Uutuuksia
kirjallisuuden saralla
Heinäveden monipuolistunut kulttuurielämä
sisältää myös kirjallista
antia. Vajaan vuoden
aikana on ilmestynyt
ainakin kolme teosta ja
tätä lukiessasi tuorein
historiateos odottaa
putkahtamistaan painosta ulos.
Sirun Palaset on pieni, koskettava
runoteos, joka kertoo kiireisestä
elämänrytmistä, avioerosta ja yksinhuoltajuudesta. Runot ovat
syksyllä 2007 kuolleen Sirpa Torvisen (s. 1966) käsialaa.
- Runot ovat nousseet sisältäni
tilanteissa, joissa ei ole arkielämään löytynyt sanoja eikä keinoja, joiden avulla olisin voinut
selvitä päivästä toiseen, tekijä itse
kirjoitti.
- Sirpan tapana oli purkaa iloaan, suruaan ja huoliaan kirjoittamalla. Myös monet ystävät ja sukulaiset saivat syntymä- ja
valmistujaispäivinään lämpiminä
onnitteluterveisinä pitkiä tarinoita, Sirpan sisar, Päivi Torvinen kertoo.
Koska Sirpa kuoli ennen kuin
ehti julkaista runonsa, Päivi sai
häneltä tehtäväkseen saattaa kirja
valmiiksi. Sirun Palaset ilmestyi
toukokuussa. Runokirjan myynnistä saatavan tuoton Sirpa toivoi
kohdennettavan lastensa koulutukseen, esim. oppikirjojen hankkimiseen.
- Sirpa sairastui syöpäsairauteen
32-vuotiaana. Tuolloin tytär Jenna
oli yksivuotias ja poika EetuMarkus kolmevuotias. Tieto syövästä oli raskas niin Sirpalle itselleen kuin meille läheisillekin. Sirpa itse kuitenkin otti jotenkin niin
tyynesti tiedon sairastumisestaan,
Päivi muistaa.
Syöpäsairaus kulki Sirpan elämässä mukana yhdeksän vuoden
ajan. Näinä vuosina syntyi monta
uutta runoa, jotka kirja pitää sisällään.
Kirjassa kuvaillaan työelämän
kiireitä, parisuhteen iloja ja suruja
sekä äitinä olemisesta riemuja ja
pelkoja. Runon keinoin Sirpa kertoo myös tuntemuksistaan, kun
diagnoosi vahvistuu. Kaiken keskellä hän kuitenkin onnistuu löytämään valon ja rauhan hetket, jotka kantavat eteenpäin.
Sirpa työskenteli Joensuun yliopistossa tietojenkäsittelytieteen
laitoksella. Hän valmisteli väitöskirjaa, mutta sairaus muutti suunnitelmat.
Onni Happosen ja
Paul Saarin kohtaloista
Kirjailija Martti Issakaiselta on vajaan vuoden sisällä ilmestynyt kaksi teosta: Happosen tapaus ja Jatkosodasta vankileirien saaristoon.
- ’’Happosen tapaus’’ on näkijöiden, kokijoiden ja kuulijoiden ker-
Särkynyt ruukku
Särkyneen saviruukun sirut
kivisellä lattialla.
Pala palalta,
pienistäkin siruista
saa koottua
uuden ruukun,
vahvemman kuin entisen.
Niin minustakin:
vahvemman,
loppukaareksi kestävän.
tomuksista koottu teos 1930-luvun tapahtumista, jolloin kansalaissodan jälkitunnelmat kuohuttivat vielä kansakuntaa. Lapuanliike rupesi käyttämään väkivaltaa
poliittisena aseena, ’’valkaisemaan’’ Suomea, Martti kertoo.
Heinävesi joutui tuolloin poikkeuksellisen huomion kohteeksi,
jotkut nimittivät pitäjää "Savon
Lapuaksi". Kunnallislautakunnan
puheenjohtaja Onni Happonen
murhattiin.
Useita muita vasemmistolaisia
kyyditettiin ja uhkailtiin. Opettaja
Anna Turkiaa yritettiin ampua
Pölläkän koululla. Presidentti
Ståhlbergin kyyditys tapahtui
Heinäveden kautta. Vasta nuoren
nimismies Valentin Soinen päättäväinen toiminta palautti järjestyksen pitäjään.
- Kirja ’’Happosen tapaus’’ julkistettiin syyskuun 1. päivänä
2010, jolloin oli kulunut 80 vuotta
murhasta, ja valtiomies Paavo Lipponen paljasti Onni Happosen
muistoreliefin kunnantalolla.
