Ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki
Vastuullinen lihantuotanto lihan ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki Merja Saarinen, MTT Kotitalousopettajien lihapäivä Maailman ympäristöpäivä 5.6.2013 8.8.2013 Sisältö • • • • Mikä on hiilijalanjälki? Ympäristövaikutusten mittaaminen Ruokatuotteiden ympäristövaikutukset Ravitsemuksen sisällyttäminen ympäristövaikutusten tarkasteluun • Ruokatuotteiden ympäristövaikutukset kontekstissaan • Ruoan ympäristövaikutukset • • • • Rebound effect Hävikki Pakkausten merkitys Kokonaisympäristövaikutukset © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 2 Hiilijalanjälki kertoo ilmastovaikutuksesta ilmastonmuutos, global climate change, global warming • Tuotteen ilmastovaikutus eli hiilijalanjälki on elinkaariarvioinnin osa • Arvioidaan vain ilmastovaikutus • Periaatteessa otetaan huomioon kaikki kasvihuoneilmiötä voimistavat päästöt, eli kasvihuonekaasupäästöt • ruoassa ainakin CO2, CH4 ja N2O • Ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttina toiminnallista yksikköä kohden • Kg CO2 -ekvivalentti per kg tuotetta (tai jokin muu toiminnallinen yksikkö) © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 3 Ruokatuotteiden ympäristövaikutusten arvioiminen www.seppo.net • Tehdään monilla eri mittareilla (joita käytetään myös esim. kulutuksen arvioimiseen), mm. • Ekologinen selkäreppu (n. 8 000 osumaa) • • • Ekologinen jalanjälki (n. 28 000 osumaa) • • • kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan tuotteen tms. tuottamiseen ja syntyneiden jätteiden käsittelyyn gha per tuote tai kg tuotetta Kuinka monta litraa vettä kuluu tuotteen tuottamiseen ja valmistamiseen L per kg tuotetta suhteutettuna vesivarantoon Hiilijalanjälki (n. 146 000 osumaa) • • • www:safa.fi Vesijalanjälki (n. 8 000 osumaa) • • • MIPS material imput per service unit; kaikki luonnonvarat tn per tuote tai kg tuotetta www.seppo.net (oikeammin) ilmastovaikutus (joka on yhden vaikutusluokan elinkaariarviointisovellus) CO2-ekvivalentti per kg tuotetta Elinkaariarviointi, LCA (n. 23 000 osumaa) • Tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset Tässä esityksessä LCA sovellettuna ilmastovaikutukseen (CO2-ekvivalentti) ja rehevöittävään vaikutukseen (PO4-ekvivalentti) © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 4 Elinkaariarviointi Life cycle assessment, LCA Tuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan elinkaariarvioinnilla, joka ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren Resurssien riittävyys Kuluttaja Ympäristön pilaantumisen mekanismi ympäristövaikutusindikaattori potentiaalinen vaikutus Kauppa Kuljetukset Elintarviketeollisuus Kotieläintuotanto Viljely Kuljetukset Pakkausteollisuus Jätehuolto ja kierrätys Rehuteollisuus Energiantuotanto Lannoiteteollisuus Ruokapalvelut Kuljetukset Jäteveden käsittely LCA perustuu ISO 14 000 –standardiin • Kattavuus • • Suhteellinen • • analyysin vaiheet vaikuttavat toisiinsa Läpinäkyvyys Tieteellisyys • • vaikutukset ilmaistaan suhteessa toiminnalliseen yksikköön Iteratiivinen tekniikka • • • tunnistetaan tuotejärjestelmän kaikki ympäristöaspektit ja –vaikutukset, myös resurssien käyttö ja vaikutukset ihmisen terveyteen Päätökset perustuvat luonnontieteeseen, muihin tieteisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin 4-vaiheinen prosessi 1) 2) 3) 4) Tavoitteen ja soveltamisalan määrittäminen tavoitteet ja metodologia Inventaarioanalyysi päästöt Vaikutusarviointi vaikutukset