Uutuuksia kirjallisuuden saralla Heinäveden monipuolistunut kulttuurielämä sisältää myös kirjallista antia. Vajaan vuoden aikana on ilmestynyt ainakin kolme teosta ja tätä lukiessasi tuorein historiateos odottaa putkahtamistaan painosta ulos. Sirun Palaset on pieni, koskettava runoteos, joka kertoo kiireisestä elämänrytmistä, avioerosta ja yksinhuoltajuudesta. Runot ovat syksyllä 2007 kuolleen Sirpa Torvisen (s. 1966) käsialaa. - Runot ovat nousseet sisältäni tilanteissa, joissa ei ole arkielämään löytynyt sanoja eikä keinoja, joiden avulla olisin voinut selvitä päivästä toiseen, tekijä itse kirjoitti. - Sirpan tapana oli purkaa iloaan, suruaan ja huoliaan kirjoittamalla. Myös monet ystävät ja sukulaiset saivat syntymä- ja valmistujaispäivinään lämpiminä onnitteluterveisinä pitkiä tarinoita, Sirpan sisar, Päivi Torvinen kertoo. Koska Sirpa kuoli ennen kuin ehti julkaista runonsa, Päivi sai häneltä tehtäväkseen saattaa kirja valmiiksi. Sirun Palaset ilmestyi toukokuussa. Runokirjan myynnistä saatavan tuoton Sirpa toivoi kohdennettavan lastensa koulutukseen, esim. oppikirjojen hankkimiseen. - Sirpa sairastui syöpäsairauteen 32-vuotiaana. Tuolloin tytär Jenna oli yksivuotias ja poika EetuMarkus kolmevuotias. Tieto syövästä oli raskas niin Sirpalle itselleen kuin meille läheisillekin. Sirpa itse kuitenkin otti jotenkin niin tyynesti tiedon sairastumisestaan, Päivi muistaa. Syöpäsairaus kulki Sirpan elämässä mukana yhdeksän vuoden ajan. Näinä vuosina syntyi monta uutta runoa, jotka kirja pitää sisällään. Kirjassa kuvaillaan työelämän kiireitä, parisuhteen iloja ja suruja sekä äitinä olemisesta riemuja ja pelkoja. Runon keinoin Sirpa kertoo myös tuntemuksistaan, kun diagnoosi vahvistuu. Kaiken keskellä hän kuitenkin onnistuu löytämään valon ja rauhan hetket, jotka kantavat eteenpäin. Sirpa työskenteli Joensuun yliopistossa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hän valmisteli väitöskirjaa, mutta sairaus muutti suunnitelmat. Onni Happosen ja Paul Saarin kohtaloista Kirjailija Martti Issakaiselta on vajaan vuoden sisällä ilmestynyt kaksi teosta: Happosen tapaus ja Jatkosodasta vankileirien saaristoon. - ’’Happosen tapaus’’ on näkijöiden, kokijoiden ja kuulijoiden ker- Särkynyt ruukku Särkyneen saviruukun sirut kivisellä lattialla. Pala palalta, pienistäkin siruista saa koottua uuden ruukun, vahvemman kuin entisen. Niin minustakin: vahvemman, loppukaareksi kestävän. tomuksista koottu teos 1930-luvun tapahtumista, jolloin kansalaissodan jälkitunnelmat kuohuttivat vielä kansakuntaa. Lapuanliike rupesi käyttämään väkivaltaa poliittisena aseena, ’’valkaisemaan’’ Suomea, Martti kertoo. Heinävesi joutui tuolloin poikkeuksellisen huomion kohteeksi, jotkut nimittivät pitäjää "Savon Lapuaksi". Kunnallislautakunnan puheenjohtaja Onni Happonen murhattiin. Useita muita vasemmistolaisia kyyditettiin ja uhkailtiin. Opettaja Anna Turkiaa yritettiin ampua Pölläkän koululla. Presidentti Ståhlbergin kyyditys tapahtui Heinäveden kautta. Vasta nuoren nimismies Valentin Soinen päättäväinen toiminta palautti järjestyksen pitäjään. - Kirja ’’Happosen tapaus’’ julkistettiin syyskuun 1. päivänä 2010, jolloin oli kulunut 80 vuotta murhasta, ja valtiomies Paavo Lipponen paljasti Onni Happosen muistoreliefin