• Työvoiman tarve kasvaa • Ensihoidon opetus kehittyy • Sairaankuljettajien palkankorotukset voimaan 1.4.2012 1.2012 Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. www.mercedes-benz.ﬁ/pakettiautot Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16 Ambulanssi 1.2012 2 Raha ratkaisee, vai ratkaiseeko kuitenkaan? Terveydenhuollon myllerrykset jatkuvat alalla ja odotamme mielenkiinnolla kevään sairaanhoitopiirien ehdotuksia palvelutasopäätöksistä sekä siitä, miten käy yksityisen tehokkaan ja laadukkaan palvelutuotannon. Tietyissä sairaanhoitopiireissä kaavailut ensihoitopalvelun osalta ovat olleet tylyä ja kylmää kyytiä. Ei ole mietitty, mitä päätökset tarkoittavat potilaille hoidon saatavuuden sekä tavoitettavuuden näkökulmasta, kuntalaisille kustannusnäkökulmasta ja mitä elinkeinoelämälle merkitsee, kun terve yritystoiminta ajetaan alas. Sopimusperusteinen ensihoitopalvelujärjestelmä on ollut käytössä lähes 2/3 maamme kunnista, jossa on tehty ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden ostosopimuksia yksityisten yritysten kanssa. Mainituista kunnista 3/4:ssa yksityinen yritys on alansa ainoa palveluntuottaja. Kaluston tehokas käyttö on ollut yksityisille yrityksille yksi tärkeimmistä toiminnan edellytyksistä ja tulisi olla sitä myös palvelun järjestäjille jatkossa. Käytännössä nyt pitäisi varmistaa, että taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita järjes- telmiä luodaan myös uusiin toimintamalleihin siten, että jatkossakin olisi mahdollisuus käyttää palveluntuottajien kalustoa tehokkaasti, nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia vaarantamatta. Jotta sopimusperusteisen ensihoitojärjestelmän säilymisedellytykset pystytään turvaamaan, tulee teemaan liittyvän edunvalvonnan olla kunnissa aktiivista koko yrittäjäsektorilla. Varsinkin nyt, kun Suomen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen tähtäävä työ jatkuu 14.2.2012 alkavalla kuntakierroksella. Kuntakierroksen aikana hallituksella on tarkoitus jalkautua 18 paikkakunnalle kuulemaan kuntien näkemyksiä parhaista ratkaisuista omille alueilleen. Edunvalvonnan tulee olla myös ennakoivaa, koska muutamat sairaanhoitopiirit, kuten tiedämme, pyrkivät palvelutasopäätösesityksissään ottamaan toiminnan omaksi toiminnakseen tai tekemään yhteistoimintasopimuksen pelastuslaitosten kanssa. Näissä sairaanhoitopiireissä ei piitata kustannusvaikutuksista, eikä siitä, että palvelut loppuvat useissa kunnissa. STM:ssä on myös työryhmä pohtimas- sa ensihoidon rahoituksen kehittämistä. Vaikka työ on vasta alkuvaiheessa, on esitetty jo neljä erillistä vaihtoehtoa ja viranomaisilla näyttää olevan hirveä kiire saada työ valmiiksi. Yksi tähän mennessä eniten kannatusta saanut ehdotus on esitys, että ensihoidon rahoitus jakautuisi nykyisen rahoitusjärjestelmän tavoin sairausvakuutuksen, kuntien ja asiakkaiden kesken. Sairaanhoitokorvauksen perusteena ei kuitenkaan enää olisi vakuutettukohtainen kilometriperusteinen kuljetus, vaan osa kokonaisvaltaisesta ensihoitopalvelusta. Laissa määriteltäisiin ne ensihoitopalvelun kustannusosuudet, jotka kuuluisivat sairaanhoitopiirille, kunnille, Kansaneläkelaitokselle ja asiakkaalle. Kansaneläkelaitos maksaisi korvauksen ensihoitopalvelun järjestämisestä vastuussa olevalle sairaanhoitopiirille vuosittain. Mielestäni potilaan kannalta tasapuolisin olisi kuitenkin malli, jossa voimassa olevaa vakuutettukohtaista rahoitusmallia olisi mahdollista kehittää siten, että sairausvakuutuksesta maksettaisiin korvaus kuljetuksen lisäksi kotona tai kohtaamis- paikalla annetusta hoidosta, jos tehtävä olisi tullut hätäkeskuksen kautta. Ensihoidon vastuulääkäri koordinoisi toimintaa, joten turhia kuljetuksia ei pääsääntöisesti syntyisi. Kuntien rahoitusvastuulle jäisi valmiuden ylläpitäminen ja siirtokuljetukset. Tällaisessa järjestelmässä hoito korostuisi entisestään, mutta koko Suomessa se olisi tasapuolisin ja toimivin järjestelmä. Lopuksi toteaisin ja toivoisin, että te hyvät yrittäjät ja tämän lehden lukijat jaksatte taistella oikeudenmukaisuuden ja hyvän yksityisen ensihoitopalveluiden puolesta periksi antamatta, vaikka yrittäjyys on varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltopuolella liipaisimella kuntauudistuksen ja muiden suurten mullistusten takia. Hyvää talven jatkoa ja kevään odotusta toivottaen Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto ry Työvoiman tarve kasvaa – haaste koulutusjärjestelmälle Tämän lehden teemana on koulutus, joten puheenjohtajan palstalla aionkin pohtia koulutetun työvoiman riittävyyttä ja koulutusjärjestelmän mahdollisuutta vastata rajusti lisääntyvään kysyntään. Mikäli suunnitteilla olevat palvelutasoesitykset toteutuvat, niin työvoiman tarve tulee kasvamaan merkittävästi kaikkialla muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tähän on yksinkertainen syy. Pääkaupunkiseudulla valtaosa on välittömän valmiuden yksiköitä ja siten työvoiman tarve sekä määrä ovat tasapainottuneet jo voimassa olevan järjestelmän aikana. Kaikkialla muualla maassa ja HUS:n reuna-alueilla varallaoloon painottuvan ensihoitopalvelun muutos välittömään valmiuteen lisää työvoiman tarvetta merkittävästi. Samalla, kun valmiustasoa nostetaan, niin perustason palvelusta siirrytään hoitotason palveluun. Hoitotason työntekijä vajetta ei saada nopeasti korjattua ja uskon, että tämä tosiasia on myönnettävä. Perustasolla ongelma ei ole niin mittava kuin hoitotasolla, sillä valmistuvia on enemmän. Nykymuotoinen koulutus ei määrällisesti pysty vastaamaan tuleviin haasteisiin. Nyt olemme jo reilusti myöhässä esimerkiksi aloituspaikkojen suhteen. Aloituspaikkoja lisäämällä apu työvoimapulaan tulee vasta kolmen– neljän vuoden kuluttua. Hätäraketti opetusviranomaisille olisi pitänyt lähettää viimeistään silloin, kun uuden terveydenhuoltolain valmistelut alkoivat. Eli vuosia sitten. Jostain syystä asiaa ei kuitenkaan otettu vakavasti, vaikka edessä oleva tilanne oli tiedossa. Huoli työvoiman riittävyydestä kuitattiin ongelmana, joka ratkaistaan, kun asia on ajankohtainen. Nyt se ajankohta on tullut ja jokainen tajuaa, että olemme auttamattoman myöhässä – ja paljon. Aloituspaikkoja rajusti lisäämällä saadaan kyllä päälukua lisättyä, mutta takaako huima koulutuksen lisääminen koulutuksellisen laadun. Olen seurannut pari vuosikymmentä opettajanpöydän takaa vaihtuvia tilanteita: teoriaopetuksessa isot ryhmät vielä toimivat jotenkin, mutta vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen ope- tuksen saa unohtaa. Oppitunneilla edetään keskitietä tyyliin ”jokaiselle jotakin”. Ongelmaksi muodostuvat pienryhmäopetus ja erilaiset simulaatioharjoitukset. Näissä molemmissa korostuvat opiskelijan henkilökohtainen ohjaus ja ”kädestä pitäen opettaminen”. Jos näiden ryhmien koko kasvaa liian isoksi, niin oppimistulokset jää