensihoidon koulutukseen arvioidaan tapauskohtaisesti Ensihoitokeskuksen toimesta. Ylläpitokoulutus ja koulutuksen arviointi Ensihoitokeskus järjestää ensihoidon toimijoille ylläpitokoulutusta KYS ERVA alueen linjausten mukaisesti. Henkilöstön koulutuksiin osallistumista seurataan. Lisäksi osaamista seurataan ensihoidon näyttökoejärjestelmällä (web-teoriaosuus ja käytännön osuus) sekä LOVE–lääkehoidon näyttökoejärjestelmällä. Ensihoitopalvelun henkilöstö osallistuu myös ensihoitopalvelun tehtävien kannalta keskeisten muiden alojen (kuten; kotisairaanhoito/kotisairaalatoiminta, päivystystoiminta, tehohoito, vanhusterveydenhuolto) ja muiden viranomaisten (pelastusviranomainen, poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat) järjestämiin koulutuksiin. 22 8. HÄTÄKESKUKSELLE ANNETTAVA OHJEISTUS KOSKIEN ENSIHOITOPALVELUN KÄYTTÖÄ Ensihoitokeskus yhteen sovittaa lain mukaan erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelua koskevat ohjeet hätäkeskukselle annettaviksi. Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin peruslähtökohdat hätäkeskukselle annettavista ohjeista ovat seuraavat: Ensivasteyksiköiden hälyttäminen hätäkeskuksen toimesta perustuu yksittäisessä tilanteessa vain tehtävään tuotuun lääketieteelliseen lisäarvoon tehtävän suorittamisessa, joka voi perustua merkittävään hätätilanteeksi arvioidun tilanteen aikahyötyyn tai välittömään lisäkäsien tarpeeseen. Ensivasteyksikköä ei käytetä automaattisesti kaikissa korkeariskisissä tehtävissä eikä kantoapuna kuin poikkeustilanteissa. A–B tehtävissä noudatetaan lähimmän yksikön periaatetta ensisijaisesti hoitotason ensihoidon yksikköä/kenttäjohtoyksikköä käyttäen, mikäli se toiminta-alueen maantiede huomioiden on tarkoituksenmukaista. Tukiyksikkönä käytetään ensivasteyksikköä tai perustason yksikköä. Tukiyksikköä ei käytetä automaattisesti kaikissa korkeariskisissä tehtävissä. C–D tehtävissä käytetään ensisijaisesti toiminta-alueen perustason ensihoidon yksikköä, mikäli se toiminta-alueen maantiede ja yksikön sen hetkinen lähtövalmiusaika huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Lääkäriyksikköä käytetään ennalta laaditun hälytysohjeen mukaisesti niissä A–tehtävissä, joissa se lääketieteellisesti arvioiden on tarkoituksenmukaista. Muissa tehtävissä sitä käytetään hätäkeskuksen/kenttäjohtajan/päivystävän ensihoitolääkärin harkinnan mukaan, mikäli sillä on potilaan saavuttamisen kannalta erityistä merkitystä. Ensihoidon ruuhka- ja poikkeustilanteen hoitaminen tapahtuu ennalta suunnitellun hälytysohjeen mukaisesti, jolloin myös hoitolaitosten väliset kiireettömät potilassiirrot keskeytetään ja kuljetuskapasiteetti ohjataan kenttäjohtajan/lääkintäjohtajan käyttöön. Päätöksen potilassiirtojen keskeyttämisestä tekee kenttäjohtaja. Näistä ohjeista voidaan poiketa ainoastaan ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tilannekohtaisella ohjeella. 9. VIRKA-APU Virka-avulla tarkoitetaan viranomaisen antamaa apua toiselle viranomaiselle, jotta apua pyytävä viranomainen voisi suoriutua vastuullaan olevan tehtävän hoitamisesta. Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan ensihoitopalveluun sisältyy muun muassa poliisille ja pelastusviranomaiselle niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Virka-avulla ei tarkoiteta sitä, että toimivaltainen viranomainen tekee tai varautuu tekemään omia tehtäviään, kuten esimerkiksi ensihoidon varallaoloa mahdollisen oman tehtävän suorittamiseen pelastustoimen tulipalo- tai räjähdystilanteissa. Sen sijaan ambulanssin henkilökunnan käyttö palotilanteen työvoimana on virka-apua, jonka hälytyskäytännöistä tulee sopia ennalta. Virka-avun antamisesta, sen epäämisestä tai