kunnantalolla. - Lipponen kuului myös kirjan ensimmäisiin lukijoihin ja ilmaisi syvän vaikuttuneisuutensa teoksen johdosta. ’’Happosen tapaus’’ on saanut innostuneen vastaanoton muiltakin lukijoiltaan ja kirjasta on jouduttu ottamaan toinen painos, Martti sanoo. Alkuvuodesta 2011 julkaistu teos ’’Jatkosodasta vankileirien saaristoon’’ on uudistettu painos vuonna 1994 ilmestyneestä kirjasta, joka silloin ilmestyi nimellä ’’Toinen vyöttää sinut’’. Tekstiä ja kuvitusta on täydennetty, ulkoasu uusittu nimeä myöten. Kirja kertoo virolaisen papin Paul Saarin vaiheikkaan elämäntarinan. - Heinäveteen tuo tarina liittyy sillä tavoin, että Saarin vaimo Martta kuului Paitomäen Luostaristen sukuun, ja Paitomäki muodosti näin tärkeän tukikohdan perheen elämään, Martti mainitsee. Nuori rakkaus johti avioliittoon sodan keskellä. Sota vei kuitenkin Paulia pyörteisiinsä, virolaisena metsäveljenä, sitten saksalaisten joukoissa ja lopuksi Suomen jatkosodassa virolaisten ’’soomepoikien’’ rinnalla. Saksa palkitsi Paulia vankilalla, Suomi pahamaineisen Valpon pidätyksellä ja luovutuksella Neuvostoliittoon, joka johti vuosien pakkotyöhön Stalinin vankileireillä. Sieltä vapauduttuaan Paul Saar teki pitkän elämäntyön rakastettu- Päivi Torvinen saattoi siskonsa kirjan valmiiksi. na pappina vainotussa Viron kirkossa ja Inkerinmaalla, missä hoiti Petroskoin seurakuntaa sekä lääninrovastina Inkerin kirkkoa. - Paul Saarin elämäntarinaa voi hyvin luonnehtia sanoilla ’’elämää suurempi kertomus’’. Happosen tapaus oli ulkonaisesti erilainen, mutta kumpaistakin kirjaa yhdistää kohtalo vaikeassa historianajassa ja tinkimätön kuuliaisuus annetulle elämäntehtävälle, Martti kiteyttää. Heinäveden urheilun historia yksiin kansiin Heinäveteläinen urheilumies, Ari Luostarinen, on saattanut valmiiksi Heinäveden urheilun historian. Vuosia vaatinut työ, noin 500sivuinen ja runsaasti kuvamateriaalia sisältävä historiateos, on painoa vaille valmis. - Olen ollut urheilun kanssa tekemisissä pienestä pojasta lähtien, se on aina ollut osa minua. Jo 1960-luvun lopulla aloin tallentaa urheiluun liittyvää materiaalia, ja 1990-luvun päätin koota tietoja yleisurheilusta. Syntyi Heinäveden Yleisurheilu -teos, joka näki päivänvalon vuonna 2000. Jo silloin Arilla kävi mielessä, että pitäisi tallentaa myös muiden urheilulajien historiaa. Hän uskoi, että kukaan muu sitä ei tekisi, ja vähitellen moni vielä muistissa oleva asia katoaisi. - Keräsin materiaalia ihmisiltä, lehdistä ja vanhoista kirjoista. Istuin satoja ja taas satoja tunteja kaupunkien kirjastoissa, Ari kertoo. Joskus arkistoissa kului aikaa ilman, että mitään tietoa löytyi. Mutta kun pienikin tiedonhippunen ilmestyi eteen, se palkitsi tiedonkerääjän samalla hetkellä. Kirjan kokoaminen pääsi kovempaan vauhtiin vuonna 2006. Kuluneen alkuvuoden aikana Ari kertoo kirjoittaneensa ruokatunneillakin ja iltaisin myöhään. Televisiosta ovat urheilu- ja muut ohjelmat jääneet katsomatta… - Aiheen on pakko kiinnostaa itseä, ei tällaista muuten tekisi. Ja onhan tässä taloudellinen riskinsäkin, koska julkaisen kirjan omakustanteena. Ari lupaa lukijoille yllätyksiä. Vuodesta 1850 liikkeelle lähtevään historiaan mahtuu esimerkiksi sellaisia lajeja, joita kukaan ei olisi arvannutkaan Heinävedellä harrastetun.
© Copyright 2024