väistämättä heikoiksi. Valtiovallan ja opetusviranomaisten tahto näyttäisi olevan aloituspaikkojen vähentäminen ja siirtäminen ruuhka-Suomeen. Tosin sosiaali- ja terveysalalla ei tulisi nykyisen tiedon mukaan merkittäviä muutoksia, mutta tuon tahtotilan ansioista lienee turha havitella merkittävää aloituspaikkalisää. Terveysalan koulutuksessa tärkeässä roolissa on ohjattu harjoittelu työpaikoilla eli työssäoppiminen. Ensihoidon koulutuksessa esimerkiksi lähihoitajilla on puolet koulutusohjelman opinnoista (20 ov) harjoittelua eri ensihoidon toimintaympäristöissä. Ensihoidon opinnoissa AMK:n puolella harjoittelua on huomattavasti enemmän. Harjoittelupaikkojen saaminen on monta kertaa ison kiven takana. Oma työssäkäynti alue ei ole enää riittävän laaja ja joudutaan lähtemään ”merta edemmäs kalaan”, tunkeutumaan muille työssäkäyntialueille ja toisten oppilaitosten reviirille. Ongelmaksi muodostuu myös se, miten harjoittelupaikoissa jaksetaan ohjata opiskelijaa opiskelijan perään. Paikkapulan vuoksi joudutaan levittämään harjoittelumahdollisuuksia kesäaikaankin, joka eittämättä lisää työpaikoilla väsymistä jatkuvaan opiskelijavirtaan ja sitä kautta vaikuttaa ohjauksen laatuun. Opiskelijapaikkojen lisäyksellä on oppilaitoksiin ja työelämään monet kerrannaisvaikutukset. Sopinee lopuksi heittää kysymys: ”Voidaanko määrällä korvata laatu? ” Näin pohti –34 asteen pakkasaamuna Teuvo Kontio puheenjohtaja, SSK ry Ambulanssi 1.2012 3 Perus Terveysturvan avulla Nopeasti hoitoon ja takaisin töihin Työnantajan kannattaa huolehtia työntekijöistään yrityksensä ja myös itsensä takia. Tässä avuksi tulevat oikein mitoitetut vakuutukset. SSK on neuvotellut Pohjola Vakuutuksen kanssa jäsenilleen Perus Terveysturva -vakuutuksen. Otetaan esimerkiksi 43-vuotias Eero. Työnantaja on ottanut itselleen ja koko henkilöstölle Perus Terveysturva -vakuutuksen. Vanhoilla vammoilla tai sairauksilla ei ole merkitystä vakuutuksen myöntämisen kanssa. Riittää, että henkilö on työkykyinen. Kauniina talvisunnuntaina Eero lähtee laskettelemaan vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa lähiseudun laskettelukeskukseen. Olkapää menee sijoiltaan, kun hän tarttuu hissikapulaan. Yksityinen lääkärikeskus ei ole auki ja vaimo vie Eeron terveyskeskuksen päivystykseen. Siellä kokenut lääkäri vetää käden paikoilleen. Olkapää jää kuitenkin väljäksi ja lähtee paikoiltaan joka tilanteessa. Työn tekeminen ei enää onnistu. Eero menee työterveyslääkärille, joka antaa hänelle lähetteen erikoislääkärille. Eero hakeutuu Pohjola Vakuutuksen hoitolaitoskumppanille erikoislääkärin tutkimuksiin. Mukanaan hänellä on vakuutusyhtiöstä saatu turvaselvitys, eikä hänen tarvitse maksaa käynnistään eikä tutkimuksista mitään. Magneettikuvauksessa ongelmia löytyy olkapäästä enemmänkin ja ortopedi toteaa, että olkapää on leikattava. Eeron olkapää operoidaan päiväkirurgisessa sairaalassa. Tämän jälkeen hänen sairaslomansa jatkuu vielä kaksi kuukautta. AIKA ON RAHAA Vaikka julkisella puolella on nykyään voimassa hoitotakuu, joutuu Valviran seurannan mukaan jopa seitsemän prosenttia potilaista odottamaan pääsyä ortopedille yli puoli vuotta. Työterveyshuollon kautta yleisellä puolella hoidettu prosessi sairaslomineen ja kuntoutuksineen kestää keskimäärin 250 päivää. Vakuutuksen avulla potilas ja työnantaja pääsevät 77 päivällä. Ja mitä pidempään leikkausta lykätään, sitä hitaammaksi toipuminen saattaa muodostua. Perus Terveysturva maksaa myös leikkauksen jälkitarkastuskäynnit erikoislääkärillä sekä viisi kertaa kuntoutusta fysioterapeutilla. Leikkauksesta on nyt kulunut vuosi. Eero on toipunut täysin, eikä hänen ole tarvinnut olla sairaslomilla olkapäänsä takia. Työnantajan panostus vakuutusturvaan kannatti! Eerollekin vakuutuksesta oli taloudellista hyötyä, kun sairausloma-aika jäi lyhyemmäksi. Nopean hoitoon pääsyn ja kuntoutumisen arvoa Eeron perheen ja mielenterveyden kannalta ei voi rahassa mitata. KH Perus Terveysturva on täydentävä vakuutus Perus Terveysturva korvaa ne sairauden tai tapaturman aiheuttamat hoitokulut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltosopimuksen piiriin ja joita ei korvata sairausvakuutuslain tai jonkun muun lain nojalla. Terveysturva myönnetään työkykyisille liiton jäsenyrityksessä työskenteleville työntekijöille ja yrittäjille. Vakuutuksen edellytyksenä on, että yrityksen lakisäätei- nen tapaturmavakuutus ja yrittäjän tapaturmavakuutus ovat voimassa A-Vakuutuksessa tai Pohjolassa. Lisäksi työntekijöillä tulee olla vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Vakuutusmaksuun vaikuttavat ikä ja sukupuoli. Maksu nousee vakuutetun ikääntyessä. Vuosimaksu esimerkiksi 40-vuotiaalle miehelle on tällä hetkellä 85 euroa ja saman ikäiselle naiselle 132 euroa. Liiton jäsenetuvakuutuksena myönnetty Perus Terveysturva -vakuutus päättyy, jos yrittäjä tai yritys eroaa liiton jäsenyydestä. Lisätietoja vakuutuksen yksityiskohdista: 03 04 05 06, www.a-vakuutus.fi tai yrityksenne nimetty yhteyshenkilö. Ambulanssi 1.2012 4 Ensihoidon opetus kehittyy Oulaisten ammattiopistossa on innostuneita opettajia. Ensihoidon koulutus on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosina. Valinnaisuus on lisääntynyt työelämän toiveita vastaavaksi ja verkko-opetus on tuonut parannusta oppimistuloksiin. Harmaana talvipäivänä rehtorin kansliaan ovat kokoontuneet rehtori Esko Louhelainen, koulutusjohtaja Eija Toivanen sekä ensihoidon vastuuopettajat Tuula Sarpola ja Teuvo Kontio. Opetusta lähdettiin viemään Oulaisissa uusille urille yhdeksän vuotta sitten. Pohjaksi otettiin Moodle-opetusalusta. Nyt tunteja pidetään myös Webli-kokoustekniikka menetelmää hyödyntämällä. Rehtori Esko Louhelainen kertoo koko koulun olevan innostunut verkko-opintojen soveltamisesta ensihoitoon. Oulaisissa on panostettu myös opettajien verkko-opetuksen ja sosiaalisen median taitojen vahvistamiseen. – Kokeilemme koko ajan uusia sovelluksia, Tuula Sarpola kertoo. Hän vetää verkko-opetuksen tiimiä ja vastaa myös verkkoopetuksen koordinoinnista. Ihan siloisesti kaikki ei kuitenkaan ole edennyt. Sarpola kertoo, että uudenlaisen opetustavan eteen on pitänyt tehdä paljon töitä, ennen kuin se on hyväksytty. – Ensihoidon opetuksen soveltaminen verkkoympäristöön ei ole ollut kaikkein helpoin tehtävä, rehtori Esko Louhelainen toteaa. Tulokset ovat kuitenkin olleet aikaisempaa paremmat. Eija Toivasen mukaan merkittävää on se, että oppilaat ottavat verkossa itse vastuun opinnoistaan. Teuvo Kontiokin on vakuuttunut verkko-opiskelun tuloksellisuudesta: – Tieto uppoaa paremmin, kun oppilaat ottavat itse selvää. Opetusta on kehitetty koko ajan. Lähiopetuksen sisältö on hioutunut. Käyttöjärjestelmät ovat parantuneet viimeisten yhdeksän vuoden aikana paljon. – Nuorille tietokone ja muut tekniset laitteet ovat tuttuja, eikä heidän