rajoittamisesta tulee tehdä päätös. Sairaanhoitopiirin tulee huolehtia siitä, että päätösvaltainen terveysviranomainen (ensihoidon kenttäjohtaja) on aina tavoitettavissa. Ensihoidon henkilöstöä ei saa määrätä 23 sellaiseen virka-aputehtävään, joka aiheuttaa normaalityöstä poikkeavan työturvallisuusriskin tai edellyttää erityiskoulutusta. Ensihoidon tarvitsema pelastustoimen virka-apu liittyy tavallisimmin potilaan tavoittamiseen (huoneistoon tai muu potilaan luo pääsy tai siirtäminen). Poliisi Ensihoitopalvelu tarvitsee tavallisimmin virka-apua poliisilta mielenterveyslain (1116/1990) mukaisissa tehtävissä. Poliisin vaativissa tilanteissa (esim. Piiritys-, panttivanki- ja pommiuhkatilanteet) poliisi voi pyytää ensihoitovalmiuden nostamista, mikä tavallisesti järjestetään paikallisen ensihoitopalvelun antamana virka-apuna. Taktisella ensihoidolla (TEMS Tactical Emergency Medical Support tarkoitetaan erillistä järjestelmää, jolla terveydenhuollon asiantuntemus varmistetaan poliisin vaativissa tilanteissa. Taktisessa ensihoitotoiminnassa kysymyksessä ei ole varsinainen poliisille annettava poliisilain (493/1995) 41 §:n mukainen virka-apu, vaan toiminnasta sovitaan erikseen sairaanhoitopiirien ja poliisilaitosten välillä. Sosiaalitoimi Ensihoitopalvelun ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö liittyy yleensä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettuihin tehtäviin, psykososiaalisen tuen tehtäviin, vanhusten kotona pärjäämisen varmistamiseen sekä majoitus ja asumispalvelutarpeiden arviointiin liittyviin tilanteisiin, joista tulee sopia alueellisesti. Käytännön yhteistyö toteutetaan tyypillisesti ensihoitopalvelun toiminta-alueen sosiaalipäivystyksen kanssa. 10. ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN Ensihoitopalvelun järjestämistapa Etelä-Savon Sairaanhoitopiirissä: Sairaanhoitopiiri voi terveydenhuoltolain 39 §:n momentin mukaan valita säännöksessä mainituista järjestämistapavaihtoehdoista tarkoituksenmukaisimman tavan järjestää ensihoitopalvelu. Sairaanhoitopiiri voi järjestää palvelun Omana toimintana Yhteistoiminnassa toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa Yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa Tekemällä sopimuksen palvelujen tuottamisesta yksityisen tai muun palveluntuottajan kanssa Palvelun järjestämistapaa valitessaan sairaanhoitopiirin tulee kiinnittää huomiota ensihoitopalvelun potilasturvallisuuteen, laatuun ja hoidon prosessien kehittämiseen yhdessä alueen päivystyspisteiden kanssa. 24 Palvelun järjestämistapaa valitessaan sairaanhoitopiirin tulee kiinnittää huomiota ensihoitopalvelun potilasturvallisuuteen, laatuun, hoitoprosessien kehittämiseen yhdessä palvelun alueen päivystyspisteiden kanssa riippumatta palvelun tuottajasta. Ensihoidon ja päivystyksen välinen yhteistyö ja sen kehittäminen ovat aivan keskeisiä painopistealueita. Henkilöstön täydennys-, ylläpito- ja jatkokoulutus yhteistyössä terveydenhuollon muiden yksiköiden kanssa tuo merkittäviä synergiaetuja toimintaan. Ensihoitohenkilöstön käytöstä terveystoimen yhteiskäytöstä mm. suuronnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa tulee erikseen määritellä yhteistyösopimuksessa siltä osin, kun henkilöstö ei ole sairaanhoitopiirin palveluksessa. Juvan, Kangasniemen ja Pertunmaan kunnilla on voimassa olevat sopimukset yksityisen palveluntuottajan kanssa. Nämä sopimukset siirtyvät sellaisinaan sairaanhoitopiirille 2013 vuoden alusta lukien. Mikäli sopimusten voimassaolo sen mahdollistaa, sopimukset ovat voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Muussa tapauksessa sopimukset on niiden umpeutumisen jälkeen kilpailutettava uudelleen tai toiminta siirrettävä sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Yksityiset palvelun tuottajat toimivat ensihoitokeskuksen ohjauksessa samoin kuin muutkin alueen yksiköt. Palveluntuottajien tekemästä työ terveyskeskusten perustoiminnoissa jatkuu voimassa olevien sopimusten mukaisesti, mutta kustannusten jaosta on sovittava erikseen tapauskohtaisesti. Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittaminen alueen terveydenhuollon yksiköiden yhteyteen tukee myös muiden terveydenhuollon toimintamuotojen kehittämistä, kuten kotiin tuotavien sairaalapalvelujen (esimerkiksi avo- ja kotisairaalatoiminta tai tehostettu kotihoito) laajentamista. Palvelun järjestäminen tapahtuu ensihoitokeskuksen, palvelun tuottajan ja palvelun vastaanottajan välisten sopimusten ja ohjeiden mukaan ilman kilpailutus- ja hankintaprosessia tai sopimusohjausta. Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu muodostaa toiminnallisesti yhden toimintaalueen. Alueella on yksi ympärivuorokautisesti päivystävä erikoissairaanhoidon toimipiste Mikkelissä, sekä vaihtelevan ajan päivystäviä perusterveydenhuollon toimipisteitä kaikissa suurimmissa keskuksissa. Kaikkia alueen ensihoitoyksiköitä käytetään koko aluetta palvellen tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa kenttäjohtaja voi tehdä valmiussiirtoja sekä valmiuden nostoja (siirtää yksikön asemapaikkaa tai nostaa yksikön valmiuteen). Sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, häiriö-, poikkeus- ja ruuhkatilanteiden havaitsemisesta ja johtamisesta huolehtii ensihoidon kenttäjohtaja. Ensihoidon kenttäjohtajien ja palveluntuottajien välisistä esimies- ja päätösvaltasuhteista täytyy tehdä erillinen sopimus. Ensihoitoyksiköt sijoitetaan sairaanhoitopiirin alueelle siten, että kiireellisessä avun tarpeessa olevat ensihoitopotilaat tavoitetaan mahdollisimman vähäisellä viiveellä käytettävissä olevilla resursseilla. Lähtökohtana ensihoitopalvelun saatavuudelle on koko maakunnan kattava toiminta-alue ja ympärivuorokautinen aktiivinen kenttäjohtotoiminta, jolla alueelliset ambulanssityhjiöt estetään tehtävien priorisoinnilla ja tarvittavilla valmiussiirroilla. 25 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sisällyttää ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalveluaan. Ensivasteella tarkoitetaan avun saamista potilaan luo silloin, kun ensivasteyksikkö tavoittaa kohteen ambulanssia nopeammin. Ensivastetoiminnasta tuotetaan ensisijaisesti Etelä-Savon Pelastuslaitoksen toimesta. Johtamisjärjestelmän henkilöstö Ensihoitokeskus toimii Mikkelin keskussairaalassa. Ensihoitokeskuksen ylilääkäri toimii Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin ensihoidosta vastaavana lääkärinä. Vastaava ensihoitoesimies johtaa yhdessä ensihoidon ylilääkärin kanssa toimintaa edellä kuvatun toiminnan osalta. Kenttäjohtajat toimivat Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin viroissa, ja heidän esimiehenään toimii Ensihoitokeskuksen vastaava ensihoitoesimies. Ensihoitopalvelun henkilöstö Ensihoitopalvelu tuotetaan siten, että Juvan, Kangasniemen ja Pertunmaan yksityisten palveluntuottajien sopimukset siirtyvät kunnilta sairaanhoitopiirille sellaisenaan vuoden 2013 alusta lukien vuoden voimassaoloajalla. Mäntyharjun ensihoitajat ja kalusto siirtyvät sairaanhoitopiirille 2013 vuoden alusta ja tuottavat nykyisten kaltaiset palvelut Mäntyharjun kunnalle. Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa muut alueen ensihoitopalvelut tässä palvelutasopäätöksessä linjatulla tavalla sairaanhoitopiirin toimeksiannosta 2013–2014 välisen ajan. Mikkelin sekä Pieksämäen asemapaikkojen pelastushenkilöstön käyttö ensihoitotehtävissä määritellään yhteistyösopimuksessa. Tukitoimien osalta Ensihoitokeskus neuvottelee Pelastuslaitoksen kanssa yhteistoimintasopimuksen. Ensivasteyksiköt Ensivasteyksiköiden palvelukokonaisuus hankitaan Etelä-Savon Pelastuslaitokselta ja harkinnan mukaan muilta ensivastepalvelun tarjoamiseen pystyviltä organisaatioilta kuten Etelä-Savon järvipelastajat ry:ltä mikäli tämä on ensihoitopalvelujen järjestämiskokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. 11. TUKIPALVELUT Infrastruktuuri Ensihoitopalvelun tarvitsemasta hallinnon, miehistön ja ajoneuvojen infrastruktuurin vuokrauksesta, lukuun ottamatta ensivasteyksiköiden ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksessa määritellyn toiminnan osalta vastaa MKS:n kiinteistöyksikkö. Asemapaikkojen infrastruktuurissa priorisoidaan ensisijaisesti perusterveydenhuollon muiden toimipisteiden läheisyys synergisten toimintojen aikaansaamiseksi. Ajoneuvot Ensihoitopalveluiden tarvitsemien ajoneuvojen kilpailutuksesta ja hankinnasta kokonaispalveluperiaatteella vastaa Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin hankintatoimisto itse tuottamansa palvelun osalta. Hankinta toteutetaan leasing-periaatteella sisältäen huollot ja huolenpidon. Muiden ajoneuvojen kustannusten jaosta, hankinnasta ja mahdollisesta luovutuksesta sovitaan sairaanhoitopiirin ja palvelun tuottajan välisessä sopimuksessa. 26 Henkilöstön varustehuoltopalvelu Ensihoitopalvelun henkilöstön tarvitsemat hankinta- ja huoltopalvelut ostetaan Mikkelin keskuspesulalta oman toiminnan osalta. Muiden palveluntuottajien osalta varustehuoltopalvelut kuuluvat keskinäisessä tuotantosopimuksessa sovittaviin asioihin. Ensihoitopalveluiden tarvitsema laskutuspalvelu KELA:n, asiakasmaksujen sekä vakuutusmaksujen osalta hankitaan MKS:n taloushallinnolta. Tietoliikenne Ensihoitopalveluiden tarvitsemat tietoliikennetarvikkeet, ohjelmat ja yhteydet hankitaan Etelä-Savon tietohallinnolta, lukuun ottamatta viranomaisverkon käyttöön liittyviä tarvikkeita ja yhteyksiä. Laitehankinnat Ensihoitopalvelun tarvitsemat laitehankinnat hankitaan noudattaen Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin Hankintapalveluiden menettelyohjeita. Apteekki- ja kulutustavara MKS:n sairaala-apteekilta ostetaan ensihoitopalveluiden tarvitsemat apteekkipalvelut, sekä kulutustavarahankinnat suoritetaan MKS:n materiaaliyksiköstä. 12. AIKATAULU 1.1.2012 alkaen Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin Ensihoitokeskuksen toiminta aloitetaan Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkärin virka perustetaan ja toiminta aloitetaan Ensihoitoesimiesten virat perustetaan ja kenttäjohtotoiminta aloitetaan Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin toimintana. 1.1.2013 alkaen Ensihoitopalvelut järjestetään Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin alueella tämän palvelutasopäätöksen mukaisesti ja terveydenhuoltolain 39 mukaisesti. Ensihoitopalvelut järjestetään Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla. Mikkelin sekä Pieksämäen pelastuslaitoksen asemapaikkojen osalta Ensihoitokeskus neuvottelee EteläSavon Pelastuslaitoksen kanssa yhteistoimintasopimuksesta koskien osaa Ensihoitopalvelun perustason henkilöstöä ja käytettävää kalustoa. Ensivastepalveluista tehdään sopimus Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa. 27 13. TEHTÄVÄT SOPIMUKSET Ensivastetoiminnasta Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa. Pelastajien käytöstä ensihoitotehtävien hoidossa ensihoitajien tukena Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Yksityisten palveluntuottajien sopimusten siirto sairaanhoitopiirille siinä laajuudessa ja sellaisina kuin ne ovat 1.1.2013 jälkeen edelleen voimassa. Hoitolaitosten välisistä potilassiirtopalveluista 1.1.2013 alkaen kuntien/terveyskeskusten kanssa. Taktisen ensihoidon sopimus poliisilaitosten kanssa. 