- Lipponen kuului myös kirjan
ensimmäisiin lukijoihin ja ilmaisi
syvän vaikuttuneisuutensa teoksen
johdosta. ’’Happosen tapaus’’ on
saanut innostuneen vastaanoton
muiltakin lukijoiltaan ja kirjasta
on jouduttu ottamaan toinen painos, Martti sanoo.
Alkuvuodesta 2011 julkaistu teos ’’Jatkosodasta vankileirien
saaristoon’’ on uudistettu painos
vuonna 1994 ilmestyneestä kirjasta, joka silloin ilmestyi nimellä
’’Toinen vyöttää sinut’’. Tekstiä ja
kuvitusta on täydennetty, ulkoasu
uusittu nimeä myöten.
Kirja kertoo virolaisen papin
Paul Saarin vaiheikkaan elämäntarinan.
- Heinäveteen tuo tarina liittyy
sillä tavoin, että Saarin vaimo
Martta kuului Paitomäen Luostaristen sukuun, ja Paitomäki muodosti näin tärkeän tukikohdan perheen elämään, Martti mainitsee.
Nuori rakkaus johti avioliittoon
sodan keskellä. Sota vei kuitenkin
Paulia pyörteisiinsä, virolaisena
metsäveljenä, sitten saksalaisten
joukoissa ja lopuksi Suomen jatkosodassa virolaisten ’’soomepoikien’’ rinnalla.
Saksa palkitsi Paulia vankilalla,
Suomi pahamaineisen Valpon pidätyksellä ja luovutuksella Neuvostoliittoon, joka johti vuosien
pakkotyöhön Stalinin vankileireillä. Sieltä vapauduttuaan Paul Saar
teki pitkän elämäntyön rakastettu-
Päivi Torvinen
saattoi siskonsa
kirjan valmiiksi.
na pappina vainotussa Viron kirkossa ja Inkerinmaalla, missä hoiti
Petroskoin seurakuntaa sekä lääninrovastina Inkerin kirkkoa.
- Paul Saarin elämäntarinaa voi
hyvin luonnehtia sanoilla ’’elämää
suurempi kertomus’’. Happosen
tapaus oli ulkonaisesti erilainen,
mutta kumpaistakin kirjaa yhdistää kohtalo vaikeassa historianajassa ja tinkimätön kuuliaisuus
annetulle elämäntehtävälle, Martti kiteyttää.
Heinäveden urheilun
historia yksiin kansiin
Heinäveteläinen urheilumies, Ari
Luostarinen, on saattanut valmiiksi Heinäveden urheilun historian.
Vuosia vaatinut työ, noin 500sivuinen ja runsaasti kuvamateriaalia sisältävä historiateos, on painoa vaille valmis.
- Olen ollut urheilun kanssa tekemisissä pienestä pojasta lähtien,
se on aina ollut osa minua. Jo
1960-luvun lopulla aloin tallentaa
urheiluun liittyvää materiaalia, ja
1990-luvun päätin koota tietoja
yleisurheilusta.
Syntyi Heinäveden Yleisurheilu
-teos, joka näki päivänvalon vuonna 2000. Jo silloin Arilla kävi mielessä, että pitäisi tallentaa myös
muiden urheilulajien historiaa.
Hän uskoi, että kukaan muu sitä
ei tekisi, ja vähitellen moni vielä
muistissa oleva asia katoaisi.
- Keräsin materiaalia ihmisiltä,
lehdistä ja vanhoista kirjoista. Istuin satoja ja taas satoja tunteja
kaupunkien kirjastoissa, Ari kertoo.
Joskus arkistoissa kului aikaa ilman, että mitään tietoa löytyi.
Mutta kun pienikin tiedonhippunen ilmestyi eteen, se palkitsi tiedonkerääjän samalla hetkellä.
Kirjan kokoaminen pääsi kovempaan vauhtiin vuonna 2006.
Kuluneen alkuvuoden aikana Ari
kertoo kirjoittaneensa ruokatunneillakin ja iltaisin myöhään. Televisiosta ovat urheilu- ja muut ohjelmat jääneet katsomatta…
- Aiheen on pakko kiinnostaa
itseä, ei tällaista muuten tekisi. Ja
onhan tässä taloudellinen riskinsäkin, koska julkaisen kirjan omakustanteena.
Ari lupaa lukijoille yllätyksiä.
Vuodesta 1850 liikkeelle lähtevään
historiaan mahtuu esimerkiksi sellaisia lajeja, joita kukaan ei olisi
arvannutkaan Heinävedellä harrastetun.