ole vaikea käyttää niitä. Täydennyskoulutuksessa tilanne voi olla toinen: osaa iäkkäämmistä oppilaista uusi tekniikka pelottaa. Sarpolan mielestä suhde tekniikkaan ei ole vain iästä kiinni. Kysymys on pikemminkin luonteesta ja elämänasenteesta. Valmiina työelämään Ihan kuka tahansa ei pääse opiskelemaan ensihoitoa. Opiskelijoiden tulee kyetä toimimaan kenttäolosuhteissa ja nostamaan paarit maasta. Jatkossa valintakokeeseen tulee siksi myös jonkinlainen kuntotesti. Vuoden alusta voimaan tullut uusi Soralaki asettaa koulutukseen pääsylle muun muassa terveydentilaa koskevia vaatimuksia. Laissa edellytetään, että opiskelijan tulee kyetä toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön työtehtävissä ja työssä oppimisessa. Lain tarkoituksena on myös parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja työyhteisön turvallisuutta. Laki antaa mahdollisuuden puuttua tällaisiin turvallisuutta ja soveltuvuutta koskeviin kysymyksiin. Viimeisinä vuosikymmeninä ensihoidon TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN perustaidot opinnoista kyllä saa, Teuvo Kontio toteaa. Kontio uskoo, että ne nuoret, jotka saavat oikean pohjan ja ymmärtävät realiteetit, tulevat pärjäämään yrittäjinäkin, vaikka ala on nyt mullistusten kourissa. – Nyt luotavat palvelutasopäätökset tuskin ovat lopullisia vaan niitä joudutaan muuttamaan alueellisten tarpeiden ja resurssien muuttuessa. Vaikka osa yrityksistä katoaisi tässä rytäkässä, niin tulevaisuudessa alan yrittäjyys nousee jälleen. Etenkin, kun yrittäjät pystyvät osaltaan paikkaamaan työvoimavajetta. Potilas on paras asiantuntija Tuula Sarpola (oikealla) ja Eija Toivanen kehittävät ensihoidon opetusta Oulaisissa. opiskelijoissa ja valmistuneissa on tapahtunut suuri muutos. Nykyään opiskelijoista valtaosa on naisia. Opiskeluissa valinnaisuus on lisääntynyt aikaisemmasta huomattavasti. Oppilaat voivat valita suuntautumisvaihtoehtonsa. Työpaikkatarjonta on laajentunut. Oppilaat työllistyvät valmistuttuaan nyt myös leikkaussaliin, teholle, heräämöön. – Tämä palvelee myös työelämän tarpeita, Kontio toteaa. Kaikki oppilaat saavat koulutuksen myös hälytysajoneuvon kuljettamiseen. Opinnoista 25 prosenttia on suuntautumisopintoja. Ensihoidon 40 opintoviikon kokonaisuudesta seitsemän opintoviikkoa on lähiopetusta koululla. Loput opiskelusta hoidetaan työssäoppimisjaksoilla ja verkkoopetuksena. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen oppilaista noin 60 prosenttia alkaa tehdä alan keikkatyötä. Monelle jo ensimmäisestä työssäoppimispaikasta muodostuu tuleva työpaikka. – Opiskelujen keskivaiheessa näkyy huima harppaus kehityksessä, Teuvo Kontio kertoo. Töitä riittää Sote-alalla työvoiman tarve lisääntyy. Poistuma on suuri. Tekeillä olevat muutokset vaativat lisää työvoimaa. Alan naisistuminen näkyy myös lisääntyneinä äitiyslomina ja vanhempainvapaina, joiden sijaistuksiin tarvitaan väkeä. Teuvo Kontio on laskenut, että jo ensi vuonna koko maassa tarvitaan satoja uusia työtekijöitä ensihoitopalveluun ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellakin 80 –100. Edellisiin lukemiin toki vaikuttaa millaisiksi muodostuu uuden terveydenhuoltolain velvoittamat palvelutasopäätökset. Ensi keväänä Oulaisista valmistuu 18 ensihoitoon suuntautunutta lähihoitajaa. Erityisesti hoitotason osaajista tulee valtava puute ja palveluntuottajien välinen kilpailu voi jopa vaarantaa suunnitellun palvelun toteutumista ainakin joidenkin sairaanhoitopiirien alueella. Koulutuksen kautta vaje on mahdollista saavuttaa vasta vuonna 2023 nykyisillä aloituspaikka määrillä. – Emme pysty lisäämään niin paljon tarjontaa, kuin olisi tarvetta, rehtori Esko Louhelainen kertoo. Opiskelupaikkojen raju lisääminen ei ehkä olisi hyväksikään. Opiskelijoiden tulee olla alalle soveltuvia ja motivoituneita. Yrittäjiä tarvitaan Rehtori Esko Louhelainen on vakuuttunut siitä, että ensihoitoalalla on yhteiskunnassamme jatkossakin tarvetta yrittäjyydelle. Eija Toivanen kertoo, että oppilaat voivat valita yrittäjyysopintoja 10 ylimääräisen opintoviikon verran muiden opintojen päälle. – Muutamissa viikoissa kenestäkään ei tehdä valmista yrittäjää, mutta kipinän ja On aika siirtyä luokkaan, jossa Teuvo Kontion ryhmä odottaa opettajaansa. Kontio aloittaa tunnin näyttämällä itse, miten homma hoidetaan. Hän neuvoo laittamaan essun päälle. Pyykkikoneessa valkea kalkki leviää ikävästi muihin pyykkeihin. Kontion luokassa on kymmenen oppilasta, jotka valmistuvat toukokuussa. Kontio kertoo heille, miten kipsaus konkreettisesti tapahtuu, kun 85-vuotiaan mummon ranne on murtunut ja vamma hoidetaan kipsisidoksella. – Ikä tekee tehtävänsä ja ranteen kipsaajan on pystyttävä erottamaan vanhat ja uudet vammat toisistaan. Potilas on paras asiantuntija, älkää koskaan vähätelkö tätä! FAKTAA • Oulaisissa ammatillinen koulutus alkoi 1964. • Vuonna 1982 aloitettiin sairaanhoitajien poikkeuskoulutus Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen alaisuudessa. • Vuonna 1993 rakennettiin uudet tilat, jotka poikkeusoloissa voi toimia jopa sairaalana. • Verkko-opetusta alettiin kehittää ensihoidon koulutusohjelmassa vuonna 2003. • Ammattiopiston soteyksiköstä valmistuu useasta eri koulutusohjelmasta vuosittain noin 80 –100 lähihoitajaa. Ambulanssi 1.2012 Kontio kertoo, miten kipsaus konkreettisesti tapahtuu, kun 85-vuotiaan mummon ranne on murtunut ja vamma hoidetaan kipsisidoksella. 5 1. 2. Miksi hakeuduit hoitoalalle ja ensihoitoon? Mitä ajattelet tekeväsi muutaman vuoden kuluttua? Kimmo Pennala, 30, Sievi 1. Työskentelin aikaisemmin metalli-mekaniikkayrityksessä. Olin opiskellut sähköelektroniikkaa, mutta toimin vapaapalokunnassa. Harrastuksen kautta kiinnostuin ensihoidosta. 2. Haluan työllistyä alalle, mutta myöhemmin voisin jatkaa opintojakin. Katariina Lehto, 18, Siikajoki 1. En oikeastaan tiedä, miksi hakeuduin hoitoalalle. Ensihoito oli se, mikä minua kiinnosti. 2. Lähden varmaan jatko-opiskelemaan. Eveliina Suihkonen, 19, Ylivieska Teuvo Kontio, kipsattavana Kaisa Isokoski 1. Ambulanssissa työskentely on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Kaipaan toimintaa ja vaihtelua. 2. Todennäköisesti haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja erikoistun ensihoitoon. Siinä välissä olen tietysti töissäkin. Niina Martinmäki, 18, Oulainen 1. Minä halusin lähihoitajaksi. Siskoni on myös hoitoalalla ja tiesin, mihin tulen. Ensihoito ei ollut päämääräni, mutta kiinnostuin siitä koulutusohjelmaesittelyssä. 