14. RAPORTOINTI Palvelutasopäätöksen toteutuminen kuuluu normaaliin Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin toiminnan- ja talouden seurantaan voimassa olevan johtosäännön mukaisesti. Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin valtuustolle raportoidaan kerran vuodessa palvelutasopäätöksen toteutumisesta Aluehallintovirastolle ja Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselle raportoidaan sen pyytämät tunnusluvut Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen toteutumisesta Erityisesti raportoidaan palvelun toteutuminen tavoitetasojen mukaisesti, ambulanssityhjiöiden esiintyminen sekä varsinaiseen potilastyöhön liittyvät vaaratilannetapahtumat. 15. KUSTANNUSTEN KOHDENTAMINEN Ensihoitokeskuksen kustannukset sisältäen ensihoitoesimiesten ja ylilääkärin palkkakulut, sekä ensihoidon johtamisen välineistön osalta jaetaan sairaanhoitopiirin alueen kuntien kesken asukasluvun suhteessa. Kaikki ensihoitotoimintaan liittyvät varsinaiset kustannukset riippumatta palvelun tuottajasta laskutetaan sairaanhoitopiiriltä ottaen huomioon käyttömenojen lisäksi kaluston kuoletukset/poistot. Sairaanhoitopiirille tulevat kaikki ensihoitotehtävien KELA-korvaukset ja asiakasmaksut. Sairaanhoitopiiri jakaa kustannukset edelleen jäsenkunnille siten, että puolet kustannuksista katetaan asukasluvun mukaisella osuudella ja toinen puoli ensihoitotehtävien määrän suhteessa. Koska laskutusmenettelyyn sisältyy epävarmuustekijöitä, jotka voivat kohdella jäsenkuntia eriarvoisesti, tarkistetaan laskutuksen jakautuminen vuoden 2013 lopulla yhteisessä neuvottelussa. Liite Hätäkeskuslaitoksen tuottama tilasto ensihoitotehtävien tavoittamisajoista vuodelta 2010. 28 Tehtävämäärät 2010 ELS-tehtävät, joissa jossain vaiheessa mukana terveystoimen yksikkö Määrä / id Sarakeotsikot Riviotsikot A B C D SHP: Etelä-Savo 955 4895 8233 6986 HIRVENSALMI 34 115 150 129 JOROINEN 70 373 647 402 JUVA 50 343 656 421 KANGASNIEMI 66 271 469 369 MIKKELI 356 1961 3014 3257 MÄNTYHARJU 73 288 634 410 PERTUNMAA 26 104 233 162 PIEKSÄMÄKI 187 1055 1788 1406 PUUMALA 28 162 278 179 RISTIINA 50 179 272 221 SUOMENNIEMI 15 44 92 30 MUU Kaikki yhteensä 491 21560 2 430 30 1522 21 1491 15 1190 246 8834 26 1431 13 538 120 4556 7 654 11 733 181 Keskimääräinen tavoittamisviive kiireellisyysluokittain Suodatin: X9, tyhjät yksiköt, negatiiviset viiveet Keskiarvo / vii_1_apu_min Sarakeotsikot Riviotsikot A B C SHP: Etelä-Savo 11.6 11.9 15.4 HIRVENSALMI 19.7 24.2 33.8 JOROINEN 13.0 14.3 22.9 JUVA 12.1 13.4 15.5 KANGASNIEMI 12.5 12.8 14.4 MIKKELI 9.8 9.5 13.3 MÄNTYHARJU 15.7 15.4 16.2 PERTUNMAA 12.8 14.0 13.3 PIEKSÄMÄKI 8.7 9.4 12.4 PUUMALA 13.6 19.9 22.1 RISTIINA 18.0 18.7 27.7 SUOMENNIEMI 15.7 29.2 37.2 MUU Kaikki yhteensä 15.2 15.3 15.5 30.8 13.8 20.3 43.2 15.0 14.6 14.3 15.6 14.3 49.3 16.2 12.7 13.6 9.9 11.8 0.9 22.1 25.6 35.1 D 18.8 38.2 28.5 15.8 15.7 19.5 16.8 13.9 13.7 26.8 32.4 50.3 Tavoittaminen A/B -tehtävillä kunnittain 8 ja 15 min aikaikkunassa (evy ja ilman evyä) ALUE TAV. 8MIN SHP: Etelä-Savo 33.6 % HIRVENSALMI 2.4 % JOROINEN 10.8 % JUVA 28.7 % KANGASNIEMI 37.8 % MIKKELI 36.4 % MÄNTYHARJU 27.4 % PERTUNMAA 28.2 % PIEKSÄMÄKI 45.4 % PUUMALA 19.9 % RISTIINA 4.2 % SUOMENNIEMI 4.4 % TAV. 15MIN 66.6 % 8.3 % 42.2 % 63.8 % 68.5 % 74.1 % 56.4 % 68.6 % 78.4 % 46.9 % 13.1 % 8.1 % TAV. 8MIN (AMB) 32.8 % 0.3 % 6.2 % 27.9 % 36.7 % 36.0 % 26.0 % 28.2 % 45.2 % 18.4 % 1.6 % 1.5 % TAV. 15MIN (AMB) 65.1 % 2.2 % 38.1 % 62.8 % 66.7 % 73.1 % 53.9 % 67.9 % 77.5 % 44.3 % 9.6 % 2.2 % 29
© Copyright 2024