Tulkinta, raportointi johtopäätökset Eräiden ruokien ilmastovaikutuksia eli hiilijalanjälkiä g CO2 ekv/100 g • Lounasannoksissa g CO2 ekv/740 kcal (=500-1000 g) hyvin karkea arvio 100g kohti Kasvihuonevihannekset Broilerinliha Sipsit Rypsiöljy Palkokasvit HedelmäViljelty kala karkit Maito Riisi Sianliha Juusto Avomaavihannekset Viljellyt marjat Juurekset Viljat Naudanliha Peruna Virvoitusjuomat Lähteet: ConsEnv –projekti, MTT; Ecoinvent; Nilsson et al. 2011 Kuvan lähde: www.barilla.com © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 8 kg CO2-ekv./1000 kg tuotetta Marinoitu broilerin fileesuikaleen hiilijalanjälki 9.10.2012 3,6 kg CO2-ekv/kg tuotetta Marinoimaton broileri: 5,2 kg CO2-ekv/kg tuotetta 1600 N2O 1200 CH4 CO2 800 Maaperän N2O, lannoitteiden valmistus, kanaloiden energia ja lannan käsittely yms. 400 0 9 Lähde: Katajajuuri et al. 2008/ Foodchain-hanke Miten ravitsemus voitaisiin ottaa huomioon ruoan ympäristövaikutusta arvioitaessa niin, että se auttaa kuluttajaa tekemään kestäviä valintoja? 1) Tarkastelu ateriatasolla 2) Ravintoaineindeksi LCA:n toiminnallisena yksikkönä Y/R –indeksit © MTT Agrifood Research Finland 1. Aterioiden tarkastelu Lounaiden koostaminen • Tuttuja ja suosittuja lapsiperheiden ruokia • Ravitsemuksellisesti täysipainoisia • Laaja skaala ympäristövaikutuksissa • Kotiruoat on tehty raaka-aineista (paitsi leipä) ja joistakin puolivalmisteista • Valmisruoat on koostettu valmiista ruoista, mukaan lukien salaatti (paitsi tomaattilisä) 740 kcal/lounas Energiasta • 10-20 % proteiineista • 25-35 % rasvoista • 50-60 % hiilihydraateista Kotiruoka- ja valmisruoka-aterioiden ilmastovaikutus suhteessa kuluttajan keskimääräiseen päiväkuormitukseen Ilmastovaikutus Härkäpapupihvit (veg.), kaali-mustaherukka, K Soijapapupihvit (veg.), kaali-mustaherukka, K Punajuuripihvi (veg.), kaali-mustaherukka, K Soijapapupihvit (ovolaktoveg.), kaali-mustaherukka, K Kasviskiusaus (laktoveg.), kaali-mustaherukka, K Broilerpasta, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Lounaiden ilmastovaikutus per kuluttajan keskimääräinen ilmastokuormitus per päivä Kirjoholikiusaus, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Kinkkukiusaus,kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Kasviskiusaus, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Ohrapuuro ja mansikkakeitto, porkkana-kurkku, juusto, V Nakit ja muusi, kurkku-tomaatti-salaatti, K Broileripasta, kurkku-tomaatti-salaatti, K Lihamakaronilaatikko, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Ohrauunipuuro ja mansikkakeitto (laktoveg.), porkkana-kurkku, K Broilerikastike + pasta, kurkku-tomaatti-salaatti, K Kirjolohikiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K Broilerikastike + riisi, kurkku-tomaatti-salaatti, K Broilerikiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K Broileri kermakastikkeessa, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Kinkkukiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K Lihamakaronilaatikko, kurkku-tomaatti-salaatti, K Kuluttajan keskimääräinen päiväkuormitus 27,4 kg CO2-ekv 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Rehevöittävä vaikutus Koti- ja valmisruoka-aterioiden rehevöittävä vaikutus suhteessa kuluttajan keskimääräiseen päiväkuormitukseen Soijapapupihvit (veg.), kaali-mustaherukka, K Härkäpapupihvit (veg.), kaali-mustaherukka, K Punajuuripihvi (veg.), kaali-mustaherukka, K Lounaiden rehevöittävä vaikutus per kuluttajan keskimääräinen rehevöittävä kuormitus per