2. Jatko-opinnoista en osaa sanoa. Nyt menen ensin töihin. Unelmatyöpaikkaa minulla ei vielä ole, työskentelen kotihoidossa opintojen ohella. Poliklinikka- ja ambulanssityöskentely voisivat kiinnostaa minua. Teuvo kertoo luokkahuoneesta: Henna Ypyä (turkoosissa paidassa) kipsaa Raita Vähäkankaan rannetta • Tämä huone on suunniteltu päivystyspoliklinikaksi pidempiaikaisessa poikkeustilassa. Koululta löytyisi myös pätevä henkilökunta. • Poikkeustilan voisi aiheuttaa sota tai ydinvoimalakatastrofi. Ainakaan lähiaikoina Kontio ei usko ympäristökatastrofin aiheuttavan Suomessa poikkeustilaa. • Kontio on perehtynyt turvallisuusasioihin myös koulun turvallisuuspäällikkönä. Eemil Korhonen paketoi, kipsattavana Heikki Peltomäki Ambulanssi 1.2012 6 Kuljetuksesta yhtenäiseen ensihoitoon Matti Ahokas, 34, on kolmannen polven ambulanssiyrittäjä. Matti luottaa siihen, että hänen yrityksellään on mahdollisuudet toimia vielä kymmenen vuoden kuluttuakin. HYVINVOINTIA JOKAISELLE Matille oman elämän perusasiat ovat selkeät. Tästä hän on ammentanut voimavaroja, joiden avulla epävarmuudessakin on helppo ponnistella eteenpäin. – Omasta mielestäni onnistun hyvin erottamaan työn ja vapaa-ajan. Perheeni menee yrittämisen edelle 100 – 0. En ole ikinä jättänyt pitämättä kesälomia. Matti kiittelee työntekijöitään, joihin hän voi luottaa täysin. Vaihtuvuus yrityksessä on lähes olematonta. Vanhin työntekijöistä on pysynyt yrityksessä 25 vuotta. – Kaikki lähtee työhyvinvoinnista, luottamuksesta ja joustosta puolin sekä toisin. Matti kertoo, että hänen yrityksessään asioista päätetään yhteisönä. Hän ei sanele, mutta kantaa vastuun työstä sekä taloudesta ja tekee lopulliset päätökset. Työntekijät ovat itse saaneet päättää esimerkiksi työvuorojärjestelmästä. – Ensihoitoyrittäjyys on antanut kullan arvoista oppia esimiestaitoihin, toteaa Matti Ahokas, jonka ensihoitaja amk:n opinnot ovat parhaillaan loppusuoralla. Kuva Katja Holopainen KATJA HOLOPAINEN Matti Ahokkaan vaari Väinö Ahokas aloitti toiminnan Utajärvellä 1960-luvun lopulla. Vaarin kuoltua yritys siirtyi Matin isälle Esko Ahokkaalle vuonna 1977. Pikkupojille autot ovat tärkeitä. Ennen kouluikää Matti muistaa päässeensä isänsä kyytiin Lange Mersuun. Kun koulukaverit kyselivät, Matti tunsi pientä ylpeyttä siitä, että heillä oli ambulanssi. Radiopuhelimet ja hälytysvalot kiinnostivat häntä siinä, missä muitakin pieniä poikia. Matti aloitti työt yrityksessä 1999. – Opiskelin ensin lähihoitajaksi, enkä pitänyt mitenkään varmana, että – Jos en uskoisi, että yrittäjät jäisin ensihoitotyöhön. Opiskelun aikana häpystyvät tekemään ensihoitonen mielenkiintonsa herätyötä laadukkaasti, kustannussi, ja kuten Matti itse ilmaisee ”nälkä kasvoi syötehokkaasti ja eettisesti hyvin, dessä”. Matti osti äidin osuuen edes yrittäisi jatkaa den, kun äiti jäi eläkkeelle sairaankuljetusyrittäjänä. 2007 ja vuonna 2009 yritys siirtyi kokonaan Matin nimiin. Sukupolvenvaihdos sujui hyvin. Matti ja hänen isänsä saivat tilitoimistoltaan korvaamatonta apua, mutta tärkeää oli myös isän ja pojan hyvä yhteisymmärrys. Ambulanssi 1.2012 – Työhyvinvointiin ei tarvita mitään ihmeellisiä kommervenkkejä. Tärkeää on työnkuvaa vastaava palkka, työaika ja asianmukaiset työolot. Matista tärkeää on se, että yrittäjän sekä työntekijöiden näkökulma lähtee ensihoidosta. Kaikkien päätösten perustana tulee olla hyvä ensihoito. Matti pitää määritelmästä, jonka mukaan ambulanssiyrittäjä on hoitaja yrittäjän saappaissa. – Minulle yrittäjyys ei ole itseisarvo. Etusijalla on ensihoidollinen puoli. 7 Sairaankuljettajien palkankorotukset 1.4.2012 Työehtosopimus on voimassa 1.4.2012 – 30.4.2014 (25 kuukautta). Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle 1.4.2012–30.4.2013 (13 kuukautta) on 5,2 prosenttia. Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle 1.5.2013–30.4.2014 (12 kuukautta) on 5,9 prosenttia. KOULUTUSTA KAIKILLE Ambulanssissa ei ollut esimerkiksi 12-kanavaista EKG:tä, kun Matti aloitti työt. Hän pitää tekniikan lisääntymistä ammatillisesti aika suurena askeleena ensihoidon kehittymisessä. Tekniikan lisäksi henkilökunnan koulutustaso on noussut reilussa kymmenessä vuodessa todella paljon. Lääkinnälliset ja hoidolliset taidot ovat kasvaneet. Matillakin on koko ajan vähintään yksi hoitotason henkilö ambulanssissa. Matti näkee henkilökunnan ammattitaidon ja valmiuksien kehittämisen laitteitakin tärkeämpänä. Vasta kun on ammattitaitoa, laitteita ja lääkkeitä voi käyttää. Matti Ahokas toteaa, että yrittäjyys on antanut hänelle mahdollisuuden kouluttautua ja kehittää toimintaa. Yrityksessä myös työntekijöitä on lisäkoulutettu. He ovat osallistuneet muun muassa OYS ERVA -alueen hoitotason ensihoitokurssille. – Lisäkoulutus parantaa työmotivaatiota. KOHTI YHTENÄISTÄ ENSIHOITOA Matti pitää hyvänä sitä, että sairaanhoitopiirit ottavat toiminnasta vastuun. Näin lääkehoito, kuten muukin hoito, yhtenäistyy. – Tällä hetkellä toimintamalleja on yhtä monta kuin on yrittäjiä ja vastuulääkäreitä. Matista ensihoidon taso on ollut pitkälti kiinni yrittäjän moraalista. Kunnilla ei ole ollut valmiuksia valvoa ja organisoida toimintaa. Tulevaisuudessa Matti toivoo ensihoidon tason nousevan yhtenäisen koulutuksen kautta. Hän näkee meneillään olevan muutoksen suorana jatkumona tähän mennessä tapahtuneelle kehitykselle. – Pienet yritykset eivät voi jatkaa ilman yhteistyötä. Meidän pitää pystyä muuttumaan murroksen mukana. Arvot ja asenteet on mietittävä uusiksi. Matti kritisoi kuitenkin palvelutasopäätösten kiireellistä valmistelua. Kaikkien palveluntuottajien olisi ollut hyvä päästä mukaan suunnitteluun. – Ensihoito on perustaltaan yksinkertainen asia, jossa ei pitäisi olla mitään jakautuneita ”puolia”. Ihmisiä vartenhan tämä palvelu on olemassa. Vaikka muutokset ovat aina pelottavia, nuoret yrittäjät voivat olla joustavampia kuin iäkkäät. Heidän on helpompi ajatella myös työskentelevänsä toisen palveluksessa. – Tuore ammattitaito lisää perusturvallisuutta. Töitä alalla riittää. Itsekin voisin ihan hyvin tehdä töitä myös muualla ensihoidon tehtävissä. Elämä on täynnä mahdollisuuksia, kun vain löytää ne. 7 VUOTTA korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 178,26 euroa YHT. 1960,81 euroa 10 VUOTTA korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 231,73 euroa YHT. 2014,28 euroa PALKKARYHMÄ HOITOTASO KOROTUKSET 1.4.2012 1959,40 euroa = TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA 1. II-Paikkakuntakalleusluokan poisto 1.4.2012 II-paikkakuntakalleusluokan taulukkopalkat nostetaan I:sen tasolle. 2. Palkkaohjelman mukaiset korotukset Palkkaohjelman mukaisesti sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan perustasolla 30 eurolla ja hoitotasolla 50 eurolla. 