päivä Broilerpasta, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Kasviskiusaus (laktoveg.), kaali-mustaherukka, K Soijapapupihvit (ovolaktoveg.), kaali-mustaherukka, K Kasviskiusaus, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Broileripasta, kurkku-tomaatti-salaatti, K Nakit ja muusi, kurkku-tomaatti-salaatti, K Kinkkukiusaus,kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Ohrapuuro ja marjakeitto, porkkana-kurkku, juusto, V Broilerikastike + pasta, kurkku-tomaatti-salaatti, K Broileri kermakastikkeessa, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Lihamakaronilaatikko, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Broilerikastike + riisi, kurkku-tomaatti-salaatti, K Broilerikiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K Ohrauunipuuro ja mansikkakeitto (laktoveg.), porkkana-kurkku, K Kinkkukiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K Kirjoholikiusaus, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Lihamakaronilaatikko, kurkku-tomaatti-salaatti, K Kirjolohikiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K Kuluttajan keskimääräinen päiväkuormitus 9,7 g PO4-ekv 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastovaikutus johtuu? Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet Raaka-aineiden alkutuotannosta CO2 Kotitalous CH4 Kauppa N2O Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Energiankulutuksesta ja maaperän CO2-päästöistä alkutuotannossa Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon dityppioksidipäästöistä Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastokuormitus johtuu? Lihamakaronilaatikko, koti - raaka- aineet Maitotuotteet/muna Liha/kala Juurekset/peruna CO2 CH4 Vihannekset N2O Viljat ja öljykasvit 0 Energiankulutuksesta ja maaperän CO2-päästöistä alkutuotannossa 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 kg CO2 ekv. Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon dityppioksidipäästöistä Broilerikastike ja pasta, koti - tuotannon vaiheet CO2 Kotitalous CH4 Kauppa N2O Broileriruokien kuormituslähteet - esimerkki Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Broilerkastike ja pasta, koti - tuotannon vaiheet N-rehevöittävä Broileripohjaisten lounaiden vaikutukset keskittyvät myös raaka-ainetuotantoon P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Kauppa Raaka-aineiden alkutuotanto 0 1 2 g PO4- ekv. © MTT Agrifood Research Finland 3 Härkäpapupihvit (veget.), koti - tuotantovaiheet Kasvisruokien kuormituslähteet - esimerkkejä Kotitalous CO2 CH4 Kauppa N2O Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Soijapapupihvi (ovolaktoveget.), koti - tuotantovaiheet Kotitalous CO2 CH4 Kauppa N2O Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,5 1 1,5 kg CO2 ekv. 2 2,5 3 Kasvisruokien ilmastovaikutus jakaantuu sekaruokia tasaisemmin eri tuotantovaiheille Soijapapupihvi (ovolaktoveget.), koti - raaka- aineet Maidolla on keskeinen merkitys ovolaktovegetaarisen lounaan ilmastovaikutuksen synnylle Maitotuotteet/muna Liha/kala Juurekset/peruna CO2 CH4 Vihannekset/marjat N2O Viljat, öljy- ja palkokasvit 0 0,4 0,2 0,6 kg CO2 ekv. Soijapapupihvit (veget.), koti - raaka- aineet Maitotuotteet/muna Liha/kala Juurekset/peruna CO2 CH4 Vihannekset/marjat N2O Viljat, öljy- ja palkokasvit 0 0,2 0,4 0,6 kg CO2 ekv. 0,8 1 1,2 0,8 1 1,2 Valmisruoka vs. kotiruoka Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet CO2 Kotitalous CH4 Kauppa Valmismakaronilaatikon ja kotimakaronilaatikon ero ilmastovaikutuksessa selittyy suurimmaksi osaksi erilaisella reseptillä: • kotiruoassa on runsaasti naudanlihaa ja maitoa ja salaattina tomaatti-kurkkusalaatti N2O Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Lihamakaronilaatikko, valmisruoka tuotantovaiheet Kotitalous CO2 Kauppa CH4 Teollisuus N2O Raaka-aineiden alkutuotanto • valmisruoassa liha on osittain broileria ja salaatti kaalipohjainen 0 0,5 1 1,5 2 kg CO2 ekv. © MTT Agrifood Research Finland 2,5 3 Miten ja kuinka paljon makaronilaatikkolounaan ilmastovaikutusta voi vähentää? • vaihtamalla naudanlihan broileriksi • vaihtamalla naudanlihan broileriksi ja salaatin kaali-mustaherukka -salaatiksi Huom! Laskelmassa ei ole otettu huomioon kaikkia ravitsemuksen muutoksia Huom! Vaihtoehtoisten lounaiden laskenta on lihamakaronilaatikkoa epätarkempi Ilmastovaikutus kg CO2-ekv HUOM! Tarkistamaton kuormitus; oikea on 3,81 Lihamakaronilaatikko, kurkku-tomaatti-salaatti Pääruoka Salaatti Broilerimakaronilaatikko, kurkku-tomaatti-salaatti Leipä Juoma Broilerimakaronilaatikko, kaali-mustaher. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Lounaiden välinen vertailu • Sekaruokalounaiden ilmasto- ja rehevöittävä vaikutus on keskimäärin suurempi kuin kasvisruokalounaiden • • • Ilmastovaikutuksessa x 2-3 Rehevöittävässä vaikutuksessa x 2-4 Kasvihuoneessa kasvatetun salaatin ilmastovaikutus on paljon suurempi kuin avomaalla kasvatetun salaatin • Voi olla jopa kolmasosa koko lounaan vaikutuksista • Riisin korkea yksikkökuormitus (verrattuna pastaan) tasaantuu pienehkön annoskoon takia • Ruokajuomana olevan maidon osuus ovolaktovegetaaristen lounaiden kuormituksesta on suuri • • Kalsiumin saantia ei tarkasteltu! Puurolounaan kuormitus nousee ravitsemusta täydentävien lisäkkeiden takia 21 Pitäisikö naudanlihan syönnistä ja maidon juonnista luopua? Kyllä • Ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus ovat suuria Ei • Naudat voivat käyttää ravinnokseen ruohoa ja muuta karkeaa rehua, joita ihmiset eivät voi syödä • Märehtijät voivat pitää yllä biodiversiteettiä • Eläinten lanta voi ylläpitää ja parantaa pellon viljelykuntoa Nämä asiat riippuvat tuotantotavasta ja –tekniikasta, valinnoista • Tietyissä luonnonoloissa tärkeä ruokaturvalle Pitäisikö sianlihan ja broilerinlihan syönnistä luopua? Kyllä • Niillä on suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset kuin kasviperäisellä ruoalla • Ne tarvitsevat proteiinipitoista rehua (jota periaatteessa myös ihmiset voivat syödä, kuten soijaa) • Tuotanto-olot voivat olla epäeettiset Ei • Varsinkin sioille voidaan syöttää elintarviketuotannon sivuvirtoja, jotka eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia • Eläinten lanta voi ylläpitää ja parantaa pellon viljelykuntoa • Tuotanto-oloja ja –tekniikoita voidaan kehittää kestävämpään suuntaan 2. Ravintoaineindeksien hyödyntäminen - Tyypin 1 indeksejä Nutrient index Formula Nutrient Rich Food, NRF9 = NRF9 Σ1–9((Nutrient/DV) * 100)/9 Nutrients included Proteiini, kuitu, Ca, Fe, Mg, K, Vit A, C ja E Naturally Nutrient Rich, NNR NNR15 = Σ₁₋₁₅((Nutrient/DV) * 100)/15 Proteiini, kuitu, MUFA, Ca, Fe, Zn, K, Vit A, C, D, E, tiamiini (B1), riboflaviini (B2), B12 ja folaatti Nutrient Adequacy Ratio, NAR15 NAR15 = Σ₁₋₁5((Nutrient/DV) * 100)/15 Proteiini, kuitu, Ca, Fe, Mg, Vit A, C, D, E, tiamiini (B1), riboflaviini (B2), niasiini (B3), pyridoksiini (B6), B12, ja folaatti Indeksityypin 1 tuloksia eräille ruoille, per 100g rapeseed oil carrot rye bread, trad. rye bread, industrial olive