3. Yleiskorotus 1.4.2012 Palkkaohjelman mukaisen taulukkokorotuksen jälkeen sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,7 prosenttia. Henkilökohtaisten palkkojen korottaminen tarkoittaa sitä, että työntekijän palkan sisältäessä 1.4.2012 vaativuusryhmän peruspalkan ja vuosisidonnaisen lisän lisäksi jotakin muuta palkkaa (esimerkiksi erityistekijöistä johtuvaa tai henkilökohtaista palkanosaa), korotetaan 1.4.2012 lukien kaikkia kuukausipalkan osia, eli työntekijän kokonaiskuukausipalkkaa 1,7 prosenttia. Mikäli työntekijän palkka on muodostunut suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan ja mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat perus- ja hoitotason palkat ilman vuosisidonnaisia lisiä 1.4.2012 seuraavat: Perustaso Hoitotaso 1782,55 euroa 1959,40 euroa Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti: 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia 7 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 10 prosenttia (6 + 4 prosenttia) 10 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 13 prosenttia (6 + 4 + 3 prosenttia) Uudet palkankorotusten minimit ovat siten 1.4.2012 alkaen seuraavat 4 VUOTTA korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 117,56 euroa YHT. 2076,96 euroa 7 VUOTTA korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 195,94 euroa YHT. 2155,34 euroa 10 VUOTTA korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 254,72 euroa YHT. 2214,12 euroa 4. I-paikkakuntakalleusluokan järjestelyerä Ennen 1.4.2012 I-paikkakuntakalleusluokassa olleille työntekijöille toteutetaan paikallinen järjestelyerä, joka lasketaan helmikuun 2012 palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä, kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuositai sairauslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Erän suuruus on 0,7 prosenttia. Paikallisen erän toteutuksesta neuvotellaan paikallisesti yritystasolla maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti. Tehtäväkohtaiset erityistekijät ovat aina seikkoja, jotka liittyvät työtehtävään ja sen sisältöön työn suorittajasta riippumatta. Henkilökohtainen palkanosa taas liittyy aina tavalla tai toisella työtä tekevän henkilön työssä suoriutumiseen, henkilökohtaisen osaamiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Paikalliseen erään perustuva palkankorotus on 1.4.2012 voimaantulevasta yleiskorotuksesta erillinen korotus. Jos työntekijä saa paikallisessa jaossa esimerkiksi 40 euron korotuksen, tämä osa palkankorotuksesta ei korotu samaan aikaan voimaan tulevalla yleiskorotuksella. Myöhemmät yleiskorotukset tulevat luonnollisesti aikanaan korottamaan tätäkin palkanosaa. 1782,55 euroa = TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA Paikallisen erän tavoitteena on kohdistaa osa työehtosopimuksen mukaisesta palkankorotuksesta työpaikan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Palkkaerän jakamisen on siis tapahduttava työpaikan omista lähtökohdista ja työpaikan tarpeiden mukaan. 4 VUOTTA korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 106,95 euroa YHT. 1889,50 euroa Työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti on harkittava paikallisen erän käyttämistä tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy PALKKARYHMÄ PERUSTASO työpaikan työtehtäviin. Tavoitteena on, että ensisijaisesti tulisivat kompensoiduiksi työtehtävien väliset vaativuuserot, jos tällaisia eroja on. Jos tehtävien vaativuuksissa ei ole eroja, jotka olisi perusteltua ottaa huomioon palkkauksessa, voidaan paikallinen erä käyttää kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Paikallinen erä toteutetaan siten, että työpaikalla lasketaan paikallisen erän kokonaiseuromäärä ja tämä potti jaetaan työntekijöiden kuukausipalkkojen osaksi työpaikalla päätettävien jakoperiaatteiden mukaisesti. Paikallisen erän toteuttaminen edellyttää ensinnäkin työpaikalla käytettävissä olevan palkkapotin suuruuden laskemista. Koska korotus kohdentuu sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä oleville henkilöille, myös jaettavan erän suuruus lasketaan sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta. Palkkasumman laskentapohjaksi on sovittu helmikuu 2012. Helmikuun 2012 palkkasummassa otetaan huomioon työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat, otetaan huomioon ilman tuntikohtaisten lisien osuutta. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Myöskään varallaolo korvaukset eivät ole pottiin kuuluvaa säännöllisen työajan palkkaa. 5. Muut korotukset Kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen kertaerä, mikäli työsuhde on yhdenjaksoisesti ollut voimassa vähintään kolme kuukautta ja jatkuu kertaerän maksuajankohtana. Kertaerä maksetaan myös niille määräaikaisille, joiden työsuhde on päättynyt maaliskuun lopussa ja jatkunut huhtikuussa 2012. Pysyvässä osa-aikatyössä kertaerän suuruus määräytyy työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden työajan suhteessa. Työajan vaihdellessa lasketaan keskimääräinen työaika maksuajankohtaa edeltävältä kolmelta kuukaudelta. Kertaerä maksetaan, jos työntekijä on oikeutettu palkkaan koko tai osalta huhtikuuta 2012. Korotetaan työehtosopimuksen 11 §:n 9. kohdan mukainen hälytysraha 8,72 euroon. Korotetaan työehtosopimuksen 24 §:n 2. kohdan mukainen korvaus suojavaatteen huollosta 10,43 euroon. Neuvotteluosapuolet Suomen Sairaankuljetusliitto ry, Terveyspalvelualan liitto ry ja Tehy ry ovat yhteisesti laatineet ja hyväksyneet yllämainitut ohjeet. Ohjeen korotukset vuodelle 2013 julkaistaan myöhemmässä vaiheessa. Lisätietoja antavat SSK ryn TES neuvottelijat Claus Harju-Jeanty ja Mikael Söderlund Ambulanssi 1.2012 8 Harjoitus tekee mestarin – myös liikenteessä KATJA HOLOPAINEN | KUVAT JUHA LAHTI Sairaankuljetusyrittäjälle jokainen kolhu maksaa 2200 euron omavastuun verran. Vakavampia onnettomuuksia kukaan tuskin haluaa ajatellakaan. On hyvä varautua ajoissa. Yksi parhaista keinoista on vaaratilanteiden harjoittelu etukäteen. Vanhempi rikoskonstaapeli Hannu Jore on kouluttanut sairaankuljettajia toistakymmentä vuotta. Ambulanssikoulutus alkoi 1990-luvun lopulla. Hannu Jorea pyydettiin Viroon kouluttamaan virolaisia sairaankuljettajia sekä ruotsalaisia alan opiskelijoita, koska hän oli aikaisemmin kouluttanut suomalaisia poliiseja. Koulutukset Virossa veivät yhden vuoden. Tämän jälkeen Jore koulutti kolmen vuoden ajan Kankaanpään sairaankuljetuksen henkilökuntaa Tarja ja Jarmo Koiviston pyynnöstä. Hän kävi myös puhumassa SSK:n vuosikokouksessa ajokoulutuksen merkityksestä. Sitten Mikael Söderlund SSK:sta otti yhteyttä. – Lähdimme yhdessä kehittämään liiton jäsenyrityksille sopivaa koulutusta. Aluksi lähdettiin liikkeelle kuuden tunnin koulutuksilla. Jore piti kaksi tuntia teoriaa, kävi läpi lainsäädäntöä ja hälytysajoohjeistusta. Sitten mentiin liukkaalle radalle harjoittelemaan perinteisiä väistöjä ja jarrutuksia. Koulutettavat kokeilivat jarrutusta sekä liukkaalla että pitävällä pinnalla. – Pienikin vauhdin pudotus vaikuttaa yllättävän paljon jarrutusmatkaan. Jore toteaa, että harjoittelun merkitys on suuri. Tavoitteena on se, että koulutus järjestettäisiin aina syksyllä ennen liukkaita kelejä. Arkiset tilanteet aiheuttavat kolhuja