oil strawberry orange rainbow trout, fillet, low fat, baked pork slices, cooked wheat bread, whole grain white cabbage light bread sausage, meaty, grilled rice, whole grain, boiled with salt potato, boiled soy drink, fortified with Ca and vit D yoghurt, 2.5%, natural macaroni, whole grain, boiled with salt oat drink, fortified with Ca and vit D yoghurt, fatfree, jelly milk, skimmed rice, side dish, boiled with salt oatmeal macaroni, boiled with salt NNR15 per 100 g NAR15 per 100 g NRF9 per 100 g 0 10 20 30 40 Tyypin 2 indeksejä ja niiden antamia tuloksia, per 100 g NFC12-2 • Proteiini, kuitu • Ca, Fe, Zn, Mg, K, P • A-, C-, E-vitamiini, B12 • Na, SAFA NRF9-LIM3 • Proteiini, kuitu • Ca, Fe, Mg, K • A-, C-, E-vitamiini • Sokeri, Na, SAFA FNI10-3 • Proteiini, kuitu • MUFA, PUFA • K, Ca, Fe • D- ja C-vitamiini, Foolihappo • Sokeri, Na, SAFA rapeseed oil olive oil rainbow trout, filee, low fat, baked white cabbage strawberry orange potato, boiled soy drink, fortified with Ca and vit D rye bread, trad. oat drink, fortified with Ca and vit D wheat bread, whole grain rye bread, industrial pork slices, cooked soy drink carrot macaroni, whole grain, boiled with salt macaroni, boiled with salt milk, skimmed oat meal joghurt, fatless, jelly oat drik light bread rice, whole grain, boiled with salt joghurt, 2,5%, natural rice, side dish, boiled with salt sausage, meaty, grilled -30 -20 -10 NFC12-2 NRF9-LIM3 FNI10-3 0 10 20 30 40 Ruokien Y / R -indeksejä 8 7 kg CO2 eq per 100 g 6 g CO2 eq/NRF9-3 5 4 g CO2 eq/NFC12-2 g CO2 eq/FNI10-3 3 2 1 0 © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 27 /www.iltalehti.fi Ruoan ympäristövaikutukset Ruokajärjestelmän vaikutukset (makrotaso) • • • • Tuotannon kokonaisvolyymi, resurssien kokonaiskäyttö, yhteisvaikutukset Maatalouden rakenne; tuotantoalat, sijoittuminen, tuotantotapa Logistiikka Ruoan jalostuksen ja valmistuksen rakenne? Graafin lähde: geiasousuperman.wordpress.com www.organics-recycling.org.uk Ruokatuotteiden vaikutukset (mikrotaso) • Rebound effect • Yhden tuotteen koko tuotanto-kulutus -ketju • Maatalouden panosten tuotanto • Alkutuotanto • Jalostaminen • Jakelu • Kuluttajan toimet Resurssien käytön ekotehokkuus © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 28 Ruokahävikki – eräs rebound-efekteistä? • Halventuneen ruoan arvostaminen? • Ruokaketjun tehostamisesta johtuva hukkavirta? • Globaalisti ajatellen suuri ongelma • Suomessa….. © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 29 Foodspill 2010-2012: Ketjun ruokahävikki 335 – 460 miljoonaa kiloa vuodessa – noin 10 - 15 % kulutetusta ruoasta Teollisuus 75 - 140 milj. kg Kotitaloudet 120 160 milj. kg 27 % 35 % 18 % 20% Kauppa 65 - 75 milj. kg Ravitsemispalvelut 75 - 85 milj. kg Silvennoinen ym. 2012 Kotitalouksien ruokahävikki vuodessa Keskimäärin 23 60 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe* Henkilöä kohden taloudessa 27 27 Talous 21 42 22 82* Kiloa ruokahävikkiä/vuosi *Keskimäärin 3,8 henkeä Silvennoinen ym. 2012 Ruokahävikin koostumus Kotiruoka 19 % Vihannekset 12 % Hedelmät 12 % Leipä 10 % Maitotuote (ei maito) 9% Maito 8% Peruna 7% Liha/kala 7% Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) 33 %: Vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat 5% 3% Riisi/pasta 2% Marjat 2% Kananmuna 1% Napostelu 0,3 % Voi, öljy 0,2 % Silvennoinen ym. 2012 Ruokahävikin koostumus Kotiruoka 19 % Vihannekset 12 % Hedelmät 12 % Leipä 10 % Maitotuote (ei maito) 9% Maito 8% Peruna 7% Liha/kala 7% Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) 24 %: Maitotuotteet, liha/kala 5% 3% Riisi/pasta 2% Marjat 2% Kananmuna 1% Napostelu 0,3 % Voi, öljy 0,2 % Silvennoinen ym. 2012 Ruokahävikin koostumus Kotiruoka 19 % Vihannekset 12 % Hedelmät 12 % Leipä 10 % Maitotuote (ei maito) 9% Maito 8% Peruna 7% Liha/kala 7% Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) 15 %: Leipä, viljatuote, riisi/pasta 5% 3% Riisi/pasta 2% Marjat 2% Kananmuna 1% Napostelu 0,3 % Voi, öljy 0,2 % Silvennoinen ym. 2012 Ruokahävikin koostumus Kotiruoka 19 % Vihannekset 12 % Hedelmät 12 % Leipä 10 % Maitotuote (ei maito) 9% Maito 8% Peruna 7% Liha/kala 7% Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) 24 %: Kotiruoka ja valmis/noutoruoka 5% 3% Riisi/pasta 2% Marjat 2% Kananmuna 1% Napostelu 0,3 % Voi, öljy 0,2 % Silvennoinen ym. 2012 Ruokahävikin koostumus • 33 % vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat • 24 % kotiruoka, valmis- ja noutoruoka • 24 % maito, maitotuotteet, liha, kala • 15 % leipä, viljatuotteet, riisi, pasta Silvennoinen ym. 2012 Mitä ruokaa menee eniten hävikkiin suhteessa ostettuun määrään? Peruna 8,5 % Leipä 8,4 % Hedelmät 8,4 % Marjat 7,5 % 6,9 % Kokonaisuudessaan ~ 6 % ostetusta Riisi/pasta 5,9 % ruoasta päätyy hävikkiin Viljatuote (ei leipä) Vihannekset 5,4 % Valmis-/noutoruoka 5,3 % Maitotuote (ei maito) 4,2 % Kananmuna 3,5 % Liha/kala 3,1 % Juusto 3,1 % Maito 1,9 % Voi, öljy 0,6 % Napostelu 0,6 % Kuluttajakysely 2013, MTT Kuluttajien ajatuksia ruuan ympäristövaikutuksista – pakkaus nousee vahvasti esille Vähän pakkausmateriaalia Pieni hiilijalanjälki Lähiruoka Kotimaisuus Luonnonmukaisuus Ympäristömerkki Tuotantoeläinten hyvinvointi Eettiset tuotantotavat Prosessoimattomuus/ jalostamaton Tehokas tuotantoketju Puhtaus Luonnollinen Vähän/ei lainkaan e-koodeja/lisäaineita Tuottajien oikeudet/ reiluus Terveelllisyys Suuri pakkauskoko Vähäkalorinen EOS Muu, mikä? 0% Climate Communication 2 -hanke: • Kuluttajilta kysyttiin, mitkä asiat liittyvät ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin? • ”Vähän pakkausmateriaalia” sai eniten kannatusta 20 % 40 % 60 % 80 % Hartikainen 2013 9k PP pl 9k ,e pl ih ,h äv äv ik ik PP ki ki ä 9 0, kp 5 l, pa PP hä la vi a 4k kk pl i1 ,h PP pa äv 4k la i kk pl i0 ,h äv pa PP ik la ki a 4k 0, pl 5 ,h pa äv la a ik PE ki PE 1 9k pa 9k pl la ,h pl ,h äv äv ik ki PE ik ki 0 9k 0, pl 5 ,h pa ä la Pa vi a Pa k pe ki pe ri 1 ri 9k pa 9 pl la kp ,h l, äv Pa hä ik pe vi ki k ri ki 0 9k 0, pl 5 ,h pa äv la a ik ki 1 pa la PP Ruisleivän ilmastovaikutus – hävikin ja pakkausten merkitys 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Tuotteen tuotantoketju Kuluttajahävikki Pakkauksen valmistus Jätehuolto kg CO2-ekvt lopputuotetta Silvenius ym. 2011 Pakkauksen osuus ruoan ilmastovaikutuksista 100g C02-ekv/100g lopputuotetta (pl. leivän tuotanto) Ruisleivän pakkausmateriaalin, loppukäsittelyn ja leipähävikin ilmastovaikutusvertailu 250 200 Pakkauksen jätehuolto 150 Pakkauksen valmistus Kuluttajahävikin jätehuolto 100 Kuluttajahävikki 50 0 Muovi*, ei Muovi*, Muovi*, 1 Paperi**, Paperi**, Paperi**, pala ei hävikkiä 0,5 palaa 1 pala hävikkiä 0,5 palaa hävikkiä hävikkiä hävikkiä hävikkiä *Pakkaus muovia ** Pakkaus paperia Silvenius ym. 2011 /www.iltalehti.fi Ruoan ympäristövaikutukset Ruokajärjestelmän vaikutukset (makrotaso) • • • • Tuotannon kokonaisvolyymi, resurssien kokonaiskäyttö, yhteisvaikutukset Maatalouden rakenne; tuotantoalat, sijoittuminen, tuotantotapa Logistiikka