Sairaankuljetuksessa käytettäviin autoihin tulee paljon vaurioita peruutus- ja pysäköintitilanteissa. Jatkossa mukaan otettiinkin pujotteluharjoituksia etu- ja takaperin. – Näin opitaan ymmärtämään, missä pyörät pyörivät. Lisäksi harjoiteltiin kulmaperutuksia ahtaaseen talliin, taskuperuutusta ja selviytymistä ulos ahtaista pihoista. – Hälytysajoneuvo pitää aina peruuttaa talliin lähtövalmiiksi. Jore pahoittelee sitä, että yksityispuolella on nyt etsittävä säästöjä kaikesta. Myös ajokoulutuksesta. Toisaalta hyvää on se, että laki vaatii nykyään jo opiskeluvaiheessa hälytysajoneuvokoulutuksen. – Liikkeelle tuleekin lähteä opiskelijoista. Heissä on paljon hyvin vähän ajaneita. Ajokouluttaja arvioi aina oppilaan taidot ja antaa tiedot yrittäjälle opiskelijan kyvyistä. Näin yrittäjä tietää jo työhönottotilanteessa, minkälaiseen ajoon oppilaan voi laittaa. Jore kuitenkin suosittelee, että kaikki uudet kuljettajat ajaisivat ensin siirtokuljetuksia tai paluumatkoja sairaalasta takaisin tallille. – Hälytyslaitteet tuovat ajajalle vääränlaista turvallisuuden tunnetta. Joren pitämillä kursseilla on korkeintaan 14 oppilasta ja seitsemän autoa. Näin suuressa ryhmässä kouluttajia on kaksi. Kouluttajilla on kaikilla joko poliisin ajokouluttaja kokemus tai autokouluopettajan pätevyys. Ambulanssi 1.2012 9 Kyselimme muutamilta sairaankuljetusyrittäjiltä eri puolilta Suomea seuraavia asioita: Onko teille sattunut ajoneuvo-onnettomuuksia viimeisen kahden vuoden aikana? Jos, niin minkälaisia? Oletteko osallistuneet ajokoulutukseen? Pitäisittekö sitä tarpeellisena? KATJA HOLOPAINEN | KUVAT HAASTATELLUILTA Kuva:t Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat EERO SAVOLAINEN LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, että heidän alueyhdistyksensä alkoi järjestää ajokoulutusta noin kymmenen vuotta sitten Iisalmen harjoitteluradalla. – Eihän se vaatinut kuin muutaman puhelinsoiton ja meitä oli jo hyvä porukka koossa. Puolet teoriaopinnoissa ja puolet radalla. Savolainen toteaa, että alueen sairaankuljetusautoille on tapahtunut todella vähän kolareita, etenkin, kun ottaa huomioon ajomäärät ja kelit, joissa liikutaan. Hän muistaa kymmenen vuoden ajalta yhden pahemman kolarin, jossa auto vaurioitui pahasti. Henkilövahinkoja ei silloinkaan tullut. Oman ambulanssin kanssa hän on kerran törmännyt hirveen. Ajoharjoittelua tarvitaan, mutta Savolainen toteaa, että kokeneemman on myös välillä vähän jarruteltava nuorempia. Tehtävän ja kelin mukaan on mietittävä, kuka lähtee rattiin. Myös Savolainen on osallistunut suosittuihin Iisalmen Profile Vehicles Oy:n järjestämiin kesä- ja talviajopäiviin. Siellä kouluttajina toimivat paikallisen autokoulun Driving Teamin opettajat. VESA LEHIKOINEN HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, että joitain vuosia sitten heidän autonsa oli hirvikolarissa. Henkilövahinkoja törmäyksessä ei tullut. Lehikoinen on osallistunut pari kertaa Paimion ajoharjoitteluradalla järjestettyyn koulutukseen. Hänestä liukkaan kelin harjoitusten pitäisi olla pakollisia. – Koulutus voisi kuulua peruskoulutukseen niin, että siitä saisi jonkinlaisen lisenssin. Lehikoinen uskoo, että yksi hyvä koulutus riittää. Kun taidot kerran oppii, niitä ei unohda. Mutta koulutuksen täytyy olla hyvin ohjattua. Osa sairasautojen lisääntyneistä liikennevahingoista selittynee viime vuosien haastavilla talvikeleillä ja tehtävien määrän kasvulla. KEIJO AHONEN KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, ettei heille ole sattunut kerrassaan minkäänlaista kolaria hälytysajoneuvoilla. Ei edes peltikolaria. Ahonen pitää ajokoulutusta tärkeänä ja kiittelee omia yhteistyökumppaneitaan. Yrityksen työntekijät käyvät harjoittelemassa Jyvässeudun ajoharjoitteluradalla Lievestuoreella vähintäänkin uuden auton oston yhteydessä. – Profile Vehicles järjestää myös erilaisia tapahtumia ja ajopäiviä, joihin osallistuvat pääsevät kokeilemaan uusia ja huippuunsa hiottuja ambulansseja. On taka-, etu- ja nelivetoisia malleja, jotka ovat ajettavuudeltaan erilaisia. Sairasautojen kolarit ovat lisääntyneet Sairasautoiksi rekisteröityjen ajoneuvojen osalta onnettomuuksissa on suuri suhteellinen nousu. 2000-luvun alusta lakisääteisistä liikennevahingoista korvattavat vahingot ovat nousseet muutamista kymmenistä yli sataan vahinkoon vuodessa. Hälytysajoneuvojen onnettomuuksista löytyy tilastotietoa Liikennevakuutuskeskuksesta. ARTO VALTOLA ASIKKALAN SAIRAANKULJETUKSESTA kertoo, ettei heidän autojaan ole ollut pariin vuoteen mukana onnettomuuksissa. Edellinen kolari, jossa tuli peltivaurioita ja Valtola loukkaantui itse lievästi, tapahtui vuonna 2007. Valtola pitää ajokoulutusta tarpeellisena. Hän osallistui itse koulutukseen 10.7.2009 Iisalmessa. Koulutus sisälsi ajotekniikanteoria osuuden, liukkaankelin ajokoulutuksen ja hälytysajokokeen. Valtolasta lisäkoulutus olisi tarpeen kenelle tahansa tiellä liikkujalle. – Erityisesti takana tulevaa liikennettä pitäisi seurata peilien kautta paremmin. Usein muut tiellä liikkujat huomaavat ambulanssin vasta, kun se on mennyt ohitse. Muut liikenteessä olevat muodostavatkin meille kaikkein suurimman vaaratekijän. Yleisimpiä vahinkotyyppejä ovat peruutusvahingot, risteysvahingot ja samaan suuntaan kulkeneiden ajoneuvojen kylkikosketukset sekä peräänajot. – Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sairasautoille ei juuri tapahdu. Kymmenen vuoden aikana näin vakavat onnettomuudet voidaan laskea yhden käden sormilla, liikenneturvallisuustutkija Esa Räty Liikennevakuutuskeskuksesta kertoo. Lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvataan aiheuttajalle ja vastapuolelle tapahtuneet henkilövahingot sekä vastapuolen esinevahingot. Omat peltivauriot eivät kuulu korvauksen piiriin. Moni pienempi ruttu jääkin varmasti tilastojen ulkopuolelle. Onnettomuuksia tapahtuu tilastojen mukaan hieman enemmän talvikuukausina. Räty olettaakin lumisten ja liukkaiden talvien olevan osasyy kolarimäärien kasvulle. Vuorokauden ajoista eniten onnettomuuksia tapahtuu puolenpäivän aikoihin. Onnettomuudet sattuvat usein arkipäivänä – ja paikkana on kaikkein yleisimmin piha- tai pysäköintialue! Ambulanssi 1.2012 10 S eulottuja tiedonjyviä KOONNUT KATJA HOLOPAINEN Kelan uusi uutiskirje palvelee työnantajia Kela julkaisi ensimmäisen työnantaja-asioista kertovat uutiskirjeen, Työnantajainfon. Uutiskirje käsittelee ajankohtaisia muutoksia ja asiointia helpottavia palveluita. Ensimmäisessä uutiskirjeessä kerrotaan, että sairauspäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen 1.6.2012 alkaen. Myös osasairauspäivärahaa on jatkossa haettava kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta. Muutokset koskevat päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa 1.6.2012 tai sen jälkeen. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Tarvittavien tukitoimien käynnistämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Työstä poissaoloajan palkat voi ilmoittaa työnantajien verkkoasiointipalvelussa Kelan nettisivuilla. Käytä tuoreinta lomakeversiota, vanhentuneet lomakkeet hidastavat hakemuksen käsittelyä. ASLAK-kurssien järjestämistapa muuttui 1.1.2012. Jatkossa kursseja järjestetään lyhyt- ja pitkäkestoisina. ASLAK-kurssi on ryhmämuotoista kuntoutusta, joka toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. Hakemus ASLAK-kurssin järjestämiseksi vuodelle 2013 tulee toimittaa Kelaan 2.5.2012 mennessä. Ehkäisevän työterveyshuollon korvaukset vaihtelevat Sairausvakuutuslaki muuttui vuoden 2011 alusta. Muutos vaikuttaa yrityksen tilikauden 2011 Kela-korvauksiin. Jotta yritys saa ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 prosentin korvauksen Kelasta, sillä on oltava työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea koskeva toimintakäytäntö. Jos toimintakäytännöstä ei ole sovittu yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa, korvaus on 50 prosenttia. Yrityksillä on ollut vuosi 2011 aikaa suunnitelman laatimiseen. Työnantajat voivat hakea työterveyshuollon korvauksia tilikauden 2011 kustannuksista verkossa, uudessa Työterveyshuollon asiointipalvelussa. Korvaamisen perusedellytyksiä on nostettu paremmin esille kolmelle sivulle: Työterveyshuollon sopimus, Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja Yhteistoiminta työterveyshuollon asioissa. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta löytyy tietoa Toimintasuunnitelma- ja Yhteistoiminta-sivuilta. Alkuvaiheessa työnantaja täyttää hakemuksen asiointipalvelussa kokonaan itse. Palvelun jatkokehitys on jo aloitettu; tulevaisuudessa työnantaja voi käyttää hyväkseen oman työterveyshuollon palveluntuottajansa Kelaan lähettämiä tietoja. Tässä otteita Kelan ensimmäisestä työnantajille suunnatusta Työnantajainfosta. Kelan uutiskirjeen voi tilata maksutta osoitteesta www.kela.fi/uutiskirje. Kirjeen voi perua koska tahansa ja siitä voi myös lähettää helposti vinkin kollegalle. Tilauksen jälkeen saa työnantajainfon sähköpostiinsa 4 – 6 kertaa vuodessa. STM: Potilaiden itsemääräämisoikeus vahvistuu Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on luonnostellut säännösehdotuksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta erilaisissa tilanteissa sekä välttämättömistä itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä. Lähtökohtana on potilaan ja asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva hoito ja huolenpito. Itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimenpiteet koskevat monelta osin sairaankuljetusta ja ensihoitoa. Säännösehdotusten valmistelu on vasta alkuvaiheessa, mutta säännöksiä on luonnosteltu seuraaviin kiireellisiin tilanteisiin: • Ensihoitohenkilökunnan oikeus päästä henkilön asuntoon tai olinpaikkaan henkilön terveydentilan selvittämiseksi, kun henkilön epäillään olevan vakavassa terveyden vaarassa. • Ensihoitohenkilökunnan oikeus kuljettaa henkilö tutkittavaksi tai hoidettavaksi sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön, kun henkilön terveys on vakavassa vaarassa. • Uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön kiinnipitäminen. • Henkilön sitominen rajoittavalla välineellä, kun se on välttämätöntä vahingoittumisen estämiseksi tai välttämättömän hoidon antamiseksi. • Vaarallisten esineiden ja aineiden haltuunotto ja henkilöntarkastus. • Välttämättömän terveyden- ja sairaanhoidon antaminen vastustuksesta huolimatta. • Lääkitseminen uhkaavan tai väkivaltaisen potilaan rauhoittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmistelee lokakuun 2012 loppuun mennessä linjaukset ja kehittämisehdotukset itsemääräämisoikeutta koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiseksi. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan kehittämis- ja koulutustoimia, joilla tuetaan asenteiden ja hoitokulttuurien muuttamista potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistavaksi. STM: Tämän vuoden eurooppalainen teema on aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Vuonna 2012 halutaan lisätä aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä yhteistyötä. Näin toivotaan kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin parantuvan. Vuoden aikana kerätään tietoa eri sukupolviryhmistä ja edistetään positiivisten ikäasenteiden leviämistä yhteiskunnassamme. Sairaanhoidon laatu uhattuna Suomessa Duodecim: Lääkärijärjestöt ovat huolissaan korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen jatkuvuudesta Suomessa. Julkinen tutkimusrahoitus, sairaanhoidon toimintaresurssit ja yliopistojen koulutusresurssit ovat jatkuvasti kaventuneet. Tämä on johtamassa tilanteeseen, jossa potilaiden hoidon laadukkuus on uhattuna. Sosiaali- ja terveysministeriön sairaaloille jakama tutkimusrahoitus on vähentynyt lähes kolmannekseen 90-luvun alun tasosta. Lisäksi tiukkenevat tulostavoitteet, kasvavat potilasmäärät ja kiristyvä kuntatalous ovat ajamassa tutkimustyötä ahdinkoon. Suomen Lääkäriliiton Lääkärikysely 2009 kertookin, että opetusja tutkimustehtävissä työskentelevien lääkärien määrä on ollut jatkuvassa laskussa koko 2000luvun. Kymmenessä vuodessa tämän sektorin lääkärien määrä on vähentynyt noin neljänneksen. – Kliinisen tutkimuksen tila on huolestuttava, sillä se on johtamassa varsinaisen kliinisen työn eli potilaiden hoidon tason heikkenemiseen, sanoo professori Markku Heikinheimo Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista. Hän kysyy ollaanko Suomessa valmiita luopumaan korkeatasoisesta sairaanhoidosta tutkimusrahoituksen alasajon myötä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto ja Finska Läkaresällskapet vetoavat päättäjiin kliinisen tutkimuksen rahoituksen ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Liikenteessä menehtyi edellisvuotta enemmän Liikenneturvan keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 tieliikenteessä on menehtynyt 288 ihmistä, kun vuonna 2010 kuolleiden lukumäärä oli 272. Loukkaantuneiden määrä kasvoi noin kolmella prosentilla. Vuonna 2009 liikennekuolemien määrä väheni viidenneksellä ja pysyi tällä tasolla vuonna 2010. Kuluneena vuonna (2011) sama suunta ei jatkunut. Kohtaamisonnettomuuksissa henkilöautoissa kuoli 22 ihmistä enemmän kuin vuonna 2010. Kuolleiden moottoripyöräilijöiden määrä (28) nousi vuoden 2009 tasolle. Liikenteessä loukkaantui vuon- na 2011 ennakkotietojen mukaan 7277 ihmistä. Vaikka loukkaantuneita on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2010, vakavasti loukkaantuneiden määrä on laskenut hieman. Rattijuopumus on yhä vakava ja monisyinen tieliikenteen ongelma. Rattijuopumustapauksissa on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 81 ja loukkaantunut 959 henkilöä. Liikenneturva on esittänyt, että alkolukko säädettäisiin pakolliseksi törkeään rattijuopumukseen ja rattijuopumuksen uusimiseen syyllistyneelle kuljettajalle. Lisäksi alkolukko pitäisi olla pakollinen kuljettajille julkisissa kuljetustilauksissa sekä ammattimaisessa henkilöliikenteessä. Pyöräilyturvallisuudessa Suomi on Euroopan kärjessä. Vuonna 2011 liikenteessä menetti henkensä 15 polkupyöräilijää. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 26. Polkupyöräilijöiden liikennekuolemat ovat vähentyneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvän tuloksen taustalla on viranomaisten pitkäjänteinen yhteistyö ja tiedotus. Pyöräteitä on rakennettu lisää, taajamien nopeusrajoituksia on laskettu ja pyöräilykypärän käyttö on kasvanut tasaisesti. Ambulanssi 1.2012 11 Christian Aure on poissa Saimme tiedon 12.1.2012, että Sipoossa vuodesta 1971 vuoteen 2001 sairaankuljetusyrittäjänä toiminut Christian Aure on menehtynyt vakavaan sairauteen Keravan terveyskeskuksessa. Christian Aure syntyi Pernajassa 1936, jossa hänen isänsä toimi kunnanlääkärinä. Äiti oli sairaanhoitaja. Perheessä oli kolme lasta ja Chrisse heistä keskimmäinen. Isän työn vuoksi perhe joutui muuttamaan Tammisaareen, Nokialle ja lopulta Sipooseen. Sota-ajan Auren lapset olivat sotalapsina Ruotsissa. Kotimaahan he palasivat vuonna 1945. Koulukäynnin jälkeen Chrisse kouluttautui asesepäksi ja työskenteli valmistuttuaan ensin Riihimäellä Sakon tehtailla. Myöhemmin hän perusti oman yrityksen Sipooseen. Sen ohessa hän toimi SPR:n Sipoon osaston vapaaehtoisena sairaankuljettajana kolmen vuoden ajan, kunnes vuonna 1971 osti kaluston ja toiminnan itselleen. Asesepän työ oli vaativaa ja Chrisse kertoi, että työ oli myös mukavaa, mutta loppuvaiheessa asiakkaat pyörivät hänen luonaan yöllä ja päivällä sekä myös viikonloppuisin. Asiakkaat tuossa pienessä kyläyhteisössä todella luulivat oven olevan auki 24 tuntia vuorokaudessa läpi vuoden. Niinpä Aure lopetti asekorjaamon ja aloitti oman sairaankuljetusyrityksen. Aluksi hän toimi sairaankuljetuksessa yksin. Silloin ei ollut mahdollisuutta käyttää kahta sairaankuljettajaa samassa ambulanssissa. Kansaterveystyön alettua toisen sairaankuljettajan käyttö alkoi varovaisesti lisääntyä. Aluksi toisena olivat Sipoossa entiset SPR:n vapaaehtoiset sairaankuljettajat ja vuonna 1975 Chrissen vaimo Anja Aure tuli työhön vakituiseksi. Hänellä oli tehtävään sopiva koulutus, sillä hän oli mielisairaanhoitaja, jolla oli alansa työkokemusta jo takana. Aikaa myöten tilanne parani kaikin tavoin, vaikka mikään helppo se ei koskaan ollut. Talous oli tiukoilla, työtä tehtiin vuorotta ja valmiudessa oltiin jatkuvasti. Ei ollut vapaa- tai lomapäiviä. Valmiudessa oltiin seitsemän vuorokautta viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Siinä menivät kaikki pyhät ja arjet ilman omaa elämää. Myöhemmin toiminta vakiintui ja Auret alkoivat käyttää palkattua työvoimaa. Auren aloittaessa sairaankuljetustoiminnan alaa koskeva säädöspohja oli olematon ja kaikki toiminnan kehittäminen kunnassa oli sairaankuljetusyrittäjän harteilla. Tärkeitä asioita olivat ensihoidon koulutuskysymykset, valmiusasiat, yhteistyö kunnan ja terveysviranomaisten kanssa, sekä työvoima- ja kalustokysymykset. Christian Aure oli voimakas uudistaja. Hän tavoitteenaan oli korkeatasoisen sairaankuljetuspalvelun tuottaminen Sipoossa ja sen hän myös saavutti. Toisaalta hän oli sopuisa ja etsi aina neuvottelemalla parhaat ratkaisut. Chrisse kertoi, että päättäjät oppivat lopulta, ettei yrittäjä yksin voi kehittää ensihoitoa, vaan tarvitaan muun terveydenhuollon apua ja voimakasta yhteistyötä. Lääketieteellisissä kysymyksissä ensihoito on suunniteltava ja toteutettava kunnan muun sairaanhoidon mittapuiden varaan. Kehitystyötä ei voida tehdä ilman taloudellisia panostuksia ja niissä on kunnan aina oltava mukana. SSK:n piirissä Aure toimi aktiivisesti ja erityisesti, kun pyrittiin 1970 – 1980 lukujen taitteessa rakentamaan yhteyksiä muiden Pohjoismaiden sairaankuljetusjärjestelmiin. Kolme Pohjoismaista tapaamista järjestettiin, mutta lopulta hanke ei osoittautunut elinkelpoiseksi. Aure sanoikin, että hänellä yrittäjänä on ollut melkoinen tuuri siinä, että hän on saanut vaimokseen Anjan. – Hän on topakkana ihmisenä pistänyt monet asiat kuntoon, ollut paras mahdollinen työkaveri vaikeina vuosina sekä uskomaton vaimo. Unohtaa ei myöskään sovi Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 faksi 09 587 9905 mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.ﬁ Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905 [email protected] sitä runsasta joukkoa ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti auttaneet yritystämme tai palkkansa eteen tehneet meillä ahkerasti töitä, kertoi Aure. Harrastuksina Aurella olivat nuorempana ampumaurheilu ja metsästys. Viime vuosina oli enää jäljellä metsästys. Elämästä kului noin puoli vuotta kesämökillä Savossa, Anttolassa, ja toinen puoli Keravalla kaupunkiasunnossa. – Luonnon keskellä aika kului kuin siivillä, kertoi Chrisse. Mökillä tuli metsästettyä suurriistaa, lähinnä hirviä. Niitä on tullut kaadettua kaikkiaan 53, joka on melkoinen määrä. Chrisseä jäi kaipaamaan vaimo ja kaksi tytärtä sekä suuri ystävien joukko. Taitto: adhelena@adhelena.ﬁ Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2012 Ilmoitushinnat vuodelle 2012: etusivu takasivu 1/1 sivu 1/2 sivu pysty/vaaka 1/4 sivu 1/8 sivu 1/16 sivu 1 750 e 1 650 e 1 590 e 790 e 390 e 205 e 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: toimisto@sairaankuljetusliitto.ﬁ Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti 2.2012 ilmestyy viikolla 24. Aikakauslehtien Liiton jäsen PERTTI KIIRA KEVÄTKOKOUS 2012 www.sakuyrittajat.fi YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI SSK:n kevätkokous Naantalissa 21.–22.4.2012 Ambulanssi 1.2012 12 Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Uusi Standardi a division of Medtronic Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. ® LIFEPAK 15 monitori-deﬁbrillaattori Physio-Control on asettanut standardit monitori-deﬁbrillaattoreille jo yli 50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK® 15 monitori-deﬁbrillaattori. LIFEPAK® 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön tehtyyn LIFEPAK TOUGH™ deﬁbrillaattoriin. Lisätietoja LIFEPAK® 15 monitori-deﬁbrillaattorista ja muista LIFEPAK® -tuotteista saatte puhelimitse 020 7281 200 tai www- sivuiltamme www.physio-control.ﬁ Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore +358 500 591 952 SSK ry: Mikael Söderlund +358 50 439 4773 Yhteistyökumppanit: Huolehdi itsestäsi ja henkilöstöstäsi! Terveysturva-ryhmävakuutus vain Sairaankuljetusliiton jäsenille; sinä, työntekijäsi ja yrityksesi hyödytte! Kysy lisää yhteyshenkilöltäsi. 03 04 05 06, www.a-vakuutus.ﬁ Yhdessä hyvä tulee.