Ruoan jalostuksen ja valmistuksen rakenne? Graafin lähde: geiasousuperman.wordpress.com www.organics-recycling.org.uk Ruokatuotteiden vaikutukset (mikrotaso) • Rebound effect • Yhden tuotteen koko tuotanto-kulutus -ketju • Maatalouden panosten tuotanto • Alkutuotanto • Jalostaminen • Jakelu • Kuluttajan toimet Resurssien käytön ekotehokkuus © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 41 Suomessa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Turpeen tuotanto 4% Maatalous 9% Teollisuus ja liottimet 4% Tiedot Suomen kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta. Lähde: Suomen Ympäristökeskus, Tilastokeskus. (2001) Muut 1% Jäte 4% Keskitetty 40% elintarvikeketjun ilmastovaikutuksista energian tuotanto aiheutuu tuonnista 34 % Lämmitys ja muu poltto 10 % Tärkeimmät kasvihuonekaasut • metaani (CH4) (EF = 25) • dityppioksidi (N2O) (EF = 300) • hiilidioksidi (CO2) (EF = 1). Liikenteen polttoaineet 16 % Teollisuuden polttoaineet 18 % Maataloudesta aiheutuu yhteensä 17 % kotimaisista kasvihuonekaasupäästöistä: • 8,5 % maaperän CO2 • 4 % maaperän N2O • 2 % ruoansulatuksen CH4 • 1,6 % maatalouden energiankäytöstä aiheutuva CO2 • 1 % lannan N2O ja CH4 Lähteet: Elintarvikeketjun ympäristövastuun taustaraportti (lähtötiedot vuodelta 2005) Rehevöittävien päästöjen lähteet Suomessa Fosforipäästölähteet Typpipäästölähteet Lähde: www.ymparisto.fi Elintarvikkeiden merkitys kulutuksen ympäristövaikutuksissa 1 Kasvihuonekaasut, n. 17% Kulutusmenojen C01 Elintarvikkeet mukaan C02 Alkoholijuomat & tupakka Ekoindeksi, n. 28% C03 Vaatetus ja jalkineet C04 Asuminen, vesi, lämpö & sähkö C05 Sisustus ja kodinhoito C06 Terveys C07 Kuljetus Kulutuksen raha-arvo Luonnonvarojen käyttö Kasvihuonekaasut Ekoindeksi Kotimainen työllisyys C08 Tietoliikenne C09 Virkistys ja kulttuuri C10 Koulutus C11 Ravintolat ja hotellit C12 Sekalaiset tavarat & palvelut P312Y Matkailumenot ulkomailla 0 5 10 15 20 25 30 %-osuus Lähde: Envimat Elintarvikkeiden merkitys kulutuksen ympäristövaikutuksissa 2 Kasvihuonekaasut, n. 28 % Needs -luokituksen mukaan Asuminen Ravinto Ekoindeksi, n. 43 % Vapaa-aika Hyvinvointi Vaatetus Kulutuksen raha-arvo Luonnonvarojen käyttö Kasvihuonekaasut Muut ympäristövaikutukset Kotimainen työllisyys Koulutus ja työ Muut 0 5 10 15 20 25 30 35 40 %-osuus 45 Lähde: Envimat Ruoantuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset • Ilmastonmuutos • • Geneettinen monimuotoisuus, lajit, biotoopit, ekosysteemit Ekotoksisuus/kemikalisoituminen • • NH4 Biodiversiteetin muutokset/väheneminen • • NH3, kemikaalit Happamoituminen • • N, P Pohjavesien pilaantuminen • • CO2, NH4, N2O Rehevöityminen • • Planetary boundaries Torjunta-aineet Maan laadun muutokset • • • Eroosio, eloperäisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, vettyminen Biologisen aktiivisuuden väheneminen Ravinteikkuuden vähentyminen/lisääntyminen Rockstöm et al. 2009 A safe operating space for humanity © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 46 Ruoantuotannon aiheuttamat / kohtaamat resurssipaineet Planetary boundaries • • • • • • Makea veden riittävyys Energian riittävyys Biodiversiteetin muutokset/väheneminen Fosforin riittävyys Maan (pinta-alan) riittävyys Tuottokykyisen maan riittävyys Asettavat haasteita taloudelliselle kestävyydelle (kun taas ravitsemus/terveys liittyvät sosiaaliseen kestävyyteen) © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 47 Kiitos! © MTT Agrifood Research Finland 8.8.2013 48
© Copyright 2024